No, ensinnäkin asiassa on vain sana sanaa vastaan.
Toisaalta, annuiteettilainan epäedullisuus ei välttämättä lainkaan
ole totta. Termillä "kokonaistaloudellisuus" voidaan tarkoittaa
kovin monta asiaa.
Tosi on, että verrattuna tasalyhennyslainaan annuiteettilainan
kokonaiskorko on suurempi. Mutta kun tulevien vuosien lyhennykset
diskontataan rahan arvon muutoksella nykyarvoon, ero tasoittuu.
Tasalyhennyslainan kassavirta aluksi on oleellisesti suurempi kuin
annuiteettilainen, mainitussa tapauksessa lähes 30% korkeampi.
Jos on kyse tyypillisestä taloyhtiössä, jossa asutaan keskimäärin
ehkä 10 vuotta, miksi ihmeessä yhtiö ottaisi muun kuin
annuiteettilainan? Kun otetaan annuiteettilaina, kulut pysyvät
mielekkäinä ja suuremman osan remontista maksavat tulevat osakkaat.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
> Lähinnä tiedustelen onko isännöitsijä syyllistynyt johonkin rikokseen
> erehdyttäessään taloyhtiön osakkaita kertomalla muunnettua totuutta,
> eli valehtelemalla?
Ota pankinjohtajalta kirjallinen lausunto ja suositus paremmaksi
lainamuodoksi.
Esittele tämä paperi mahdollisimman monelle osakkaalle, joka oli
kokouksessa.
Jos muutkin osakkaat pitävät päätöstä vääränä niin pidätte uuden
ylimääräisen yhtiökokouksen isännöitsijän laskuun. Eiköhän tuo sitten opi
puhumaan totta. Jos homma hoidetaan ajoissa ei yhtiölle aiheudu vahinkoa,
josta isännöitsijä olisi mahdollisesti jopa vastuussa.
> Asiassa ei ole sana sanaa vastaan, kuten väität. Kaikki kuulivat
> isännöitsijän puheen ja pankinjohtajalta on lausunto omasta
> lausumastaan.
Siis sana sanaa vastaan.
Ongelmasi lienee että et ymmärrä että tässä ei ole case isännöitsijä vs.
pankinjohtaja, vaan case taloyhtiö vs. isännöitsijä. Ulkopuolisen todistajan
"sana" painaa merkittävästi enemmän kuin vastaajan.
Jos asiaa käsitellään oikeudessa, niin taloyhtiöllä on esittää mustaa
valkoisella siitä mitä pankinjohtaja on sanonut, isännöitsijällä on vain oma
väitteensä siitä mitä on kuullut.
Taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti ottaa 3.000.000 euron
annuiteettilainan 30 vuodeksi, 5% korolla (mahd. kokosuoja).
Esitin lainamuotoa vastaan, jolloin yhtiön isännöitsijä kertoi
keskustelleensa lainasta edellispäivänä Nordean pankinjohta X.X:n
kanssa ja pankinjohtajan suositelleen annuiteettilainana otettavaksi.
Tähän muut osakkaat uskoivat ja luottivat ja hyväksyivät päätöksen.
Tarkistin asian seuraavana päivänä ko. pankinjohtajalta, joka kiisti
näin koskaan sanoneensa: "En ole koskaan suositellut taloyhtiölle
anniteettilainaa, koska se on kokonaistaloudellisesti kaikkein
epäedullisin lainamuoto".
Lähinnä tiedustelen onko isännöitsijä syyllistynyt johonkin rikokseen
erehdyttäessään taloyhtiön osakkaita kertomalla muunnettua totuutta,
eli valehtelemalla?
XXX
Epäilen hyvin vahvasti, että pankinjohtaja olisi sanonut sinulle, että
annuiteettilaina on kokonaistaloudellisesti kaikkein epäedullisin
lainamuoto. Väite ei nimittäin pidä edes paikkaansa. Kaikissa lainamuodoissa
maksetaan korkoa pääomalle, eikä voida väittää, että annuiteettilaina olisi
"kokonaistaloudellisesti" edullisempi tai kalliimpi kuin vaikkapa
tasalyhennys. Annuiteettilaina on itse asiassa taloyhtiölle hyvä, koska
lainanhoitokulut (lyhennes ja korko) on kaudesta toiseen samansuuruinen, ja
rahoitusvastiketta ei tarvitse jatkuvasti vaihdella.
Mikäänhän ei estä osakkeenomistajaa maksamasta velkaosuuttaan pois ja
ottamasta haluamansa tyyppisen henkilökohtaisen lainan - josta kaiken
lisäksi saa korkovähennyksen.
Ilkka
No nimikkeitä voisi periaatteessa olla useampiakin, mutta
vahingonkorvauskanne/vaatimus on tietysti se mihin sen tulisi tavalla tai
toisella johtaa. Jos pystyy osoittamaan että isännöitsijä on a) valehdellut
(ei tietysti mikään vaatimus sinänsä, yhtä hyvin vaatimus on oikeutettu jos
voidaan osoittaa että isännöitsijä on muilla toimilla, huolimattomuuttaan
jne aiheuttanut vahinkoa) ja b) aiheuttanut reaalista vahinkoa tällä
taloyhtiölle ja osakkaille.
Hyvä paikka alkaa hakea lisäinfoa asian eteenpäinviemiseen on esim.
paikallinen kiinteistöyhdistys ja ehkä vielä paremmin kiinteistöliitto,
jotka osaavat ottaa itse asiaan jo jotain kantaa ja myös osaavat yleensä
suositella alaa tuntevia lakitoimistoja. Täältä vaikea saada mitään järkevää
käsitystä asiaan, ellei osaa suodattaa palstan lu-lujen kommentit ja muu
kohina ensin pois...
> 30 prosenttia osakkaista maksaa lainaosuutensa kertasuorituksena.
> Isännöitsijää uskomalla osa ottanut annuiteettilainan.
> Toisaalta yhtiössämme on ollut remontteja muutaman vuoden aikana noin
> 2 miljoonan edestä. Muutaman vuoden kuluessa tulevat parve- ja
> hissiremontit, joiden kustannukset noin 1,5 miljoonaa euroa.
> 5-6 miljoonan euron kokonaiskustannuksille annuiteettilainan ottaminen
> on todella kallista. Kaikilla osakkailla ei ole mahdollisuutta antaa
> pankille mitään takuuta, koska oma osakekirja voi olla eri lainojen
> takana.
En oikein käsitä miten yhtiönne lainat oikein aiotaan hoitaa.
Puhut sellaisella tavalla että isännöitsijä olisi puhunut yksittäisiä
osakkaita ottamaan lainaa itselleen.
Näinhän yhtiökokouksessa ei yleensä toimita eikä sellaiseen osakkaan
tarvitse suostua.
Yhtiökokous ei muutenkaan ole se elin, joka neuvottelee tai päättää
lainoista osakkaan ja pankin välillä.
Osakkaan ei tarvitse antaa pankille minkäänlaista vakuutta eikä tarvitse
ottaa minkäänlaista lainaa. Osakkaan tulee ainoastaan maksaa yhtiökokouksen
vahvistamat vastikemaksut.
Kysynpä nyt ihan varmuuden vuoksi että mistä asiasta yhtiökokouksenne teki
tarkkaan sanoen päätöksen?
> Voipi olla vieläkin ongelma, sillä millä perusteella tämä "case"
> vietäisiin oikeudenkäsittelyyn.
> Aiemmissa viesteissäni olen kysynyt mikä olisi perusteena
> oikeudenkäyntiin.
Oikeutta ei kannata käydä tässä asiassa jos siitä ei synny vahinkoa.
Lainan osalta maksujärjestely ei ole vahinko jos laskennallinen korko on ok.
Valehteleva isännöitsijä saa kenkää jos yhtiökokouks katsoo sen
aiheelliseksi. Eikähän se riitä sanktioksi jos vahinkoa ei voi osoittaa. Ja
vielä on miettimättä sekin näkökulma, että koskeeko koko debatti lainkaan
tätä asunto-osakeyhtiötä. Palataan siihen kun olet vastannut toisessa
viestissä esittämääni kysymykseen.
Jospa luet sieltä viestistä? 30% aikoo maksaa lainaosuutensa heti pois,
loput oletettavimmin maksavat vastikkeensa yhteydessä tuota velkaosuutta
pois.
> Puhut sellaisella tavalla että isännöitsijä olisi puhunut yksittäisiä
> osakkaita ottamaan lainaa itselleen.
Missä niin luki?
> Näinhän yhtiökokouksessa ei yleensä toimita eikä sellaiseen osakkaan
> tarvitse suostua.
Loppu blaa, blaa, blaa onkin sitten tuon keksityn "faktan " ympärillä
pyörimistä.
> Yhtiössä aika paljon osakkaita jotka uskoivat isännöitsijän kertoman
> annuiteettilainan olevan heille kaikkein edullisin
> ja ovat meneet pyytämään pankista juuri annuiteettilainaa. Se siitä ja
> tämä tästä.
Nyt lienee parempikin syy potkia se isännöitsijä pois. Miksi nämä ihmiset
menisivät pankkiin hakemaan lainaa? Entä jos joku heistä ei saa lainaa koska
on köyhä? - antaako taloyhtiö heille remontit ilmaiseksi jos ei saa lainaa?
No ei se ari ihan tuolla tavalla toimi asunto-osakeyhtiöissä. Kenenkään ei
ole pakko hakea lainaa, eikä kellekään voi myöskään antaa muista poikkeavia
etuisuuksia. Koitapa nyt selvittää itsellesi mitä eroa on taloyhtiön
ottamalla lainalla, ja osakkaan omilla lainoilla.
> Ongelmasi lienee että et ymmärrä että tässä ei ole case isännöitsijä vs.
> pankinjohtaja, vaan case taloyhtiö vs. isännöitsijä. Ulkopuolisen todistajan
> "sana" painaa merkittävästi enemmän kuin vastaajan.
Höpsis. On siis esitetty väite, että pankinjohtaja sanoo
sanoneensa tai että pankinjohtaja kieltää sanoneensa.
Eikö mikään estä maksamatta velkaosuutta pois? Sinähän neropatti olet.
Ihmisillä on velaksi ostettu asunto että muuta velkaa. Ihmisillä on
oman yritystoimintansa vuoksi osakekirja panttina pankissa.
Ihmiset ovat taanneet esimerkiksi lastensa velkoja. Tilanteita on
monenlaisia.
Miten ilman vakuuksia pankista saa nykyisin lainaa?
XXX
Vakuusarvon kannalta ei ole merkitystä, onko velka taloyhtiön vai
osakkeenomistajan. Asunto kelpaa noin 85% asti vakuudeksi. Jos
asunto-osakkeella on velkaosuutta, se vähennetään osakkeenomistajan
vakuusarvosta pois, ja loppu osa voidaan käyttää henkilökohtaisen
asuntolainan vakuudeksi. Maksimi kokonaisvelkamäärälle (henkilökohtainen
laina + velkaosuus) on molemmissa tapauksissa sama.
Ilkka
Ja kumman höpsis luulee voittavan tuollaisen kiistan?
Ei yleensä kovin pitkälle riitä että pelkästään väittää jonkun sanoneen
jotain, jos tämä sen kieltää.
Sinulla on nyt taas hieman asiat sekaisin, kun rinnastat tuon johonkin "sana
sanaa vastaan" kiistaan.
Sekoitat nyt yksittäisen osakkaan ja taloyhtiön lainaresurssit. Taloyhtiö
voi hyvinkin saada lainaa, vaikka joku yksittäinen osakas olisikin korviaan
myöten veloissa ja ilman vakuudeksi asetettavaa omaisuutta.
> Sekoitat nyt yksittäisen osakkaan ja taloyhtiön lainaresurssit. Taloyhtiö
> voi hyvinkin saada lainaa, vaikka joku yksittäinen osakas olisikin
> korviaan myöten veloissa ja ilman vakuudeksi asetettavaa omaisuutta.
Kiinteistö voi toimia vain kerran vakuutena, sitä ei voida laskea kahteen
kertaan vakuudeksi ensin yhtiölle ja sitten osakkaalle. Yksittäisellä
osakkaalla on asunto-osake, jota vastaan saa velkaa. Jos taloyhtiö ottaa
velkaa, ko. asunto-osakkeen vakuusarvo laskee.
Ilkka
> Vakuusarvon kannalta ei ole merkitystä, onko velka taloyhtiön vai
> osakkeenomistajan. Asunto kelpaa noin 85% asti vakuudeksi. Jos
> asunto-osakkeella on velkaosuutta, se vähennetään osakkeenomistajan
> vakuusarvosta pois, ja loppu osa voidaan käyttää henkilökohtaisen
> asuntolainan vakuudeksi. Maksimi kokonaisvelkamäärälle
> (henkilökohtainen laina + velkaosuus) on molemmissa tapauksissa sama.
Juttusi kuulostaa ihan siltä että et ole koskaan ottanut lainaa
taloyhtiölle.
Lainan vakuudeksi ei todellakaan anneta osakkaiden osakkeita tai asuntoja
vaan esim. haltijavelkakirjoja.
XXX
Ovatko nämä kaikki käyneet pankinjohtajan juttusilla? Yleensä
lainaneuvottelut hoidetaan tavallisen pankkivirkailijan kanssa, kannattaa
kokeilla seuraavalla kerralla.
Pankin kannalta on aivan se ja sama, onko kyseinen raha lainattu
osakkeenomistajalle vai taloyhtiölle, koska sama kiinteistö siitä joka
tapauksessa pohjimmiltaan vastaan.
Jos jollakin on todella tilanne se, että ei saa henkilökohtaista velkaa
asunto-osakettaan vastaan, niin ainoa mahdollisuus heillä on sitten tyytyä
taloyhtiön lainaan ja maksaa sitä velkaosuutta rahoitusvastikkeena pois
siten kuin yhtiökokous on päättänyt.
Ilkka
Ja tuo liittyi asiaan miten?
Edelleenkin ihan mahdollista että jollain osakkaalla ei mahdollisuutta ottaa
omaa lainaa, ja silti taloyhtiö saa lainan.
Itse asiassa olen ottanut lainaa taloyhtiölle. Haltijavelkakirjoja ei ole
ollut olemassa yli 10 vuoteen. Kiinteistön vakuutena on nykyään siihen
kiinnitetyt panttikirjat.
Otetaan esimerkki, ehkä ymmärrät sen paremmin näin: taloyhtiössä on 10
asuntoa, jonka jokaisen arvo on 400.000 euroa. Oletetaan pankin käyttämäksi
vakuusarvoksi 80%. Koko taloyhtiön arvo on siis 4.000.000 euroa. Jokaisen
osakkaan huoneiston vakuusarvo on noin 80% * 400.000 euroa eli 320.000
euroa. Taloyhtiö päättää tehdä remontin, jonka kustannus on 100.000 euroa
per asunto. Jos taloyhtiö ottaa 1.000.000 euron lainan, menee kiinteistö
(eli siihen kiinnitetyt panttikirjat) vakuudeksi pankille. Tällöin jokaisen
osakkaan asunnon vakuusarvo pankille onkin enää 320.000 euroa - velkaosuus
100.000 euroa eli 220.000 euroa. Pankki näkee velkaosuuden
isännöitsijäntodistuksesta. Tämä johtuu siitä, että pohjimmiltaan on vain
yksi kiinteistö, eikä voisi mitenkään olla niin, että taloyhtiö voi ensin
ottaa panttikirjoillaan 80 % * 4 miljoonaa euroa eli 3,2 miljoona euroa
lainaa ja sitten vielä osakkaat toiset 10 * 80% * 400.0003,2 miljoona euroa
osakekirjoillaan. Tällöin olisi lainaa yhteensä lainaa 6,4 miljoonaa euroa,
ja vakuutena omaisuutta vain 4 miljoonan euron edestä. ELI NIIDEN
OSAKEKIRJOJEN TAUSTALLA VAKUUTENA ON LOPPUJEN LOPUKSI SE KIINTEISTÖ.
Jos et vieläkään ymmärrä asiaa, en aio selittää enempää.
Ilkka
> Pankin kannalta on aivan se ja sama, onko kyseinen raha lainattu
> osakkeenomistajalle vai taloyhtiölle, koska sama kiinteistö siitä joka
> tapauksessa pohjimmiltaan vastaan.
Ei ole aivan sama asia. Yleisesti ajatellen voi toki olla mutta ajattele nyt
itsekin onko helpompi lainata kiinteistöä vastaan yksi laina vaiko osakkeita
vastaan monta pientä lainaa. Vakuuksissakin on teknisiä eroja samoin niiden
perinnässä.
Kiinteistöä vastaan voi saada lainaa vaikka kaikki osakkeet olisi jo
kiinnitetty muihin lainoihin sillä pankkihan ei edes tiedä missä kenenkin
osake on säilytyksessä sen enempää kuin kiinteistökään.
>> Lainan vakuudeksi ei todellakaan anneta osakkaiden osakkeita tai
>> asuntoja vaan esim. haltijavelkakirjoja.
>
> Itse asiassa olen ottanut lainaa taloyhtiölle. Haltijavelkakirjoja ei
> ole ollut olemassa yli 10 vuoteen. Kiinteistön vakuutena on nykyään
> siihen kiinnitetyt panttikirjat.
Se on sama asia käytännössä.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/prh_yk3/index.html
> Otetaan esimerkki, ehkä ymmärrät sen paremmin näin: taloyhtiössä on 10
> asuntoa, jonka jokaisen arvo on 400.000 euroa. Oletetaan pankin
> käyttämäksi vakuusarvoksi 80%. Koko taloyhtiön arvo on siis 4.000.000
> euroa. Jokaisen osakkaan huoneiston vakuusarvo on noin 80% * 400.000
> euroa eli 320.000 euroa. Taloyhtiö päättää tehdä remontin, jonka
> kustannus on 100.000 euroa per asunto. Jos taloyhtiö ottaa 1.000.000
> euron lainan, menee kiinteistö (eli siihen kiinnitetyt panttikirjat)
> vakuudeksi pankille. Tällöin jokaisen osakkaan asunnon vakuusarvo
> pankille onkin enää 320.000 euroa - velkaosuus 100.000 euroa eli
> 220.000 euroa. Pankki näkee velkaosuuden isännöitsijäntodistuksesta.
> Tämä johtuu siitä, että pohjimmiltaan on vain yksi kiinteistö, eikä
> voisi mitenkään olla niin, että taloyhtiö voi ensin ottaa
> panttikirjoillaan 80 % * 4 miljoonaa euroa eli 3,2 miljoona euroa
> lainaa ja sitten vielä osakkaat toiset 10 * 80% * 400.0003,2
> miljoona euroa osakekirjoillaan. Tällöin olisi lainaa yhteensä lainaa
> 6,4 miljoonaa euroa, ja vakuutena omaisuutta vain 4 miljoonan euron
> edestä. ELI NIIDEN OSAKEKIRJOJEN TAUSTALLA VAKUUTENA ON LOPPUJEN
> LOPUKSI SE KIINTEISTÖ.
> Jos et vieläkään ymmärrä asiaa, en aio selittää enempää.
Selitit ihan oikein mutta selitä sama vielä niinpäin että ne kaikki osakkeet
on jo kiinnitettynä osakkaan omiin lainohin. Niinhän se usein on. Jätit
tämän tavallisemman vaihtoehdon kokonaan pois. Siksi se ei mielestäni ole
vielä täydellinen selonteko. Huomaat pian selittäväsi, että kiinteistö voi
olla panttikirjojaan vastaan velkaa täyden määrän vaikka kaikki osakkeet
olisivat pantattu velkojen vakuudeksi. Tämä johtuu siitä, että kiinteistö ei
ole vastuussa osakkaidensa lainoista eikä edes tiedä onko osakkeet
pantattuna jossain. Kiinteistön ottaessa lainaa voi tietysti käydä niin,
että osakkaan pantin arvo laskee alemmas kuin laina, jonka vakuutena se on.
Kuitenkaan kukaan ei asiasta informoi pankkia, joten se ei voi tätä seikkaa
ottaa huomioon.
Mutta itse asiaan. Kiinteistö ei voi vaatia osakasta ottamaan lainaa, joten
ihmettelen tämän casen kokonaismenettelyä. Googlefani tuntuu kertovan
tarinaa, jossa yhtiökokous tekee päätöksiä ei yhtiön vaan osakkaiden
taloudenhoidosta. Miten sellainen on mahdollista?
Viittaamallasi sivulla ja yrityskiinnityslomakkeilla ei ole mitään tekemistä
kiinteistöjen ja niihin kiinnitettävien panttikirjojen kanssa. Lomakkeissa
on teksti "Tämän velkakirjan pääoman, koron ja perimiskulujen maksamisen
vakuudeksi saadaan vahvistaa yrityskiinnitys alla mainitun
elinkeinonharjoittajan kiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen".
> Mutta itse asiaan. Kiinteistö ei voi vaatia osakasta ottamaan lainaa,
> joten ihmettelen tämän casen kokonaismenettelyä. Googlefani tuntuu
> kertovan tarinaa, jossa yhtiökokous tekee päätöksiä ei yhtiön vaan
> osakkaiden taloudenhoidosta. Miten sellainen on mahdollista?
Koko alkuperäinen kysymyksenasettelu on outo.
Ilkka
Onko sinulle edelleenkin epäselvää että kukaan ei ole ollut vaatimassa
osakkaita ottamaan omia lainoja, eikä täälläkään ole sellaista missään
väitetty, paitsi sinun mielikuvituksessasi joka tyypilliseen tapaan on
sinulla jo muuttunut faktaksi.
Alkuperäinen kysymys taisi suunnilleen olla "isännöitsijä oli esittänyt
valheellisen väitteen pankinjohtajan lausumasta ja suosituksista as.oy:n
lainasta, onko isännöitsijä syyllistynyt jokin lainvastaiseen jne". Mitä
outoa tuossa kysymyksessä on?
Nyt kun on selvinnyt että iso osa osakkaista olisi halunnut maksaa
lainan pois tasalyheteisenä. Esimerkiksi 10 vuoden kuluttua
lainapääomaa olisi lyhennetty 10.000 eurolla enemmän kuin
annuiteettilainalla, ja kuukausierät myös laskevat
tasalyhennyslainassa sopivasti. 30 vuoden kuluttua monet ovat
eläkeiässä ja huomioivat tämänkin.
On kummasti eri asia myydä asunto jolla on 40.000 euroa velkaa kuin
sellainen josta on 30.000 euroa velkaa. Jos joku haluaisi 10 v
kuluttua asuntonsa myydä.
XXX
Tämä sun tarinasi ei oikein pidä vettä. Osakkaat eivät saa lainaa pankista,
kun vakuuksia ei ole tarpeeksi. Ongelmana taloyhtiön lainassa on, että
kuukausierä on liian pieni. Eli rahaa kuitenkin osakkailla on, kun osakkaat
haluaisivat maksaa isompaa kuukausierää. No nämä osakkaat voivat sillä
ylimääräisellä rahallaan maksaa niitä muita velkoja pois.
Ilkka
Ja sun päättelykyky johtopäätöksineen on aika puutteellisen oloinen...
Ihan pikaisena sun teorioiden kumoamisesimerkkinä, ehkäpä asukkaalla ei ole
paljon rahaa, mutta hyvät tulot. Silloin ihan järkevää pyrkiä lyhentämään
lainaa nopeammalla aikataululla kuin pitkänä annuiteettinä.
Niin, osakas voi niitä ylimääräisiä tuloja käyttää niiden muiden lainojen
nopeampaan lyhentämiseen, jotka syövät osakkaan asunto-osakkeen vakuusarvoa.
Ilkka
Oliko tässä niin, että taloyhtiön isännöitsijä oli sopinut lainan
taloyhtiön käyttämästä pankista ja tavallaan ohjasi osakkaat sinne
neuvottelemaan vieraaseen pankkiin "valmiista" lainasta, jota ei lainan
hakija sitten ilman takuita olisi saanutkaan.
Jos osakkaalla on osakekirjat takuuna omassa pankissaan, niin mikseivät
he kysy vastaavaa remppalainaa sieltä ja siten tavallaan kilpailuta omaa
pankkiaan, josta se laina varmasti saadaan. Onhan siellä vakuudet jo
valmiiksi olemassa, joka saattaa vaikuttaa lainan korkoonkin. Taloyhtiö
antaa maksun ajan tullessa osakkaalle tietyn (sovitun) suuruisen
maksukuitin, jonka hän puolestaan vie pankkiinsa ja pankki maksaa pois
sen antamallaan lainalla. Tällä tavalla pankki usein varmistaa, että
lainan kohde on se mitä sovittiin. Remontista saattaa tulla kalliimpi,
kuin mitä aluksi laskettiin, ja siitä osakas saa sitten lisämaksua
varten uuden kuitin...
Toinen tapa on se, että aloittaa remppavelan maksun taloyhtiön
järjestämällä luotolla. Taloyhtiö ilmoittaa, milloin 1-2 kertaa vuodessa
on mahdollisuus maksaa kyseinen velka pois eli muuttaa se
henkilökohtaiseksi pankkilainaksi. Näin olen tehnyt oman taloyhtiön
lainan kohdalla, sillä halusin maksaa sen pois lyhyemmällä aikataululla
kuin mitä se olisi mennyt pääomavastikkeen kautta.
> Kyllä iskin käteni nyt oikein paskakasaan, kohteliaasti sanottuna,
> yrittäessäni saada yhteen kysymykseen asiallista vastausta.
Elämä on sellaista. Kun haluaa vastauksen yhteen kysymykseen saa tilalle
monta uutta kysymystä eikä vastausta siihen yhteen.
Tai kyllä sinä tavallaan saitkin vastauksen siihen yhteen kysymykseen. Se
kuuluu näin: "Te osakkaat itse päätätte hyväksyttekö isännöitsijän toimet
vaiko ette. Te ette tarvitse siihen oikeutta tai poliisia, koska
isännöitsijä on teidän alaisenne ja te voitte rangaista häntä itse
haluamallanne tavalla (tietysti lakia noudattaen) esim. irtisanomalla hänen
sopimuksensa valehtelun perusteella. Eikä siihen tarvita edes pätevää
todistelua sillä riittää, että vain päättelette hänen valehtelevan."
Niin pitkälle en sitä edes tutkinut vaan sivulla rinnastettiin nämä sanat
keskenään.
>> Mutta itse asiaan. Kiinteistö ei voi vaatia osakasta ottamaan lainaa,
>> joten ihmettelen tämän casen kokonaismenettelyä. Googlefani tuntuu
>> kertovan tarinaa, jossa yhtiökokous tekee päätöksiä ei yhtiön vaan
>> osakkaiden taloudenhoidosta. Miten sellainen on mahdollista?
>
> Koko alkuperäinen kysymyksenasettelu on outo.
Ensin se vaikutti jotenkin järkevältä mutta sitten siihen tuli outoja
piirteitä ja kysyjä alkoi hermostua kun asiaa pohdittiin muista
näkökulmista. Veikkaanpa että jotain oleelista on vielä jäänyt kertomatta -
kuten niin usein.
XXX
No jos et sitä itse ymmärrä, niin tämä on se epäuskottava ja hämmenystä
herättävä osuus viestissä. Taloyhtiöt ottavat normaalisti
annuiteettilainoja, koska se paremmin vastaa tasaisena pysyvää
rahoitusvastiketta. Toisekseen ei ole mielekästä sanoa, että
"tasalyhenteinen laina on edullisempi kuin annuiteettilaina". Väitteessä ei
ole yksinkertaisesti mitään järkeä.
Voitko laittaa yhden noista pankinjohtajille lähetetyistä kysymyksistä ja
heidän vastauksista tänne, niin epäilykset varmasti hälvenevät. Peitä toki
pankinjohtajan ja asunto-osakeyhtiösi nimi.
Ilkka
XXX
Tuota sanaa "kokonaisedullinen" on käytetty hieman harhaanjohtavasti.
Korkojen kokonaismäärä on tasalyhenteisessä pienempi kuin annuiteetissa,
mutta kääntöpuolena on sitten jatkona mainittu raskaampi alku.
Kuten noista esimerkeistä huomaa, tasalyhenteisen lainan kuukausierä
(lyhennys + korko) on aluksi noin 25.000 euroa ja annuiteetin noin 20.400
euroa. Tasalyhenteinessä on aluksi siis 23% isompi kuukausierä kuin
annuiteetissa. Käytännössä siis esim. 71.000 euron velkaosuudella
rahoitusvastike olisi annuiteetilla 460 ja tasalyhenteisellä 560 euroa,
joten eroa on 100 euroa kuussa. Vaikka itsestä tuo ero tuntuisi pieneltä,
jollain toisella tuo 100 euroa saattaa kuitenkin olla se 100 euroa liikaa.
Ilkka
Et ole vastannut asiaa koskeviin kysymyksiini. Se on kovin epäilyttävää.
Kysyin mm. mitä kokouksessa oikeastaan päätettiin. vastasit että "Kysy
vaan". Oliko tuo mielestäsi asiallista?
> Minusta on rasittavan hävytöntä syytellä kysymyksen esittäjää
> salailusta tai valehtelusta. Tämä on hyvä syy minun hermostua.
Sinä vain koet sen niin. Kyseessä on puhtaasti lähdekritiikki, joka on aina
paikallaan kun anonyymin kanssa keskustelee ja muulloinkin.
Tässä esim. kaksi näytettä kirjoituksistasi ja niissä on jotain pahasti
pielessä keskenään.
A)
> Osakas kysyi yhtiökokouksessa miksi taloyhtiö ei harkitse
> tasalyhennyslainaa vaan ehdottaa annuiteettilainaa
> otettavaksi.
B)
> Yhtiössä aika paljon osakkaita jotka uskoivat isännöitsijän kertoman
> annuiteettilainan olevan heille kaikkein edullisin
> ja ovat meneet pyytämään pankista juuri annuiteettilainaa.
> Mikä tässä on outoa ja sellaista joka muuttuisi?
Kohdissa A ja B muuttui se, kenen lainasta yhtiö teki päätöksen. Se on tässä
epäselvää ja omituista varsinkin kun et suostu kertomaan mitä kokous päätti.
> Ajattelin jollakulla olevan
> tarkempaa tietoa. Nähtävästi enemmän väittelynhalua ja toisen
> osapuolen syyllistämistä.
Tarkempaa tietoa ei heru ennenkuin sen kerrot.
>> Entä jos joku heistä ei saa lainaa koska
>> on köyhä? - antaako taloyhtiö heille remontit ilmaiseksi jos ei saa
>> lainaa?
>
> En osaa sanoa. En ole koskaan kuullut jonkun remontin saatavan
> ilmaiseksi. ??? Miksi minun pitäisi tällaiseen vastata?
Kokeile kuka maksaa osuutesi jos ilmoitat yhtiölle, että et saanut lainaa.
> Vain hallitus voi valita isännöitsijän ja erottaa tämän. Varsinainen
> yhtiökokous on tältä vuodelta pidetty, joten isännöitsijän erottaminen
> vaatisi muita rakempia toimia osakkaiden taholta.
> Hallitus on täysin isännöitsijän "pihdeissä".
Tasan niin kauan kuin osakkaat sitä katsovat. Jos hallitus ei ryhdy
toimenpiteisiin niin osakkaat voivat.
Se on tietenkin niin, että yksittäisenä osakkaana sinä et hallitusta
komentele. Seuraavaksi sanot varmaan, että yhtiökokouskin oli isännöitsijän
pihdeissä koska valitsi väärän hallituksen. Sellaista se on. Ulkoministeri
ei saa valehdella tekstiviesteistä mutta isännöitsijä saa valehdella melken
mistä vaan.
> Tuota sanaa "kokonaisedullinen" on käytetty hieman harhaanjohtavasti.
> Korkojen kokonaismäärä on tasalyhenteisessä pienempi kuin
> annuiteetissa, mutta kääntöpuolena on sitten jatkona mainittu
> raskaampi alku.
Minustakin tässä haisee se, että kysyjä ei ymmärrä tuota lainamekanismia ja
vertailee vain korkoja eikä huomioi niistä selviytymistä. Pankki vastaa
kysymykseen siten kuin se on esitetty. Jos verrataan vain korkoja samalla
laina-ajalla niin toki tasalyhennys on halvempi koko ajalle mutta voi olla
alkuun jopa liian kallis.
Valetta on kuitenkin puheet edullisuudesta. Pitkä maksuaika ja hidas
lyhennys on vain pankille edullinen. Mutta jokainen osakashan saa itse
päättää miten lainansa maksaa. Ei sitä tarvitse kenenkään näillä ehdoilla
hyväksyä itselleen.
no ihan turhaa puuhaa - yrittää nyt tehdä "tikusta" ASIAA - , sillä ...
eihän ko. isännöitsijä sentään "mitään pahaa" ole vielä edes tehnyt
jos hän vaikka onkin suositellut as.oy:n yhtiökokoukselle
"kalliimpaa" annuiteettilainamuotoa
- ja jos vaikka se pankinjohtajakin on ollut samaa tahi eri mieltä
tuon lainan "edullisuudesta" -
tulisi se nääs osakkaille melkoisen tuskalliseksi maksella (tavallisen)
lainan sika-suuria takaisinmaksu-eriä seuraavina ekoina vuosina
(3 000 000 euron lainasummasta - ja jos lainoja otetaan jatkossa
vielä lisääkin)
tuskinpa tuo isännöitsijä saisi tuomiota mistään - eikä ainakaan
"valehtelusta"
ja tuskinpa häntä(ä) tuon suosituksensa vuoksi haluttaisiin ees'
erottaa (vaikka perustelut suositukselle olisivat olleetkin höpöä)
ja
jos ei ("yhteisesti" - eli omilla aivoilla pähkäillyn ja päätetyn - )
yhtiölaina(n ehdot) miellytä, niin ainahan voip' mennä ja anoa
pankista omaa
muuten:
pankin lainaneuvottelijat suosittelevat lähes aina annuiteettilainaa
(tuottaahan se pankille enemmän)
... kohinaa ...
no ihan se on selkee sykymys ... onko valehtelu rikos ?
ja sille täysin analoginen tapaus lienee se, kun joku taannoin väitti
(ja valehteli) ettei hän ole lähetellyt tekstiviestejä stripparille ...
... ja potkut tuli
muttei sitäkään nyt sentään ihan oikeuteen asti lähdetty ruotimaan
... kuten taas erästä toista tapausta (ruoditaan yhä)
onneksi valehtelu ei ole aina rikos ... ei ainakaan vielä
> Kukaan ei ole sanonut tai väittänyt kuukausierän olevan liian pieni.
> Osa osakkaista ei todellakaan saa pankista lainaa.
> Ei tuo kuukausierä kovin suurempi aluksi ole tasalyhenteisessä
> verrattuna annuiteettilainaan.
Et kertonut (ainakaan tähän asti lukemissani viesteissä), montako asuntoa
taloyhtiössä on, mutta lasketaan tilanne 60 asunnon mukaan, jolloin
yhdelle asunnolle tulisi velkaosuudeksi 50 000 euroa. Nordean laskurin
mukaan annuiteetilainan kuukausierä olisi tällöin 268 euroa ja
tasalyhenteisen lainan ensimmäinen kuukausierä 347 euroa. Siihen,
että tasalyhenteisen lainan kuukausierä menee samalle tasolle kuin
annuiteettilainan, kuluu aikaa yli 10 vuotta.
Jos kerran asukkailla olisi rahaa käytettävissä lainan lyhennykseen 347
euroa kuukaudessa, niin hehän voivat hyvin tehdä ylimääräisiä
lyhennyksiä ylijäävällä summalla (ei varmaan joka kuukausi, mutta
esimerkiksi kerran vuodessa sen mukaan, millaiset ehdot lainassa on).
Jos esimerkiksi ko. lainan hoitoon käyttää joka kuukausi 347 euroa, tulee
laina maksetuksi pois 19 vuodessa, jolloin maksettu kokonaiskorko on
selvästi pienempi kuin mitä se olisi 30 vuoden tasalyhenteisessä lainassa.
Mitä tulee varsinaiseen kysymykseesi, niin lähinnä taloyhtiö voi erottaa
isännöitsijän, jos sen mielestä isännöitsijä on valehdellut. Asian
menestyminen oikeudessa olisi hyvin epävarmaa ja oikeusjuttuun sisältyisi
selvä riski siitä, että juttu hävitään ja joudutaan maksamaan kuluja
huomattavasti enemmän kuin mitä annuiteettilainassa hävitään (jos
siinä ylipäänsä jotain hävitään - kysymys on aina siitä, mihin verrataan,
kuten olen pyrkinyt yllä osoittamaan).
Kerttu Pollari-Malmi
> Asian menestyminen oikeudessa olisi hyvin epävarmaa ja oikeusjuttuun
> sisältyisi selvä riski siitä, että juttu hävitään ja joudutaan
> maksamaan kuluja huomattavasti enemmän kuin mitä annuiteettilainassa
> hävitään (jos
Näin se on. Oikeudessa voisi korkeintaan saada oikeudenkäyntikulujen lisäksi
vahingonkorvauksen. Mutta kun tässä ei kukaan tule kärsimään vahinkoa näillä
tiedoilla niin ei siihenkään voi olla aihetta. Ja oikeudenkäyntikulut
maksaisi yhtiö eli tulisi vain lisää maksettavaa. On tosiaan helpompi
erottaa isännöitsijä kuin saada hänet oikeuteen vastaamaan valehtelusta.
(Niin, ja jos diskontataan lainan korkotasolla, ero katoaa kokonaan:
diskontattu nykyarvo = lainan määrä, lyhennysohjelmasta riippumatta.)
"Annuiteetista" on tullut semmoinen muodikas kauhistelusana, jonka
kohdalla ajattelu lopetetaan. Eihän kysymys ole sen kummemmasta kuin
siitä, että mitä nopeammin lainaa lyhentää, sen vähemmän tulee
maksaneeksi korkoja.
Jos haluaa ja kykenee lyhentämään nopeammin, laina-aikaa voi lyhentää.
Jos haluaa lyhentää hitaammin, laina-aikaa voi pidentää. Voi myös eri
aikoina lyhentää eri vauhdilla. Valinta näiden välillä riippuu ihan
siitä, miten nopeasti haluaa ja kykenee lainaa lyhentämään. Ei eri
laina-aikojen ja lyhennysohjelmien välillä ole mitään "objektiivista"
paremmuusjärjestystä.
Jos ainoa tavoite olisi minimoida kokonaiskorko, niin sehän saadaan
nollaan, kun laina-aika lyhennetään nollaan (= ei oteta lainaa).
Kuitenkin kysyntää on nollaa pidemmille laina-ajoille. Selvästikään
"kokonaiskoron minimointi" ei ole ainoa asiassa huomioitava kriteeri.
--
Jukka....@iki.fi
* Parempi kyy povessa kuin kymmenen poskella.
XXX
Otetaan vielä yksi esimerkki: velkaosuus on 50.000 euroa ja haetaan pankista
lainaa 5 % korolla. Annuiteetti 20 vuoden laina-ajalla on 330 euroa/kk, ja
kokonaiskorko koko laina-ajalle on 29.195 euroa. Vastaavan 20 vuoden
tasalyhenteisen lainan lyhennys on aina 208 euroa/kk ja korko alussa myös
208 euroa/kk, yhteensä 416 euroa/kk, kokonaiskorko koko laina-ajalle on
25.104 euroa.
Mutta jos osakkaalla on siis varaa maksaa 416 euroa/kk, niin kannattaa itse
asiassa ottaa 416 euroa/kk annuiteetti, joka tarkoittaa 14 vuoden
laina-aikaa 50.000 euron lainalle 5% korolla. Tällöin kokonaiskorko onkin
vaina 19.625 euroa, ja sinun termein tämä annuiteettilaina onkin
"kokonaisedullisin" laina.
Ilkka
> Jos et vieläkään ymmärrä asiaa, en aio selittää enempää.
Aika selkeästi selitetty, mutta miten tuota tuplalainausta käytännössä voi
rajoittaa?
Esim. minun 100.000 Euron huoneiston ostamiseksi on otettu 85.000
hlökohtaista lainaa. Taloyhtiö on suunnittelemassa putki- ja
julkisivuremppaa, kust.arvio osalleni 20.000 Euroa. Taloyhtiö ottaa tuon
lainan puolestani eri pankista kuin minun lainani. Mistä taloyhtiön
lainapankki voi tsekata kunkin osakkaan osakekirjoja vastaan otetut
hlökohtaiset lainat?
> Tarkoitus että olisi jotain "kättä pitempää" ylimääräisessä
> yhtiökokouksessa.
Viimeksi kun kyselin niin sanoit että: "Varsinainen
yhtiökokous on tältä vuodelta pidetty, joten isännöitsijän erottaminen
vaatisi muita rakempia toimia osakkaiden taholta."
Mistä tämä ylimääräinen yhtiökokous nyt tähän tupsahti? Saahan sinne nyt
helpostikin hallitusremontin jos hallitus ei muuten isännöitsijää ymmärrä
erottaa.
> Olin saanut väärää tietoa, että täällä olisi laintuntijoita ja alan
> ammattilaisia keskustelemassa.
Saako kysyä mistä tällainen tieto olisi ollut peräisin? Kyllä täällä joskus
on ehkä joku on ollutkin mutta kun oikeat ammattilaiset (eli ne, jotka
saavat elantonsa tästä ammatista) eivät ehkä halua harrastaa lakia
vapaa-ajallaan. Ja toiseksi kun ei ole vaaraa menettää maksavaa asiakasta
niin ei tarvitse mielistellä ja yrittää pumpata tyhjäksi.
> Esim. minun 100.000 Euron huoneiston ostamiseksi on otettu 85.000
> hlökohtaista lainaa. Taloyhtiö on suunnittelemassa putki- ja
> julkisivuremppaa, kust.arvio osalleni 20.000 Euroa. Taloyhtiö ottaa
> tuon lainan puolestani eri pankista kuin minun lainani. Mistä
> taloyhtiön lainapankki voi tsekata kunkin osakkaan osakekirjoja
> vastaan otetut hlökohtaiset lainat?
Homma toimii vain toiseen suuntaan. Yhtiö on vahvempi ja voi ottaa lainaa
koska sen vakuutena on se oikea kiinteistö. Osakkaiden vakuutena on vain
oikeus käyttää asuntoaan. Kun yhtiö ottaa lainaa vastikkeilla
lyhennettäväksi niin osakkeelle syntyy velkaa, joka on poissa tuon osakkeen
arvosta. Kun osakas ottaa lainaa niin se ei ole lainkaan pois kiinteistöstä.
Toisaalta tasalyhenteisessä lainassa ne kuukausierät ovat aluksi
suurempia.
Kun sinulla tuntuu olevan noin hyvinkin tarka käsitys siitä millainen
haluamasi vastaus olisi, niin miksi et itse vastaa itsellesi? Saisit
juuri sellaisen vastauksen kuin haluat.
(1) Minusta on outoa noin kovasti hermostua pelkästä
nyyssikeskustelusta. Alkaa miettimään että mikä on se asia joka
hermostuttaa ;-)
> Jokainen pankki on johtajansa kautta sähköpostitse ilmoittanut että
> tasalyhenteinen laina olisi tässä tapauksessa taloyhtiöllemme
> edullisempi.
(2) Tuo myös kuulostaa oudolta. "Edullisintahan" olisi olla ottamatta
lainaa ollenkaan, niin ei tarvitsisi niitä inhottavia korkojakaan maksaa
:-). Mutta lainaa kuitenkin otetaan, kun rahaa tarvitaan nyt, ja
takaisin voidaan maksaa vasta ajan kanssa. Ja jos diskontataan
nykyarvoon lainan korkokannalla, kaikki lainat ovat (näin laskettuna)
tasan yhtä edullisia. Semmoisetkin jotka maksetaan 30 vuoden päästä
yhtenä könttäsummana pois. Joten kuulostaa oudolta että pankinjohtaja,
saatika sitten 4 eri pankinjohtajaa, olisivat sanoneet että
annuiteettilaina olisi epäedullinen.
Mutta onhan se mahdollista että pankinjohtakien piirissä ajatellaan
noin. Ehkä pankinjohtjilla on tapana ajatella ja laskea nämä asiat eri
tavalla kuin minulla.
Asiaa voi ajatella monella tavalla mutta se edullisin tapa on tässä
kysyjällä jäänyt ilmiselvästi vielä ratkaisematta
Eri vaihtoehdoissahan lainan takaisinmaksuerät eroaa toisistaan määriltään.
Esimerkissäni X on se summa, johon yhtiöllä tai osakkailla on varaa maksaa
per lyhennys menemättä "konkurssiin".
Vaihtoehto 1.
Maksetaan summat X, X-k1,X-k2,X-k3..., jossa k suurenee loppua kohti eli
maksettava pienenee)
Vaihtoehto 2.
Maksetaan kaiken aikaa summaa X-m, jossa m on vakio ja maksetaan samaa
summaa koko ajan.
Vaihtoehto 3.
Maksetaan kaiken aikaa summaa X
Näistä edullisin vaihtoehto on numero kolme. Se eroaa ykkösestä ja
kakkosesta siten, että kokonaiskorko lainalle on pienin. Toisenlaisen
suosituksen voi saada pyytämällä jotain muuta kuin kokonaisedullisinta
lainaa.
Nähtävästi yhtiökokous on päättänyt vaihtoehdon 2 muotoisesta lainasta.
Silloin Vaihtoehto 1 olisi edullisempi kun lainan maksuaikataulu pidetään
samana.
Minäkin olisin utelias kuulemaan miten ammattilainen ratkaisi tilanteen ja
mitä se tuli maksamaan.
Blaa blaa blaa.
i. Alkuperäinen kysymyksenasettelusi oli epälooginen
ii. Muutat tarinaasi sitä mukaa kun järkevät ihmiset löytävät siitä
ihmeellisyyksiä
Ymmärrä kaksi asiaa:
i. Olet nyt internetissä (tsekkaa wikipediasta mikä se on), et voi
ohjailla keskustelua vaikka haluaisit
ii. Haet ilmaisia lakineuvoja. Jos et ole tyytyväinen nyt saamiesi
vastauksien laatuun, ei kannata kiukutella vaan marssia lakimiehen
puheille ja ostaa paremmat neuvot häneltä.
jq
Mitä ihmettä oikein selität? Miten varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen
liittyy siihen, että hallitus voi aivan hyvin vaihtaa isännöitsijää?
Mitä tarkoitat "muilla rankemmilla toimilla osakkaiden taholta"?
> Hallitus on täysin isännöitsijän "pihdeissä".
LOL! Tajuatko että isännöitsijä on hallituksen alaisuudessa toimiva
henkilö? Miten muka isännöitsijä palkollisena voi pitää työnantajaansa
pihdeissä? Hallitus on siis täysin saamaton joten se olisi vaihdettava
uuteen, joka sitten laittaisi (tarvittaessa) isännöitsijän
järjestykseen. Onko teistä muista osakkaista tähän proseduuriin?
> Kiitos vastauksesta. Ehkäpä kuvastaa tämä foorumin tasoa lakiasioissa.
Ehkäpä tämä koko threadi kuvastaa kaikkein parhaiten sitä, ettei sinulla
ole edes asunto-osakeyhtiölain alkeet hallussa. Onko ensiasunto just
ostettu?
JQ
Joo, sarkasmi ja erityisesti sen ymmärtäminen voi olla joillekin
vaikeaa. Harjoittelua vaan.
Tai samat neivot...
> Asia on nyt hoidossa ihan oikeilla asiantuntijoilla ja tänne olisi
> pitänyt kokonaan jättää nämä kysymykset esittämättä.
Miksi olisi pitänyt jättää tänne esittämättä?
> Olin saanut väärää tietoa, että täällä olisi laintuntijoita ja alan
> ammattilaisia keskustelemassa.
On täällä sellaisiakin (en minä), mutta niiden erottaminen muusta
joukosta on vaikeata.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
no eihän täällä useinkaan ole muita "oikeita", kuin vain mä ...
mutta
mitä (osaa) sä et ("oikeista" kommenteistani) muka hiffannut?
vai onko
sykymys vain aivojesi harjoittamasta aktiivisesta torjunnasta
ei mitään mielikuvitus-MuTu:a, vaan aivan oikeeta tietoa
Taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti ottaa 3.000.000 euron
annuiteettilainan 30 vuodeksi, 5% korolla (mahd. kokosuoja).
Esitin lainamuotoa vastaan, jolloin yhtiön isännöitsijä kertoi
keskustelleensa lainasta edellispäivänä Nordean pankinjohta X.X:n
kanssa ja pankinjohtajan suositelleen annuiteettilainana otettavaksi.
Tähän muut osakkaat uskoivat ja luottivat ja hyväksyivät päätöksen.
Tarkistin asian seuraavana päivänä ko. pankinjohtajalta, joka kiisti
näin koskaan sanoneensa: "En ole koskaan suositellut taloyhtiölle
anniteettilainaa, koska se on kokonaistaloudellisesti kaikkein
epäedullisin lainamuoto".
----------------------------------------
Tulee sellainen olo lukiessani viestiketjua, että nyt on puurot ja vellit
sekaisin. Taloyhtiön ottama laina on ihan eri asia kuin osakkaiden ottamat
lainat.
Kukin asukki-osakas nyt ottaa lainaa miten haluaa ja ihan omista
lähtökodistaan annuiteetilla tai tasaerälyhennyksin niin pitäksi aikaa kun
itse päättää. Tai maksaa käteisellä (as.lainathan on köyhää rahvasta varten,
jolle kaikki on kallista).
Taloyhtiö ottaa sitten lainansa omana yksikkönään. Mitenkään ei tähän liity
se, että paljonko osakkeenomistajilla on osakekirjojaan omien lainojensa
panttina. Eihän sellaista voi edes koko taloyhtiön osalta selvittää.
As.Oy:llä on sitten vakuutena kiinteistönsä ja tonttinsa, sen verta kun
niitä sitten on. Mikä sitten on "kokonaistaloudellisesti edullisin"
lainamuoto taloyhtiölle, onkin eri juttu. Tasaerä-, tai annuiteettilaina on
taloyhtiölle siitä kätevä, että sen hoidon suuruus pysyy vakiona ja
näinollen yhtiövastikkeet rahoitusvastikkeineen vakiona koko ajan.
Niinhän ne on joillain olleet. Kysymyksessä aika selkeästi todetaan että
taloyhtiö on lainaa ottamassa, ja kysymys liittyi siihen. Se että jotkut
ovat nähtävästi ottamassa henkilökohtaisia lainoja joilla maksavat tuon
osakkeille tulevan lainaosuuden pois, mutta se taas ei liity mitenkään
tuohon taloyhtiön lainanottamiseen.
>>
>> Tulee sellainen olo lukiessani viestiketjua, että nyt on puurot ja vellit
>> sekaisin. Taloyhtiön ottama laina on ihan eri asia kuin osakkaiden
>> ottamat lainat.
>
> Niinhän ne on joillain olleet. Kysymyksessä aika selkeästi todetaan että
> taloyhtiö on lainaa ottamassa, ja kysymys liittyi siihen. Se että jotkut
> ovat nähtävästi ottamassa henkilökohtaisia lainoja joilla maksavat tuon
> osakkeille tulevan lainaosuuden pois, mutta se taas ei liity mitenkään
> tuohon taloyhtiön lainanottamiseen.
>
Noin sen minäkin ymmärsin, että aloitusviestissä puhutaan vain ja ainoastaan
taloyhtiön lainasta. Sitten keskustellaan ja veivataan soppaa niin, että ei
oikein kukaan tunnu tietävän että keneltä kukakin on ottamassa mitä lainaa.
Taloyhtiön lainamuodon "kokonaisedullisuus" ja isännöitsijän vs.
pankinjohtajan kannat siihen ovat kyllä aloitusviestin perusteella ristissä
keskenään. Vaikka kyllä voi olla niinkin, että isännöitsijä on puhunut
taloyhtiölainasta annuiteettina ja kuulijat ovat ymmärtäneet, että heille
henkkoht lainana annuiteetti on silloin myöskin se paras lainamuoto. Puuroja
ja vellejä kun sekoittaa niin johtopäätöshän on tuo. Äkkiäkös sitä nopeasti
ajattelee että taloyhtiön laina = osakkaiden lainojen yhteissumma.
> Noin sen minäkin ymmärsin, että aloitusviestissä puhutaan vain ja
> ainoastaan taloyhtiön lainasta. Sitten keskustellaan ja veivataan
> soppaa niin, että ei oikein kukaan tunnu tietävän että keneltä
> kukakin on ottamassa mitä lainaa.
Kuumaili alkoi murtua kuulusteltaessa tarkempia tietoja yhtiön päätöksestä.
Tästä johtui asian sotkuisuus loppua kohti. Edelleenkin on hieman epäselvää
minulle että miksi nämä henkilökohtaiset lainat tässä keskustelussa piti
vetää esiin jos päätös ei niitä koskennut millään tavalla. Oliko todellinen
ongelma lopulta nämä yksityiset lainat jäänee selvittämättä.
Huomatkaa erityisesti tuo viimeinen lause. Tarkoitus ei ollutkaan kertoa
asiasta yksityiskohtia. Toivottavasti hän ei jatka samalla linjalla sen
ammattiauttajansa kanssa.
-------
kuum...@gmail.com wrote:
30 prosenttia osakkaista maksaa lainaosuutensa kertasuorituksena.
Isännöitsijää uskomalla osa ottanut annuiteettilainan.
> Kysynpä nyt ihan varmuuden vuoksi että mistä asiasta yhtiökokouksenne teki
> tarkkaan sanoen päätöksen?
Kysy vaan.
Yhtiössä aika paljon osakkaita jotka uskoivat isännöitsijän kertoman
annuiteettilainan olevan heille kaikkein edullisin
ja ovat meneet pyytämään pankista juuri annuiteettilainaa. Se siitä ja
tämä tästä.
Kyllä tässä tiedetään mitä yhtiökokous tekee ja mitä ei ja mitä
osakkaat tekevät ja mitä ei. Ei me tyhmiä olla.
Kysymykseni käsitteli ihan muuta asiaa kun kertoilla täällä tapahtumia
yksityiskohtineen. Homma rönsyilee liikaa.
Kuulepas laitinen. Itse aloit sotkemaan keskusteluun mitä
kummallisempia väitteitä, joista joku sinua oikaisikin pariin
otteeseen mainiten jotain mielikuvistuksestasi.
Yhtiökokouksessa päätettiin taloyhtiön ottamasta lainasta, kuten
aloitusviestissäni kerroin. Löydät varmasti asunto-osakeyhtiölaista-
ja asetuksista mitä tämä tarkoittaa.
Sitten tuli selville kustannukset osakkaille vastikkeessa per neliö ja
kokonaissummana. Sai valita miten haluaa lainaan osallistua.
En ole koskaan kuullut että jokin yhtiökokous voisi päättää millaisen
lainamuodon osakkaan on valittava jos haluaa omalla lainalla maksaa
lainaosuutensa taloyhtiölle pois. Puhut, laitinen, aivan kummallisia.
Osa osakkaista halusi ja haluaa maksaa osuutensa kerralla pois ja
olivat nyttemmin menneet pankkiin ja pyytäneet annuiteettilainaa,
koska isännöitsijän mukaan se on edullinen laina. Mielihyvin pankit
antavat mitä pyydetään. Vasta myöhemmin muutamat näistä
lainanottajista hoksasivat tilanteen laskiessaan omia taloudellisia
mahdollisuuksiaan ja huomasivat että heille sopii paremmin esimerkiksi
20 vuoden tasalyhenteinen laina. Pienen paperisodan ja pienen tappion
jälkeen saivat lainansa. Kiroilivat jälkeen päin että olivat tyhmiä
kun uskoivat mitä isännöitsijä kertoi pankinjohtajan sanoneen.
Luulivat siis että annuiteettilaina on yleensäkin se edullisin laina.
Ja sitten joku muuttelee taas sanomisiani. Eli kirjoitin
pankinjohtajan sanoneen että tasalyhenteinen laina on taloyhtiöllemme
*kokonaistaloudellisesti^* edullisempi. Tässä on huima ero
vertailuihin. Jos taloyhtiön *kokonaistaloudellinen* tilanne olisi
kunnossa, ei kellään olisi annuiteettilainaa vastaan yhtikäs mitään.
Nyt väitätte pankinjohtajan/pankinjohtajien olleen väärässä. Ongelma
on siinä ettette tiedä mitä tässä tapauksessa *kokonaistaloudellinen*
taloyhtiömme kannalta merkitsee. Ja miksi minun olisi siitä edes syytä
selvitellä julkisesti.
Kysymykseni koski aivan muuta asiaa kuin mikä laina olisi edullisempi
jne. Sillä ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa.
Osa osakkaista halusi ja haluaa maksaa osuutensa kerralla pois ja
olivat nyttemmin menneet pankkiin ja pyytäneet annuiteettilainaa,
koska isännöitsijän mukaan se on edullinen laina. Mielihyvin pankit
antavat mitä pyydetään. Vasta myöhemmin muutamat näistä
lainanottajista hoksasivat tilanteen laskiessaan omia taloudellisia
mahdollisuuksiaan ja huomasivat että heille sopii paremmin esimerkiksi
20 vuoden tasalyhenteinen laina. Pienen paperisodan ja pienen tappion
jälkeen saivat lainansa. Kiroilivat jälkeen päin että olivat tyhmiä
kun uskoivat mitä isännöitsijä kertoi pankinjohtajan sanoneen.
Luulivat siis että annuiteettilaina on yleensäkin se edullisin laina.
----------------------------------------------------------
No tämmöisen väärinkäsityksen minäkin arvelin tapahtuneen. Eipä siinä
isännöitsijän tarvitse kauhean huolimattomasti sanojansa asetella, kun
kuulijakunta käsittää asian väärin. Voipi olla ihan tahatonta isännöitsijän
puolelta.
-----------------------------------------------------------
Ja sitten joku muuttelee taas sanomisiani. Eli kirjoitin
pankinjohtajan sanoneen että tasalyhenteinen laina on taloyhtiöllemme
*kokonaistaloudellisesti^* edullisempi. Tässä on huima ero
---------------------------------------------------------
Alkuperäisessä aloitusviestissäsi kirjoitit:
"Tarkistin asian seuraavana päivänä ko. pankinjohtajalta, joka kiisti
näin koskaan sanoneensa: "En ole koskaan suositellut taloyhtiölle
anniteettilainaa, koska se on kokonaistaloudellisesti kaikkein
epäedullisin lainamuoto"."
Huomaat varamaan itsekkin, että sama asia eri sanoin sanottuna saa ihan eri
merkityksen kuulijakunnassa.
Siis ihan tahatontako?
Kokouksessa päätettiin taloyhtiön lainasta ja isännöitsijältä
kysyttiin miksi hallitus ehdottaa annuiteettilainaa otettavaksi.
Isännöisijä vastasi "eilen" keskustelleensa pankinjohtaja XX:n kanssa,
joka oli kertonut annuiteettilainan olevan kaikkein edullisin
lainamuoto taloyhtiölle.
Tästä syystä yhtiökokous päätti että taloyhtiö ottaa ko. lainan
annuiteettilainana.
Kun asian oikeellisuus tarkistettiin pankinjohtajalta, kielsi hän
koskaan suositelleensa annuiteettilainaa taloyhtiöllemme tai
kertoneensa tällaista isännöitsijälle.
"En ole koskaan suositellut taloyhtiölle anniteettilainaa, koska se on
kokonaistaloudellisesti kaikkein epäedullisin lainamuoto".
Kyllä asiassa on jotain muuta epäselvyyttä kuin että kuulijakunta
olisi kuullut väärin ennen äänestystä lainasta, tai isännöitsijä olisi
jotenkin huolimattomasti asetellut sanansa.
Koko keskustelussa ei ole ollut lainkaan kyse mistään lainasta mitä
osakas hankkii, vaan siitä että isännöitsijä on valehdellut ja
johtanut osakkaita harhaan yhtiökokouksessa..
En ole muuttanut yhtään mitään alkuperäisestä kysymyksestäni.
>
> Ymmärrä kaksi asiaa:
>
> i. Olet nyt internetissä (tsekkaa wikipediasta mikä se on), et voi
> ohjailla keskustelua vaikka haluaisit
Olen yrittänyt oikoa vääriä kuvitelmia ja harhaluuloja muiden
väitteistä. Moni muukin on sinulle asiasta huomauttanut että ymmärrät
väärin.
> ii. Haet ilmaisia lakineuvoja. Jos et ole tyytyväinen nyt saamiesi
> vastauksien laatuun, ei kannata kiukutella vaan marssia lakimiehen
> puheille ja ostaa paremmat neuvot häneltä.
En ole hakemassa ilmaisia neuvoja. Suurin osa vastaajista ymmärsi
kysymykseni oikein ja sain asiallisia vastauksia.
Alkuperäisessä tekstissä oli vain yhteen asiaan liittyvä kysymys.
> En ole koskaan kuullut että jokin yhtiökokous voisi päättää millaisen
> lainamuodon osakkaan on valittava jos haluaa omalla lainalla maksaa
> lainaosuutensa taloyhtiölle pois. Puhut, laitinen, aivan kummallisia.
Lainasinko kirjoitustasi jotenkin väärin? Minähän halusin vain tietää mitä
kokouksessa päätettiin ja sinä halusit olla sen enimmäkseen kertomatta.
> Osa osakkaista halusi ja haluaa maksaa osuutensa kerralla pois ja
> olivat nyttemmin menneet pankkiin ja pyytäneet annuiteettilainaa,
> koska isännöitsijän mukaan se on edullinen laina.
Onko tämä se ongelmasi, johon OIKEASTI halusit paneutua kysymyksilläsi?
Katsos kun isännöitsijä ei ole vastuussa siitä millaisia lainoja ihmiset
pankkinsa kanssa sopivat.
> Ja sitten joku muuttelee taas sanomisiani. Eli kirjoitin
> pankinjohtajan sanoneen että tasalyhenteinen laina on taloyhtiöllemme
> *kokonaistaloudellisesti^* edullisempi.
Eli tämä pankinjohtajakaan ei suositellut mitään yksittäiselle asukkaalle?
> Kysymykseni koski aivan muuta asiaa kuin mikä laina olisi edullisempi
> jne. Sillä ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa.
Niin.. sitähän tässä pohdin että mitä se kysymys oikeastaan koski. Valehtelu
ei ole rikos eikä vahinkoakaan voi määrittää koska halusit sulkea pois
keskustelun eri lainamuotojen edullisuudesta.
Kirjoitin jo alkuperäisessä kysymyksessä mitä päätettiin näillä
sanoin:
"Taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti ottaa 3.000.000 euron
annuiteettilainan 30 vuodeksi, 5% korolla (mahd. kokosuoja)."
>
> > Osa osakkaista halusi ja haluaa maksaa osuutensa kerralla pois ja
> > olivat nyttemmin menneet pankkiin ja pyytäneet annuiteettilainaa,
> > koska isännöitsijän mukaan se on edullinen laina.
>
> Onko tämä se ongelmasi, johon OIKEASTI halusit paneutua kysymyksilläsi?
> Katsos kun isännöitsijä ei ole vastuussa siitä millaisia lainoja ihmiset
> pankkinsa kanssa sopivat.
Ei ole ongelma, enkä tuota halunnut edes käsitellä, eikä tuo asia
lainkaan kuulunut kysymykseeni.
>
> > Ja sitten joku muuttelee taas sanomisiani. Eli kirjoitin
> > pankinjohtajan sanoneen että tasalyhenteinen laina on taloyhtiöllemme
> > *kokonaistaloudellisesti^* edullisempi.
>
> Eli tämä pankinjohtajakaan ei suositellut mitään yksittäiselle asukkaalle?
Ei tietenkään, koska ei ollut paikalla. Eikä yksittäisen osakkaan
laina kuulu yrityspuolen pankinjohtajalle.
> > Kysymykseni koski aivan muuta asiaa kuin mikä laina olisi edullisempi
> > jne. Sillä ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa.
>
> Niin.. sitähän tässä pohdin että mitä se kysymys oikeastaan koski. Valehtelu
> ei ole rikos eikä vahinkoakaan voi määrittää koska halusit sulkea pois
> keskustelun eri lainamuotojen edullisuudesta.
Tietenkin haluan sulkea pois sellaisen asian josta ei ollut kysymys,
enkä tarvinnut vastausta. Olisin kysynyt jos olisi ollut tarvetta,
mutta uskon useamman eri pankin ammattilaisen mielipiteeseen ja
kokemukseen enemmän.
>>> Osa osakkaista halusi ja haluaa maksaa osuutensa kerralla pois ja
>>> olivat nyttemmin menneet pankkiin ja pyytäneet annuiteettilainaa,
>>> koska isännöitsijän mukaan se on edullinen laina.
>>
>> Onko tämä se ongelmasi, johon OIKEASTI halusit paneutua
>> kysymyksilläsi? Katsos kun isännöitsijä ei ole vastuussa siitä
>> millaisia lainoja ihmiset pankkinsa kanssa sopivat.
>
> Ei ole ongelma, enkä tuota halunnut edes käsitellä, eikä tuo asia
> lainkaan kuulunut kysymykseeni.
Käytit kuitenkin tähän asiaan monessa eri viestissä suhteellisen paljon
tilaa vaikka muissa epäolennaisissa asioissa halusit jättää kokonaan
puheenvuoron käyttämättä. Ja huomaa, että kukaan ei sinulta alunperin
kysynyt mitään osakkaiden henkilökohtaista lainoista. Sinä aloit kirjoitella
niistä ihan itse. Siksi halusin selvittää että mitä tekemistä niillä on
asian kanssa.
Yhtiön kannalta kaikki lainamuodot ovat sikäli samanveroisia että jokainen
osakas voi itse muuttaa lainansa edullisemmaksi jos on siihen varaa.
Kyllä asiassa on jotain muuta epäselvyyttä kuin että kuulijakunta
olisi kuullut väärin ennen äänestystä lainasta, tai isännöitsijä olisi
jotenkin huolimattomasti asetellut sanansa.
--------------------------------------------
Itse erotan tässä kaksi asiaa. Ensinnäkin isännöitsijä väittää
pankinjohtajan sanoneen jotain, mitä tämä ei ole todellisuudessa sanonut.
Toisekseen osakkaille jäi se harhakuvitelma, että annuiteetti on aina se
paras mahdollinen lainamuoto ja näin ollen he myös itse sellaisen lainan
hankkivat, selvittämättä muita vaihtoehtoja ollenkaan.
Kyllä. Ja tästä erehdyttämisestä/syystä johtuen yhtiökokous päätti
annuiteettilainasta. Onneksi voidaan muuttaa
ylimääräisessä yhtiökokouksessa "kokonaistaloudellisesti
edullisemmaksi" lainaksi.
> Toisekseen osakkaille jäi se harhakuvitelma, että annuiteetti on aina se
> paras mahdollinen lainamuoto ja näin ollen he myös itse sellaisen lainan
> hankkivat, selvittämättä muita vaihtoehtoja ollenkaan.
Tällainen kuva heille jäi. Vanhukset usein uskovat auktoriteettina
esiintyvän mielipidettä,
jos sitä vielä painotetaan pankinjohtajan esittämäksi.
Kyllä. Ja tästä erehdyttämisestä/syystä johtuen yhtiökokous päätti
annuiteettilainasta. Onneksi voidaan muuttaa
ylimääräisessä yhtiökokouksessa "kokonaistaloudellisesti
edullisemmaksi" lainaksi.
----------------------------------------------------------------------
Ja nyt haluat siis tietää, että onko isännöitsijä syyllistynyt johonkin
rikokseen noin toimiessaan.
En osaa sanoa minkä rikosnimikkeen tunnusmerkistö tuossa täytty. Enemmänkin
tapahtuneen todistaminen voi olla tuskaisempaa, ellei joku sitten
nauhoittanut tuota isännöitsijän kommenttia tai isännöitsijä myöntää
oikeudessa noin toimineensa.
> Toisekseen osakkaille jäi se harhakuvitelma, että annuiteetti on aina se
> paras mahdollinen lainamuoto ja näin ollen he myös itse sellaisen lainan
> hankkivat, selvittämättä muita vaihtoehtoja ollenkaan.
Tällainen kuva heille jäi. Vanhukset usein uskovat auktoriteettina
esiintyvän mielipidettä,
jos sitä vielä painotetaan pankinjohtajan esittämäksi.
----------------------------------------------------------------------
Tässä voi olla, että isännöitsijä on tahattomasti antanut väärän kuvan
asioista kuulijakunnalle. Väärinymmärrys ei oikein taivu minkään
rikosnimikkeen alle mitenkään.
Niin, mistään rikoksestahan ei varmaankaan ole kyse. Ehkäpä
erottaminen, liitolleen valittaminen (muodollisuus) ja
vahingonkorvausvaatimukset. Kuluja asiasta taloyhtiölle oli.
Isännöitsijän kommentin kuuli noin 24 yhtiökokousedustajaa, joten
"todistamisessa" ei epäselvyyttä.
> > Toisekseen osakkaille jäi se harhakuvitelma, että annuiteetti on aina se
> > paras mahdollinen lainamuoto ja näin ollen he myös itse sellaisen lainan
> > hankkivat, selvittämättä muita vaihtoehtoja ollenkaan.
>
> Tällainen kuva heille jäi. Vanhukset usein uskovat auktoriteettina
> esiintyvän mielipidettä,
> jos sitä vielä painotetaan pankinjohtajan esittämäksi.
> ----------------------------------------------------------------------
>
> Tässä voi olla, että isännöitsijä on tahattomasti antanut väärän kuvan
> asioista kuulijakunnalle. Väärinymmärrys ei oikein taivu minkään
> rikosnimikkeen alle mitenkään.
Asiaa puitiin (annuiteettilainaa) niin monessa välissä kokouksessa,
ettei
tahattomuudesta ole kyse. Lähinnä siinä syy toimintaansa, että
isännöitsijä oli ahnettinut niin paljon
toimeksiantoja ettei kaikkia pysty tunnollisesti hoitamaan.
Annuiteettilaina on hänelle helpompi
"työtehtävä" kuin esim. tasalyhennyslainan osuuksien laskeminen ja
niin edelleen.
Pankki ei anna lainaa tyyliin 1000 €/m² vaan taloyhtiön laina on
yksi könttä. Jos osakkaat pääsevät maksamaan velkaosuuksiaan pois,
niin taloyhtiö tekee ylimääräisen lyhennyksen ja lainan
annuiteetti/tasaerä pitää laskea uudestaan jäljellä olevalle
laina-ajalle. (Jos tasaerä/annuiteetti säilyisi ennallaan,
rahoitusvastike nousisi, koska maksajia olisi vähemmän).
Jos ja kun kyseessä on vaihtuvakorkoinen laina, niin
rahoitusvastikkeet vaihtuvat joka kerta kun joku maksaa
velkaosuuttaan pois.
--Pekka
> Pankki ei anna lainaa tyyliin 1000 €/m² vaan taloyhtiön laina on
> yksi könttä. Jos osakkaat pääsevät maksamaan velkaosuuksiaan pois,
> niin taloyhtiö tekee ylimääräisen lyhennyksen ja lainan
> annuiteetti/tasaerä pitää laskea uudestaan jäljellä olevalle
> laina-ajalle.
Kyllä ja ei.
Annuiteettilainan maksuerä on annuiteettikerroin kertaa pääoma.
Jos joku maksaa lainaosuutensa pois, annuiteettikerroin ei muutu
miksikään, mutta maksuerä tietysti pienenee.
> Jos ja kun kyseessä on vaihtuvakorkoinen laina, niin
> rahoitusvastikkeet vaihtuvat joka kerta kun joku maksaa
> velkaosuuttaan pois.
Eivät toki muutu. Kuten mainitsin, maksuerä pienenee, mutta
täsmälleen samassa suhteessa kuin lainaa jakavien osakkeiden
määrä. Jäljelle jääneet maksavat täsmälleen yhtä suurta vastiketta.
Vastike muuttuu korkotason muuttuessa.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
>Kyllä ja ei.
>Annuiteettilainan maksuerä on annuiteettikerroin kertaa pääoma. Jos joku
>maksaa lainaosuutensa pois, annuiteettikerroin ei muutu miksikään, mutta
>maksuerä tietysti pienenee.
Handelissa ei näin korkeaa pankkimatematiikkaa osata ainakaan
tasaerälainan kanssa. Jos annuiteetti toimii niin kuin kerrot ja
tasaerää taas fiksataan joka lyhennyksen yhteydessä, niin sehän
tarkoittaa sitä, että isännöitsijä oli oikeassa ja annuiteetti on
edullisin lainamuoto (taloyhtiölle).
>> Jos ja kun kyseessä on vaihtuvakorkoinen laina, niin
>> rahoitusvastikkeet vaihtuvat joka kerta kun joku maksaa
>> velkaosuuttaan pois.
>Eivät toki muutu. Kuten mainitsin, maksuerä pienenee, mutta täsmälleen
>samassa suhteessa kuin lainaa jakavien osakkeiden määrä. Jäljelle jääneet
>maksavat täsmälleen yhtä suurta vastiketta.
>Vastike muuttuu korkotason muuttuessa.
Tämä ei taas ole kovin kivaa. Mutta köyhällähän ei ole varaa
fiksiin.
--Pekka
Sepä se. Luulempa että jos pyydät jokaisen 24 henkilön kirjoittamaan ihan
itse paperille mitä kuuli isännöitsijän sanovan, niin miltei yhtä monta
erilaista sanavalintaa saa luettavaksi. Me ihmiset kun ollaan hyvin
subjektiivisa olentoja ja muistiin tallettuu asiat kullakin ihan eri
tavalla. Ja muistikuvaan vaikuttaa paljon se, mitä asiasta keskustellaan
jälkeenpäin. Ja koska oikeudessa pitäisi selvittää mitä se isännöitsijä
tarkalleen ottaen sanoi, niin 24 erilaista muistikuvaa asiasta on huonompi
juttu. Paitsi jos isännöitsijän harhaanjohtaminen on ollut niin ilmeistä ja
alleviivattua, että kaikki muistikuvat on saman suuntaisia.
On eri asia muistaa "Pankinjohtajakin sanoi, että annuiteetti on
kokonaistaloudellisin vaihtoehto" kuin että sanamuoto olikin "Annuiteetti on
kokonaistaloudellisin vaihtoehto, myös pankinjohtajan mielestä"
> > Toisekseen osakkaille jäi se harhakuvitelma, että annuiteetti on aina se
> > paras mahdollinen lainamuoto ja näin ollen he myös itse sellaisen lainan
> > hankkivat, selvittämättä muita vaihtoehtoja ollenkaan.
>
> Tällainen kuva heille jäi. Vanhukset usein uskovat auktoriteettina
> esiintyvän mielipidettä,
> jos sitä vielä painotetaan pankinjohtajan esittämäksi.
> ----------------------------------------------------------------------
>
> Tässä voi olla, että isännöitsijä on tahattomasti antanut väärän kuvan
> asioista kuulijakunnalle. Väärinymmärrys ei oikein taivu minkään
> rikosnimikkeen alle mitenkään.
Asiaa puitiin (annuiteettilainaa) niin monessa välissä kokouksessa,
ettei
tahattomuudesta ole kyse.
----------------------------------------------------------------------
Niin siis kokouksissa on käsitelty yksinomaan taloyhtiön lainaa, ja sen
seurauksena on tullut kuulijakunnalle virheellinen kuva siitä, että
annuiteetti on heillekkin aina ja kaikkialla paras lainamuoto. Ellei sitten
isännöitsijä ole suoraan lähtenyt moista väittämään.
Isännöitsijän työtaakasta on paha mennä heittämään arveluita.
Tasalyhenteinen on ilman muuta työllistävämpi kuin annuiteetti, koska
kuukausierä muuttuu siinä tarkalleen ottaen kuukausittain, taloyhtiön kanssa
todnäk puolivuosittain. Ylipäätään on vaikea ottaa kantaa mikä on se
*kokonaistaloudellisin* vaihtoehto milloinkin, mikä sitten laittaa
miettimään mitähän se pankinjohtaja on oikeasti sanonut isännöitsijälle ja
tämä taas teille osakkaille. Vaikka niin, että hän on sanonut
isännöitsijälle, että "annuiteetti on järkevä vaihtoehto" ja isännöitsijä
sitten teille jotain muuta. Eli menee aika kimurantiksi se, että onko se
isännöitsijä nyt tarkoituksella johtanut teitä osakkaita harhaan
(säästääkseen omaa työtänsä tms) vai onko kysymys väärinymmärrysten ketjusta
eli se kuuluisa shit-happens.
> Isännöitsijän työtaakasta on paha mennä heittämään arveluita.
> Tasalyhenteinen on ilman muuta työllistävämpi kuin annuiteetti, koska
> kuukausierä muuttuu siinä tarkalleen ottaen kuukausittain, taloyhtiön
> kanssa todnäk puolivuosittain. Ylipäätään on vaikea ottaa kantaa mikä on
> se *kokonaistaloudellisin* vaihtoehto milloinkin, mikä sitten laittaa
> miettimään mitähän se pankinjohtaja on oikeasti sanonut isännöitsijälle ja
> tämä taas teille osakkaille. Vaikka niin, että hän on sanonut
> isännöitsijälle, että "annuiteetti on järkevä vaihtoehto" ja isännöitsijä
> sitten teille jotain muuta. Eli menee aika kimurantiksi se, että onko se
> isännöitsijä nyt tarkoituksella johtanut teitä osakkaita harhaan
> (säästääkseen omaa työtänsä tms) vai onko kysymys väärinymmärrysten
> ketjusta eli se kuuluisa shit-happens.
Ja lisäksi olemme kuulleet tästä tapauksesta vain toisen osapuolen
näkemyksen, joka kaiken lisäksi muuttuu koko ajan. Ari tiivisti asian hyvin:
syyllinen murtui kuulusteluissa.
Annuiteetti ei ole edes huono valinta lyhennystavaksi, koska se sopii hyvin
tilanteeseen, jossa lainanottajalla on käytettävissä vakiosumma
lainanhoitoon. Näinhän meillä useimmilla on, ja esim. oma asuntolainani on
annuiteetti. Tasalyhennys sopii, mikäli haluaa käyttää lainanhoitoon
alenevan summan lyhennyskausittain.
Ilkka
> Annuiteetti ei ole edes huono valinta lyhennystavaksi, koska se sopii
> hyvin tilanteeseen, jossa lainanottajalla on käytettävissä vakiosumma
> lainanhoitoon. Näinhän meillä useimmilla on, ja esim. oma asuntolainani
> on annuiteetti. Tasalyhennys sopii, mikäli haluaa käyttää lainanhoitoon
> alenevan summan lyhennyskausittain.
Näinpä, ja käytännössä aina lainaehtoihin saa maininnan että mikäli
lainaa haluaa lyhentää nopeammin jossain kohtaa se ei aiheuta mitään
lisäkuluja - eli halutessaan ja rahojen riittäessä annuiteettia voi
käyttää tasalyhenteisenä ilman kuluja joustavasti. Taloyhtiön
tapauksessa tällaista kikkailua ei voine harrastaa, mutta
henkilökohtaisissa lainoissa kyllä.
-ka
Muun muassa kaksi pöytäkirjan tarkastajaa kirjoittivat tuon lausuman
sanatarkasti ylös.
>
> Niin siis kokouksissa on käsitelty yksinomaan taloyhtiön lainaa, ja sen
> seurauksena on tullut kuulijakunnalle virheellinen kuva siitä, että
> annuiteetti on heillekkin aina ja kaikkialla paras lainamuoto. Ellei sitten
> isännöitsijä ole suoraan lähtenyt moista väittämään.
Ei ole lähtenyt mitään väittämään. Kyse oli kokouksessa vain
taloyhtiön lainasta, ei mistään muusta.
>
> Isännöitsijän työtaakasta on paha mennä heittämään arveluita.
> Tasalyhenteinen on ilman muuta työllistävämpi kuin annuiteetti, koska
> kuukausierä muuttuu siinä tarkalleen ottaen kuukausittain, taloyhtiön kanssa
> todnäk puolivuosittain. Ylipäätään on vaikea ottaa kantaa mikä on se
> *kokonaistaloudellisin* vaihtoehto milloinkin, mikä sitten laittaa
> miettimään mitähän se pankinjohtaja on oikeasti sanonut isännöitsijälle ja
> tämä taas teille osakkaille. Vaikka niin, että hän on sanonut
> isännöitsijälle, että "annuiteetti on järkevä vaihtoehto" ja isännöitsijä
> sitten teille jotain muuta. Eli menee aika kimurantiksi se, että onko se
> isännöitsijä nyt tarkoituksella johtanut teitä osakkaita harhaan
> (säästääkseen omaa työtänsä tms) vai onko kysymys väärinymmärrysten ketjusta
> eli se kuuluisa shit-happens.
Ainakin jälkeen päin kertoi, ettei hänellä riitä työvoimaa. Oli pari
isännöitsijää ottanut äskettäin loparis toimistostaan.
Pankinjohtaja ja tilintarkastajat osaavat ottaa tarkalleen selvää ja
tietää mitä tässä tapauksessa "kokonaistaloudellinen" tarkoittaa.