Roskien omistusoikeus
Juha
taloyhtiöissä, näin myös meilläkin. Tullessani tänään kaupasta huomasin
taloyhtiömme kyylän tonkivan roska-astioita. Ottamatta kantaa hänen
motiiveihinsa jäin miettimään tilanteen oikeudellista näkökulmaa.
Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
roskansa jäteastiaan? Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se liittyy
asukkaiden yksityisyyteen.
:-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D
Joskus jostakin kuulin että roskat olisivat jätefirman omaisuutta tai
hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
Tiedä häntä.
Ota seuraavalla kerralla kuvia siitä kyylästä tai kippaa kyylä sinne
pönttöön.
Ari Laitinen
> Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
> roskansa jäteastiaan? Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se liittyy
> asukkaiden yksityisyyteen.
Kotirauha ei koske yleistä roska-astiaa taloyhtiö pihalla. Kun roskat
viedään jäteastiaan on jätteestä vastuussa lain mukaan
jätteenkuljetusyritys. (Jätelaki 1 luku 15 § 4. momentti)
Laki ei kirjaimellisesti näytä määräävään jätteen omistajaa ellei vastuuta
sitten katsota omistamiseksi. Laki kuitenkin vaatii jätteen hyödyntämistä.
Aiemmin on silti tulkittu niin, että kaatopaikalta jätteen vieminen
hyödynnettäväksi olisi ollut laitonta vaikka se olisi vietykin
hyödynnettäväksi. Toisaalta jos tiputan vahingossa jonkin esineen
roska-astiaan, niin tuntuisi järjettömältä, että sitä ei saisi sieltä enää
poimia takaisin käyttöön ilman lupaa. Tässä mennään ilmeisesti sen mukaan
miten jätteestä vastuussa oleva taho asian haluaa määritellä.
Jätehuoltolaki on asian suhteen epämääräinen. Siinä jätteen haltija ja
vastuussa olejat on kyllä määritelty tarkasti mutta ei sitä milloin haltijan
omistusoikeus jätteeseen lakkaa.
Mika Iisakkila
> Joskus jostakin kuulin että roskat olisivat jätefirman omaisuutta tai
> hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
Näin minäkin olen käsittänyt, eli tarkkaan ottaen dyykkaamisen pitäisi
olla kiellettyä; eri asia onko tästä mitään hyötyä taisteluun.
Ehkä maksaisi edes hupimielessä vaivan tehdä joku virallisen näköinen
A4-heippalappu asianomaisen rapun ilmoitustaululle, jossa uhataan
terveysviranomaisilla, huumeneuloilla, superbakteereilla yms.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Osmo R
>
> Joskus jostakin kuulin että roskat olisivat jätefirman omaisuutta tai
> hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
Olettaisin kuitenkin että tämä tapahtuu vasta, kun astia
tyhjennetään. Olisi aika outoa, jos roskien sekaan vahingossa
mennyttä esinettä ei saisi ottaa pois pöntöstä.
Kysymys sinänsä ei ole oleellinen. Oleellista on, etteivät ne ole
dyykkaajan omaisuutta. Toisilla tuntuu olevan periaate, että jos
he eivät tiedä kenen joku omaisuus on, sen voi muka ottaa.
Minusta parempi periaate on, että jos ei tiedä sen olevan oma, ei
sitä saa ottaa.
Osmo
:-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D
Kandee aina, näiden kyylien varalta, ajaa asiapaperit jms ynnä
lääkepakkaukset silppurin läpi etteivät nämä kyylät pääse levittelemään
juoruja mitä lääkkeitä kukin käyttää ja tekemään juoruiltavaksi omia
"diagnooseja" talon asukkaita joita sitten on "kiva" salamyhkäisen näköisenä
levitellä.
Fuji
news:abas7a...@pingrid.fi.invalid:
> Näin minäkin olen käsittänyt, eli tarkkaan ottaen dyykkaamisen pitäisi
> olla kiellettyä
... mikä on oikeastaan aivan järjetön juttu. Toisen roska voi olla toiselle
tarpeellinen. Jos joku tonkii meikäläisen roskiksesta tyhjiä
makkarapaketteja, niin ihan sama. Olen itse tehnyt oivallisia löytöjä
jätekatoksista, roskalavoilta ja jätekuormista.
Mika Iisakkila
> ... mikä on oikeastaan aivan järjetön juttu. Toisen roska voi olla toiselle
> tarpeellinen. Jos joku tonkii meikäläisen roskiksesta tyhjiä
> makkarapaketteja, niin ihan sama. Olen itse tehnyt oivallisia löytöjä
> jätekatoksista, roskalavoilta ja jätekuormista.
No niin minäkin. Meillä on toimiston takana roskikset ja
lastauslaituri, jota jostain syystä lähiseudun ympäristörikolliset
käyttävät yön pimeydessä kaatopaikkanaan. Ilmeisesti kuvittelevat,
että samassa talossa olevan tv-huollon ansiosta rikkinäiset videot,
monitorit, mustesuihkutulostimet, keittiökaapit ja loisteputket
jotenkin maagisesti katoavat siitä. Olen dyykannut itse sieltä
ainakin nykyisen tv-/stereotasoni ja jonkun jakkaran.
Siellä vaan käy säännöllisesti joku pullonkerääjä-äijä, jonka
kerrankin näin tonkimassa aiemmin roskiin heitettyjä papereita.
Vaikkei sinne mitään arkaluontoista ole näkyviin jätettykään,
hankittiin silti firmaan tuollainen pesukoneen kokoinen heavy duty
-silppuri, jonka läpi menee nykyään kaikki.
Mitä aiempaan ehdotukseeni huumeneuloilla yms. vihjailusta tulee, niin
heippalappu on tietenkin jaettava yön pimeydessä sytyttämättä mitään
valoja. Kyylä luonnollisesti tarkkailee myös rappukäytävän liikennettä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
:-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D
> Mitä aiempaan ehdotukseeni huumeneuloilla yms. vihjailusta tulee, niin
> heippalappu on tietenkin jaettava yön pimeydessä sytyttämättä mitään
> valoja. Kyylä luonnollisesti tarkkailee myös rappukäytävän
> liikennettä.
Miks vihjailla vain huumeneuloista?
Voihan niitä oikeesti sinne kipata, niitähän löytyy joka päiväkodin ja
lasten leikkikenttien tienoilta....
nikolas mäki
> Fuji <fu...@moto.com> writes:
>> ... mikä on oikeastaan aivan järjetön juttu. Toisen roska voi olla toiselle
>> tarpeellinen. Jos joku tonkii meikäläisen roskiksesta tyhjiä
>> makkarapaketteja, niin ihan sama. Olen itse tehnyt oivallisia löytöjä
>> jätekatoksista, roskalavoilta ja jätekuormista.
>
> No niin minäkin. Meillä on toimiston takana roskikset ja
> lastauslaituri, jota jostain syystä lähiseudun ympäristörikolliset
> käyttävät yön pimeydessä kaatopaikkanaan. Ilmeisesti kuvittelevat,
> että samassa talossa olevan tv-huollon ansiosta rikkinäiset videot,
> monitorit, mustesuihkutulostimet, keittiökaapit ja loisteputket
> jotenkin maagisesti katoavat siitä. Olen dyykannut itse sieltä
> ainakin nykyisen tv-/stereotasoni ja jonkun jakkaran.
Teitin lastauslaituria ei ilmeisesti ole pätevästi aidattu? Omituinen
juttu sinänsä. Meitin työpaikalla hävitettävät paperit laitetaan
munalukolliseen jätepönttöön, jossa "postiluukku". Ei tarvitse mitään
paperintuhoajia, jotka ovat aina jumissa tai muuten hajalla.
Paperinkierrätyksen ukot käy säännöllisesti vaihtamassa pömpelin.
nikolas mäki
sitten jätteitäkin, kyseessä on murtovarkaus.
--
Muuten olen sitä mieltä, että suomen on erottava EU:sta.
:-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D
>>
> Logiikkasi pettää: jos suljetulta alueelta joku vie materiaalia,
> vaikka sitten jätteitäkin, kyseessä on murtovarkaus.
No mitäs me nikolas tehtäisiin niille "murtovarkaille"?
Ammutaan, kuohitaan, teilipyöritetään vai jotain muuta?
Semmosta mitä sä haluaisit narkkareille, alkkiksille jms tehdä?
J.P
> juttu sinänsä. Meitin työpaikalla hävitettävät paperit laitetaan
> munalukolliseen jätepönttöön, jossa "postiluukku".
Heh heh noitten muovisten pönttöjen lukituksista olenkin ihmetellyt että
mitä ne muka pidättelee...
Ari Laitinen
> Logiikkasi pettää: jos suljetulta alueelta joku vie materiaalia,
> vaikka sitten jätteitäkin, kyseessä on murtovarkaus.
Niinpä !!! sitä vaihtoehtoa, että jäte on suljetulla alueella ... sen
unohdin kokonaan käsitellä. Mutta kun sen on suljetulla alueella niin kukas
sinne pääsisi sitä jätettä hyödyntämään omin lupineen?
Juha
> :-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D wrote:
>>
>> Joskus jostakin kuulin että roskat olisivat jätefirman omaisuutta tai
>> hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
>
> Olettaisin kuitenkin että tämä tapahtuu vasta, kun astia tyhjennetään.
> Olisi aika outoa, jos roskien sekaan vahingossa mennyttä esinettä ei
> saisi ottaa pois pöntöstä.
Niin. Jäte on jäteyhtiön omaisuutta sen jälkeen kun se on kerätty pois
taloyhtiön jäteastiasta.
>
> Kysymys sinänsä ei ole oleellinen. Oleellista on, etteivät ne ole
> dyykkaajan omaisuutta.
Jätelaissa (3§) jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen
haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen
poistamaan käytöstä." Käytöstä poistaminen ilmeisesti tulkitaan myös
omistusoikeudesta luopumiseksi, joten jäteastiassa olevalla jätteellä ei
ole omistajaa ja se on kenen tahansa hyödynnettävissä. Kuten toisen
asukkaan tai jäteyhtiön, kumpi kerkeää ensin.
Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on oltava
jätekatoksen avain.
Jukka K. Korpela
> Juha wrote:
>
>> Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
>> roskansa jäteastiaan? Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se
>> liittyy asukkaiden yksityisyyteen.
>
> Kotirauha ei koske yleistä roska-astiaa taloyhtiö pihalla.
Eikä kalastuslaki koske pörssejä. Tässä ovat taas kerran puurot ja vellit
sekaisin - jo kysymyksessä. Yksityisyys on aivan eri kategorian asia kuin
omistusoikeus. Ja kotirauha on sitten vielä kolmas asia, joskin sillä on
useita kosketuskohtia yksityisyyden kanssa.
Jätteiden tonkiminen saattaa rikkoa henkilötietolakia tai rikoslaissa
käsiteltyä yksityiselämän suojaa. Mutta kun siitä ei kysytty, niin puidaan
nyt sitten omistusoikeutta, vaikka sillä on tässä paljon pienempi merkitys.
> Laki ei kirjaimellisesti näytä määräävään jätteen omistajaa ellei
> vastuuta sitten katsota omistamiseksi.
Vastuu ei tietenkään ole omistamista. Se saatetaan kuitenkin tulkita
hallinnaksi, jota laki myös suojaa.
Toisaalta jos lähdetään siitä luonnollisesta ajatuksesta, että omistusoikeus
lakkaa, kun omistaja hylkää omistamansa esineen pysyvästi, niin on
luonnollista myös ajatella, että omistusoikeus ei enää lainkaan vaikuta
siihen. Roska olisi silloin omistajaton esine kuin... kuin... taivaan lintu
tai aavalla merellä ajelehtiva puunpala.
Tästä taas seuraisi, että se, joka ensimmäisenä ottaa sellaisen esineen
pysyvästi itselleen, saa siihen laillisen saannon, joka on verrattavissa
alun perinkin omistamattoman esineen haltuunotosta syntyvään saantoon.
Juristeriaa voidaan sitten harrastaa siitä, onko jätekuljetusyritys ottanut
roskan omistukseensa. Minusta ei. Sillä on velvollisuuksia sen suhteen, ei
esineoikeudellista oikeutta. Toisin olisi, jos laissa säädettäisiin toisin
tai jos voitaisiin osoittaa, että esineen roskiin heittäneen tarkoitus oli
lahjoittaa se jäteyhtiölle.
Asialla ei tietenkään yleensä ole mitään käytännön merkitystä. Sillä voi
olla merkitystä esimerkiksi silloin, kun roskiin on erehdyksessä heitetty
arvokas esine tai kun sinne on ylipäänsä pantu jotain, jolla on huomattava
taloudellinen merkitys potentiaalisena raaka-aineena tai muuten.
Jätelaki toisaalta säätelee sitä, keille jätteen saa luovuttaa. Ahtaasti
tulkiten se tarkoittaa, että jos olet vahingossa heittänyt kultaharkkoja
roskikseen, jäteyhtiö ei saa antaa niitä sinulle takaisin, vaikka voisit
miten todistaa asian. Tässä voisi kuitenkin tulkita, että ne eivät ole
jätettä: tavaran paneminen jäteastiaan ei itsessään tee siitä jätettä,
vaikka saattaakin luoda olettaman, että kyse on jätteestä.
Jonkinasteinen oikeusaukko tässä siis on.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Juha
> Eikä kalastuslaki koske pörssejä. Tässä ovat taas kerran puurot ja
> vellit sekaisin - jo kysymyksessä. Yksityisyys on aivan eri kategorian
> asia kuin omistusoikeus. Ja kotirauha on sitten vielä kolmas asia,
> joskin sillä on useita kosketuskohtia yksityisyyden kanssa.
>
> Jätteiden tonkiminen saattaa rikkoa henkilötietolakia tai rikoslaissa
> käsiteltyä yksityiselämän suojaa. Mutta kun siitä ei kysytty, niin
> puidaan nyt sitten omistusoikeutta, vaikka sillä on tässä paljon
> pienempi merkitys.
Tyylisi säilyttäen aliarvioit muiden kykyä ymmärtää oleellinen.
Rikoslaissa mainittua julkista herjausta tai kunnianloukkausta voidaan
soveltaa vain siinä tapauksessa, että "tonkija" levittää saamaansa
yksityisyyttä loukkaavaa tietoa. Tämä itsestäänselvyys on keskustelussa
ohitettu.
Haluaisin myös muituttaa, että jos argumentointia halutaan perustella
voimassa olevalla lainsäädännöllä, niin olisi ensin syytä tarkistaa
kyseisen lain soveltamisala.
Henkilötietolain 2§, 2. momentti määrää, että "tätä lakia sovelletaan
henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen
käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot
muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa."
Jäteastiaa ei voida rinnastaa henkilörekisteriin tai sen osaan.
> Jonkinasteinen oikeusaukko tässä siis on.
Päätelmäsi on oikea. Tosin se on kopioitu ja liian myöhässä ollakseen
uskottava.
Jukka K. Korpela
> Tyylisi säilyttäen aliarvioit muiden kykyä ymmärtää oleellinen.
Tyylittömään tapaasi höpiset asiattomia.
> Rikoslaissa mainittua julkista herjausta tai kunnianloukkausta voidaan
> soveltaa vain siinä tapauksessa, että "tonkija" levittää saamaansa
> yksityisyyttä loukkaavaa tietoa.
Olet siis keksinyt, että julkista on vain julkinen. Keksisitköhän vielä,
että julkisuus ei kuulu kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön ja että herjaus
on rikosnimikkeenä poistettu laista samalla kun kunnianloukkaus on siihen
tuotu.
> Tämä itsestäänselvyys on
> keskustelussa ohitettu.
Olettamuksesi itsestäänselvyyksien ohittamisesta on banaalisessa
irrelevanssissaan ja kontrafaktuaalisuudessaan linjassa alkuperäisen
kysymyksentapaisesi kanssa.
> Haluaisin myös muituttaa,
Muituta ihan vapaasti keskenäsi mutta mieluiten jossain muualla, jos et
halua keskustella tai et tiedä mistä haluat. Kysyit omistusoikeudesta mutta
nyt et edes sivua sitä.
> Jäteastiaa ei voida rinnastaa henkilörekisteriin tai sen osaan.
Roskiksesta tonkimasi tiedot sopivat oikein hyvin henkilörekisterin
tiedoiksi tai automaattisesti käsiteltäviksi. Esimerkiksi nettiin
postaaminen on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan sellaista.
>> Jonkinasteinen oikeusaukko tässä siis on.
>
> Päätelmäsi on oikea. Tosin se on kopioitu ja liian myöhässä ollakseen
> uskottava.
Jos päätelmä, joka on sinun mielestäsi oikea, ei mielestäsi ole uskottava,
niin loogisen ajattelun alkeiden opiskelun aloittamisen harkitseminen voisi
olla hyväksi. Koska kuitenkin ilmeinen tarkoituksesi on yrittää esittää
henkilökohtainen hyökkäys, tietysti niin että et itse rehellisesti kerro
omaa nimeäsi siellä minne se kuuluu, onkin jo tullut selväksi, ettei
alkuperäistä kysymystäsikään kannata ottaa vakavasti.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Juha
> Juha wrote:
>
>> Tyylisi säilyttäen aliarvioit muiden kykyä ymmärtää oleellinen.
>
> Tyylittömään tapaasi höpiset asiattomia.
>
>> Rikoslaissa mainittua julkista herjausta tai kunnianloukkausta voidaan
>> soveltaa vain siinä tapauksessa, että "tonkija" levittää saamaansa
>> yksityisyyttä loukkaavaa tietoa.
>
> Olet siis keksinyt, että julkista on vain julkinen. Keksisitköhän vielä,
> että julkisuus ei kuulu kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön ja että
> herjaus on rikosnimikkeenä poistettu laista samalla kun kunnianloukkaus
> on siihen tuotu.
Et tainnut itsekään ymmärtää omaa kirjoitustasi. Toivoisin, että
vastaisuudessa perehtyisit aiheeseen, jonka varjolla solvaat muita.
>
>> Tämä itsestäänselvyys on
>> keskustelussa ohitettu.
>
> Olettamuksesi itsestäänselvyyksien ohittamisesta on banaalisessa
> irrelevanssissaan ja kontrafaktuaalisuudessaan linjassa alkuperäisen
> kysymyksentapaisesi kanssa.
Selvästikin halveksit muita keskustelijoita. Suosittelen, että tutustut
kirjoittamaasi nettietikettiin.
>
>> Haluaisin myös muituttaa,
>
> Muituta ihan vapaasti keskenäsi mutta mieluiten jossain muualla, jos et
> halua keskustella tai et tiedä mistä haluat. Kysyit omistusoikeudesta
> mutta nyt et edes sivua sitä.
Et siis vaivautunut lukemaan säiettä ennen kuin kommentoit sen sisältöä.
>> Jäteastiaa ei voida rinnastaa henkilörekisteriin tai sen osaan.
>
> Roskiksesta tonkimasi tiedot sopivat oikein hyvin henkilörekisterin
> tiedoiksi tai automaattisesti käsiteltäviksi. Esimerkiksi nettiin
> postaaminen on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan sellaista.
Jälleen kerran sorrut ala-arvoiseen solvaamiseen, ja ilmeisesti siitä
syystä, ettet löydä asiallisia perusteita mielipiteillesi.
>>> Jonkinasteinen oikeusaukko tässä siis on.
>>
>> Päätelmäsi on oikea. Tosin se on kopioitu ja liian myöhässä ollakseen
>> uskottava.
>
> Jos päätelmä, joka on sinun mielestäsi oikea, ei mielestäsi ole
> uskottava, niin loogisen ajattelun alkeiden opiskelun aloittamisen
> harkitseminen voisi olla hyväksi.
Plagiointia arvosteltaessa ei ole tarvetta arvioida plagioidun
argumentin arvoa.
> Koska kuitenkin ilmeinen tarkoituksesi
> on yrittää esittää henkilökohtainen hyökkäys, tietysti niin että et itse
> rehellisesti kerro omaa nimeäsi siellä minne se kuuluu, onkin jo tullut
> selväksi, ettei alkuperäistä kysymystäsikään kannata ottaa vakavasti.
Osa kommenteistasi täyttää julkisen herjauksen tunnusmerkit. Jos
esiintyisin täällä omalla nimelläni joutuisin harkitsemaan syytteen
nostamista Jukka Korpelaa vastaan.
Kimmo
> Ari Laitinen wrote:
>
>> Juha wrote:
>>
>>> Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
>>> roskansa jäteastiaan? Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se
>>> liittyy asukkaiden yksityisyyteen.
>>
>> Kotirauha ei koske yleistä roska-astiaa taloyhtiö pihalla.
>
> Eikä kalastuslaki koske pörssejä. Tässä ovat taas kerran puurot ja
> vellit sekaisin - jo kysymyksessä. Yksityisyys on aivan eri kategorian
> asia kuin omistusoikeus. Ja kotirauha on sitten vielä kolmas asia,
> joskin sillä on useita kosketuskohtia yksityisyyden kanssa.
>
> Jätteiden tonkiminen saattaa rikkoa henkilötietolakia tai rikoslaissa
> käsiteltyä yksityiselämän suojaa. Mutta kun siitä ei kysytty, niin
> puidaan nyt sitten omistusoikeutta, vaikka sillä on tässä paljon
> pienempi merkitys.
>
Henkilötietolakia ei kyllä jäteastiat koske muuten kuin sen roskiin
heittäjän osalta. Dyykkari ei voi tehdä näiltä osin virhettä, ellei
sitten ala keräämiensä tietojen pohjalta tekemään laitonta
henkilörekisteriä.
Heikki Heinonen
>
>Jätelaissa (3§) jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen
>haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen
>poistamaan käytöstä." Käytöstä poistaminen ilmeisesti tulkitaan myös
>omistusoikeudesta luopumiseksi, joten jäteastiassa olevalla jätteellä ei
>ole omistajaa ja se on kenen tahansa hyödynnettävissä. Kuten toisen
>asukkaan tai jäteyhtiön, kumpi kerkeää ensin.
Mun käsittääkseni omistusoikeus ei lakkaa sillä että heittää tavaran pois.
Esimerkiksi metsään jätetty jääkaappi ei ole vailla omistajaa. Omistaja on
velvollinen viemään romunsa pois.
Jukka Pakkanen
"Heikki Heinonen" <heikki....@kotiportti.fi.i.eat.spam.4.breakfast>
kirjoitti viestissä:4jfpk4hmkmjksg78a...@4ax.com...
Kyllä omistajalla on oikeus luopua omistuksestaan, omistukseen mahdollisesti
liittyvät velvollisuudet vain eivät automaattisesti lakkaa olemasta.
nikolas mäki
No se pönttö sijaitsee meitin ohviisissa. Paperinkierrätysfirma
säilyttää ne lukitussa hallissa. Sen työntekijöinä näkövammaisia.
Osmo R
Tuossa vastuu ei perustu omistukseen vaan siihen, että dumppaat
sen laittomasti. Jos se sieltä korjataan kaatopaikalle, ei
sinulla ole oikeutta esittää vaateita asiasta. On aivan sama
vaikka dumppaisit naapurisi pyynnöstä hänen jääkaappinsa. Sinä
sen haet takaisin.
Osmo
Osmo R
> Teitin lastauslaituria ei ilmeisesti ole pätevästi aidattu? Omituinen
> juttu sinänsä. Meitin työpaikalla hävitettävät paperit laitetaan
> munalukolliseen jätepönttöön, jossa "postiluukku". Ei tarvitse mitään
> paperintuhoajia, jotka ovat aina jumissa tai muuten hajalla.
> Paperinkierrätyksen ukot käy säännöllisesti vaihtamassa pömpelin.
Siis oletko sinä ainoa, jolla on avain ko. lukkoon? Kai tajuat,
että asiasi kiinnostavat nimenomaan samassa talossa asuvia. Joku,
joka sinusta ei mitään tiedä ei ole papereistasi pätkääkään
kiinnostunut.
Osmo
Pekka Pessi
>Siis oletko sinä ainoa, jolla on avain ko. lukkoon? Kai tajuat, että asiasi
>kiinnostavat nimenomaan samassa talossa asuvia. Joku, joka sinusta ei mitään
>tiedä ei ole papereistasi pätkääkään kiinnostunut.
Vain paperinkeräysfirmalla on avain, ei muilla.
--Pekka
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Muutama vuosi sitten olin roskahuoneessa kun naapuri tuli ja heitti
astiaan jotain puupalikoita. Olivat minulle käyttökelpoisen näköisiä
joten rupesin ottamaan talteen. Naapuri tuohtui, olin kuulemma viemässä
"hänen" tavaroitaan. En viitsinyt riidellä joten jätin ne sinne (ja
palasin parin tunnin kuluttua).
Minusta on vain hyvää ekologista käytäntöä jos roskiksesta ottaa
jotain talteen. Ei se roskayhtiö kummiskaan poimi erikseen talteen
käyttökelpoiset (itse roskienviejä voi toki tämän tehdä). Jos luulee
että roskiinmenevällä on jotain arvoa niin kierrätyskeskus on se oikea
instanssi.
Esim. papereiden tutkiminen on asia erikseen, mutta en näe
mitään moraalisesti arveluttavaa siinä että tavallisesta roskiksesta vie
jotain tavaraa käyttöönsä.
--
Kaj
Markus
> Minusta on vain hyvää ekologista käytäntöä jos roskiksesta ottaa
> jotain talteen. Ei se roskayhtiö kummiskaan poimi erikseen talteen
> käyttökelpoiset (itse roskienviejä voi toki tämän tehdä). Jos luulee
> että roskiinmenevällä on jotain arvoa niin kierrätyskeskus on se oikea
> instanssi.
Näinhän se on. Roskiin lentää toisilta varsin arvokastakin tavaraa. On
jokseenkin järjenvastaista ajaa sellaista sekajätteenä kaatopaikalle. Ja
yleensä tämä hyödyntämiskelpoinen jäte on juuri sellaista, ettei todellakaan
ainakaan sekajätteisiin kuuluisi.
Mutta tämä sama ongelma on varsinkin SER-kaman kanssa. Toinen tuuppaa
lavalle uudenkarhean television, niin toinen ei saa sitä enää ottaa mukaan.
Pikemminkin tällaisen kuvitelmankin estämiseksi siihen käy mies
kalauttamassa lekalla päälle.
> Esim. papereiden tutkiminen on asia erikseen, mutta en näe
> mitään moraalisesti arveluttavaa siinä että tavallisesta roskiksesta
> vie jotain tavaraa käyttöönsä.
Herää kysymys, että miksi ihmeessä joku kantaisi roskiin papereita, joita ei
halua toisen saavan käsiinsä? Ainakaan itse en vie laskuja tms minnekkään
muualle, kun polttoon tai silppurin kautta keräykseen. Edullisimman
silppurinkin saa alta parinkympin. Itse taas käytän mieluusti
ristiinsilppuavaa, joka maksaa vähän enemmän. Mutta Lidl myi kotiin
riittävää tällaista varsin edullisesti taannoin. Testasinkin moisen.
Toimiva, tosin vähän tehoton. Ja iso omaan käyttööni. Nyt tuossa on Clas
Ohlsonin tuollainen varsin pieni pöytämalli. Riittää niiden muutamien
laskujen tms silppuamiseen ihan mainiosti ja se taas ei kiinnosta, jos
jossakin lehden takakannessa on luettavissa oma nimi. Tai jos kiinnostaa,
niin revin sen osoitetarran irti. Tarvitse koko lehteä sentään silputa.
Toisaalta tosiasiahan on, ettei paperin kierrätys ole niin ongelmatonta. Sen
mukana menee eniten sitä tietoa, mitä ei haluaisi sivullisten käsiin. Voisi
olla tarpeen järjestää vaikkapa muodollista korvausta vastaan toimiva
vastaanotto, jonne voisi laskut tms tuoda ja ne pidettäisiin lukkojen
takana. Tottakai tällainen lukollinen pönttö voisi olla vaikka jokaisessa
keräyspisteessä, mutta sehän täytettäisiin ensimmäisenä sanomalehdillä tms.
Markus
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>> Minusta on vain hyvää ekologista käytäntöä jos roskiksesta ottaa
>> jotain talteen. Ei se roskayhtiö kummiskaan poimi erikseen talteen
>> käyttökelpoiset (itse roskienviejä voi toki tämän tehdä). Jos luulee
>> että roskiinmenevällä on jotain arvoa niin kierrätyskeskus on se oikea
>> instanssi.
> Näinhän se on. Roskiin lentää toisilta varsin arvokastakin tavaraa. On
> jokseenkin järjenvastaista ajaa sellaista sekajätteenä kaatopaikalle. Ja
> yleensä tämä hyödyntämiskelpoinen jäte on juuri sellaista, ettei todellakaan
> ainakaan sekajätteisiin kuuluisi.
Tuo on mielestäni tärkeä havainto: lähestulkoon aina kun olen jotain
roskiksesta "pelastanut" on ollut kyseessä tavara joka ei olisi sinne
kuulunutkaan. Elikkä alkuperäistä heittäjää olisi pitänyt sakottaa...
Lähes jokaisessa taloyhtiössä lienee aina joku joka näkee
oikeudekseen viedä roskahuoneeseen vaikkapa mitä. Ja ainakin meidän
jätehuolto laskuttaa erikseen jokaisesta esineestä joka on
roskalaatikoiden ulkopuolella.
--
Kaj
Jukka K. Korpela
> Osa kommenteistasi täyttää julkisen herjauksen tunnusmerkit.
Syytät nimettyä henkilö julkisesti rikoksesta. Satuitko miettimään, onko se
ehkä rikos, jos väite on perätön ja perusteeton? No tässä tapauksessa sinut
pelastaa se, että syytät rikoslajista, jota ei ole olemassa.
Vähän niin kuin jos sanoisin, että esiintymisesi täyttää julkisen pöhköilyn
tunnusmerkit.
Taitaa olla niin, että syytteeseen olisi pikemminkin aineksia _sinun_
kirjoittelussasi, mutta en halua ottaa sitä riskiä, että tuomioistuin
tikahtuisi nauruun ja naurismaan aidatkin kaatuisivat vatsaansa pidellen,
jos tällaisia roskajuttuja ruvettaisiin puimaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Henkilötietolakia ei kyllä jäteastiat koske muuten kuin sen roskiin
> heittäjän osalta. Dyykkari ei voi tehdä näiltä osin virhettä, ellei
> sitten ala keräämiensä tietojen pohjalta tekemään laitonta
> henkilörekisteriä.
Henkilötietolaki koskee henkilötietojen käsittelyä laajasti, niiden
keräämisestä alkaen. Se ei myöskään ole rekisterikeskeinen ollenkaan sillä
tavalla, kuin moni vanhempaa lakia tai selityksiä lukenut (asioihin kokonaan
perehtymättömistä puhumattakaan) luulee.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Osmo R
> Mutta tämä sama ongelma on varsinkin SER-kaman kanssa. Toinen tuuppaa
> lavalle uudenkarhean television, niin toinen ei saa sitä enää ottaa mukaan.
> Pikemminkin tällaisen kuvitelmankin estämiseksi siihen käy mies
> kalauttamassa lekalla päälle.
Tuossa on syynsä. Ensinnäkin sen laitteen turvallisuutta ei voi
taata. Toiseksi se ei välttämättä ole niin hyvä kuin päältä
näkyy. Jos se annetaan jollekin ja se ei toimi pahimmassa
tapauksessa se löytää itsensä jostain roskiksesta.
>. Mutta Lidl myi kotiin
> riittävää tällaista varsin edullisesti taannoin. Testasinkin moisen.
> Toimiva, tosin vähän tehoton. Ja iso omaan käyttööni.
Minulla on tuollainen Lidlin laite. Ihan mukava. Se silppuaa myös
CD/DVD-levyt (muutamaan osaan). Ainoa vika on, että häiritsee
TV:tä, joten pitää katsoa ensin, ettei boksi ole tallentamassa.
Osmo
Asko Ikävalko
> Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se liittyy asukkaiden
> yksityisyyteen.
Köyhän ja laiskan miehen tietoturvaniksinä suosittelen repäisemään
laskuista, tiliotteista yms. papereista ne henkilötiedot siitä vasemmasta
ylänurkasta pois. Pelkät loppusummat ilman henkilötietoa tuskin loukkaavat
kenenkään yksityisyyttä?
Ja kun hävität henkilötiedot vaikkapa biojätteeseen ja loput
paperinkeräykseen, niin siinä alkaa dyykkaajalla jo olla haastetta noiden
tietojen yhdistämisessä. Tai jos käytettävissä ei ole kuin sekajäteastia,
niin silloin nuo kaksi eri roskapussia kannattaa toimittaa eri ajankohtina
siihen pönttöön.
Tietoturvastaan tarkemmat yksilöt hankkivat ristiinsilppuavan silppurin ja
hävittävät tuon silpun vähintään kymmeneen eri roskikseen.
-Asko
Osmo R
> Tietoturvastaan tarkemmat yksilöt hankkivat ristiinsilppuavan silppurin
> ja hävittävät tuon silpun vähintään kymmeneen eri roskikseen.
Niitähän on silppureita, jotka tekevät ihan pientä purua, josta
voi mitään voi tulkita. Minä panen usein hieman ruuantähteitä
silpun sekaan niin ei kovin mielellään kukaan tutki sitä.
Osmo
Ari Saastamoinen
> Heh heh noitten muovisten pönttöjen lukituksista olenkin ihmetellyt
> että mitä ne muka pidättelee...
Ite ainakin joskus eräässä taannoisessa työpaikassa kun ei ollut muuta
tekemistä, niin ihmettelin tuollaista pönttöä ja sain sen jälkiä
jättämättä (suurennuslaseja yms ei lasketa) avattua saranapuolelta.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Ari Laitinen
> Ite ainakin joskus eräässä taannoisessa työpaikassa kun ei ollut muuta
> tekemistä, niin ihmettelin tuollaista pönttöä ja sain sen jälkiä
> jättämättä (suurennuslaseja yms ei lasketa) avattua saranapuolelta.
Kyllähän nyt jokainen täysjärkinen tajuaa että nuo eivät ole
luottamuksellisten tietojen hävittämiseen tarkoitettuja. Kunhan on kustu
konttoripäällikköä linssiin ostamaan palveluna jotain mitä ei voi palveluna
ostaa.
Fuji
news:m3skohp...@titan.hyper.fi:
> Ite ainakin joskus eräässä taannoisessa työpaikassa kun ei ollut muuta
> tekemistä, niin ihmettelin tuollaista pönttöä ja sain sen jälkiä
> jättämättä (suurennuslaseja yms ei lasketa) avattua saranapuolelta.
Konttorissa luottamuksellisia papereita löytää helpomminkin kuin avaamalla
sen lukitun Sulon. Esimerkiksi printteriltä, kopiokoneen luukun alta,
ihmisten työpöydiltä, neukkareista.
Fuji
news:V7u3l.105$35...@read4.inet.fi:
> Köyhän ja laiskan miehen tietoturvaniksinä suosittelen repäisemään
> laskuista, tiliotteista yms. papereista ne henkilötiedot siitä
> vasemmasta ylänurkasta pois. Pelkät loppusummat ilman henkilötietoa
> tuskin loukkaavat kenenkään yksityisyyttä?
Ja jokaisesta laskustakin voi erikseen arvioida onko siinä mitään
salattavaa. Esim. onko sillä merkitystä että naapuri näkee osoitteeni
olevan xxxtie B16 ja että maksan yllättäen yhtiövastiketta sentilleen saman
verran kuin hänkin. Tai että tilaamani Hesari maksaa sen mitä lehdessa
sanotaan sen maksavan.
Miika Oja
> heippalappu on tietenkin jaettava yön pimeydessä sytyttämättä mitään
> valoja. Kyylä luonnollisesti tarkkailee myös rappukäytävän liikennettä.
Ei ihan huuhaata.
Näsilinnankatu 26, Tampere ja klassikkomme - Lepakko - avasi jopa oven kun
tulin 7. kerrokseen mennäkseni kotiin. En edes tiedä miten Lepakko tiesi
avata oven, ehkä tämä kuuli hissin pysähtyvän.
On melko ontto fiilis kun kiiluvasilmäinen mummo tiiraa ovenraosta
syyttävästi ja vetää oven kiinni siten ettei kuulu mitään.
Olen muistellut Lepakkoa aina silloin tällöin ohi kävellessäni, alaovella
kun on ovisummeri..
nikolas mäki
Jotta noihin puuhasteluihin pääsee, pitää ensin päästä sisälle firmaan.
Meitin firmassa on kulunvalvonta ja vartioliike palkattuna.
Erkki Esimerkki
>
> Ja kun hävität henkilötiedot vaikkapa biojätteeseen ja loput
> paperinkeräykseen, niin siinä alkaa dyykkaajalla jo olla haastetta
> noiden tietojen yhdistämisessä. Tai jos käytettävissä ei ole kuin
> sekajäteastia, niin silloin nuo kaksi eri roskapussia kannattaa
> toimittaa eri ajankohtina siihen pönttöön.
>
> Tietoturvastaan tarkemmat yksilöt hankkivat ristiinsilppuavan silppurin
> ja hävittävät tuon silpun vähintään kymmeneen eri roskikseen.
Minä taas silppuan pornolehtilaskuni, lajittelen ne eri pusseihin ja
lisään pusseihin ruotsalaista hapansilakkaa. Pussit säilön
kassakaappiin. Kun kassakaappi on täynnä niin hävitän avaimet ja vien
kaapin metallisulattamoon.
Asko Ikävalko
> Paperinkierrätysfirma säilyttää ne lukitussa hallissa.
Jollaisesta on kaupunkilegendan mukaan tuulenpuuskan osuessa kohdalle
pölähtänyt A4-arkit muutamien satojen metrien säteelle hallin ympäristöön.
> Sen työntekijöinä näkövammaisia.
Lienee kaupunkilegendaa tämäkin?
Mutta, kyllä oma paperisilppuri tai polttouuni on ehdottomasti varmempi
tuhoamistapa kuin nämä "proosekurity" -palvelut.
-Asko
Asko Ikävalko
> Vain paperinkeräysfirmalla on avain, ei muilla.
>
Kyllä meillä on toimistomme Proseciin ihan omakin avain.
-Asko
nikolas mäki
> "nikolas mäki" <nichol...@hotmail.com> wrote
>> Paperinkierrätysfirma säilyttää ne lukitussa hallissa.
>
> Jollaisesta on kaupunkilegendan mukaan tuulenpuuskan osuessa kohdalle
> pölähtänyt A4-arkit muutamien satojen metrien säteelle hallin ympäristöön.
Millaisesta tuulenpuuskasta oli kyse? Tornadosta vaiko hurrikaanista?
>> Sen työntekijöinä näkövammaisia.
>
> Lienee kaupunkilegendaa tämäkin?
>
>
> Mutta, kyllä oma paperisilppuri tai polttouuni on ehdottomasti varmempi
> tuhoamistapa kuin nämä "proosekurity" -palvelut.
>
> -Asko
Kyse on ihan paperinkierrätys oy:stä. Voi olla erinimellä nykyään.
Jorma M
> Ari Laitinen wrote:
> > Juha wrote:
>
> >> Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
> >> asukkaiden yksityisyyteen.
>
> > Kotirauha ei koske yleistä roska-astiaa taloyhtiö pihalla. Kun roskat
> > viedään jäteastiaan on jätteestä vastuussa lain mukaan
> > jätteenkuljetusyritys. (Jätelaki 1 luku 15 § 4. momentti)
>
> > Laki ei kirjaimellisesti näytä määräävään jätteen omistajaa ellei vastuuta
> > sitten katsota omistamiseksi. Laki kuitenkin vaatii jätteen hyödyntämistä.
> > Aiemmin on silti tulkittu niin, että kaatopaikalta jätteen vieminen
> > hyödynnettäväksi olisi ollut laitonta vaikka se olisi vietykin
> > hyödynnettäväksi. Toisaalta jos tiputan vahingossa jonkin esineen
> > roska-astiaan, niin tuntuisi järjettömältä, että sitä ei saisi sieltä enää
> > poimia takaisin käyttöön ilman lupaa. Tässä mennään ilmeisesti sen mukaan
> > miten jätteestä vastuussa oleva taho asian haluaa määritellä.
>
> > Jätehuoltolaki on asian suhteen epämääräinen. Siinä jätteen haltija ja
> > vastuussa olejat on kyllä määritelty tarkasti mutta ei sitä milloin haltijan
> > omistusoikeus jätteeseen lakkaa.
>
> Logiikkasi pettää: jos suljetulta alueelta joku vie materiaalia, vaikka
> sitten jätteitäkin, kyseessä on murtovarkaus.
Jospa se on vain murto ja lainmukainen jätteen kierrätys.
Teme
> Juha wrote:
>> Niin sanottu naapurikyttääjä lienee tuttu ihmistyyppi useissa
>> taloyhtiöissä, näin myös meilläkin. Tullessani tänään kaupasta
>> huomasin taloyhtiömme kyylän tonkivan roska-astioita. Ottamatta
>> kantaa hänen motiiveihinsa jäin miettimään tilanteen oikeudellista
>> näkökulmaa.
>> Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
>> roskansa jäteastiaan? Mielestäni tällä on merkitystä, sillä se liittyy
>> asukkaiden yksityisyyteen.
>
> hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
Ei ihan. Jäteet kuuluvat jäteasioista vastuussa olevalle taholle.
PK-seudulla tuo on YTV. Kaikki jäteet kuuluvat YTVlle siitä lähtien kun
ne on jätteastioihin toimitettu riippumatta siitä mikä firma missäkin
taloyhtiössä jätteitä fyysisesti kuskaa.
Teme
> Osmo R kirjoitti:
>> :-D_@@@##_Herwoodista_##@@@_:-D wrote:
>>>
>>> Joskus jostakin kuulin että roskat olisivat jätefirman omaisuutta tai
>>> hallinnassa sen jälkeen kun ne on jäteastiaan kipattu?
>>
>> Olisi aika outoa, jos roskien sekaan vahingossa mennyttä esinettä ei
>> saisi ottaa pois pöntöstä.
>
> taloyhtiön jäteastiasta.
>
>>
>> Kysymys sinänsä ei ole oleellinen. Oleellista on, etteivät ne ole
>> dyykkaajan omaisuutta.
>
> haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen
> poistamaan käytöstä." Käytöstä poistaminen ilmeisesti tulkitaan myös
> omistusoikeudesta luopumiseksi, joten jäteastiassa olevalla jätteellä ei
> ole omistajaa ja se on kenen tahansa hyödynnettävissä. Kuten toisen
> asukkaan tai jäteyhtiön, kumpi kerkeää ensin.
Onnea. Olet juuri kertonut meille mitä lai tarkoittaa jätteellä. Vielä
kun olisit löytnyt ko. laista kohdan, joka kertoo jotain jätteen omistus
suhteesta, niin vastauksesi olisi voinut kuulua hyvinkin itse
keskusteluun jollain tavalla.
Asiaan liittyy mm. ko. lain 15§. Yksikään naapuri (jos ei ole jäteitä
keräävä yritys) ei mainittua kohtaa täytä.
> Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on oltava
> jätekatoksen avain.
Jäte siirtyy jäteenkuljettajalle siinä vaiheessa kun jäte siirtyy
tuottajalta roskapönttöön (tms.) ei silloin kun se siirtyy jätekatokseen.
Juha
> Asiaan liittyy mm. ko. lain 15§. Yksikään naapuri (jos ei ole jäteitä
> keräävä yritys) ei mainittua kohtaa täytä.
>
>> Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on oltava
>> jätekatoksen avain.
>
> Jäte siirtyy jäteenkuljettajalle siinä vaiheessa kun jäte siirtyy
> tuottajalta roskapönttöön (tms.) ei silloin kun se siirtyy jätekatokseen.
Luovuttaminen siis mielestäsi tapahtuu viemällä jäte taloyhtiön
jätekatokseen tai omakotitalon pihalla olevaan jäteastiaan? Tuota on jo
pohdittu tässä säikeessä, eikä kirjoituksesi tuonut asiaan mitään uutta.
Teme
> Teme kirjoitti:
>
>> Asiaan liittyy mm. ko. lain 15§. Yksikään naapuri (jos ei ole jäteitä
>> keräävä yritys) ei mainittua kohtaa täytä.
>>
>>> Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on oltava
>>> jätekatoksen avain.
>>
>> Jäte siirtyy jäteenkuljettajalle siinä vaiheessa kun jäte siirtyy
>> tuottajalta roskapönttöön (tms.) ei silloin kun se siirtyy jätekatokseen.
>
> Luovuttaminen siis mielestäsi tapahtuu viemällä jäte taloyhtiön
> jätekatokseen
Lukivika vai puhihäriö? Se jätekatos nimenomaisesti ei muuta tilannetta
(kuten kirjoitinkin), vaan se kun se jätteeksi luokiteltu siirtyy
roskapönttöön. Se on ensimmäinen joka muuttaa jätteen hallintaoikeutta
ja ainkain YTVn tulkinnan mukaan myös omistusoikeutta.
Juha
> Juha kirjoitti:
>> Teme kirjoitti:
>>
>>> Asiaan liittyy mm. ko. lain 15§. Yksikään naapuri (jos ei ole jäteitä
>>> keräävä yritys) ei mainittua kohtaa täytä.
>>>
>>>> Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on oltava
>>>> jätekatoksen avain.
>>>
>>> Jäte siirtyy jäteenkuljettajalle siinä vaiheessa kun jäte siirtyy
>>> tuottajalta roskapönttöön (tms.) ei silloin kun se siirtyy
>>> jätekatokseen.
>>
>> Luovuttaminen siis mielestäsi tapahtuu viemällä jäte taloyhtiön
>> jätekatokseen
>
> Lukivika vai puhihäriö? Se jätekatos nimenomaisesti ei muuta tilannetta
> (kuten kirjoitinkin), vaan se kun se jätteeksi luokiteltu siirtyy
> roskapönttöön.
Mieti nyt hiukan mitä kirjoitat.
> Se on ensimmäinen joka muuttaa jätteen hallintaoikeutta
> ja ainkain YTVn tulkinnan mukaan myös omistusoikeutta.
En löytänyt YTV:n sivuhaulla mainitsemaasi viittausta omistusoikeuden
siirtymiseen. Voisitko ystävällisesti laittaa linkin.
Parin löytämäni kuntayhtenliittymän jätehuoltoyhtiön yhtiöjärjestyksessä
on tällainen teksti:
"Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin
tai hyödynnettäviksi tarkoitettuihin aineisiin ja niistä lajittelemalla
tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin."
Tuokaan ei ota kantaa tässä ketjussa esitettyyn kysymykseen. Oletan,
että olet selvillä mikä tuo kysymys on.
Linkit edellä viitattuihin teksteihin:
http://tinyurl.com/9r3lqa
http://tinyurl.com/8fmf3y
Jukka K. Korpela
> Parin löytämäni kuntayhtenliittymän jätehuoltoyhtiön
> yhtiöjärjestyksessä on tällainen teksti:
> "Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa
> jätteisiin tai hyödynnettäviksi tarkoitettuihin aineisiin ja niistä
> lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin."
Yhtiöjärjestyksellä ei voida luoda eikä siirtää omistusoikeutta.
Mahdollinen omistusoikeuden siirtyminen olisi perusteltava joko sopimukseen
perustuvana tai lahjoituksena. Kumpikin ajatusmalli on vähän heikoilla
jäillä. En voine pätevästi lahjoittaa roskapussiani tai akkuani naapurilleni
heittämällä sitä hänen pihalleen, joten toisen osapuolen myötävaikutusta
(ennalta hyväksymistä) lienee edellytettävä. Silloin ollaankin jo lähellä
sopimusta, mutta mitkä olisivat sopimuksen ehdot ja millä perusteilla ne
olisivat pääteltävissä?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Teme
> Teme kirjoitti:
>> Juha kirjoitti:
>>> Teme kirjoitti:
>>>
>>>> Asiaan liittyy mm. ko. lain 15§. Yksikään naapuri (jos ei ole
>>>> jäteitä keräävä yritys) ei mainittua kohtaa täytä.
>>>>
>>>>> Lukituksella tuota ei voi estää, koska kaikilla asukkailla on
>>>>> oltava jätekatoksen avain.
>>>>
>>>> Jäte siirtyy jäteenkuljettajalle siinä vaiheessa kun jäte siirtyy
>>>> tuottajalta roskapönttöön (tms.) ei silloin kun se siirtyy
>>>> jätekatokseen.
>>>
>>> Luovuttaminen siis mielestäsi tapahtuu viemällä jäte taloyhtiön
>>> jätekatokseen
>>
>> Lukivika vai puhihäriö? Se jätekatos nimenomaisesti ei muuta
>> tilannetta (kuten kirjoitinkin), vaan se kun se jätteeksi luokiteltu
>> siirtyy roskapönttöön.
>
> Mieti nyt hiukan mitä kirjoitat.
Nimen omaan. Mikä tuossa oli niin vaikea tajuista? Se jätekatos (tai
vastaava tila) on kiinteistöyhtiön omaisuutta ja kiinteistöyhtiön
hallussa (tai yksityishenkilön riippuen tapauksesta). Jätekatoksessa
oleva jäteastia taasen enää ei ole. Se voi olla kiinteistön omistajan
omaisuutta, mutta jäteen kerääjän hallinnassa. Siksi ero.
>> Se on ensimmäinen joka muuttaa jätteen hallintaoikeutta ja ainkain
>> YTVn tulkinnan mukaan myös omistusoikeutta.
>
> En löytänyt YTV:n sivuhaulla mainitsemaasi viittausta omistusoikeuden
> siirtymiseen. Voisitko ystävällisesti laittaa linkin.
Löytyy jätesopimuksesta. En voi linkittää meidän kiinteistöyhtiön
sopparia sattuneesta syystä.
> Parin löytämäni kuntayhtenliittymän jätehuoltoyhtiön yhtiöjärjestyksessä
> on tällainen teksti:
> "Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin
> tai hyödynnettäviksi tarkoitettuihin aineisiin ja niistä lajittelemalla
> tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin."
>
> Tuokaan ei ota kantaa tässä ketjussa esitettyyn kysymykseen. Oletan,
> että olet selvillä mikä tuo kysymys on.
Alkuperäinen kysymys josta ketju lähti liikkeelle siis kuuluu:
"Mitä tapahtuu talousjätteiden omistusokeudelle, kun asukas laittaa
roskansa jäteastiaan?"
Siihen tuo tekstin pätkä vastaa. Tuosta milloin sen katsotaan olevan
kerätty tai vastaanotettu voi vaihdella, mutta se (ainakin pitäisi)
tarkennetaan sopimuksessa, jonka perusteella jätteitä kerätään. Vastaus
on, että omistusoikeus muuttuu asukkaalta jäteyhtiölle. Tuollainen sama
tekstinpätkä (joskin vähän eritavoin sanottuna) löytyy myös useimpien
kuntien jäteen keräyksestä vastuussa olevien tahojen ehdoista.
Useimmiten tuo on sitä kunnallista määräysvallan käyttämistä mihin
jätelaki 17§ antaa mahdollisuuden.
> Linkit edellä viitattuihin teksteihin:
> http://tinyurl.com/9r3lqa
> http://tinyurl.com/8fmf3y
Valitettavasti sain noista linkeistä auki ainoastaan tuon Kymenlaakson
jäte Oy;n osakassopimuksen. Se sinällään ei riitä määrittämään
omistusoikeutta, ellei ko. yritys omissa sopimuksissaan pidä ao. pykälää
tai ao. kunta/kunnat niin omassa määryksissään nimein omaisesti määrää.
Ari Laitinen
> Nimen omaan. Mikä tuossa oli niin vaikea tajuista? Se jätekatos (tai
> vastaava tila) on kiinteistöyhtiön omaisuutta ja kiinteistöyhtiön
> hallussa (tai yksityishenkilön riippuen tapauksesta). Jätekatoksessa
> oleva jäteastia taasen enää ei ole. Se voi olla kiinteistön omistajan
> omaisuutta, mutta jäteen kerääjän hallinnassa. Siksi ero.
Näissä on eroja. Esim. minulla jäteastiat ovat sekä minun omaisuutta että
minun hallinnassa. Minulla on niistä ihan ostokuitti.
Ensisijaisesti jäteyhtiö edellyttää että on tietynlaisia jäteastioita. Kyllä
he niitä myös toimittavat maksua vastaan, jolloin kyseessä lienee
vuokra-astia.
Teme
> Teme wrote:
>
>> Nimen omaan. Mikä tuossa oli niin vaikea tajuista? Se jätekatos (tai
>> vastaava tila) on kiinteistöyhtiön omaisuutta ja kiinteistöyhtiön
>> hallussa (tai yksityishenkilön riippuen tapauksesta). Jätekatoksessa
>> oleva jäteastia taasen enää ei ole. Se voi olla kiinteistön omistajan
>> omaisuutta, mutta jäteen kerääjän hallinnassa. Siksi ero.
>
> Näissä on eroja. Esim. minulla jäteastiat ovat sekä minun omaisuutta että
> minun hallinnassa. Minulla on niistä ihan ostokuitti.
Varmasti on eroja. Tosin se, että omistaa jotain ei välttämättä ole sama
kuin hallitsee sitä. Suomessa lienee jätepuolella sen verran kirjava
joukko kunnallisia määräyksiä ja jätesopimuksia, että on melko varmaa,
että tuon jätteen omistusoikeus muuttuu eri tavoin ja eri vaiheessa
riippuen kunnasta ja varmastikkin ainakin joissain kunnissa eri tavoin
kunnan sisällä jätekuljetusta hoitavan yrityksen mukaan ja kenties jopa
sen mukaan milloin ja kenen toimesta sopimus on tehty.
Tästä voisi vetää sen johtopäätelmän, että mitään yleispätevää oikeaa
vastausta esitettyyn kysymykseen ei ole olemassa, vaan se riippuu
monestakin eri asiasta. Ensisijaiseti kunnan omista määräyksistä ja
voimassa olevasta sopimuksesta.
> Ensisijaisesti jäteyhtiö edellyttää että on tietynlaisia jäteastioita. Kyllä
> he niitä myös toimittavat maksua vastaan, jolloin kyseessä lienee
> vuokra-astia.
Meille ainakin tilanne oli se, että jätekatsokset piti täyttää tietyt
kriteerit. Astiat yms. tuli sopimuksen kylkiäisenä. Niitä ei vuokrata
tai niistä ei laskuteta, vaan laskutetaan vain siitä jätekuljetuksesta.
Juha
> Ari Laitinen kirjoitti:
>> Teme wrote:
>>
>>> Nimen omaan. Mikä tuossa oli niin vaikea tajuista? Se jätekatos (tai
>>> vastaava tila) on kiinteistöyhtiön omaisuutta ja kiinteistöyhtiön
>>> hallussa (tai yksityishenkilön riippuen tapauksesta). Jätekatoksessa
>>> oleva jäteastia taasen enää ei ole. Se voi olla kiinteistön omistajan
>>> omaisuutta, mutta jäteen kerääjän hallinnassa. Siksi ero.
>>
>> Näissä on eroja. Esim. minulla jäteastiat ovat sekä minun omaisuutta
>> että minun hallinnassa. Minulla on niistä ihan ostokuitti.
>
> Varmasti on eroja. Tosin se, että omistaa jotain ei välttämättä ole sama
> kuin hallitsee sitä. Suomessa lienee jätepuolella sen verran kirjava
> joukko kunnallisia määräyksiä ja jätesopimuksia, että on melko varmaa,
> että tuon jätteen omistusoikeus muuttuu eri tavoin ja eri vaiheessa
> riippuen kunnasta ja varmastikkin ainakin joissain kunnissa eri tavoin
> kunnan sisällä jätekuljetusta hoitavan yrityksen mukaan ja kenties jopa
> sen mukaan milloin ja kenen toimesta sopimus on tehty.
>
> Tästä voisi vetää sen johtopäätelmän, että mitään yleispätevää oikeaa
> vastausta esitettyyn kysymykseen ei ole olemassa, vaan se riippuu
> monestakin eri asiasta. Ensisijaiseti kunnan omista määräyksistä ja
> voimassa olevasta sopimuksesta.
Löysin tällaisen näkökulman asiaan: "Hallituksen esitys Eduskunnalle
laeiksi ajoneuvojen siirtämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien
muuttamisesta", kohta Omistusoikeuskysymykset.
"Vaikka romuajoneuvo on jätelain mukaista jätettä, jonka hylkääminen on
kiellettyä, tämä ei estä omistajaa luopumasta jätteen
omistusoikeudestaan, minkä on katsottava tapahtuvan kun jäte pannaan
jätteille tarkoitettuun paikkaan tai se hylätään."
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080078
Tuo toki on vain lain valmistelijan tulkinta.
Ari Laitinen
> "Vaikka romuajoneuvo on jätelain mukaista jätettä, jonka hylkääminen
> on kiellettyä, tämä ei estä omistajaa luopumasta jätteen
> omistusoikeudestaan, minkä on katsottava tapahtuvan kun jäte pannaan
> jätteille tarkoitettuun paikkaan tai se hylätään."
>
> http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080078
>
> Tuo toki on vain lain valmistelijan tulkinta.
Tuohan tarkoittaa sitä, että asia on ollut selvästi ongelma koska siitä
halutaan säätää ihan selkeällä lailla.
Jukka K. Korpela
> "Vaikka romuajoneuvo on jätelain mukaista jätettä, jonka hylkääminen
> on kiellettyä, tämä ei estä omistajaa luopumasta jätteen
> omistusoikeudestaan, minkä on katsottava tapahtuvan kun jäte pannaan
> jätteille tarkoitettuun paikkaan tai se hylätään."
>
> http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080078
>
> Tuo toki on vain lain valmistelijan tulkinta.
Oikeusopissa on käsittääkseni vanhastaan katsottu, että kun esineen omistaja
pysyvästi hylkää sen, siitä tulee omistajaton esine, jonka kuka tahansa voi
ottaa omakseen. Kyse on tällöin alkuperäisestä saannosta, valtauksesta eli
okkupaatiosta. Oma kysymyksensä on, milloin esine on _pysyvästi_ hylätty
eikä vain syrjään pantu, unohdettu, hukattu tms.
Tämän ajattelun pohjalta ei sillä, _minne_ esine hylätään, ole
omistusoikeudellista merkitystä. Jos A heittää roskansa B:n pihamaalle, niin
tämä teko sinänsä ei tee B:stä roskan omistajaa. Vasta jos B ottaa roskan
hallintaansa, hän saa sen omakseen - aivan kuten C saisi, jos ehtisi ensin.
Se, että C ehkä on B:n pihamaalla laittomasti, ei nähdäkseni muuta tätä
seikkaa.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/