Hassut lait Suomessa?
Otto J. Makela
arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä ajantasaista lainsäädäntöä,
vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä) Rakennuskaari.
Suuri osa kaaren kohdista on merkitty kumotuiksi tai toisiin lakeihin
siirretyiksi, mutta osa ei.
Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000#L7
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Ari Laitinen
> Varsin vanha tapa repiä huumoria lainsäädännöstähän on, että
> kaivellaan arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä ajantasaista
> lainsäädäntöä, vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä)
> Rakennuskaari. Suuri osa kaaren kohdista on merkitty kumotuiksi tai
> toisiin lakeihin siirretyiksi, mutta osa ei.
>
> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
>
> http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000#L7
Ja vielä paremmin miksei nimismiehiä ole pantu syytteeseen virkavirheestä
kun eivät ole sakkoja perineet lain mukaisesti?
Asia varmaan selkiäisi jos tuollaisen rikosilmoituksen pistäisi vetämään.
Paljonkohan se talari on nykymarkoissa?
Eddie
> Varsin vanha tapa repiä huumoria lainsäädännöstähän on, että kaivellaan
> arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä ajantasaista lainsäädäntöä,
> vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä) Rakennuskaari.
> Suuri osa kaaren kohdista on merkitty kumotuiksi tai toisiin lakeihin
> siirretyiksi, mutta osa ei.
>
> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
Voisiko olla kyse siitä, että ei ole olemassa enää talonpoikia, eikä
näin ollen ketään, jota laki koskisi. Oletettavasti myös talon käsite
on sisällöltään erilainen kuin nykyään.
Rakentamista ja maankäyttöä säätelee kuitenkin nykyisin Maankäyttö- ja
rakennuslaki, joka on vuodelta 1999.
Eddie
Todennäköisemmin kyse on kuitenkin yksinkertaisesti vain siitä, että
Maankäyttö- ja rakennuslaki märää, että
"Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava
tämän lain säännöksiä, jollei erikseen toisin säädetä.".
Toisin sanoen, vaikka tuo vanha laki on muodollisesti voimassa, niin
voimassa oleva lainsäädäntö johtaa siihen, ettei sitä sovelleta.
nikke
Kartanoissa maavuokralaisina, eli taksvärkkiläisinä olleet työläiset
olivat vasemmiston sanastossa torppareita.
Talonpojista tuli politiikan logiikan mukaisesti suojeluskuntalaisia, ja
torppareista punakaartilaisia. Kaupunkien tehtaiden työläiset eivät
heitä olleet. Jälkimäiset kapinoivat, koska politiikan logiikan
mukaisesti heillä ei ollut vaihtoehtoa. Valkoisilla ei ollut
aikomustakaan kunnioittaa heidän tahtoaan.
--
"Rauha meidän aikanamme" - Neville Chamberlain
Jukka K. Korpela
> Katsomalla Finlexistä ajantasaista lainsäädäntöä,
> vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä) Rakennuskaari.
> Suuri osa kaaren kohdista on merkitty kumotuiksi tai toisiin lakeihin
> siirretyiksi, mutta osa ei.
Finlex ei ole virallinen tietolähde, eikä sitä kaikilta osin yritetäkään
pitää ajan tasalla. Käytännössä toki yleensä oletetaan sen kuvaavan voimassa
olevaa lakia, ellei ole erityistä syytä epäillä muuta. Suomessa virallisia
lakia koskevan tiedon lähteitä ovat vain lait sellaisina kuin ne on
julkaistu, joten sen selvittämiseksi, onko jokin vuoden 1734 lain säädös
voimassa, olisi periaatteessa käytävä läpi kaikki senjälkeinen lainsäädäntö
(lait ja lakien tasoiset tai niitä ylemmät säädökset, kuten EU-asetukset),
kunnes löytyy kumoava säädös tai kaikki on käyty läpi. Tilanne on siis melko
absurdi.
> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
Tässä antaa epäilyyn aihetta se, että netistä löytyy väitteitä, joiden
mukaan kyseiset humalanviljelyä koskevat säädökset olisi kumottu vuonna
1915. Kyseessä saattaa toki olla perätön väite, jota on kopioitu
tarkistamatta alkuperäisiä lähteitä.
Ilmeistä kuitenkin on, että kyseiset säädökset ovat jo kauan sitten
lakanneet olemasta sovellettavaa oikeutta. Jos niitä ei ole muodollisesti
kumottu, vastaus kysymykseen ”Millä perusteella – –” on desuetudo-periaate:
säädöksen, jota ei ole hyvin pitkiin aikoihin sovellettu, vaikka sitä
vastaavia tilanteita esiintyy, katsotaan lakanneen olemasta voimassa.
--
Yucca
Ari Laitinen
> Ilmeistä kuitenkin on, että kyseiset säädökset ovat jo kauan sitten
> lakanneet olemasta sovellettavaa oikeutta. Jos niitä ei ole
> muodollisesti kumottu, vastaus kysymykseen "Millä perusteella - -" on
> desuetudo-periaate: säädöksen, jota ei ole hyvin pitkiin aikoihin
> sovellettu, vaikka sitä vastaavia tilanteita esiintyy, katsotaan
> lakanneen olemasta voimassa.
Kuten dvd-levyjen kopiointi ja puhuminen kännykkään ajaessa jne... nykyiset
lainsäätäjät ovat oikein innostuneet laatimaan tällaisia lakeja, joita ei
tulla soveltamaan ja ne sitä kautta sitten vanhenevat :-)
Tapio Väättänen
> Kuten dvd-levyjen kopiointi ja puhuminen kännykkään ajaessa jne...
Onko DVD-levyjen kopiointi kielletty ajaessa? No, onhan molemmat tarkkutta
vaativaa hommaa, että kai tuollainen laki tahi säädös on ihan perusteltu.
--
sip:t...@tav.iki.fi http://tav.iki.fi
"Relational people do it on tables!" -- Timon kommentti tietoviikon
artikkeliin "Miksi tietokanta ei ole enää seksikäs?"
H Markus Lang von Oberstdorf
Otto J. Makela wrote:
> Varsin vanha tapa repiä huumoria lainsäädännöstähän on, että kaivellaan
> arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä ajantasaista lainsäädäntöä
Tuollainen kaivelu on itse asiassa varsin uusi tapa - räkänokkain ja
märkäkorvain pölvästelyä.
Aikamies menee kirjastoon ja lukee "Suomen laki" -nimistä kolmiosaista
kirjaa.
> vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä) Rakennuskaari.
Vai oikein "nykysuomeksi käännettynä"? Teksti on samassa muodossa mm.
vuoden 1934 Lakikirjassa.
> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
Ehkäpä siksi että ne ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa?
Sellaista säännöstä ei saa soveltaa (PeL 106 §).
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
>> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
>> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
>
> Ehkäpä siksi että ne ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa?
> Sellaista säännöstä ei saa soveltaa (PeL 106 §).
Outo ajatus. Mikähän perustuslain nimenomainen kohta olisi kyseessä?
Ainoa, mikä tuntuisi edes kuviteltavissa olevalta, on omaisuuden suojaa
koskeva säädös. Mutta sen ei katsota olevan esteenä sille, että muut,
mahdollisesti paljon merkittävämmät omaisuuteen kohdistuvat rasitukset
pidetään voimassa, kuten kiinteistövero (ja jokamiehenoikeus, joka
sisältää periaatteessa hyvin suuria omistusoikeuden rajoituksia).
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Otto J. Makela
> Otto J. Makela wrote:
>> Varsin vanha tapa repiä huumoria lainsäädännöstähän on, että kaivellaan
>> arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä ajantasaista lainsäädäntöä
>
> Tuollainen kaivelu on itse asiassa varsin uusi tapa - räkänokkain ja
> märkäkorvain pölvästelyä.
Räkänokkain ja märkäkorvain kuten kuten esimerkiksi BBC:n sekä
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/7081038.stm
> Aikamies menee kirjastoon ja lukee "Suomen laki" -nimistä kolmiosaista
> kirjaa.
Josta myös Rakennuskaari edelleen löytyy, kuten varmasti tiedät.
>> vuoden 1734 alta löytyy (nykysuomeksi käännettynä) Rakennuskaari.
>
> Vai oikein "nykysuomeksi käännettynä"? Teksti on samassa muodossa mm.
> vuoden 1934 Lakikirjassa.
Vuoden 1734 kirjoitusasu on kuitenkin 200 vuotta tuota vanhempi:
VII. Lucu. Cuinga humalisto pitä istutettaman ja woimasa pidettämän.
1.§. Joca talolla pitä humalisto oleman, ja istuttacon talonpoica hywiä
juuria neljällekymmenelle salwolle joca wuosi, sijhen asti että nijtä
tule caxi sataa coco talolle. Jos ei se tapahdu; wetäkön sackoa joca
wuodelda yhden talarin, ja istuttacon cuitengin cuin sanottu on, ellei
se löydy, ettei humalistoa sijnä taida istutettaa, eli ylöspidettää.
2.§. Nimitysmies candacon syys Käräjäsä sen päälle, joca humalistoa ei
ole nijn istuttanut, ja ottacon sacon ulos ennen Tuoman päiwää. Jos
Nimitysmies sen laiminlyö; andacon itze sen sacon ulos.
3.§. Jos talonpoica löytä edesäns humaliston cahten sataan salcoon asti;
pitäkön sen woimasa, ja lisätkön, jos hän woi. Jos hän laske humaliston
häwiämän, wetäkön sackoa yhden talarin joca neljäldäkymmeneldä salwolda.
Jos hän sen jättä peräti autioxi; wetäkön sackoa kymmenen talaria, ja
tehkön humaliston uudesta.
-- http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175909.html#VII.
>> Millä perusteella esimerkiksi kaaren 7. luvun määräykset 200-salkoisen
>> humaliston kasvattamisesta eivät nykyään sido talon omistajia?
>
> Ehkäpä siksi että ne ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa?
> Sellaista säännöstä ei saa soveltaa (PeL 106 §).
Tarkalleen millä tavalla määräys talojen varustuksesta (joksi tuohon
aikaan ilmeisesti luettiin oluentekemisen tarpeet) on perustuslain
vastainen, erilaisia rakennusmääräyksiähän annetaan edellenkin?
Tähän kohtaan voinkin mainita ympäristöoikeuden opettajan antaman
vastauksen, jossa todettiin että hyvinkin vanhoja säädöksiä on edelleen
voimassa, vaikkei niitä tosin välttämättä enää vuosikymmeniin ole
sovellettu. Lähtökohtaisesti mahdollisissa kolliisiotilanteissa uudempi
erityissäännös syrjäyttää vanhan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dumb_laws
Onko kukaan koskaan kertonut sinulle asiaa joka lienee kaikille muille
kuin sinulle ilmeinen: mikäli et ehdoin tahdoin joka käänteessä tee
itsestäsi hankalaa ihmistä ja snobia jonka kanssa on mahdoton
keskustella asiallisesti, sinulla saattaisi jopa joskus olla
realistisia mahdollisuuksia työllistyä?
H Markus Lang von Oberstdorf
Otto J. Makela wrote:
> Räkänokkain ja märkäkorvain kuten kuten esimerkiksi BBC:n sekä
> Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin:
Oh-hoh, luetaanko sielläkin Finlexiä? Englannissa noudatetaan common
law'ta (tapaoikeutta) aivan eri määrin kuin Suomessa.
>> Aikamies menee kirjastoon ja lukee "Suomen laki" -nimistä kolmiosaista
>> kirjaa.
>
> Josta myös Rakennuskaari edelleen löytyy, kuten varmasti tiedät.
Lakien nimiä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella, kuten et näy tietävän.
>> Vai oikein "nykysuomeksi käännettynä"? Teksti on samassa muodossa mm.
>> vuoden 1934 Lakikirjassa.
>
> Vuoden 1734 kirjoitusasu on kuitenkin 200 vuotta tuota vanhempi:
Vuoden 1934 suomi ei vielä ollut nykysuomea.
>> Ehkäpä siksi että ne ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa?
>> Sellaista säännöstä ei saa soveltaa (PeL 106 §).
>
> Tarkalleen millä tavalla määräys talojen varustuksesta (joksi tuohon
> aikaan ilmeisesti luettiin oluentekemisen tarpeet) on perustuslain
> vastainen, erilaisia rakennusmääräyksiähän annetaan edellenkin?
Ai-jai, nyt panit pahan! Tähän pitäisi vastata laajemmin kuin aika
sallii. Täydellisessä vastauksessa viitattaisiin varmaankin seuraaviin
lainkohtiin:
PeL 1 §: Valtiosääntö turvaa yksilön vapauden.
PeL 2 §: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin (ts. viranomainen
voi käyttää valtaa vain sikäli kuin siihen on eduskunnan säätämässä
laissa annettu valtuutus).
PeL 7 §: Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen.
PeL 10 §: Jokaisen yksityiselämä on suojattu.
PeL 15 §: Jokaisen omaisuus on turvattu.
PeL 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutuminen.
Se, kasvaako talossa humalaa vai ei, kuuluu yksityiselämän suojan,
henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden suojan piiriin. Viranomainen ei
voi tällaista seikkaa säädellä, ellei siihen ole laissa annettu
täsmällistä ja nimenomaista valtuutusta. Nähdäkseni perusoikeuksiin
kuuluva yksityiselämän suoja ohittaa nykyisin tietyt rakennuskaaressa
mainitut velvoitteet eikä näitä voida tuomioistuimessa soveltaa eikä ole
de facto aikoihin sovellettukaan.
Mutta jos joku houkka menee tahallansa laskemaan sikojaan toisen
aidattuun terhometsään, niin kyllä ---kele sietääkin menettää sikansa!
> mahdoton
> keskustella asiallisesti, sinulla saattaisi jopa joskus olla
> realistisia mahdollisuuksia työllistyä?
Ad hominem -hyökkäyksesi epäonnistuu, koska et tunne tämänhetkistä
työtilannettani. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan (paitsi
sinunlaisesi väärä profeetta).
Oma avauksesi oli niin rikkiviisas, että se ansaitsi kaiken tölvinnän,
jonka siihen saatoin muilta kiireiltäni kohdistaa.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
> Vuoden 1934 suomi ei vielä ollut nykysuomea.
Kielentutkimuksessa nykysuomen määritellään yleensä alkavan vuodesta
1870, ja sitä edelsi varhaisnykysuomi.
>> Tarkalleen millä tavalla määräys talojen varustuksesta (joksi tuohon
>> aikaan ilmeisesti luettiin oluentekemisen tarpeet) on perustuslain
>> vastainen, erilaisia rakennusmääräyksiähän annetaan edellenkin?
>
> Ai-jai, nyt panit pahan! Tähän pitäisi vastata laajemmin kuin aika
> sallii.
Vastauksen laajuudella voidaan usein pyrkiä kätkemään argumenttien
vähyys ja heikkous.
> Täydellisessä vastauksessa viitattaisiin varmaankin seuraaviin
> lainkohtiin:
>
> PeL 1 §: Valtiosääntö turvaa yksilön vapauden.
> PeL 2 §: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin (ts. viranomainen
> voi käyttää valtaa vain sikäli kuin siihen on eduskunnan säätämässä
> laissa annettu valtuutus).
> PeL 7 §: Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen.
> PeL 10 §: Jokaisen yksityiselämä on suojattu.
> PeL 15 §: Jokaisen omaisuus on turvattu.
> PeL 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja
> ihmisoikeuksien toteutuminen.
>
> Se, kasvaako talossa humalaa vai ei, kuuluu yksityiselämän suojan,
> henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden suojan piiriin.
Ilmeisesti sinun logiikkasi mukaan perustuslain mukaan myös esimerkiksi
hampun viljely ja polttelu, talon sytyttäminen tuleen ja naapurin
tavaroiden varastaminen ovat sallittuja. Vai voitko esittää jonkin syyn,
jonka nojalla perustuslaki logiikkasi mukaan ei kumoaisi myös tuollaisia
asioita koskevia tavallisen lain säädöksiä, jos ne kerran kumoavat
oletetun humalanviljelypakon?
> Viranomainen ei
> voi tällaista seikkaa säädellä, ellei siihen ole laissa annettu
> täsmällistä ja nimenomaista valtuutusta.
Viranomainen säätelee tai yrittää säädellä lukemattomia asioita ilman,
että jokaisesta asiasta on erikseen säädetty. Mutta tässä ei ole kyse
viranomaisten toiminnasta vaan −laista−.
> Nähdäkseni perusoikeuksiin
> kuuluva yksityiselämän suoja ohittaa nykyisin tietyt rakennuskaaressa
> mainitut velvoitteet
Tuo on ainakin sadan millikafkan huuhaata. Miten säädös, jonka peruste
on ollut _yleinen etu_ ja jolla on säädetty tietynlainen viljely
yleiseksi velvollisuudeksi, jota käytännössä harrastetaan puutarhassa
tai pellossa, olisi _yksityiselämää_ koskeva? Olisin sentään luullut
sinun väsäävän kvasiargumentin tekeleen luonnosta omaisuuden suojan
ympärille.
Humalanviljelypakko on kumoutunut aikoja sitten, kauan ennen nykyistä
perustuslakia, desuetudon kautta. Siksi on vain marginaalisesti
kiinnostavaa, onko se myös nimenomaisesti kumottu. Mutta jos joku haluaa
jotain uutta tuoda asiaan, niin tuon kumoamisen tarkistaminen taitaisi
olla liki ainoa tapa.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Otto J. Makela
> Otto J. Makela <o...@iki.fi> wrote:
>> H Markus Lang von Oberstdorf <ml...@elisanet.fi> wrote:
>>> Otto J. Makela <o...@iki.fi> wrote:
>>>> Varsin vanha tapa repiä huumoria lainsäädännöstähän on, että
>>>> kaivellaan arkaaisia määräyksiä. Katsomalla Finlexistä
>>>> ajantasaista lainsäädäntöä
>>> Tuollainen kaivelu on itse asiassa varsin uusi tapa - räkänokkain
>>> ja märkäkorvain pölvästelyä.
>> Räkänokkain ja märkäkorvain kuten kuten esimerkiksi BBC:n sekä
>> Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin:
>> http://news.bbc.co.uk/2/hi/7081038.stm
>
> Oh-hoh, luetaanko sielläkin Finlexiä? Englannissa noudatetaan common
> law'ta (tapaoikeutta) aivan eri määrin kuin Suomessa.
Kun viittasit "tuollaiseen kaiveluun" otaksuin, että puhut huumorin
repimisestä lakitekstistä. Ilmeisesti esititkin mielipiteesi siitä,
että nykyisellään Talentum-yrityksen julkaisema paperikirja on
jollakin määreellä "parempi" kuin oikeusministeriön tuottama online-
säädöskokoelma?
Pahoittelen, että snobbailusi kohde meni minulta ohi.
[...]
> Oma avauksesi oli niin rikkiviisas, että se ansaitsi kaiken
> tölvinnän, jonka siihen saatoin muilta kiireiltäni kohdistaa.
Juurikin tähän tapaasi tulkita jokin kysymys rikkiviisaaksi ja sitten
vetää tämän seurauksena pisum nenääsi (siirtyen tölvimiseen) viittasin
sanoessani että teet itsestäsi hankalan ihmisen.
Miten olisi että jatkossa säästäisit aikaasi vieläkin enemmän,
ja jättäisit vastauksesi kokonaan kirjoittamatta?
H Markus Lang von Oberstdorf
Otto J. Makela esitti lausuntonaan seuraavan:
> Ilmeisesti esititkin mielipiteesi siitä,
> että nykyisellään Talentum-yrityksen julkaisema paperikirja on
> jollakin määreellä "parempi" kuin oikeusministeriön tuottama online-
> säädöskokoelma?
Esitin sen tosiseikan, että "hassujen" lakien kaivelu Finlex-palvelusta
ei ole "varsin vanha tapa" (kun otetaan huomioon kyseisen palvelun nuori
ikä). Niiden kaivelu "Suomen laki" -teoksesta voi olla
sivistyshaasteisten keskuudessa "varsin vanha tapa".
> Pahoittelen, että snobbailusi kohde meni minulta ohi.
Tuskin kukaan muuta odotti.
> Juurikin
Adverbi "juurikin" ei ole huoliteltua nykysuomea. Itse asiassa se on
lähinnä näennäishauska kielenvastainen sekamuodoste.
> Miten olisi että jatkossa säästäisit aikaasi vieläkin enemmän,
> ja jättäisit vastauksesi kokonaan kirjoittamatta?
Hankalana ihmisenä en noudata tuotakaan esitystä.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
H Markus Lang von Oberstdorf
Jukka K. Korpela esitti lausuntonaan seuraavan:
>> Vuoden 1934 suomi ei vielä ollut nykysuomea.
>
> Kielentutkimuksessa nykysuomen määritellään yleensä alkavan vuodesta
> 1870, ja sitä edelsi varhaisnykysuomi.
"Yleensä" — toinen merkitys on "meidän aikanamme" puhuttu ja kirjoitettu
suomi.
> Vastauksen laajuudella voidaan usein pyrkiä kätkemään argumenttien
> vähyys ja heikkous.
Onneksi Sinä kirjoitat aina niin suppeasti ja lyhyesti :->
>> Se, kasvaako talossa humalaa vai ei, kuuluu yksityiselämän suojan,
>> henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden suojan piiriin.
>
> Ilmeisesti sinun logiikkasi mukaan perustuslain mukaan myös esimerkiksi
> hampun viljely ja polttelu, talon sytyttäminen tuleen ja naapurin
> tavaroiden varastaminen ovat sallittuja.
Eivät ole. Perustuslaissa on muitakin pykäliä, ja niiden nojalla jne.
> Vai voitko esittää jonkin syyn,
> jonka nojalla perustuslaki logiikkasi mukaan ei kumoaisi myös tuollaisia
> asioita koskevia tavallisen lain säädöksiä, jos ne kerran kumoavat
> oletetun humalanviljelypakon?
Perustuslaki ei pyrikään kumoamaan kyseisiä tavallisen lain säännöksiä,
ja sanottua humalasäännöstä ei voida tuomioistuimessa perustuslain
nojalla soveltaa (olipa se voimassa tai ei). Varastamista koskevia
säännöksiä voidaan soveltaa. Tätä joudutaan punnitsemaan aina
tapauskohtaisesti.
> Tuo on ainakin sadan millikafkan huuhaata. Miten säädös, jonka peruste
> on ollut _yleinen etu_ ja jolla on säädetty tietynlainen viljely
> yleiseksi velvollisuudeksi, jota käytännössä harrastetaan puutarhassa
> tai pellossa, olisi _yksityiselämää_ koskeva?
Kyseiseen viljelyyn kansalaisen olisi nykyään uhrattava yksityistä
aikaansa ja rahaansa.
> kiinnostavaa, onko se myös nimenomaisesti kumottu. Mutta jos joku haluaa
> jotain uutta tuoda asiaan, niin tuon kumoamisen tarkistaminen taitaisi
> olla liki ainoa tapa.
Lainsäädäntöteknisesti on haastavaa, että vaikka Suomessa säädöksiä
yleensä kumotaan nimenomaisesti säädettäessä ja muutettaessa lakeja,
niin joskus on annettu blanco-säännöksiä, joilla kumotaan esimerkiksi
"myös muut määräykset, jotka ovat ristiriidassa avioliittolain
säännösten kanssa" (avioliittolain voimaanpanolain 1 §) tai "myös muut
säännökset, mikäli ne ovat ristiriidassa uuden perintökaaren kanssa"
(perintökaaren voimaanpanolain 1 §). Tämä saattaa jättää
tulkinnanvaraiseksi, mitkä säännökset on kumottu ja mitkä ei. On myös
voitu säätää, että "muutkin säännökset, mikäli ne ovat tämän lain
säännösten vastaisia, lakkaavat voimassa olemasta" mutta niitä ei
suoranaisesti kumota eikä nimetä.
Sitä paitsi rakennuskaaren koko 7 luvun säännökset on merkitty
lakikirjassa hakasulkeisiin, mikä merkinnee sitä, että ne ovat (syystä
tai toisesta) lakanneet olemasta voimassa tai vanhentuneet eikä niitä
lainkäytössä sovelleta. Finlexistä hakasulkeet puuttuvat. Sitä vastoin
esimerkiksi 5 luvun 1 § on yhä voimassa.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka Savolainen
> "Otto J. Makela" kirjoitti:
> Finlex ei ole virallinen tietolähde
On se nykyisin säädöskokoelman osalta. Laissa Suomen säädöskokoelmasta
todetaan mm.: "Säädöskokoelma ja sopimussarja julkaistaan yleisessä
tietoverkossa ja pidetään siellä maksutta yleisön saatavilla."
= Finlex
--
*Jukka*
John Smith
"Jukka K. Korpela" on nimimerkkipelle!
--
Muutkin otti, mutta minä en.
Jukka K. Korpela
>> Finlex ei ole virallinen tietolähde
>
> On se nykyisin säädöskokoelman osalta.
Kiinnostavaa. Säädöskokoelmasta tosin ei voi tehdä hakuja, ja lain
sisällön selvittäminen sen kautta vaatisi periaatteessa säädöskokoelman
täydellistä läpikäymistä, myös niiden osien, joita ei ole netissä.
Mutta säädöskokoelmalle on näköjään säädetty netissä julkaiseminen jopa
ensisijaiseksi tavaksi ja ehdottomasti tehtäväksi. Sitä ”voidaan lisäksi
julkaista painettuna”. Tämähän olisi hurjan modernia, jos säädöskokoelma
olisi käyttökelpoinen tietolähde. Käyttökelpoisuus on kuitenkin aika
rajallista.
Ilmeisesti verkossa julkaistun säädöskokoelman virheitä ei korjata itse
säädöskokoelmaan, vaan ne ovat vain erillisellä oikaisusivulla
http://www.finlex.fi/data/muut/kokoelma/oikaisu_fi.pdf
Tämä ei vaikuta hurjan modernilta.
> Laissa Suomen säädöskokoelmasta
> todetaan mm.: "Säädöskokoelma ja sopimussarja julkaistaan yleisessä
> tietoverkossa ja pidetään siellä maksutta yleisön saatavilla."
Finlexin sivulla sanotaan:
”Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä
mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle
aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai
Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.”
Mitenkähän hyvin tuo hengeltään vastaa ajatusta siitä, että kyseinen
verkkosivusto on lain (ja sen perustelujen) mukaan ensisijainen
julkaisukanava eli oikeudellisesti säädösten promulgoinnin tapa?
Onkohan painetussa säädöskokoelmassa vastaava ”kiistö”?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/