Työntekijä X on irtisanottu yrityksestä A taloudellisiin syihin vedoten.
Irtisanomisaika (14pv.) on mennyt jo umpeen. Yritykseen A otetaan _palkaton_
harjoittelija, joka hoitaa työntekijä X:n tehtävät.
Onko kuviossa jotain laitonta? Entä jos harjoittelijalle maksettaisiin
palkkaa?
JJ
Jaaa... teoriassa taloudellisuusvaatimus on näin täytetty, mutta lain henki
ei ole se, että työntekijä vaihdetaan vain halvempaan työntekijään.
Taloudelliset syyt ovat esim. sellaisia että kyseistä työtä ei enää tehdä
yrityksessä tai se teetetään edullisemmalla alihankkijalla ostopalveluna.
Lain mukaan perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin,
kun irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen
samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole
vastaavana aikana tapahtunut muutoksia.
Harjoittelijoita saa palkata vaika irtisanoo tuotannollisilla perusteilla.
En kyllä noin väittäisi ilman viitettä sopivaan lakiin. Tuossa edellisessä
laissa kun ei sanottu että se ei koske harjoittelijoita.
No ei ole antaa viitettä eikä ole juuri nyt työoikeuden muistiinpanoja
saatavilla joista asian voisi tarkistaa. Uskaltaisin kuitenkin luottaa
omaan muistiini tästä asiasta.
En sitten tiedä kuinka tuollaiseen vakituinen pihalle ja harjoittelija
täysin samoihin hommiin tilalle-temppuun suhtaudutaan.
Eikös normaalisti mene siten, että samaan tehtävään ei saa palkata kuuden
kuukauden sisällä toista työntekijää (kun irtisanomisen syyntä ovat olleet
tuotannolliset syyt), tai tilanteen parantuessa paikkaa pitäisi
ensisijaisesti tarjota vanhalle työntekijälle ?`
--
Peku
Niin se menee enkä oikein usko että harjoittelija on mikään porsaanreikä
vaikkei sille maksettaisikaan palkkaa.
> Samaan hommaan ja hommaan...perkele..!
> Esim. omalla kohdallani homma meni niin, että minut (ja 99 muuta)
> irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
> Minun hommiani jatkoi minun esimieheni.
Silloin se ei ollut laitonta, koska ketään ei palkattu sinun hommaasi enää.
Busines oli niin kuralla että työtä ei ollut enää niin monelle tajolla.
Pitää muistaa että laki ei suojele työsuhdetta irtisanomiselta sinänsä vaan
ainoastaan epäasiallisilta irtisanomisilta.
Ari Laitinen kirjoitti:
Ainakin erässä omassa tapauksessani yleinen syyttäjä rinnasti minut, joka olin
työpaikassa koulutukseen liittyvässä harjoittelussa, työsuhteessa olevaan
henkilöön, ja niin ollen syyte nostettiin työsyrjinnästä, eikä syrjinnästä.
Työsyrjinnästä voi olla kyse vain työsuhteessa. Eli ainakin yleinen syyttäjä
minun tapauksessani katsoi että harjoittelija rinnastetaan työsuhteessa olevaan
henkilöön.
http://gamma.nic.fi/~pnur/valtio/TYOSYRJI.HTM
--
* Petri Nurminen - virallinen ammattivalittaja (1998 - 2002) *
Valtakunnasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/valtakunta2002/
Harjavallasta v.2002 -> http://gamma.nic.fi/~pnur/harjavalta2002/
avaa- http://gamma.nic.fi/~pnur/ - http://w3.nic.fi/~pnur/ -silmäsi
> Ainakin erässä omassa tapauksessani yleinen syyttäjä rinnasti minut, joka
olin
> työpaikassa koulutukseen liittyvässä harjoittelussa, työsuhteessa olevaan
> henkilöön, ja niin ollen syyte nostettiin työsyrjinnästä, eikä
syrjinnästä.
> Työsyrjinnästä voi olla kyse vain työsuhteessa. Eli ainakin yleinen
syyttäjä
> minun tapauksessani katsoi että harjoittelija rinnastetaan työsuhteessa
olevaan
> henkilöön.
> http://gamma.nic.fi/~pnur/valtio/TYOSYRJI.HTM
En minäkään millään keksi mitään lakia jonka mukaan työharjoittelu ei olisi
työsuhde. Minimipalkkaa ei ole laissa mutta ei myöskään palkan maksu ole
edellytys työsuhteelle. Harjoittelijakin nauttii niistä vakuutuksista, joita
työntekijän tapaturman varalle on otettu vaikka vakuutusmaksut onkin
määritelty palkan mukaan.
Tilanne on tosiaan tämä, että yritys A on irtisanonut ed.main. perustein
henkilön X (minä :)) ja hakee nyt avoimesti palkatonta harjoittelijaa, joka
hallitsee mm. HTML:n - eli tsydeemin, jolle ei ole kyseisessä työpaikassa
mitään käyttöä, jos ei aio tehdä juuri niitä töitä, mitkä minulle aiemmin
kuuluivat. Mitään muuta käyttöä niille ei siellä ole.
Eli nyt pitää sitten kai vai näyttää toteen, että firma teettää maksutta
samat duunit vai? :)
JJ
Jeps, ota hetimiten yhteyttä ammattiliittoosi.
-m-
Tuo oli varmasti vitsi, kaikkihan tietävät ettei HTML:ää työkseen tekevä
kuulu liittoon ;)
Janne
Ei vaan pitää näyttää toteen että firmaan on otettu uusi työntekijä samaan
työhön. Maksun määrästä sinun ei tarvitse välittää.
Jos pysty osoittamaan epäilyksesi todeksi niin oikeudessa voit saada 6-12kk
palkan vahingonkorvauksena, josta taitaa mennä 29% veroa.
Ja jos et pysty, joudut maksamaan omasi ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut,
vähintään 2-6 kk palkan, riippuen siitä miten vittumaisen ja kalliin
asianajajan ne ovat löytäneet.
Näin juuri... ja tuosta summasta (palkka) pitää maksaa vielä verot normaalin
tuloveroasteikon mukaisesti.
Onko työlakirikkomus muuten aina asianomistajarikos, vai voiko jutun viedä
yleiselle syyttäjälle (työsuojelupiiriin tms.) ja tällöin haastaja ja
vastaaja ovat valtio vs. yritys ?
--
Pekka
Puhummeko me nyt tästä kyseisestä asiasta vai jostain
"työlakikikkomuksesta"?
Tässä keskustellussa asiassa ei yleisestä syyttäjästä ole apua.
Sitten nuollaan haavat ja edetään seuraavaan duuniin. Luulis kaikkien
järkevien ihmisten liittyvän siihen liittoon (tai edes kassaan, ei maksa
paljoa), kun ei se summa nyt niin suurensuuri ole.
-m-
Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä työntekijä x:lle,
jos työntekijä x hakee edelleen työvoimatoimistosta työtä
itselleen. Näin siis, jos työsuhteen päättämisestä ei ole
kulunut yhdeksää kuukautta. Palkan suuruudella ei ole merkitystä...
tai ainakaan työsopimuslaki ei siihen ota kantaa.
Tarkalleen ottaen työsopimuslaki sanoo seuraavaa:
Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 (taloudelliset tai
tuotannolliset perusteet) tai 7§:ssä säädetyillä perusteilla
irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle
entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä
yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin
tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli
tehnyt.
riku
> Harjoittelijoita saa palkata vaika irtisanoo tuotannollisilla perusteilla.
Mikä laki moisen mahdollistaa? Käsittääkseni myös harjoittelija
on työntekijä työsopimuslain luvun 6 pykälän 6 kannalta?
Oleellisempaa lienee mitä harjoittelija tekee?
riku
> Samaan hommaan ja hommaan...perkele..!
> Esim. omalla kohdallani homma meni niin, että minut (ja 99 muuta)
> irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
> Minun hommiani jatkoi minun esimieheni.
> Ei ne hommat mihinkään lopu isossa talossa, tekijät vaan vaihtuu ja
> kaikki on aina laillista.
Töiden siirtäminen toisille työntekijöille on lakien mukaista.
> Turhaa mussuttaa laeista, kaikki tehdään pilkulleen oikein, mihinkään
> et pääse kiinni. Ja se on täyttä teoriaa, että joskus pääsisi takaisin
> samaan hommaan, kun esimies taas jossain kohtaa ylennetään...hah.
Jos samaan tai samankaltaiseen tehtävään palkataan 9 kuukauden aikana
uusi työntekijä firman ulkopuolelta, on irtisanominen laiton ja
käsittääkseni laittomasti irtisanotulla on tässä tilanteessa oikeus
korvaukseen. Työpaikkaansa hän tuskin kuitenkaan saa takaisin.
Jos on irtisanottu samoista työtehtävistä 100 työntekijää ja yksi uusi
työntekijä palkataan vastaavaan hommaan, niin ovatko kaikki oikeutettuja
korvaukseen?
riku
Helpoiten tämä käy, jos kyseisessä firmassa on valittu luottamusmies?
Ammattiliiton lakimies osannee kertoa mahdollisuuksistasi toimia.
Työoikeudessa voi hyvinkin olla niin, että työnantaja joutuu
osoittamaan ettei harjoittelijan työtehtävät ole samankaltasia
kuin sinun työtehtäväsi olivat?
riku
...paitsi jos irtisanotulla on uusi työpaikka. 9 kk ajan on
takaisinpalkkausvelvollisuus.
> Jos on irtisanottu samoista työtehtävistä 100 työntekijää ja yksi uusi
> työntekijä palkataan vastaavaan hommaan, niin ovatko kaikki
oikeutettuja
> korvaukseen?
Ei, miksi olisi? Kovalla tuurilla se, jonka työpisteeseen uusi on
palkattu, saattaa jotain saada.
-m-
> Jos on irtisanottu samoista työtehtävistä 100 työntekijää ja yksi uusi
> työntekijä palkataan vastaavaan hommaan, niin ovatko kaikki oikeutettuja
> korvaukseen?
Tietenkin. Oikea menettely olisi ottaa siihen työhön yksi niistä
irtisanotuista.
--
| vnum...@lut.fi home: +358-40-5075560
| IRC naturae alienum est! Periculosum est! Delendum est!
Ja jos irtisanottu hakee työpaikkaa työvoimatoimistossa.
Jos siis irtisanottu päättää vaikka ryhtyä hoitamaan perhettään
eikä hae uutta työpaikkaa, ei työllistämisvelvoitetta ole.
>> Jos on irtisanottu samoista työtehtävistä 100 työntekijää ja yksi uusi
>> työntekijä palkataan vastaavaan hommaan, niin ovatko kaikki
> oikeutettuja
>> korvaukseen?
> Ei, miksi olisi? Kovalla tuurilla se, jonka työpisteeseen uusi on
> palkattu, saattaa jotain saada.
Arvuuttelinkin juuri sitä miten määritellä työpiste tai se kenen
tilalle uusi työntekijä tuli?
riku
Oikeus viimekädessä arvioi?
-m-
No niinhän se aina! :>
riku
> Ei, miksi olisi? Kovalla tuurilla se, jonka työpisteeseen uusi on
> palkattu, saattaa jotain saada.
Tällä logiikalla työnantaja välttyy ongelmilta, kunhan siirtää
ompelukonetta 2 metriä itään, jolloin työpiste ei enää ole sama?
Tuskin ihan noin helpolla, mutta periaatteessa joo.
-m-
Jos kysymyksessa todella on laiton irtisanominen niin kyllä se lakimiehen
palkkaaminen kannatta vaikka ei kuuluisikaan liittoon.
btw: kattaako peruskotivakuutus moiset riitä-asiat? Joitakin
oikeudenkäyntikulujahan se kattaa, mutta en minä ainakaan 100%-sti
ymmärtänyt mitä se kattaa ja mitä ei.
Ei vaan jos irtisanottu on työnhakijana -- vaikka hän ei olisi _työttömänä_
työnhakijana. Kyllä, työnhakijana voi olla vaikka olisi töissä. Olettakaamme
että insinööri on mieluummin ottanut lähetinhommia kuin syljeskelee kattoon.
Mutta haluaisi mieluummin tehdä koulutustaan vastaavaa työtä -- hän pitää
työnhaun voimassa.
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kisuli miau iki.fi [||] cat! ( ) +++
> No sitten kannattaa _HETI_ liittyä. On nimittäin halpa vakuutus, että
> saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, sitten kun työ loppuu.
> Katsoppa tuolta, mitä hyödyt:
> http://www.ytk.fi/fi/
No jos nyt välttämättä haluatte liittyä vain työttömyyskassaanj,
josta ei saa muuta palvelua kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan
verratkaa eri työttömyyskassoja keskenään. Esimerkiksi Insinöörien,
arkkitehtien ja ekonomien työttömyyskassan IAET:n kassamaksu
on halvempi kuin YTK:n. IAET:n nettisivut löydätte osoitteesta
www.iaet.fi.
riku
> Jos kysymyksessa todella on laiton irtisanominen niin kyllä se lakimiehen
> palkkaaminen kannatta vaikka ei kuuluisikaan liittoon.
Mutta kuinka löydät työlainsäädäntöä tuntevan lakimiehen?
Ammattiliitosta on tässä tapauksessa kuitenkin hyötyä. Voit ensin
keskustella ammattiliiton lakimiehen ja tai asiamiehen kanssa miten
asiassa kannattaa toimia. Yleensä ensiksi luottamusmies ottaa ongelman
esille työpaikassa, seuraavaksi ammattiliiton lakimies ja/tai asiamies
ottaa yhteyttä työnantajaliittoon ja yrittää ratkaisua sitä kautta.
Jos ongelma ei ratkea sovittelutietä, auttavat liiton laki ja asiamiehet
työlainsäädäntöä tuntevan lakimiehen löytämisessä. Varsinaiset oikeuskulut
korvaa sitten ainakin osittain ammattiliiton jäsenilleen ottama vakuutus.
riku
Aivan, seison korjattuna.
-m-
Juu, ollaan verrattu. Huomioitavaa on, että tuohon voi liittyä vain jos on
työsuhteessa - ei jo vahingon tapahduttua ja seuraavaa pestiä odotellessa,
lisäksi jäsenkelpoisuuden määrittely rajaa tehokkaasti peevelin suuren osan
IT-alan työläisistä liiton ulkopuolelle (kuten allekirjoittaneen).
Insinörttiliittoon on kyllä hyvä liittyä jo opiskelun aikana
opiskelijajäseneksi, en kiistä - dinersiakin taidetaan tuputtaa edelleen jo
ensimmäisenä opiskeluvuotena ?
--
Pekka
Onkos se niin että se kuusi kuukautta lasketaan siitä ajasta kun irtisanottu
ihminen ihan oikeasti lopettaa työt, elikkä kun irtisanomisaika menee
umpeen?
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Niinpä, ei se laki kiellä jäljellejäävien työntekijöiden uudellesijoittelua
yrityksessä.
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Elikkä jos yritys C on ollut mukana ammatillisten oppilaitosten
opetussuunnitelmaan kuuluvien työssäoppimisjaksojen (ent. työharjoittelu)
toteutuksessa yhtenä harjoittelupaikkana, se ei voi enää osallistua siihen,
jos sieltä on irtisanottu taloudellisiin syihin vedoten henkilökuntaa?
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Olen kuullut, että jos tulee tarvetta palkata joku sinä kuutena (onko se
tosiaan nykyään 6kk) kuukautena irtisanomisen jälkeen, yrityksen on todella
todistettava, että tuotanto ja tilaukset ovat kasvaneet sen verran, että
uusi ihminen tarvitaan ja silloinkin työtä voi tarjota oikeasti uudelle
ihmisille vasta kun sitä on tarjottu ensin irtisanotulle, joka on siitä
kieltäytynyt. Onko näin?
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Ei pidä yleistää.
Harjoittelijan on lisäksi tultava tekemään samaa työtä kuin irtisanottu,
joka osoittaa, että kyseistä työtä olisi ollut sittenkin tarjolla
yrityksessä eikä tuotannolliset perusteet toteudu - taloudelliset kyllä
mutta juuri tähän syyhyn (halvempi työntekijä) sitä ei voi käyttää.
> Olen kuullut, että jos tulee tarvetta palkata joku sinä kuutena (onko se
> tosiaan nykyään 6kk) kuukautena irtisanomisen jälkeen,
Se on yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ei irtisanomisen.
> yrityksen on todella
> todistettava, että tuotanto ja tilaukset ovat kasvaneet sen verran, että
> uusi ihminen tarvitaan ja silloinkin työtä voi tarjota oikeasti uudelle
> ihmisille vasta kun sitä on tarjottu ensin irtisanotulle, joka on siitä
> kieltäytynyt. Onko näin?
Ei yrityksen tarvitse mitään todistella vaan yksinkertaisesti
tarjottava työtä ensin irtisanottulle/irtisanotuille.
riku
Olen kuullut tässä viime aikoina, että se olisi nykyään 6kk. Ja sitten
ollaan keskusteltu onko se 6 vaiko 9 kuukautta.
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Niinpä. Noissa koulutukseen kuuluvissa työharjoittelujaksoissa (pituus 4
viikkoa) on kyse muustakin kuin vain työn tekemisestä, ainakin
opetussuunnitelmien mukaan. Saavathan yritykset noissakin tapauksissa ns.
ilmaista työvoimaa, mutta samaan aikaan yrityksellä ja sen nimittämällä
vastuuhenkilöllä on velvollisuus huolehtia opiskelijan ns. opettamisesta,
elikkä koska opiskelijoilla on yleensä tietyt koulusta annetut tehtävät,
niin niihin pitää löytää vastauksetkin, eivätkä yritykset yksinään pääse
päättämään siitä mitä opiskelija yrityksessä tekee ja miten. Eräällä
tavalla, ja tämä korostuu pienemmissä yrityksissä, opiskelijasta on myös
vaivaa, koska hänen työntekoaan pitää todella valvoa ja häntä pitää opastaa,
jotta sitten jakson päättyessä pitää antaa arvio valvovalle opettajalle.
Eräskin työnjohtaja sanoi minulle, että melkein tekisi mieli vaatia
lisäpalkkaa oppilaitoksilta tuosta "opettajana" toimimisesta.
Joissakin yrityksissä (siis yleisesti, eikä suinkaan pelkästään niissä
paikoissa joista työntekijöitä on irtisanottu) opiskelijoita ei välttämättä
päästetä paljoakaan tekemään. Eräällekin kaverilleni oli työharjoittelussa
sanottu, ettei hän tiettyjä asioita pääse tekemään koska hän "ei ole
ammattilainen". Kaverini oli sitä mieltä, että jos ei koskaan pääse
harjoittelemaan, miten voi tulla ammattilaiseksi.
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
> Olen kuullut tässä viime aikoina, että se olisi nykyään 6kk. Ja sitten
> ollaan keskusteltu onko se 6 vaiko 9 kuukautta.
Minulla on tässä edessäni 1.6.2001 voimaan tullut työsopimuslaki,
jossa se on 9 kuukautta. Aikaisempaa lakia minulla ei ole nyt käytössäni.
riku