Ongelmalliseksi asia muodostuu, kun tarvittaviin spesialisteihin on pitkät
jonot ja toivotun ajan saaminen on hyvin vaikeaa.
Käyttävätkö kyseiset kunnat hyväkseen jotain uutta porsaanreikä, sillä
tiedossa olevat kunnat ovat alkaneet soveltaa tätä tänä vuonna? Onko tämä
ylipäätään laillista, jos todellakin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin mennä
työaikana? Mitä sanoo ammattiliitto?
Onko kuntien säästöpolitiikassa menty siihen, että lääkärien pitää
kirjoittaa joka käynnistä sairauslomaa? Luulisi olevan työnantajalle
epä-edullisempaa että työntekijät ovat koko päivän kotona, parin tunnin
sijaan.
> Ongelmalliseksi asia muodostuu, kun tarvittaviin spesialisteihin on pitkät
> jonot ja toivotun ajan saaminen on hyvin vaikeaa.
En näe tässä jutussa mitään ongelmaa, jota pitäisi korjata. Jos lääkäri
määrää sairaslomaa niin tokihan se koskee myös sitä päivää, jolloin sairaus
on alkanut.
Jos kyseessä ei kuitenkaan ole sairaus, josta voi saada lomaa, niin
silloinhan ei saa lomaa. Näin työnantaja asian on ilmeisestikin päätellyt.
Ilman lääkärin lausuntoa ei sairaslomaa saa edes sen lääkärissä käynnin
ajaksi.
Jos ainoa haitta tästä oman loman pitämisestä on tuntipalkan maksamatta
jättäminen tekemättömästä työstä niin onko työntekijän kunniallista edes
vaatia, että moinen vapaa pitäisi olla palkallista?
Esim. valtion virkaehtosopimuksessa lukee näin:
II) Tapaukset, joissa on järjestettävä vapautus työstä mutta
vapautusta ei lueta työajaksi
b) lääkärissä käynti,
Kohdissa b ja d-f tarkoitetun vapaa-ajan takaisin teettämistä on
vältettävä.
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=91796&l=fi&menu=7569
--
Paranoideillakin voi olla vihollisia.
Löysin kuitenkin KVTES:ssä selventävän kohdan. Asia on tulkinnanvarainen,
mutta jos lääkäri on jostain syystä määrännyt käynnin, tai asia liittyy
raskauteen voi käydä lääkärissä työ-aika jos ei ole mahdollista järjestää
käynti työ-ajan ulkopuolella, järjestetään vapautus työstä. Alla oleva
dokumentti tulkitsee "vapautus työstä" siten että palkkaa on kuitenkin
maksettava.
KVTES III luku, 4§, 2 mom. kohta 5:
5 Lääkärin määräämät tutkimukset
Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin,
laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi,
mutta mikäli viranhaltija/työntekijä todellisen tarpeen vaatiessa joutuu
työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työs-
tä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia,
mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus
matka-aikoineen ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan,
työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Soveltamisohje
Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole
tehtävissä
työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja
hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä
tutkimuksia,
jotka on suoritettu viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteisen
lääkärissäkäynnin
yhteydessä.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä
lääkärin
että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka
tällaiseen
tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen
suorittamista,
joka perustuu selvitystarpeeseen raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän
tai sikiön terveydentilasta.
Mikäli raskaana olevan on käytävä tutkimuksissa työaikana, tulee tästä
ilmoittaa
työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Työnantaja voi tällöin
osoittaa
viranhaltijalle/työntekijälle toisen ajankohdan tutkimusta varten huomioon
ottaen tutkimuksen kiireellisyys ja ajankohta, jolloin tutkimuksia tehdään.
Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittaminen mahdollistaa myös sen, että
työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon
tutkimuksissa
käynnin tarve siten, että se voi pääsääntöisesti tapahtua työajan
ulkopuolella.
Kysymys 3:
c) Raskaana oleva työntekijä ilmoittaa työnantajalle, että hänellä on
varattuna tutkimusaika äitiysneu-volaan 3 viikon päästä klo 15.00 ja 7
viikon päästä klo 9.00. Tuleeko 4 §:n 2 momentin 5-kohta so-vellettavaksi
vai ei ja miten työnantaja voi ottaa tutkimukset huomioon tulevien
työvuorojen suunnit-telussa? Onko työnantajalla oikeus saada työntekijältä
selvitys tutkimuksista äitiysneuvolassa ?
Vastaus 3:
c) 5-kohdan määräys koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä
tutkimuksia ja työnantajan on myönnettävä työntekijälle vapautus työstä,
mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Tällöin ko. aika on kuitenkin
palkallista aikaa. Raskaudenaikaisissa tutkimuksissa tulee pääsäännön
mu-kaan kuitenkin käydä työajan ulkopuolella aina kun se on mahdollista.
Tällöin työntekijän työ-aikajakson säännöllinen työaika ei jää vajaaksi (ks.
kohdan 4 vastaus 1). Mikäli työntekijän tulee käydä tutkimuksissa työaikana,
tulee poissaolosta ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen työnantajalle tai niin
pian kuin se on mahdollista (ks. kohdan 5 vastaus 1). Työntekijän on
pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä
raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättö-myydestä työakana ja
tutkimukseen kuluneesta ajasta.
Käytännön työssä tässä tulee ongelmia, jos lääkäri katsoo, ettei perusteita
sairaslomalle ole ja potilas on toista mieltä. Tiukasti ottaen sairaslomia
ei kirjoiteta takautuvasti, ellei siihen ole painavat syyt (asiasta esim.
sovittu jollain tavoin aiemmin). Täytyy muistaa, että lääkäri kirjoittaa
sairaslomat kunnian ja omantuntonsa kautta. Koska sairaslomalapuissa ei ole
kellonaikaa, toteutuu tuo takautuvuus tavallaan, kirjoittamispäivän osalta,
koska sairasloma koskee koko sitä päivää, jona se kirjoitettu.
Lääkäri ei myöskään määrää ketään sairaslomalle.
Työnanantajalla ja myös KELAlla on oikeus olla hyväksymättä
sairaslomalappua, jos siihen on pätevä syy. Tällaisessa tilanteessa
työnantaja voi esim. alistaa potilaan työkunnon (siis sairasloman tarpeen)
arvion osoittamalleen lääkärille. Joillakin ihmisillä on suurempi taipumus
katsoa olevansa kykenemätön työhönsä. Joillakin lisäksi sairaslomat
keskittyvät perjantai- ja maanantaipäiviin.
Lääkäri arvioi sen, onko potilas kykenevä nykyiseen työtehtäväänsä siinä
kunnossa, jossa lääkäri potilaan tapaa. On myös huomattava, että potilas voi
pystyä työhönsä, jos työ on esim. toimistotyötä, mutta ei, jos esim. kaivaa
työkseen lapiolla kuoppaa. Lähivuosina on tulossa myös ns. osittaiset
sairaslomat, tyyliin intin OKKV (oikean käden käyttövapaus).
Sairaslomakäytäntö on lähtenyt monessa paikassa käsistä, kun työnantajat
medikalisoivat asioita, jotka oikeasti ovat työntekijän ja työnantajan
välisiä asioita. Työnantajan hanakkuutta pyytää sairaslomalappuja tulisi
mielestäni ohjata niiden maksullisuudella. Useimmiten myös sairaanhoitajan
arvio on aivan riittävä.
Niinkö... tällaista asennettä näyttää olevan myös valtion
virkaehtosopimuksessa.
Jos tällainen palkkaa ilman työtä ajatusmalli olisi kovinkin tavallinen niin
meillä olisi myös maksu ilman palvelua ajattelutapakin vallalla esim.
kaupassa.
Kumma kyllä valtio on epäsuorasti mun työnantaja, ja töissä kummasteltiin
kun kerroin että näin oli käynyt mm. vaimolle (KVTES alla) kun se oli saanut
lähetteen TYKSille spesialistille raskauden aikaisista vaivoista, ja ei
ollut mitään sopivia työ-ajan ulkopuolisia aikoja.
Kuitenkin, kuntatyönantajat.fi sivun FAQ:sta selvisi että työnantaja oli
tulkinnut säännöt väärin, ja ottanut palkkaa pois.
> Jos tällainen palkkaa ilman työtä ajatusmalli olisi kovinkin tavallinen
> niin meillä olisi myös maksu ilman palvelua ajattelutapakin vallalla esim.
> kaupassa.
>
Meillä on toki onneksi palkallinen sairausloma ja vuosiloma.
Kansanedustajilla lisäksi palkallinen äitiysloma.
> Meillä on toki onneksi palkallinen sairausloma ja vuosiloma.
> Kansanedustajilla lisäksi palkallinen äitiysloma.
Se tästä vielä puuttuisi että työnantajalta haluttaisiin palkkaa myös jos ei
pääse lääkäriin työaikana vaan joutuu vapaa-ajalla käymään lääkärissä.
> Se tästä vielä puuttuisi että työnantajalta haluttaisiin palkkaa myös
> jos ei pääse lääkäriin työaikana vaan joutuu vapaa-ajalla käymään
> lääkärissä.
Ainakin oma työnantaja maksaa palkan siltä ajalta mitä käytän
pakolliseen vuositerveydentarkastukseen. Aivan sama oliko silloin
työpäivä tai ei.
Tätä juuri tarkoitan... melkein. Jos työnantaja "pakottaa" sinua vaikka
seisomaan kadulla kello 24 niin tokihan sinä siitä palkan saat. Lääkäriin ei
muuten ole mikään pakko mennä.
> Tätä juuri tarkoitan... melkein. Jos työnantaja "pakottaa" sinua vaikka
> seisomaan kadulla kello 24 niin tokihan sinä siitä palkan saat. Lääkäriin
> ei muuten ole mikään pakko mennä.
Ehkä lääkärille meno ei ole pakollista, mutta hyväksytty
määräaikaislääkärintarkastus voi olla edellytys työpaikalle. Jos työnkuva on
sellainen, että hyväksytty määräaikaistarkastus on viranomaisvaatimuksena,
ei työnantajalla liene velvollisuutta pitää palveluksessaan työntekijää,
joka kieltäytyy lääkärintarkastuksesta ja menettää siksi oikeutensa hoitaa
työtään. Tällaisten "pakollisten" lääkärintarkastusten kyseessä ollen on
mielestäni kohtuullista ja oikeudenmukaista, että niissä saa käydä työaikana
palkallisesti.
Eikö muulloin voida pitää kohtuullisena, että työnantaja antaa
lääkärikäyntiin vapaata, mutta ei maksa siitä palkkaa? Kaipa periaatteena
kuitenkin on yleensä, että työnantaja maksaa palkkaa siitä, että työntekijä
tekee työnantajalle töitä, ei siitä, että työntekijä käy terveyskeskuksessa
tai bordellissa, elleivät käynnit liity työtehtävään. Jos käsi menee poikki
työtehtävissä, palkallinen lääkärikäynti on kohtuullinen vaatimus, mutta jos
pitää mennä näyttämään laskettelurinteessä murtunutta sormea, ei siitä
tarvitse maksaa palkkaa. Miksi pitäisi?
t. juha
www.ouluntyostokeskus.com
Nyt keskiaikaiset ja japanilaiset miekat
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:Fpkdf.7446$ml3....@reader1.news.jippii.net...
>
> "Tobi" <tlundkvi...@abo.tamaviela.fi> kirjoitti
> viestissä:43759bde$1...@newsflash.abo.fi...
>
>
Määrätään sitten kaikki kirkkoon kuulumattomat töihin _kirkollisten_ pyhien
aikana! Näin kaupat voisivat olla auki pitkänäperjantaina ja joulupyhinä.
Esimerkiksi opettajien kuukausipalkka on laskettu niin että
kuukausipalkka = (kuukauden tuntipalkka) * (10/12)
jotta kesä- ja heinäkuussa voidaan maksaa palkkaa. C-taulukoiden aikana tuo
oli jopa helppo verifioida.
Etkö nyt yrittäjänä pysty laskemaan, mitä työntekijä tuottaa vuodessa.
Sitten lasket mitä paljon vuodessa tarvitsee maksaa palkkaa, ja jaat sen
kahdellatoista. Näennäisesti sitten joulupäivä on palkallinen, mutta
kuukausipalkassa se on kuitenkin _vuositasolla_ korjattu. Näin oletetaan
siis että firmat sitä hoitavat.
--
"Tobi" <tlundkvi...@abo.tamaviela.fi> kirjoitti
viestissä:437b...@newsflash.abo.fi...
>
> "Sampo" <saok67poi...@surfeu.fi> wrote in message
> news:437afca6$0$23968$9b53...@news.fv.fi...
>> Huomenta
>> Kerrankin pitää/voi olla samaa mieltä A. Laitisen kanssa.
>> Lisäksi olen joskus miettinyt miksi minä maksan työntekijöille palkkaa
>> poissaolosta Herramme Jeesuksen syntymäpäivänä?
>> Mutta niin se vain on.
>
> Määrätään sitten kaikki kirkkoon kuulumattomat töihin _kirkollisten_
> pyhien aikana! Näin kaupat voisivat olla auki pitkänäperjantaina ja
> joulupyhinä.
Täh.... juurihan minä sanoin/tarkoitin että jos on töissä niin saa palkan.
Sinun skenaariossa taas joku naattii toisen tekemästä työstä...tai rahasta.
> Etkö nyt yrittäjänä pysty laskemaan, mitä työntekijä tuottaa vuodessa.
> Sitten lasket mitä paljon vuodessa tarvitsee maksaa palkkaa, ja jaat sen
> kahdellatoista. Näennäisesti sitten joulupäivä on palkallinen,
Miksi joulupäivän pitää olla näennäisesti palkallinen
(joko sitä ollaa ilman palkkaa kun ei tehdä töitäkään tai istutaan toisen
maksamassa pöydässä)
Selitin juuri minkä takia. Mikään ei estä ketään yrittäjää suhteuttamaan
kuukausipalkat tähän. Koska tämä käytäntö on sovittu juttu jo iät ja ajat
sitten, oletetaan että yrittäjä suhteuttaa palkat todellisen tuottavuuden
mukaan. Jos haluat _tässä_ vaiheessa poistaa joitakin päiviä palkasta,
vähennät ne todellisuudessa kaksinkertaisesti. Mutta jos ei, niin siitä vaan
ja palkkaa työntekijät tuntipalkalla, ja laita työajaksi 0-37,5h/viikko.