Ei ole !
Oliko tämä ensimmäinen huomisista näyttökoekysymyksistä ?
Xpert
--
KALLE ALFA
al...@pp.inet.fi
Todellinen maailma on tuolla jossakin,
ei näytössä lärvisi edessä !!!!
"Xpert" <yellow...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:8hgj2t$cr1$1...@news.kolumbus.fi...
Suomalainen sekä EU-vostoliiton hallinto PERUSTUU kokonaan
TOSI-asioiden SALAAMISEEN ns. hallinto-alamaisilta.
Asunto-Oy ei poikkea tästä käytännöstä.
Jos jokainen tietäisi, mitä ylin johto-porsas tekee
yhteisillä rahoillamme, niin kukaan tuskin maksaisi
"vapaaehtoisesti" mitään, moiseen konkurssipesään.
Ei "liikesalaisuuksia" auta joka jäpikkäälle kertoilla.
Menee luottamus.
Xpert
--
KALLE ALFA
al...@pp.inet.fi
Todellinen maailma on tuolla jossakin,
ei näytössä lärvisi edessä !!!!
"Petteri Parantainen" <pa...@pp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:393dc79...@news.tutka.net...
> Samaa mieltä.
> Lähinnä etsiskelimmekin jotain lakipykälää tueksi asiassa, joka ei
> sietäisi kaikien asiattomien jäpikkäiden nuuskintaa.
> Voitelurahat on sijoitettu IT-osakkeisiin ja tilintarkastajan pitäisi
> myös olla tyytyväinen.
>
> PP
> >
> >
>
Olen itse osallistunut sekä hallituksen toimintaan, että sen vastustamiseen
että sen puolustamiseen ja näin asoy laki on tullut hieman tavallista
tutummaksi.
Yleinen laillinen käytäntö on se, että hallitus päättää mitä päättää ja sen
ei tarvitse päätöksiää perustella eikä esitellä asukkaille. Verrattuna
tavallineen osakeyhtiöön on tehty kuitenkin sellainen myönnytys asukkaille,
että hallituksen on lain mukaan noudattettava yhtiökokouksen päätöksiä.
Toisaalta yhtiökokouksessa ei voida käytännössä päättää mitään sellaista
jota hallitus ei sinne tuo päätettäväksi. Näin ollen lopulta vain
hallituksen valinta on se päätös, jolla on käytännössä merkitystä asioiden
järjestämiseen.
> > Hallituksen jäsenet voidaan erottaa (yhtiökokous) kuten myös
> > isännöitsijä voidaan vaihtaa.
Isännöitsijä tekee kuten hallitus päättää joten isännöitsijän vaihtaminen ei
päätöksiä ja toimintaa juuri siltä osin muuta. Hallituksen voi erottaa mutta
siihen tarvitaan enemmistöpäätös.
> Niin mutta mistäs saadaan ne uudet halukkaat hallitukseen? :>
Jos olet asiassa yksin niin tuskin mistään. Jos hallitus menettelisi lain
vastaisesti niin sitten voisit tehdä asiassa valituksen vaikka yksin.
Erittäin hyvää lukemistoa näyttäisi olevan hallituksen esitys
asunto-osakeyhtiölaiksi vuodelta 1990. Siinä on pykälien lisäksi myös
perusteluja lain tulkinnalle.
> Yleinen laillinen käytäntö on se, että hallitus päättää mitä päättää ja sen
> ei tarvitse päätöksiää perustella eikä esitellä asukkaille. Verrattuna
Mutta fiksu hallitus kertoo tekemisistään ja perustelee päätöksensä.
Näin ainakin meidän taloyhtiössämme. Salailu on ikävää vaikka olisi
laillistakin. Niin ja jos yhtiökokous haluaa saada tietoa niin ei
hallitus sitä voi edes pimittää!
>> Niin mutta mistäs saadaan ne uudet halukkaat hallitukseen? :>
>
> Jos olet asiassa yksin niin tuskin mistään. Jos hallitus menettelisi lain
> vastaisesti niin sitten voisit tehdä asiassa valituksen vaikka yksin.
> Erittäin hyvää lukemistoa näyttäisi olevan hallituksen esitys
> asunto-osakeyhtiölaiksi vuodelta 1990. Siinä on pykälien lisäksi myös
> perusteluja lain tulkinnalle.
Kommentoin vain, että mistäs saadaan uusi hallitus, jos entinen
potkitaan pellolle?
riku
Tuossa ei ole mitään moitittavaa...
...miksei sitten yhtiön asiapapereita voida julkistaa osakkaille ?
Siksi,
että OMA LEHMÄ saattaisi löytyä ojan pohjalta !
Hallituksen toimien (ja sen jäsenten omiin taskuihin kähminnän)
valvonta ei oikein onnistu ilman asiapapereihin tutustumista.
Xpert
... I love my attitude problem !
Olet TOTAALISEN väärässä.
Asunto-Osakeyhtiön yhtiökokouksella on TODELLINEN
ylin päätösvalta yhtiössä, ( aivan toisin kuin osakeyhtiöissä yleensä ).
Yhtiökokouksessa voidaan päättää voidaan kaikista sellaisista
Asunto-Oy:tä koskevista asioista, jotka kokouskutussa on mainittu.
Huom: ja hallitus on velvollinen noudattamaan yhtiökokouksen päätöksiä.
(Jos esim enemmistönä päätätte, että asiakirjat on näytettävä osakkaille,
niin hallitus ei voi asialle yhtään mitään ... näytettävä on !)
Asioita voidaan tuoda Asunto-Oy:n yhtiökokouksen käsiteltäväksi myös
osakkaan toimesta, yhden osakkaan esittämällä hallitukselle kirjallinen
vaatimus tietyn nimetyn asian ottamisesta esille yhtiökokouksessa,
ja 1/10 osakkaista voivat yhteistuumin, niin halutessaan, "terrorisoida"
koko hallituksen toimintaa ihan miten haluavat.
Pankaa vain hallituksenne "ruotuun". Kyllä siihen keinot löytyy !
Rehellinen avoimmuus yhtiön asioiden hoidossa on paras tae
osakkaiden jatkuvalle tyytyväisyydelle !
entinen terroristi - Xpert - nykyinen isännöitsijä
and ...... I love my attitude
problem !
En ole väittänytkään ettei papereita tule jakaa. Yhtiössämme kopioidaan
kaikki kaikille (yhtiökokouksen pk:t, hallituksen pk:t jne.)
Yhtiökokouksessamme ei muuten valita pöytäkirjan tarkastajaa erikseen,
vaan _kaikki_ kokoukseen osallistuneet (yleensä noin 15 henkeä)
tarkastavat ja allekirjoituksellaan hyväksyvät yhtiökokouksen pk:n.
Salailu ei kuulu as-oy:n toimintaan. Ja järjenkäyttökin on sallittua.
Kimmo
Niinhän sitä voisi äkkiseltään luulla. Vilkaisehan vielä kerran mitä minä
oikeastaan kirjoitinkaan.
> Asunto-Osakeyhtiön yhtiökokouksella on TODELLINEN
> ylin päätösvalta yhtiössä, ( aivan toisin kuin osakeyhtiöissä yleensä ).
Sitä en kiistänyt ... esitin vain menettelyn, jolla idioottimaiset päätökset
voidaan pitää poissa yhtiökokouksesta. Et ehkä ymmärtänyt että (A) hallitus
laatii sen esityslistan ja asioista, jotka eivät ole esityslistalla,
yhtiökokous ei voi päättää. Siitä seuraa se, että hallitus kumminkin
ratkaisee ensikädessä mitä asioita ei päätetä ja mitä voidaan päättää.
> Yhtiökokouksessa voidaan päättää voidaan kaikista sellaisista
> Asunto-Oy:tä koskevista asioista, jotka kokouskutussa on mainittu.
> Huom: ja hallitus on velvollinen noudattamaan yhtiökokouksen päätöksiä.
Muista kohta A.
> (Jos esim enemmistönä päätätte, että asiakirjat on näytettävä osakkaille,
> niin hallitus ei voi asialle yhtään mitään ... näytettävä on !)
Muista kohta A ja tarkasta vielä kohta B.
> Asioita voidaan tuoda Asunto-Oy:n yhtiökokouksen käsiteltäväksi myös
> osakkaan toimesta, yhden osakkaan esittämällä hallitukselle kirjallinen
> vaatimus tietyn nimetyn asian ottamisesta esille yhtiökokouksessa,
> ja 1/10 osakkaista voivat yhteistuumin, niin halutessaan, "terrorisoida"
> koko hallituksen toimintaa ihan miten haluavat.
Muista kohta A. Ja lisäksi tämä ote asunto-osakeyhtiölain hallituksen
perusteluista:
(B) Asian, jonka käsittelyä varten ylimääräinen kokous vaaditaan
kutsuttavaksi koolle, tulee olla sellainen, että se kuuluu yhtiökokoukselle.
Hallitus voi kieltäytyä kutsumasta koolle ylimääräistä yhtiökokousta
sellaista asiaa varten, joka ei esimerkiksi lainkaan kuulu
asunto-osakeyhtiön toimialaan tai on hallituksen ratkaistaviin kuuluva asia.
Jollei hallitus asianmukaisesta vaatimuksesta huolimatta kutsu yhtiökokousta
koolle, yksittäinen osakkeenomistajakin voi 32 §:n nojalla hakea
lääninhallitukselta oikeutta kutsua kokouksen koolle.
Tällainen lääninhallituksen päätöksen saaminen kestää helposti kuukausia
eikä välttämättä edes mene läpi lääninhallituksessa jos asia ei kuulu
yhtiökokoukselle. Sellaiset asiat on lueteltu as.oy laissa pykälässä 54
hyvin epämääräisesti. Periaate kuitenkin on se, minkä toit esiin eli
yhtiökokous voi päättää melkein mistä tahansa, mutta vain jos asia on
esityslistalla.
> Pankaa vain hallituksenne "ruotuun". Kyllä siihen keinot löytyy !
Muista kohta B. Vain sellaisia asiota voi pakottaa yhtiökokouksen
esityslistalle, jotka eivät kuulu hallituksen päätettäviin asioihin. Esim.
mummomafia voisi pyrkiä ottamaan kantaa talonmiehen erottamiseen. Ei
hallitus voi tuoda julki tietoja esim. talonmiehen sairauksista tai
työkyvystä. Yhtiökokous ei todellakaan voi tehdä tällaisessa asiassa
päätöstä tietoon perustuen toisin kuin hallitus tai isännöitsijä.
> Rehellinen avoimmuus yhtiön asioiden hoidossa on paras tae
> osakkaiden jatkuvalle tyytyväisyydelle !
En sanoisi noin ehdottomasti. Joskus tietämättömyys voi olla parempi turva
tyytyväisyydelle kuin liika tieto. Joka tapauksessa ainoa varma konsti saada
tietoa ja vaikuttaa on osallistuminen hallitukseen. Samalla tulee myös
vastuu päätöksistä.
Olen nähnyt ihan elävässä elämässä, että jos vaikeaa asiaa käsitellään
yhtiökokouksessa niin:
a) on saatu aikaa päätös, joka on vastoin yhtiökokouksen enemmistön selvää
halua, koska eivät ole lainkaan ymmärtäneet innostuksissaan tekemänsä
päätöksen merkitystä
b) kun yhtiökokouksen osallistujalla on jokin oma mielipide, joka ei perustu
mihinkään tosiasiaan, he eivät muuta sitä vaikka näkisivät todisteet, jotka
osoittavat päinvastaista. sen sijaan heille syntyy joukko perinteisiä
totuuden hylkimisreaktioita, jotka vielä vahvistuvat joukossa.
Edellämainituista syistä varmaan moni hallitus katsoo paremmaksi perehtyä
asioihin ajan kanssa omassa rauhassa. Olen nähnyt kuinka 2-3 tappio jossain
asiassa on kääntynyt hallituksessa jo puolessa vuodessa 4-1 voitoksi ja
vuodessa (5-0 voitoksi) kun hallituksen jäsenet ovat ensireaktiostaan
selviydyttyään todenneet asioiden oikean laidan vaikka tiedossa on että
yhtiökokouksessa asia ei menisi mitenkään läpi.
Jos kaikki hallituksen jäsenet eroavat tai erotetaan he ovat kaikki
vastuussa siitä, että yhtiölle saadaan uusi hallitus.
Jos ei saada aikaan hallitusta niin yhtiö menee selvitystilaan ja joku muu
ulkopuolinen tulee hallitsemaan yhtiötä: "Hakemuksen tuomioistuimelle saa
tehdä hallituksen jäsen, osakkeenomistaja, velkoja tai muu, jonka oikeus
saattaa riippua siitä, että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus."
Tähän vielä sellainen poikkeus huomioon ottaen, että jos kaikki osakkaat
ovat yhtiökokouksessa niin sitten se voi päättää asioista vaikka niitä ei
olisikaan esityslistalla.
Eipä tasan tarkkaan seuraakaan. Hallitus tosin laatii esityslistan,
mutta esityslistalle on otettava yhdenkin osakkeenomistajan vaatimus
yhtiökokouksen käsiteltäväksi saatettavasta asiasta.
>....(B) Asian, jonka käsittelyä varten ylimääräinen kokous vaaditaan
>kutsuttavaksi koolle, tulee olla sellainen, että se kuuluu
yhtiökokoukselle.
>Hallitus voi kieltäytyä kutsumasta koolle ylimääräistä yhtiökokousta
>sellaista asiaa varten, joka ei esimerkiksi lainkaan kuulu
>asunto-osakeyhtiön toimialaan tai on hallituksen ratkaistaviin kuuluva
asia.
Kuten jo aikaisemmin kerroin, ASUNTO-OSAKEYHTIÖN yhtiökokoukselle
kuuluvat yleistoimivallan haltijana yhtiön IHAN KAIKKI asiat.
>Jollei hallitus asianmukaisesta vaatimuksesta huolimatta kutsu
yhtiökokousta
>koolle, yksittäinen osakkeenomistajakin voi 32 §:n nojalla hakea
>lääninhallitukselta oikeutta kutsua kokouksen koolle.
>Tällainen lääninhallituksen päätöksen saaminen kestää helposti kuukausia
>eikä välttämättä edes mene läpi lääninhallituksessa jos asia ei kuulu
>yhtiökokoukselle. Sellaiset asiat on lueteltu as.oy laissa pykälässä 54
>hyvin epämääräisesti. Periaate kuitenkin on se, minkä toit esiin eli
>yhtiökokous voi päättää melkein mistä tahansa, mutta vain jos asia on
>esityslistalla.
>...Vain sellaisia asiota voi pakottaa yhtiökokouksen esityslistalle,
> jotka eivät kuulu hallituksen päätettäviin asioihin.
>...Tähän vielä sellainen poikkeus huomioon ottaen, että jos kaikki osakkaat
>ovat yhtiökokouksessa niin sitten se voi päättää asioista vaikka niitä ei
>olisikaan esityslistalla.
Et nyt ole lukenut pykäliä tarkasti, tai sotket muutoin vain (ehkä
tahallisesti)
normaalin OSAKEyhtiön ja ASUNTO-osakeyhtiön keskenään.
Päätösvalta asunto-osakeyhtiöissä kuuluu osakkeenomistajille,
jotka käyttävät sitä yhtiökokouksissa. Yhtiökokouksen toimivalta on yleinen,
toisin sanoen yhtiökokouksessa voidaan tehdä päätökset yleensä kaikissa
asunto-osakeyhtiön asioissa. Hallituksen tehtävänä on vastaavasti päätösten
toimeenpaneminen. ( Selvää tekstiä, eikös vain ? )
Periaatteellinen ero tavallisiin osakeyhtiöihin verrattuna on huomattava.
Osake-yhtiössä yleensä noudatettavan periaatteen mukaan
yhtiön hallituksella on niin sanottu yleistoimivalta, eli sille kuuluvat
kaikki ne tehtävät, joita ei ole määrätty millekään muulle toimielimelle.
Yhtiökokoukselle taas tavallisessa osakeyhtiössä kuuluu päätösvalta
periaatteessa vain laissa tai yhtiöjärjestyksessä sille määrätyissä
asioissa,
joskin hallitus voi saattaa yhtiökokouksen ratkaistavaksi minkä tahansa
yhtiön asian.
Asunto-osakeyhtiössä on yhtiökokouksella yleinen toimivalta tehdä
päätökset yleensä kaikissa yhtiön asioissa lukuunottamatta niitä asioita,
jotka lain tai yhtiöjärjestyksen nojalla on määrätty yksinomaan hallituksen
päätettäviksi.
Yksinomaan hallituksen päätettäväksi ei laissa ole säädetty mitään.
Eikä yleensä monia asioita yhtiöjärjestyksissäkään. hallituksen
tehtävänähän on yleisesti vain yhtiön "juoksevan" hallinnon hoitaminen
ja isännöitsijän toiminnan valvominen.
Hallituksen päätettäväksi on laissa säädetty ainoastaan isännöitsijän
erottaminen ja hallituksen puheejohtajan valinta, ja sekin vain silloin
ellei yhtiökokous ole jo tätäkin asiaa päättänyt valitessaan hallitusta.
Niinpä KAIKKI asiat ovat asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätettävissä.
Ja KAIKKI yhdenkin osakkaan vaatimat yhtiötä koskevat asiat
on hallitus velvollinen ottamaan yhtiökokouksen esityslistalle.
Sen sijaan kokouksen laillisuuden toteaa yhtiökokouksen puheenjohtaja.
Jos kokous on virheellisesti kuulutettu, ei se siis muutu lailliseksi sillä,
että kokouksen enemmistö niin päättää.
Kokouskutsua koskevat säännökset voidaan sivuuttaa vain, kun
1) koko yhtiön osakepääoma on kokouksessa edustettuja ja
2) kaikki osakkaat ovat tehtävistä päätöksistä yksimielisiä.
Ei siis riitä, että yksimielisyys vallitsee siitä seikasta,että kokous
voidaan
pitää, vaikkei laillista kokouskutsua ole annettukaan, vaan kokouksessa
tehtävistä päätöksistä täytyy vallita yksimielisyys, sillä vähemmistöön
jäävä
osakas saa kokouksen päätösvallattomaksi yksinkertaisesti poistumalla
kokouksesta.
Yhtiökokouksessa ei voida tehdä päätöstä muista kuin niistä asioista,
jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on kokouksessa käsiteltävä tai
jotka on kokouskutsussa mainittu.
Siis muut asiat, joista yhtiökokouksessa halutaan päättää, ON MAINITTAVA
KOKOUSKUTSUSSA. Ainoa asia, josta yhtiökokous voi päättää, vaikkei sitä
ole kokouskutsussa mainittu, on uuden yhtiökokouksen koollekutsuminen.
Kokouskutsuun otettavat asiat määrää kokouksen koollekutsuja,
siis asunto-osakeyhtiön hallitus. Yksityinen osakas voi hyvissä ajoin
ennen kokousta tehdä hallitukselle kirjallisen esityksen JONKIN ASIAN
ottamisesta yhtiökokouksen esityslistalle. Hallituksen ON tällöin OTETTAVA
otettava asia kokouskutsuun ja asia ON KÄSITELTÄVÄ on käsiteltävä
yhtiökokouksessa.
Asunto-osakeyhtiölain 31 §:n mukaan tällaisen vaatimuksen on oikeutettu
tekemään yksikin osakas, kunhan vaatimus vain on tehty kirjallisesti.
Xpert
Sen sijaan, jos nykyisen hallituksen tilalle ei ole löydettävissä uusia
halukkaita
henkilöitä, lienee parasta antaa hallituksen "huseerata" rauhassa.
Kerroinpahan nyt vain, että kyllä se kuri löytyy asunto-osakeyhtiön
hallituksillekin
jos niin vain halutaan ja päättäväisyyttä ja yksimielisyyttä riittää
osakkaiden
"enemmistön" verran.
Olen itse kaksi kertaa joutunut kirjoittamaan asunto-osakeyhtiön hallituksen
toimintaa jyrkästi arvostelevan eli ns."todella pahasti mustamaalaavan"
tiedotteen ja jakanut sen monistettuna itse jokaiseen huoneistoon.
Molemmilla kerroilla (eri yhtiöiden) hallitus muutti pahoin korruptoituneita
toimintaperiaatteitaan VÄLITTÖMÄSTI.
Jotta voin sanoa, että kokemusta on hallitustenkin "ruotuun" panemisesta
ja "hävyttömän" kriittisten kirjoitusten laatimisesta - jos niin antaa
aihetta.
....and ..... I love my attitude problem !
Ei sellaista toki pidä mennä väittämäänkään. Voi olla vaikea näyttää.
Sen sijaan kirjelmässä voi kertoa kuinka hallitus menettelee (väärin).
Suomalaiset (hallituksetkin) ovat niin arkoja "maineestaan"... eikun
kunniastaan, että kyllä muutoksia toimintatapoihin tulee ainakin
vähitellen kunhan omia kirjelmiä vain jaksaa lähetellä osakkaille.
>mutta (kuten lääninhallituksen lakimies minulle sanoi) "hallitus voi toimia
>niinkuin se haluaa". Pykälissä kun ei ole sanktioita niin niiden rikkomista
>ei voi perustuslain mukaan edes kutsua rikokseksi.
Siinä hän oli oikeassa: hallitus voi toimia miten haluaa. Yhtiön osakkaat
voivat kuitenkin enemmistönä erottaa hallituksen yksittäisen jäsenen tai
koko hallituksen tai ottaa yhtiökokouksessa käsiteltäväkseen minkä asian
tahansa. Se on vain sääli, jos enemmistö osakkaista on niin TÖPPÖJÄ,
ettei rötöstelevälle hallitukselle saada "kuria". Tietysti asian takominen
pöhköjen kaaleihin vaatii ennakolta alustavaa kirjallista "provokaatiota".
.....joka minun mielestäni on vain hauskaa. Mitä kiukkuisempi olen, sen
"parempaa" tekstiä syntyy - ainakin omasta mielestäni.
>Se etu asukkailla kuitenkin on, että jos hallitus toimii pahasti väärin,
>se on toimistaan rahallisesti vastuussa yhtiölle.
No tuosta ei ole paljoakaan apua, jos ei itse pääse tarkastamaan yhtiön
kirjanpitoa. Milläs silloin toteat, että rahaa on käytetty muuhun kuin
as.oy:n tarkoituksiin. = Paha pattitilanne.
Yleensä isännöitsijä hoitaa kaikki käytännön asiat ja hallitus vain
"valvoo".
Onkin syytä iskeä tähän valvontavelvollisuuteen (sen laiminlyöntiin).
Kukaan kun ei tahdo kovin mielellään joutua maksumieheksi toisen
tekemistä "rötöksistä". Pikku painostus myös tilintarkastajaa kohtaan
ja vihjeet (jos tietää) asioiden olemisesta hullulla mallilla, saattavat
myös
huolimattoman tilintarkastajan osaltaan taloudelliseen vastuuseen,
mikäli hän ei puutu niihin. Muista, että myös tilintarkastaja on oikeutettu
vaatimaan yhtiökokouksen koolle. Muutama kirjallinen avunpyyntö asian
johdosta lääninhallitukseen saa kyllä hallituksen KILTISTI ottamaan
asiat kokouksen käsittelylistalle. Kai teillä on ainakin muutaman hengen
OPPOSITIO, vai yritätkö ihan yksin taistella hallitus-tuulimyllyä vastaan?
Xpert
> No tuosta ei ole paljoakaan apua, jos ei itse pääse tarkastamaan yhtiön
> kirjanpitoa. Milläs silloin toteat, että rahaa on käytetty muuhun kuin
> as.oy:n tarkoituksiin. = Paha pattitilanne.
Ei täysin mahdoton sillä tilinpäätökset ovat nykyisin aika tarkkoja ja
hallituksen ja isännöitsijän on vastattava kysymyksiin mm. tilinpidosta
yhtiökokouksessa. Salailu siinä yhteydessä varmasti herättäisi epäilykset
yhdellä jos toisella.
> asiat kokouksen käsittelylistalle. Kai teillä on ainakin muutaman hengen
> OPPOSITIO, vai yritätkö ihan yksin taistella hallitus-tuulimyllyä vastaan?
Opposition koko on 25% mutta en itse kuulu siihen. Listaa kerättiin
väittämällä hallituksen tehneen laittoman irtisanomisen määrittelemättä sen
tarkemmin mitä lakia olisi rikottu tai ilman että asiassa on nostettu
kannetta. Vaatimuslistalla vaaditaan sellaisen asian käsittelyä, joka on
asiasisällöltään virheellinen ja liittyy toimenpiteeseen, jonka yhtiökokous
yksimielisesti on jo antanut hallituksen päätettäväksi.
Kirjanpitäjänä voin kertoa sinulle, että tilinpäätöksestä et kyllä näe mihin
rahat todella ovat kuluneet.
Itse ryhdyin 1970 luvulla opiskelemaan kirjanpitoa juuri sen vuoksi,
että huomasin isossa as.oy:ssä, jollaisessa silloin asuin,
voitavan panna noin 100 000 mk vuodessa vaikka isännöitsijän omalle
tilille Cayman-saarilla, ilman että yhtiökokous asiaa huomaisi, tai
että vaikka huomaisi, niin ei voisi asialle yhtään mitään.
Ja tilanne on nykyäänkin ihan samanlainen.
Ainoa keino on tilien tarkastus ihan itse, jolloin voi kuittien lajista
suoraan nähdä, ovatko ne as.oy:n kuluja, vai isännöitsijän oman
kesämökin rakentamiseen menneitä kustannuksia.
>Vaatimuslistalla vaaditaan sellaisen asian käsittelyä, joka on
>asiasisällöltään virheellinen ja liittyy toimenpiteeseen, jonka
>yhtiökokous yksimielisesti on jo antanut hallituksen päätettäväksi.
Yhtiökokous voi myös myöhemmin tehdä aivan päinvastaisen päätöksen.
Eli ei tuossa sinällänsä mitään väärää ole.
Epäilen kuitenkin että ehdotus ei saa yhtiökokouksessa riittävää
kannatusta, joten sen voi ihan hyvin ottaa esityslistalle
(miksei sitä otettaisi) , asia on käsitelty pois päiväjärjestyksestä
2:ssa minuutissa. Miksi turhaan ärsyttämään vain 25 %:n suuruista
oppositiota ? Antaa heidän tuoda asioitaan yhtiökokoukseen ihan
rauhassa vain.
Xpert
....I love my attitude problem
Siitä kuitenkin näkyy se, onko budjetti ylitetty... eikös vain? Toki
kirjanpidossa voi tehdä monenlaista vääryyttä ja sitä vastaan voi taistella
vain tarkastamalla kirjanpidon.
> >Vaatimuslistalla vaaditaan sellaisen asian käsittelyä, joka on
> >asiasisällöltään virheellinen ja liittyy toimenpiteeseen, jonka
> >yhtiökokous yksimielisesti on jo antanut hallituksen päätettäväksi.
>
> Yhtiökokous voi myös myöhemmin tehdä aivan päinvastaisen päätöksen.
> Eli ei tuossa sinällänsä mitään väärää ole.
Ei ole väärää siinäkään että hallitus toteaa että asia on jo päätetty eikä
sitä varten tarvita uutta kokousta. Jos yhtiökokous olisi halunnut
hallituksen tekevän tietynlaisen päätöksen asiaa ei tietenkään olisi jätetty
hallituksen päätettäväksi.
> Epäilen kuitenkin että ehdotus ei saa yhtiökokouksessa riittävää
> kannatusta, joten sen voi ihan hyvin ottaa esityslistalle
> (miksei sitä otettaisi) , asia on käsitelty pois päiväjärjestyksestä
> 2:ssa minuutissa. Miksi turhaan ärsyttämään vain 25 %:n suuruista
> oppositiota ? Antaa heidän tuoda asioitaan yhtiökokoukseen ihan
> rauhassa vain.
Kokemuksesta tiedetään että kokous riistäytyisi käsistä eikä sinne
kesälomien aikana tulisi muita kuin paikallinen mummomafia tekemään omia
päätöksiään. Niiden päätösten korjaaminen olisi paljon hankalampi ja isompi
prosessi kuin jättää päätökset kokonaan tekemättä.
Eli: minulle jäi vain epäselväksi,
että mistä tässä loppujen lopuksi olikaan kysymys ?
Xpert
Ennenkuin kerron niin mietipä, onko sillä asialla mitään merkitystä?
Kyse on siitä, että yhtiökokoukselle esitettiin päätettäväksi siirrytäänkö
talonmiehestä huoltoyhtiöön.
Kokoukseen tuli sankoin joukoin porukkaa ilmeisenä aiheenaan vastustaa
siirtymistä.
Kun oli päästy kohtaan, jossa hyväksytään esityslista, niin kaikki olivat
yksimielisiä siitä, että em. asia kuuluu hallituksen päätettäväksi eikä
kokouksessa siis tarvitse päättää asiaa. Muutettiin esityslista niin ettei
asiaa päätetä kokouksessa ja sitten ei siis tehty päätöstä pitää talonmies.
Nyt kun hallitus sitten päätti siirtyä huoltoyhtiöön ja irtisanoi
talonmiehen lakipykäliä noudattaen niin pieni joukko talonmiehen ystäviä
keräsi nimiä vaatimukseen, jossa kerrottiin hallituksen erottaneen
talonmiehen laittomasti. Helppohan tällaiseen on nimiä saada kun oikein
laittomuudesta syytetään. Saas nähdä mitä sitten tapahtuu kun samainen
porukka saa tietää että uutta talonmiestä ei olekaan tulossa tilalle ;-)
Hallitus päätti ettei ole aihetta kutsua kokousta koolle, koska mitään
laitonta ei ole osoitettu. Vähemmistöllä on nyt oikeus pyytää
lääninhallitukselta lupaa kutsua kokous koolle. Saas nähdä katsooko
lääninhallitus että talonmiehen laittoman irtisanomisen käsittely kuuluisi
yhtiökokokuseen. Lain mukaan se kuuluu paikalliseen alioikeuteen.
Ei ole, mutta olisi hauska tietää.
>Saas nähdä katsooko lääninhallitus että talonmiehen laittoman
>irtisanomisen käsittely kuuluisi yhtiökokokuseen.
Irtisanominen ei ollut laiton (ellei siinä sitten ollut jotain laitonta).
Hallituksen syyttäminen laittomuuksista on varsin uskallettua ja
harkitsematonta. Hallituksen jäsenet voivat esittää perusteltuja
korvausvaatimuksia.
Loppuun toteutetun asian puiminen ei todellakaan kuulu enää
yhtiökokoukselle tippaakaan. Saman (tällä kertaa jo täysin loppuun
käsitellyn) asian perusteella tuskin on mahdollista saada ylimääräistä
yhtiökokoustakaan koolle.
Jos joku (enemmistö) haluaa yhtiön palkaavan talonmiehen uudelleen,
niin se on sitten eri asia. Tämä tuskin on enää edes mikään
todellinen vaihtoehto, jos hallitus kerran on tehnyt huoltoyhtiön kanssa
huoltosopimuksen.
Turha siinä on sitten enää mummo-vähemmistönkään rypistellä.
......Vaikka talonmies olisi ollut kuinka mukava ihminen.
Xpert
......I love my attitude problem !
Kyllä tutkimuspyyntöä asiassa on myös harkittu, mutta se ei auttaisi itse
asiassa, sillä tuloksia saisi, jos saisi, vasta vuosien päästä.
Mielenkiintoista olisi tietää olisiko mahdolliseen kunnianloukkaukseen
epäiltäviä paperin kirjoittaja, sen kerääjät vaiko allekirjoittaneet. Vain
viimeisten nimet löytyvät paperista.
> Loppuun toteutetun asian puiminen ei todellakaan kuulu enää
> yhtiökokoukselle tippaakaan. Saman (tällä kertaa jo täysin loppuun
> käsitellyn) asian perusteella tuskin on mahdollista saada ylimääräistä
> yhtiökokoustakaan koolle.
Vähän epäilin, uskaltaako hallitus olla käsittelemättä vaatimusta, mutta
kyllä he lopulta uskalsivat kun kaksi lakimiestä sitä suositteli ja lain
perusteluistakin sai tukea asialle.
> Jos joku (enemmistö) haluaa yhtiön palkaavan talonmiehen uudelleen,
> niin se on sitten eri asia. Tämä tuskin on enää edes mikään
> todellinen vaihtoehto, jos hallitus kerran on tehnyt huoltoyhtiön kanssa
> huoltosopimuksen.
Näin on.. uskoisin että ensijärkytyksen jälkeen kun asiaan on totuttu ei
uutta ainakaan heti valita (ei voikaan tai sitten irtisanominen olisi
ollutkin laiton)
> Turha siinä on sitten enää mummo-vähemmistönkään rypistellä.
> ......Vaikka talonmies olisi ollut kuinka mukava ihminen.
No en minä häntä mukavaksi sanoisi. Kustannussäästö on kyllä mahtava.
Enemmän kuin talonmiehen nimellispalkka.
> Ari Laitinen wrote
> >Ei täysin mahdoton sillä tilinpäätökset ovat nykyisin aika tarkkoja ja
> >hallituksen ja isännöitsijän on vastattava kysymyksiin mm. tilinpidosta
> >yhtiökokouksessa. Salailu siinä yhteydessä varmasti herättäisi epäilykset
> >yhdellä jos toisella.
>
> Kirjanpitäjänä voin kertoa sinulle, että tilinpäätöksestä et kyllä näe mihin
> rahat todella ovat kuluneet.
>
> Itse ryhdyin 1970 luvulla opiskelemaan kirjanpitoa juuri sen vuoksi,
> että huomasin isossa as.oy:ssä, jollaisessa silloin asuin,
> voitavan panna noin 100 000 mk vuodessa vaikka isännöitsijän omalle
> tilille Cayman-saarilla, ilman että yhtiökokous asiaa huomaisi, tai
> että vaikka huomaisi, niin ei voisi asialle yhtään mitään.
> Ja tilanne on nykyäänkin ihan samanlainen.
>
> Ainoa keino on tilien tarkastus ihan itse, jolloin voi kuittien lajista
> suoraan nähdä, ovatko ne as.oy:n kuluja, vai isännöitsijän oman
> kesämökin rakentamiseen menneitä kustannuksia.
Olen ison asunto-osakeyhtiön hallituksen pj. Meillä tarkastetaan
tositteet neljännesvuosittain. Homma tapahtuu niin, että isännöitsijä
tuo hallituksen kokoukseen pankin tiliotteet viimeiseltä kolmelta
kuukaudelta. Samoin hän tuo mukanaan kaikki lasku- ja maksu-
kuitit samalta ajalta. Nämä käydään yksin kappalein läpi.
Minä luen tiliotteesta pelkän markkasumman kerrallaan ja isännöitsijä
esittää vastaavan kuitin ja kertoo, mikä se on. Suurin osahan noista
menoista on entuudestaan tuttuja eli toistuvat kuukausittain.
Kuvailemallasi tavalla juuri selvitetään, mihin rahat todella ovat kuluneet.
Tuohon puuhaan vain ei ole tavallisella as.oy:n osakkaalla oikeutta,
vaan se on nimenomaan hallituksen tehtävä.
Jos isännöitsijä ja hallitus ovat kimpassa keskenään (etujen kähminnässä)
tai hallitus saamaton ja laiminlyö valvontavelvollisuutensa, ei edes
tilintarkastaja kykene pelkkien kuittien perusteella päättelemään, kuuluuko
jokin remonttilasku as.oy:lle vai isännöitsijän kesämökille. Isännöitsijä
tietysti kertoo kysyttäessä, että joo, se oli pesutuvan seinien maalaus,
kun maalit olivat niin kosteudesta käpristyneet.
Ja as.oy:n osakkeenomistajat - sen kun vain maksavat - vastikkeissaan.
Xpert
Ruoskikaa jos olen väärässä, mutta tämä on minun näkemykseni asiasta.
Jape
"KALLE ALFA" <al...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:73V_4.601$S01....@read2.inet.fi...
> miksei ole ? siksikö että osakkaat eivät saisi tietää jos kalliimman
> tarjouksen tehnyt firma on saanut urakan ,eikä heräisi epäilyksiä että
> hallituksen jäsenille olisi maksettu "voitelurahoja". mitä myös tapahtuu
> eikä ihan harvoinkaan .myös rakennusalalla toiminut kalle alfa.
> ps. jospa taloyhtiöiden osakkaat tietäisitte mitä kaikkea tapahtuu
> urakkakilpailuissa niin persettänne kylmäisi.
>
> --
> KALLE ALFA
> al...@pp.inet.fi
> Todellinen maailma on tuolla jossakin,
> ei näytössä lärvisi edessä !!!!
PERIAATTEESSA ...kyllä !
...käytännössä ... eipä juuri kannata tuohon luottaa ....
As.Oy:n tilintarkastaja katsoo "joitakin asiakirjoja"
(tms) läpi - yleensä - varsin hätäisesti, ja jos hän ei huomaa
mitään laitonta niin hyväksyntä ja ....
.....nimi ja leima vain paperiin ... , eli :
tilit on oikein aloitettu ... ja päätetty ... ja tarvittava määrä
hallituksen jäsenten nimiä löytyy päätöspöytäkirjoista....
ja kaikki kuitit oikein numeroitu ja tallessa (mapissa)...
Alueellisen isännöintitoimiston hoitaessa sen yhtiön tilejä
ja muutakin kiinteistönhoitoa, jossa tuolloin itse asuin .... niin ...
kiinnostuin jo 1970-luvulla As.Oy:n tileistä ja kirjanpidosta ja ...
.... nyt jo jonkin verran kokeneena kirjanpitäjänä ja tilintarkastajana
voin "luottamuksellisesti" kertoa KAIKILLE osakkeenomistajille,
että ainakin minä isohkon (>100 asuntoa) As.Oy:n isännöitsijänä,
kykenisin varsin HELPOSTI siirtämään noin 100 000 mk
vuodessa omalle tililleni Cayman-saarille, ilman että KUKAAN
yleensä huomaisi mitään ... ja jos vaikka jotain huomaisikin,
niin EI ainakaan VOISI TEHDÄ asialle (minulle)yhtään mitään.
Näin on näreet .... valitettavasti ....
Xpert