Seuraavanlainen tilanne on päällä :
- äitini kuoli viime vuonna ja perukirja tehtiin ja verottajan päätökset jo
tulivat
- perukirjassa mainita "leski ei tule suorittamaan omasta omaisuudestaan
tasinkoa vainajan perillisille"
- ei avioehtoa
Kysymys on tuosta lesken omaisuudesta, johon vainajalla oli avio-oikeus. Eli
kun sitä ei jaeta, niin
1) onko leskellä ns. hukkaamiskielto koskien rahavarojen ja kiinteän
omaisuuden puolikasta?
2) ja jos leski myy kiinteää omaisuutta, niin kuuluko myyntihinnasta puolet
perillisille ja tarvitseeko leski myyntiluvan perillisiltä?
Auttakaa surevaa miestä mäessä.
-Kaitzu-
Näitä asioita käsiteltiinkin jo toisessa yhteydessä viikko sitten.
> Kysymys on tuosta lesken omaisuudesta, johon vainajalla oli avio-oikeus.
Eli
> kun sitä ei jaeta, niin
> 1) onko leskellä ns. hukkaamiskielto koskien rahavarojen ja kiinteän
> omaisuuden puolikasta?
Ei ole jos omaisuus on aluperin hänen. Sen sijaan omaisuus, joka on sekä
lesken että perillisten, asia on toisin kunnes omaisuus on ositettu.
Tällaisen omaisuuden myyntiin tarvitaan kaikkien lupa.
> 2) ja jos leski myy kiinteää omaisuutta, niin kuuluko myyntihinnasta
puolet
> perillisille ja tarvitseeko leski myyntiluvan perillisiltä?
Riippuu taas edellisestä. Laissa on mm. seuraavanlaisia määräyksiä:
94 §. Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan,
käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla
on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä
aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot
toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa
siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä
sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä
muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison
omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan
katteeksi.
3 §. Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen
rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi
kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen
vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen
tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille
vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli
lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi
ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne
on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen
puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden
kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa
ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkasi
ensiksi kuolleen perillisten oikeutta.
4 §. Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi
kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen
puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on
perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että
vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on
harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä
mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen
puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä.
Empä tuommoista juttua huomannut, tosin vasta eilen tämän ryhmän löysinkin
ja lukemistani jutuista ei vastausta oikein löytynyt. No kiitos, kun tulee
kuitenkin vastauksia.
>
> > Kysymys on tuosta lesken omaisuudesta, johon vainajalla oli avio-oikeus.
> Eli
> > kun sitä ei jaeta, niin
> > 1) onko leskellä ns. hukkaamiskielto koskien rahavarojen ja kiinteän
> > omaisuuden puolikasta?
>
> Ei ole jos omaisuus on aluperin hänen. Sen sijaan omaisuus, joka on sekä
> lesken että perillisten, asia on toisin kunnes omaisuus on ositettu.
> Tällaisen omaisuuden myyntiin tarvitaan kaikkien lupa.
Kyseessä on avioliiton aikana kertynyttä omaisuutta eli autoa, asuntovaunua,
isän perintönä saamaa osuutta kotitilastaan.
Jos nämä on rekisteröity yhteisiksi niin silloin omaisuus kuuluu pesään eikä
sitä voi hukata ilman muiden omistajien lupaa.
Edes avioliiton aikana vaimo ei saa myydä yhteistä asuntoa ilman aviomiehen
suostumusta, koska tällä on omaisuuteen avio-oikeus. Sama tilanne jatkuu
henkilön kuoltua. Perintö on se puolikas yhteisestä omaisuudesta.
Ihmetytti se merkintä siitä, että leski ei luovuta tasinkoa. Tasinkoa ei
tarvitse luovuttaa jos ei ole omaa avio-oikeuden alaista omaisuutta yhteisen
lisäksi. Jos sellaista ei ole niin miksi sellaista vaatia? Yleensä vaaditaan
yhteisen asunnon käyttöoikeutta.
Luulisin, että ainakaan auton ja vaunun rekisteriotteissa ei ole äitini
nimeä enkä usko sitä löytyvän noista tilapapereistakaan, on nimittäin sekin
tila vielä isäni ja hänen sisarusten yhteisomistuksessa.
>
> Edes avioliiton aikana vaimo ei saa myydä yhteistä asuntoa ilman
aviomiehen
> suostumusta, koska tällä on omaisuuteen avio-oikeus. Sama tilanne jatkuu
> henkilön kuoltua. Perintö on se puolikas yhteisestä omaisuudesta.
>
> Ihmetytti se merkintä siitä, että leski ei luovuta tasinkoa. Tasinkoa ei
> tarvitse luovuttaa jos ei ole omaa avio-oikeuden alaista omaisuutta
yhteisen
> lisäksi. Jos sellaista ei ole niin miksi sellaista vaatia? Yleensä
vaaditaan
> yhteisen asunnon käyttöoikeutta.
>
Olisiko tuossa merkinnässä kyse ollut sitten siitä, ettei näin ollen
perillisten perintöverosta tule kovin suurta. Eli kun jäämistön
verotusarvosta oli perunkirjassa 1/4-osa vainajan omaisuutta ja 3/4-osa
lesken omaisuutta(johon on avio-oikeus vainajalla), tuota osuutta
kasvattavat juuri nuo auto, asuntovaunu ja kotitilan osuus. Mutta
joudutaanko tästä AL 103.2 §:n käytöstä myöhemmässä vaiheessa (kun isämmekin
kuolee aikanaan) kärsimään eli sen jälkeisessä perintöverotuksessa.
Onko perinnön jako suoritettava vai voidaanko asia jättää odottamaan
parempaan ajankohtaa. Eli onko olemassa jokin aikaraja, jonka kuluessa on
jako suoritettava muidenkin kuin käteisen osalta (helppo jakaa, jos sitä
on)?
-Kaitzu-
Tiedä häntä. Voi se olla kirjoitettu myös siksi että tämä on ollut henkilön
tahto asiassa.
> verotusarvosta oli perunkirjassa 1/4-osa vainajan omaisuutta ja 3/4-osa
> lesken omaisuutta(johon on avio-oikeus vainajalla), tuota osuutta
Tällöin jaettavaksi jää siis vain tämä 1/4 nyt ja loput myöhemmin.
> kasvattavat juuri nuo auto, asuntovaunu ja kotitilan osuus. Mutta
> joudutaanko tästä AL 103.2 §:n käytöstä myöhemmässä vaiheessa (kun
isämmekin
> kuolee aikanaan) kärsimään eli sen jälkeisessä perintöverotuksessa.
Vero maksetaan vain kerran. Mutta jos myyntihinta on sitten suurempi kuin
verotettu arvo niin erotuksesta menee täysi vero eikä perintövero.
> Onko perinnön jako suoritettava vai voidaanko asia jättää odottamaan
> parempaan ajankohtaa. Eli onko olemassa jokin aikaraja, jonka kuluessa on
> jako suoritettava muidenkin kuin käteisen osalta (helppo jakaa, jos sitä
> on)?
Jako on suoritettava vain jos joku sitä vaatii. Pesälle tulee oma
veroilmoituksensa ja sitä voidaan pitää jakamattomana jos jakoon ei ole
tarvetta.
Hannu Linnala
Miten tuo ositus suoritetaan, eli joutuuko käyttämään ulkopuolista
henkilöä
>> 1) onko leskellä ns. hukkaamiskielto koskien rahavarojen ja
kiinteän
>> omaisuuden puolikasta?
>Ei ole.
Eikö edes siihen puoliskoon, johon oli vainajalla avio-oikeus, eli
periaatteessa perillisten osuuteen?
>> 2) ja jos leski myy kiinteää omaisuutta, niin kuuluko
myyntihinnasta
>puolet
>> perillisille ja tarvitseeko leski myyntiluvan perillisiltä?
>Omansa voi myydä ilman myyntilupaa.
>>
>Koska tasinko on ositusasia, niin tässä tapauksessa leski saa pitää
kaiken
>omistamansa itse, koska on näin vaatinut.
Mutta eikö tuo tasingon maksamattomuus ole kumottavissa, sillä että
joku perillisistä vaatii jakoa. Tämähän on tietenkin riita-asia, joka
ei ole hyväksi perhesuhteille.
Käytäntö on, että ositus
>toimitetaan ennen perinnönjakoa. Jos vainajan omaisuus olisi
suurempi, niin
>omaisuudesta joutuisivat perilliset maksamaan tasinkoa niin että
osuudet
>olisivat lesken 50 ja perillisten 50. Tasajako.
>
Onko järjestys siis seuraava:
1) perukirja
2) ositus
3) perinnönjako
Oisko näistä olemassa jotain ohjeita netissä, on nimittäin ensimmäinen
tapaus, johon näitä tietoja tarvis?
(Ei tasinkoetuoikeutta voi muuttaa edes sovittelulla)
>
> Onko järjestys siis seuraava:
> 1) perukirja
> 2) ositus
> 3) perinnönjako
>
>
Näin on, mutta osituksen sijasta voidaan tehdä myös esim. erottelu. Jos
perunkirjoitus on hyvin toimitettu, niin voisi ajatella sitä luetteloksi tai
erotteluksi, jolloin perillisille tulisi jaettavaksi siinä vainajalle
kirjoitettu omaisuus. Nämä aviovarallisuuslait ovat moniselitteisiä sillä
esim. AL 85.1 selittää, että " ...omaisuuden ositus on toimitettava, jos
puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii." Tässä lakikohdassa ei
mainita AL 103.2 tapauksesta, että mitä vaikuttaa lesken vetoaminen
tasinkoetuoikeuteensa.
Hannu Linnala