Re: Vuosiloman ajankohdan määrääminen
Kalle Kivimaa
> Jos loma sattuu juhannusviikolle, loma aloitetaan jo edellisen viikon
> perjantaina, samalla periaalleella pääsiäisviikolla oleva loma aloitetaan
> edellisen viikon lauantaina, (jos näin tehdä jää kummassakin tapauksessa
> lomaa jäljelle 1 perjantai+lauantai.
Muuten tuo kyllä käy mutta tuo lauantaina aloittaminen ei ole
mahdollista, ellei työntekijä siihen suostu. Toisaalta työnantajalla
on oikeus myös olla määräämättä työntekijää lomalle pääsiäisviikolle.
--
* Sufficiently advanced magic is indistinguishable from technology (T.P) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Ellun kana
alkamisen näin?
"Loma järjestelmän tulee olla tasapuolinen kaikille.
Olemme käynneet läpi nykyistä käytäntöä ja tässä hieman tarkennuksia.
Täysin ansaittu kesäloma on 24 päivää eli 4 viikkoa/20 työpäivää ja 4
lauantaita.
Talviloma on 6 päivää eli 5 työpäivää ja 1 lauantai.
Jos loma sattuu juhannusviikolle, loma aloitetaan jo edellisen viikon
perjantaina, samalla periaalleella pääsiäisviikolla oleva loma aloitetaan
edellisen viikon lauantaina, (jos näin tehdä jää kummassakin tapauksessa
lomaa jäljelle 1 perjantai+lauantai.
Jos juhannusviikko sattuu esim. loman keskelle, loman alkaminen aloitetaan
perjantaina ennen ensimmäistä täyttä viikkoa"
--
Hanski
jops
viikolla....
Ellun kana
"jops" <jo...@jops.jp> kirjoitti viestissä:425A2EA1...@jops.jp...
> Ymmärsin, että se juhannus lauantai pidettäisiin jo perjantaina
> edellisellä
> viikolla....
Joo, siis työntekijä menettää yhden lomapäivän jos viikon loma aloitetaan
edellisen viikon perjantaina sen sijaan että loma alkaisi juhannusviikon
maanantaina.
Onko työntekijän suostuttava tähän?
--
Hanski
Kalle Kivimaa
> Onko työntekijän suostuttava tähän?
On. Loma ei ala vapaapäivänä ja on lomakaudella, joten työnantaja voi
täysin laillisesti määrätä loman noin.
marko
news:425a3bc6$0$32102$39db...@news.song.fi...
>
> "jops" kirjoitti viestissä news:425A2EA1...@jops.jp...
>> Ymmärsin, että se juhannus lauantai pidettäisiin jo perjantaina
>> edellisellä
>> viikolla....
>
> Joo, siis työntekijä menettää yhden lomapäivän jos viikon loma
> aloitetaan edellisen viikon perjantaina sen sijaan että loma alkaisi
> juhannusviikon maanantaina.
Olenkohan ymmärtänyt ongelman oikein.
Eihän siinä lomapäiviä menetä, koska jussina perjantai ja lauantai eivät
ole lomapäiviä vaan vapaapäiviä. Nuo kaksi lomapäivää vain siirretään
edelliselle viikolle, ja tällöin lomailija saa itseasiassa hieman
pidemmän loman kuin pitämällä samat lomapäivät vaikkapa edellisellä
viikolla. Eli lomat alkaisivat jo edellisen viikon torstaina töiden
päätyttyä ja loppusivat jussin jälkeisenä maanantaina.
riku
> Eihän siinä lomapäiviä menetä, koska jussina perjantai ja lauantai eivät
> ole lomapäiviä vaan vapaapäiviä.
Siis lomapäiviä ei tuolla menettelyllä menetä mutta noista lomapäivistä
sattuu yksi päivä vähemmän työpäiville ma-pe.
Jos siis aloittaisin kesälomani perjantaina 17.6 se päättyisi
lauantaina 15.7. Jos taas aloittaisin lomani maanantaina 20.6
se päättyisi 19.7.
Edellisessä tapauksessa lomani käytännössä aikaistuisi yhdellä
vuorokaudella (perjantai) mutta sen päättyminen aikaistuisi kahdella
vuorokaudella (maanantai ja tiistai).
Sitä en vain käsitä miksei myös pääsiäisenä edellytetä loman
aloittamista edellisen viikon perjantaina? Noin ennakko-ohjeena
tuo lauantaina aloittaminen on pikkaisen kyseenalaista. Perjantaina
alkavalla lomalla saavutettaisiin sama lopputulos... vai laskinko väärin?
riku
Igor Pronin
> "Ellun kana" <toimi...@osoite.fi> writes:
>
>>Jos loma sattuu juhannusviikolle, loma aloitetaan jo edellisen viikon
>>perjantaina, samalla periaalleella pääsiäisviikolla oleva loma aloitetaan
>>edellisen viikon lauantaina, (jos näin tehdä jää kummassakin tapauksessa
>>lomaa jäljelle 1 perjantai+lauantai.
>
>
> Muuten tuo kyllä käy mutta tuo lauantaina aloittaminen ei ole
> mahdollista, ellei työntekijä siihen suostu. Toisaalta työnantajalla
> on oikeus myös olla määräämättä työntekijää lomalle pääsiäisviikolle.
Onkohan laki muuttunut tältä osin vai viittaatko joihinkin
työehtosopimuksiin? Milloin loman määräämiseen pitää saada työntekijän
suostumus?
Joskus aikoinaan (on tästä aikaa) eräs pikkumainen (ja saita/ahne)
työnantaja teki tuollaista jekkua eli jos työntekijä oli täyden viikon
viikon lomalla meni häneltä 6 lomapäivän sijasta 7 lomapäivää eli loma
alkoi lomaviikkoa edeltävänä lauantaina. Ja se oli ihan laillista kun
sitä selviteltiin. Tosin siten vuotta myöhemmin kyseisen alan
työehtoehtosopimukseen oli kirjattu tuollaisen käytännön estävä määräys.
Laittomaksi minäkin tuota aikoinaan luulin ennenkuin asiaa tarkemmin
selviteltiin. Taitaa tuollainen menettely kuitenkin olla aika harvinaista.
Ja jos pitää koko 24 pv loman yhtäjaksoisena niin sen alkaminen
lauantaina ei aiheuta muuta kuin että loman viimeinen päivä on
perjantai. Vain pätkien laskemiseen sillä olisi vaikutusta.
Igor.Pronin at iki.fi
Petu
"Ellun kana" <toimi...@osoite.fi> kirjoitti viestissä:
> Onko työntekijän suostuttava tähän?
>
Työnantaja päättää loman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Ainoat seikat
mitkä käytännössä pitää ottaa huomioon ovat a) loma ei ala lauantainan ja
b)loma sijoittuu määrätyltä osin lomakauteen ellei työntekijän kanssa muuta
ole sovittu:
http://www.harjavalta.info/Valtakunta/tyosuhdelakia.html
Jos nyt loma sitten olisi juhannuksen (tai muun vapaan lauantain) ympärillä
siten, että tällä saisi yhden lomapäivän lisää niin se käytännössä merkitsee
myös sitä, että vuoden aikana ko. työntekijällä olisi yksi työpäivä
vähemmän, mikä puolestaan pienentää vuosiansiota, joka puolestaan voi
pienentää esim. eläkettä tms. vuosityötulosta riippuvaa etuutta - ei tosin
paljon mutta hiukan kuitenkin.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.info
riku
> Onkohan laki muuttunut tältä osin vai viittaatko joihinkin
> työehtosopimuksiin? Milloin loman määräämiseen pitää saada työntekijän
> suostumus?
Vuosilomalaissa todetaan näin:
"Ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa kuitenkaan määrätä lomaa tai
sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien
lukumäärän vähenemiseen."
> Joskus aikoinaan (on tästä aikaa) eräs pikkumainen (ja saita/ahne)
> työnantaja teki tuollaista jekkua eli jos työntekijä oli täyden viikon
> viikon lomalla meni häneltä 6 lomapäivän sijasta 7 lomapäivää eli loma
> alkoi lomaviikkoa edeltävänä lauantaina. Ja se oli ihan laillista kun
> sitä selviteltiin.
No ei minun mielestäni, jos lauantai oli työntekijän vapaapäivä eikä
työntekijä menettelyyn suostunut. Tosin työnantajan ei tarvitse edes
antaa viikon mittaisia lomia.
> Ja jos pitää koko 24 pv loman yhtäjaksoisena niin sen alkaminen
> lauantaina ei aiheuta muuta kuin että loman viimeinen päivä on
> perjantai. Vain pätkien laskemiseen sillä olisi vaikutusta.
Ja tuolloin ei työnantaja siihen lupaa tarvitsekaan.
riku
Igor Pronin
> In article Igor Pronin writes:
>
>>Onkohan laki muuttunut tältä osin vai viittaatko joihinkin
>>työehtosopimuksiin? Milloin loman määräämiseen pitää saada työntekijän
>>suostumus?
>
>
> Vuosilomalaissa todetaan näin:
>
> "Ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa kuitenkaan määrätä lomaa tai
> sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien
> lukumäärän vähenemiseen."
Näköjään laki on muuttunut.
>>Joskus aikoinaan (on tästä aikaa) eräs pikkumainen (ja saita/ahne)
>>työnantaja teki tuollaista jekkua eli jos työntekijä oli täyden viikon
>>viikon lomalla meni häneltä 6 lomapäivän sijasta 7 lomapäivää eli loma
>>alkoi lomaviikkoa edeltävänä lauantaina. Ja se oli ihan laillista kun
>>sitä selviteltiin.
> No ei minun mielestäni, jos lauantai oli työntekijän vapaapäivä eikä
> työntekijä menettelyyn suostunut. Tosin työnantajan ei tarvitse edes
> antaa viikon mittaisia lomia.
Joo, kyllähän tuo siteeramasi lainkohdan mukaan on selvästi laitonta.
Muistelemani tapahtumsa on tosi, mutta aikaa siitä on kauan kuten
itsekin mainitsin.
Igor
riku
> Näköjään laki on muuttunut.
Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan 1.4.2005. :)
En tosin tiedä muutettiinko tuota nimenomaista kohtaa mutta
paljon mahdollista.
riku
Kalle Kivimaa
Ei muutettu ainakaan Finlexin mukaan, ja itse asiassa Finlexin mukaan
alkuperäinenkin vuosilomalain teksti sisältää tuon nimenomaisen
säädöksen, joten Igorin tarkoittama tapaus on sitten sattunut ennen
1.4.1973.
Igor Pronin
> lem...@tnclus.tele.nokia.fi (riku) writes:
>
>>In article <lrJ6e.2990$hY6...@reader1.news.jippii.net>, Igor Pronin <Igor....@iki.fi> writes:
>>
>>>Näköjään laki on muuttunut.
>>
>>Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan 1.4.2005. :)
>>
>>En tosin tiedä muutettiinko tuota nimenomaista kohtaa mutta
>>paljon mahdollista.
>
>
> Ei muutettu ainakaan Finlexin mukaan, ja itse asiassa Finlexin mukaan
> alkuperäinenkin vuosilomalain teksti sisältää tuon nimenomaisen
> säädöksen, joten Igorin tarkoittama tapaus on sitten sattunut ennen
> 1.4.1973.
Kun tapahtumahetkellä laissa ei tuollaisen kieltävää säännöstä
kuitenkaan ollut eikä edes työehtosopimuksissa, niin jossain tuolloin se
varmaan tapahtui koska lakimuutoksen aikaan 1973 isäni (jolle tuo
tapahtui) oli silloin jo 61-vuotias. Eli jäi eläkkeelle jo muutamaa
vuotta myöhemmin.
Minusta tuo jo silloin kuului työnantajan "härskiys ja röyhkeys"
esimerkkeihin eikä tuollaista siihen aikaankaan mitenkään yleisesti
tehty - eli poikkeushan se oli.
Igor P
Teemu Leisti
lauantai oli vielä työpäivä, eli 1960-luvulta Täyspäiväisen
työntekijän 30 vuosilomapäivästä viisi käytetään edelleenkin
useimmissa tapauksissa lauantaihin muuttamisessa "lomapäiväksi", mutta
sitten on vielä noita kikkailumahdollisuuksia.
Itse en ymmärrä, miksi tällaista kummallista laskutapaa enää tarvitsee
edes tehdä, jolloin syntyy sitten tulkintavaikeuksia sen suhteen,
mitkä lauantait ovat oikeasti "työpäivälauantaita" ja mitkä eivät, ja
miten se vaikuttaa loman pituuteen. Lauantaihan on ollut vapaapäivä
jo noin 40 vuotta, joten miksi ihmeessä vuosilomaa ei voida laskea
reaalisina lomapäivinä. Vuodessa olisi siis 25 lomapäivää, joista
kukin käytettäisiin aivan oikean työpäivän muuttamiseksi lomaksi.
Miksi, oi miksi, tätäkään asiaa ei pystytä järkeistämään? Mikä siinä
on niin vaikeaa?
-- Teemu
Paavo Heiskanen
> miten se vaikuttaa loman pituuteen. Lauantaihan on ollut vapaapäivä
> jo noin 40 vuotta, joten miksi ihmeessä vuosilomaa ei voida laskea
> reaalisina lomapäivinä. Vuodessa olisi siis 25 lomapäivää, joista
> kukin käytettäisiin aivan oikean työpäivän muuttamiseksi lomaksi.
>
> Miksi, oi miksi, tätäkään asiaa ei pystytä järkeistämään? Mikä siinä
> on niin vaikeaa?
>
> -- Teemu
Lauantai on edelleen hyvin suurelle osalle suomalaisia työpäivä siinä
missä ns. arkipäivätkin. Epäilen että ongelmia tulisi esimerkiksi kaupan
alan sopimuksissa. Kun vielä tiedetään työntekijä- ja
työnantajaliittojen joustavuus on ehkä helpompaa antaa asian vain olla.
Paavo
Perttuli Pikkarainen
"Teemu Leisti" <teemu....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:zxR6e.4513$v4.8...@news2.nokia.com...
> Kaikkihan johtuu siitä, että systeemi periytyy niiltä ajoilta, jolloin
> lauantai oli vielä työpäivä, eli 1960-luvulta Täyspäiväisen
> työntekijän 30 vuosilomapäivästä viisi käytetään edelleenkin
> useimmissa tapauksissa lauantaihin muuttamisessa "lomapäiväksi", mutta
> sitten on vielä noita kikkailumahdollisuuksia.
>
> Itse en ymmärrä, miksi tällaista kummallista laskutapaa enää tarvitsee
> edes tehdä, jolloin syntyy sitten tulkintavaikeuksia sen suhteen,
> mitkä lauantait ovat oikeasti "työpäivälauantaita" ja mitkä eivät, ja
> miten se vaikuttaa loman pituuteen.
Kalentereissa on punaisella ne juhlapäivät, joita ei lasketa, poikkeuksena
joulu- ja juhannusaatto.
> Lauantaihan on ollut vapaapäivä
> jo noin 40 vuotta, joten miksi ihmeessä vuosilomaa ei voida laskea
> reaalisina lomapäivinä. Vuodessa olisi siis 25 lomapäivää, joista
> kukin käytettäisiin aivan oikean työpäivän muuttamiseksi lomaksi.
>
> Miksi, oi miksi, tätäkään asiaa ei pystytä järkeistämään? Mikä siinä
> on niin vaikeaa?
Niinpä mikä siinä on niin vaikeaa? Vaikeus tulee siitä, ettei ymmärretä,
että lomaa ei ole 30 työpäivää vaan 5 viikkoa.
Jos yksityspuolella on sekavaa, niin vielä mielenkiintoisempaa se on valtion
hommissa, jossa kesälomakauden ulkopuolelle jätetyt päivät kerrotaan
puolellatoista. Tunnen henk.kohtaisesti erään, joka saa em. syystä yli 8vkoa
vuosilomaa.
PP
Perttuli Pikkarainen
"Paavo Heiskanen" <paavo.h...@hut.fi> kirjoitti
viestissä:r0V6e.3515$4_3...@reader1.news.jippii.net...
Sunnuntaityöläisiäkin on paljon ja määrää voitaisiin mielestäni lisätä
vapauttamalla kauppojen aukiolo.
PP
Teemu Leisti
>> Miksi, oi miksi, tätäkään asiaa ei pystytä järkeistämään? Mikä
>> siinä on niin vaikeaa?
>
> Niinpä mikä siinä on niin vaikeaa? Vaikeus tulee siitä, ettei
> ymmärretä, että lomaa ei ole 30 työpäivää vaan 5 viikkoa.
Toki ymmärrän, että 30 työpäivää tarkoittaa viittä lomaviikkoa, kun
niillä lomapäivillä katetaan lauantaitkin. Vaikeudella tarkoitin
sitä, että tuntuu olevan vaikeaa järkeistää lomasäännöksiä, kun sitä
ei ole 40 vuodessa pystytty tekemään.
Paavo Heiskanen kirjoitti:
> Lauantai on edelleen hyvin suurelle osalle suomalaisia työpäivä
> siinä missä ns. arkipäivätkin. Epäilen että ongelmia tulisi
> esimerkiksi kaupan alan sopimuksissa. Kun vielä tiedetään
> työntekijä- ja työnantajaliittojen joustavuus on ehkä helpompaa
> antaa asian vain olla.
Eikö asiaa voitaisi hoitaa vuosilomalain uudistuksella? Siihen voisi
myöskin kirjata, että loma on annettava ja otettava täysinä viikkoina,
elleivät työntekijä ja työnantaja toisin sopisi. Tällöin ei
tarvitsisi miettiä, mitkä lauantait oikeastaan ovat virtuaalisiä
työpäiviä, tai voiko työnantaja määrätä loman alkamaan tuollaisena
virtuaalityöpäivälauantaina. Kaupankin alan ihmiset saisivat täydet
lomaviikot. Jos lomaviikon ajalle osuisi vapaapäivä, sen pidentäisi
lomaa yhdellä päivällä. Vai olisiko tämä ehdotus liian
yksinkertainen?
-- Teemu
Paavo Heiskanen
>
> Sunnuntaityöläisiäkin on paljon ja määrää voitaisiin mielestäni lisätä
> vapauttamalla kauppojen aukiolo.
>
>
> PP
>
Sopisi hienosti kunhan tuplaliksa säilyy. Jos kauppojen aukiolo
vapautuisi lisät varmasti huononisivat kilpailun kiristyessä. Kaupan
alalla työskentelee nykyiselläänkin jo niin paljon opiskelijoita jotka
tyytyvät vähempään kuin PAMmilaiset että tuollainen uudistus saattaisi
huonontaa palvelutasoa ja alan arvostusta yleensäkin.
Sunnuntaiaukiolossa on paljon muutakin kuin se että saa sunnuntaisin
maitoa kaupasta. Mutta eihän myyjä vapaapäiviä tarvitse ;)
Paavo
riku
> Vuodessa olisi siis 25 lomapäivää, joista
> kukin käytettäisiin aivan oikean työpäivän muuttamiseksi lomaksi.
> Miksi, oi miksi, tätäkään asiaa ei pystytä järkeistämään? Mikä siinä
> on niin vaikeaa?
Kyse on siitä kuka antaa periksi. Irse olen valmis sopimaan asiasta
kunhan lomapäiviä olisi 26 kappaletta. Pidän kesälomani yleensä aina
juhannuksena, jolloin juhannuslauantai ei vähennä lomapäiviä.
Usein pidän joko toisen kesälomapätkän tai talviloman siten, että
siihen sattuu mukaan lauantai, joka ei vähennä lomapäiviä. Olen siis
valmis kompromissiin.
riku
riku
> Kalentereissa on punaisella ne juhlapäivät, joita ei lasketa, poikkeuksena
> joulu- ja juhannusaatto.
Ja pääsiäislauantai.
riku
Jussi Alho
kaikkeen tälläiseen on juuri se, että pääsee "tulkitsemaan". Eli työnantajat
saa joitakin asioita tehdä yhäedelleenkin kuten haluaa.
epe
"Perttuli Pikkarainen" <pert...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:OM07e.16$5g...@read3.inet.fi...
> Niinpä mikä siinä on niin vaikeaa? Vaikeus tulee siitä, ettei
> ymmärretä, että lomaa ei ole 30 työpäivää vaan 5 viikkoa.
Otetaas vielä kerran: lomaa ei ole (esimerkissäsi) 30 työpäivää eikä 5
viikkoa VAAN 30 lomapaiväksi kelpaavaa päivää.
> Jos yksityspuolella on sekavaa, niin vielä mielenkiintoisempaa se on
> valtion hommissa, jossa kesälomakauden ulkopuolelle jätetyt päivät
> kerrotaan puolellatoista. Tunnen henk.kohtaisesti erään, joka saa
> em. syystä yli 8vkoa vuosilomaa.
Tuo taas ei johdu vuosilomalaista vaan valtiolla työ- ja
virkaehtosopimusten määräyksistä.
Kun kaipaillaan 'yksinkertaista' mallia vuosiloman määräytymiseen,
niin kannattaisi vilkaista myös alakohtaista työehtosopimusta. Niissä
on yleensä sanottuna jotain, mutta se koskee taas vain niitä, joihin
po. sopimusta sovelletaan.
Mutta jos lomapäivien kanssa tulee vaikeuksia, niin useammalta taitaa
jäädä huomaamatta tuliko lomapalkka lain ja sopimusten mukaan
maksettua. Vai kuinka?
epe
Lauri Levanto
edelleen arkipäivä, vaikkakaan ei aina työpäivä.
Mielestäni vuosilomaksi voisi määritellä 2,5 työpäivää/kuukausi.
> -- Teemu
Teemu Leisti
> Vuosilomalain mukaan vuosiloma on 2,5 arkipäivää/kuukausi. Lauantai
> on edelleen arkipäivä, vaikkakaan ei aina työpäivä.
>
> Mielestäni vuosilomaksi voisi määritellä 2,5 työpäivää/kuukausi.
Se tarkoittaisi kuutta vuosittaista lomaviikkoa, johon työnantajat
eivät tietenkään suostuisi.
Viisi lomaviikkoa = 25 lomana pidettävää työpäivää. 25 / 12 =
2.083333...
Jos joka kuukaudesta tulisi 2.1 lomapäivää, tästä tulisi vuodessa 25.2
lomapäivää. Ehkeipä olisi täysin mahdoton ajatus saada
työmarkkinaosapuolet sopimaan tuosta laskutavasta, oletuksella, että
lomapäivien lukumäärä pyöristetään normaalilla pyöristyssäännöllä?
Vain osan edellistä vuotta töissä olleilla tuo saattaisi joissain
tilanteissa vaikuttaa niin, että saisivat yhden päivän enemmän lomaa
kuin nykyisillä säännöksillä, mutta vaikutus olisi aika minimaalinen
pidettävien lomapäivien kokonaismäärään.
-- Teemu
Lauri Levanto
Taitaa tämä loma-asia olla sellainen, että varmuuden vuoksi ei järkytrtä
nykytilannetta, ettei toinen osapuoli vaan pääsisi vaatimaan kompensaatiota.
Kaarlo Vapaaoksa
> Taitaa tämä loma-asia olla sellainen, että varmuuden vuoksi ei järkytrtä
> nykytilannetta, ettei toinen osapuoli vaan pääsisi vaatimaan kompensaatiota.
Jeps, ja jos kerran lomien määrää ei aiota muuttaa mihinkään suuntaan,
niin miksi sitten muuttaa lakitekstiäkään. Vaikka nykyinen voi
tuntuakin vähän monimutkaiselta, se on kuitenkin aivan
yksiselitteinen. Ei se lakien säätäminenkään ole ihan ilmaista työtä,
vaan siihen menee aika paljon työaikaa.
carlos
Timo Viljanen
> Vaikka nykyinen voi
> tuntuakin vähän monimutkaiselta, se on kuitenkin aivan
> yksiselitteinen.
Tässä ryhmässä olleen keskustelun määrän perusteella voisin kyllä
väittää muuta.
> Ei se lakien säätäminenkään ole ihan ilmaista työtä,
> vaan siihen menee aika paljon työaikaa.
Luulisinpa, että tuo laki maksaisi itsensä muutamassa kuukaudessa.
Sen verran paljon ympäri maata niin työnantajat kuin työntekijätkin
hukkaavat työaikaansa lomalaskelmien tekemiseen ja tulkinnan
pähkäilyyn!
Timo
Ozzy
"Teemu Leisti" <teemu....@nokia.com> wrote in message
news:zxR6e.4513$v4.8...@news2.nokia.com...
Meinaat että 30 lomapäivän palkka vaihdetaan 25:n lomapäivän palkkaan?
Mulle ei lauantait ja sunnuntait paljon merkitse kun muutenkin ovat
jatkuvasti työpäiviä. Keskeytymätön kolmivuoro kun on sellainen
luonteeltaan.
Näitä kun pohditaan niin usein huomaa että koko ikänsä päivätyötä tehnyt ei
vaan ymmärrä että on sellaisiakin ihmisiä jotka tekevät ympäri vuorokauden
töitä. Ilmeisesti esimerkiksi sairaalapalvelut iltaisin ja öisin on niin
itsestäänselvyyksiä ettei ajatella että siellä tehdään oikeasti töitä
24h/vuorokausi. Kuten monella muullakin alalla.
Teemu Leisti
> Meinaat että 30 lomapäivän palkka vaihdetaan 25:n lomapäivän
> palkkaan?
En tarkoittanut sitä.
> Mulle ei lauantait ja sunnuntait paljon merkitse kun muutenkin ovat
> jatkuvasti työpäiviä. Keskeytymätön kolmivuoro kun on sellainen
> luonteeltaan.
>
> Näitä kun pohditaan niin usein huomaa että koko ikänsä päivätyötä
> tehnyt ei vaan ymmärrä että on sellaisiakin ihmisiä jotka tekevät
> ympäri vuorokauden töitä. Ilmeisesti esimerkiksi sairaalapalvelut
> iltaisin ja öisin on niin itsestäänselvyyksiä ettei ajatella että
> siellä tehdään oikeasti töitä 24h/vuorokausi. Kuten monella
> muullakin alalla.
Olen pahoillani epähuomioni johdosta. Tuo puoli asiasta ei vaan edes
juolahtanut mieleeni, ajattelemattomuuttani. Tarkoitus ei ollut
loukata tai vähätellä vuorotöitä tekeviä, tai pitää sairaalapalveluita
itsestäänselvyyksinä. Päinvastoin, arvostan kovasti raskasta ja
vastuullista työtä tekeviä lääkäreitä, hoitajia, ja muita
sairaalatyöntekijöitä, ja mielelläni soisin, että työn raskautta ja
vastuullisuutta palkittaisiin myös paremmalla palkalla.
Mutta uutisryhmäthän ovat siitä hieno väline, että voimme korjata
toinen toisiamme ja oppia toinen toisiltamme.
Kehittääkseni tässä nettiparlamentissamme esittämääni ideaa vielä
eteenpäin, miltä sitten kuulostaisivat seuraavat korjaukset
alkuperäiseen ehdotukseeni:
- Laskujen yksinkertaistamiseksi jokainen työkuukausi
lomanmääräytymisvuotena (1.5.-30.4., jos muistan oikein) tuottaa
0.5 viikkoa lomaa, eli vuodessa yhteensä 6 viikkoa lomaa. Lomat
pidetään aina täysinä viikkoina maanantaista sunnuntaihin,
riippumatta työn luonteesta.
- Kuudes lomaviikko kompensoidaan työnantajille niin, että
kalenterista poistetaan seuraavat yleiset vapaapäivät: loppiainen,
pääsiäisperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai, ja
tapaninpäivä. (Koska loppiainen ja tapaninpäivä sattuvat joskus
viikonlopuksi, tämä olisi hieman epäedullisempaa työnantajille
kuin nykyinen järjestelmä, mutta lienee heille mahdollisuuksien
rajoissa hyväksyä.)
Parannusehdotuksia?
-- Teemu
marko
"Teemu Leisti" kirjoitti viestissä
news:hMO7e.4904$v4.9...@news2.nokia.com...
> - Kuudes lomaviikko kompensoidaan työnantajille niin, että
> kalenterista poistetaan seuraavat yleiset vapaapäivät: loppiainen,
> pääsiäisperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai, ja
> tapaninpäivä. (Koska loppiainen ja tapaninpäivä sattuvat joskus
> viikonlopuksi, tämä olisi hieman epäedullisempaa työnantajille
> kuin nykyinen järjestelmä, mutta lienee heille mahdollisuuksien
> rajoissa hyväksyä.)
>
> Parannusehdotuksia?
Miten ajattelit kompensoida vuorotyöläisen palkkamenetyksiä noilta
poistetuilta päiviltä? Nuo ovat niitä "rahapäiviä", joilta saa vähintään
200% palkan. Vuorossa käyvät tehtaat ja laitokset ovat käynnissä vaikka
olisi millainen pyhä kalenterin mukaan. Yleensä vuorotyöläisillä ei se
palkka ole kovinkaan kehuttava, ja tuollaiset "rahapäivät" ovat
merkittävä palkanlisä.
Pelkkää päivävuoroa tekevän on ehkä hieman vaikeaa sisäistää, että
vaikka teoriatasolla jokin näyttää hienolta, niin käytännössä asiat
saattavat olla monimutkaisempia. Esim. omalla työpaikalla päivätyötä
tekevät voivat pitää ns. talviloman oikeana vapaana, toisinkuin
vuorotyötä tekevät. Vuorossa nuo talvilomapäivät sijoitetaan
vuorovapaille, jotta "vapaat" eivät häiritsisi tehtaan normaalia
toimintaa. Omalla kohdalla tarkoittaa sitä, että "talviloma" on
jaksotettu kolmelle eri vapaa jaksolle, jotka olisivat joka tapauksessa
vapaita. Silloin ne vain sattuvat olemaan palkallisia vapaita. Jos olen
oikein ymmärtänyt, niin monella vuorotyötä tekevillä työpaikoilla on
kesälomakin vain kolme viikkoa, ja loput lomat maksetaan rahana.
Mitenhän tähän yhtälöön lisätään vielä yksi lomaviikko?
Teemu Leisti
> Pelkkää päivävuoroa tekevän on ehkä hieman vaikeaa sisäistää, että
> vaikka teoriatasolla jokin näyttää hienolta, niin käytännössä asiat
> saattavat olla monimutkaisempia.
Niin, tämä nyt olikin vain ehdotus, jolla nyt on kai lähinnä
viihdearvoa. Jos joku keksii tapoja parantaa sitä, olkaa hyvä.
> Mitenhän tähän yhtälöön lisätään vielä yksi lomaviikko?
Eikö käytäntö, että lomat pitäisi antaa täysinä viikkoina,
parantaisi huomattavasti vuorotyöläisten lomatilannetta?
-- Teemu
Jussi Uotila
viestissä:hMO7e.4904$v4.9...@news2.nokia.com...
> - Laskujen yksinkertaistamiseksi jokainen työkuukausi
> lomanmääräytymisvuotena (1.5.-30.4., jos muistan oikein) tuottaa
Ensimmäinen parannusehdotus on, että lomaltamääräytymiskausi olisi
kalenterivuosi. Tämä ihan se takia, että palkalaskijana elämäni olisi paljon
helpompaa.
Teemu Leisti
> Ensimmäinen parannusehdotus on, että lomaltamääräytymiskausi olisi
> kalenterivuosi. Tämä ihan se takia, että palkalaskijana elämäni
> olisi paljon helpompaa.
Miksipä ei. Lisätään lakiehdotukseen. :)
-- Teemu
Teemu Leisti
> Mutta jos lomapäivien kanssa tulee vaikeuksia, niin useammalta taitaa
> jäädä huomaamatta tuliko lomapalkka lain ja sopimusten mukaan
> maksettua. Vai kuinka?
Aivan. Vuosipalkkahan on 12.6 kertaa kuukausipalkka, noiden jostain
ajan aamusarastuksesta periytyvien lomarahojen vuoksi. Tätäkin asiaa
voisi yksinkertaistaa: poistetaan lomarahat, mutta kerrotaan normaali
kuukausipalkka 1.05:llä. Ei enää lomarahojen laskemista ja
maksamista, ja palkat pysyvät ennallaan.
-- Teemu
Timo Viljanen
> Miksipä ei. Lisätään lakiehdotukseen. :)
Mihin tarvitaan koko lomapäivien laskentaa? Säädetään jokaiselle
kansalaiselle palkallisen vapaan määräksi nykyinen keskimääräinen
loman pituus ja se työntantaja maksaa, jonka leivissä olet
lomakauden ajan. Jos työnantajia on useita, tai se vaihtuu, jaetaan
summa työnantajien kesken.
Timo
Jussi Alho
Olis muuten todella epäreilu meininki.
Toiset kun takoo jossain määrin huomattavasti enempi tunteja per päivä kuin
taas jotkut.
Loppujen lopuksi tunneistahan tästä on kyse, eikä kertyneistä päivistä.
Kaitsu ilman tyota
puolen liitot ei osaa järkeistää. Nimittäin KUNNAN töiden puolen systeemi
muutettiin jo 2 vuotta sitten !!!! Siellä ei ole enään lauantait olleet
vuosilomapäiviä ja se tosiaan muutti hiukan loman kertymispäiviä =
lomapäivien lukumäärää johon tuli jonkun moinen taulukko. (olin siis v. 2003
n. 8kk töissä kunnalla ja se oli ensimmäinen vuosi kun sitä sovellettiin).
Paras tapa tietenkin olisi muuttaa koko systeemi eduskunnasssa työlain
säädännössä että se varmasti koskisi kaikkia työntekijöitä kuin
työnantajiakin. EHKÄ SE VAATII 40 VUOTTA LISÄÄ AIKAA kun suomessa kerran
ollaan.
"Teemu Leisti" <teemu....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:zxR6e.4513$v4.8...@news2.nokia.com...
Lauri Levanto
"Timo Viljanen" <vilj...@tuug.fi> kirjoitti viestissä:
Entä alalla, jossa työsuhteen kesto on keskimäärin 8 tuntia?
> Timo
>
>
sovelias
> Mihin tarvitaan koko lomapäivien laskentaa? Säädetään jokaiselle
> kansalaiselle palkallisen vapaan määräksi nykyinen keskimääräinen
> loman pituus ja se työntantaja maksaa, jonka leivissä olet
> lomakauden ajan. Jos työnantajia on useita, tai se vaihtuu, jaetaan
> summa työnantajien kesken.
Aivan, tosin asiaa voisi muuttaa vähän, eli miksi lomista maksetaan
palkaa käytännössä enemmän kuin työstä, eli eikö olisi parempi että
maksettaisiin vain työajalta (ja lomista ei mitään), toki työajasta sen
verran enemmän että kattaa nuo lomapäivien tienistit. Enään ei tarvisi
kuntien palkkailla määräaikaisia opettajia syksystä kesään jne. muukin
kikkailu vähenisi.
Tosin tuolloin syntyy tilanne että osa väestä ei saa säästettyä rahoja
kesälomakuukaudeksi -> vaikeuksia, he sitten voisivat kerätä talven
rahoja johonkin liiton tai loimaan rahastoon, joka maksaisi siiten
kesäloma-ajan "palkan" + pienikorko. jolloin pätkätyöläinenkin saisi
pitää kunnon "rahakkaan" loman.
sovelias
"Jussi Alho" <jussi...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:mKR7e.247$GG4...@read3.inet.fi...
Päivistä kai yleisellä tasolla, jos tekee neljän tunnin päivää vs.
yhdeksäntunni päivää, niin ei kai sillä kovinpaljon ole väliä
lomapäivien tarpeessa.
Teemu Leisti
> NIIMPÄ = OLET AIVAN OIKEASSA. Nämä on niitä mitä todellakaaan
> yksityisen puolen liitot ei osaa järkeistää. Nimittäin KUNNAN töiden
> puolen systeemi muutettiin jo 2 vuotta sitten !!!! Siellä ei ole
> enään lauantait olleet vuosilomapäiviä ja se tosiaan muutti hiukan
> loman kertymispäiviä = lomapäivien lukumäärää johon tuli jonkun
> moinen taulukko. (olin siis v. 2003 n. 8kk töissä kunnalla ja se oli
> ensimmäinen vuosi kun sitä sovellettiin).
OK, tuotakaan en tiennyt. Hyvä että jossain on järkeistetty.
-- Teemu
riku
> In sfnet.keskustelu.laki Kaarlo Vapaaoksa <car...@iki.fi> wrote:
>
>> Vaikka nykyinen voi
>> tuntuakin vähän monimutkaiselta, se on kuitenkin aivan
>> yksiselitteinen.
>
> Tässä ryhmässä olleen keskustelun määrän perusteella voisin kyllä
> väittää muuta.
Laki on aivan yksinkertainen mutta työnantajien laativat lomaohjeet
eivät sitä aina ole. Laki antaa suojaa työntekijälle mutta työnantaja
saa suoja siitä, että hänellä on oikeus päättää milloin loma pidetään.
>> Ei se lakien säätäminenkään ole ihan ilmaista työtä,
>> vaan siihen menee aika paljon työaikaa.
>
> Luulisinpa, että tuo laki maksaisi itsensä muutamassa kuukaudessa.
> Sen verran paljon ympäri maata niin työnantajat kuin työntekijätkin
> hukkaavat työaikaansa lomalaskelmien tekemiseen ja tulkinnan
> pähkäilyyn!
No silloinhan työnantaja voisi tarjota vaikkapa 26-27 todellista
lomapäivää siis siten ettei lauantai vähentäisi lomapäiviä?
Eivät ammattiliitot voi noin vain ilman kompensaatiota antaa
pois 1-2 lomapäivää... jäsenet eivät moisesta tykkää. Mutta jos
kerran tuo muutos toisi yrityksille säästöä, olisi yrityksillä
siis syy joustaa?
riku
riku
> Aivan, tosin asiaa voisi muuttaa vähän, eli miksi lomista maksetaan
> palkaa käytännössä enemmän kuin työstä, eli eikö olisi parempi että
> maksettaisiin vain työajalta (ja lomista ei mitään), toki työajasta sen
> verran enemmän että kattaa nuo lomapäivien tienistit. Enään ei tarvisi
> kuntien palkkailla määräaikaisia opettajia syksystä kesään jne. muukin
> kikkailu vähenisi.
Yksi syy voi olla se, että työntekijät vaihtavat joskus työnantajaa?
riku
Tommi Jauhiainen
sovelias <sovelias...@hotmail.com> wrote:
>
>"Timo Viljanen" <vilj...@tuug.fi> kirjoitti viestissä
>news:d3omi4$1s53$1...@bowmore.utu.fi...
>
>> Mihin tarvitaan koko lomapäivien laskentaa? Säädetään jokaiselle
>> kansalaiselle palkallisen vapaan määräksi nykyinen keskimääräinen
>> loman pituus ja se työntantaja maksaa, jonka leivissä olet
>> lomakauden ajan. Jos työnantajia on useita, tai se vaihtuu, jaetaan
>> summa työnantajien kesken.
>Aivan, tosin asiaa voisi muuttaa vähän, eli miksi lomista maksetaan
>palkaa käytännössä enemmän kuin työstä, eli eikö olisi parempi että
>maksettaisiin vain työajalta (ja lomista ei mitään), toki työajasta sen
>verran enemmän että kattaa nuo lomapäivien tienistit. Enään ei tarvisi
>kuntien palkkailla määräaikaisia opettajia syksystä kesään jne. muukin
>kikkailu vähenisi.
Näin yrittäjänä voin todeta että minulle ei loman aikana kukaan maksa
mitään. Kassavirta tyssähtää samantien kun lyö lapaset naulaan. Näin se
pitäisi kaikilla olla. Maksetaan vaan tehdystä työstä. Jokaisen oma asia
olisi sitten hallita kassaansa siten että fyrkkaa riittää myös
lomailuaikana.
Ja todellakin kaikenlaisen kikkailun mahdollisuudetkin tässä
vähenisivät.
--
Tommi Jauhiainen - epämääräinen sössöttäjä
Petu
"Teemu Leisti" <teemu....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:uIx8e.43290$k4.8...@news1.nokia.com...
Hivenen yksinkertaistettunahan kunta-alalla tilanne muuttui näin:
Kuntapuolella tuota kertymää muutettiin vuosilomapidennyksistä luopumalla.
Eli käytännössä kunnan töissä on aiemmin saanut ensimmäisenä täytenä
lomanmääräytymisvuotena tuon normaalin 2,5 pv/kk eli 30 lomapäivää ja kun
siitä on säästänyt viikon talveksi (6 pv) niin sen on saanut pidennettynä,
eli lomaa on saanut talvella 12 pv. Yhteensä siis ennen muutosta ensimmäisen
täyden lomanmääräytymisvuoden jälkeen kunnalla sai lomaa 36 pv.
Nyt kun launtai jätettiin pois laskennasta niin sopimus taisi muuttua siten,
että lomasta on "pakko" pitää vähintään viikko talvella - aiemmin ei ollut
pakko. Lomapäivien määrä väheni niin, että pidennys poistui, joten
ensimmäiseltä täydeltä lomanmääräytymiskaudelta saa kuntatyöntekijä nyt
lomaa 30 pv mutta kun lauantaita ei lasketa lomapäiväksi niin loman pituus
on käytännössä täysin sama kuin aiemmin.
Petri Nurminen
http://www.valtakunta.info
Teemu Leisti
> Näin yrittäjänä voin todeta että minulle ei loman aikana kukaan
> maksa mitään. Kassavirta tyssähtää samantien kun lyö lapaset
> naulaan. Näin se pitäisi kaikilla olla. Maksetaan vaan tehdystä
> työstä. Jokaisen oma asia olisi sitten hallita kassaansa siten että
> fyrkkaa riittää myös lomailuaikana.
>
> Ja todellakin kaikenlaisen kikkailun mahdollisuudetkin tässä
> vähenisivät.
Miltä sinulta yrittäjänä kuulostaisi sitten seuraava, korjattu,
ehdotukseni uuden lomalain perusperiaatteista?
- Lomaa annetaan viisi viikkoa vuodessa, aina täysinä viikkoina. Jos
lomaviikko menee yhden tai useamman pyhäpäivän päälle, lomaa
jatketaan yhtä monta päivää ensimmäisen työviikon alusta kuin
lomanaikaisia pyhäpäiviä oli.
- Palkka maksetaan viikoittain viikon viimeisenä arkipäivänä, tehtyjen
työpäivien mukaan -- tai sitten kuukausittain, palkanlaskentapäivään
mennessä tehtyjen täysien työviikkojen mukaan.
- Lomaviikoista ei makseta palkkaa, mutta pyhäpäivistä maksetaan, eli
viikkopalkka tulee aina olemaan sama. (Jos lomaviikkona oli
pyhäpäiviä, niiden palkka korvaantuu sillä, että varsinaisia
lomaviikkoja seuraavasta vajaasta viikostakin maksetaan täyden
viikon palkka.)
- Perusviikkopalkka (ilman ylityötunteja)
= vuosipalkka / työviikkojen lukumäärä
= ( kuukausipalkka * 12.6 ) / 47.14857
[kun otetaan huomioon, että vuosi on 52
viikkoa + 1 päivä, ja karkausvuosina 52
viikkoa + 2 päivää]
= kuukausipalkka * 0.26707.
Toinen vaihtoehto: poistetaan muutama pyhäpäivä (loppiainen,
pääsiäisperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai, ja tapaninpäivä),
ja lisätään korvaukseksi vuosiviikkojen lukumäärää kuuteen.
Viikkopalkan kertoimeksi tulisi, kun otetaan huomioon se, että
loppiainen ja tapaninpäivä osuvat arkipäivään vain 5 kertaa 7:stä,
( kuukausipalkka * 12.6 )
/ ( 46 + ( ( 125 / 100 ) - ( 2 * 2 / 7 ) ) / 7 )
[karkauspäivät] [loppiainen & tapani]
= 0.27334.
Lauantai- ja pyhälisät säilyisivät ennallaan, mutta ne laskettaisiin
viikkoperuspalkan pohjalta.
Tämä laskelma pätee siis säännöllistä päivätyötä tekeville.
-- Teemu
Teemu Leisti
> Yhteensä siis ennen muutosta ensimmäisen täyden
> lomanmääräytymisvuoden jälkeen kunnalla sai lomaa 36 pv.
>
> Nyt kun launtai jätettiin pois laskennasta niin sopimus taisi
> muuttua siten, että lomasta on "pakko" pitää vähintään viikko
> talvella - aiemmin ei ollut pakko. Lomapäivien määrä väheni niin,
> että pidennys poistui, joten ensimmäiseltä täydeltä
> lomanmääräytymiskaudelta saa kuntatyöntekijä nyt lomaa 30 pv mutta
> kun lauantaita ei lasketa lomapäiväksi niin loman pituus on
> käytännössä täysin sama kuin aiemmin.
Siis kuntapuolella on ollut pitempäänkin kuuden viikon vuosiloma?
Sehän on kiva juttu, siis kuntatyöntekijöiden kannalta. :)
-- Teemu
riku
> Näin yrittäjänä voin todeta että minulle ei loman aikana kukaan maksa
> mitään. Kassavirta tyssähtää samantien kun lyö lapaset naulaan. Näin se
> pitäisi kaikilla olla. Maksetaan vaan tehdystä työstä. Jokaisen oma asia
> olisi sitten hallita kassaansa siten että fyrkkaa riittää myös
> lomailuaikana.
Niin tuo loma-ajan palkkahan on korvaus tehdystä työstä mutta
sen maksu on ajallisesti jaettu tasaiseksi ympäri vuoden.
riku
Petu
"Teemu Leisti" <teemu....@nokia.com> kirjoitti viestissä:
> Siis kuntapuolella on ollut pitempäänkin kuuden viikon vuosiloma?
> Sehän on kiva juttu, siis kuntatyöntekijöiden kannalta. :)
>
> -- Teemu
Kuta kuinkin noin, tai vielä pidempi, kuten valtiollakin, eli kuten PP
kirjoitti toisessa säikeessä:
"Jos yksityspuolella on sekavaa, niin vielä mielenkiintoisempaa se on
valtion
hommissa, jossa kesälomakauden ulkopuolelle jätetyt päivät kerrotaan
puolellatoista. Tunnen henk.kohtaisesti erään, joka saa em. syystä yli 8vkoa
vuosilomaa."
Kuntapuolellakin voi vuosilomaa olla tuo 8 viikkko kun kaikenlaiset
pidennykset on mukana, tai ainakin ennen kuin säädöksiä uusittin (siis
KVTES:ä) ja kyllä käsittääkseni vieläkin, mutta nuo pidennyssäännökset siis
muuttuivat kun lauantai lakattiin huomioimasta.
sovelias
"riku" <lem...@tnclus.tele.nokia.fi> kirjoitti viestissä
> Niin tuo loma-ajan palkkahan on korvaus tehdystä työstä mutta
> sen maksu on ajallisesti jaettu tasaiseksi ympäri vuoden.
Totta, mutta olisi paljon selkeämpää että maksettaisiin vain tehdyistä
tunneista, ei tekemättömistä,siis myös kaikki muut nykyisin palkalliset
vapaat palkattomiksi, mukaan lukien palkalliset juhlapyhät,
palkallisetvuorovapaat jne.
- Tyntekijä tietäisi mitä hän saa palkkaa tehdyltä työtunnilta.
- Työnantajakin ymmärtäisi vähän paremmin mitä se työntekijä oikeasti
maksaa.
- Palkansaaja ymmärtäisi paremmin miksi hänen palkkaama remonttimies
nykyisin maksaa muka x kertaa hänen oma tuntipalkka.
- Erinlaiset pätkätyöt tuntuvat kokoajan lisääntyvän, jolloin tälläinen
järjestely olisi oikeudenmukaisempaa ja enenkaikkea selkeämpää
kaikille, vähentäisi kaikenlaista kikkailua ja vedätystä.
En kuvittele että nykyiseen systeemiin tottuneet ihmiset saisivat
säästettyä lomarahansa, mutta jos kerran on olemassa valmiina
erinlaisiakassoja, joilla pitäisi olla sen verran tehokas organisaatio
että pystyisivät hoitamaan ns. lomarahojen keräämisen ja niiden
tilittämisen ajallaan, korkomarginaalilla tai jopa maksamaan siitä
korkoa. Työntekijälle voitaisiin antaa tähän pieni säätövara tarpeiden
mukaan (haluaako lomilla enemmän rahaa kuin normaalisti) tähän voi
tietenkin lisätä lisää säätö mahdollisuuksia, eläketurvan keräämiseksi,
lisätyöttömyysturvan/irtisanomisrahan säästämiseksi jne.
Tälläinen "kassa" mahdollisuus pitäisi olla myös yhden miehen
yrittäjille, tosin sen käyttäminen voisi käytännössä olla kuitenkin
pientä.
- Myös ylitöiden hinnoittelu olisi helpompaa, eli nykyisin taitaa olla
monessa paikassa suostuttu tekemään ylitöitä normaaliin tuntihintaan
eli käytännössä alihintaan.
Lomalta paluurahat ja lomapäivien kirtymislaskenta tavat ovat
ilmeisesti aikoinaan syntyneet motivoimaan työntekijää
työpaikalla/tulemaan lomanjälkeen töihin, tämä ei taida nykyään olla
ongelma, vaan ongelma on se millä työnantajan saisi motivoitua pitämään
työntekijä töissä.
Tärkeää on ettei työntekijän kokonaisansiot laskisi, eli työtunti
hinnoteltaisiin vastaamaan todellisuutta, eli esim. joillakin aloilla
sitten maksetaan niistä yötöistä niin paljonkun se oikesta maksaa.
Huonopuoli tässä on tietenkin se että erialojen palkka erot saattasivat
korostua entisestään.
Teemu Leisti
> Totta, mutta olisi paljon selkeämpää että maksettaisiin vain tehdyistä
> tunneista, ei tekemättömistä,siis myös kaikki muut nykyisin palkalliset
> vapaat palkattomiksi, mukaan lukien palkalliset juhlapyhät,
> palkallisetvuorovapaat jne.
Hyvät perustelut (jotka poistin tästä vastauksesta). Kannatan.
-- Teemu
Jukka-Göran von Fittenborg
"Paavo Heiskanen"
> Lauantai on edelleen hyvin suurelle osalle suomalaisia työpäivä siinä
> missä ns. arkipäivätkin. Epäilen että ongelmia tulisi esimerkiksi kaupan
> alan sopimuksissa. Kun vielä tiedetään työntekijä- ja
> työnantajaliittojen joustavuus on ehkä helpompaa antaa asian vain olla.
>
> Paavo
Muuten ihan hieno selitys ja melkein sen ostinkin. Kunnes muistin Ruotsissa
piipahtamisesta oppineeni taas yhden asian, miten yhteiskunta voi olla eri
tavalla järjestetty. Lomien laskeminen 5 pv/viikko ei tunnu tuottavan samaa
ongelmaa Ruotsissa ja siellä kaupat ovat auki rutiinisti jopa sunnuntaisin
vuoden ympäri.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Teemu Leisti"
> Aivan. Vuosipalkkahan on 12.6 kertaa kuukausipalkka, noiden jostain
> ajan aamusarastuksesta periytyvien lomarahojen vuoksi. Tätäkin asiaa
> voisi yksinkertaistaa: poistetaan lomarahat, mutta kerrotaan normaali
> kuukausipalkka 1.05:llä. Ei enää lomarahojen laskemista ja
> maksamista, ja palkat pysyvät ennallaan.
>
Liekö lomaraha sama kuin lomaltapaluuraha? Lomaltapaluurahaan liittyi
semmoinen tarina, että aikoinaan kauan kauan sitten, kun oli ns. Korean
konjuktuuri ja kaikilla oikein kovasti töitä, niin duunarit saattoivat
unohtua lomilleen juopottelemaan eivätkä tulleet takaisin tehtaisiin.
Tehtaanpatruunat keksivät sitten lomiltapaluurahan ylimääräiseksi täkyksi
lopettaa ryypiskely ja palata sorvin ääreen. Liekö tarinassa sitten perää,
hauska se ainakin on :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Teemu Leisti"
> Jos joka kuukaudesta tulisi 2.1 lomapäivää, tästä tulisi vuodessa 25.2
> lomapäivää. Ehkeipä olisi täysin mahdoton ajatus saada
> työmarkkinaosapuolet sopimaan tuosta laskutavasta, oletuksella, että
> lomapäivien lukumäärä pyöristetään normaalilla pyöristyssäännöllä?
Miksi tehdä se noin vaikeaksi? Naapurimaasta löytyy valmis sapluuna, miten
se tehdään. Ruåtsin lakia paikasta
http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/19770480.HTM: " Arbetstagare har rätt till
tjugofem semesterdagar varje semesterår utom i fall som avses i 5 och 27 §§.
.... 7 § Semesterdagar med semesterlön utgör så stort antal av
semesterdagarna enligt 4 § som svarar mot den del av intjänandeåret, under
vilken arbetstagaren har innehaft anställning hos arbetsgivaren. .... Vid
beräkning enligt första stycket anges del av intjänandeåret i antal dagar.
Uppstår vid beräkning av antalet semesterdagar med semesterlön brutet tal,
avrundas detta till närmast högre hela tal. "
Näköjään "normaali pyörityssääntö" naapurissa on duunariystävällisempi kuin
"slaavilainen" versio.
> Vain osan edellistä vuotta töissä olleilla tuo saattaisi joissain
> tilanteissa vaikuttaa niin, että saisivat yhden päivän enemmän lomaa
> kuin nykyisillä säännöksillä, mutta vaikutus olisi aika minimaalinen
> pidettävien lomapäivien kokonaismäärään.
Tjaa, eiköhän työnantajapuoli voine vähän taas lisätä vapaita. Onkin jo
aikaa siitä kun työaikaa on reilummin viimeksi lyhennetty.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Ozzy"
> Näitä kun pohditaan niin usein huomaa että koko ikänsä päivätyötä tehnyt
ei
> vaan ymmärrä että on sellaisiakin ihmisiä jotka tekevät ympäri vuorokauden
> töitä. Ilmeisesti esimerkiksi sairaalapalvelut iltaisin ja öisin on niin
> itsestäänselvyyksiä ettei ajatella että siellä tehdään oikeasti töitä
> 24h/vuorokausi. Kuten monella muullakin alalla.
>
Niin? Miten tuo valitus liittyy puheena olevaan asiaan? (kyllä Ruåtsissakin
sairaaloita ja 3-vuorotehtaita on)
Jukka-Göran von Fittenborg
"marko"
> vapaita. Silloin ne vain sattuvat olemaan palkallisia vapaita. Jos olen
> oikein ymmärtänyt, niin monella vuorotyötä tekevillä työpaikoilla on
> kesälomakin vain kolme viikkoa, ja loput lomat maksetaan rahana.
Taitaa olla lainvastainen menettely, jos vuodesta toiseen noin tehtäisiin,
joten lienet ymmärtänyt väärin.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petu" <
> Nyt kun launtai jätettiin pois laskennasta niin sopimus taisi muuttua
siten,
> että lomasta on "pakko" pitää vähintään viikko talvella - aiemmin ei ollut
> pakko. Lomapäivien määrä väheni niin, että pidennys poistui, joten
> ensimmäiseltä täydeltä lomanmääräytymiskaudelta saa kuntatyöntekijä nyt
> lomaa 30 pv mutta kun lauantaita ei lasketa lomapäiväksi niin loman pituus
> on käytännössä täysin sama kuin aiemmin.
>
"Lyheni"? Niin en tiedä asiasta oikein mittään, on vain kiinnittänyt
huomiota, että kunnissa on osalla työntekijöitä hel-veetin pitkiä lomia - 38
päivää ja sillee. Jos 38 päivää tarkoittaa 5pv/lomaviikko, niin sehän tekee
7 ja 1/2 viikkoa lomaa vuodessa! Saako tuohon vielä korotukset entiseen
malliin niin että jos ottaa viikon talvella, se tuplataan? (ts. 3 päivää
riittää yli viikon lomaan talvella)
Tapio Helenius
"Jukka-Göran von Fittenborg" wrote:
Tuo 38 pv on normaali 15 vuotta palvelleen lomaoikeus 3 pv / kk (tässä mukana
lauantait)
eli yhteensä 36 pv. 15 vuotta palvellut saa talvilomapidennystä normaalin kaavan
6+3 sijaan kaavalla 6+9 eli loman suuruus on silloin 45 pv joka muutettuna
kunnan laskentatavan mukaisiksi arkipäiviksi 5/6 lomapäivää tekee 35 + 3 = 38.
Kunnalla (KVTES) taisi lisäksi olla niin että pidennystä saadakseen ei tarvitse
pitää lomaa talvella, vaan pidennyspäivät tulee automaattisesti oli loma milloin
vain.
Tuo 38 päivää on maksimi arkipäivien määrä jos ei muuta lomarahoja vapaaksi.
marko
"Jukka-Göran von Fittenborg" kirjoitti viestissä
news:7kGre.372$Hp3...@read3.inet.fi...
Vanhaa asiaa, mutta menkööt.
Sitä en kiellä, että saatoin ymmärtää asian väärin. Mutta sellaiseen
käsitykseen aikoinaan jäin, että kolme viikkoa lomaa, ja loput lomat
rahana. Uteliaisuutta, että mikä tuossa olisi lainvastaista?
erkinveli
lomapäiviä kertyy myös vain 85%, 1.7 päivää/kk. Aika moni on tuohon retkuun
mennytkin. Laillista?
Samoin vuosiloma on pidettävä työsuhteen aikana, loma-ajoista välittämättä.
Jos on töissä esim. lokakuun alusta maaliskuun loppuun, eli ei loma-aikana,
onko laillista vaatia loma pidettäväksi työsuhteen aikana? Tai ainahan voi
vaatia, mutta onko pakko suostua tollaseen vaatimukseen?
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
viestissä:bnGre.377$Hp3...@read3.inet.fi...
Jukka-Göran von Fittenborg
"marko"
> Sitä en kiellä, että saatoin ymmärtää asian väärin. Mutta sellaiseen
> käsitykseen aikoinaan jäin, että kolme viikkoa lomaa, ja loput lomat
> rahana. Uteliaisuutta, että mikä tuossa olisi lainvastaista?
Siitä on jo aikaa kun piti noita osata (kun oli palkollinen tai oli suoraan
omia palkollisia). Mutta eikös vuosilomaa pidä antaa vähintään 4 viikon
yhtämittainen pätkä jossakin kohtaa kesäkautta? Vai olikohan tossa sitten
kyse Ruåtsin sivistyneemmistä määräyksistä.
Periaattessa rahalla ja yhteisestä sopimuksesta voi joku vuosi vähän
"oikaista", mutta se on varmaa, ettei vuosi toisensa jälkeen voi ketään
pakottaa aina ottamaan lomiaan rahassa. Niin paha kapitalisti en edes minä
ole, etten soisi ihmisille oikeutta ansaittuun vuosilepoonsa.
Teppo Jarvinen
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
news:dI9se.43$Jg...@read3.inet.fi...
> Periaattessa rahalla ja yhteisestä sopimuksesta voi joku vuosi vähän
> "oikaista", mutta se on varmaa, ettei vuosi toisensa jälkeen voi ketään
Minä taas olen siinä käsityksessä, että edes työnantajan ja
työntekijän välisellä sopimuksella ei voi lomaansa vaihtaa
rahaksi. Se on siis yksiselitteisesti laitonta. Minulla itselläni
ei oikeastaan ole käyttöä kuukauden lomalle, joten mielelläni
sen vaihtaisin osittain rahaksi. Käsittääkseni ei onnistu, joten
en ole edes kysynyt. :-/
Jussi Alho
Tosin en ole asiasta varma tilanteessa, jossa työntekijän työsopimus jatkuu
loman jälkeen. Mutta jos irtisanoudut töistäsi, on loma mahdollista saada
rahanakin.
Musca
Voiko lomalla tehdä töitä?
Vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa virkamiehelle tai työntekijälle
mahdollisuus riittävään lepoon ja virkistäytymiseen. Tähän ei sovi
ajatus työn tekemisestä loma-aikana tai loman vaihtaminen rahaksi.
Työnantaja ei saa pitää työntekijää töissä tämän vuosiloman aikana ja
korvata vuosilomaa rahana työsuhteen kestäessä.
Lähde: http://www.ykl.fi/PDF/YKL_2_2004.pdf, sivu 12
--
-Musca-
Maanantaisin tunnen itseni Robinson Crusoeksi saarellaan:
odotan perjantaita.
Jussi Alho
Kyse oli, että työsuhde päättyy kesälomaan.
Tällöin loman voi maksaa rahanakin. Tällöin työntekijä ei
luonnollisestikkaan ole töissä lomallaan, vaan irtisanottuna.
Onhan se vanha sananparsi "lopputili ja lomarahat."
Musca
> Kysehän ei ollutkaan työssä olemisesta.
> Kyse oli, että työsuhde päättyy kesälomaan.
Öh? Luin uudestaan threadin viestit ja kyllä kyse nimenomaan tässä
säikeessä oli loman vaihtamisesta rahaksi työsuhteen kestäessä.
> Tällöin loman voi maksaa rahanakin. Tällöin työntekijä ei
> luonnollisestikkaan ole töissä lomallaan, vaan irtisanottuna.
Vasta sinä otit puheeksi tämän että työsuhteen päättyessä loman saa
rahana, ja sitähän en ole missään kiistänytkään. Kirjoitit kuitenkin
myös että "Tosin en ole asiasta varma tilanteessa, jossa työntekijän
työsopimus jatkuu loman jälkeen", ja tähän annoin erään lähteen mukaisen
vastauksen, tosin lähteitä olisi varmasti parempiakin.
Jussi Alho
sanan?
En minä olekkaan mitään muuta väittänytkään. Sanoin vain tilanteen jossa
loman ainakin voi maksaa rahana.
Osmo R
> Näin yrittäjänä voin todeta että minulle ei loman aikana kukaan maksa
> mitään. Kassavirta tyssähtää samantien kun lyö lapaset naulaan. Näin
> se pitäisi kaikilla olla. Maksetaan vaan tehdystä työstä. Jokaisen
> oma asia olisi sitten hallita kassaansa siten että fyrkkaa riittää
> myös lomailuaikana.
Yrittäjän ja työntekijän vertaaminen on älytöntä. Yrittäjä tietoisesti
luopuu tietyistä oikeuksista saadakseen mahdollisuuden menestyä
huomattavasti paremmin kuin työntekijä. _Jos_ työntekijältä odotetaan
samaa, pitää hänellä olla myös oikeus samanlaiseen menestykseen eli
osuuteen voitosta.
Kyllä palkalliset lomat ovat nykyään ihan ihmisoikeus.
Osmo
Perttuli Pikkarainen
"Jussi Alho" <jussi...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Tlsse.9$dn...@read3.inet.fi...
Työnantaja voi olla maksamatta lomaa rahana ja vaatia sen pitämistä ennen
työsuhteen loppumista. Säästyy siinä ta:lta muutama euro.
PP
Osmo R
> Miltä sinulta yrittäjänä kuulostaisi sitten seuraava, korjattu,
> ehdotukseni uuden lomalain perusperiaatteista?
>
> - Lomaa annetaan viisi viikkoa vuodessa, aina täysinä viikkoina. Jos
> lomaviikko menee yhden tai useamman pyhäpäivän päälle, lomaa
> jatketaan yhtä monta päivää ensimmäisen työviikon alusta kuin
> lomanaikaisia pyhäpäiviä oli.
>
> - Palkka maksetaan viikoittain viikon viimeisenä arkipäivänä,
> tehtyjen työpäivien mukaan -- tai sitten kuukausittain,
> palkanlaskentapäivään mennessä tehtyjen täysien työviikkojen mukaan.'
>
>
> - Lomaviikoista ei makseta palkkaa, mutta pyhäpäivistä maksetaan, eli
> viikkopalkka tulee aina olemaan sama. (Jos lomaviikkona oli
> pyhäpäiviä, niiden palkka korvaantuu sillä, että varsinaisia
> lomaviikkoja seuraavasta vajaasta viikostakin maksetaan täyden viikon
> palkka.)
Oletko tosissasi? Mieti hieman miltä duunarista tulisi palata lomilta
töihin, kun palkkaa ei olisi tiedossa pitkään aikaan ja rahat olisi
käyetty? Esim. kesäkuun lopussa saisi palkan ja olisi heinäkuun lomalla,
jossa rahat menisivät. Heinäkuun lopussa ei saisi mitään, ja vasta
elokuun lopussa saisi rahaa eli olisi kuukauden ilman rahaa.
Menoja on joka kuukausi, joten kyllä palkkakin pitäisi olla joka
kuukausi. Suuri osa ei pysty säästämään ennakkoon eikä mielestäni
ainakaan tätä varten ole tarvetta. Työnantaja on paljon parempi puskuri
kuin työntekijän pankkitili.
Osmo
Jussi Alho
määräaikainen. Tosin varmaan oma-aloitteisessa työsopimuksen purussa
työntekijän puolelta näin onkin. Ainakin osassa TES:ssä.
Itse olen meinaan muutamissa työsuhteissa ollut, jotka olivat määräaikaisia
ja silloin ei edes keskusteltu lomanpidosta. Eikä siitä varmaan
tarvitsekkaan. Luulen meinaan, että määräaikaisissa työsuhteissa työnantajan
on maksettava palkka sopimuksen päätyttyä loma-ajaltakin ihan rahana.
Toisaalta, se ei ollut pointtina, onko vaiko ei työnantajan pakko. Mutta se
on mahdollista.
Lauri Levanto
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti viestissä:
>
70-luvulla, ensin metallin sopimukseen, jotta työntekijät palaisivat lomalta
eivätkä menisi Ruotsiin töihin. Lomaltapaluurahan saamisen ehtona oli, että
saapui töihin ensimmäisenä lomanjälkeisenä työpäivänä. Järjestelmä yleistyi
useimpiin muihinkin työehtosopimuksiin, ja muuttui sittemmin lomarahaksi,
joka ei enää riippunun lomaltapaluusta.
Lauri
>
Lauri Levanto
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti viestissä:
>
> > Sitä en kiellä, että saatoin ymmärtää asian väärin. Mutta sellaiseen
> > käsitykseen aikoinaan jäin, että kolme viikkoa lomaa, ja loput lomat
> > rahana. Uteliaisuutta, että mikä tuossa olisi lainvastaista?
>
> Siitä on jo aikaa kun piti noita osata (kun oli palkollinen tai oli
suoraan
> omia palkollisia). Mutta eikös vuosilomaa pidä antaa vähintään 4 viikon
> yhtämittainen pätkä jossakin kohtaa kesäkautta? Vai olikohan tossa sitten
> kyse Ruåtsin sivistyneemmistä määräyksistä.
>
neljän viikon), joka pääsääntöisesti pitää olla touko-syyskuussa
(työntekijän suostumuksella se voi olla talvellakin, itse pidin 80-luvulla
useana vuonna 24 lomapäivän jakson itsenäisyyspäivästä lähtien ja yhden
viikon loman kesällä).