Mistä voisi saada lainaksi RT 14-10373 mukaisen mittakiilan?
Mittakiila on hieman yli 300mm pitkä ja varustettu mm-asteikolla.
Kiilan pituus aiheuttaa sen, että pieniläpimittainen kuoppa ei näy.
Huomioidaanko kiilaa lyhemmät painumat jollain tavalla?
Jääkö lattialle vettä kuoppiin vaiko ei?
Toki jää, kuoppa kun on. Se ei isännöisijän mukaan ole merkitsevä vaan
ainoastaan mittaus. Ja näin se kai virallisesti meneekin, koska veden
kuoppaan jäämisen arvostelu lienee aika subjektiivista.
Jaa subjektiivista :-) no ei sen pitäisi olla subjektiivista. Vesi joko jää
kuoppaan tai ei jää kuoppaan. Miten se voisi subjektiivisesti jäädä
kuoppaan? Kenen mielestä se jää ja kenen mielestä se ei jää kuoppaan?
Itse tein vessaan laatoitukset ja laiska kun olin niin en jaksanut
tasaoitella sitä vaikka näin että se ei ole hyvä. Lopputuloksena vesi jää
kuoppaan viemärin viereen koska viemäri on selvästi lattiaa korkeammalla :-)
Kuivatilana tämä ei kuitenkaan haittaa riittää että suurimmat vedet saa
työnnettyä viemäriin. Pesuhuoneessa tilanne on toinen. Ei sinne pitäisi
jäädä vettä kuoppaan. Siihen voi näet liukastua ja kuolla.
Ainakin kuoppiin kertyy likaa ja saumat vetää homeeseen.
Ei sitä vettä tarvitse jäädä edes paljoa, riittää, että samaan kohtaan
jää joka suihkun jälkeen vähänkin vettä. Millimetrin syvyinen kämmenen
kokoinen kuoppa näkyy vuoden kuluttua selvästi likaisena kohtana.
Jonkun mielestä luotisuorassa lattiassakin on kuoppa, koska vesi jää
lammikkoon. Sopivalla pintajännityksellä lammikko voi olla parikin milliä
syvä ja tästä voi hätäisesti vetää johtopäätöksen, että luotisuorassa
lattiassa on parin millin kuoppa.
-Asko
Et sitten ole huomannut talon olevan myrskyn jäljiltä kyljellään kun lattiat
on luotisuorassa?
En tarkoittanut luotilankaa vaan luotikuulaa. :-) Toinen kulkee
pystysuoraan, toinen useimmiten vaakatasossa, mutta luotisuoraan kuitenkin.
-Asko
Mutta jos lattia on luotikuulansuora niin vesi menee seiniä kohti eikä
viemäriin. Luotikuula kun kaartaa alaspäin ja on keskeltä korkeampi. Mutta
mä kyllä taisin rivien välistä ymmärtää että tämä oli subjektiivinen
periaatekysymys eikä sitä vettä ole lattialla kummiskaan mitattavaksi asti.
mutta
märkätilojen lattioiden "kaadon" kohdalla rakennusmääräykset/-ohjeet
eivät ole subjektiivisia vaan aivan yksiselitteisiä: se kaato kun tulee olla
- ja vain sinne lattiakaivoon päin. ja sen kaadon suuruuskin on kerrottu,
jottas kaikkein tyhmimmätkin tajuaisivat idean
ja
kun/jos noita määräyksiä/-ohjeita on noudatettu, niin vesi ei jätä
mitään lätäköitä "tasaselle" lattialle, jotenska
lätäkkö
märkätilan lattialla on aina tumpeloinnin tuottama rakennusVIRHE
m.o.t.
> Ainakin kuoppiin kertyy likaa ja saumat vetää homeeseen.
> Ei sitä vettä tarvitse jäädä edes paljoa, riittää, että samaan kohtaan
> jää joka suihkun jälkeen vähänkin vettä. Millimetrin syvyinen kämmenen
> kokoinen kuoppa näkyy vuoden kuluttua selvästi likaisena kohtana.
Vaikkei varsinaista kuoppaa olisikaan, niin kaato ole koskaan niin jyrkkä
että kaikki vesi valuisi pois. Ja saumat jää kuitenkin märiksi. Meillä vesi
lastataan pois jokaisen suihkussakäynnin jälkeen. Lisäksi lattia pestään
useita kertoja vuoden aikana. Eiköhän hometta saa aikaiseksi vuodessa
tasaisellakin lattialla jos se on aina kostea ja pesemättä.
Meidän emäntä sais hepulin. Lattia pestään kerran viikossa valkoisella
Cillit Bang "Home ja Lika" puhdistusaineella, vaikka se olisi muutenkin
puhdas. Pöpöpelkoinen kun on, mutta ainakin lattiat kiiltävät.
t. L.
Kirjoitat yhtiölle kirjatun kirjeen, jossa toteat, että lattia omasta
mielestäsi saattaa olla huono ja kutsut yhtiön tarkistamaan ja
tarvittaessa korjaaman asian.
Myynnin yhteydessä kerrot asiasta ostajalla ja annat kopion kirjatusta
kirjeestä välittäjälle ja ostajalle.
- k
Lattiaan tehdään tietysti määräysten mukainen kaato, (oisko 1cm/1m?).
Vettä voi kuitenkin jäädä pintajännityksen takia lätäköiksi. Miksei
lattiaa tehdä materiaalista jolla olisi pintajännitys veden suhteen? Ts.
vesi käyttäytyi kuten hanhen selässä.
Nuo materiaalit ovat yleensä märkänä liukkaita. Esim Teflon,
silikonimuovi, autovahattu pinta. Varmaan on tulossa esim.
nanomateriaaleja, jotka ovat "hanhen selkiä" ja hyväkitkaisia.
Tekstiileissä tuo jo on tavallista. Toisaalta saippua sotkee tuon
toiminnan, samoin huuhteluaineet. Eli saippuavesi tai varsinkaan
öljyshamppoo-vesi-sotku ei valu hanhenkaan selästä.
Seinä on helppo tehdä hanhenseläksi, samoin seinien vierustat. Vahaa
vaan sopivalla autovahalla. Mutta käveltävällä alueella sitä ei
kannata tehdä. Esim suihkukaapin lasit voi vahata, vesi tulee kyllä
hyvin alas, mutta myös huurre iskee helpommin, kun pienetkin pisarat
nousee palloiksi ennen kuin kasvavat niin suuriksi, että valuvat alas.
Toinen vaihtoehto olisi olematon pintajännitys, eli pisara leviää
äärettömän suureksi ja ohueksi. Silloinkin vesi poistuu tai haihtuu
nopeasti. Tosin loraus vettä kastelee ison alan, ja lika ehkä tarttuu
sitten pahemmin ja pilaa pinnan toiminnan. Tuota vastaisi taas
huurtumattoman uima- tai ajolasin sisäpinnan käsittely.
Paras olisi ehkä jonkinkainen "hämähäkinkarva" tai "lumpeenlehti", eli
nanokuvio, joka estää kastumisen. Pinnoitteena tuo vaan ei ole
kestävä, pitäisi olla paksummalti sopivaa ainetta.
Tämä tiedossa. Siitähän rakentajaja isännöitsijä koko ajan puhuukin
ja perustelee asiaa sillä, että vesi jää pintajännityksen vuoksi
lattialle. Kyllä minä erotan pintajännityksen aikaansaaman veden
paikalleen jäämisen ja kuopan. Nyt yhtiö hoputtaa, että minun olisi
hyväksyttävä tilanne ensi viikkoon mennessä koska remontin
päättäjäiskokous on silloin, koska isännöitsijä on sen työn valvojana
hyväksi todennut. Vedestä ei katsota koituvan harmia koska se aina
kuivataan lastalla pois. Tilanne on kuulemma niin, että kun yhtiö on
remontin teettänyt ja rakennusfirma sen tehnyt, minun pitää osakkaana
vaan olla tyytyväinen tilanteeseen ja hyväksyä se.
Kuoppa on lyhyeltä matkalta (60 cm vatupassi) mitattuna juuri äsken
tarkemmin poralla tihruttuna 3,5 mm ja alueelta noin 20 x 20 cm. Se on
siis kuoppa, katsoo sitä mistä suunnasta tai mihin suuntaan hyvänsä.
Oli vatupassi sitten pitkittäin tai poikittain huoneeseen nähden. Kuva
selventää asiaa jonkinverran. Kuvaa otettaessa olen odottanut jonkin
aikaa jotta se pintajännitys tasaantuisi. Viemäri on kuvasta oikealle
puolen metrin päässä. Huonoja kuvia mutta ehkä niistä jotain selviää.
Vatupassi näyttää kyömyselkäiseltä mutta se johtuu kameran linssin
vääristymästä.
Lattialämmitys kyllä kuivaa pienet kosteudet hyvin nopeasti. Toki
jäähän sinne kalkkia sun muuta sellaista jonka vuoksi lastaaminen
olisi varmaan ihan hyvä tapa.
> Kuoppa on lyhyeltä matkalta (60 cm vatupassi) mitattuna juuri äsken
> tarkemmin poralla tihruttuna 3,5 mm ja alueelta noin 20 x 20 cm. Se on
> siis kuoppa, katsoo sitä mistä suunnasta tai mihin suuntaan hyvänsä.
> Oli vatupassi sitten pitkittäin tai poikittain huoneeseen nähden. Kuva
> selventää asiaa jonkinverran. Kuvaa otettaessa olen odottanut jonkin
> aikaa jotta se pintajännitys tasaantuisi. Viemäri on kuvasta oikealle
> puolen metrin päässä. Huonoja kuvia mutta ehkä niistä jotain selviää.
> Vatupassi näyttää kyömyselkäiseltä mutta se johtuu kameran linssin
> vääristymästä.
Teitpä mittauksen miten tahansa niin oikeastaan vain se ratkaisee että jääkö
siihen lätäkkö sen jälkeen kun kaikkialta muualta lattia on jo kuiva. Vaikka
tässä kohtaa olisi vettä enemmän kuin muualla niin jos se kuivaa pois
samaan aikaan kuin muualta niin ongelmaahan ei ole.
Minä katsoin myös vatupassin kuplaa. Eihän tuossa lattiassa ole edes kaatoa
tai sitten ovelana mittaat kuoppaa korkeuskäyrää myöten saadaksesi aikaan
kuvitellun ongelman.
Esimerkiksi nanoteknologialla toteutetut itsepuhdistuvat ikkunat ovat
hieno asia mutta pöly vaurioittaa niitä joten nekään eivät ole
ikuisia. Voi olla, että lattiassakin tulisi jokin tällainen lian
aiheuttama ongelma mutta suihkussa tilanne olisi sikäli hyvä, että
siellä yleensä riittää vettä joka on tarpeen itsepuhdistumiseen. Jos
esimerkiksi osa lattiasta ei kastu, kuten yleensä tilanne on,
aktiivipinnoite todennäköisesti luo oman rajansa kosteana olevan ja
kuivan pinnan kesken erottuen helposti. Luulen.
Kyllä jää. Tietenkin. Mutta se kuulemma ei ratkaise mitään vaan
nimenomaan mittaus. Kuivaus ei ratkaise turvallisuusongelmaa. Kun
tulee suihkusta ja kulkutiellä on vesilammikko, se ei varmasti ole
ainakaan turvallisuutta parantava asia. Toinen hankaluus on se, että
jos niihin kuoppakohtiin (on muitakin kuin tuo yksi) laittaa vaikka
saunajakkaran, se keikkuu ja menee tovi ennen kuin löytää tukevan
kohdan. Tällaista ongelmaa ei ollut edellisessä lattiassa. Tässä
uudessa kuoppa näkyy ihan silmämääräisestikin kuivassa lattiassa.
Tarkka jätkä. Juu. Suorassa on. Kaatoa on vasemmalla ja oikealla
muttei tuossa kohtaa. Piirroskuva on väärin. Vatupassin pitäisi olla
suorassa. Hyvä kun huomasit asian! Jostain ihmeen syystä en lainkaan
katsonut sitä, onko kohta vaaterissa. Kaato näkyy hyvin selkeästi
libellissä kun vatupassin siirtää vasemmalle tai oikealle.
Ja höpö höpö! Jos työn jäljessä on puutteita, siinä on puutteita! Älä
ikimaailmassa mene tässä vaiheessa hyväksymään sitä. Jos yhtiö jättää
sen korjaamatta, vastuu jää yhtiölle.
--
EliasA
Herää kysymys että onko isännöitsijällä tässä tapauksessa pätevyys
toimia valvojana? Onko hänellä mahdollisesti joku rakennusalan
tutkinto suoritettuna?
Sami
tuollasta kuoppaa lattiassa ei kannata missään tapauksessa hyväksyä
koska rakentamismääräykset ovat tuolta osin täysin yksiselitteiset
ja selkeät
ja sillä,
kuka työn on teettänyt /tai mahdollisesti "valvonut"
(= jättänyt valvomatta) ei ole tollasen "sutta-ja-sekundaa"-tuotteen
"kuka-virheestä-on-nyt-jälkikäteen-vastuussa" mitään merkitystä
sillä
urakoitsijalla
on aina omalla työmaallaan "mestari" (- tai ainakin kuuluisi olla -)
joka johtaa ja valvoo työn tekemistä
(ja ellei noin ole, niin se ei suinkaan ole tilaajan (= as-oy) ongelma)
ja se teidän TUMPELO isännöitsijä
on tässä sun tapauksessas laiminlyönyt omat velvollisuutensa,
ja yrittää yhä näemmä jatkaa sillä samalla linjalla, jotenska
ei muuta kuin meet ja vaadit:
UUSIKS' VAAN ! ... kylppärin koko lattia
C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto
Kosteus
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1998
7.3 Lattian kaltevuus ja läpiviennit
7.3.1
Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä
lattiakaivoon.
7.3.1.2
Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100.
työn tuloksen varsinainen vastuuketju:
urakoitsijan duunari - urakoitsijan työnjohtaja - urakoitseva firma -
suunnittelija (kysypä suunnittelijalta - tai isännöisijältä -, onko
lattiaan suunniteltu kuoppia ... vastoin rakentamismääräyksiä)
> Matti Kaki < wrote:
>> Nyt yhtiö hoputtaa, että minun olisi hyväksyttävä tilanne ensi
>> viikkoon mennessä koska remontin päättäjäiskokous on silloin,
>> koska isännöitsijä on sen työn valvojana hyväksi todennut.
> Herää kysymys että onko isännöitsijällä tässä tapauksessa pätevyys
> toimia valvojana? Onko hänellä mahdollisesti joku rakennusalan
> tutkinto suoritettuna?
no isännöitsijän kuuluu sellaisessa tapauksessa käyttää apunaan
oikeeta -siantuntijaa
eli
niin "tarvittaessa"
Isännöitsijä kertoo kyllä olevansa rakennusalan asiantuntija "melkein
valmis rakennusinsinööri" ja kyllä hän selkeästi jotain tietääkin.
Taloyhtiön hallitus kävi katsomassa tilannetta ja totesi, että he
eivät anna kirjallista lupausta, että asia hoidetaan mikäli asunnon
mahdollinen ostaja vaatii alennusta, mutta koska yhtiökokouksessa on
päätetty noudattaa Vastuunjakotaulukkoa, asia on selvä.
MUTTA... vastuunjakotaulukko kertoo, että lattiapinnoitteesta vastaa
osakas ja taloyhtiö vain vesieristeeseen saakka. Taloyhtiö kuitenkin
perustelee asiaa sillä, että kun se on remontin hyväksynyt, se silloin
vastaa myös tästä pinnoitteesta. Onkos näin? Laki puhuu ainoastaan
osakkaan vastuusta muttei taloyhtiön vastuusta paitsi todetessaan:
"Kunnossapitotyön suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on
huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa."
Voinko luottaa siihen, että näin ollen myöhemminkin (myös yli 10
vuoden jälkeen) taloyhtiö varmuudella ottaa vastuun koko remontista
lattialaattoineen päivineen, koska hyvä rakennustapa käsittääkseni
edellyttää riittävän tasaista lattiaa.
> Taloyhtiön hallitus kävi katsomassa tilannetta ja totesi, että he
> eivät anna kirjallista lupausta, että asia hoidetaan mikäli asunnon
> mahdollinen ostaja vaatii alennusta, mutta koska yhtiökokouksessa on
> päätetty noudattaa Vastuunjakotaulukkoa, asia on selvä.
Lupausta mistä? Vastuutaulukko häiriintyy silloin kun pintoja tehdään yhtiön
päätöksellä.
Osakas ei ole sopimussuhteesa urakoitsijaan, joten yhtiö harkintansa mukaan
hyväksyy tai jättää hyväksymättä remontin. Tässä harkinnassa pitäisi
tietysti ottaa huomioon myös osakkaan tekemä reklamaatio. Itse vastaavassa
tilanteessa yhtiön edustajana ollessani on tullut vastaan sekä aiheellisia
että aiheettomiksi katsottuja reklamaatioita, tosin ei juuri kaatoa
koskevia.
Kaatovirheessä ei ole kyse pelkistä pintamateriaaleista tai niitten
asennuksesta, ellei laatoituksessa ole jätetty laattojen alle jotain kaadon
pilaavaa "möykkyä". Jos kyseessä on merkittävä kuoppa, varsinainen ongelma
on syvemmällä, käytännössä huolimattomasti tehdyssä tasoituksessa, jonka
tosin olisi saanut vielä vesieristeelläkin täytettyä. Normaalisti osakas
vastaa pintamateriaaleista, mutta jos lattiaa pitää korjailla jälkikäteen,
ja osakas voi osoittaa ajoissa reklamoineensa yhtiölle alkuperäisen työn
laadusta, on nähdäkseni osakas aika vahvoilla vaatiessaan yhtiötä vastaamaan
korjauksessa myös pintamateriaalista, siis laatoituksesta.
Jos yhtiö hyväksyy työn, ei yhtiö kuitenkaan saa enää urakoitsijaa
vastuuseen kuluista, kun virhe olisi ollut havaittavissa hyväksymishetkellä.
Tässä vaiheessa syntyy sitten yhtiön sisällä vastuunjako-ongelma, ts.
maksavatko kaikki osakkaat vastikkeessa korjauksesta vai saako jollain
osoitettua että osakkaan reklamaation huomiotta jättäminen oli sellaista
tuottamuksellisuutta että korvausvelvollisuus edes osaksi menisi remontin
hyväksymisestä vastanneille valvojalle ja isännöitsijälle, sekä näitten
toimintaa periaatteessa valvoneelle hallitukselle. Veikkaisin, että jos
korjaukseen jälkikäteen ryhdytään, ja se koskee vain yhtä kylppäriä, asiasta
ei aleta riidellä oikeudessa ja maksajia todennäköisesti ovat käytännössä
kaikki osakkaat.
Minkään 10 vuoden hiljaisuuden jälkeen ei asiaa voi kaivaa uudestaan esille
ja alkaa vaatia yhtiötä maksajaksi kaatovirheen korjauksen aiheuttamista
pintamateriaalien uusimisista, jos virhe on ollut koko ajan tiedossa. Jos
virhe on sitä luokkaa, että se tarvitsee korjata, on toimittava virheen
aiheuttaneen remontin jälkeen kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta,
tai siitä kun virhe olisi ollut mahdollista havaita. "Kohtuullinen" on
tulkinnanvarainen käsite, mutta suuruusluokkana tuskin kovin montaa
kuukautta, jonka jälkeen asia katsottaneen "hiljaisesti hyväksytyksi" ellei
asiaa aktiivisesti ole pidetty esillä.
Toki vastuu vesieristeen alla olevasta kaatovirheestä on yhtiöllä maailman
tappiin saakka (kun kyse oli yhtiön teettämästä remontista), mutta vuosien
päästä sen korjausta vaadittaessa silloinen osakas itse maksaa
pintamateriaalit (siis käytännössä koko lystin) ellei käy ilmi että pahoja
virheitä on joka kämpässä jolloin yhtiö voi päättää tehdä koko korjauksen
(jolloin kaikki osakkaat maksavat kaikki korjaukset yhdessä eli nettomaksaja
on taas sama osakas vastikeperusteesta tulevia eroja lukuunottamatta). Jos
siis kaatovirhe on sitä luokkaa, että korjaukseen sen takia edes ryhdytään;
todennäköisempää on että vuosien kuluttua homman lähtökohta onkin jo
osakkaan halu uusia laatoitus ja kaatovirhe oikaistaan siinä samalla
syyllistä sen enempää etsimättä.
--
TiN
enkä ymmärrä, miksi hallitus yhä rimpuilee selvässä asiassa vastaan
(vai kuuluuko ehkä isännöitsijä tai joku nykyisen hall.jäsen tuon, noin
tumpelon urakoitsijan kannatusyhdistykseen: "kehittyvä suomi" )
Kyllä tässä riittää myös rahallinen hyvitys. Nyt kun virhe on omistajan
tiedossa hänen on lain mukaan ilmoitettava siitä asuntoa myydessä uudelle
ostajalle. Tällainen virhe tietenkin alentaa kauppasummaa mutta kyllä virhe
voidaan olla korjaamatta kunhan se tieto virheestä on kirjattuna
asiapapereihin, jotta se otetaan kauppaa tehdessä huomioon ja hinta
lasketaan sen mukaan.
Koska vahinko koskee asunnon omistajaa niin korvaus tulee maksaa suoraan
hänelle.
kookleta noita "reklamaatio"-malleja, jottei sun tartte ite alkaa
aivan alusta ja tyhjästä sitä tekstiä runoilla, vaikkapa esim.:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/reklamaatio/
mitä sä nyt höpiset Ari ? kuka tollasen korvauksen muka maksaisi ?
urakoitsija ? isännöitsijä ? hallituksen jäsenet ? as-oy ?
tuskinpa kukaan noista
jos mä oisin asunnon uusi ostaja, niin mä vaatisin vähintään
viis tonnia (5000) hinnan alennusta ton virheen johdosta
sillä
nykyään ei kukaan tuu korjaamaan kylppärin lattian virheellisiä
kaatoja alle viiden tonnin, kun joutuu purkamaan ja tasottamaan
ja tekemään kaadot ja vesieristämään ja laatottamaan kaiken uudelleen
luuletkos että joku edellä mainituista suostuisi vapaaehtoisesti
moiseen, rahalliseen "menetykseen" ... ja varsinkaan, jos syy (= vika)
ei ees ole asianomaisessa
ja
as-oy:n yhteisistä rahoista ei voi mennä ees yrittää tota "korvausta"
maksamaan, sillä tilintarkastajana mä ainakin hokaisin sen mokan
(sillä eihän se as-oy:n syy ole, vaan sen johtavien ja vastuussa
olevien "toimihenkilöiden")
hah-hah! eli
ei kyllä tuu kuuloonkaan, ettäs joku "korvaisi" ton virheen Matille
joten
mä
oon edelleen sitä mieltä, että virhe on korjattava (ja se kannattaa
korjauttaa, koska se on vain sen urakoitsijan syy ja onkelma),
ja ellei niin tehdä, niin ainakin
kunnollinen reklamaatio as-oy:n hallitukselle vaatimuksineen,
jottas
net huolimattomasti nyt toimineet tumpelot korvausvelvolliset
löytyy helposti sitten joskua myöhemmin ilman mitään todistelu-
ongelmia
>> Koska vahinko koskee asunnon omistajaa niin korvaus tulee maksaa
>> suoraan hänelle.
>
> mitä sä nyt höpiset Ari ? kuka tollasen korvauksen muka maksaisi ?
> urakoitsija ? isännöitsijä ? hallituksen jäsenet ? as-oy ?
> tuskinpa kukaan noista
Asiahan on harvinaisen selvä. Se maksaa joka haluaa sen maksaa.
Ensisijaisesti lattia tietenkin tulee korjata mutta virheen rahallinen
hyvittäminen on myös mahdollista kuten asian yritin selittää. Täsmälleen
sama kysymys voidaan esittää muodossa: "Kuka tuollaisen korjauksen muka
tekisi?"
> jos mä oisin asunnon uusi ostaja, niin mä vaatisin vähintään
> viis tonnia (5000) hinnan alennusta ton virheen johdosta
> sillä
> nykyään ei kukaan tuu korjaamaan kylppärin lattian virheellisiä
> kaatoja alle viiden tonnin, kun joutuu purkamaan ja tasottamaan
> ja tekemään kaadot ja vesieristämään ja laatottamaan kaiken uudelleen
Itse kun laatoitin kylpyhuonetta niin huomasin että laattoja voi irroitella
yksitellen ja laittaa vesieristettä uudelleen kunhan vanhan eristeen reunan
saa pysymään ehjänä. Hyvällä tuurilla koko eriste säilyy ehjänä jos saa
laatan sopivasti irti. Tällä kostilla se voisi olla nopea korjata jos se
onnistuu.
> luuletkos että joku edellä mainituista suostuisi vapaaehtoisesti
> moiseen, rahalliseen "menetykseen" ... ja varsinkaan, jos syy (= vika)
> ei ees ole asianomaisessa
Kyllä vika on tekijässä joten kukaan asiassa korvausvelvollinen ei ole
syypää virheeseen mutta on kuitenkin siitä vastuussa asemansa vuoksi.
> as-oy:n yhteisistä rahoista ei voi mennä ees yrittää tota "korvausta"
> maksamaan, sillä tilintarkastajana mä ainakin hokaisin sen mokan
> (sillä eihän se as-oy:n syy ole, vaan sen johtavien ja vastuussa
> olevien "toimihenkilöiden")
Tämä on täysin mahdollista mutta se riippuu esim. siitä miten asia on
yhtiökokoukselle esitetty ja päätetty. Jos asia on esitetty yhtiökokoukselle
ja siitä huolimatta on myönnetty vastuuvapautus on yhtiö korvausvelvollinen.
> hah-hah! eli
> ei kyllä tuu kuuloonkaan, ettäs joku "korvaisi" ton virheen Matille
Oikeuden kautta Matti sen joutunee hakemaan siis joko korjauksen tai
korvauksen jos kyse on kerran rakennusvirheestä. Siihen voi, kuten sanottua,
uusi omistaja vedota tulevaisuudessa ja vaatia myyjältä vastaavan suuruista
korvausta.
no tietenkin se työn tehnyt duunari-tumpeloitsija itse ... ja viime kädessä
se urakoitsija JOUTUU ko. virheen korjaamisen korvaamaan
> Kyllä vika on tekijässä joten kukaan asiassa korvausvelvollinen ei ole
> syypää virheeseen mutta on kuitenkin siitä vastuussa asemansa vuoksi.
no nyt
kukaan (muu kuin se urakoitsija) ei ole virheestä VIELÄ vastuussa
asemansa vuoksi ... mutta jatkossa sitten ehkä vielä niinkin
> Tämä on täysin mahdollista mutta se riippuu esim. siitä miten asia on
> yhtiökokoukselle esitetty ja päätetty. Jos asia on esitetty
> yhtiökokoukselle ja siitä huolimatta on myönnetty vastuuvapautus on yhtiö
> korvausvelvollinen.
no ei kyllä ole !
as-yhtiö ei ole korvausvelvollinen, vaan sen istuva hallitus / isännöitsijä
(ja toivottavasti näillä on - AS-YHTIÖN kustantama vastuuvakuutus ... mikä
tosin vain ani-harvoin korvailee edes tuottamuksellisiakaan tumpelointeja)
toi isännöitsijän (ja jatkossa ehkä myös hallituksenkin) "tuottamuksellinen"
(= valvonnan laiminlyönti-asia) rakennusvirhe-asia kannattaa levittää
reklamaatiokirjelmällään myös as-oy:n kaikkien osakkaiden tietoon,
jollonkas ...
jokainen osakas yrittää toki yleensä pitää oman maksuosuutensa as-oy:lle
mahdollisimman pienenä
ja
kun se reklamaatio on tehty, niin korvauksia joutuu JOKU todennäköisesti
joskus maksamaan
kannattas kai
alkaa tutustua hallituksen jäsenten henkilökohtaisiin vastuisiin
ja ottaa
hiukka tiukempi ote liian lepsun isännöitsijän puuhasteluista
hallitus valitsee ja valvoo isännöitsijää
ja kun
asia on seikkaperäisellä reklamaatiokirjeellä hallitukselle
selitetty, niin ei tahattomaan vahinkoon voi enää vedota
joten
enää vain hallituksen kunkin jäsenen oma piikki jää auki
isännöisijä ja kulloinenkin hallitus ... YKSIN
ovat yhteisvastuussa yhteisesti sovitusta törttöilystään
- eikä as-oy
Matti, sullon takuulla paikkakunnan sanomalehdessä joku tollasista
rakentamis-virhe asioista innostunut toimittaja-kaveri
annapa juttu huolimattomasta isännöisijästänne ja hallituksestanne
sekä varsinaisen tumpeloinnin tehneestä urakoitsijasta (joka ei tahdo
korjata virhettään) lehtimiesten riepoteltavaksi ja kato miten käy,
sillä myös
mahdollisen ikävän
julkisuuden paine panee joskus asiat rullaamaan toivotulla tavalla
> as-yhtiö ei ole korvausvelvollinen, vaan sen istuva hallitus /
> isännöitsijä (ja toivottavasti näillä on - AS-YHTIÖN kustantama
> vastuuvakuutus ... mikä tosin vain ani-harvoin korvailee edes
> tuottamuksellisiakaan tumpelointeja)
Siis tässähän ei ole tuottamuksesta edes kyse jos yhtiö hyväksyy
virheellisesti tehdyn korjauksen tietäen virheestä. En usko että mikään
vakuutusyhtiö haluaa maksajaksi vain siksi että vakuutuksen ottajan mielestä
on hauskempaa periä korvausta vakuutusyhtiöltä kuin rakennusfirmalta.
? ? ? ? no nyt mä kyllä jo putosin täysin ... kärryiltä
eli JOS "yhtiö" hyväksyy
eli
isännöitsijä ja yhtiön hallitus hyväksyvät - eikö niin ?
JOS
isännöitsijän ja hallituksen puuhastelut asetetaan "hyväksymisen"
osalta kyseenalaiseksi, JA tuomioistuin toteaa as-oy:n
ko. toimielinten toiminnan tältä osin huolimattomaksi ja virheelliseksi
NIIN
kyllä kyseessä silloin lienee noiden härskien veijareiden tuottamus
- as-oy:n vahingoksi
sillä
vahingossahan net tuskin ovat ton virheellisen työn hyväksyneet
vaan täysin tieten tahtoen ja myös ilmeisen tarkoitushakuisesti, eli:
jollakin heistä on "oma lehmä ojassa"
> vahingossahan net tuskin ovat ton virheellisen työn hyväksyneet
> vaan täysin tieten tahtoen ja myös ilmeisen tarkoitushakuisesti, eli:
> jollakin heistä on "oma lehmä ojassa"
Tuottamuksellinen teko olisi jotain sellaista että isännöitsijä
laiskuuksissaan ei tarkastaisi rekenteita ja tästä syntyisi sitten
tuottamuksellinen teko jossa yhtiölle tulee vahinko, josta isännöitsijä
joutuu kantamaan vastuun. Silloin kun teko tehdään täysin tietoisena ja
tarkoituksena on oikeudettoman edun saaminen ei se ole enää
tuottamuksellista vaan rikos. Näin minä tuon tuottamuksellisuuden tässä
sijoittaisin rajoihinsa mutta tuo tuottamuksellisuus on niin vaikea termi
että voi olla väärässäkin.
no rikoshan jokin teko ("act") voip' toki olla - tai olla olematta -
olipa se tehty vahinkossa, tuottamuksellisesti tai tahallaan
otettakoonpa nyt vaikka yheks' esimerkiks tollane'
lievä "yli"noppeus sillon jos jollain köyhällä ei oo cruiseria ... mikä
on - tiätty! - se kaikkein suurin rikos mitä lottolandia tietää
kansalaisluottamusta vahvasti nauttineessa hirviporukassa saattaa
joku tex-willer posauttaa aivot pihalle - muka vahinkossa? -
joltain pusikosta esiin yllättäen ilmestyvältä punalakkiselta tai
töyhtötulkkua kiikaroivalta, mättäällä makaavalta lintubongarilta
julkisuudenkipee
koulu-sekoilija-mielenvikainen-narsisti-itsemurhaaja pamautti
henken pois myös joiltain entisiltä kavereil- ... hm ... kiusaajiltaan
taannoin kauhajoella
ja puuhasteli pikku pyssynsä kaa - musta ilmeisen tahallisesti
entäpäs jos vaikka lauvantai-iltana
kaisaniemen puistossa sanoa töksäyttää alaikäistä tyttöä
raiskaavalle monikulttuuriselle "pahasti ja loukkavasti" jottas:
lähe nyt jo kottiis' neekeri-homo! ... ja vetäsee varmuudeksi
pystyyn vielä vasemmankäden keskisormensa
oliskos tuo vahinko, tuottamusta vai tahallista ...
mutta
rikokseksi se täällä kuitenski viännetään, koska se raiskaaja ei
ollu valkonaamainen aboriginaali-rikollinen, vaan taannoisen
pakomaansa kulttuuriin yhä tiukasti sitoutunut murjaani
ja entä nää omituiset jutut täällä netissä sitten ... joku homma-
foorumiin mielipiteitään raapusteleva on "idiootti"varma
maanpetturi
miinko taannoin eräs juhantaloki ja se puoliks-ruåttinkielinen
toimittaja joka pantiin häkkiin kun se tunsi nimeltä pari ryssää
ja
kahukopla saattaa rynnäköidä ja viedä mennessään ihailtavakseen
kovalevyn jolle sä oot vaivalla, mutta - ihan vain VAHINKOSSA -
lystiksesi imuroinut liian pienten paljaiden pillujen monivärikuvia
tää on tätä ...
poliittisen eliitin johtamaa virallista "nollatoleranssi"a
>jos mä oisin asunnon uusi ostaja, niin mä vaatisin vähintään
>viis tonnia (5000) hinnan alennusta ton virheen johdosta
>sillä
>nykyään ei kukaan tuu korjaamaan kylppärin lattian virheellisiä
>kaatoja alle viiden tonnin, kun joutuu purkamaan ja tasottamaan
>ja tekemään kaadot ja vesieristämään ja laatottamaan kaiken uudelleen
Isännöitsijä kertoi, että mikäli tällaisissa tapauksissa on päädytty
korjaamaan lattiaa, se on tehty laatoittamalla uudelleen päälle. Se
toki nostaa lattiaa jälleen hieman minkä jo nyt tehty työ on tehnyt
koska sähkölämmitys on asennettu alle.
Muuten... rakennusfirma on tarjonnut minulle 100 e (sadan euron)
hyvitystä pukuhuoneen lattian kuopasta jonka isännöitsijä on todennut
ylittävän toleranssit. Minä pyysin siitä 500 euroa mutta sekä
isännöitsijä että rakennusfirma kummatkin puoltavat tuota pienempää
summaa. Itse asiassa molemmat ehdottivat kompensaatioksi _mattoa_.
>mä
>oon edelleen sitä mieltä, että virhe on korjattava (ja se kannattaa
>korjauttaa, koska se on vain sen urakoitsijan syy ja onkelma),
>ja ellei niin tehdä, niin ainakin
>kunnollinen reklamaatio as-oy:n hallitukselle vaatimuksineen,
>jottas
>net huolimattomasti nyt toimineet tumpelot korvausvelvolliset
>löytyy helposti sitten joskua myöhemmin ilman mitään todistelu-
>ongelmia
Minä olen reklamaation jo tehnyt sähköpostitse, mikä lienee pätevä
kirjallinen tapa (vai onko?) johon on järjestään vastattu, että yhtiö
pitää työtä kunnolla tehtynä ja hyväksyy sen. En ole suoraan vaatinut
korjaamista vaan kertonut, etten hyväksy työtä. Kiire on, sillä
päätöskokous on tällä viikolla, ellei ole jo ollut.
> Minä olen reklamaation jo tehnyt sähköpostitse, mikä lienee pätevä
> kirjallinen tapa (vai onko?) johon on järjestään vastattu, että yhtiö
> pitää työtä kunnolla tehtynä ja hyväksyy sen. En ole suoraan vaatinut
> korjaamista vaan kertonut, etten hyväksy työtä. Kiire on, sillä
> päätöskokous on tällä viikolla, ellei ole jo ollut.
Tässä pitää selvittää se kuka on vastuussa kenellekin. Jos yhtiö on
puolestasi tehnyt remonttitoimeksiannon ja yhtiö vastaa sinulle ja
remonttifirma yhtiölle niin silloin sinä reklamoit yhtiölle ja vaadit
virheen korjaamista. Se on virhe, jonka syntymiseen sinulla ei ole mitään
osaa mutta jonka vahingon sinä kärsit. Jos korvaussummasta ei päästä sopuun
niin oikeus tulee sen sitten aikanaan määräämään. Korvauksen suuruus voi
olla vahingon määrä eli lattian korjaamisen kustannus määräykset täyttäväksi
ellei muuta sovita. Ei se korjaaminen välttämättä vaadi kokonaan uutta
laatoitust - autotkin osataan nykyisin maalata osittain.
Nyt tuli isännöitsijältä sähköposti, että hallitus on päättänyt
suorittaa tarkistusmittauksen lattian suoruudesta. Minä puolestani
vaadin, että mittauksen suorittaa virallinen rakennusalan
tavarantarkastaja enkä hyväksy isännöitsijän tekemään
tarkistusmittausta koska hän ensinnäkin valvoi työn ja toisekeen on jo
kertaalleen lattian mitannut ja hyväksi havainnut.
Jatkuu..
Voit pyydellä papereita mitä haluat, mutta niillä ei ole mitään
merkitystä, johtuen ns. "Käki-efektistä".
19.8.2010 10:23, Matti Kaki kirjoitti:
> Taloyhtiöömme on tehty pesuhuoneremontit joissa vesikiertoinen
> lattialämmitys muutettiin sähköiseksi. Taloyhtiö on työn teettäjä.
> Lattia on kuitenkin paljon epätasaisempi kuin alunperin jolloin se oli
> erittäin hyvä. Nyt lattiassa on siellä täällä kuoppia. Isännöitsijä
> kävi mittaamassa pitkällä vatupassilla ja 3mm ja 5mm porilla todeten,
> että lattia on OK. Kun minä mittaan 60 cm vatupassilla niin kuopissa
> 3mm pora menee väljästi läpi mutta 5mm ei. Mittaus pitäisi suorittaa
> mittakiilalla. Voinko vaatia taloyhtiötä tilaamaan tavarantarkastajan
> tekemään mittaus vai onko isännöitsijän suorittama pätevä vaikka sitä
> olekaan tehty RT 14-10373 -kortin ohjeen mukaan? Jos joskus myyn
> asunnon ja ostaja toteaa virallisen tavarantarkastajan avulla lattian
> olevan huono, niin joudunko minä korvaamaan ostajalle vai meneekö se
> taloyhtiön piikkiin? Pitäisikö minun pyytää jonkinlainen paperi siitä,
> että taloyhtiö on asian tutkinut ja ottaa asiasta vastuun? Olisiko
> syytä tutkia kaikki muutkin pesuhuoneet virheiden varalta koska sitä
> ei tehty ennen kuin huomautin lattialle jäävän vesilammikoita.
>
> Mistä voisi saada lainaksi RT 14-10373 mukaisen mittakiilan?
> Mittakiila on hieman yli 300mm pitkä ja varustettu mm-asteikolla.
> Kiilan pituus aiheuttaa sen, että pieniläpimittainen kuoppa ei näy.
> Huomioidaanko kiilaa lyhemmät painumat jollain tavalla?
>
> http://www.englo.eu/uploads/images/tm-1.jpg
>
veikkaan että tämä on näitä tyyppitapauksia kun isännäitsijänä on näitä
laa-laa-lu-lu ja mattikäki tyyppisiä wannabe "isännöitsijöitä"... intoa
olis vaikka kuinka mutta kun ei ole sitä tietoa asioista. Niin
lopputulos yleensä se pahin mahdollinen.
Niin mutta kun reaalimaailmassa tuollaisessa ei ole mitään merkitystä,
siellä ei ole mitään jonoa maksajaksi haluavista.
> Ensisijaisesti lattia tietenkin tulee korjata mutta virheen rahallinen
> hyvittäminen on myös mahdollista kuten asian yritin selittää. Täsmälleen
> sama kysymys voidaan esittää muodossa: "Kuka tuollaisen korjauksen muka
> tekisi?"
Noissa yrityksissä olisi hyvä yrittää edes hieman sivuta itse asiaakin.
>
>> jos mä oisin asunnon uusi ostaja, niin mä vaatisin vähintään
>> viis tonnia (5000) hinnan alennusta ton virheen johdosta
>> sillä
>> nykyään ei kukaan tuu korjaamaan kylppärin lattian virheellisiä
>> kaatoja alle viiden tonnin, kun joutuu purkamaan ja tasottamaan
>> ja tekemään kaadot ja vesieristämään ja laatottamaan kaiken uudelleen
>
> Itse kun laatoitin kylpyhuonetta niin huomasin että laattoja voi irroitella
> yksitellen ja laittaa vesieristettä uudelleen kunhan vanhan eristeen reunan
> saa pysymään ehjänä. Hyvällä tuurilla koko eriste säilyy ehjänä jos saa
Just joo, tässä taas hyvä suositus kaikille tee-se-itse-laitisille...
"laattoja voi irroitella.. ja .. hyvällä tuurilla.. jne". ja taas ollaan
raastuvassa parin vuoden päästä.
>> luuletkos että joku edellä mainituista suostuisi vapaaehtoisesti
>> moiseen, rahalliseen "menetykseen" ... ja varsinkaan, jos syy (= vika)
>> ei ees ole asianomaisessa
>
> Kyllä vika on tekijässä joten kukaan asiassa korvausvelvollinen ei ole
> syypää virheeseen mutta on kuitenkin siitä vastuussa asemansa vuoksi.
Heh heh, vain laitinen voi kehitellä, ja itse uskoa, näin ihmeellisiin
"lausuntoihin".
laitisella jo ihan omat määritelmät "tuottamuksellisuudellekin"... aika
päinvastaiset kuin noin niinkuin yleisesti tunnetut.
Vittu sä oot rakkikoira räyskyttäjä ja täys pelle!!!
Kolme postaustas luin ja niissä kerrottiin et
laitisella on ihan omat jutut ja laa-laa-lu-lu ja mattikäki
ovat tyyppejä joilla on intoo mut ei tietoo!!!
Ei kai se mikään ihme oo ku kaikki tieto on pakkasella!!!!
Eihän sitä kaikille voi riittää vai mitä pakkanen???
Tuollaiset panettelut laittaa varmasti herra toimitusjohtajan
asiakkaatkin miettimään, että mitähän mieltä herra toimitusjohtaja
heistäkin oikeasti on. Onko tämä sinun avautumisesi täällä kenties
vastapainoa sille, että töissä joudut olemaan mielinkielin kaikille?
Vai, ihanko asiakkaillesikin vittuilet samalla lailla?
Ei kannata rakkikoirapakkasesta välittää.
Netissä ei kukaan muu osaa tai tiedä mitään kun kaikki osaaminen
ja tieto on annetu rakkikoirapakkaselle!!!
Kaikille tasapuolisesti, nimimerkkipelleille vielä hieman tasapuolisemmin :)
>Lu-lu wrote:
>
>> annapa juttu huolimattomasta isännöisijästänne ja hallituksestanne
>> sekä varsinaisen tumpeloinnin tehneestä urakoitsijasta (joka ei tahdo
>> korjata virhettään) lehtimiesten riepoteltavaksi ja kato miten käy,
>> sillä myös
>
>Tähän mennessä tulleista ehdotelmista tämä nyt oli sitten se kaikkein
>typerin mieleenjuontuma.
>
>Meitä rakennusryhmän lukijoitakin, vain nippa nappa kiinnostaa
>tuollainen 15 x 15 cm vesipainauma jonkun asukkaan kylppärin lattiassa.
>
>Niin sanomalehteäkö sitten kiinnostaa siitä alkaa tuomarina
>kirjoittamaan ja revittelemään oikein kuvitettuja juttujakin vai?
Kyse ei todellakaan ole siitä, että lattialla on pieni paunama vaan
siitä, miten asukas voi suojata omaisuutensa tällaisessa tilanteessa.
Mikäli painauma on niin suuri, että se ei mene standardeihin, se on
rakennusvirhe eikä sen koolla ole merkitystä. Toki mitä isompi virhe,
sitä mehevämmän otsikon ja jutun saa mutta siitä ei nyt ole kyse vaan
periaatteesta. Koen osakkaana olevani varsin avuton tässä tilanteessa
ja haluaisin selkeän ratkaisumallin jolla pystyn pitämään huolta
omaisuudestani. Jos sitä mehevyyttä juttuun saadaan niin remontti on
täynnä kaikenlaisia muita rakennusvirheitä joten kyllä niistä
kokonaisuutena saadaan ihan kiva juttu.
>On Thu, 19 Aug 2010 11:16:55 +0300, "Ari Laitinen"
><news...@arisoft.fi> wrote:
>
>>Matti Kaki wrote:
>>> Taloyhtiöömme on tehty pesuhuoneremontit joissa vesikiertoinen
>>> lattialämmitys muutettiin sähköiseksi. Taloyhtiö on työn teettäjä.
>>> Lattia on kuitenkin paljon epätasaisempi kuin alunperin jolloin se oli
>>> erittäin hyvä. Nyt lattiassa on siellä täällä kuoppia. Isännöitsijä
>>
>>Jääkö lattialle vettä kuoppiin vaiko ei?
>
>Toki jää, kuoppa kun on. Se ei isännöisijän mukaan ole merkitsevä vaan
>ainoastaan mittaus. Ja näin se kai virallisesti meneekin, koska veden
>kuoppaan jäämisen arvostelu lienee aika subjektiivista.
Nyt kokeilin uudelleen lätäköitymistä ja se on selkeästi muuttunut
niin, että vesi virtaa osittain pois lätäköstä mutta sivusuunnassa
jonka jälkeen matka jatkuu lattiakaivon suuntaan. Voiko lattia painua
kävelyn vuoksi? Onko se normaalia vai onko mahdollisesti merkki siitä,
että alusta ei ole saanut kuivua riittävästi ennen vesieristeen päälle
laittoa? Ainoa, mikä voisi selittää tuon on lattian painuminen
keskeltä koska siinä on kuljettu. Eli onko tavallista, että lattia
elää remontin jälkeen? Hieman oudolta tuntuisi.
>>> Jääkö lattialle vettä kuoppiin vaiko ei?
>>
>> Toki jää, kuoppa kun on. Se ei isännöisijän mukaan ole merkitsevä
>> vaan ainoastaan mittaus. Ja näin se kai virallisesti meneekin, koska
>> veden kuoppaan jäämisen arvostelu lienee aika subjektiivista.
>
> Nyt kokeilin uudelleen lätäköitymistä ja se on selkeästi muuttunut
> niin, että vesi virtaa osittain pois lätäköstä mutta sivusuunnassa
> jonka jälkeen matka jatkuu lattiakaivon suuntaan. Voiko lattia painua
> kävelyn vuoksi? Onko se normaalia vai onko mahdollisesti merkki siitä,
> että alusta ei ole saanut kuivua riittävästi ennen vesieristeen päälle
> laittoa? Ainoa, mikä voisi selittää tuon on lattian painuminen
> keskeltä koska siinä on kuljettu. Eli onko tavallista, että lattia
> elää remontin jälkeen? Hieman oudolta tuntuisi.
Onko lattia tehty lahonneen lastulevyn päälle tai kenties käytetty
muovailuvahaa tasoitteena?
Yleensä ottaen jos lattian muoto muuttuu niin kaakeleiden saumat rakoilevat
jollain tavalla. Se saumausaine kun on melko kovaa tavaraa kuivuttuaan.
Hyvä huomio. Pohja on sorapatjalle valettu 30 v vanha betoni jonka
päälle on nyt asennettu lämmitysvastusjohto ja sen päälle tasoitus ja
vesieriste. Olen ottanut valokuvia heti remontin jälkeen ja kun
vertaan valokuvia eiliseen tilanteeseen, lätäköt ovat aivan erilaiset.
Lattialämmitys on ollut päällä joten se on voinut jotain vaikuttaa.
Todennäköisesti ei tarvita paljonkaan muutosta jotta vesi vaihtaa
reittiä. Harmi kun en silloin aiemmin mitannut vaan vasta nyt.
Onko muuten taloyhtiön puolelta valvovalla henkilöllä mitään
virallista pätevyysvaatimusta? Pitääkö olla jokin tutkinto vai voiko
taloyhtö palkata kenet hyvänsä valvomaan urakkaa? Valvoja oli kyllä
käynyt tutkimassa vesieristeen muttei lattian tasaisuutta. Olisiko
tasaisuus pitänyt myös valvoa ennen kuin laatat laitetaan päälle?
>>> Nyt kokeilin uudelleen lätäköitymistä ja se on selkeästi muuttunut
>>> niin, että vesi virtaa osittain pois lätäköstä mutta sivusuunnassa
>>> jonka jälkeen matka jatkuu lattiakaivon suuntaan. Voiko lattia painua
>>> kävelyn vuoksi? Onko se normaalia vai onko mahdollisesti merkki siitä,
>>> että alusta ei ole saanut kuivua riittävästi ennen vesieristeen päälle
>>> laittoa? Ainoa, mikä voisi selittää tuon on lattian painuminen
>>> keskeltä koska siinä on kuljettu. Eli onko tavallista, että lattia
>>> elää remontin jälkeen? Hieman oudolta tuntuisi.
>>
>>Onko lattia tehty lahonneen lastulevyn päälle tai kenties käytetty
>>muovailuvahaa tasoitteena?
>>
>>Yleensä ottaen jos lattian muoto muuttuu niin kaakeleiden saumat rakoilevat
>>jollain tavalla. Se saumausaine kun on melko kovaa tavaraa kuivuttuaan.
>
>Hyvä huomio. Pohja on sorapatjalle valettu 30 v vanha betoni jonka
>päälle on nyt asennettu lämmitysvastusjohto ja sen päälle tasoitus ja
>vesieriste.
Minulla on muutama hieman softi kuva tasoitteesta. Näyttääkö tasoite
oikeanlaiselta? Ei näyttäisi ainakaan kovin itsestääntasoittuvalta
koska työstön jäljet ovat näkyvissä. Kysyin, käyttävätkö itsestään
tasoittuvaa ja kertoivar, että kyllä käyttävät. Muistan kuinka
sekoittaminen oli kovin työlästä ja vaati hirveästi voimaa koneella
kun kaverit sitä ulkona sekoittivat. Tasoitteen laittamisen jälkeen
pesuhuoneeseen laitettiin lämpöpuhallin puhkumaan täysillä. Minulla
taas on sellainen muistikuva, että tasoitteen yhteysessä ei pitäisi
lämmittää lainkaan jottei halkeile.
Noniin. Tietenkin se kuvalinkki unohtui. Toi FreeAgent kyllä sukaa pahasti.
http://www.mattikaki.fi/kuvia/tasoite.jpg
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.mattikaki.fi
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Tähän täydennystä, että käsittääkseni ei ole rakennusalan tutkintoa
mutta on pitkään kertonut olevansa lähes valmis rakennusinsinööri.
Tuntuu tietävän rakentamisesta kyllä aika paljon. Koulutukseltaan
tietääkseni ekonomi tms. Pitääkö tällaisella valvojalla olla jokin
oikea pätevyys vai voiko taloyhtiö valita kenet vaan hyväksi näkee?
Rakennusfirman omistaa rakennusmestari ja valvoo heidän puoleltaan.
Olen vaatinut virallista tavarantarkastajaa mutta isännöitsijä haluaa
tulla vielä itse suorittamaan mittauksen uudelleen.