Onko lehden nettiskannaus lehti vai nettijulkaisu?
Ari Saastamoinen
On yhdistys, joka on julkaissut j�senilleen lehte�. Aikoinaan
valokuviin on kysytty lupa, ett� ne saa julkaista lehdess�.
Nyt sitten yhdistys haluaisi laittaa vanhat lehdet nettiin saataville
ihan skannaamalla ne PDF:ksi (Tai johonkin muuhun soveltuvaan
formaattiin) ja her�si kysymys, ett� onko tuolla tavalla digitoitu
lehti edelleen lehti, johon p�tee tuo aikoinaan saatu lupa julkaista
kuvat lehdess�. Vai pit��k� koko projekti unohtaa? (kun ei noista
kaikista voi en�� l�hte� uusia lupia kyselem��n)
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Matti Vuori
news:m3y6jce...@titan.hyper.fi:
> On yhdistys, joka on julkaissut j�senilleen lehte�. Aikoinaan
> valokuviin on kysytty lupa, ett� ne saa julkaista lehdess�.
> Nyt sitten yhdistys haluaisi laittaa vanhat lehdet nettiin saataville
> ihan skannaamalla ne PDF:ksi (Tai johonkin muuhun soveltuvaan
> formaattiin) ja her�si kysymys, ett� onko tuolla tavalla digitoitu
> lehti edelleen lehti, johon p�tee tuo aikoinaan saatu lupa julkaista
> kuvat lehdess�. Vai pit��k� koko projekti unohtaa? (kun ei noista
> kaikista voi en�� l�hte� uusia lupia kyselem��n)
Ilman muuta se on "lehti". Mutta termill� ei n�hd�kseni ole mit��n v�li�.
Olennaista on se, ett� luvalla julkaista "lehdess�" on oikeasti annettu
lupa julkaista kuva l�pysk�ss�, joka julkaistaan tietyss� mediassa tietyll�
volyymill� tietylle kohderyhm�lle jne. S�hk�inen julkaiseminen ei en��
mahdu t�m�n luvan piiriin.
Jukka K. Korpela
> On yhdistys, joka on julkaissut j�senilleen lehte�. Aikoinaan
> valokuviin on kysytty lupa, ett� ne saa julkaista lehdess�.
Sellaisia lupia tulkitaan ahtaasti. Kyseess� on yksinkertainen k�ytt�oikeus,
joka sis�lt�� julkaisemisen sellaisena, kuin se on lupaa annettaessa
ymm�rretty. Edes lehden uusintapainoksen osalta ei olisi mitenk��n selv��,
ett� voitaisiin toimia ilman uutta lupaa.
> Nyt sitten yhdistys haluaisi laittaa vanhat lehdet nettiin saataville
> ihan skannaamalla ne PDF:ksi (Tai johonkin muuhun soveltuvaan
> formaattiin) ja her�si kysymys, ett� onko tuolla tavalla digitoitu
> lehti edelleen lehti, johon p�tee tuo aikoinaan saatu lupa julkaista
> kuvat lehdess�.
Kyseess� on aivan erilainen julkaiseminen kuin se, mit� luvan antaja on
ajatellut lupaa antaessaan, joten lupa ei koske sit�.
> Vai pit��k� koko projekti unohtaa? (kun ei noista
> kaikista voi en�� l�hte� uusia lupia kyselem��n)
Lupia voi tosiaan olla vaikea kysell�, etenk��n jos lehdiss� ei mainita
kuvaajia, kuten laki vaatisi.
Kuvat voisi tietysti j�tt�� pois. Tosin silti olisi tekstien kanssa vastaava
ongelma. Lis�ksi kuvitus saattaa olla olennaista siin� mieless�, ett�
tekstin julkaiseminen ilman kuvaa ei ehk� olisi mielek�st�.
Valitettavasti ainoa ratkaisu, joka on sek� lain ett� k�yt�nn�llisten
rajoitusten puitteissa, on projektin unohtaminen. Jos halutaan kuitenkin
el�� vaarallisesti, voisi tiedottaa j�senist�lle hankkeesta ja kehottaa
kirjoittajia ja kuvaajia ottamaan yhteytt� ja sitten (kun kaikki eiv�t
kuitenkaan ota) ottaa harkittu riski ja julkaista luvatta, valmistautuen
siihen, ett� yhdistys voi joutua maksamaan hyvityst�, korvausta,
oikeudenk�yntikuluja ym. (mik� on t�ysin mahdollista vaikkakin
ep�todenn�k�ist�). Periaatteessa t�ll�in yhdistyksen hallituksen j�senet
joutuvat mieskohtaisesti vastuuseen n�in aiheutuneista kuluista, elleiv�t
ole esitt�neet eri�v�� mielipidett�.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jori Mantysalo
>> On yhdistys, joka on julkaissut j�senilleen lehte�. Aikoinaan
>> valokuviin on kysytty lupa, ett� ne saa julkaista lehdess�.
>> Nyt sitten yhdistys haluaisi laittaa vanhat lehdet nettiin saataville
>> ihan skannaamalla ne PDF:ksi
> Valitettavasti ainoa ratkaisu, joka on sek� lain ett� k�yt�nn�llisten
> rajoitusten puitteissa, on projektin unohtaminen. Jos halutaan kuitenkin
> el�� vaarallisesti, voisi tiedottaa j�senist�lle hankkeesta ja kehottaa
> kirjoittajia ja kuvaajia ottamaan yhteytt� ja sitten (kun kaikki eiv�t
> kuitenkaan ota) ottaa harkittu riski ja julkaista luvatta, valmistautuen
> siihen, ett� yhdistys voi joutua maksamaan hyvityst�, korvausta,
> oikeudenk�yntikuluja ym.
Paljonko? Onko mit��n l�hell�k��n olevaa ennakkotapausta?
Voin jotenkin ymm�rt�� miten m��ritell� hinta, jos on selv�sti
kaupallista toimintaa, vaikka jotain valokuvia joita kuvaaja myy
vakiintuneella hinnalla eri toimijoille ja joku sitten k�ytt�� kuvaa
luvatta.
Mutta ent� sitten teksti, josta arkikokemuksen mukaan ei ole
ajateltukaan saatavan rahaa?
Oletetaan vaikkapa ett� kirjoitan Siirtolapuutarha-lehteen jutun
Niihaman ryhm�puutarhan juhannusjuhlista. Lehti ei maksa palkkiota
enk� sellaista odotakaan. Juttu ylitt�� teoskynnyksen mutta ei ole
mitenk��n erityisen taiteellinen vaan sellainen hyv� perusjuttu joita
harrastelehdiss� nyt on.
My�hemmin p��tet��n julkaista lehdet verkossa. Olenkin riitaantunut
Siirtolapuutarhaliiton kanssa ja vaadin juttuani pois ja korvauksia
jo menneest� esill�oloajasta. Miten t�llainen rahallisesti arvostetaan?
Jos summa on riitt�v�n pieni, yhdistys voinee ottaa tietoisen riskin.
--
Helsingin Sanomat 27.1.2010: "Amerikkalaiskysely: Mit� korkeampi
koulutus sen v�hemm�n seksi�"
Laitoksen ty�ntekij�: "Pit�nee hankkia vakituinen kumppani ja hankkiutua
jatkotutkimukseen ett� p��see outlieriks v��rist�m��n niiden datan."
Tuntematon tekijä
> Valitettavasti ainoa ratkaisu, joka on sek� lain ett� k�yt�nn�llisten
> rajoitusten puitteissa, on projektin unohtaminen. Jos halutaan kuitenkin
> el�� vaarallisesti, voisi tiedottaa j�senist�lle hankkeesta ja kehottaa
> kirjoittajia ja kuvaajia ottamaan yhteytt� ja sitten (kun kaikki eiv�t
> kuitenkaan ota) ottaa harkittu riski ja julkaista luvatta, valmistautuen
> siihen, ett� yhdistys voi joutua maksamaan hyvityst�, korvausta,
> oikeudenk�yntikuluja ym. (mik� on t�ysin mahdollista vaikkakin
> ep�todenn�k�ist�). Periaatteessa t�ll�in yhdistyksen hallituksen j�senet
> joutuvat mieskohtaisesti vastuuseen n�in aiheutuneista kuluista,
> elleiv�t ole esitt�neet eri�v�� mielipidett�.
Lehtien s�hk�isten n�k�ispainosten jakelun voi my�s teknisesti rajoittaa
edelleen yhdistyksen j�senille, jolloin hyvitysperusteeksi ei voi
ainakaan tulla se, ett� viidell� miljardilla ihmisell� oli mahdollisuus
lukea lehdet.
Hankkeen toteutuskelpoisuuden arviointiin kyll� k�yt�nn�ss� vaikuttaa
se, kuinka "merkitt�v�st�" yhdistyksest� ja lehdest� on kyse. Ongelmahan
asiasta tulee vasta kun joku oikeudenhaltija riitauttaa asian. Silloin
pit�isi oikeudenhaltijan asianomistajana pysty� osoittamaan, mill�
ehdoilla lupa julkaisuun on annettu. Jos kirjallista sopimusta ei ole,
niin mill� voi todistaa, ett� lupa on annettu vain tietty� formaattia ja
painosm��r�� varten eik� ylip��t��n yhdityksen k�ytt��n? Se, ett�
valokuva on alunperin julkaistu jossain, ei edes todista sit�, ett�
alunperink��n olisi ollut lupaa. Onko olemassa joku ennakkotapaus, joka
m��r�isi, mit� lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa? Jos
puhutaan oleellisesti nykyp�iv�� vanhemmasta materiaalista, niin pit�isi
ottaa huomioon silloinen oikeusk�yt�nt�.
***
Ylip��t��n on omituista, ett� valokuvalle on annettu tekij�noikeuslaissa
erityisasema, joka antaa tekij�lle yksinoikeuden p��tt�� siit�
silloinkin kun teoskynnys ei ylity. Onko kenties oletus, ett� muissa
taiteissa teoskynnys ylittyy aina? Jos raapustelee teoskynnyksen
ylitt�m�tt�mi� tekstej� tai t�hert�� teoskynnyksen ylitt�m�t�nt�
nykytaidetta kehon eritteill�, niin kannattaa julkaista ne vain
valokuvana, niin saa oikeuden m��r�t� niiden k�yt�st�, toisin kuin jos
panisi ne esille sellaisenaan.
Jukka K. Korpela
> Ongelmahan asiasta tulee vasta kun joku oikeudenhaltija riitauttaa
> asian.
Kyse ei ole riitauttamisesta vaan hyvityksen, korvauksen tms. vaatimisesta
tai jopa rikosilmoituksesta.
> Silloin pit�isi oikeudenhaltijan asianomistajana pysty�
> osoittamaan, mill� ehdoilla lupa julkaisuun on annettu.
Ei suinkaan. Jos tekijyys on kiistaton, kuten t�ss� tapauksessa varmaankin
olisi, niin sill�, joka on teosta levitt�nyt tms., on todistustaakka siit�,
ett� h�nell� oli siihen tekij�n lupa tai muu oikeudellisesti p�tev� peruste.
> Jos kirjallista sopimusta ei ole, niin mill� voi todistaa, ett� lupa on
> annettu vain tietty� formaattia ja painosm��r�� varten eik�
> ylip��t��n yhdityksen k�ytt��n?
Jos sopimuksen sis�lt�� ei voida todistaa, ett� levitt�j� voi osoittaa
levitt�misen luvallisuutta.
> Onko olemassa joku ennakkotapaus, joka m��r�isi, mit�
> lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
Aika hauska vitsi, joskin ilmeisesti tahaton.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti:
- -
>> Valitettavasti ainoa ratkaisu, joka on sek� lain ett� k�yt�nn�llisten
>> rajoitusten puitteissa, on projektin unohtaminen. Jos halutaan
>> kuitenkin el�� vaarallisesti, voisi tiedottaa j�senist�lle
>> hankkeesta ja kehottaa kirjoittajia ja kuvaajia ottamaan yhteytt� ja
>> sitten (kun kaikki eiv�t kuitenkaan ota) ottaa harkittu riski ja
>> julkaista luvatta, valmistautuen siihen, ett� yhdistys voi joutua
>> maksamaan hyvityst�, korvausta, oikeudenk�yntikuluja ym.
>
> Paljonko? Onko mit��n l�hell�k��n olevaa ennakkotapausta?
Oikeuteen, varsinkin ylempiin oikeusasteisiin, p��tyy yleens� l�hinn�
sellaisia tapauksia, joissa on ollut kyse kaupallisesti merkityksellisest�
teoksen k�yt�st�. Silloin k�ytet��n hyvityksen m��r�n arvioimiseen vertailua
siihen, paljonko lisenssimaksuja sellaiseen verrattavasta k�yt�st� yleisesti
maksetaan. Muunlaisessa tilanteessa kyse on kohtuullisen hyvityksen
arvioinnista, joka on hyvin tulkinnanvarainen asia ja riippuisi tuomarien
subjektiivisesta asennoitumisesta ehk� enemm�n kuin mist��n muusta.
> Mutta ent� sitten teksti, josta arkikokemuksen mukaan ei ole
> ajateltukaan saatavan rahaa?
Voisi verrata siihen, paljonko vastaavista jutuista yleens� maksetaan
siell�, miss� korvauksia maksetaan (varakkaat yhdistykset, kaupalliset
julkaisijat). Vertailun tekee vaikeaksi se, ett� monet ilmaiseen
materiaalinhankintaan perustuvat julkaisut ovat tasoltaan sellaisia, ettei
niit� voi verrata kaupalliseen toimintaan.
> Oletetaan vaikkapa ett� kirjoitan Siirtolapuutarha-lehteen jutun
> Niihaman ryhm�puutarhan juhannusjuhlista. Lehti ei maksa palkkiota
> enk� sellaista odotakaan.
- -
> My�hemmin p��tet��n julkaista lehdet verkossa. Olenkin riitaantunut
> Siirtolapuutarhaliiton kanssa ja vaadin juttuani pois ja korvauksia
> jo menneest� esill�oloajasta. Miten t�llainen rahallisesti
> arvostetaan?
Sormituntumalta sanoisin, ett� tuhanteen euroon asti liiton kannattaa maksaa
asiaa enemp�� miettim�tt�, jos olettaa sinun olevan valmis oikeasti
vaatimaan korvauksia oikeudessa. Ei siksi, ett� juttusi olisi tuhannen euron
arvoinen, vaan siksi, ett� jos oikeuteen menn��n, sin� voitat ja saat
esimerkiksi 50 euroa, mutta yhdistys joutuu maksamaan ainakin satoja euroja
oikeuskuluja, sen edustajien aikaa t�rv��ntyy, mainekin voi v�h�n ryvetty�
jne.
> Jos summa on riitt�v�n pieni, yhdistys voinee ottaa tietoisen riskin.
Rauhallisessa yhdistyksess� riski voi olla olemattoman pieni. Riitaisessa
yhdistyksess� iso.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tuntematon tekijä
> Tuntematon tekij� wrote:
>
>> Ongelmahan asiasta tulee vasta kun joku oikeudenhaltija riitauttaa
>> asian.
>
> Kyse ei ole riitauttamisesta vaan hyvityksen, korvauksen tms.
> vaatimisesta tai jopa rikosilmoituksesta.
No, riita siit� tulee viimeist��n kun toinen osapuoli ei suostu
vaatimuksiin. Ongelmaa ei ole ennen kuin asiasta on riitaa.
>> Silloin pit�isi oikeudenhaltijan asianomistajana pysty�
>> osoittamaan, mill� ehdoilla lupa julkaisuun on annettu.
>
> Ei suinkaan. Jos tekijyys on kiistaton, kuten t�ss� tapauksessa
> varmaankin olisi, niin sill�, joka on teosta levitt�nyt tms., on
> todistustaakka siit�, ett� h�nell� oli siihen tekij�n lupa tai muu
> oikeudellisesti p�tev� peruste.
Mihin k��nteinen todistustaakka t�ss� asiassa perustuisi? Normaalisti
syytetyn ei tarvitse todistaa syytt�myytt��n.
Riitt�isik� muuten tekij�noikeuden osoittamiseen se, ett� valokuva on
joskus aikaisemmin julkaistu siten, ett� asianomainen on mainittu
kuvaajana? Voihan olla, ettei h�nell� alunperink��n ole ollut kuvaajan
oikeutta. Pit��k� olla negatiivi tai n�in digikaudella joku
kuvatiedosto, jota aikaisempaa kuvatiedostoa ei ole olemassa? Kaikki
kuvatiedostojen tiedot ja metatiedot ovat v��rennett�viss�. Miten
digikuvauksen aikakaudella voi ylip��t��n todistaa ottaneensa jonkun
nimenomaisen kuvan? Kameran tiedot ei viel� todista sit�, kuka on
kameraa k�ytt�nyt. Onko kyse ennemminkin ensimm�isen julkaisijan
oikeudesta kuin kuvaajan oikeudesta? Jos onnistut varastamaan
julkaisemattomia kuvia, saat niihin oikeudet julkaisemalla ne?
>> Jos kirjallista sopimusta ei ole, niin mill� voi todistaa, ett� lupa on
>> annettu vain tietty� formaattia ja painosm��r�� varten eik�
>> ylip��t��n yhdityksen k�ytt��n?
>
> Jos sopimuksen sis�lt�� ei voida todistaa, ett� levitt�j� voi osoittaa
> levitt�misen luvallisuutta.
H�h? Korpeloinnin periaatteen mukaan t�h�n pit�isi kai todeta jotain
lauseen syntaktisesta ja semanttisesta j�rjett�myydest�, mutta sanotaan
nyt vaan, ett� en ymm�rt�nyt sit�.
Halusitko sanoa, ett� jos sopimuksen sis�lt�� ei voida oikeudessa
todistaa, niin asianomistaja on oikeassa?
>> Onko olemassa joku ennakkotapaus, joka m��r�isi, mit�
>> lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
>
> Aika hauska vitsi, joskin ilmeisesti tahaton.
Ihan tahallinen. Yleismaailmallisemmin: mik� on k�yt�nt� silloin kun
k�yt�nt�� ei ole?
Jos ennalta tuntematon A suutelee sinua poskelle tavatessaan sinut, niin
suuteletko vastaavasti A:ta vai ved�tk� kenties turpiin? Jos et suutele
takaisin ja A vet�� sinua turpiin, niin toimittiinko k�yt�nn�n mukaan?
***
Jos viel� palataan kysyj�n tapaukseen, niin asiaan vaikuttaa my�s se,
miss� maassa sijaitsevalla palvelimella lehtien s�hk�iset
uusintapainokset julkaistaan. Vaikkakin Suomen poliisikunta on sit�
mielt�, ett� Suomen laki on voimassa kaikkialla internetiss�. Ainakin
siihen asti, kun ulkomaalainen palveluntarjoaja sanoo, ett� ei k�y, kun
kysell��n tunnistetietoja.
Jukka K. Korpela
> Mihin k��nteinen todistustaakka t�ss� asiassa perustuisi?
Tietysti siihen, ett� tekij�noikeuslain mukaan tekij�ll� on yksinoikeus
teokseensa. Totta kai sen, joka on tehnyt tekoja, jotka saa tehd� vain
tekij�n luvalla, on voitava todistaa saaneensa lupa.
Kyse ei ole mist��n k��nteisest� todistustaakasta.
> Normaalisti
> syytetyn ei tarvitse todistaa syytt�myytt��n.
Kyse ei ole (prim��risti) rikosasiasta, ja lis�ksi teoksen k�ytt� on jo
katsottava todistetuksi (sit� tuskin kyseenalaistetaan), samoin
tekij�noikeus.
> H�h? Korpeloinnin periaatteen mukaan
Nimett�m�n paskanjauhannan periaatteen mukaan voimme todeta, ett� olet jo
saanut paljon enemm�n huomiota kuin ansaitset.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Akseli M�ki
>Ongelmahan
>asiasta tulee vasta kun joku oikeudenhaltija riitauttaa asian. Silloin
>pit�isi oikeudenhaltijan asianomistajana pysty� osoittamaan, mill�
>ehdoilla lupa julkaisuun on annettu.
Eik� se ole yhdistyksen ongelma n�ytt�� mill� luvalla he julkaisevat
jotain kuvia?
>alunperink��n olisi ollut lupaa. Onko olemassa joku ennakkotapaus, joka
>m��r�isi, mit� lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
Hmm..lupa ei tuollaisessa tapauksessa varmaan koske yht��n mit��n jos
ei sit� ole olemassakaan.
Tuntematon tekijä
> Tuntematon tekij� wrote:
>
>> Mihin k��nteinen todistustaakka t�ss� asiassa perustuisi?
>
> Tietysti siihen, ett� tekij�noikeuslain mukaan tekij�ll� on yksinoikeus
> teokseensa. Totta kai sen, joka on tehnyt tekoja, jotka saa tehd� vain
> tekij�n luvalla, on voitava todistaa saaneensa lupa.
Siis "tottakai" perusteella. Okei.
> Kyse ei ole mist��n k��nteisest� todistustaakasta.
>
>> Normaalisti
>> syytetyn ei tarvitse todistaa syytt�myytt��n.
>
> Kyse ei ole (prim��risti) rikosasiasta, ja lis�ksi teoksen k�ytt� on jo
> katsottava todistetuksi (sit� tuskin kyseenalaistetaan), samoin
> tekij�noikeus.
Okei, normaalisti _vastaajan_ ei tarvitse todistaa olevansa syyt�n.
Miksi tekij�noikeusasiassa olisi toisin? Miten tekij�noikeus tulee "jo
todistetuksi"?
Jos ei ole n�ytt�� kirjallista lupaa, ei viel� todista, ett� olisi
toimittu ilman lupaa.
Sen on se vapaa todistusharkinta, joka mahdollistaa tuomioistuimille
vapaan p��t�ksen tekemisen asianosaisten suullisten satujen perusteella.
Miten todistetaan tekij�noikeus teoskynnyksen ylitt�v��n "teokseen" tai
"valokuvaajan oikeus" valokuvaan?
>> H�h? Korpeloinnin periaatteen mukaan
Kai sin�kin sent��n huomasit, ettei siin� virkeess�si ollut mit��n j�rke�?
> Nimett�m�n paskanjauhannan periaatteen mukaan voimme todeta, ett� olet
> jo saanut paljon enemm�n huomiota kuin ansaitset.
Ikuisesti kiitollisena huomioin, ett� et jaksa noudattaa vannomiasi
periaatteita paria p�iv�� kauempaa, muutenhan sinulle ei kannattaisi
edes vastata mit��n :-)
***
Meill� kaikilla on oikeus olla ainoina oikeassa. Maksun hetkell� voi
vaan olla vaikeaa niell� ja pureskella viitt� pankkikorttia minuutissa
tai edes yht�.
P�teek� "ei oo muovii" yht� hyvin kuin "ei oo rahaa"? Ent�
tulevaisuudessa? "Ei oo raha, muovii eik� sormii". Skannataanko silloin
DNA (eli otetaan kenties poskeen)?
John Smith
>> H�h? Korpeloinnin periaatteen mukaan
>
> Nimett�m�n paskanjauhannan periaatteen mukaan voimme todeta, ett� olet
> jo saanut paljon enemm�n huomiota kuin ansaitset.
>
Jukka on viel� hengiss� ja kropeloi t�ytt� p��t�.
Hyv� juka!
--
"Eduskunnan suuri teht�v� on l�yt�� oikeudenmukainen ja tasapuolinen
linja vaikeuksien voittamisessa.
T��lt� joudutaan jakamaan my�s niukkuutta ja siksi t��ll�kin, eduskunnan
omissa toiminnoissa, on t�rke� harjoittaa v�hint��n vastaavaa
niukkuutta. Vain omaa esimerkki� antanut voi uskottavasti velvoittaa muita."
Tuntematon tekijä
> Tuntematon tekij� wrote:
>
>> Ongelmahan
>> asiasta tulee vasta kun joku oikeudenhaltija riitauttaa asian. Silloin
>> pit�isi oikeudenhaltijan asianomistajana pysty� osoittamaan, mill�
>> ehdoilla lupa julkaisuun on annettu.
>
> Eik� se ole yhdistyksen ongelma n�ytt�� mill� luvalla he julkaisevat
> jotain kuvia?
Eik� se kuitenkin ole kuvaajan ongelma n�ytt�� oikeutensa johonkin kuvaan?
Jos vaikka yhdistyksen puuhapetteri v�itt��kin itse ottaneesa kuvan ja
antaneensa luvan?
>> alunperink��n olisi ollut lupaa. Onko olemassa joku ennakkotapaus, joka
>> m��r�isi, mit� lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
>
> Hmm..lupa ei tuollaisessa tapauksessa varmaan koske yht��n mit��n jos
> ei sit� ole olemassakaan.
You got it.
Jori Mantysalo
>>alunperink��n olisi ollut lupaa. Onko olemassa joku ennakkotapaus,
>>joka m��r�isi, mit� lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
> Hmm..lupa ei tuollaisessa tapauksessa varmaan koske yht��n mit��n
> jos ei sit� ole olemassakaan.
�h siis. L�het�n s�hk�postin "Moi, t�ss� t�m� uusin
eroakirkosta.fi-palsta..." Vapaa Ajattelijan p��toimittajalle. Onko se
lupa? Kaipa oikeus toteaisi ett� implisiittisesti siin� oli lupa,
varsinkin jos sama palsta on ollut jo aiemmissa lehdiss�.
Huomaan Korpelan verkkosivulla puutteen ja kirjoitan "Hei, et
n�k�j��n ole k�sitellyt ollenkaan n�it� uusia hilavitkuttimia.
Minusta 4. kappeleen j�lkeen voisi olla 'Jos k�yt�ss� on uusi
nelj�nnesautomaattinen hilavitkutin...'". Onko se julkaisulupa?
Reaalitodellisuudessa moni arkip�iv�n asia menee ilman t�sm�llist�
m��rittely�, sopimusta ja pyk�l��.
Tuntematon tekijä
> Akseli M�ki <akseli.n...@saunalahti.fi> kirjoitti:
>
>>> alunperink��n olisi ollut lupaa. Onko olemassa joku ennakkotapaus,
>>> joka m��r�isi, mit� lupa koskee silloin kun sit� ei ole olemassa?
>
>> Hmm..lupa ei tuollaisessa tapauksessa varmaan koske yht��n mit��n
>> jos ei sit� ole olemassakaan.
>
> �h siis. L�het�n s�hk�postin "Moi, t�ss� t�m� uusin
> eroakirkosta.fi-palsta..." Vapaa Ajattelijan p��toimittajalle. Onko se
> lupa? Kaipa oikeus toteaisi ett� implisiittisesti siin� oli lupa,
> varsinkin jos sama palsta on ollut jo aiemmissa lehdiss�.
>
> Huomaan Korpelan verkkosivulla puutteen ja kirjoitan "Hei, et
> n�k�j��n ole k�sitellyt ollenkaan n�it� uusia hilavitkuttimia.
> Minusta 4. kappeleen j�lkeen voisi olla 'Jos k�yt�ss� on uusi
> nelj�nnesautomaattinen hilavitkutin...'". Onko se julkaisulupa?
>
> Reaalitodellisuudessa moni arkip�iv�n asia menee ilman t�sm�llist�
> m��rittely�, sopimusta ja pyk�l��.
K�yt�nn�ss� asioista sovitaan "miesten" kesken.
Viime k�dess� oikeudenhaltijan on kyett�v� n�ytt�m��n toteen oikeutensa,
muutenhan min� voin tehd� sen.
Jos Mona Caritan muotokuva niin kauheasti kiinnostaa, niin siin�h�n on
minun isois�ni vaimonsa vetimiss� sen aikainen meikki p��ll�. Pitk��n
suvussa tunnettu tosiasia, josta ei ole niin kauheasti haluttu ��nt� pit��.
Akseli M�ki
>Eik� se kuitenkin ole kuvaajan ongelma n�ytt�� oikeutensa johonkin kuvaan?
Eik� sill� kuvaajalla ole jo lain puolesta ne oikeudet.
>Jos vaikka yhdistyksen puuhapetteri v�itt��kin itse ottaneesa kuvan ja
>antaneensa luvan?
No sitten on kyse hiukan eri asiasta. Sitten pohditaan oikeudessa sit�
ket� kuvan on ottanut. T�ss� oli kyse siit� mit� oikeuksia jollain
yhdistyksell� on.
Akseli M�ki
>�h siis. L�het�n s�hk�postin "Moi, t�ss� t�m� uusin
>eroakirkosta.fi-palsta..." Vapaa Ajattelijan p��toimittajalle. Onko se
>lupa? Kaipa oikeus toteaisi ett� implisiittisesti siin� oli lupa,
>varsinkin jos sama palsta on ollut jo aiemmissa lehdiss�.
Toki. Edellisen kirjoittajan kysymyksest� nyt ei saanut sellaista
k�sityst� ett� mink��n sortin implisiittist� lupaa olisi kysymyksen
tapauksessa.