Ostimme vaimon kanssa aikoinaan tontin siten, että vaimolle kirjattiin
tontista suurempi omistusosuus. Nyt olemme rakentaneet tontille talon, jonka
olen yksin kokonaan maksanut. Omistaako vaimo talosta samassa suhteessa kuin
tontista vai onko mahdollista talolla olla eri omistussuhteet? Näinhän
käytännössä on aina kun talo rakennetaan vuokratontille. Miten kyseinen
järjestely pitäisi "virallistaa" ?
Tonttia kutsutaan tässä yhteydessä aina kiinteistöksi ja sen kauppaa
kiinteistökaupaksi. Olet siis tehnyt kiinteistökaupan, jonka kohteena on
tontti ja kaikki kiinteä mitä sillä sattuu olemaan tai sille tulemaan
myöhemmin. Ilmeisesti näin juuri haluatkin asian olevan? Ei siis tarvetta
tehdä asialle mitään.
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> wrote in message
news:48ca4fff$0$25383$4f79...@news.tdc.fi...
Tuo nyt oli tavanomaista s.k.laki-tason arvailua. Ja sitten korjaus:
Vaikka rakennukset *yleensä* kuuluvat kiinteistöön ainesosina, ja
niiden omistus on sama kuin maapohjankin, niin kyllä rakennukset
*voivat* olla eri omistuksessa kuin maapohja, kunhan se pystytään
jotenkin näyttämään toteen.
Ks. esimerkiksi KKO:2003:82:
"Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut
lainhuudon siihen. A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa
rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin
rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö
rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. Tämän
jälkeen A asetettiin konkurssiin. Kiinteistö kuului A:n
konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli
puolta kiinteistön rakennuksista."
Siis A (sittemmin hänen konkurssipesänsä) omisti maapohjan, mutta
rakennukset olivat puoliksi A:n ja puoliksi vaimon.
--
Jukka....@iki.fi
* Parempi kyy povessa kuin kymmenen poskella.
Käsittääkseni (osa)omistajan maapohjalle rakennuttama rakennus
lasketaan automaattisesti kuuluvaksi kiinteistöön ainesosana. Tällöin
omistusosuus menee rekisteriin merkityn mukaan, teidän tapauksessanne
50% kummallekin. Voitte käsittääkseni hakea ns. selvennyslainhuutoa
käräjäoikeudelta, jossa yhdessä muutatte omistusosuuttanne. Sellaista
mahdollisuutta ei kait ole, että saisitte kirjattua rekisteriin, että
kiinteistöön ei kuulu taloa.
Eli nyt vain sitten määrittämään maapohjan ja talon käyvät arvot, ja
niiden perusteella laskemaan sinulle 50+X % ja vaimollesi 50-X %
omistusosuudet kiinteistöstä.
--
* Sufficiently advanced magic is indistinguishable from technology (T.P) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Teette niistä hallinnonjakosopimuksen, jossa sovitte, että vaimolla on
oikeus käyttää tonttia ja sinulla oikeus käyttää taloa.
Riitahan siitä tulee. Kiinteistöstä voidaan jakaa vain prosenttiosuuksia tai
hallintaoikeuksia.
Menee hankalaksi jos tällainen omistusoikeus pitää KO:n kautta käytä
hakemassa.
> "Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut
> lainhuudon siihen. A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa
> rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin
> rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö
> rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. Tämän
> jälkeen A asetettiin konkurssiin. Kiinteistö kuului A:n
> konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli
> puolta kiinteistön rakennuksista."
>
> Siis A (sittemmin hänen konkurssipesänsä) omisti maapohjan, mutta
> rakennukset olivat puoliksi A:n ja puoliksi vaimon.
Miksi tuossa päätöksessä päädyttiin siihen että vaimolla ei ollutkaan puolet
kiinteistöä vaan ainoastaan puolet rakennuksista? Minne hän joutui viemään
puolikkaansa?
Päätöksessä aika selvästi sanotaan, että koska kiinteistön maapohja
oli lainhuudatettu vain miehelle, maapohja kuuluu hänelle, kun
katsotaan ulkopuolisen oikeuksia. Ja kun maapohja ei kuulu vaimolle,
ei vaimon osittain omistuksessa oleva rakennus voi kuulua
kiinteistöön.
Jos nyt kävisi niin, että maapohja myytäisiin kolmannelle, voisi tämä
kolmas osapuoli vaatia rakennusta siirrettäväksi pois. Se olisi sitten
vaimon ja rakennuksen senhetkisen muun osaomistajan päänsärky, minne.
Päätöksestähän ei käynyt ilmi, mitä maapohjalle (ja miehen omistamalle
rakennuksen osalle) sitten kävi, siinä vain ratkottiin kuka omistaa
mitäkin mistäkin, jotta velkojat voivat sitten käydä omaisuusmassojen
kimppuun.
Ei tarvitse, kun se on jo haettu (kts. yllä oleva päätösnumero).
>> "Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut
>> lainhuudon siihen. A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa
>> rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin
>> rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö
>> rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. Tämän
>> jälkeen A asetettiin konkurssiin. Kiinteistö kuului A:n
>> konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli
>> puolta kiinteistön rakennuksista."
>>
>> Siis A (sittemmin hänen konkurssipesänsä) omisti maapohjan, mutta
>> rakennukset olivat puoliksi A:n ja puoliksi vaimon.
>
> Miksi tuossa päätöksessä päädyttiin siihen että vaimolla ei ollutkaan puolet
> kiinteistöä vaan ainoastaan puolet rakennuksista? Minne hän joutui viemään
> puolikkaansa?
Kuittipeliä. Molemmat puolisot todistavat vaikkapa tiliotteiden ja
lainojen perusteella, paljonko ovat rahaa tiskiin rakennusten osalta
latoneet, ja sitten se rakennusten osuus jyvitetään.
Ei Suomikaan ihan niin rosvovaltio ole, että em. tapauksessa vaimolta
olisi viety kaikki (avioehto suojana?) noin vain.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Kallen esittämä toimintamalli on kaikkein järkevin tilanteessa.
Ilkka
> Päätöksestähän ei käynyt ilmi, mitä maapohjalle (ja miehen omistamalle
> rakennuksen osalle) sitten kävi, siinä vain ratkottiin kuka omistaa
> mitäkin mistäkin, jotta velkojat voivat sitten käydä omaisuusmassojen
> kimppuun.
Tämä taisi olla itse asiassa tehty vain omaisuuden realisointi mielessä eli
hyvin pian kiinteistö kuuluikin taas pankille rakennuksineen?
> Eikös avioliitto ole taloudellinen sopimus, jonka perusteella molemmat
> sopijaosapuolet omistavat 50% kaikesta mitä on hankittu sopimuksen
> solmimisen jälkeen?
Näin ei ole. Avioliiton aikana puolisoiden omistusoikeudet ovat
toisistaan erillisiä. Avio-oikeus toteutuu vasta mahdollisen
avioero-osituksen yhteydessä ja se koskee myös ennen avioliiton
solmimista hankittua omaisuutta.
Eli kikkailua verottajaa tai velkojia varten laittaa talo pelkästään
toisen nimiin.
Jos talo on jo rakennettu ja se laitetaan vasta valmiina pelkästään
toisen aviopuolison nimiin niin, onko kyse lahjasta, josta kenties
pitäisi maksaa lahjaveroa? Verottajan näkökulmasta ei kai ole itsestään
selvää kenen tuloilla tai omaisuudella rakentaminen on rahoitettu.
Tuota varten on olemassa avioehtomahdollisuus.
Asuinrakennuksethan ovat irtaimistoa silloin kun ne on rakennettu esim.
vuokratontille. Mutta silloin kun rakennus on tarkoitettu asumiseen
käytettäväksi niin vuokra-ajan päättymisen jälkeen ei asunnon omistajalla
ole velvollisuutta siirtää asuntoa pois kuten tilanne on esim. kesämökin
kohdalla vaan tontin omistajan pitää joko jatkaa vuokrasuhdetta käypään
hintaan tai lunastaa tontilla oleva asuinrekennus ja sitä palvelevat muut
rakennukset käypään hintaan.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.info