Kuka maksaa korvaukset?
Pekka Lanttola
hänet määrätään maksamaan uhrille tietty korvaus niin maksaako valtio
korvauksen ja perii sitten syytetyltä vai makseleeko syytetty korvaukset
pikkuhiljaa silloin kun sattu rahaa vähän irtoamaan?
Ja mitä luokkaa korvaukset yleensä ovat olleet tapauksissa jossa nyt vaikka
nenä on murtunut ja tullut musta silmä?
Itsellä kun ei ole minkäänlaista käsitystä asiasta, tiedän ainostaan että
tuhansissa markoissa liikutaan, mutta montaa kymmentä tuhatta ei varmaan
kannata mennä pyytämään.
Pekka Lanttola
Pekka Lanttola
Asiaa on varmaan kyselty ennenkin,mutta en ainakaan pikaisella vilkaisulla
löytänyt mitään siihen viittaavaa, joten pahoittelen jos kysymys jotakuta
haittaa.
Pekka Lanttola
T.Koivula
> Siis pahoinpitelytapauksessa. Esim. jos joku on lyönyt toista turpaan ja
> hänet määrätään maksamaan uhrille tietty korvaus niin maksaako valtio
> korvauksen ja perii sitten syytetyltä vai makseleeko syytetty korvaukset
> pikkuhiljaa silloin kun sattu rahaa vähän irtoamaan?
T. Koivula
www.google.com
Pekka Lanttola
T.Koivula kirjoitti viestissä <944r7u$3om$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
Kiitän linkistä, mutta ilmeisesti olen niin tyhmä ettei tuo oikein
selventänyt asiaa, että voisiko joku kertoa asian aivan selkokielellä.
Pekka Lanttola
Sulo Vilen
> Kiitän linkistä, mutta ilmeisesti olen niin tyhmä ettei tuo oikein
> selventänyt asiaa, että voisiko joku kertoa asian aivan selkokielellä.
Tuomittu maksaa uhrille. Jos tuomittu ei ole maksukykyinen niin
valtiokonttori (Suomen valtio) maksaa korvauksen
kohtuullistamiskertoimella kerrottuna eli uhri saa murto-osan
tuomioistuimen määrämästä korvauksesta. Kohtuullistamisesta ei voi
valittaa. Käsittelyaika valtiokonttorissa on aika pitkä, olikohan
keskimäärin noin vuosi.
Sulo
Petu
Sulo Vilen wrote:
Päätöksestä pitää voida valittaa:
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan...
"1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja
julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja
puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan
ja velvollisuuksistaan tai..."
Valtionkonttori päättää korvauksen saajan oikeudesta saada korvausta valtion
varoista.
"13 artikla. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja
vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino
kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja
vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt."
Valtionkonttorin päätös on itseasiassa hallintopäätös. Itse ainakin
valittaisin korvauksen eväämisestä tai sen pienentämisestä suoraan KHO:een.
Korvausta saavat ovat valtionkonttorin harkinnan mukaan keskenään
erilaisessa asemassa. Sillä toiset saavat korvauksensa 100 %:sti ja toiset
vain pienen osan. MIKSI ?
Väitän siis:
1. Valtionkonttori asettaa korvauksen saajat keskenään erilaiseen asemaan.
2. Suomen laki, joka kieltää valittamasta valtionkonttorin päätöksestä, on
kansainvälisten sopimusten vastainen. Asiasta pitäisi valittaa
ihmisoikeustuomioistuimeen.
--
Terveisin
Petri "Petu" Nurminen, Harjavalta
http://gamma.nic.fi/~pnur/harjavalta2001/
http://gamma.nic.fi/~pnur/
http://gamma.nic.fi/~pnur/politiikka/tukipoli.htm
Sulo Vilen
>
> Sulo Vilen wrote:
> > Tuomittu maksaa uhrille. Jos tuomittu ei ole maksukykyinen niin
> > valtiokonttori (Suomen valtio) maksaa korvauksen
> > kohtuullistamiskertoimella kerrottuna eli uhri saa murto-osan
> > tuomioistuimen määrämästä korvauksesta. Kohtuullistamisesta ei voi
> > valittaa. Käsittelyaika valtiokonttorissa on aika pitkä, olikohan
> > keskimäärin noin vuosi.
> Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan...
> "1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja
> julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja
> puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan
> ja velvollisuuksistaan tai..."
>
> Valtionkonttori päättää korvauksen saajan oikeudesta saada korvausta valtion
> varoista.
>
> "13 artikla. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
> Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja
> vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino
> kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja
> vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt."
> Väitän siis:
> 1. Valtionkonttori asettaa korvauksen saajat keskenään erilaiseen asemaan.
Näinhän se on. Tietenkään valtiokonttori ei ole mikään poikkeus vaan
sama juttuhan se on kuntien virkakoneistossa vaikkapa rakennuslupien
kanssa. Tai valtion poliisivirkamiesten suorittamassa ampuma-ase lupien
myöntämisen kanssa jne.
> 2. Suomen laki, joka kieltää valittamasta valtionkonttorin päätöksestä, on
> kansainvälisten sopimusten vastainen. Asiasta pitäisi valittaa
> ihmisoikeustuomioistuimeen.
Niin, 1. artikla toteutuu koska oikeudenkäynti käydään puolueettomasti.
Ja koska 1. artiklaa ei rikota niin 13. artiklaa ei tässä voi soveltaa
:) Vähän yksioikeoisesti ajateltu, mutta kai se noin kansanedustajiemme
mielestä menee.
Sulo
Tuomas Eerola
> Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan...
> "1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja
> julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja
> puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan
> ja velvollisuuksistaan tai..."
> Valtionkonttori päättää korvauksen saajan oikeudesta saada korvausta valtion
> varoista.
Onko rahan saaminen joku oikeus tai velvollisuus?
> "13 artikla. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
> Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja
> vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino
Kuvittelin ettei ihmisoikeussopimuksissa ollut tapana puhua rahan
saamisesta vaan ihmisoikeuksista.
> Väitän siis:
> 1. Valtionkonttori asettaa korvauksen saajat keskenään erilaiseen asemaan.
Voi voi. Niin asettaa verottajakin. Ja jotain asumistukiakin saa ihan
eri tavalla jos on naimisissa tai ei, tai jos tienaa 20 000 mk/kk niin
ei saa ollenkaan. On se niin väärin.,
> 2. Suomen laki, joka kieltää valittamasta valtionkonttorin päätöksestä, on
> kansainvälisten sopimusten vastainen. Asiasta pitäisi valittaa
> ihmisoikeustuomioistuimeen.
Niin milloin rahan saaminen muuttui ihmisoikeudeksi?
Tuomas
Petu
Tuomas Eerola wrote:
Kysehän on tässä tapauksessa valtionkonttorin korvaushakemukseen antamasta
päätöksestä, ei pelkästään mistään rahan saamisesta. Valtionkonttori on
hallintoviranomainen, jonka päätöksistä pitää voida valittaa tuomioistuimeen, ja
koska kyseessä, siis kun korvaushakemus evätään, on hallintopäätös, niin
valitustie on hallintolainkjäytön mukainen, tai siis pitäisi olla.
Valtionkonttorin päätöksen pitäisi siis ihmisoikeussopimuksen ja perustuslakimme
mukaan olla valituskelpoinen, koska käräjä/hovi/KKO:n päätöksellä ei lopullisesti
ratkaista korvauksen saajan oikeutta saada korvausta valtion varoista, vaan tämän
lopullisen päätöksen tekee valtionkonttori vapaasti harkiten. Muutoksenhakutie
tähän lopulliseen korvauspäätökseen pitäisi siis olla olemassa. "Mutta missä se on
? ? ?"
Markku Fredman
"Petu" <petri.n...@nic.fi> kirjoitti viestissä
news:3A676307...@nic.fi...
> Valtionkonttorin päätöksen pitäisi siis ihmisoikeussopimuksen ja
perustuslakimme
> mukaan olla valituskelpoinen, koska käräjä/hovi/KKO:n päätöksellä ei
lopullisesti
> ratkaista korvauksen saajan oikeutta saada korvausta valtion varoista,
vaan tämän
> lopullisen päätöksen tekee valtionkonttori vapaasti harkiten.
Muutoksenhakutie
> tähän lopulliseen korvauspäätökseen pitäisi siis olla olemassa. "Mutta
missä se on
> ? ? ?"
Rikosvahinkolaki 26 §: Valtiokonttorin tämän lain nojalla antamaan
päätökseen haetaan muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen 30 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valtiokonttorin 17 §:n 3 momentin ja
24 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Matti Siivola
Oletetaanpa että rikoksentekijä tuomitaa korvaamaan uhrille 30 000
markkaa.
Korvasta tekijältä ei saada ja valtionkonttori päättää maksaa 10 000
markkaa. 20 000 markkaa jää saamatta. Saako sitä vielä yrittää periä
rikoksentekijältä? Jos perinnässä onnistuu, voiko valtionkonttori
muuttaa vanhaa päätöstään sillä perusteella, että korvauksia jäikin
saamatta 10 000 markkaa, joten hyvitämme 3300 markkaa?
Matti Siivola
Petu
Markku Fredman wrote:
Eli siis:
Rikosvahinkolain
"17 §
Hakijalle, jonka oikeus korvaukseen on ilmeinen, voidaan kuitenkin sen
estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, suorittaa
ennakkokorvausta. "
Tämän muutoksenhakukukiellon kyllä ymmärrän, sillä sillä maksetaanko korvausta
ennakkoon ei ole lopullisesti ratkaistu oikeutta korvauksen saamiseen.
"24§
Korvauksen hakijalle, jolle asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä on myönnetty
maksuton oikeudekäynti, voidaan hakemuksesta, siltä osin kuin harkitaan
kohtuulliseksi, korvata tämän lain mukaisen korvauksen hakemisesta
aiheutuneet kulut. Sama on laki, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa,
mutta hakija täyttää maksuttoman oikeudenkäynnin saamisen edellytykset. "
Eli varattomalle voidaan korvata hakemuksesta korvauksen hakemisesta
aiheutuneet kulut. Tästä päätöksestä sitten ei saa valittaa, vaikka kyseessä
on hallintopäätös jolla on ratkaistu varattoman oikeus saada korvausta
korvauksen hakemisesta valtion varoista ; 0
* * *
Koska tuo laki muuten on muuttunut, kun FINLEX antaa mainitussa pykälässä
seuraavan 2. momentin: "Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta
valittamalla. "
Petu
Petu wrote:
>
>
> * * *
>
> Koska tuo laki muuten on muuttunut, kun FINLEX antaa mainitussa pykälässä
> seuraavan 2. momentin: "Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta
> valittamalla. "
Sama pää kesät talvet - minulla siis.
Eli FINLEXistä löytyy rikosvahinkolaki, jonka 26 §:ssä todetaan:
"Tapaturmaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saadaan hakea
vakuutusoikeudelta muutosta 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.
Muutoksenhaussa on muutoin noudatettava, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
annetussa laissa (154/50) on säädetty. Tapaturmaviraston 17 §:n 3 momentin sekä
19, 21 ja 24 §:n nojalla tekemään päätökseen ei kuitenkaan saa hakea valittamalla
muutosta.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. "
Muutoksia tuohon en löytänyt. Koska siis Tapaturmaviraston nimi on muutettu
valtionkonttoriksi ? Ihan vaan kiinnostaisi tietää. Vai onko tuo vaan käytössä
oleva rinnakkainen nimitys ?
Kalle Kivimaa
> Eli varattomalle voidaan korvata hakemuksesta korvauksen hakemisesta
> aiheutuneet kulut. Tästä päätöksestä sitten ei saa valittaa, vaikka kyseessä
> on hallintopäätös jolla on ratkaistu varattoman oikeus saada korvausta
> korvauksen hakemisesta valtion varoista ; 0
Tuo on IMO ihan järkevää, koska kyseessä on kuitenkin yleensä pienehköt
korvaussummat (jos joku väittää, että valtiokonttorille hakemuksen tekemiseen
menee edes yhden lakimiestunnin hinta, ihmettelen vallan suuresti). Ja
voihan sitten aina tehdä kantelun, kyllähän valtiokonttorilla on aina
mahdollisuus itse kumota oma päätöksensä, jos oikeuskansleri tai eduskunnan
oikeusasiamies on sitä mieltä, että tehty päätös on laiton.
--
* Kettering's Law: Logic is an organized way of going wrong *
* with confidence. *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Markku Fredman
news:3A68A6EF...@nic.fi...
> Eli FINLEXistä löytyy rikosvahinkolaki, jonka 26 §:ssä todetaan:
>
> "Tapaturmaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saadaan hakea
>
muutettu
> valtionkonttoriksi ? Ihan vaan kiinnostaisi tietää. Vai onko tuo vaan
käytössä
> oleva rinnakkainen nimitys ?
Olet törmännyt tyypillisellä tavalla oikeudellisen tiedon keskeiseen
ongelmaan: Suomessa ei mikään virallinen taho päivitä lakeihin muutoksia,
eli lait julkaistaan siinä muodossa, jossa eduskunta ne hyväksyy. Eli esim.
laki rikosvahinkolain muuttamisesta (306/1999) kuuluu seuraavasti:
"Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä
joulukuuta 1973 annetun lain (935/1973) 26 §:n 1 momentti, sellaisena kuin
se on laissa 133/1987, seuraavasti:
26 §
Valtiokonttorin tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta
valittamalla vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Valtiokonttorin 17 §:n 3 momentin ja 24 §:n nojalla
tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla."
Suomessa eri kustantajat tekevät yksityisesti erilaisia lakikokoelmia,
joissa kumotut ja muutetut pykälät korjataan ajantasalle. Tunnetuin kokoelma
on Talentum konserniin kuuluvan Kauppakaari Oy:n julkaisema Suomen laki I ja
II.
Valtion säädöstietopankki antoi hakuusi tuloksena lain vuodelta 1973.
Tietokannan ylläpitäjä olettaa, että tunnistat sivun yläreunassa
päällekkäisten kansioiden kuvan ja ymmärrät heti, että SMURhan siinä on, eli
"säädösmuutosrekisteri", joka kertoo mitä muutoksia haussa saatuun
säädökseen on vuosien varrella tehty.
--
Markku Fredman
markku....@fredman-mansson.fi
http://www.fredman-mansson.fi
Markku Fredman
Oletetaanpa että rikoksentekijä tuomitaa korvaamaan uhrille 30 000
> markkaa.
> Korvasta tekijältä ei saada ja valtionkonttori päättää maksaa 10 000
> markkaa. 20 000 markkaa jää saamatta. Saako sitä vielä yrittää periä
> rikoksentekijältä? Jos perinnässä onnistuu, voiko valtionkonttori
> muuttaa vanhaa päätöstään sillä perusteella, että korvauksia jäikin
> saamatta 10 000 markkaa, joten hyvitämme 3300 markkaa?
Korvausta ei tarvitse ensin yrittää saada tuomitulta, korvaushakemuksen voi
laittaa heti rikoksen jälkeen Valtiokonttoriin, itse asiassa rikoksen ei
tarvitse edes selvitä (kuka sen teki) vaan selvittämättömistäkin rikoksista
on oikeus saada korvaus valtion varoista.
Korvauksensaajan oikeus periä korvaus tuomitulta siirtyy valtiolle kun
valtio maksaa korvauksen: 19 §. Korvauksen hakijan oikeus
vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle sinä
päivänä, jolloin valtiokonttori on päättänyt maksaa korvausta ja enintään
siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa
Kalle Kivimaa
> Tietokannan ylläpitäjä olettaa, että tunnistat sivun yläreunassa
> päällekkäisten kansioiden kuvan ja ymmärrät heti, että SMURhan siinä on, eli
> "säädösmuutosrekisteri", joka kertoo mitä muutoksia haussa saatuun
> säädökseen on vuosien varrella tehty.
Ja vaikka sen tunnistaakin, niin selaa siinä sitten ne viisikymmentä
muutoslakia yksi kerrallaan läpi kun vain korkeintaan puolessa on
otsikkotiedoissa mainittu, mitä pykäliä ne koskevat.
Finlex on iso askel oikeaan suuntaan, seuraava askel sitten olisikin se, että
Finlexissä olisi jokainen laki ajantasaisena eikä alkuperäisenä.
--
* Kettering's Law: Logic is an organized way of going wrong with confidence. *
Jukka Korpela
>"Petu" <petri.n...@nic.fi> kirjoitti viestissä
>news:3A68A6EF...@nic.fi...
>> Eli FINLEXistä löytyy rikosvahinkolaki, jonka 26 §:ssä todetaan:
>>
>> "Tapaturmaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saadaan hakea
>>
>> Muutoksia tuohon en löytänyt. Koska siis Tapaturmaviraston nimi on
>> muutettu valtionkonttoriksi ?
- -
>Olet törmännyt tyypillisellä tavalla oikeudellisen tiedon keskeiseen
>ongelmaan: Suomessa ei mikään virallinen taho päivitä lakeihin muutoksia,
>eli lait julkaistaan siinä muodossa, jossa eduskunta ne hyväksyy.
Jos oikein ymmärsin, niin tässä tapauksessa on muutettu itse säädöksen
sisältöä eli sitä, mille virastolle asia kuuluu. Ja silloinhan lain
voimassaoleva sisältö löytyy periaatteessa muutoslait huomioon
ottamalla, kuten mainitsit.
Mutta lisäksi _nimien_ muuttaminen tapahtuu yleensä siten, että
muutetaan yhtä lakia (esim. lakia jostakin virastosta) muuttamatta
erikseen niitä lakeja, joissa nimi esiintyy. Lisäksi on mahdollista,
että jossakin laissa on lainsäädäntöä yleisesti muuttava säädös; esim.
sakoista säädettiin ennen markkamääräisesti ("vetäköön sakkoa X
markkaa"), eikä sellaisia lukuisia säädöksiä erikseen muutettu, kun
siirryttiin päiväsakkojärjestelmään, vaan asiasta annettiin yleinen
säädös. Lakikoosteissa (esim. Suomen Laki) pyritään jollakin tapaa
osoittamaan tällaisetkin asiat, esim. panemalla vanhentunut nimi tai
asia hakasulkeisiin tai liittämällä säädökseen alaviite tms. Mutta
silloin, kun yrittää itse konstruoida lain voimassaolevan sisällön
suoraan säädöskokoelmasta lähtien, siis alkuperäisestä laista ja sitä
nimenomaisesti muuttaneista laeista lähtien, joudutaan siis ongelmiin.
--
Yucca