Yritys urkkinut luottotietojani vailla perusteita!
Beginner
ja havaitsin siellä erään yrityksen nimen, jonka kanssa minulla ei ole
mitään tekemistä eikä ole koskaan ollutkaan.
Otin yhteyttä ko yritykseen ja he väittivät vahingossa tutkineen tietojani
ja sekoittaneen minut toiseen saman nimiseen henkilöön.
Kuulostaa hiukan ihmeelliseltä, tosin yhtä ihmeelliseltä kuulostaa sekin,
miksi he urkkisivat minun luottaotietojani.
Mitäs tässä voisi/kannattaisi tehdä? Hautaanko asian vai pistänkö "pyörät"
pyörimään ja miten.
Just Curious
Profeetta Tero
Kyllä tuo kannattaa selvittää ihan loppuun asti.
--
Pyynö pysähtyy tutkimaan tilannetta. Kämpässä on karski ödööri,
lehmukset ovat kaatuneet, eikä ongelmiin löydy ratkaisua. Pyynöltä
pääsee itku!
Jukka K. Korpela
> Katsoin tässä viikko sitten omia luottotietojani omatieto -palvelun
> kautta
Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto Oy:n
palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä lienee
rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot saa
maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain porsaanreikää on
käytetty. (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole
henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
> ja havaitsin siellä erään yrityksen nimen, jonka kanssa
> minulla ei ole mitään tekemistä eikä ole koskaan ollutkaan.
Tällaisen taustalla voi olla, että asioidessasi yrityksen kanssa se on
esiintynyt toisella nimellä (esimerkiksi aputoiminimellä).
> Otin yhteyttä ko yritykseen ja he väittivät vahingossa tutkineen
> tietojani ja sekoittaneen minut toiseen saman nimiseen henkilöön.
Saitko vastauksen kirjallisena?
Joka tapauksessa sinulla on henkilötietolain mukaan oikeus saada
yritykseltä maksuttomasti kirjallisessa muodossa tieto siitä, mitä
tietoja heidän rekistereissään on sinusta.
> Kuulostaa hiukan ihmeelliseltä, tosin yhtä ihmeelliseltä kuulostaa
> sekin, miksi he urkkisivat minun luottotietojani.
Anteeksi kuinka? Siis onko Omatieto-palvelussa tieto siitä, kuka on
kysellyt sinun tietojasi, vai tieto sinun ja kyseisen yrityksen jostakin
suhteesta, kuten maksuhäiriöstä?
> Mitäs tässä voisi/kannattaisi tehdä? Hautaanko asian vai pistänkö
> "pyörät" pyörimään ja miten.
Jos Suomen Asiakastieto Oy:llä on ollut täysin perätön tieto
maksuhäiriöstäsi, pyydä tietosuojavaltuutettua selvittämään asiaa. Kerro
silloin tapahtuneet selkeästi ja asiallisesti ja aikajärjestyksessä.
Asian selvittäminen on myös yleisen edun mukaista, etenkin jos se johtuu
henkilöiden sekoittumisesta toisiinsa.
Jos taas siellä on tieto siitä, että jokin yritys on kysellyt
luottotietojasi aiheettomasti (sinulle ei ole ollut etkä ole halunnut
asiakassuhdetta), kyseessä voi olla erehdys mutta ei välttämättä
anteeksiannettava. Tästä voisi kai ilmoittaa sekä Suomen Asiakastieto
Oy:lle että tietosuojavaltuutetulle, jos yritys ei pysty esittämään
parempaa selitystä kuin henkilöiden sekoittuminen.
Luoton myöntämistä harkittaessa saa vaatia henkilötunnuksen, ja jos
luottotiedot halutaan tarkistaa, se käytännössä myös pitää vaatia.
Muutenhan ei voida varmistaa, että hankitaan _oikean_ henkilön
luottotiedot, ja luottotietojen perusteeton kysyminen on kiellettyä,
kuten erikseen mainitaan sivulla
http://www.omatieto.fi/kayttoehdot.html
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Rauno Kangas
> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto Oy:n
> palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä lienee
> rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot saa maksutta,
> kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain porsaanreikää on käytetty.
> (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole henkilörekisteri vaan
> käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
Sellainen porsaanreikä siinä on, että tietoa saa "myös" myydä, jos vain lain
minimi on turvattu. Omat tiedot saa ilmaiseksi esim. henkilökohtaisesti
käymällä - ja helpommat tavat maksullisia - eli eivät rahasta omien tietojen
saamisesta vaan helppoudesta.
Eusébio en Calabozo
>
> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto
> Oy:n palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä
> lienee rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot
> saa maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain
> porsaanreikää on käytetty. (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei
> muka ole henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
Löytyi sieltä tuollainenkin kohta:
Lakisääteistä tarkastusoikeuttasi voi käyttää myös lähettämällä postitse tai
faksaamalla vapaamuotoisen kirjallisen pyynnön Asiakastietoon. Pyynnön
mukaan tulee liittää henkilötunnus, kotiosoite, omakätinen allekirjoitus ja
nimenselvennys sekä selkeä kopio henkilöllisyystodistuksesta, jossa on
allekirjoitus. Lakisääteinen tarkastusoikeus on kerran 12 kuukaudessa
ilmainen.
Kaarlo Vapaaoksa
> Scripsit Beginner:
> > Katsoin tässä viikko sitten omia luottotietojani omatieto -palvelun
> > kautta
> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto Oy:n
> palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä lienee
> rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot saa
> maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain porsaanreikää on
> käytetty. (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole
> henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
Jotain tällaista lienee ajateltu:
https://www.omatieto.fi/kunkku-netui/base/KunkkuController.jpf?raportti=9
"Henkilöllä on oikeus myös lakisääteiseen
tarkastusoikeuteen. Lakisääteistä tarkastusoikeuttasi voit käyttää
käymällä Asiakastiedon kuluttajaneuvonnassa osoitteessa Työpajankatu
10 A, 5. kerros. Kuluttajaneuvonta on avoinna arkisin kello 9.00 -
15.30. Tietoja tarkistavan on todistettava henkilöllisyytensä
henkilöllisyystodistuksella, ajokortilla tai passilla.
Lakisääteistä tarkastusoikeuttasi voi käyttää myös lähettämällä
postitse tai faksaamalla vapaamuotoisen kirjallisen pyynnön
Asiakastietoon. Pyynnön mukaan tulee liittää henkilötunnus,
kotiosoite, omakätinen allekirjoitus ja nimenselvennys sekä selkeä
kopio henkilöllisyystodistuksesta, jossa on
allekirjoitus. Lakisääteinen tarkastusoikeus on kerran 12 kuukaudessa
ilmainen."
Eli rahalla saa helpompaa palvelua, ilmaiseksi täytetään lain kirjain.
> > Kuulostaa hiukan ihmeelliseltä, tosin yhtä ihmeelliseltä kuulostaa
> > sekin, miksi he urkkisivat minun luottotietojani.
> Anteeksi kuinka? Siis onko Omatieto-palvelussa tieto siitä, kuka on
> kysellyt sinun tietojasi, vai tieto sinun ja kyseisen yrityksen jostakin
> suhteesta, kuten maksuhäiriöstä?
Täällähän se kerrotaan:
http://www.asiakastieto.fi/help/fi/omatieto_ohje_milu.html
"tiedon onko sinun tietojasi luovutettu ja kenelle, jos sinulla on
luottotietomerkintöjä. (luotonmyöntäjä ei näe tätä tietoa)"
carlos
Jussi Paju
> Scripsit Beginner:
>
> > Katsoin tässä viikko sitten omia luottotietojani omatieto -palvelun
> > kautta
>
> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto Oy:n
> palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä lienee
> rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot saa
> maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain porsaanreikää on
> käytetty. (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole
> henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
Tuolla sivulla kerrotaan kuinka lakisääteistä tarkastusvelvollisuuttaan
voi myös käyttää. Mutta toki tyhmiltä ja kiireisiltä otetaan rahat pois,
liiketoimintaahan tuokin vain on.
Sinänsä nimenomaan tämän luottotietojen kyselijöiden listan osalta asia
on hieman ongelmallinen koska tietojen kyselijöistä merkintä säilyy
puoli vuotta, mutta henkilö voi lain mukaan tarkistaa omat tietonsa
veloituksetta vain kerran vuodessa - eli tietojen kyselijöistä ei voi
veloituksetta pysyä perillä jatkuvasti.
Huomautin tuosta joitain vuosia sitten Tietosuojavaltuutetun toimistoon,
josta vastattiin vain ympäripyöreästi että asia otettaisiin jotenkin
huomioon lakia muutettaessa, mutta eipä tainnut tapahtua kun uusi
luottotietolaki säädettiin.
> > Kuulostaa hiukan ihmeelliseltä, tosin yhtä ihmeelliseltä kuulostaa
> > sekin, miksi he urkkisivat minun luottotietojani.
>
> Anteeksi kuinka? Siis onko Omatieto-palvelussa tieto siitä, kuka on
> kysellyt sinun tietojasi, vai tieto sinun ja kyseisen yrityksen jostakin
> suhteesta, kuten maksuhäiriöstä?
Rekisteriin tosiaan merkitään tietojen kyselijät 6kk ajaksi, eli
tuollaisesta merkinnästä on käsittääkseni kysymys.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Ilkka Pirskanen
"Jussi Paju" <Jussi.Paj...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:ej3j2g...@internetti.org...
> Rekisteriin tosiaan merkitään tietojen kyselijät 6kk ajaksi, eli
> tuollaisesta merkinnästä on käsittääkseni kysymys.
Rekisterissä näyttää olevan merkinnät kyselijöistä vain, mikäli henkilöllä
on luottotietomerkintä. Miksiköhän ilman luottotietomerkintää olevat eivät
saa nähdä luottotietonsa kyselijöitä?
Ilkka
Jussi Paju
Aika mielenkiintoista, ei ole tullutkaan katsottua omia tietoja niin en
ole tuollaista huomannut.
Melko osuva kysymys myöskin, periaatteessa perusteluna voisi varmaan
olla esimerkiksi se, että sen puhtaan rekisterin luovutus ei ole
henkilön oikeusturvan kannalta niin paha asia kuin merkintöjä
sisältävän. (Vaikka en itse tuota perusteluksi hyväksyisikään.)
PJL
> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto
> Oy:n palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä
> lienee rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot
> saa maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain
Omat luottotietonsa saa pyytää kirjallisena maksutta kerran vuodessa Suomen
Asiakastieto Oy:ltä. Jos useammin kyselee niin veloittavat.
--
PJL
"Death solves all problems - no man, no problem" - Josif Stalin
--
Beginner
> > kysellyt sinun tietojasi, vai tieto sinun ja kyseisen yrityksen jostakin
> > suhteesta, kuten maksuhäiriöstä?
>
> Täällähän se kerrotaan:
>
> http://www.asiakastieto.fi/help/fi/omatieto_ohje_milu.html
>
> "tiedon onko sinun tietojasi luovutettu ja kenelle, jos sinulla on
> luottotietomerkintöjä. (luotonmyöntäjä ei näe tätä tietoa)"
>
> carlos
Sieltähän sen tiedon todellakin bongasin. Nyt vaan mietin, miten asiassa
etenen. Kyseinen firma kiistaa tahallisesti katsoneen luottotietojani vaan
vetoaa vahinkoon.
Kenelle osoitan tutkintapyynnön ja mitä vaadin siinä: poliisille,
tietosuojavaltuutetulle, asiakastiedolle, ko yritykselle vai kaikille. Olen
vähän confused :)
Matti Grönroos
> Kenelle osoitan tutkintapyynnön ja mitä vaadin siinä: poliisille,
> tietosuojavaltuutetulle, asiakastiedolle, ko yritykselle vai kaikille. Olen
> vähän confused :)
Mielestäni kannattaa kääntyä suoraan paavin puoleen.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Erkki Esimerkki
> Beginner wrote:
>
>> Kenelle osoitan tutkintapyynnön ja mitä vaadin siinä: poliisille,
>> tietosuojavaltuutetulle, asiakastiedolle, ko yritykselle vai kaikille.
>> Olen vähän confused :)
>
> Mielestäni kannattaa kääntyä suoraan paavin puoleen.
Ja tarvittaessa paavin esimies auttaa jos paavi ei
ymmärrä ongelmaa.
Ari Laitinen
> Kenelle osoitan tutkintapyynnön ja mitä vaadin siinä: poliisille,
> tietosuojavaltuutetulle, asiakastiedolle, ko yritykselle vai
> kaikille. Olen vähän confused :)
Poliisille. Poliisi voisi selvittää mitä muita luottotietoja tuo yritys on
tutkinut ja jos käy ilmi laiton toimintamalli niin sitten ryhtyy
toimenpiteisiin. Tutkimuksella on kiire jos tiedot kerran katoaa hetken
päästä.
Jukka K. Korpela
> Sieltähän sen tiedon todellakin bongasin.
Tätä lausettasi edelsi lainaus, jossa on monta vaihtoehtoa sanan
"sieltä" korrelaatiksi.
> Kyseinen firma kiistaa tahallisesti katsoneen
> luottotietojani vaan vetoaa vahinkoon.
Et vastannut kysymykseeni, oletko saanut firmalta tiedon kirjallisesti.
Kuvataanko vastauksessa uskottavasti, millainen vahinko on ollut
kyseessä?
> Kenelle osoitan tutkintapyynnön ja mitä vaadin siinä: poliisille,
> tietosuojavaltuutetulle, asiakastiedolle, ko yritykselle vai
> kaikille. Olen vähän confused :)
Tietosuojavaltuutettu on tällaisia asioita hoitava erityisviranomainen,
joten hänen (käytännössä hänen toimistonsa viranhaltijan) puoleen
kääntyminen on luontevin menettely.
Saatat tarvita jonkun lähimmäisen apua voidaksesi esittää asian
ymmärrettävästi viranomaiselle tai viranomaisille. Kirjallinen,
esimerkiksi sähköpostitse lähetettävä pyyntö tietosuojavaltuutetulle
lienee paras tapa aloittaa, koska silloin voit pyytää jotakuta
tarkistamaan, että viesti on asiallisesti ja selkeästi muotoiltu ja
sisältää riittävät tiedot.
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
> Katsoin tässä viikko sitten omia luottotietojani omatieto -palvelun kautta
> ja havaitsin siellä erään yrityksen nimen, jonka kanssa minulla ei ole
> mitään tekemistä eikä ole koskaan ollutkaan.
Oletko maksanut baarissa kortilla?
--
JS
Jukka Pakkanen
<i79...@fake.uwasa.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:g2l9gq$5vu$1...@saavi.uwasa.fi...
Mahtavatkohan baarit selvitellä asiakkaidensa luottotietoja...
Beginner
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:4ip3k.15257$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Tieto on todellakin saatu Omatieto -palvelusta, jossa käsittääkseni nuo
luottotietojen kyselijät säilyvät kuusi kuukautta.
Sain sähköpostitse vastauksen, jossa he kuvailevat virhetilanteen. Olivat
sotkeneet minut toiseen saman nimiseen henkilöön.
Mitä tässä "läheisillä" tehdään.
Oman, subjektiivisen arvioni mukaan, taitoni tuottaa suomen kieltä on
parempi kuin sinun. Ja tietosuojavaltuutetun taito ymmärtää suomen kieltä on
parempi kuin sinun :)
Kaarlo Vapaaoksa
Asiakastiedollahan ei ole mitään positiivista luottotietoa
rekisterissä yksityisistä ihmisistä. Eli puhtailla luottotiedon
omaavasta ei käsittääkseni yksinkertaisesti ole mitään tietuetta, eikä
sellaista perusteta pelkästään sillä perusteella että joku on sillä
nimellä tietoja kysynyt ja saanut vastaukseksi että ei löydy.
Kyllähän kaikki kyselyjen kohteet voitaisiin kirjata, mutta en oikein
näe mitään lisäarvoa Asiakastiedolle tai sen asiakkaille
siitä. Lisätyötä sen sijaan jonkin verran kun kyselijästä pitäisi
tehdä aina haku tuohonkin rekisteriin.
Sinänsä voisi olla mielenkiintoista tietää, kuka omia tietoja kyselee,
mutta niin kauan kun Asiakastiedolla ei voi olla mitään muuta kuin
negatiivista tietoa minusta, mielummin pysyn poissa heidän
tietokannoistaan kokonaan.
carlos
Jukka K. Korpela
- -
>> --
>> Jukka K. Korpela ("Yucca")
>> http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Täyslainauksellasi (sigua myöten) kerrot yhtä ja toista. Suosittelen
tutustumista sfnet-viestinnän alkeiden perusteisiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/eit.html
> Tieto on todellakin saatu Omatieto -palvelusta
Tämä tuli jo aiemmin tarpeeksi selväksi, mutta kyse oli siitä, _mikä_
tieto oli saatu. Alkuperäinen viestisi selitti tämän hämärästi.
> Sain sähköpostitse vastauksen, jossa he kuvailevat virhetilanteen.
> Olivat sotkeneet minut toiseen saman nimiseen henkilöön.
Tämä voi merkitä sitä, että yritys on rikkonut laissa säädettyä
huolellisuusvelvoitetta. Kenelläkään ei yleisesti ottaen ole
velvollisuutta asioinnissa ottaa selville toisen osapuolen
henkilöllisyyttä. Mutta jos otetaan ja jos tietojen perusteella aiotaan
hankkia luottotietoja, on kai aika ilmeistä, että lain vaatima
huolellisuus sisältää sen, että henkilöllisyys selvitetään riittävän
tarkasti. Samannimisten henkilöiden sekaantuminen ei siis yleisesti
ottaen ole hyväksyttävä selitys tällaisessa asiassa.
Jos sellaisia sekaannuksia tapahtuu, on myös mahdollista, että kahdesta
samannimisestä henkilöstä toinen joutuu vaikeuksiin toisen
luottohäiriöiden takia (tai henkilö, jolla on luottohäiriöitä, saa
luottoa, jota ei saisi, jos luotonantaja olisi saanut oikeat tiedot).
Siksi asialla on yleistä merkitystä.
Olennaista on selvittää, miten sekaannus on tapahtunut ja miten se
selvisi. Sen perusteella voi arvioida, onko aihetta toimintatapojen ja
ohjeiden tarkistamiseen. Tällaisesta oletan tietosuojavaltuutetun
olevan kiinnostunut virkansa puolesta.
> Mitä tässä "läheisillä" tehdään.
>
> Oman, subjektiivisen arvioni mukaan, taitoni tuottaa suomen kieltä on
> parempi kuin sinun.
Jos arviosi on väärä, kuten se on, niin on luonnollista, että esität
sen. (Jos se olisi tosi, esittäisit sen ehkä oikeinkirjoitussääntöjen
mukaisessa asussa.)
Kuvauksesi tapahtumista on ollut sekava ja huolimattomalla kielellä
esitetty, joten kyllä sinä oikeasti tarvitsisit apua
tietosuojavaltuutetulle lähetettävän viestin muotoilussa. Viranomaisella
on velvollisuus käsitellä myös sotkuisesti esitetyt asiat, mutta se ei
aina pysty siihen, ja sitä paitsi käsittelyn viemä aika kasvaa, samoin
väärinkäsitysten mahdollisuus.
Beginner
Jaha, näemmä sienikausi on alkanut
Osmo R
> In sfnet.keskustelu.laki, Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> Scripsit Beginner:
>>
>>> Katsoin tässä viikko sitten omia luottotietojani omatieto -palvelun
>>> kautta
>> Siis http://www.omatieto.fi joka näyttää olevan Suomen Asiakastieto Oy:n
>> palvelu, jossa omien tietojen tilaaminen maksaa 6,73 euroa. Mikä lienee
>> rahastuksen laillisuus? Lain mukaanhan itseä koskevat tiedot saa
>> maksutta, kun ei tiheästi kysele. Kaipa tässä jotain porsaanreikää on
>> käytetty. (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole
>> henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
>
> Tuolla sivulla kerrotaan kuinka lakisääteistä tarkastusvelvollisuuttaan
> voi myös käyttää. Mutta toki tyhmiltä ja kiireisiltä otetaan rahat pois,
> liiketoimintaahan tuokin vain on.
Liiketoiminta on tuollaista silloin, kun ollaan monopoliasemassa.
Todelliset yritykset hinnoittelevat palvelunsa niin, että
automaattiset systeemit ovat halvempia kuin manuaaliset.
>
> Sinänsä nimenomaan tämän luottotietojen kyselijöiden listan osalta asia
> on hieman ongelmallinen koska tietojen kyselijöistä merkintä säilyy
> puoli vuotta, mutta henkilö voi lain mukaan tarkistaa omat tietonsa
> veloituksetta vain kerran vuodessa - eli tietojen kyselijöistä ei voi
> veloituksetta pysyä perillä jatkuvasti.
>
> Huomautin tuosta joitain vuosia sitten Tietosuojavaltuutetun toimistoon,
> josta vastattiin vain ympäripyöreästi että asia otettaisiin jotenkin
> huomioon lakia muutettaessa, mutta eipä tainnut tapahtua kun uusi
> luottotietolaki säädettiin.
Miksi yksinkertaisesti kyselystä ei voisi ilmoittaa
tekstiviestillä tai sähköpostilla. Tämä olisi kätevä myös niille,
joilla tiedot ovat kunnossa. (tosin yhteystieto tietysti pitäisi
rekisteröidä). Tulisi identiteetivarkauden havaitseminen helpommaksi.
Osmo
Osmo R
> Kyllähän kaikki kyselyjen kohteet voitaisiin kirjata, mutta en oikein
> näe mitään lisäarvoa Asiakastiedolle tai sen asiakkaille
> siitä.
Mitä lisäarvoa kyselyjen tallenttamisesta yleensä sitten on?
> Lisätyötä sen sijaan jonkin verran kun kyselijästä pitäisi
> tehdä aina haku tuohonkin rekisteriin.
Joo tietokoneiden työstä meidän pitääkin murehtia.
Osmo
Osmo R
> Melko osuva kysymys myöskin, periaatteessa perusteluna voisi varmaan
> olla esimerkiksi se, että sen puhtaan rekisterin luovutus ei ole
> henkilön oikeusturvan kannalta niin paha asia kuin merkintöjä
> sisältävän. (Vaikka en itse tuota perusteluksi hyväksyisikään.)
Aiheeton luottotietojen kysely voi olla merkki
identiteettivarkaudesta. Tällöin nimenomaan puhtaat tiedot omaava
on riskiasemassa.
Osmo
Osmo R
Heh heh. Koko kortin idea on, ettei luottotietoja tarvitse
erikseen todistaa vaan kortti todistaa sen.
Osmo
Erkki Esimerkki
>
> Viranomaisella
> on velvollisuus käsitellä myös sotkuisesti esitetyt asiat, mutta se ei
> aina pysty siihen, ja sitä paitsi käsittelyn viemä aika kasvaa, samoin
> väärinkäsitysten mahdollisuus.
Järkyttävää suomenkielen pahoinpitelyä. Korpelan pitäisi suorittaa
peruskoulun viimeinen luokka uudestaan.
Ari Laitinen
> Liiketoiminta on tuollaista silloin, kun ollaan monopoliasemassa.
> Todelliset yritykset hinnoittelevat palvelunsa niin, että
> automaattiset systeemit ovat halvempia kuin manuaaliset.
Nopeammat systeemit voidaan myös hinnoitella kalliimmiksi jos asiakkaalta
saadaan näin enemmän rahaa.
Todelliset yritykset hinnoittelevat tuotteensa maksimoidakseen voittonsa.
Kulurakenteella ei ole tässä kuviossa suoraa vaikutusta.
Ari Laitinen
> Mitä lisäarvoa kyselyjen tallenttamisesta yleensä sitten on?
Kyselyjen määrää käytetään luottoluokituksen määrittelemisessä. Logiikka
lienee sellainen, että paljon kyselyitä tarkoittaa jotain epäilyttävää.
Aki Salmi
Hyvä pointti, tuon vuoksi kyselijöiden tiedot pitäisi säilöä vähintään
kymmeneksi vuodeksi. Nykytekniikalla se olisi erittäin halpaa ja helppoa.
Ilkka Pirskanen
"Kaarlo Vapaaoksa" <car...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:g2lrl5$4hj$1...@epityr.hut.fi...
> Asiakastiedollahan ei ole mitään positiivista luottotietoa
> rekisterissä yksityisistä ihmisistä. Eli puhtailla luottotiedon
> omaavasta ei käsittääkseni yksinkertaisesti ole mitään tietuetta, eikä
> sellaista perusteta pelkästään sillä perusteella että joku on sillä
> nimellä tietoja kysynyt ja saanut vastaukseksi että ei löydy.
Tämä on varmaankin se peruste, ettei tietoja kyselyistä saa, jos ei ole
luottotietomerkintää.
> Sinänsä voisi olla mielenkiintoista tietää, kuka omia tietoja kyselee,
> mutta niin kauan kun Asiakastiedolla ei voi olla mitään muuta kuin
> negatiivista tietoa minusta, mielummin pysyn poissa heidän
> tietokannoistaan kokonaan.
Itselläni on rakennusprojekti menossa, ja aika moni toimittaja on pyytänyt
henkilötunnusta, kun sitä kuulemma tarvitaan "asiakastietojen syöttöön
asiakasrekisteeriin". Käytännössähän he pyytävät henkilötunnusta, jotta
voivat tehdä luottotietojen tarkastuksen. Olisi ollut ihan mielenkiintoista
tietää, kuinka monta kyselyä meikäläisestä on tehty Asiakastietoon viimeisen
vuoden aikana.
Ilkka
tero
> (Veikkaus: tulkitaan, että kyseessä ei muka ole
> henkilörekisteri vaan käyttöliittymä henkilörekistereihin.=
Et kai vakavissasi ajattele, että tälläisillä teknisillä selityksillä
olisi jotaiin merkitystä juridiselta kannalta?
Jukka K. Korpela
Kyllä hyvinkin ajattelen.
Oletetaanpa, että on henkilötietokanta X ja ohjelmat Y ja Z, joilla X:n
tietoja voi päivittää tai katsella. Ainakin lain kirjaimen mukaan vain X
on henkilörekisteri. Henkilötietolain 3 §:n mukaan henkilörekisterillä
tarkoitetaan
"käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista
merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota
käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla
taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin
verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot
voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta".
Määritelmä siis puhuu tietojoukosta, ei tietojärjestelmästä. Laki kyllä
säätelee henkilötietojen _käsittelyä_, mutta nähdäkseni loogisella
tasolla eli mitä tiedoille tehdään, ei välineitä. Tilanne ei kai muutu,
jos Z:n tilalla on vaikkapa www- tai intranet-sivu, jolla on lomake,
joka on käyttöliittymä X:ään.