Yhtiökokous, jakamaton kuolinpesä ja valtakirja
Jyrki
hoitaja. Tarvitseeko asukas (joka on myös itse yksi kuolinpesän osakkaista)
yhtiökokouksen valtakirjaan allekirjoitukset kaikilta muiltakin kuolinpesän
osakkailta vai riittääkö lesken allekirjoittama valtakirja? Vai tarvitseeko
valtakirjaa ollenkaan, kun asukas on kuolinpesän osakkuuden kautta tavallaan
myös asunnon osakas?
Ilkka Pirskanen
"Jyrki" <nos...@nospam.no> wrote in message
news:qr_Gh.304$%i1....@read3.inet.fi...
Muilta osakkailta vaaditaan yhtiökokoukseen valtakirja, jotka tässä
tapauksessa ovat siis kaikki kuolinpesän muut osakkaat ja leski.
Ilkka
Ari Laitinen
Yhtiökokous tutkii onko kokoukseen osallistuja osakkeenomistaja tai onko
sellainen antanut hänelle valtakirjan.
Leski varsinaisena osakasluetteloon merkittynä omistajana voinee osallistua
kokoukseen tai antaa valtakirjan.
Sitä mietin että mitä tapahtuisi jos kokoukseen tulisi samasta asunnosta
kaksi edustajaa, jotka riitelisivät siitä kumpi saa edustaa osakeryhmää jos
molemmilla olisi puolet osakkeista.
Jukka Kohonen
>Sitä mietin että mitä tapahtuisi jos kokoukseen tulisi samasta asunnosta
>kaksi edustajaa, jotka riitelisivät siitä kumpi saa edustaa osakeryhmää jos
>molemmilla olisi puolet osakkeista.
Jos eivät omistajat kykene asettamaan yhteistä edustajaa, niin jääpi
kokonaan osallistumatta. AOYL 24§:stä:
"Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he
voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia
yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta."
Jos ei riitaa synny niin yksi omistajista _voidaan_ hyväksyä
edustamaan ilman valtakirjaakin, mutta varmempaa on valtakirjan
kanssa. AOYL 25 §:stä:
"Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Yhtiön
rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien
valtuutukseksi voidaan hyväksyä muunkinlainen selvitys."
--
Jukka....@iki.fi
* A dog, a plan, a canal: pagoda!
Markku Kalima
Asuntoyhtiön osaketta voi yhtiökokouksessa edustaa vain osakkeen
omistaja, tai hänen valtuuttamansa edustaja.
Jos kuolinpesä omistaa osan huoneiston osakkeista, on näitä osakkeita
edustaakseen saatava kuolinpesän omistajan (eli sen kaikkien jäsenten)
suostumus. Leski voi edustaa vain omia osakkeitaan ja mainitsemassasi
tapauksessa ehkä myös kuolinpesää, jos hänellä on siihen kaikkien
kuolinpesän jäsenten suostumus.
Varminta on kumminkin pyytää valtakirjat kaikilta kuolinpesän
osakkailta, niin valtuutus on selkeä. Leski siis edustaa omaa
osuuttaan, ja kuolinpesä valtakirjoilla omaansa.
Markku
Ilkka Pirskanen
"Markku Kalima" <mka...@pp.nic.fi> wrote in message
news:1173134134.4...@64g2000cwx.googlegroups.com...
XXX
Muuten näin, mutta kuten joku sanoikin, ei yhden osakeryhmän edustusta voi
mitenkään jakaa puoliksi, edes lesken ja kuolinpesän kesken, vaan heidän
tulee sopia yhteinen edustajansa ja tälle valtakirja.
Ilkka
Markku Kalima
<ilkka.pirska...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> wrote in message
Eikös tuossa sanottu, että jos omistajia on useampi kuin kaksi. Nythän
on vain kaksi - leski ja kuolinpesä.
Markku
Ilkka Pirskanen
Eikös tuossa sanottu, että jos omistajia on useampi kuin kaksi. Nythän
on vain kaksi - leski ja kuolinpesä.
XXX
No katos perkule, niin sanotaankin. Sanoisin kuitenkin, että tässä
tapauksessa kuolinpesä ei ole yksi omistaja, vaan kukin kuolinpesän osakas
on osaomistaja (en kyllä mene takuuseen).
Ihmettelen ylipäänsä, että miten toimitaan, jos kaksi saman osakeryhmän
yhteisomistajaa on paikalla, ja he eivät pääse yksimielisyyteen miten esim.
äänestetään.
Ilkka
Markku Kalima
<ilkka.pirska...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> wrote in message
>
> news:1173135198.8...@p10g2000cwp.googlegroups.com...
> Eikös tuossa sanottu, että jos omistajia on useampi kuin kaksi. Nythän
> on vain kaksi - leski ja kuolinpesä.
>
> XXX
>
> No katos perkule, niin sanotaankin. Sanoisin kuitenkin, että tässä
> tapauksessa kuolinpesä ei ole yksi omistaja, vaan kukin kuolinpesän osakas
> on osaomistaja (en kyllä mene takuuseen).
Kyllä kuolinpesä yleensä on yksi omistaja. Se on tavallaan kuin yhtiö,
jolla on monta osakasta, vaikkei kai oikea oikeushenkilö olekaan.
> Ihmettelen ylipäänsä, että miten toimitaan, jos kaksi saman osakeryhmän
> yhteisomistajaa on paikalla, ja he eivät pääse yksimielisyyteen miten esim.
> äänestetään.
Kumpikin äänestää omalla 50% osuudellaan toisiaan vastaan, lopputulos
on plus miinus nolla, ja naapuri voittaa :-)
Markku
Harri Järvi
> "Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> writes:
> >kaksi edustajaa, jotka riitelisivät siitä kumpi saa edustaa osakeryhmää
> >jos molemmilla olisi puolet osakkeista.
> Jos eivät omistajat kykene asettamaan yhteistä edustajaa, niin jääpi
> kokonaan osallistumatta. AOYL 24§:stä:
> "Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he
> voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia
> yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta."
Tässä lainaamassasi kohdassa otetaan kantaa vain tapauksiin, joissa
omistajia on enemmän kuin kaksi. Miten tilanne muuttuu, kun omistajia on
tasan kaksi?
-Harri
Jatkot lakiin.
Jukka Kohonen
Kappas, niinhän siinä uudella lukemisella lukeekin. Sitten en tiedä
mitä lain mukaan tapahtuu tasan kahdella omistajalla (joka sentään on
se yleinen tapaus).
Luulisi, että jää silti äänestämättä, jos ei kerran yhtiökokoukselle
saada selvyyttä siitä, miten ko. osakeryhmällä äänestetään.
Jukka Kohonen
>Ilkka Pirskanen wrote:
>> Ihmettelen ylipäänsä, että miten toimitaan, jos kaksi saman osakeryhmän
>> yhteisomistajaa on paikalla, ja he eivät pääse yksimielisyyteen miten esim.
>> äänestetään.
>
>Kumpikin äänestää omalla 50% osuudellaan toisiaan vastaan, lopputulos
>on plus miinus nolla, ja naapuri voittaa :-)
Tuskinpa osakeryhmän äänivaltaa voi yhtiökokouksessa jakaa osiin.
Eli äänestämättä jää.
Eiväthän ryhmän yhteisomistajat omista kukin omaa nippua osakkeita
yksinään, vaan yhdessä koko osakeryhmän.
Lu-lu
Kyllä kuolinpesä yleensä on yksi omistaja. Se on tavallaan kuin yhtiö,
jolla on monta osakasta, vaikkei kai oikea oikeushenkilö olekaan.
kuolinpesä voi tosin olla itsenäinenkin oikeussubjekti, mutta
kun/jos se käsittää - kuten tavallista - useita henkilöitä
(= muodostuu useista fyysisistä henkilöistä)
niin eikös' silloin
heidän kaikkien tulisi olla yhtiökokouksessa läsnä, jottas' tuo
mainittu - yksi oikeussubjekti, eli - koko kuolinpesä olisi myös
paikalla hääräämässä ...
(eikä ehkä vain osia siitä ... ja net vielä ilman valtakirjaakin)
ja jos koko se kuolinpesä olisi paikalla, niin silloinhan myös
tupaan tunkevaa porukkaa on sen lesken lisäksi useita henkilöitä
... sillä
muutoinhan noiden porukoiden (mukaanlukien se leski!) tulisi
valtuuttaa vain yksi henkilö edustamaan mainittua kuolinpesää
tuon yhtiökokouksen ÄÄNESTYKSISSÄ
ja kuten jo todettiinkin, niin MYÖS leski kuuluu kuolinpesään
no joka (= kaikissa) tapauksissa, ellei tuo kuolinpesä pääse
keskuudessaan yksimielisyyteen siitä kuinka, mitä ja ketä
he äänestävät, niin silloin pesän katsotaan jättävän äänestämättä
me - Venäjän tsaari ja suuriruhtinas
me - kuolinpesä
Lu-lu
> Leski voi edustaa vain omia osakkeitaan ja mainitsemassasi
>tapauksessa ehkä myös kuolinpesää, jos hänellä on siihen kaikkien
>kuolinpesän jäsenten suostumus.
>Varminta on kumminkin pyytää valtakirjat kaikilta kuolinpesän
>osakkailta, niin valtuutus on selkeä. Leski siis edustaa omaa
>osuuttaan, ja kuolinpesä valtakirjoilla omaansa.
noin siis silloin, kun/jos sykymys on "mistä-tahansa-asunnosta",
kuten esim. sijoitusasunnosta Eirassa, perheen jälkikasvun käyttöön
hankitusta opiskelija-asunnosta Vaasassa, osa-aika loma-osakkeesta
Vuokatin Katinkullassa, Bambu-Condominium Bahamaksella ...jne.
MUTTAs'
Yhteisomistussuhteeseen liittyvän poikkeuksen muodostaa lesken
hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn huoneistoon.
Kun lesken hallintaoikeus rinnastetaan käyttöoikeustestamentin
saajan oikeuteen, on katsottu, että leski asemansa perusteella voi
itsenäisestikin osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä
äänioikeutta hallitsemaansa asuntoon liittyvien osakkeiden osalta.
Ja samoin lienee asia silloin tietenkin myös kuolinpesän - kenen
tahansa muunkin - sellaisen osakkaan kohdalla, jonka hyväksi vainaja
(joka siis ei ollut tehokkaasti njaimisissa) on mahdollisesti tehnyt
kyseistä asuntoa koskevan käyttöoikeustestamentin ... eiköniin?
Markku Kalima
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> writes:
> >Ilkka Pirskanen wrote:
> >> Ihmettelen ylipäänsä, että miten toimitaan, jos kaksi saman osakeryhmän
> >> yhteisomistajaa on paikalla, ja he eivät pääse yksimielisyyteen miten esim.
> >> äänestetään.
>
> >Kumpikin äänestää omalla 50% osuudellaan toisiaan vastaan, lopputulos
> >on plus miinus nolla, ja naapuri voittaa :-)
>
> Tuskinpa osakeryhmän äänivaltaa voi yhtiökokouksessa jakaa osiin.
> Eli äänestämättä jää.
Riippuu yhtiöjärjestyksestä.
---
26 §
Äänioikeus
Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen
osakeryhmä tuottaa yhtä suuren äänimäärän.
Yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää enemmällä kuin viidennellä
osalla kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta
äänimäärästä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
---
Markku
Ari Laitinen
Väärä pykälä
24 §
Osallistuminen yhtiökokoukseen
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja
käyttää siellä puhevaltaa, jollei tässä laissa ole toisin säädetty.
Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle tai näiden määräysvallassa osakeyhtiölain 1
luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevalle säätiölle kuuluvan osakkeen
nojalla ei saa osallistua yhtiökokoukseen. Sellaista osaketta ei oteta
lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen
vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus tai suostumus
osakkeenomistajilta, joilla on määräosa yhtiön osakkeista. (14.2.1997/150)
Jukka Kohonen
>On Mar 6, 8:12 am, koho...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) wrote:
>> Tuskinpa osakeryhmän äänivaltaa voi yhtiökokouksessa jakaa osiin.
>> Eli äänestämättä jää.
>
>Riippuu yhtiöjärjestyksestä.
>
>---
> 26 §
>Äänioikeus
>
>Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen.
>Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen
>osakeryhmä tuottaa yhtä suuren äänimäärän.
Tässä säädetään siitä, paljonko ääniä osakeryhmällä on.
Se ei muuta sitä, että jos esim. osakeryhmän 101-200 yhdessä omistavat
A ja B eivät saa (yhdenkään osakkeen kohdalla) aikaan yhteistä
äänestystahtoa, niin jokainen osakkeiden 101-200 äänistä jää
käyttämättä. Jokainen osakkeista 101-200 on näet yhteisomistuksessa ja
sen äänivaltaa pitäisi käyttää sen omistajatahon (joka on A ja B
yhdessä).
Tosin koska osakeryhmän äänimäärän jakamista ei ilmeisesti ole
kirjaimellisesti kielletty, herää teoreettinen kysymys, voisivatko A
ja B _sopia_, että A käyttää esim. osakkeiden 101-150 äänivaltaa ja B
osakkeiden 151-200 äänivaltaa, ja voisiko tai pitäisikö yhtiökokouksen
hyväksyä tällainen osakeryhmän äänivallanjakosopimus.
Tämä teoreettinenkin mahdollisuus toki edellyttäisi, että A ja B
vastavuoroisesti valtuuttaisivat toisensa tiettyjen osakkeiden
äänivallan käyttäjiksi, eli vähintään sen verran sopua. Missään
nimessä yhtiökokous ei voisi tuollaista äänivallanjakodiiliä tehdä
riitaisten osakkaiden puolesta.
Lu-lu
> Tosin koska osakeryhmän äänimäärän jakamista ei ilmeisesti ole
sorry, mutta ... kyllä se nyt vaan ON kielletty
(... ja nimenomaan!)
sun on äänestettävä (kerralla) yhden KOKO ryhmän
kaikilla osakkeilla ... sano
isännöitsijä
Jukka Kohonen
>"Jukka Kohonen" kirjoitti
>> Tosin koska osakeryhmän äänimäärän jakamista ei ilmeisesti ole
>> kirjaimellisesti kielletty, herää teoreettinen kysymys ...
>
>sorry, mutta ... kyllä se nyt vaan ON kielletty
> (... ja nimenomaan!)
Että vielä _nimenomaan_. Näytäkö sitten sen pykälän, jossa se on
_nimenomaan_ kielletty?
>sun on äänestettävä (kerralla) yhden KOKO ryhmän
>kaikilla osakkeilla ... sano
Tässä käsityksessä minäkin olin, mutta eipä AOYL:ssä näy semmoista
pykälää. Taitaa olla vaan tavallinen käytäntö.
Toki kysymys on teoreettinen, koska on aika vaikea nähdä osakkailla
motiivia moiseen äänivallanjakoon.
Jukka Kohonen
>- - jos esim. osakeryhmän 101-200 yhdessä omistavat
>A ja B eivät saa (yhdenkään osakkeen kohdalla) aikaan yhteistä
>äänestystahtoa, niin jokainen osakkeiden 101-200 äänistä jää
>käyttämättä.
Tähän löytyy näköjään tukea lain esitöistäkin eli hallituksen
esityksestä 216/1990. Sen tekstiä tosin ei netistä löydy muuten kuin
Suomi24-palstalla siteerattuna, mutta jos nyt oletetaan että on oikein
siteerattu:
"Jos yhteisomistajia on vain kaksi, he molemmat voisivat osallistua
kokoukseen. Näin ollen esimerkiksi aviopuolisoiden ei välttämättä
tarvitsisi valtuuttaa toista toisen asiamieheksi silloin, kun molemmat
ovat kokouksessa paikalla. Jos yhteisomistajat eivät yhtiökokouksessa
äänestettäessä pääse yksimielisyyteen äänioikeuden käyttämisestä,
HEIDÄN ON KATSOTTAVA JÄTTÄVÄN KÄYTTÄMÄTTÄ ÄÄNIOIKEUTENSA."
(versaalikorostus minun)
Ari Laitinen
> "Jos yhteisomistajia on vain kaksi, he molemmat voisivat osallistua
> kokoukseen. Näin ollen esimerkiksi aviopuolisoiden ei välttämättä
> tarvitsisi valtuuttaa toista toisen asiamieheksi silloin, kun molemmat
> ovat kokouksessa paikalla. Jos yhteisomistajat eivät yhtiökokouksessa
> äänestettäessä pääse yksimielisyyteen äänioikeuden käyttämisestä,
> HEIDÄN ON KATSOTTAVA JÄTTÄVÄN KÄYTTÄMÄTTÄ ÄÄNIOIKEUTENSA."
Ei tuokaan päde koska lakiteksti on juuri tässä asiassa harvinaisen selvästi
kirjoitettu: "Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he
Markku Kalima
Kuinka niin väärä? Tuo 24§ ei ota kantaa, miten kaksi omistajaa voi
käyttää äänivaltaansa, mutta 26§ ja yhtiöjärjestys ottavat.
Markku
Jukka Kohonen
Höpsis. Siteeraamani HE:n teksti koskee _kahta_ omistajaa.
Sinun siteeraamasi lainkohta koskee _useampaa_ kuin kahta.
Markku Kalima
Onko yhden osakeryhmän (huoneiston) osakkeet oltava aina samalla
tavoin omistettu?
Eli, jos ryhmässä on sata osaketta, niin voiko A omistaa 50 kpl ja B
50 kpl, vai onko jokainen osake aina molempien yhteisomistuksessa?
Markku
Jukka Kohonen
>Onko yhden osakeryhmän (huoneiston) osakkeet oltava aina samalla
>tavoin omistettu?
Käytännössä kyllä. AOYL 10 §:stä:
"Samaan osakeryhmään kuuluvia osakkeita ei saa erikseen merkitä,
luovuttaa tai muulla tavoin siirtää eikä pantata, paitsi milloin
huoneisto jaetaan tai osa siitä yhdistetään toiseen huoneistoon."
Ari Laitinen
> Höpsis. Siteeraamani HE:n teksti koskee _kahta_ omistajaa.
> Sinun siteeraamasi lainkohta koskee _useampaa_ kuin kahta.
No niinpä tosiaan juu... Kysyjän tapauksessa olennaista onkin siis se,
katsotaanko kuolinpesän omistajat useaksi omistajaksi vai onko kuolinpesä
yksi jakamaton omistaja. Periaatteessahan kuolinpesä on jakamaton, joten
omistajia on kaksi, joista kuolinpesää voi edustaa sen osakkaiden valitsema
edustaja.
Enpä tiedä miksi hallituksen esitys menisi yli tästä lain, "Jokainen osake
tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen", periaatteesta. Voihan olla esim. että
äänestetään kolmesta vaihtoehdosta, jolloin puolikkaat osakeryhmät voisivat
äänestää pätevästi eri tavalla menemättä silti keskenään ristiin. Tuntuu
silti hassulta ajatella että kokouksessa annettaisiin ääniä osakeryhmän
osina mutta voiko tuota muuten kieltää kuin yhtiöjärjestyksellä?
Markku Kalima
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> writes:
> >Onko yhden osakeryhmän (huoneiston) osakkeet oltava aina samalla
> >tavoin omistettu?
>
> Käytännössä kyllä. AOYL 10 §:stä:
>
> "Samaan osakeryhmään kuuluvia osakkeita ei saa erikseen merkitä,
> luovuttaa tai muulla tavoin siirtää eikä pantata, paitsi milloin
> huoneisto jaetaan tai osa siitä yhdistetään toiseen huoneistoon."
Ja tuokin tarkoittanee, että silloin noista muodostetaan uusia
osakeryhmiä. Eli asunto-osakkeita voi omistaa vain yhden huoneiston
hallintaan oikeuttavan määrän kokoisissa ryhmissä.
Ja ilmeisesti myös sitä, että huoneistolla on aina vain yksi ääni,
jonka painoarvo voi vaihdella yhtiöjärjestyksen mukaan. Eli, jos
omistajat eivät pääse yksimielisyyteen äänen käytöstä, se jää
käyttämättä.
Markku
Lu-lu
Ja ilmeisesti myös sitä, että huoneistolla on aina vain yksi ääni,
jonka painoarvo voi vaihdella yhtiöjärjestyksen mukaan. Eli, jos
omistajat eivät pääse yksimielisyyteen äänen käytöstä, se jää
käyttämättä.
korjaus ylläolevaan :
yksi mielipide, mutta ... äänestettäessä niin monta ääntä, kuin
yhdessä ja samassa osakeryhmässä on niitä osakkeita ...
... ellei ns. yksi-viidesosa-sääntö muuta aiheuta
Jyrki
"Jyrki" <nos...@nospam.no> wrote in message
news:qr_Gh.304$%i1....@read3.inet.fi...
> Asunnon osakkaina ovat jakamaton kuolinpesä ja leski, joka on kuolinpesän
> hoitaja. Tarvitseeko asukas (joka on myös itse yksi kuolinpesän
> osakkaista) yhtiökokouksen valtakirjaan allekirjoitukset kaikilta
> muiltakin kuolinpesän osakkailta vai riittääkö lesken allekirjoittama
> valtakirja? Vai tarvitseeko valtakirjaa ollenkaan, kun asukas on
> kuolinpesän osakkuuden kautta tavallaan myös asunnon osakas?
>
Taattua s.k.l -laatua jälleen kerran. Yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo
toista, jonka jälkeen koko asia on jo ajautunut täysin epäoleellisille
sivuraiteille alkuperäisestä ongelmasta. Kiitoksia vastauksista, antaapa
tämän asian sitten olla.
Ari Laitinen
> Taattua s.k.l -laatua jälleen kerran. Yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo
> toista, jonka jälkeen koko asia on jo ajautunut täysin epäoleellisille
> sivuraiteille alkuperäisestä ongelmasta. Kiitoksia vastauksista,
> antaapa tämän asian sitten olla.
En muista, että keskustelu olisi puheenjohtajan vaatimuksiin ennenkään
loppunut.
Mutta tuliko asia nyt varmasti käsiteltyä kaikilta puolilta katsoen?
Markku Kalima
> "Markku Kalima" kirjoitti
> Ja ilmeisesti myös sitä, että huoneistolla on aina vain yksi ääni,
> jonka painoarvo voi vaihdella yhtiöjärjestyksen mukaan. Eli, jos
> omistajat eivät pääse yksimielisyyteen äänen käytöstä, se jää
> käyttämättä.
>
> korjaus ylläolevaan :
> yksi mielipide, mutta ... äänestettäessä niin monta ääntä, kuin
> yhdessä ja samassa osakeryhmässä on niitä osakkeita ...
Ei välttämättä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että ääniä on
yksi per osakeryhmä ja tämä lienee vallitsevin käytäntö. Ei kai ole
kovin tavallista, että ison asunnon omistajalla on enemmän äänivaltaa,
kuin pienen.
Markku
Ari Laitinen
> Ei välttämättä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että ääniä on
> yksi per osakeryhmä ja tämä lienee vallitsevin käytäntö. Ei kai ole
> kovin tavallista, että ison asunnon omistajalla on enemmän äänivaltaa,
> kuin pienen.
On niitä maksujakin isossa asunnossa enemmän. Luulen kyllä että tuota
poikkeusta yhtiöjärjestykseen ei nyt valtaosalla yhtiöistä ole tehty eli
äänestetään osakemäärän mukaisesti.
Lu-lu
Ei välttämättä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että ääniä on
yksi per osakeryhmä ja tämä lienee vallitsevin käytäntö. Ei kai ole
kovin tavallista, että ison asunnon omistajalla on enemmän äänivaltaa,
kuin pienen.
kyllä se on ... hyvin tavallista
(ja oikeestaan se nyt on jo sääntö pikemminkin kuin vain poikkeus)
mutta
kaikkihan me toki nyt sen tiedämme, että yhtiöjärjestyksessä
VOIDAAN määrätä "melkeenpä mitä-vain", muttas'kun niitä
määryksiä ei nyt vaan ollu' tossa tykyllä ... ainakaan mun näkyvilläni,
niin enhän mä niihin myöskään voinnu nyt erityisesti viitata
tuo viidesosa -sääntö sen sijaan puree ... jos se on purrakseen,
myös ilman yhtiöjärjestyksen määräystäkin
mutta jolla se voidaan myös haluttaessa poistaa
(ja tämä viimonen huomatus vain sen vuoksi, ettei jatkosaivartelu
yhtiöjärjestyksen määräyksistä tulisi enää tarpeelliseksi)
PS:
jakamattoman kuolinpesän osakkaista tietysti asiallinen "selvitys"
ja tarvittaessa sen yhtiökokous-edustajalta valtakirja
Timo Neuvonen
> >> kokonaan osallistumatta. AOYL 24§:stä:
> >> "Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he
> >> voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia
> >> yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta."
> >
> >Tässä lainaamassasi kohdassa otetaan kantaa vain tapauksiin, joissa
> >omistajia on enemmän kuin kaksi. Miten tilanne muuttuu, kun omistajia on
> >tasan kaksi?
>
> Kappas, niinhän siinä uudella lukemisella lukeekin. Sitten en tiedä
> mitä lain mukaan tapahtuu tasan kahdella omistajalla (joka sentään on
> se yleinen tapaus).
>
> Luulisi, että jää silti äänestämättä, jos ei kerran yhtiökokoukselle
> saada selvyyttä siitä, miten ko. osakeryhmällä äänestetään.
>
ainakin jää jos kaksikaan edustajaa ei osaa päättää kumpi äänestää.
Yhteen asuntoon liittyvän osakeryhmän ääniä (tai valtakirjalla koottua monen
osakeryhmän tuomaa äänipottia) ei voi jakaa monen äänestäjän kesken.
--
TiN
Matti.Siivola
Aiemmin esitetyssä lakiviitteessä ollut tälle väitteelle suoraa tukea,
vaiika käytäntö lieneekin noin. Varma tieto saadaan vasta, jos joku
asiaa yrittää ja se käsitellään useanmmassa oikeudessa valituksineen.
Esimerkkitapaus voisi olla vaikkapa asunto-osakeyhtiö, jossa on
seitsemän asuntoa ja osakeryhmää. Yhtiökokouksen esityslistala on kohta,
jossa päätetään, että talo maalataan punaikseksi, keltaiseksi tai
vihreäksi. Ensin äänestetään kaikista kolmesta ja seuraavaksi kahden
eniten ääniä saaneen vaihtoehdon kesken.
Osakeryhmän A (1-100) omistama pariskunta on sitä mieltä, että punainen
ei käy missään tapauksessa. B ja C kannattavat punaista, D ja E vihreää,
E ja G keltaista. B:llä ja C:llä on yhteensä enemmän osakkeita kuin
D:llä ja E:llä tai F:llä ja G:llä yhteensä. Jos koko osakeryhmä A
äänestää vihreää tai keltaista, tulee punainen toiseksi ja on vaara,
että se tulee jälkimmäisessä äänestyksessä valituksi. Siispä pariskunta
A kirjoittaa toisilleen valtakirjat, joissa mies saa ännestää osakkeilla
1-50 ja vaimo osakkeila 51. Nyt punainen jää viimeiseki ja jäljelle jää
äänestys keltaisen ja vihreän kesken.
Matti Siivola
Markku Vainio
> Ei kai ole
> kovin tavallista, että ison asunnon omistajalla on enemmän äänivaltaa,
> kuin pienen.
Tämä taitaa pikemminkin olla tavallisin ja luontevin käytäntö. Se on
myös osakeyhtiöajattelun tärkein periaate: mitä enemmän osakkeita, sitä
enemmän valtaa yhtiössä.
Vaikka yhtiöjärjestyksessä asiasta voidaan toisin määrätä, niin - käsi
ylös - kenen yhtiössä näin on tehty? Jälkeenpäin tällaisen muutoksen
tekeminen on vaikeaa, koska miksi kukaan luopuisi vallastaan saamatta
mitään takaisin. Vaikka harva nyt erityisesti valtaansa humaltuu
asuntoyhtiössä, niin onhan sitä hyvä olla kiperien tilanteiden varalle.
MTV
Lu-lu
"Matti.Siivola" kirjoitti
> Esimerkkitapaus voisi olla vaikkapa asunto-osakeyhtiö, jossa on seitsemän
> asuntoa ja osakeryhmää. Yhtiökokouksen esityslistala on kohta, jossa
> päätetään, että talo maalataan punaikseksi, keltaiseksi tai vihreäksi.
> Ensin äänestetään kaikista kolmesta ja seuraavaksi kahden eniten ääniä
> saaneen vaihtoehdon kesken.
>
> Osakeryhmän A (1-100) omistama pariskunta on sitä mieltä, että punainen ei
> käy missään tapauksessa. B ja C kannattavat punaista, D ja E vihreää, E ja
> G keltaista. B:llä ja C:llä on yhteensä enemmän osakkeita kuin D:llä ja
> E:llä tai F:llä ja G:llä yhteensä. Jos koko osakeryhmä A äänestää vihreää
> tai keltaista, tulee punainen toiseksi ja on vaara, että se tulee
> jälkimmäisessä äänestyksessä valituksi. Siispä pariskunta A kirjoittaa
> toisilleen valtakirjat, joissa mies saa ännestää osakkeilla 1-50 ja vaimo
> osakkeila 51. Nyt punainen jää viimeiseki ja jäljelle jää äänestys
> keltaisen ja vihreän kesken.
no nuo
osakkeenomistajien toisilleen kirjoittamat valtakirjat eivät määrää
äänestyskäyttäytymistä yhtiökokouksessa, vaan se puheenjohtaja
(... joka muuten olen mä)
valtakirjat tarkastetaan kokouksen alussa, ja kullakin läsnäolevalla
(= osakeryhmän edustajalla) käytettävissä olevat äänimäärät
merkitään kokouspöytäkirjaan ...
... ja nuo osakeryhmän A (molemmat !) äänestykset hylätään !
heh-heh !
PS:
ja vieläkö kokouksen osanottajista löytyy muitakin
yhtä innokkaita saivartelijoita?
Jukka Pakkanen
"Matti.Siivola" <Matti....@helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:esm75q$4v6$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>>>
>> Muusta kokouksen kulkuun osallistumisesta en tiedä, mutta äänestämättä
>> ainakin jää jos kaksikaan edustajaa ei osaa päättää kumpi äänestää.
>> Yhteen asuntoon liittyvän osakeryhmän ääniä (tai valtakirjalla koottua
>> monen
>> osakeryhmän tuomaa äänipottia) ei voi jakaa monen äänestäjän kesken.
>
> Aiemmin esitetyssä lakiviitteessä ollut tälle väitteelle suoraa tukea,
> vaiika käytäntö lieneekin noin. Varma tieto saadaan vasta, jos joku asiaa
> yrittää ja se käsitellään useanmmassa oikeudessa valituksineen.
Huvittava ketju tämäkin, alunperin en viitsinyt edes lukea kysymystä loppuun
koska noin selkeässä asiassa varmasti tulee 10 vastausta samantien, plus
sitten ne pakolliset "en osaa lukea enkä tiedä oikeasti asiasta mitään mutta
arvailen kuitenkin ja kerron faktana miten asia on, vieläkö kun oppisin mitä
tarkoittaa -enemmän kuin kaksi-" vastaukset :)
Joka tapauksessa ei tuossa ole lain kannalta mitään epäselvää. Kuten aiemmin
jo palstalla lainattukin lainkohtia, niin yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen
(tai osakeryhmä yhteen ääneen jos niin yhtiöjärjestyksessä määrätty, sekä
sitten ne 1/5 säännöt). Osakkeessa ja osakasrekisterissä taas on aina
merkitty kuka osakkeen omistaa. Niinpä siellä yhtiökokouksessa ei oikeasti
voi tulla sellaista tilannetta että ei tiedetä kuka saa äänestää ja kuka ei.
Oli osakeryhmän omistajia yksi, kaksi tai enemmän. Ongelmia täällä näyttää
tuottavan tuo 2 omistajan tilanne. Osakekirjaan on merkitty omistajaksi
"Matti ja Maija Meikäläinen". Niinpä "Matti ja Maija Meikäläinen" voivat
osallistua kokoukseen ja äänestää omistamallaan osakeryhmällä. Kun tulee
"Matti ja Maija Meikäläisen" vuoro sanoa "jaa" tai "nei" niin he joko
sanovat "jaa" tai "nei", tai heidän ääntänsä ei ole äänestystuloksessa
mukana. Huomionarvoista esimerkiksi se että Matti Meikäläiseltä ja Maija
Meikäläiseltä ei erikseen kysellä mitään, koska he eivät erikseen omista
osakkeita tai osakeryhmää, vaan osakkeen/osakeryhmän omistavat "Matti ja
Maija Meikäläinen". Joten ei ongelmaa, ja laki on ihan selkeä.
> Esimerkkitapaus voisi olla vaikkapa asunto-osakeyhtiö, jossa on seitsemän
> asuntoa ja osakeryhmää. Yhtiökokouksen esityslistala on kohta, jossa
> päätetään, että talo maalataan punaikseksi, keltaiseksi tai vihreäksi.
> Ensin äänestetään kaikista kolmesta ja seuraavaksi kahden eniten ääniä
> saaneen vaihtoehdon kesken.
> Osakeryhmän A (1-100) omistama pariskunta on sitä mieltä, että punainen ei
> käy missään tapauksessa. B ja C kannattavat punaista, D ja E vihreää, E ja
> G keltaista. B:llä ja C:llä on yhteensä enemmän osakkeita kuin D:llä ja
> E:llä tai F:llä ja G:llä yhteensä. Jos koko osakeryhmä A äänestää vihreää
> tai keltaista, tulee punainen toiseksi ja on vaara, että se tulee
> jälkimmäisessä äänestyksessä valituksi. Siispä pariskunta A kirjoittaa
> toisilleen valtakirjat, joissa mies saa ännestää osakkeilla 1-50 ja vaimo
> osakkeila 51. Nyt punainen jää viimeiseki ja jäljelle jää äänestys
> keltaisen ja vihreän kesken.
Vaikka sitä nyt ei ihan suorasanaisesti ole laissa kiellettykään, niin koska
tietty osakekirjaan merkitty osake/osakeryhmän oikeuttaa tietyn huoneiston
hallintaan, ja hallintaan sisältyy myös yhtiökokouksessa
osakkeen/osakeryhmän edustaminen niin olisi ristiriidassa lain kanssa että
osakeryhmä, eli huoneiston hallinta, voitaisiin valtakirjalla jakaa. Ja
lisäksi on myös todettu että osakeryhmän osakkeiden erikseen "luovuttaminen
tai muulla tavoin siirtäminen" on kielletty.
Joten tuollainen valtakirja ei selvästikään ole lainvoimainen.
Jukka Kohonen
>osakkeenomistajien toisilleen kirjoittamat valtakirjat eivät määrää
>äänestyskäyttäytymistä yhtiökokouksessa, vaan se puheenjohtaja
>(... joka muuten olen mä)
>... ja nuo osakeryhmän A (molemmat !) äänestykset hylätään !
Puheenjohtaja ei tietenkään ole lopullinen auktoriteetti, vaan jos
osakas katsoo puheenjohtajan menettelyn loukkaavan hänen etuaan, hän
voi (jos jaksaa) nostaa moitekanteen, jota sitten käsitellään
käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jos
niikseen tulee.
Ja sit kun puheenjohtaja ei löydä menettelylleen laista perustetta,
puheenjohtajan menettely mitätöidään ! heh-heh!
Et sitten löytänyt sitä pykälää, joka "nimenomaan" kieltää osakeryhmän
äänten jakamisen?
Matti.Siivola
> "Matti.Siivola" <Matti....@helsinki.fi> kirjoitti
> viestissä:esm75q$4v6$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> asuntoa ja osakeryhmää. Yhtiökokouksen esityslistala on kohta, jossa
>> päätetään, että talo maalataan punaikseksi, keltaiseksi tai vihreäksi.
>> Ensin äänestetään kaikista kolmesta ja seuraavaksi kahden eniten ääniä
>> saaneen vaihtoehdon kesken.
>> Osakeryhmän A (1-100) omistama pariskunta on sitä mieltä, että punainen ei
>> käy missään tapauksessa. B ja C kannattavat punaista, D ja E vihreää, E ja
>> G keltaista. B:llä ja C:llä on yhteensä enemmän osakkeita kuin D:llä ja
>> E:llä tai F:llä ja G:llä yhteensä. Jos koko osakeryhmä A äänestää vihreää
>> tai keltaista, tulee punainen toiseksi ja on vaara, että se tulee
>> jälkimmäisessä äänestyksessä valituksi. Siispä pariskunta A kirjoittaa
>> toisilleen valtakirjat, joissa mies saa ännestää osakkeilla 1-50 ja vaimo
>> osakkeila 51. Nyt punainen jää viimeiseki ja jäljelle jää äänestys
>> keltaisen ja vihreän kesken.
>
> Vaikka sitä nyt ei ihan suorasanaisesti ole laissa kiellettykään, niin koska
> tietty osakekirjaan merkitty osake/osakeryhmän oikeuttaa tietyn huoneiston
> hallintaan, ja hallintaan sisältyy myös yhtiökokouksessa
> osakkeen/osakeryhmän edustaminen niin olisi ristiriidassa lain kanssa että
> osakeryhmä, eli huoneiston hallinta, voitaisiin valtakirjalla jakaa. Ja
> lisäksi on myös todettu että osakeryhmän osakkeiden erikseen "luovuttaminen
> tai muulla tavoin siirtäminen" on kielletty.
>
> Joten tuollainen valtakirja ei selvästikään ole lainvoimainen.
Valtakirjatemppu ei siis onnistu, mutta edelleen laissa sanotaan vain
että joainen osek oikeuttaa yhteen ääneen. Jos osakerynmää edustaa yksi
kokouksessa henkilä,. niin laki ei kiellä ilmoittamasta, että osakkeilla
1-50 äänestän keltaista ja osakkeilla 51-100 äänestän vihreää.
Matti Siivola
Jukka Kohonen
>Vaikka sitä nyt ei ihan suorasanaisesti ole laissa kiellettykään, niin koska
>tietty osakekirjaan merkitty osake/osakeryhmän oikeuttaa tietyn huoneiston
>hallintaan, ja hallintaan sisältyy myös yhtiökokouksessa
>osakkeen/osakeryhmän edustaminen niin olisi ristiriidassa lain kanssa että
>osakeryhmä, eli huoneiston hallinta, voitaisiin valtakirjalla jakaa.
Osakeryhmä antaa useita erilaisia oikeuksia. Eräs niistä on huoneiston
hallinta. Eräs toinen oikeus on osakkeiden antama äänioikeus. Nämä
ovat olennaisesti eri asiat, jotka menevät sinulla nyt sekaisin.
>Ja
>lisäksi on myös todettu että osakeryhmän osakkeiden erikseen "luovuttaminen
>tai muulla tavoin siirtäminen" on kielletty.
Tälläkään kiellolla ei ole mitään tekemistä äänestyksen kanssa.
Äänestäminen yhtiökokouksessa ei ole osakkeen luovuttamista eikä
muulla tavoin siirtämistä.
Haluatko yrittää vielä uudelleen vai jäikö edelleenkin löytymättä
se pykälä, joka kieltäisi osakeryhmän äänivallan hajottamisen?
Jukka Pakkanen
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:esmn1r$ib9$2...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Haluatko yrittää vielä uudelleen vai jäikö edelleenkin löytymättä
> se pykälä, joka kieltäisi osakeryhmän äänivallan hajottamisen?
Kaikkea ei laissakaan ole rautalangasta väännetty.
Jukka Pakkanen
"Matti.Siivola" <Matti....@helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:esmn14$is1$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>>
>> Vaikka sitä nyt ei ihan suorasanaisesti ole laissa kiellettykään, niin
>> koska tietty osakekirjaan merkitty osake/osakeryhmän oikeuttaa tietyn
>> huoneiston hallintaan, ja hallintaan sisältyy myös yhtiökokouksessa
>> osakkeen/osakeryhmän edustaminen niin olisi ristiriidassa lain kanssa
>> että osakeryhmä, eli huoneiston hallinta, voitaisiin valtakirjalla jakaa.
>> Ja lisäksi on myös todettu että osakeryhmän osakkeiden erikseen
>> "luovuttaminen tai muulla tavoin siirtäminen" on kielletty.
>>
>> Joten tuollainen valtakirja ei selvästikään ole lainvoimainen.
>
> Valtakirjatemppu ei siis onnistu, mutta edelleen laissa sanotaan vain että
> joainen osek oikeuttaa yhteen ääneen. Jos osakerynmää edustaa yksi
> kokouksessa henkilä,. niin laki ei kiellä ilmoittamasta, että osakkeilla
> 1-50 äänestän keltaista ja osakkeilla 51-100 äänestän vihreää.
Huoneiston hallintaan tulee oikeus sillä osakeryhmällä, niiden haltija on
tuossa mielessä vain tekninen apuväline osakeryhmän edustukseen. Jolloin jos
pilkot sen osakeryhmän, vaikka sitten itse ne palaset omistaisit, niin
niillä palasille ei ole äänioikeutta (eikä sitä osakeryhmää lain mukaan
voinut edes pilkkoa). Kun laissa on selkeästi ilmaistu monellakin tapaa että
osakeryhmä on kokonaisuus jolla hallitaan tiettyä huoneistoa, niin en usko
että millään verukkeella tai teknisellä kikalla voi sitä kiertää niin että
sen voisi halutessaan paloitella haluamallaan tavalla tiettyjä
tarkoitusperiä varten.
Jyrki
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> wrote in message
news:45ec7963$0$31516$39db...@news.song.fi...
> Jyrki wrote:
>> Asunnon osakkaina ovat jakamaton kuolinpesä ja leski, joka on
>> kuolinpesän hoitaja. Tarvitseeko asukas (joka on myös itse yksi
>> kuolinpesän osakkaista) yhtiökokouksen valtakirjaan allekirjoitukset
>> kaikilta muiltakin kuolinpesän osakkailta vai riittääkö lesken
>> allekirjoittama valtakirja? Vai tarvitseeko valtakirjaa ollenkaan,
>> kun asukas on kuolinpesän osakkuuden kautta tavallaan myös asunnon
>> osakas?
>
> sellainen antanut hänelle valtakirjan.
>
> Leski varsinaisena osakasluetteloon merkittynä omistajana voinee
> osallistua kokoukseen tai antaa valtakirjan.
>
Selvyys tuli tähänkin toista kautta. Eli äänioikeutta varten valtakirjaan
vaaditaan allekirjoitukset asunnon osakkaalta sekä kaikilta kuolinpesän
osakkailta, ja lisäksi on esitettävä perukirja, josta siis selviää
kuolinpesän osakkaat. Edustusoikeus ja puheoikeus edustajalla on ilman
näitäkin.
Lu-lu
> Et sitten löytänyt sitä pykälää, joka "nimenomaan"
> kieltää osakeryhmän äänten jakamisen?
emmä viitsi ees' hakee, - mulle nääs riittää, ettäs' MÄ TIEDÄN
sellasen olevan olemassa (ja että se kyllä löytyy, jos tulee tarvis)
ja sulle ei ilmeisesti copy lainoppineen artikkelista siis kelvannu' ?
... "todisteeksi"
no, se on sun murheesi - ei mun, sillä
mullon nää oikeet tiedot jo niin pysyvästi päässä - ettemmä tartte
enää uskon vahvistuksekseni lisää mitään "mustaa valkosella"
Jukka Kohonen
>- - niin en usko
>sen voisi halutessaan paloitella haluamallaan tavalla tiettyjä
>tarkoitusperiä varten.
Avainsanat tosiaankin "en usko".
Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
Ari Laitinen
> Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
> äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
Jos tuo kuitenkin olisi kiinni siitä miten asian määrittelee. Osakkeella on
siis yksi ääni. Jos A ja B omistavat 100 osaketta käsittävän huoneiston ja
osallistuvat kukukseen niin kumpi heistä saa äänestää osakkeella numero 1?
Lu-lu
> Et sitten löytänyt sitä pykälää, joka "nimenomaan" kieltää
> osakeryhmän äänten jakamisen?
Osakkaan on äänestettävä kaikilla osakkeillaan samalla tavalla.
("yksi osakas, yksi mielipide"-periaate) ... hm ... mutta sä
rassukkahan
et tainnu' olla'kkaan mukana sillon, kun me "Wanha" wallattiin:
ja mottonahan oli jo tuolloinkin sama : "yksi mies - yksi ääni"
... mutta ekaks' vähintäns' kuus' (6) kaljaa
ja ne oli niitä "wanhoja hyviä aikoja" ne, kun ... pensa oli halpaa,
puskurit umpirautaa, ja kuutiotuumia oli ..."vaikka hepat söis"
... heh-heh !
Kalle Kivimaa
> Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
> äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
Ikävä kyllä hallituksen lakiesitykset ovat verkossa vain alkaen
vuodesta 1991, joten HE 216/1991:n tekstiä en löydä, mutta KKO:n
oikeusneuvos Pauliine Koskelo on lausunut eräässä KKO:n päätöksessä
(KKO:2002:80) asiasta näin:
"Kuten säännöksen perusteluista (HE 216/1990 s. 29) ilmenee,
äänivaltaa osakeryhmän yhteisomistajat voivat kuitenkin käyttää vain
yhdessä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heillä on molemmilla
oikeus osallistua yhtiökokoukseen, mutta tällöinkin äänivallan käyttö
edellyttää yhteisomistajien yksimielisyyttä: muussa tapauksessa heidän
on katsottava jättävän äänioikeutensa käyttämättä."
Minusta tuossa aika selkeästi sanotaan, että osakeryhmän osakkeita ei
voi jakaa yhtiökokouksessa.
--
* Sufficiently advanced magic is indistinguishable from technology (T.P) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Lu-lu
> Selvyys tuli tähänkin toista kautta. Eli äänioikeutta varten valtakirjaan
> vaaditaan allekirjoitukset asunnon osakkaalta sekä kaikilta kuolinpesän
> osakkailta, ja lisäksi on esitettävä perukirja, josta siis selviää
> kuolinpesän osakkaat. Edustusoikeus ja puheoikeus edustajalla on ilman
> näitäkin.
tuliko nyt ihan warmasti ?
http://www.hs.fi/asuminen/lakimiesvastaa/artikkeli/Leski+saa++%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4%C3%A4+ilman+valtakirjaa/HA20060305SI1FA0338r
Lu-lu
>> Haluatko yrittää vielä uudelleen vai jäikö edelleenkin löytymättä
>> se pykälä, joka kieltäisi osakeryhmän äänivallan hajottamisen?
>
> Kaikkea ei laissakaan ole rautalangasta väännetty.
ei, mutta ilmeisesti muutamille ÄÄl... pitäisi olla ... heh-heh !
asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat yhdessä
yksi ja "jakamaton" kokonaisuus, eikä niitä tulkita
- tai eesä ollenkaan noteerata - erillisinä osakkeina
ja aivan samoin on niihin liittyvä oikeus osallistua
ja äänestää yhtiökokouksessa
ja vain ne kaikki samaan ryhmään kuuluvat osakkeet yhdessä
oikeuttavat siis äänestettäessä tiettyyn määrään "ääniä"
ja
onhan tuo toki HYVIN vaikeeta ymmärtää, mutta
yrittäkää nyt edes ... siis pinnistelkää ! ja rypistäkää ... !
ja ellei se auta, niin sitten vain ... uskokaa !
Jukka Kohonen
>ja aivan samoin on niihin liittyvä oikeus osallistua
>ja äänestää yhtiökokouksessa
Esität tässä mielipiteesi. Sehän on tietysti hyvin viihdyttävää.
Siitä, miten asia oikeasti oikeudessa ratkaistaisiin, saa tiedon
sitten jos sellainen tilanne ikinä realisoituu. Siihen asti lulujen
mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Pykäläähän ei löytynyt eikä
oikeuskäytäntöä.
Jukka Pakkanen
"Kalle Kivimaa" <nos...@killeri.net> kirjoitti
viestissä:87ps7ka...@killeri.net...
> koh...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) writes:
>> Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
>> äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
>
> Ikävä kyllä hallituksen lakiesitykset ovat verkossa vain alkaen
> vuodesta 1991, joten HE 216/1991:n tekstiä en löydä, mutta KKO:n
> oikeusneuvos Pauliine Koskelo on lausunut eräässä KKO:n päätöksessä
> (KKO:2002:80) asiasta näin:
>
> "Kuten säännöksen perusteluista (HE 216/1990 s. 29) ilmenee,
> äänivaltaa osakeryhmän yhteisomistajat voivat kuitenkin käyttää vain
> yhdessä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heillä on molemmilla
> oikeus osallistua yhtiökokoukseen, mutta tällöinkin äänivallan käyttö
> edellyttää yhteisomistajien yksimielisyyttä: muussa tapauksessa heidän
> on katsottava jättävän äänioikeutensa käyttämättä."
>
> Minusta tuossa aika selkeästi sanotaan, että osakeryhmän osakkeita ei
> voi jakaa yhtiökokouksessa.
Mutta kun ongelma nyt jo[i]llakin oli se että mikä on se PYKÄLÄ jossa tuo
sanotaan :)
Jukka Kohonen
>"Kuten säännöksen perusteluista (HE 216/1990 s. 29) ilmenee,
>äänivaltaa osakeryhmän yhteisomistajat voivat kuitenkin käyttää vain
>yhdessä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heillä on molemmilla
>oikeus osallistua yhtiökokoukseen, mutta tällöinkin äänivallan käyttö
>edellyttää yhteisomistajien yksimielisyyttä: muussa tapauksessa heidän
>on katsottava jättävän äänioikeutensa käyttämättä."
>
>Minusta tuossa aika selkeästi sanotaan, että osakeryhmän osakkeita ei
>voi jakaa yhtiökokouksessa.
Tjaa, minusta tuossa sanotaan, että äänivallan käyttö edellyttää
yhteisomistajien yksimielisyyttä. Ts. jos he ovat eri mieltä siitä,
miten osakeryhmällä äänestetään, jää äänivalta käyttämättä.
Toinen kysymys on, voiko osakeryhmän ainoa omistaja (tai omistajatahon
edustaja, tai kaksi yksimielistä yhteisomistajaa) _käyttää_
äänioikeuttaan osakeryhmän eri osakkeilla eri tavoin. Siitä ei tuossa
puhuta. AOYL:stä ei löydy tähän muuta kuin se, että jokainen osake
tuottaa yhden äänen (ellei muuta yhtiöjärjestyksessä määrätä), mikä
kirjaimellisesti tulkittuna voi tarkoittaa erillistä äänioikeutta
kullakin osakkeella - ellei laista, esitöistä tai oikeuskäytännöstä
löydy kieltoa sellaiselle; ei näytä vielä löytyneen.
Erinäisiä asiaan liittymättömiä lakipykäliä (kuten kielto _luovuttaa_
osakeryhmän osakkeita erikseen) on toki löytynyt ja niitä on sitten
yritetty analogialla venyttää äänivaltaankin. Lisäksi eräät henkilöt
ovat esittäneet asiasta henkilökohtaisia mielipiteitään. Ja siihen se
näillä näkymin jääkin.
Lu-lu
> Esität tässä mielipiteesi. Sehän on tietysti hyvin viihdyttävää.
> Siitä, miten asia oikeasti oikeudessa ratkaistaisiin, saa tiedon
> sitten jos sellainen tilanne ikinä realisoituu. Siihen asti lulujen
> mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Pykäläähän ei löytynyt eikä
> oikeuskäytäntöä.
kyllä siitä on ihan selvät (ja yks'selitteiset) pykälät:
pelkkään (murto)osaan tietyn as.-osakeryhmän osakkeista
ei liity MITÄÄN oikeuksia:
ei sen asunnon hallintaa ... eikä myöskään äänestysoikeuttakaan
joten esim. osakkeet 1-100 sisältävästä osakeryhmästä
osakkeilla 1-50 EI SAA (eikä voi) äänestää
kaikk' ne on oltava, jotta sen mielipiteensä saapi siellä
yhtiökokouksessa vakavalla naamalla esittää ... ja trolleja ei
päästetä ees' ovesta ... sinne mukaan kattoonkaan
Lu-lu
> Toinen kysymys on, voiko osakeryhmän ainoa omistaja (tai omistajatahon
> edustaja, tai kaksi yksimielistä yhteisomistajaa) _käyttää_
> äänioikeuttaan osakeryhmän eri osakkeilla eri tavoin.
no ei tietenkään voi ... koska jonkun osakeryhmän
yksittäisiin osakkeisiin ei liity edes tuota äänioikeuttakaan
niin et säs sillon voi ilmottaa, ettäs' näillä tään kämpän
osakkeilla 1-5 mä äänestän tätä
ja 5-10 mä äänestän tuota
ja osakkeilla 11-15 ....
... ... ....
... ja osakkeilla 195 ... 200 mä äänestän sitten lopuksi vielä tota
ko'
mä oon tällane' kultalusikka pers'reiässä syntyny' eliitti-jälkeläinen
ja mä hallitsen nyt yksin tätä vaari-vainaalta faijan kautta saamaani
kahensaanneliön (200 m2) arvokasta perintö-luukkua
tuo ei mee läpi ... ainakaan kun mä johdan sitä yhtiökokousta
vakk'oisit (kaavoitus)mafian jälkeläinen ... ja ainoo rintaperillinen
... ekassa polvessa
Ari Laitinen
> joten esim. osakkeet 1-100 sisältävästä osakeryhmästä
> osakkeilla 1-50 EI SAA (eikä voi) äänestää
Ei se noin mene. Kyllä osakkeilla 1-50 saa äänestää samoin kuin osakkeilla
51-100.
Nythän on kuitenkin niin, että jos missään dokumentissa ei ole mainittu kuka
omistaa osakkeet 1-50 niin kuka niillä sitten saa äänestää? papereissa on
määritelty omistus osakkeille 1-100 ja jos tämä omistus on esim. jaettu
kahdelle niin molemmat omistajat omistavat puoliksi jokaisen osakkeen 1-100
ei niin että toinen omistaa osakkeet 1-50 ja toinen 51-100 koska juuri tämä
jako omistuksessa oli kielletty.
Mutta... entä jos osakeryhmän ainoa omistaja haluaa äänestää osakkeella 1
vaihtoehtoa A ja osakkeilla 2-100 vaihtoehtoa B niin milläs lailla sen
kiellät ja estät? En muista että missään olisi osoitettu olevan vaatimusta
siitä, että jokaisella äänioikeutetulla osakkeella pitää äänestää yhtä ja
samaa vaihtoehtoa.
Harri Järvi
> Osakkaan on ??nestett?v? kaikilla osakkeillaan samalla tavalla.
> ("yksi osakas, yksi mielipide"-periaate) ... hm ... mutta s?
Tähän keskusteluun tämä periaate ei oikein sovi, kun on esitetty myös
tilanteita, joissa osakkeen omistaa kaksi henkilöä yhdessä, siis kaksi
osakasta.
En ole tämän keskustelun pohjalta tullut ollenkaan vakuuttuneeksi,
etteivätkö osakkaat yhdessä (tai ehkä osakas yksinkin) voisi päättää
ääntensä jakamisesta useammalle vaihtoehdolle. Tämä ei liene
tavanmukaista, mutta laillista estettä ei näytä tästä tutkitusta laista
löytyvän, eikä lainattu KHO:n päätöskään välttämättä koske tätä
tilannetta, jossa yhteisymmärrys osakkaiden välillä löytyy.
Jos laillinen este on olemassa, sitä on ehkä etsittävä jostain muualta
kuin AOYL:stä.
-Harri
Ari Saastamoinen
> Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
> äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
En ole seurannut threadia alusta saakka enkä ole perillä, minkä yhtiön
osakkeista nyt on puhe, mutta jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö, niin
minäkin muistelisin tuollaisen pykälän olemassaolon.
Näin pikaisesti finlexiä selaamalla en löytänyt sellaista sanamuotoa
kuin muistelin, mutta ainakin asunto-osakeyhtiölain, 3. luvun, 24 §,
viimeinen kappale liittyy tähän.
"Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat
käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain
yhteisen edustajan kautta."
Minä ainakin tulkitsen tuon siten, että vain yksi henkilö saa
osallistua äänestykseen, ja yksi ei voi äänestää monella tavalla.
(Tosin tuossa sanotaan, että "useampi kuin kaksi", joten toi astunee
voimaan vasta kolmella osakkaalla, vaikka oletettavasti on
tarkoitettu, että toi olisi pätevä jo kahdellakin)
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Jukka Pakkanen
"Harri Järvi" <ja...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:esnhgg$nr5$1...@news.cc.tut.fi...
> Lu-lu <pure.b...@kolumbus.fi> wrote:
>> Osakkaan on ??nestett?v? kaikilla osakkeillaan samalla tavalla.
>> ("yksi osakas, yksi mielipide"-periaate) ... hm ... mutta s?
>
> Tähän keskusteluun tämä periaate ei oikein sovi, kun on esitetty myös
> tilanteita, joissa osakkeen omistaa kaksi henkilöä yhdessä, siis kaksi
> osakasta.
Ne kaksi henkilöä yhdessä ovat se osakas.
Jukka Pakkanen
"Ari Saastamoinen" <oh3mq...@hyper.fi> kirjoitti
viestissä:m3d53km...@titan.hyper.fi...
> koh...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) writes:
>
>> Laista ei siis löytynyt estettä sille, että osakeryhmän eri osakkeilla
>> äänestettäisiin eri tavalla, joten uskonasiaksi jäi.
>
> En ole seurannut threadia alusta saakka enkä ole perillä, minkä yhtiön
> osakkeista nyt on puhe, mutta jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö, niin
> minäkin muistelisin tuollaisen pykälän olemassaolon.
>
> Näin pikaisesti finlexiä selaamalla en löytänyt sellaista sanamuotoa
> kuin muistelin, mutta ainakin asunto-osakeyhtiölain, 3. luvun, 24 §,
> viimeinen kappale liittyy tähän.
>
> "Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat
> käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain
> yhteisen edustajan kautta."
>
> Minä ainakin tulkitsen tuon siten, että vain yksi henkilö saa
> osallistua äänestykseen, ja yksi ei voi äänestää monella tavalla.
>
> (Tosin tuossa sanotaan, että "useampi kuin kaksi", joten toi astunee
> voimaan vasta kolmella osakkaalla, vaikka oletettavasti on
> tarkoitettu, että toi olisi pätevä jo kahdellakin)
Kannattaisi kuitenkin lukea ne aiemmatkin viestit, niin ei menisi vanhan
toistoon uudestaan ja uudestaan.
Tuo kohta koskee nimenomaan sitä mitä siinä sanotaan, "useampi kuin kaksi".
Silloin oltava yhteinen edustaja. Jos on tasan kaksi, niin molemmat voivat
osallistua, mutta toisaalta sitten kyllä tulee hyvin selväksi että nuo kaksi
voivat äänestää vain joko tai, eivät alkaa jakamaan ääniään.
Jyrki
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:qjFHh.11103$mv4....@reader1.news.saunalahti.fi...
On ilmeisesti sinulle vieläkin epäselvää että mistä tämä koko keskustelu
lähti liikkeelle. Lueppa vielä se ensimmäinen viesti, että mikähän se tapaus
olikaan. Siinä ei muistaakseni (kun pari päivää sitten keskustelun aloitin)
ollut kyse siitä, voiko leski edustaa ilman valtakirjaa. Ja asiahan TÄSSÄ
tapauksessa menee juurikin näin kuten edellisessä viestissä kirjoitin.
m'uT't'a k'Un s'uLLe eI' nÄy'T'ä ma'ht'uWa'n pä'ähän' m'Ik'ä'ä'n. (Ja
olishan sun "isännöistijänä" tämä pitänyt tietää jo muutenkin.)
Ari Laitinen
> (Tosin tuossa sanotaan, että "useampi kuin kaksi", joten toi astunee
> voimaan vasta kolmella osakkaalla, vaikka oletettavasti on
> tarkoitettu, että toi olisi pätevä jo kahdellakin)
Ei ole tarkoitettu... aiemmin esille tuoduissa taustatiedoissa oli ajateltu
nimenomaan esim. avioparia, joka voisi yhdessä osallistua kokoukseen. Mutta
kummalla heistä on äänioikeus?
Jukka Pakkanen
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:45efc335$0$31516$39db...@news.song.fi...
Kuinka se voi olla noin vaikeaa... osakerekisteriin merkityllä osakkaalla on
äänioikeus.
Lu-lu
> ... asiahan TÄSSÄ tapauksessa menee juurikin näin kuten edellisessä
> m'Ik'ä'ä'n. (Ja olishan sun "isännöistijänä" tämä pitänyt tietää jo
> muutenkin.)
herne jo nyt nenässä ... ja syvällä ?
älä nyt ihmeessä hermostu ! ... on täällä toki muitakin jankuttajia
jotka eivät koskaan lue "alkuperäistä" viestiä ... kuin vain mä
muttas' ...
mistä siis nyt alunperin oikein olikaan sykymys ?
ja
tottahan-nyt-ihmeessä ainakin se valtakirja kaikilta muilta
osa-omistajilta edellytetään ...
sen puutteestako sä nyt noin riehaannuit?
ja vaaditaanpa valtakirjan lisäksi vielä muutakin, - kuten:
kuolintodistus, perukirja, sukuselvitys, virkatodistukset,
poliisin varmentamat kuvalliset henkilöllisyyspaperit,
siirtomerkinnällä varustettu osakekirja, panttausselvitys,
todistus siitä ettei ole maksamattomia verojäämiä ... jne
kyllä met ammatti-isännöitsijät hommamme osammma ...
teidän rivi-osakkaiden on ihan turha alkaa rypisteleen
... tai met pannaan teille häätö ja haltuunotto !
Lu-lu
> En ole tämän keskustelun pohjalta tullut ollenkaan vakuuttuneeksi,
> etteivätkö osakkaat yhdessä
yritä nyt vaikkapa kuvitella, ettäs' sä omistat auton
yhdessä jonkun kaverisi kaa'
jollonkas
"yhdessä" teidän on valitettavasti päätettävä
(ja sovittava siitä, jottas') ajatteko te sinne - vai ajatteko te tänne
jos te sahaatte sen auton kahtia, niin sillon te ette kumpikaan aja
niillä romunpuolikkailla enää yhtikäs' mihinkään
kahtia-sahattuna - tai muullakaan tavoin ositettuna - se auto
ei enää toimi
ja ihan sama hommeli se on nyt niiden asunto-osakkeidenkin kaa'
siis: te määtte nyt ekaks' (yhdessä ja yksimielisesti) sinne
ja vasta sen jälkeen tänne
eli vai yhteen paikkaan kerrallaan ... ja molemmat yhdessä
(jos ootta yhä samassa autossa)
tai sitten toinen teistä jää kyydistä kokonaan pois
(eikä mää minnekkään)
yhäkö lisää analogiavertausten oppitunteja ... ?
Lu-lu
noin se juuri menee ... niinku mä sulle sen tavasin
lue mun analogiavertaukseni autosta ! ja opi lopultakin jotaanki' ... säkin
!
sähän oot' kuin tuo onneton nimmari: "LED" ... tuolla energia-osastolla:
käsitteet hukassa eikä prosessista hajuukaan
Ari Laitinen
> sähän oot' kuin tuo onneton nimmari: "LED" ... tuolla
> energia-osastolla: käsitteet hukassa eikä prosessista hajuukaan
Näillä argumenteillako ohitat keskustelun asian löytää ajatukselle jokin
lakitekninen määräys.
Keskustelun prosessi tässä sinun kannattaa löytää. Jos etsitään soveltuvaa
lakia niin siihen ei sovi vastaukseksi vertaus nimimerkkiin.
Voi olla hyvä looginen olettamut, että koko osakeryhmällä tulee äänestää ja
vielä samalla tavalla. Mutta tämä käytäntö pikemminkin johtuu siitä, että
muuta vaihtoehtoa ei kokoukseen osallistujille esitetä.
Jos kokous päättäisi, että tehtävässä äänestyksessä jokainen osake
äänestäisi erikseen, niin mihin lakiin vedoten saattaisit yrittää tuon
päätöksen kumoamista virheellisenä?
Lu-lu
> Jos kokous päättäisi, että tehtävässä äänestyksessä jokainen osake
> äänestäisi erikseen, niin mihin lakiin vedoten saattaisit yrittää tuon
> päätöksen kumoamista virheellisenä?
no kyllä se ainakin mun mielestäni ihan selvä asia on, koska
yhden kämpän hallintaan oikeuttava osakeryhmä "on jakamaton"
ja siis vain jakamattomana sillä on oikeus myös äänestää
et siis voi merkitä "laillisesti" äänestys(tulos)pöytäkirjaankaan
että
osakkeillaan nrot 1-50 niiden omistaja äänesti näin
ja
osakkeillaan nrot 51-100 tuo sama omistaja äänesti noin
koska noilla kummallakaan osalla erikseen
ei ole edes sitä äänestysoikeutta ... eikä siis erillistä mielipidettäkään
ei tuo nyt kovin kaksista (loogista)pähkäilytaitoa edellytä ... ...
luulisin ?
eikä ainakaan missään tapauksessa noin päivänselvän asian raapustamista
ees' lakiinkaan
Markku Vainio
> "Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
> viestissä:45efc335$0$31516$39db...@news.song.fi...
>> ajateltu nimenomaan esim. avioparia, joka voisi yhdessä osallistua
>> kokoukseen. Mutta kummalla heistä on äänioikeus?
>
> Kuinka se voi olla noin vaikeaa... osakerekisteriin merkityllä
> osakkaalla on äänioikeus.
Mutta kun osakerekisterissä sanotaan, että osakeryhmästä 50 % omistaa
toinen ja 50 % toinen. Käytännössä jos pystyvät muodostamaan yhteisen
kannan asioista, niin ei ole väliä, kumpi sen kertoo. Voisi ajatella,
että he toimivat toistensa edustajina. Jos menee
eipäs-juupas-väittelyksi näiden kahden osalta, niin kokouksen
puheenjohtaja voi todeta, että tällä osakeryhmän omistajilla ei ole
tässä äänestyksessä kantaa.
MTV
Ari Laitinen
> "Ari Laitinen" kirjoitti
>> Jos kokous päättäisi, että tehtävässä äänestyksessä jokainen osake
>> äänestäisi erikseen, niin mihin lakiin vedoten saattaisit yrittää
>> tuon päätöksen kumoamista virheellisenä?
>
> no kyllä se ainakin mun mielestäni ihan selvä asia on, koska
> yhden kämpän hallintaan oikeuttava osakeryhmä "on jakamaton"
Tähän löydät siis lakiviitteen
> ja siis vain jakamattomana sillä on oikeus myös äänestää
ja tähänkin löydät siis lakiviitteen
> et siis voi merkitä "laillisesti" äänestys(tulos)pöytäkirjaankaan
> että
>
> osakkeillaan nrot 1-50 niiden omistaja äänesti näin
> ja
> osakkeillaan nrot 51-100 tuo sama omistaja äänesti noin
Ja erityisesti tähän löydät lakiviitteen
> koska noilla kummallakaan osalla erikseen
> ei ole edes sitä äänestysoikeutta ... eikä siis erillistä
> mielipidettäkään
Jos kerran löydät nuo kolme lakiviitettä niin pakkohan se on uskoa.
> ei tuo nyt kovin kaksista (loogista)pähkäilytaitoa edellytä ... ...
> luulisin ?
Joo ... todistelusi oli täysin saumaton
> eikä ainakaan missään tapauksessa noin päivänselvän asian
> raapustamista ees' lakiinkaan
AI... siis asiaa ei lue laissa ollenkaan? Onko miltään osin? Kai nyt joku
laki löytyy, joka kieltää kokousta päättämästä, että jokainen osake saa
äänestää erikseen?
Ari Laitinen
Niin voisi, mutta perustuisiko tuo toteamus lakiin vai käytäntöön?
Laitetaanpa vaikeammaksi:
Kokoukseen osallistuu vain toinen omistajista ilman valtakirjaa toiselta
omistajalta. Saako äänestää ollenkaan?
Matti.Siivola
>
> AI... siis asiaa ei lue laissa ollenkaan? Onko miltään osin? Kai nyt joku
> laki löytyy, joka kieltää kokousta päättämästä, että jokainen osake saa
> äänestää erikseen?
>
lippuäänestyksenä? Kun seurravaksi huomataan, että lippuun merkitty
äänimäärä paljastaa äänestäjän ja vaarantaa vaalisalaisuuden, päätetään
että jokaiselle jaetaan riittävä määrä yhden, viiden ja kymmenenn äänen
lippuja, ei ole jäljellä mittään kontrollia siihen onko edustaja
laittanut saman vaihtoehdon kaikkiin lippuhinsa.
Matti
Ari Laitinen
> Voiko yhtiökokous päättää, että äänestys tapahtuu suljettuna
> lippuäänestyksenä? Kun seurravaksi huomataan, että lippuun merkitty
> äänimäärä paljastaa äänestäjän ja vaarantaa vaalisalaisuuden,
> päätetään että jokaiselle jaetaan riittävä määrä yhden, viiden ja
> kymmenenn äänen lippuja, ei ole jäljellä mittään kontrollia siihen
> onko edustaja laittanut saman vaihtoehdon kaikkiin lippuhinsa.
Hyvä huomio - ja onko sillä lopulta mitään väliä. Tuollaista
lippuäänestystähän ei voisi tehdä jos laki vaatisi aina äänestämään koko
äänimäärällä samaa vaihtoehtoa vaan eipä taida vaatia. Eikä ole mitään
syytäkään vaatia.
Jukka Pakkanen
"Markku Vainio"
<kf.g2h3e4.5r6i_mcnav8c.giue...@rois.to> kirjoitti
viestissä:weUHh.11453$3h1....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Jukka Pakkanen wrote:
>> "Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
>> viestissä:45efc335$0$31516$39db...@news.song.fi...
>>> Ei ole tarkoitettu... aiemmin esille tuoduissa taustatiedoissa oli
>>> ajateltu nimenomaan esim. avioparia, joka voisi yhdessä osallistua
>>> kokoukseen. Mutta kummalla heistä on äänioikeus?
>>
>> Kuinka se voi olla noin vaikeaa... osakerekisteriin merkityllä
>> osakkaalla on äänioikeus.
>
> Mutta kun osakerekisterissä sanotaan, että osakeryhmästä 50 % omistaa
> toinen ja 50 % toinen. Käytännössä jos pystyvät muodostamaan yhteisen
Ei siellä niin sanota.
> kannan asioista, niin ei ole väliä, kumpi sen kertoo. Voisi ajatella, että
> he toimivat toistensa edustajina. Jos menee
Ei, eivät he toimi toistensa edustajina. He yhdessä ovat se osakas. Tätähän
voi tietysti toistella vaikka maailman tappiin, mutta mikä tuossa on se
vaikeasti ymmärrettävä kohta? Ja kuten laissa edelleen hyvin selkeästi
sanottu, jos ovat talon asukkeja niin yksinkin voivat edustaa yhteistä
osakeryhmää jopa ilman valtakirjaa "muunkinlainen selvitys" eli käytännössä
avioparista riittää että toinen on paikalla ja kertoo edustavansa ko.
osakeryhmää.
> eipäs-juupas-väittelyksi näiden kahden osalta, niin kokouksen
> puheenjohtaja voi todeta, että tällä osakeryhmän omistajilla ei ole tässä
> äänestyksessä kantaa.
Ei pelkästään voi vaan täytyy. Ellei osakas (oli se osakas sitten yksi tai
kaksi henkilöä) osaa päättää mitä mieltä hän on, niin eipä hänen ääntään
oikein voida ottaa lukuun. Kun ei tiedetä mikä se ääni on.
Jukka Pakkanen
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:45f020c1$0$31529$39db...@news.song.fi...
laitinen se jaksaa inttää että osakas voi äänestää asiassa sekä kyllä että
ei.Osakeryhmän hallinta nyt kuintenkin edelleenkin on jakamaton. Ai mikäkö
on se PYKÄLÄ? Jooh... onneksi jokaisesta asiasta ei erikseen tarvitse
kirjoittaa omaa pykäläänsä. Vaikka se joillekin selvästi olisikin suuri apu.
Jukka Kohonen
>Voiko yhtiökokous päättää, että äänestys tapahtuu suljettuna
>lippuäänestyksenä?
Ainakin tavallisessa osakeyhtiössä voi, miksipä asunto-oy olisi tässä
erilainen. Pörssiyhtiön yhtiökokouksessa olen ollutkin suljetun
lippuäänestyksen ääntenlaskijana. Liput äänimäärineen oli etukäteen
printattu.
Jukka Pakkanen
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:45f01624$0$31527$39db...@news.song.fi...
Jälleen kerran laki kertoo tuon ihan selkeästi, jos osaa lukea ja ymmärtää
lukemaansa. Vastaus on kyllä ja ei. Kotitehtäväksi jospa selvität itse
missä tilanteessa se on kyllä ja missä tilanteessa ei. Vaikka taisin jo
toisessa viestissä aika pitkälle auttaa tuossa "ongelmassa". Juuh,
helpoistakin asioista saa vaikeita kun niin päättää.
Markku Vainio
> Voiko yhtiökokous päättää, että äänestys tapahtuu suljettuna
> lippuäänestyksenä?
Kyllä voi. Tosin äänilipun sisältävästä äänimäärämerkinnästä paljastuu
pienellä vaivalla äänestäjä (kylläkin vain ääntenlaskijalle). Yhtiössä
voi olla useita samansuuruisia osakeryhmiä, joten tunnistus ei ole
ehdoton.
Markku Vainio
> Ainakin tavallisessa osakeyhtiössä voi, miksipä asunto-oy olisi tässä
> erilainen. Pörssiyhtiön yhtiökokouksessa olen ollutkin suljetun
> lippuäänestyksen ääntenlaskijana. Liput äänimäärineen oli etukäteen
> printattu.
Pörssiyhtiöissä homma yleensä hoidetaan niin, että äänestyslipussa on
viivakoodi, jolla äänimärä saadaan luettuna koneelle. Viivakoodissa ei
muistaakseni ollut äänimäärän lisäksi muuta tietoa.
MTV
Jukka Kohonen
>Pörssiyhtiöissä homma yleensä hoidetaan niin, että äänestyslipussa on
>viivakoodi, jolla äänimärä saadaan luettuna koneelle.
Näin tässäkin tapauksessa.
>Viivakoodissa ei muistaakseni ollut äänimäärän lisäksi muuta tietoa.
Jaa, tästä en tiedä, kun en tutkinut viivakoodeja suurennuslasin
kanssa. Voisi kai siinä joku tunnistenumerokin olla.
Ari Laitinen
> Jaa, tästä en tiedä, kun en tutkinut viivakoodeja suurennuslasin
> kanssa. Voisi kai siinä joku tunnistenumerokin olla.
Kannattaa siis ne viivakoodit koodata sopivaksi. Lopputulos riippuu siis
siitä, mitä se äänestyslappujen tekijä niihin koodeihin ohjelmoi?
Markku Vainio
> "Kalle Kivimaa" <nos...@killeri.net> kirjoitti
> viestissä:87ps7ka...@killeri.net...
>> Minusta tuossa aika selkeästi sanotaan, että osakeryhmän osakkeita ei
>> voi jakaa yhtiökokouksessa.
>
> Mutta kun ongelma nyt jo[i]llakin oli se että mikä on se PYKÄLÄ jossa
> tuo sanotaan :)
Nyt kun kerrankin muistin, niin kysyin asiaa Kiinteistöklubin
lakineuvonnasta. Ei sieltäkään pykälää tullut, mutta äänimäärä on kuin
onkin jakamaton.
Jos lähdetään puhumaan uskonasioista, niin mieluummin uskon
ammatti-ihmistä kuin jotain koulutuksen x ja taustan y omaavaa
minä-olen-oikeassa-ellei-lakipykälä-toisin-osoita -vänkääjää. Tällä en
tarkoita tässä viestissä esiintyviä nimiä.
MTV