RL 24:8 § Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Matti Mönttäri
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen
yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan
aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen
kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta
tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen
yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä
politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä
taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa
tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on
tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
****
Koska tuottamuksellista tekoa ei ole säädetty rangaistavaksi,
yksityiselämää luokkaavan tiedon levittäminen on rangaistava vain
tahallisena (RL 3:5.2). Rikosoikeudellisen peittämisperiaatteen mukaan
tahallisuuden tulee kattaa kaikki rikoksen tunnusmerkintöön kuuluvat
seikat rikoslain esitöiden ja ennakkopäätösten mukaan (HE 44/2002 s. 72,
KKO 2006:37, KKO: 2006:64). Tahallisuus tulee arvioida
subjektiivisesti, joten arvioinnin tulee perustua seikkoihin, jotka ovat
sisältyneet syytetyn havaintoihin, eikä siihen, mitä hänen olisi pitänyt
havaita (HE 44/2002 s. 88). Rikoslain 4:1.1 mukaan teko ei ole
tahallinen, jos tekijä ei ole teon hetkellä selvillä kaikkien niiden
seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen
edellyttää, tai jos hän erehtyy niistä. Säännös koskee sekä seurausta
että muita rikostunnusmerkistössä mainittuja seikkoja. Ilmaisulla "olla
selvillä" tarkoitetaan rikoslain 4 luvun 1 §:n esitöiden mukaan (HE
44/2002 s. 104) tietämistä tai tuntemista. Yleisen kielenkäytön mukaan
tietäminen tarkoittaa varmuutta tai vakuuttuneisuutta jostain tosiseikasta.
Rikoslain 24:8 § suhteen tahallisuuden tulee ulottua siihen, että
1. levitettävä tieto koskee yksityiselämää,
2. tiedon levittäminen on omiaan aiheuttamaan kohteelleen vahinkoa,
kärsimystä tai halveksuntaa tai että
3. tieto levitetään joukkotiedotusvälineessä tai muuten toimittamalla se
lukuisten ihmisten saataville.
Lisäksi edellytetään tahallisuutta suhteessa tiedon oikeudettomaan
levitykseen, siis tiedon levittämistä ilman kohteen nimenomaista tai
hiljaista suostumusta.
****
Tämän johdannon jälkeen kysyn teiltä arvoisat lukijat mielipidettänne
teon tunnusmerkistön täyttymisestä
1. Minkälainen tieto, vihjaus tai kuva koskee yksityiselämää? Mikä on
ns. yksityiselämän piiri?
2. Milloin edellisen kohdan mukaisen "tiedon" levittäminen on omiaan
aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa? Riittääkö
asianomistajan ilmoitus vai pitääkö asiaa tarkastella suuremman
populaation näkökulmasta? Pitääkö kohteen olla suoraan tiedosta,
vihjauksesta tai kuvasta tunnistettavissa?
3. Mikä on "tiedon" levittämistä? Onko esim. netissä linkittäminen
levittämistä (linkitys omaan sisältöön vs. linkitys toisen sisältöön)
vai pitääkö itse "tieto" olla esillä?
Oikeudettomuus:
Onko esim. julkisen asiakirjan sisällön eteenpäin välittäminen tietojen
kohteen yksin määrättävissä? Jos julkinen asiakirja sisältää henkilöä
koskevaa tietoa, pitääkö olla ko. henkilön lupa ennen kuin voi julkaista
asiakirjan?
Jukka K. Korpela
> Tämän johdannon jälkeen kysyn teiltä arvoisat lukijat mielipidettänne
> teon tunnusmerkistön täyttymisestä
Johdannon suhde kysymyksiisi jäi epäselväksi
> 1. Minkälainen tieto, vihjaus tai kuva koskee yksityiselämää? Mikä on
> ns. yksityiselämän piiri?
Ihan hyvä kysymys, mutta se ei tunnu liittyvän mihinkään, mitä
johdannossa esitit. Kysymyksestä voisi kirjoittaa paksun kirjan etenkin
siksi, että yksityiselämän käsite on - ilmeisen tarkoituksellisesti -
jätetty määrittelemättä laissa.
Kun nyt nimenomaisesti kysyit _mielipidettä_, ilmoitan mielipiteenäni,
että yksityiselämän piiriin on tämän aiheen osalta luettava kaikki, mitä
ei ole katsottava siitä erikseen erotetun. Tämä on tietysti hyvin
abstrakti vastaus mutta myös olennainen. Vaihtoehtoinen katsantokanta
on, että lähtökohtaisesti kaikki on julkista, ja siitä siitä sitten osa
voidaan erikseen erottaa yksityisyyden eli privaattisuuden (latinan
"privatum" '[julkisuuden piiristä] riistetty') piiriin kuuluvaksi.
> 2. Milloin edellisen kohdan mukaisen "tiedon" levittäminen on omiaan
> aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa?
Näin abstraktisti esitettynä kysymys jää ilmaan tai siitä voisi enintään
kirjoittaa suunnilleen samalla abstraktiotasolla.
> Riittääkö
> asianomistajan ilmoitus vai pitääkö asiaa tarkastella suuremman
> populaation näkökulmasta?
Kysymys on harhaanjohtava, koska vaihtoehdot eivät ole
komplementaariset. Loukkaavuutta ei tietenkään arvioida vain
asianomaisen oman ilmoituksen perusteella, mutta ei siihen mitään
populaatiotakaan oteta.
> Pitääkö kohteen olla suoraan tiedosta,
> vihjauksesta tai kuvasta tunnistettavissa?
Ei.
> 3. Mikä on "tiedon" levittämistä?
Näin abstraktisti esitettynä kysymys jää ilmaan tai siitä voisi enintään
kirjoittaa suunnilleen samalla abstraktiotasolla.
> Onko esim. netissä linkittäminen
> levittämistä (linkitys omaan sisältöön vs. linkitys toisen sisältöön)
> vai pitääkö itse "tieto" olla esillä?
Onko tiedon levittämistä se, että kävelet kadulla ja huutelet kehottaen
ihmisiä lukemaan määrätyn lehden määrätyn sivun määrätty juttu?
Mihinkähän oikeastaan tähtäät kysymyksilläsi? Onko tässä jokin
konkreettinen tapaus takana vaan haluatko todella herättää keskustelua
tuolla abstraktiotasolla?
> Oikeudettomuus:
> Onko esim. julkisen asiakirjan sisällön eteenpäin välittäminen
> tietojen kohteen yksin määrättävissä?
Ei. (Huomaa sana "yksin". Julkinen asiakirjahan voi esimerkiksi sisältää
teoksen, joka on tekijänoikeuden alainen, jolloin sen aktiivinen
levittäminen vaatii tekijän luvan.)
> Jos julkinen asiakirja sisältää
> henkilöä koskevaa tietoa, pitääkö olla ko. henkilön lupa ennen kuin
> voi julkaista asiakirjan?
Riippuu siitä, mitä tietoja siellä on.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Petri Nurminen
"Matti Mönttäri" <matti.m...@jummijami.fi.invalid> kirjoitti viestissä:
> Oikeudettomuus:
> Onko esim. julkisen asiakirjan sisällön eteenpäin välittäminen tietojen
> kohteen yksin määrättävissä? Jos julkinen asiakirja sisältää henkilöä
> koskevaa tietoa, pitääkö olla ko. henkilön lupa ennen kuin voi julkaista
> asiakirjan?
Ei tarvitse olla ko. henkilön lupaa jos tietojen levittäminen ei loukkaa
yksityisyyttä tai kunniaa.
Täällä esim.:
http://www.harjavalta.info/salaiset/viranomaisten_julkistamia.html on useita
viranomaisten verkossa julkistamia salassapidettäviä tietoja.
Yksityishenkilönä voin tiedot verkossa ilman mitään lupia pitää koska niiden
julkistaminen ei loukkaa ko. henkilöiden yksityisyyttä eikä kunniaa. Sen
sijaan jos viranomainen nämä julkaisisi, ja kun on julkaissut, niin kyseessä
on julkisuuslain vastainen toiminta ja virkarikokset.
Toinen esimerkkisivu:
http://www.harjavalta.info/salaiset/Salattavia_04-02-2005.html
STM:n kannanotto: http://www.harjavalta.info/Intermin.html
Petri Nurminen
julkishallinnon asiantuntija
datanomi
http://vvv.valtakunta.info
Matti Mönttäri
konkreettisempi hypoteettinen esimerkkitapaus.
Henkilö A on kirjoittanut henkilön B rakennushankkeesta
keskustelufoorumille tuoden esille lupaehtojen rikkomisen, ottanut
julkiselta katualueelta käsin B:n rakennuskohteesta valokuvia (ei
ihmisiä kuvissa) ja linkittänyt ne kirjoitukseensa. Kirjoituksessa tai
kuvissa ei ole henkilötietoja. B ei ole kuvista suoraan tunnistettavissa.
Henkilöiden A ja B kotikunta C on jo aikaisemmin julkaissut
nettisivuillaan A:n tekemän B:n rakentamista koskevan kantelun
käsittelystä syntyneet pöytäkirjamerkinnät asiaan liittyvine
asiakirjoineen (mm. alkuperäinen kantelu sisältäen osan kuvista ja
rakennusvalvonnan katselmusmuistio vapaasti ladattavissa), joista käy
ilmi kaikki A:n keskustelupalstalle kirjoittamat asiat
yksityiskohtaisemmin henkilötietoineen.
Kunnan C rakennusvalvonta on vahvistanut lupaehtojen rikkomisen, mutta
ei halua vaatia niiden noudattamista.
A tekee B:stä rikosilmoituksen nimikkeellä rakentamisrikkomus. Kunnan C
rakennustarkastaja valehtelee esitutkinnassa todistajana B:n eduksi.
Syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen.
B tekee rikosilmoituksen A:ta koskien perusteena yksityiselämää
loukkaava tiedon levittäminen. Syyttäjä vie asian käräjäoikeuteen.
Ovatko B:n rakennuskohdetta ja rakennuslupaa koskevat tiedot ja/tai
kuvat B:n yksityiselämää koskevia tietoja, yksityiselämän piiriin
kuuluvia asioita?
Jos on, niin
a) Millä perusteella?
b) Ovatko ne myös B:n perheenjäsenten yksityiselämää koskevia vai
ainoastaan luvan haltijan B?
c) Tulisiko syyttäjän haastaa myös kunta C oikeuteen samasta asiasta?
d) Voidaanko A:n ns. tavallisena ihmisenä olettaa tietävän yksityisyyden
suojasta enemmän kuin kunnan virkamiesten?
e) Voidaanko julkisesti valvotusta rakennushankkeesta julkisesti
keskustelemisen katsoa olevan omiaan aiheuttamaan rakennusluvan
haltijalle kärsimystä? Jos kyllä, niin miten voidaan erottaa A:n ja
kunnan C tiedon levittämisen aiheuttama kärsimys? Riittääkö B:n
mielipide näytöksi?
f) Voitaisiinko samalla perusteella perheen D lemmikkieläintä E
koskevien tietojen/kuvien olevan jonkun tai kaikkien perheenjäsenten
yksityiselämää koskevia tietoja? Jos joku F vaikka ottaa omassa
pihassaan naapuriperheen kissasta G kuvan ja laittaa sen
keskustelufoorumille seuraavan tekstin kanssa: "Jotkut ne vaan ei osaa
pitää kissoistaan huolta, vaan antavat niiden kulkea vapaasti vastoin
lakia kuseskelemassa toisen nurkkiin". Jos joku H tunnistaa kuvasta
kissan ja kenelle se kuuluu, niin onko kyseessä yksityiselämää
loukkaavan tiedon levittäminen ja kenen yksityiselämää loukkaava?
g) Paljonko Mika Häkkinen kärsi kun hänen ostamansa rantasaunan lain
vastaisuudesta kerrottiin tiedotusvälineissä? Ilmeisesti aika paljon kun
Kangasalan kunta joutui myöntämään saunalle luvan jälkikäteen. :-)
Onkohan kovinkin yleistä, että ihmiset kuvittelevat kaiken itseensä
jotenkin liittyvän tiedon olevan yksityistä ja salassapidettävää?
Jos naapurin auton renkaissa on liian vähän kulutuspintaa ja joku
kirjoittaa siitä keskustelufoorumille, että onpa hyvinkin Jaska Jokusen
autossa sakkorenkaat ja silti ajelee sillä, niin tuleeko heti syyte
yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, jos Jaska ottaa
asiasta nokkiinsa? Onko kuviteltavissa mitään perustetta millä esineitä
tai eläimiä koskevat tiedot olisivat niiden omistajan yksityiselämää
koskevia tietoja?
Saako kertoa julkisesti ilman naapurin lupaa, että naapurilla on koira,
varaani tai Partnerin ruohonleikkuri? Jos koira käy nylkyttämässä jalkaa
vasten, niin saako kertoa julkisesti ilman naapurin lupaa, että Fido
taitaa olla hieman puutteessa vai aiheutuuko asiasta lemminkin
omistajalla korvattavaa henkistä kärsimystä?
Jokohan tuli selväksi, että jurppii tämä yleistyvä yksityisyyden
yliarviointi ja yliarvostus, josta varmaan asianajajat ovat kovasti
mielissään. Tuohan se rutkasti lisää tuloja heille.
Tapio V.
<matti.montt...@jummijami.fi.invalid> wrote:
> B tekee rikosilmoituksen A:ta koskien perusteena yksityiselämää
> loukkaava tiedon levittäminen. Syyttäjä vie asian käräjäoikeuteen.
> Ovatko B:n rakennuskohdetta ja rakennuslupaa koskevat tiedot ja/tai
> kuvat B:n yksityiselämää koskevia tietoja, yksityiselämän piiriin
> kuuluvia asioita?
Rakennuslupaa koskevat tiedot eivät tietenkään ole, koska ne ovat
julkisia asiakirjoja, jotka ovat pyynnöstä kenen tahansa nähtävissä.
Samoin rakennuskohdetta esittävät kuvat, jos niissä ei näy henkilöitä
ja kuvat on otettu kadulta tms. siten, että sama näkymä on kenen
tahansa ohikulkijan nähtävissä. Sillä, minkälaisen tekstin kera
mainitut kuvat on lehteen pantu, saattaa olla merkitystä. Jos
yksityiselämää koskevaa tietoa ei ole kirjallisestikaan esitetty ja
teksti on muutenkin asiallista, luulisi kantajalla olevan heikot
eväät.
Tapsa
Matti Mönttäri
Oikeuskirjallisuudessa Päivi Tiilikan kirjassa "Sanavapaus ja yksilön
suoja" muistaakseni sanotaan rikoslain 24:8 § tulkinnasta jokseenkin
seuraavasti: "säännös ei ota kantaa siihen, onko levitettävä tieto,
vihjaus tai kuva itsessään yksityiselämää loukkaava vai ei – ainoastaan
levittäminen on kiellettyä tietyin edellytyksin.". Jos tieto, vihjaus
tai kuva itsessään on loukkaava, niin kyseessä on kunnianloukkaus (jos
loukkauksen kohde on tunnistettavissa). Usein pykälän lakiteksti luetaan
väärin muodossa "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen" vaikka
se on "yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen". Tästä syystä
pykälää sovelletaan pääasiassa faktatiedon levittämiseen.
Tulee tästä mieleen, että voiko ironia tai sarkaismi faktojen
esittämisen yhteydessä olla rangaistavaa? Varsinkaan, jos kyse ei ole
yksityiselämää koskevasta asiasta.
Tapio V.
<matti.montt...@jummijami.fi.invalid> wrote:
> Tulee tästä mieleen, että voiko ironia tai sarkaismi faktojen
> esittämisen yhteydessä olla rangaistavaa? Varsinkaan, jos kyse ei ole
> yksityiselämää koskevasta asiasta.
No, se loukkaavuus saattaa hyvinkin syntyä nimenomaan esittämistavan
kautta.
Jukka K. Korpela
> Oikeuskirjallisuudessa Päivi Tiilikan kirjassa "Sanavapaus ja yksilön
> suoja" muistaakseni sanotaan rikoslain 24:8 § tulkinnasta jokseenkin
> seuraavasti: "säännös ei ota kantaa siihen, onko levitettävä tieto,
Ei kannattaisi yrittää lainata ulkomuistista, jos ei muista kirjan
nimeäkään oikein, eikä varsinkaan pidä käyttää lainausmerkkejä, jos ei
esitä tarkkaa lainausta. Lisäksi olet selvästikin ymmärtänyt kohdan
väärin, kun sekoitat loukkaavan ja yksityiselämää loukkaavan toisiinsa.
(Kunnianloukkauksessa on kyse kunnian, ei yksityiselämän
loukkaamisesta.)
Matti Mönttäri
Hei vaan vanha kärttynen hapannaama ja pilkunviilaaja, jäitkö kaipaamaan
kirjan alaotsikkoa vai oliko kirjoitusvirhe liikaa tulkintakyvyllesi?
Heti kun kirjainmerkistöön saadaan epämääräisen lainauksen
lainausmerkki, niin käytän sitä, jotta sinun pikku pääsi ei menisi
sekaisin epätarkasta informaatiosta.
<http://www.docendo.fi/?p=showproduct&product=951-0-33047-7>
Minä en ymmärtänyt mitään väärin. Opettele lukemaan tai käy optikolla
uusimassa silmälasit.
Tarkka lainaus sivulta 440 on "Kuten tutkimuksen alussa jo mainittiin,
kysymyksessä on nimenomaan yksityiselämää _loukkaava_ tiedon
levittäminen eikä yksityiselämää _loukkaavan_ tiedon levittäminen, kuten
rikosnimiketta usein virheellisesti kutsutaan. Rikosnimike ilmaisee sen,
että nimenomaan yksityiselämää koskevan tiedon _levittäminen_ on
loukkaavaa. Kysymys ei ole siitä, että yksityiselämää koskeva _tieto_
välttämättä olisi loukkaava."
Jos halutaan puuttua siihen, että tieto itsessään on loukkaava
(totuudenvastainen väite/solvaus/totuudenmukaisen väitteen esittäminen
loukkaamistarkoituksessa), niin kyse on kunnianloukkauksesta.
Mussuta nyt sitten vaikka siitä, että kirjan painosta ei ole mainittu
tai jostain muusta turhasta, kun et mihinkään kysymyksiin osaa
vajavaisten tietojesi kanssa vastata. :-D Eikä sinulla yleensä näytä
olevan mistään asiasta edes omia mielipiteitä, joita kertoa. Papukaijana
toistelet muualta opittua, jos käsittelet jotain muuta kuin viestien
kirjoitusvirheitä. Olisipa kiva tietää, että minkä fyysisen tai
psyykkisen objektin pienuutta kompensoit käytökselläsi.
Erkki Esimerkki
> Jukka K. Korpela korpeloi:
>
> Mussuta nyt sitten vaikka siitä, että kirjan painosta ei ole mainittu
> tai jostain muusta turhasta, kun et mihinkään kysymyksiin osaa
> vajavaisten tietojesi kanssa vastata. :-D Eikä sinulla yleensä näytä
> olevan mistään asiasta edes omia mielipiteitä, joita kertoa. Papukaijana
> toistelet muualta opittua, jos käsittelet jotain muuta kuin viestien
> kirjoitusvirheitä. Olisipa kiva tietää, että minkä fyysisen tai
> psyykkisen objektin pienuutta kompensoit käytökselläsi.
Asiaa...
Jukka K. Korpela
> Hei vaan vanha kärttynen hapannaama ja pilkunviilaaja,
- -
> Minä en ymmärtänyt mitään väärin. Opettele lukemaan tai käy optikolla
- -
> Olisipa kiva tietää, että minkä
> fyysisen tai psyykkisen objektin pienuutta kompensoit käytökselläsi.
Nyt ainakin tiedämme, että sinä omasta mielestäsi ymmärrät hyvin
kunnianloukkausta koskevan lainsäädännön ja kuitenkin kirjoittelet
typeriä, moukkamaisia loukkauksia. Kiitos tästä selvennyksestä; se
auttaa suhtautumaan viesteihisi niiden ansaitsemalla tavalla, vaikka ne
paikoitellen ovat näennäisen asiallisia.