Omaisuuden arvon määrittäminen avioerossa
Timo Koo
ja varsinkin sen määrittelyhetkestä. Ositusta voi vaatia heti, kun
avioerohakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa. Kun osituksessa käydään
läpi puolisoiden omat ja yhteiset omistukset että velat, niin se tehdään
tämän ao. päivämäärän tilanteen mukaisesti.
Mutta määritelläänkö omaisuuden arvo tuon vireilletulopäivämäärän arvon
mukaan, vai osituspäivämäärän arvon mukaan?
woe...@gmail.com
Osituksessa omaisuus arvostetaan aina osituspäivän mukaan.
Muistaakseni tästä ei ole nimenomaista säädöstä avioliittolaissa tai
perintökaaressa, mutta oikeuskäytännössä tämä on kiistaton pääsääntö.
Tietysti sopimusosituksessa osapuolet voivat vapaasti arvostaa varansa
mihin arvoon haluavat tai vaikka lykätä osituksen toimittamista kunnes
varojen käypä arvo on "oikea". Suuri poikkeama ositussääntöjen
mukaisesti tehdystä osituslaskelmasta voi tosin aiheuttaa
lahjaveroseuraamuksen. Käytännössä usein kannattaa tehdä ositus pian
ositusperusteen syntymisen jälkeen niin vältytään välitilan
aikaansaamilta ongelmilta.
Vertaa kuitenkin KKO 1993:62:
"Puoliso oli vajaat yhdeksän kuukautta pesänjakajan toimittaman
osituksen jälkeen myynyt osuutensa kommandiittiyhtiössä hinnasta, joka
oli monikymmenkertainen verrattuna pesänjakajan osituksessa käyttämään
yhtiöosuuden arvoon. Puoliso ei ollut
näyttänyt, että yhtiöosuuden kauppahinnan ja sen osituskirjaan
merkityn arvon erotus olisi johtunut pelkästään osituksen jälkeisestä
arvonnoususta taikka että kauppahintaan olisi ratkaisevasti
vaikuttanut hänen henkilökohtainen työpanoksensa tai muu vastaava
seikka, jota ei osituksessa olisi otettava huomioon. Kauppahinta
otettiin osituksen moitekanteen yhteydessä huomioon yhtiöosuuden
ositusarvoon vaikuttavana seikkana. (Ään.)"
Tässäkin tapauksessa tosin lienee taustalla selkeästi väärä arvostus
eikä KKO sinänsä muuttanut arvostushetkeä.
Riitaisessa toimitusosituksessa jossa jaetaan paljon omaisuutta, voi
lisäksi olla epäselvyyttä siitä, mikä on tarkka osituspäivä. Prosessi
voi pesänjakajalla nimittäin kestää kuukausia ellei peräti vuosia.
Tällöin ositushetkenä olisi pidettävä toimituksen lopettamisen
ajankohtaa mutta laskentateknisesti pesänjakajan on pakko käyttää
jonkun edellisen päivän arvoja osituslaskelmassa; ei ole realistista
olettaa pesänjakajan seuraavan edes päivän tarkkuudella toisen
puolison omistamien johdannaissopimusten tai sijoitusyhtiön arvon
kehitystä.
Timo Koo
<woe...@gmail.com> wrote in message
news:9675bde0-561a-4531...@l1g2000hsa.googlegroups.com...
>
> Mutta määritelläänkö omaisuuden arvo tuon vireilletulopäivämäärän arvon
> mukaan, vai osituspäivämäärän arvon mukaan?
Osituksessa omaisuus arvostetaan aina osituspäivän mukaan.
Muistaakseni tästä ei ole nimenomaista säädöstä avioliittolaissa tai
perintökaaressa, mutta oikeuskäytännössä tämä on kiistaton pääsääntö.
-------------------------
Avioliittolaissa viitataan Perintökaareen, mutta itse en jälkimmäisestä
pikasilmäilyllä mitään tarkentavaa löytänyt. Vaan oliko niin, että
kuolinpesän omaisuus arvostetaan kuolinpäivän mukaan?
Sinänsä osituspäivän käyttäminen arvostushetkenä on reilumpaa, koska esim
pörssiosakkeiden arvonheilahtelut voivat olla hyvinkin voimakkaita -jopa
lyhellä aikavälillä- ja eropäivän miljuunan osakepotti voikin olla
osituspäivänä vessapaperin arvoista.
woe...@gmail.com
> Avioliittolaissa viitataan Perintökaareen, mutta itse en jälkimmäisestä
> pikasilmäilyllä mitään tarkentavaa löytänyt. Vaan oliko niin, että
> kuolinpesän omaisuus arvostetaan kuolinpäivän mukaan?
>
> Sinänsä osituspäivän käyttäminen arvostushetkenä on reilumpaa, koska esim
> pörssiosakkeiden arvonheilahtelut voivat olla hyvinkin voimakkaita -jopa
> lyhellä aikavälillä- ja eropäivän miljuunan osakepotti voikin olla
> osituspäivänä vessapaperin arvoista.
Kuolinpesän omaisuus arvostetaan kuolinpäivän arvoon
perunkirjoituksessa, mutta jakohetken arvoon perinnönjaossa.
Perunkirjoituksessa käytetyt arvot eivät sido perinnönjaon osapuolia
(eikä verottajaa vaikka perintövero käytännössä useimmissa tapauksissa
määrätään perukirjan arvojen pohjalta) vaan on mahdollista tehdä
perinnönjako vaikka samana päivänä eri arvoilla. Ositus, jos sille
vain on peruste, on lain mukaan pakko tehdä ennen perinnönjakoa.
Käytännössä monesti ositus ja perinnönjako tehdään samassa
toimituksessa vaikka ne ovatkin eri asioita. On mahdollista arvostaa
varat ja velat yksillä arvoilla perukirjassa, toisilla arvoilla
osituksessa ja vielä kolmannen kerran eri arvoilla perinnönjaossa.
Oikeastaan perinnönjaossa ei ole muuta mielekästä vaihtoehtoa kuin
jakopäivän arvon käyttäminen. Pesät voivat olla jakamatta kymmeniä
vuosia eikä kukaan järkevä perillinen hyväksy jakoa todellisuutta
vastaamattomien, ikivanhojen arvojen pohjalta miettimättä ensin
omaisuuden arvoa "saajansa kädessä" tänään. Koska perintökaaren
perusidea on omaisuuden jakaantuminen sukuhaaroihin murto-osien mukaan
(PK 2 luku) ja tätä ei voi mitenkään toteuttaa muuten kuin arvioimalla
jakohetken arvoja, on lainsäätäjä jättänyt eksplisiittisen säännöksen
arvostushetkestä pois itsestäänselvyytenä. Tätä sitten sovelletaan
myös ositukseen avioliittolain viittaussäädöksen vuoksi.
Timo Koo
<woe...@gmail.com> wrote in message
news:4741bb9f-d7bf-4593...@v4g2000hsf.googlegroups.com...
On Jan 17, 12:48 pm, "Timo Koo" <timo....@hotmail.com> wrote:
> Avioliittolaissa viitataan Perintökaareen, mutta itse en jälkimmäisestä
> pikasilmäilyllä mitään tarkentavaa löytänyt. Vaan oliko niin, että
> kuolinpesän omaisuus arvostetaan kuolinpäivän mukaan?
>
perunkirjoituksessa, mutta jakohetken arvoon perinnönjaossa.
Perunkirjoituksessa käytetyt arvot eivät sido perinnönjaon osapuolia
(eikä verottajaa vaikka perintövero käytännössä useimmissa tapauksissa
määrätään perukirjan arvojen pohjalta) vaan on mahdollista tehdä
perinnönjako vaikka samana päivänä eri arvoilla. Ositus, jos sille
vain on peruste, on lain mukaan pakko tehdä ennen perinnönjakoa.
Käytännössä monesti ositus ja perinnönjako tehdään samassa
toimituksessa vaikka ne ovatkin eri asioita. On mahdollista arvostaa
varat ja velat yksillä arvoilla perukirjassa, toisilla arvoilla
osituksessa ja vielä kolmannen kerran eri arvoilla perinnönjaossa.
Oikeastaan perinnönjaossa ei ole muuta mielekästä vaihtoehtoa kuin
jakopäivän arvon käyttäminen. Pesät voivat olla jakamatta kymmeniä
vuosia eikä kukaan järkevä perillinen hyväksy jakoa todellisuutta
vastaamattomien, ikivanhojen arvojen pohjalta miettimättä ensin
omaisuuden arvoa "saajansa kädessä" tänään. Koska perintökaaren
perusidea on omaisuuden jakaantuminen sukuhaaroihin murto-osien mukaan
(PK 2 luku) ja tätä ei voi mitenkään toteuttaa muuten kuin arvioimalla
jakohetken arvoja, on lainsäätäjä jättänyt eksplisiittisen säännöksen
arvostushetkestä pois itsestäänselvyytenä. Tätä sitten sovelletaan
myös ositukseen avioliittolain viittaussäädöksen vuoksi.
----------------
Kiitos rautalankavastauksesta, nyt jopa minä pääsin kärryille tästä.
Ilmeisesti jostain Perintökaaren uumenista löytyy lakipykälä, josta tämä
ilmenee?
Timo Koo
"Timo Koo" <timo...@hotmail.com> wrote in message
news:478f4109$0$21874$9b53...@news.fv.fi...
>
> Oikeastaan perinnönjaossa ei ole muuta mielekästä vaihtoehtoa kuin
> jakopäivän arvon käyttäminen. Pesät voivat olla jakamatta kymmeniä
> vuosia eikä kukaan järkevä perillinen hyväksy jakoa todellisuutta
> vastaamattomien, ikivanhojen arvojen pohjalta miettimättä ensin
> omaisuuden arvoa "saajansa kädessä" tänään. Koska perintökaaren
> perusidea on omaisuuden jakaantuminen sukuhaaroihin murto-osien mukaan
> (PK 2 luku) ja tätä ei voi mitenkään toteuttaa muuten kuin arvioimalla
> jakohetken arvoja, on lainsäätäjä jättänyt eksplisiittisen säännöksen
> arvostushetkestä pois itsestäänselvyytenä. Tätä sitten sovelletaan
> myös ositukseen avioliittolain viittaussäädöksen vuoksi.
> ----------------
>
> Kiitos rautalankavastauksesta, nyt jopa minä pääsin kärryille tästä.
> Ilmeisesti jostain Perintökaaren uumenista löytyy lakipykälä, josta tämä
> ilmenee?
>
Amatööri-harrastaja-finlex-metsästyksen lopputuloksena päädyin seuraavaan
johtopäätelmään:
Avioliittolaki 2:98 määrittää, että "Ositus on toimitettava siinä
järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty (--)"
Perintökaari 20:4 taas kertoo perunkirjan osalta, että kuolinpäivän mukaan
arvostetaan omaisuus.
("Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman
tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo.")
Perintökaari ei käsittääkseni sitten määrittele mitenkään, mitenkä
perinnönjaossa omaisuus arvostetaan.
Kun kaiken omaisuustransaktioiden mukanaon aina verottaja, niin
perinnössäkin näin on. Eli Perintö- ja lahjaverolain kimppuun. Tämän löysin
sieltä:
Perintö- ja lahjaverolaki 2:9
"Perintöveron perusteeksi pannaan se käypä arvo, mikä omaisuudella oli
verovelvollisuuden alkaessa. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden
todennäköistä luovutushintaa. (--)"
Ja verovelvollisuus alkaa siitä, kun perinnönjako on suorittettu: siis
perinnönjakopäivän mukaan arvostetaan omaisuus. Tästä suora analogia
avioeroon on se, että avioeropesän osituksessa käytetään osituspäivämäärää
omaisuuden arvostukseen.
Sainko nyt papukaijamerkin vai jouduinko naurunalaiseksi?
woe...@gmail.com
> Amatööri-harrastaja-finlex-metsästyksen lopputuloksena päädyin seuraavaan
> johtopäätelmään:
>
> Avioliittolaki 2:98 määrittää, että "Ositus on toimitettava siinä
> järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty (--)"
Oikein löydetty. Tämä on juuri se mitä tarkoitin avioliittolain
viittaussäädöksellä perintökaareen.
> Perintökaari 20:4 taas kertoo perunkirjan osalta, että kuolinpäivän mukaan
> arvostetaan omaisuus.
> ("Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman
> tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo.")
> Perintökaari ei käsittääkseni sitten määrittele mitenkään, mitenkä
> perinnönjaossa omaisuus arvostetaan.
Itse arvostamishetkestä ei tosiaankaan ole laissa mainintaa, vaan se
on osattava päätellä rivien välistä. Muutenkin perintökaari jättää
muidenkin arvostettavien erien käsittelyn yksityiskohdat
oikeuskäytännön ja reaalisten argumenttien varaan. Esimerkiksi mille
ajanhetkelle arvostetaan PK 3:3.2:n mukaisessa palautusvastuussa
palautettavan lahjan arvo? Tai mitä oikein ovat relevantit asianhaarat
PK 6:5:n "Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se
arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta
johdu." Vastauksia löytyy oikeuskirjallisuudesta, ei suoraan laista.
Perinnönjaossa ja sen pohjana olevissa ennakkoperintö- ja
lakiosalaskelmissa voidaan joutua ottamaan kantaa moniinkin
eriaikaisiin omaisuuden arvoihin jos perittävä on kovasti lahjoitellut
omaisuuttaan.
> Kun kaiken omaisuustransaktioiden mukanaon aina verottaja, niin
> perinnössäkin näin on. Eli Perintö- ja lahjaverolain kimppuun. Tämän löysin
> sieltä:
Vero-oikeuden sotkeminen perhe- ja jäämistöoikeuteen tai muuhun
yleiseen siviilioikeuteen ei välttämättä tuota oikeita päätelmiä jos
ei tunne näiden eri oikeudenalojen systeemiä tarkemmin.
> Perintö- ja lahjaverolaki 2:9
> "Perintöveron perusteeksi pannaan se käypä arvo, mikä omaisuudella oli
> verovelvollisuuden alkaessa. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden
> todennäköistä luovutushintaa. (--)"
>
> Ja verovelvollisuus alkaa siitä, kun perinnönjako on suorittettu: siis
> perinnönjakopäivän mukaan arvostetaan omaisuus. Tästä suora analogia
> avioeroon on se, että avioeropesän osituksessa käytetään osituspäivämäärää
> omaisuuden arvostukseen.
Perintöverovelvollisuus alkaa perittävän kuoltua, heti kuolinhetkellä,
ei perinnönjaosta (PerVL 5§). Muutenhan veroa voisi vältellä
pelkästään jakoa viivyttämällä.
> Sainko nyt papukaijamerkin vai jouduinko naurunalaiseksi?
Et saa merkkiä koska teit tarpeettoman kierroksen vero-oikeuden
puolella ja siellä vielä virheen :-) Et ole kyllä tehnyt itseäsi
naurunalaiseksikaan (tässä ryhmässä on jo niin monta puhdasta pelleä
että kynnys tähän on korkealla.)
Timo Koo
<woe...@gmail.com> wrote in message
news:c6d67752-944f-4d4f...@1g2000hsl.googlegroups.com...
Itse arvostamishetkestä ei tosiaankaan ole laissa mainintaa, vaan se
on osattava päätellä rivien välistä. Muutenkin perintökaari jättää
muidenkin arvostettavien erien käsittelyn yksityiskohdat
oikeuskäytännön ja reaalisten argumenttien varaan. Esimerkiksi mille
ajanhetkelle arvostetaan PK 3:3.2:n mukaisessa palautusvastuussa
palautettavan lahjan arvo? Tai mitä oikein ovat relevantit asianhaarat
PK 6:5:n "Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se
arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta
johdu." Vastauksia löytyy oikeuskirjallisuudesta, ei suoraan laista.
Perinnönjaossa ja sen pohjana olevissa ennakkoperintö- ja
lakiosalaskelmissa voidaan joutua ottamaan kantaa moniinkin
eriaikaisiin omaisuuden arvoihin jos perittävä on kovasti lahjoitellut
omaisuuttaan.
----------------------
Kiitos oikaisusta, näin maallikon silmin on aika erikoista, että omaisuuden
arvostushetket on jätetty noinkin avoimeksi lainsäädännössä. Siihen lienee
lainsäätäjällä syynsä. Ymmärrykseni mukaan tämä seikka on lakimiehiä
työllistävä asia, varsinkin isommissa pesissä...
Asia on siis nyt harvinaisen selvä jopa minullekkin. Avioerossa eron
vireilletulopäivämäärä käräjäoikeudessa on se hetki, jolloin katsotaan mitä
kukakin omistaa, ositushetken mukaan ne kuitenkin arvostetaan.
Normitapauksessa asialla ei ole merkitystä, mutta jos ositus venyy ja venyy
(sillehän ei ole määräaikaa) niin esim. auton arvo laskee mutta kiinteistön
arvo nousee. Pörssiosakkeilla ilmiö voi olla nopeampi ja radikaalimpi,
siihen ei kai voi sanoa muuta kuin että elämä on.
Sinänsä kaiketi avioerotapauksessa ei ole kovasti asialla merkityistä kuin
henkisten kipujen muodossa, kun verottaja ei puutu osituksen yhteydessä
siirtyviin varallisuuseriin (ellei mene ääritapauksissa lahjaveron piiriin).
Perinnössä sen sijaan verottajan käsi kouraisee perillisen lompakkoa isomman
perinnön yhteydessä aina. Jospa etäinen sukulaiseni kuolisi ja perisin
häneltä miljuunalla pörssiosakkeita. Perintöveroni määräytyy siis miljuunan
mukaan. Mutta perinnönjako suoritetaan vasta puolen vuoden päästä, ja kuinka
ollakkaan näiden pörssiosakkeiden arvo romahtaa sillä välillä. Siinäpä
sitten onkin niin, että perintövero on huomattavasti suurempi kuin mitä
osakkeet realisoimalla saa käteistä rahaa.
> Sainko nyt papukaijamerkin vai jouduinko naurunalaiseksi?
Et saa merkkiä koska teit tarpeettoman kierroksen vero-oikeuden
puolella ja siellä vielä virheen :-) Et ole kyllä tehnyt itseäsi
naurunalaiseksikaan (tässä ryhmässä on jo niin monta puhdasta pelleä
että kynnys tähän on korkealla.)
----------------------
Kiitos, seison ojennettuna.