Yhdistyksen jäsenrekisteri, julkisuus ja tietosuoja
Jori Mantysalo
Keille jäsenrekisteri pitää näyttää ja keille sitä ei saa näyttää?
Käsittääkseni ensinnäkin terveyteen liittyviä tietoja ei saa kerätä.
Eli esimerkiksi laktoosi-intoleranssista ei saa olla merkintää. (Tämä
voisi olla kätevääkin, tietokonehan voisi pullauttaa automaattisesti
johonkin tilaisuuteen WWW-lomakkeella ilmoittautuneista eri tavoin
allergisten lukumäärän.) Samanlaisia tietoja on muitakin, ainakin
rotu ja uskonto.
Toiseksi jäsenrekisterissä oli pakko olla ainakin koko nimi ja kotikunta,
mutta onko nykyisen lain mukaan muuta pakollista?
Kolmanneksi yksittäinen jäsenhän voi aina vaatia nähdä omat tietonsa.
Mutta onko oikeutta vaatia muiden jäsenten tietoja? Ellei, niin miten
saa sen 10% jäsenistä kasaan, jolla voi vaatia ylimääräistä kokousta?
Entä saako jäsenten tietoja ilman lupaa levittää? Yhdistyksen tapauksessa
ainakin kattojärjestön on pakko tietää vähintään osoitteet.
Miten rajoitetaan sekalaisten tietojen keräämistä? Kun allekirjoittanut
osaa tehdä WWW-sivuja, niin tämä tieto voi olla merkityksellinen, jos
sellaista taitoa tarvitaan. Onko merkitystä sillä, kerätäänkö tiedot
jäseniltä lomakkeella, vai merkitseekö sihteeri tiedot itse (malliin
"ylläpiti seittisivustoa 1997-1999")?
Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko? Onko
pelkkä tilastointi (eronneiden keski-ikä tms.) riittävä syy tallettaa
tietoja?
--
- "Uhhuh, tuohan tarkoittaisi että myös Windows olisi evoluution tuotos.
Taisin juuri kääntyä kreationistiksi..."
- "Älä nyt sentään. Mitäpä jos ajattelisit kyseistä käyttöjärjestelmää
vaikkapa tulehtuneena umpilisäkkeenä?" -- sfnet.keskustelu.evoluutio
Kalle Kivimaa
> Mitä tietoja yhdistyksen jäsenrekisterissä saa olla ja mitä pitää olla?
Jäsenrekisterissä voi olla vaikka mitä tietoja, jos yhdistyksen
jäsenten ei ole pakko niitä tietoja antaa. Yhdistyslain vaatimukset
täyttynevät nimellä ja osoitteella.
> Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko? Onko
> pelkkä tilastointi (eronneiden keski-ikä tms.) riittävä syy tallettaa
> tietoja?
Yksilöiviä tietoja ei saa tallentaa. Jos esimerkiksi yhdistys
ylläpitää mainitsemaasi tilastoa eronneiden keski-iästä, voi yhdistys
tallentaa vain eronneen iän eroamishetkellä. Muuta tietoa ei silloin
ole tarpeellista tallentaa, joten sitä ei saa tallentaa.
Pääsääntöisesti yhdistyksellä ei ole enää syy-yhteyttä tallentaa
eronneiden ja erotettujen tietoja, koska he eivät enää ole jäseniä.
--
* There is no sweeter sound than the crumbling of your fellow man. *
* (Groucho Marx) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
tt+gn20020...@it.jyu.fi
> Jori Mantysalo <jm5...@uta.fi> writes:
> > Mitä tietoja yhdistyksen jäsenrekisterissä saa olla ja mitä pitää olla?
> > Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko?
> Yksilöiviä tietoja ei saa tallentaa.
Joillakin yhdistyksillä on käytäntönä, että joskus eronneet jäsenet
saavat uudestaan liittyessään vanhan jäsenyyden perusteella joitakin
jäsenetuja (esimerkiksi jäsenyyden kokonaiskestosta riippuvia,
vaikka jäsenyys olisikin välillä katkennut useammankin kerran).
Onko tällainen siis laitonta? Riittääkö sen laillistamiseen jos
jäsenille tarjoaa tilaisuuden tietojensa poistamiseen?
--
Tapani Tarvainen
Kalle Kivimaa
> Onko tällainen siis laitonta? Riittääkö sen laillistamiseen jos
> jäsenille tarjoaa tilaisuuden tietojensa poistamiseen?
Menee jo aika hankalaksi. Lähtökohtaisesti eroavalta jäseneltä pitäisi
kai kysyä, että haluaako tämä tietojensa tallentamisen tulevaisuutta
varten, ja jos vastausta ei saada, tietoja ei talleteta.
riku
> Käsittääkseni ensinnäkin terveyteen liittyviä tietoja ei saa kerätä.
> Eli esimerkiksi laktoosi-intoleranssista ei saa olla merkintää. (Tämä
> voisi olla kätevääkin, tietokonehan voisi pullauttaa automaattisesti
> johonkin tilaisuuteen WWW-lomakkeella ilmoittautuneista eri tavoin
> allergisten lukumäärän.) Samanlaisia tietoja on muitakin, ainakin
> rotu ja uskonto.
Tuon voisi ehkä kiertää kentällä, johon merkittäisiin onko
erityistoivomuksia ruuan suhteen. Tällaisen henkilön kohdalle
sattuessa visi sitten kysäistä mitä nämä erityistoivomukset ovat.
Ei ihan sama asia mutta sinnepäin. Ehkä erityistoivomukset
voisi nekin kerätä tyyliin: ei maitoa, hyla, ei gluteiiniä,
vain kasvis jne... Tällöinhän ei varsinaisesti talleteta
sairauksia... voihan joku haluta maidotonta ruokaa muustakin
syystä kuin sairauden takia!
> Kolmanneksi yksittäinen jäsenhän voi aina vaatia nähdä omat tietonsa.
> Mutta onko oikeutta vaatia muiden jäsenten tietoja? Ellei, niin miten
> saa sen 10% jäsenistä kasaan, jolla voi vaatia ylimääräistä kokousta?
Ei voi vaatia. Itse asiassa jäsen voi kieltää tietojensa edelleen
välittämisen.
> Entä saako jäsenten tietoja ilman lupaa levittää? Yhdistyksen tapauksessa
> ainakin kattojärjestön on pakko tietää vähintään osoitteet.
Lupa on kysyttävä. Tosin käsittääkseni tietojen välittäminen
voinee olla säännöissä, jolloin säännöt hyväksyessään jäsen
hyväksyy tietojensa välittämisen kattojärjestölle.
> Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko? Onko
> pelkkä tilastointi (eronneiden keski-ikä tms.) riittävä syy tallettaa
> tietoja?
Voihan eronneiden tiedot tallettaa ilman henkilötietoja?
riku
Petri Nurminen
riku kirjoitti:
> In article <ai5ggj$ccn$4...@news.cc.tut.fi>, Jori Mantysalo <jm5...@uta.fi> writes:
>
> > Käsittääkseni ensinnäkin terveyteen liittyviä tietoja ei saa kerätä.
> > Eli esimerkiksi laktoosi-intoleranssista ei saa olla merkintää. (Tämä
Mutta jos kyseessä onkin laktoosi-intoterantikkojen tuki ry. jossa varsinaisen
jäsenyyden ehtona on ko. sairaus ja muuten voi olla vain kannattajajäsen.
>
> > voisi olla kätevääkin, tietokonehan voisi pullauttaa automaattisesti
> > johonkin tilaisuuteen WWW-lomakkeella ilmoittautuneista eri tavoin
> > allergisten lukumäärän.) Samanlaisia tietoja on muitakin, ainakin
> > rotu ja uskonto.
>
> Tuon voisi ehkä kiertää kentällä, johon merkittäisiin onko
> erityistoivomuksia ruuan suhteen. Tällaisen henkilön kohdalle
> sattuessa visi sitten kysäistä mitä nämä erityistoivomukset ovat.
> Ei ihan sama asia mutta sinnepäin. Ehkä erityistoivomukset
> voisi nekin kerätä tyyliin: ei maitoa, hyla, ei gluteiiniä,
> vain kasvis jne... Tällöinhän ei varsinaisesti talleteta
> sairauksia... voihan joku haluta maidotonta ruokaa muustakin
> syystä kuin sairauden takia!
>
> > Kolmanneksi yksittäinen jäsenhän voi aina vaatia nähdä omat tietonsa.
> > Mutta onko oikeutta vaatia muiden jäsenten tietoja? Ellei, niin miten
> > saa sen 10% jäsenistä kasaan, jolla voi vaatia ylimääräistä kokousta?
Maksaa yhdistykselle asiaa koskevan kirjeen postittamisen jäsenistölle.
>
>
> Ei voi vaatia. Itse asiassa jäsen voi kieltää tietojensa edelleen
> välittämisen.
>
> > Entä saako jäsenten tietoja ilman lupaa levittää? Yhdistyksen tapauksessa
> > ainakin kattojärjestön on pakko tietää vähintään osoitteet.
>
> Lupa on kysyttävä. Tosin käsittääkseni tietojen välittäminen
> voinee olla säännöissä, jolloin säännöt hyväksyessään jäsen
> hyväksyy tietojensa välittämisen kattojärjestölle.
>
Olettaisin että tietoja saa ilman erillisen luvan kysymistä levittää ainakin
rekisteriselosteessa mainitussa tarkoituksessa. Rekisteriselosteessahan tulee olla
selvitys siitä mikäli tietoja luovutetaan säännönmukaisesti kolmannelle osapuolelle.
Kun rekisteriseloste on pidettävä kaikkien nähtävillä niin voitaneen katsoa että
jäsen liittyessä hyväksyy rekisteriselosteessa tarkoitetut tietojen luovutukset.
Toisaalta Yhdistystoiminnan käsikirja/Kari Loimu, WSOY, Porvoo 2000, antaisi
mielestäni ymmärtää että hallitus voisi luovuttaa jäsenrekisterin tietoja esim.
suoramarkkinointiin joka liittyy jollakin tavalla yhdistyksen toimintaan. Esim.
Lapsiperheiden yhdistys voisi antaa jäsentietoja ilmaisten vaippanäytteiden
lähettämiseen. Tosin siinä suositellaan tapaa jossa yhdistys hoitaa postituksen niin
ettei tietoja toimitettaisi välttämättä markkinoijalle, koska ei voisi olla varmuutta
siitä etteikä niitä käytettäisi joskus muulloinkin - ja muuhun tarkoitukseen.
>
> > Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko? Onko
> > pelkkä tilastointi (eronneiden keski-ikä tms.) riittävä syy tallettaa
> > tietoja?
Erotetut täytyy yksilöidä niin että heidät voidaan luotettavasti identifioida. Tuossa
aiemmin mainitsemassa käsikirjassa puolestaan suositellaan hallituksen kokousten
pöytäkirjat säästettäväksi - olikohan ainiaan vai kymmenen vuotta. Joka tapauksessa
erotuista löytyy sitten tiedot ainakin tuon kymmenen vuotta sieltä pöytäkirjasta,
jossa erottamisesta on päätetty.
>
>
> Voihan eronneiden tiedot tallettaa ilman henkilötietoja?
Miten. Rekisteristä pitää olla rekisteriseloste ja rekisterillä pitää olla
hyväksyttävä käyttötarkoitus. Mitä tietoja eronneista talletettaisiin jos ne eivät
olisi henkilötietoja ? Jäsennumero ja katuosoiteko ?
>
>
> riku
--
Petri Nurminen - virallinen ammattivalittaja (1998 - 2002)
http://www.nurmisen.net tai http://nurmisen.net
http://valtakunta.suomiweb.com http://harjavalta.suomiweb.com
Jukka K. Korpela
> Mitä tietoja yhdistyksen jäsenrekisterissä saa olla ja mitä pitää olla?
Siinä pitää olla kustakin yhdistyksen jäsenestä täydellinen nimi ja
kotipaikka. (Yhdislain 11 §.) Muitakin tietoja voi olla, jos henkilötietolain
yleiset edellytykset täyttyvät. Tämä koskee myös osoitetta tai osoitteita.
Jos esimerkiksi yhdistyksen sääntöjen mukaan kokouskutsu lähetetään postitse
jäsenille (harvinaista, mutta mahdollista), voitaneen lähteä siitä, että
osoitteen saa tallentaa. Jäsenen lupa osoitteen tallentamiseen riittänee
myös, ja luvaksi voitaneen katsoa se, että jäsen itse ilmoittaa osoitteensa,
kunhan tehdään selväksi, että velvollisuutta siihen ei ole ja että osoite
tullaan tallentamaan sitä-ja-sitä tarkoitusta varten. (Ja tarkoitukseksi
riittänee yhdistyksen tiedotteiden toimittaminen. Tämä ei tietenkään sitten
anna oikeutta lähettää firmojen mainoksia saati myydä osoitteita.)
> Keille jäsenrekisteri pitää näyttää ja keille sitä ei saa näyttää?
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus em. pakollisiin
tietoihin. (Em. pykälä.) On siis oikeus saada selville myös
muiden jäsenten koko nimet ja kotipaikat. Itsestään on tietysti oikeus saada
kaikki tallennetut tiedot henkilötietolain perusteella. Jäsenluettelossa
olevien tietojen luovuttamista muutoin säätelee henkilötietolaki.
Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus. Näyttäminen on eri asia
kuin luovutus, mutta henkilötietolain yleisistä vaatimuksista voitaneen
johtaa, ettei saa näyttää ilman erityistä perustetta.
> Käsittääkseni ensinnäkin terveyteen liittyviä tietoja ei saa kerätä.
> Eli esimerkiksi laktoosi-intoleranssista ei saa olla merkintää.
Meinasin jo todeta, että taas Jori keksi tosi hankalan kysymyksen! Mutta kun
luin tähän tulleita vastauksia ja katselin lakeja, niin asia osoittautui
sentään ratkaistavaksi.
Terveyteen liittyviä tietoja ei koske ehdoton keruukielto. Sen sijaan ne
luokitellaan "arkaluonteisiksi tiedoiksi". Lainausmerkit siksi, että kyseessä
on lain termi, joka ei täysin vastaa ilmaisun yleiskielistä merkitystä.
Kiellosta oikeuttaa poikkeamaan, henkilötietolain 12 §:n mukaan, se, että
asianomainen on antanut nimenomaisen suostumuksensa. (Muitakin
poikkeussääntöjä on, mutta tämä on tässä olennainen.) Suostumuksen käsite on
laissa määritelty: sillä tarkoitetaan "kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä
ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa
käsittelyn". Eli jos tietoa kysytään asianomaiselta lomakkeella, jolla
kerrotaan, mihin tietoa tullaan käyttämään, asia lienee selvä.
Eri asia on sitten se, onko syytä tallentaa yhdistyksen jäsenrekisteriin
tuollainen tieto vai riittääkö kysyä se niissä yhteyksissä, joissa sitä
tarvitaan, kuten ilmoittauduttaessa seminaariin, jossa on ruokailu. Jättäisin
tämän tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan, mutta tiukemmankin kannan voisi
joku ottaa. Tallentamisen puolesta puhuu se, että asianomainen voi unohtaa
mainita tällaisen asian, joten kyse on hänen etujensa suojelemisesta.
Toisaalta joku voisi nähdä, että yleiseen rekisteriin tallentaminen luo
tietosuojariskejä.
Mutta kuten threadissä on todettu, olisi parempi tallentaa ruokavaliota
koskevat seikat, puuttumatta niiden syihin. Tällöin ei ole kyse
arkaluonteisesta tiedosta, mutta tietojen keruussa ja tallentamisessa ja
käytössä on tietysti silti noudatettava hyvää rekisteritapaa. Tässä
yhteydessä voi olla tarpeen tallentaa juuri se tieto, mikä
ruokajärjestelyissä tarvitaan. Esimerkiksi pähkinöiden osalta voisivat
vaihtoehdot olla (tietysti vaihtoehdon "ei väliä" ohella): ei runsaasti
pähkinää sisältävää ruokaa - ei pähkinää - ei mitään, missä voi olla
jäämiäkään pähkinästä. Näistä toki viimeksi mainittu käytännössä tarkoittaa
voimakasta pähkinäallergiaa, mutta periaatteessahan kyse voisi myös olla
ihmisestä, jonka uskonto ehdottomasti kieltää kaikenlaisen pähkinänsyönnin.
Ja jotkin ruokavaliot - esimerkiksi kosher - ovat olemukseltaan
uskonnollisia. Joten ruokavaliota koskeviin toivomuksiin on ehkä sittenkin
viisainta suhtautua niin, että ne _voivat_ olla arkaluonteisia tietoja. Eihän
siinä sinänsä ole kyse muusta kuin eräistä lisävaatimuksista, kuten siitä,
että suostumuksen on oltava nimenomainen.
> Entä saako jäsenten tietoja ilman lupaa levittää?
Lähtökohtaisesti ei.
> Yhdistyksen tapauksessa
> ainakin kattojärjestön on pakko tietää vähintään osoitteet.
Onko? Silloin se tarvitsee henkilötietolain mukaan pätevän perusteen kerätä
ne. Sinänsä yhdistystoiminnan luonteesta ei seuraa välttämättömyyttä
keskusjärjestön tietää jäsenjärjestöjensä jäsenistä mitään. Tässäkin kai
olennaista on, onko yhdistyksen jäseniltä heidän osoitteitaan kerättäessä tai
muutoin kysytty kyseisenlaisesta tietojen luovuttamisesta, jolloin sen
tarkoitus on ilmoitettava. Tosin ilman sellaistakin voi kerääminen ja
luovuttaminen olla hyväksyttävää henkilötietolain yleisten periaatteiden
mukaan (erityisesti 8 §:n) nojalla.
> Miten rajoitetaan sekalaisten tietojen keräämistä?
Lähtökohtaisesti ei saa kerätä ilman erityistä perustetta.
> Onko merkitystä sillä, kerätäänkö tiedot
> jäseniltä lomakkeella, vai merkitseekö sihteeri tiedot itse (malliin
> "ylläpiti seittisivustoa 1997-1999")?
On merkitystä. Lähtökohtana on aina, että tiedot kerätään ensisijaisesti
asianomaiselta itseltään. Tässä tapauksessa sitä edellyttää myös se, että
tuollaista tietoa ei ylipäänsä saa tallentaa ilman asianomaisen lupaa.
> Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko?
Nähdäkseni mitään tietoja ei saa tallentaa, vaan tiedot on poistettava, kun
niiden keräämisen peruste eli jäsenyyssuhde loppuu.
> Onko
> pelkkä tilastointi (eronneiden keski-ikä tms.) riittävä syy tallettaa
> tietoja?
Henkilötietolain tilastointia koskevan erityissäädöksen (15 §) mukaan
tilastointiin saa käyttää tietoja vain määräedellytyksin, jotka eivät taida
täyttyä. Edellytyksiin kun kuuluu muun muassa se, että "tilaston tuottaminen
kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan". Sen sijaan ei liene estettä sille, että
jäsenet vapaaehtoiset ilmoittavat tietoja itsestään niin, että he ovat
tietoisia niiden käyttämisestä tilastointiin.
Ja ikää tai syntymäaikaa ei ylipäänsä saa kerätä ja tallentaa, elleivät
henkilötietolain yleiset vaatimukset täyty. Edes tietoa täysi-ikäisyydestä ei
nähdäkseni saa _tallentaa_, vaikka _selvitys_ asiasta voidaan vaatia
tilanteissa, joissa se olennaista (esimerkiksi valittaessa tehtävään, johon
vaaditaan täysi-ikäisyys).
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Lakiaiheisia juttuja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lait/
Petri Nurminen
"Jukka K. Korpela" kirjoitti:
> Yhdistyksen tapauksessa
> ainakin kattojärjestön on pakko tietää vähintään osoitteet.Onko? Silloin se tarvitsee henkilötietolain mukaan pätevän perusteen kerätä
ne. Sinänsä yhdistystoiminnan luonteesta ei seuraa välttämättömyyttä
keskusjärjestön tietää jäsenjärjestöjensä jäsenistä mitään. Tässäkin kai
olennaista on, onko yhdistyksen jäseniltä heidän osoitteitaan kerättäessä tai
muutoin kysytty kyseisenlaisesta tietojen luovuttamisesta, jolloin sen
tarkoitus on ilmoitettava. Tosin ilman sellaistakin voi kerääminen ja
luovuttaminen olla hyväksyttävää henkilötietolain yleisten periaatteiden
mukaan (erityisesti 8 §:n) nojalla.
Tuossa toiseessa säikeessä mainitsemani yhdistystoiminnan käsikirja
toteaa mm. että yhdistyslaissa todetaan että tietojen luovuttamisesta
voi päättää yhdistyksen hallitus. Lisäksi suositellaa
periaatepäätöksen tekemistä siitä milloin mahdollisia
tietoja luovutetaan.
- omana toteamuksenani totean tässä että mikäli
rekisteriselosteessa on ilmoitettu että rekisterin tietoja ei luovuteta
kolmansille tahoille, niin silloin ei hallituskaan voine tehdä päätöstä
tietojen luovuttamisesta ennen kuin rekisteriselostetta on muutettu.
Toisaalla samassa kirjassa todetaan että luovutuspyyntöjen suhteen pyynnöt voitaisiin jakaa kolmeen ryhmään: 1. Tapaukset jolloin pyyntöön aina suostutaan. 2. Tapaukset joissa tiedot todennäköisesti luovutetaan, mutta asia harkitaan aina tapauskohtaisesti ja 3. Tapaukset joissa tietoja ei luovuteta.
1. Ryhmän osalta todetaan: "Ryhmän muodostavat ne, joille
tiedot aina ilman muuta luovutetaan. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi
liitto ja liiton lehden osoitteisto. Tässä itse asiassa ei ole
kysymys edes tietojen luovuttamisesta vaan henkilörekisterin käyttämisestä.
Käyttöoikeuden antamiseen ei tarvita erillistä päätöstä."
- Liitto saattaa tarvita noita tietoja myös esim. liittokokouspaikkojen
määräytymistä varten.
Jukka K. Korpela
> Tuossa toiseessa säikeessä mainitsemani yhdistystoiminnan käsikirja
Toisessa säikeessä? Tällaisten viittausten olisi syytä olla tarkempia.
Ilmeisesti tarkoitat _tähän_ "säikeeseen" (threadiin) kuuluvaa viestiä
http://groups.google.com/groups?selm=3D46A19C.B2B9C4D6%40nic.fi&rnum=6
> toteaa mm. että yhdistyslaissa todetaan että tietojen luovuttamisesta voi
> päättää yhdistyksen hallitus.
Tätä koskevan lainkohdan referoin viestissä, jota kommentoit. Mutta se _ei_
tarkoita, että hallituksella olisi valta päättää asiasta ohi henkilötietolain
säädösten. Sen tarkoitus ei ylipäänsä ole säädellä, mitä yhdistys saa tai ei
saa tehdä, vaan se on toimivaltasäädös: yhdistyksessä tällaiset asiat
käsittelee hallitus, ei yhdistyksen kokous (jolle päätösvalta yhdistyksen
asioissa oletusarvoisesti kuuluu).
> 1. Ryhmän osalta todetaan: "Ryhmän muodostavat ne, joille tiedot aina
> ilman muuta luovutetaan. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi liitto ja
> liiton lehden osoitteisto. Tässä itse asiassa ei ole kysymys edes
> tietojen luovuttamisesta vaan henkilörekisterin käyttämisestä.
Kuulostaa varsin kyseenalaiselta.
Tuostahan seuraisi, että jos liityn yhdistykseen A, joka sittemmin liittyy
yhdistykseen (liittoon) B, A saisi luovuttaa B:lle minun tietoni, jotka olen
antanut nimenomaan A:n käyttöön. Eikä tämä muka edes olisi luovuttamista.
> --------------8B2BA5AD9632A92569B5222C
Nyysiohjelmasi asetukset ovat rikki (lähettää viestit myös "HTML:nä").
Petri Nurminen
"Jukka K. Korpela" kirjoitti:
> Petri Nurminen <petri.n...@nic.fi> wrote:
>
> > 1. Ryhmän osalta todetaan: "Ryhmän muodostavat ne, joille tiedot aina
> > ilman muuta luovutetaan. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi liitto ja
> > liiton lehden osoitteisto. Tässä itse asiassa ei ole kysymys edes
> > tietojen luovuttamisesta vaan henkilörekisterin käyttämisestä.
>
> Kuulostaa varsin kyseenalaiselta.
>
> Tuostahan seuraisi, että jos liityn yhdistykseen A, joka sittemmin liittyy
> yhdistykseen (liittoon) B, A saisi luovuttaa B:lle minun tietoni, jotka olen
> antanut nimenomaan A:n käyttöön. Eikä tämä muka edes olisi luovuttamista.
>
No - minä vain selostin mitä tuossa Yhdistystoiminnan käsikirjassa (Kari Loimu,
WSOY, Porvoo 2000) On asiasta kerrottu sivuilla 98 ja 134.
>
> > --------------8B2BA5AD9632A92569B5222C
>
> Nyysiohjelmasi asetukset ovat rikki (lähettää viestit myös "HTML:nä")
Kiitos tiedosta !
>
>
>
> --
> Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
> Lakiaiheisia juttuja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lait/
--
tt+gn20020...@it.jyu.fi
> > Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko?
> Nähdäkseni mitään tietoja ei saa tallentaa, vaan tiedot on
> poistettava, kun niiden keräämisen peruste eli jäsenyyssuhde loppuu.
Hmm.
Ainakin joissakin tilanteissa entisten jäsenten tietojen
tallentamiseen voi hyvinkin olla perusteita, jopa siinä määrin,
että niitä ei ehkä edes *saisi* poistaa ainakaan ihan heti.
Jos jäsenten eroamisesta päätetään yhdistyksen hallituksessa,
pöytäkirjoihin jää tieto eronneista jäsenistä. Pöytäkirjoja
tuskin tarvitsee hävittää heti kun ero on astunut voimaan.
Jos yhdistys kerää jäsenmaksuja, kirjanpidosta näkyy ketkä
ovat jäsenmaksun maksaneet. Kirjanpitoakaan ei saane ihan heti
hävittää.
Joskus voi myös tulla riitaa siitä onko joku eronnut tai
ollutkaan yhdistyksen jäsen, ja jos kaikki tiedot entisistä
jäsenistä on hävitetty... (mistäs siinä teekkariyhdistyksen
riidassa olikaan kyse?)
Näin ollen pykäliä tarkemmin kaivelematta luulisin, että
entisistä jäsenistä on lupa ja joskus suorastaan velvollisuus
säilyttää sen verran tietoa, että jäsenyyden päättymisaika
ja -syy on tarvittaessa jälkikäteen selvitettävissä,
ainakin jonkin kohtuullisen ajan.
Vai mitä?
--
Tapani Tarvainen
Jori Mantysalo
>> Nähdäkseni mitään tietoja ei saa tallentaa, vaan tiedot on
>> poistettava, kun niiden keräämisen peruste eli jäsenyyssuhde loppuu.
> Jos jäsenten eroamisesta päätetään yhdistyksen hallituksessa,
> pöytäkirjoihin jää tieto eronneista jäsenistä. Pöytäkirjoja
> tuskin tarvitsee hävittää heti kun ero on astunut voimaan.
Tämähän lienee eri asia ainakin silloin, kun pöytäkirjat ovat paperilla
tai mielivaltaisissa sähköisissä formaateissa, mutta jäsenluettelo
siististi tallennettuna tietokantaan. (Mutta toisaalta pöytäkirjat
voisi laatia tiukan määrämuotoisiksi, ja silloin automaatti voisi helposti
etsiä tietokoneella olevista pöytäkirjoista eronneet jäsenet. Teoriaa
vain, mutta periaatteessa aivan mahdollista.)
Jori Mantysalo
>> > Entä eronneet ja erotetut? Mitä tietoa saa tallentaa ja kauanko?
>> Yksilöiviä tietoja ei saa tallentaa.
> Joillakin yhdistyksillä on käytäntönä, että joskus eronneet jäsenet
> saavat uudestaan liittyessään vanhan jäsenyyden perusteella joitakin
> jäsenetuja (esimerkiksi jäsenyyden kokonaiskestosta riippuvia,
> vaikka jäsenyys olisikin välillä katkennut useammankin kerran).
Eikö tällöin jäsen voi kertoa liittyneensä keväällä 1978 ja eronneensa
kesällä 1983, tiedot löytyvät sitten pöytäkirjoista.
tt+gn20020...@it.jyu.fi
> tt+gn20020...@it.jyu.fi kirjoitti:
>
> >> Nähdäkseni mitään tietoja ei saa tallentaa, vaan tiedot on
> >> poistettava, kun niiden keräämisen peruste eli jäsenyyssuhde loppuu.
>
> > Jos jäsenten eroamisesta päätetään yhdistyksen hallituksessa,
> > pöytäkirjoihin jää tieto eronneista jäsenistä. Pöytäkirjoja
> > tuskin tarvitsee hävittää heti kun ero on astunut voimaan.
>
> Tämähän lienee eri asia ainakin silloin, kun pöytäkirjat ovat paperilla
> tai mielivaltaisissa sähköisissä formaateissa, mutta jäsenluettelo
> siististi tallennettuna tietokantaan. (Mutta toisaalta pöytäkirjat
> voisi laatia tiukan määrämuotoisiksi, ja silloin automaatti voisi helposti
> etsiä tietokoneella olevista pöytäkirjoista eronneet jäsenet. Teoriaa
> vain, mutta periaatteessa aivan mahdollista.)
Uhh, tuossa ei ole mitään teoreettista, vaan se on ihan helppoa
jos pöytäkirjat pidetään tietokoneella, enkä näe mitään ilmeistä
syytä miksei tietokoneella oleva pöytäkirjakokoelma olisi
tietokanta siinä kuin tavanomainen jäsenrekisterikin.
Niinkin voisi tehdä että jäsenrekisteriä ei edes pidetä muussa
muodossa kuin ohjelmana joka lukee pöytäkirjoja...
--
Tapani Tarvainen
Kalle Kivimaa
> Jos jäsenten eroamisesta päätetään yhdistyksen hallituksessa,
> pöytäkirjoihin jää tieto eronneista jäsenistä. Pöytäkirjoja
> tuskin tarvitsee hävittää heti kun ero on astunut voimaan.
Tämä on täysin laillista, sillä henkilötietolaki ei koske yhdistyksen
pöytäkirjoja, niiden sisältämiä henkilötietoja kun harvemmin
käsitellään automaattisesti.
tt+gn20020...@it.jyu.fi
> tt+gn20020...@it.jyu.fi writes:
> > Jos jäsenten eroamisesta päätetään yhdistyksen hallituksessa,
> > pöytäkirjoihin jää tieto eronneista jäsenistä. Pöytäkirjoja
> > tuskin tarvitsee hävittää heti kun ero on astunut voimaan.
>
> Tämä on täysin laillista, sillä henkilötietolaki ei koske yhdistyksen
> pöytäkirjoja, niiden sisältämiä henkilötietoja kun harvemmin
> käsitellään automaattisesti.
Ilmeisesti niitä sitten ei edes saisi käsitellä automaattisesti,
tai edes säilyttää sellaisessa muodossa josta se helposti onnistuu?
Jos (ja tämä ei ole teoreettinen esimerkki) pöytäkirjat ovat
kaikki samalla tietokoneella muodossa josta voi triviaalisti
etsiä esimerkiksi juuri eronneiden tietoja, muodostaako se
lain tarkoittaman henkilörekisterin?
Pitääkö pöytäkirjat peräti hävittää tietokoneelta ja
säilyttää vain paperilla?
--
Tapani Tarvainen
Jori Mantysalo
>> (Mutta toisaalta pöytäkirjat voisi laatia tiukan määrämuotoisiksi, ja
>> silloin automaatti voisi helposti etsiä tietokoneella olevista
>> pöytäkirjoista eronneet jäsenet.
> Uhh, tuossa ei ole mitään teoreettista, vaan se on ihan helppoa
> jos pöytäkirjat pidetään tietokoneella, enkä näe mitään ilmeistä
> syytä miksei tietokoneella oleva pöytäkirjakokoelma olisi
> tietokanta siinä kuin tavanomainen jäsenrekisterikin.
Tuo ei ole ihan triviaalia, jos pöytäkirjat ovat "normaaleja" eli tätä
ei ole erikseen mietitty. Silloin ehkä lukee joskus "Hyväksyttiin
uudet jäsenet N.N ja M.M - -", toisella kertaa "Jäsenyyttä hakenut
N.N hyväksyttiin yksimielisesti - -", kolmannella "Keskusteltiin kelpaako
N.N jäseneksi ja äänin 7-3 päätettiin hyväksyä - -".
Mutta hetkinen... Iki ry:llä on pöytäkirjat verkossa, tai ainakin on ollut.
Nämä ovat niin määrämuotoisia, että niistä voisi automaatti nuo tiedot
poimia. Jos minä laitan sivulleni tuollaisen automaatin, niin rikonko lakia
vai rikkooko Iki lakia?
Petri Nurminen
Jori Mantysalo kirjoitti:
>
> tt+gn20020...@it.jyu.fi kirjoitti:
>
> >> (Mutta toisaalta pöytäkirjat voisi laatia tiukan määrämuotoisiksi, ja
> >> silloin automaatti voisi helposti etsiä tietokoneella olevista
> >> pöytäkirjoista eronneet jäsenet.
>
> > Uhh, tuossa ei ole mitään teoreettista, vaan se on ihan helppoa
> > jos pöytäkirjat pidetään tietokoneella, enkä näe mitään ilmeistä
> > syytä miksei tietokoneella oleva pöytäkirjakokoelma olisi
> > tietokanta siinä kuin tavanomainen jäsenrekisterikin.
>
> Tuo ei ole ihan triviaalia, jos pöytäkirjat ovat "normaaleja" eli tätä
> ei ole erikseen mietitty. Silloin ehkä lukee joskus "Hyväksyttiin
> uudet jäsenet N.N ja M.M - -", toisella kertaa "Jäsenyyttä hakenut
> N.N hyväksyttiin yksimielisesti - -", kolmannella "Keskusteltiin kelpaako
> N.N jäseneksi ja äänin 7-3 päätettiin hyväksyä - -".
>
> Mutta hetkinen... Iki ry:llä on pöytäkirjat verkossa, tai ainakin on ollut.
> Nämä ovat niin määrämuotoisia, että niistä voisi automaatti nuo tiedot
> poimia. Jos minä laitan sivulleni tuollaisen automaatin, niin rikonko lakia
> vai rikkooko Iki lakia?
>
Aikanaanhan käytiin keskustelua siitä rikkovatko kunnat tietosuojalakia
kun niillä on netissä pöytäkirjat joista löytyy henkilötietoja. Silloin
moni kunta päätti tietosuojavaltuutetun kannanotton myötä
(muistaakseni), että pitää pöytäkirjoja netissä vain tietyn määräajan
niin niistä ei muodostu lain tarkoittamaa henkilörekisteriä.
Mutta jo viikko pari tietosuojavaltuutetun sanottua että pöytäkirjoista
muodostuisi henkilörekisteri, jyrähti opikeusministeri Koskinen todeten
että ei niistä mitää henkilörekisteriä muodotuisi vaikka kaikki jonkun
kunnan pöytäkirjat olisivat netissä hamaan tuomiopäivään saakka.
Oikeuskanslerille tehtiin kantelu jossa pyydettiin selvittämään rikkooko
kuntien tapa julkaista pöytäkirjoja netissä joitakin lakeja, kuten esim.
henkilöresiterilakia. Virasto ei ottanut kantelua tutkittavaksi koska ei
ollut perusteita epäillä lakia rikotun.
- tästä voitaneen päätellä että (julkisia) pöytäkirjoja saa vapaasti
julkaista netissä ja pitää ne siellä niin kauan kuin lystää. Ainakin
niin minä päättelen.
t. Petu
Petri Nurminen
Näyttää kuntatasolla asiaa olla käsitelty KK:näkin
http://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus/julklaki2.htm#Oikeusministeri