Lahjavero, ja alle 3400 euron lahjat kolmessa vuodessa usealta henkilöltä
Erno Komu
http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3004&l=fi
Lahjaveroa maksetaan 3 400 euron ja sitä suuremman arvoisista lahjoista.
Tämä koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja
lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 3 400 euroa tai enemmän.
Lahjaveroa on suoritettava myös edunsaajamääräyksellä vastikkeetta
saadusta vakuutuskorvauksesta. Lähiomaisille tällaiset
vakuutuskorvaukset ovat lahjaverosta vapaita siltä osin kuin niiden
yhteismäärä kolmen vuoden aikana on enintään 8 500 euroa.
Veroilmoituksen lahjasta tai ennakkoperinnöstä tekee lahjan saaja.
Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.
Lahjan arvoksi lahjaverotuksessa katsotaan sen käypä arvo
lahjoitushetkellä. Lahjavero määräytyy lahjoitetun omaisuuden arvon ja
sukulaisuussuhteen perusteella lahjaveroasteikon ja veroluokkien mukaan."
Tarkoittaako edellinen sitä että useampi henkilö _jokainen_ voi antaa
minulle lahjoja kolmen vuoden välein 3 399 euron arvosta ilman että
niistä joutuu maksamaan mitään veroa?
Miten nämä lahjat ilmoitetaan verottajalle jos minulla ei ole muita
tuloja (esim. työtuloja ja työttömyys/sosiaalitukituloja) ja saan nämä
lahjat pikkuhiljaa tiputellen, esimerkiksi kymmenen-parinkymmenen euron
vippeinä silloin tällöin sekä äidin/isän jne. ruoka-, kodintarvike-,
vaateostoina, laskujeni maksuna jne?
Entä mitkä lasketaan tähän lahjasummaan, eikös äiti tai isä ja muut
sukulaiset tai kaverit voi elättää sinua antamalla/tarjoamalla ruokaa,
kodin perustarpeita jne. ilman että niitä lahjoiksi kutsutaan?
Entä miten katsotaan se että vapaaehtoisesti ilman vastinetta teen
palveluja myös vanhemmilleni ja noille muille auttajille, josta hyvästä
he myös minua pitävät ruuassa?
Käykö verottaja kiusaamassa jos en ota yhteiskunnan tukia ja elän ilman
varsinaisia tuloja, näin toisten jalomielisyyden varassa, itsekin
tietenkin autellen vähintään samalla mitalla, ilman vastikkeen odottamista?
Sini
> "Lahjavero
> http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3004&l=fi
> Tarkoittaako edellinen sitä että useampi henkilö _jokainen_ voi antaa
> minulle lahjoja kolmen vuoden välein 3 399 euron arvosta ilman että
> niistä joutuu maksamaan mitään veroa?
>
> Miten nämä lahjat ilmoitetaan verottajalle jos minulla ei ole muita
> tuloja (esim. työtuloja ja työttömyys/sosiaalitukituloja) ja saan nämä
> lahjat pikkuhiljaa tiputellen, esimerkiksi kymmenen-parinkymmenen euron
> vippeinä silloin tällöin sekä äidin/isän jne. ruoka-, kodintarvike-,
> vaateostoina, laskujeni maksuna jne?
>
> Entä mitkä lasketaan tähän lahjasummaan, eikös äiti tai isä ja muut
> sukulaiset tai kaverit voi elättää sinua antamalla/tarjoamalla ruokaa,
> kodin perustarpeita jne. ilman että niitä lahjoiksi kutsutaan?
>
> Entä miten katsotaan se että vapaaehtoisesti ilman vastinetta teen
> palveluja myös vanhemmilleni ja noille muille auttajille, josta hyvästä
> he myös minua pitävät ruuassa?
>
> Käykö verottaja kiusaamassa jos en ota yhteiskunnan tukia ja elän ilman
> varsinaisia tuloja, näin toisten jalomielisyyden varassa, itsekin
> tietenkin autellen vähintään samalla mitalla, ilman vastikkeen odottamista?
Rahaa lapselle
29.8.2003 Lähde: Taloustaito, Edith Ahola
http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;80223;83280;72309&nocache=true
Äiti ja isä saavat auttaa aikuista lastaan myös verottomasti. Kun lapsi
muuttaa pois kotoa, vanhemmat voivat yhä auttaa taloudellisesti.
Elatuslahjoissa ja muissa verovapaiksi säädetyissä lahjoissa on
kuitenkin omat sääntönsä, jotka kannattaa ottaa selville. Verotus- ja
oikeuskäytäntö on ankara. Usein vanhemmat tahtovat olla aikuistuvien
lastensa apuna, kun perheen untuvikot aloittavat elämäänsä lapsuuden
kodin ulkopuolella. Lahjoitusten kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana,
jos mielii pysyä verottajan mielenkiinnon ulkopuolella.
Lahjaveroilmoituksen laiminlyöminen voi johtaa veronkorotukseen.
Vanhempien varsinainen elatusvelvollisuus päättyy lapsen tullessa
täysi-ikäiseksi. 18:nnen syntymäpäivän jälkeen saadut koulutus-,
kasvatus- ja elatuslahjat ovat siten eri asemassa kuin alaikäisenä
vastaaviin tarkoituksiin saadut lahjat. Ne voivat olla kokonaan
verottomia, mutta verotus- ja oikeuskäytäntö on varsin tiukka.
Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Katariina Pöyhönen vastaa usein
vanhempien kysymyksiin, jotka liittyvät lasten tukemiseen ja lapselle
annettaviin lahjoihin.
”Lasten avustamisessa on syytä olla tarkka. Verottomille koulutus-,
kasvatus- ja elatuslahjoille on asetettu verotuskäytännössä varsin
tiukat soveltamisedellytykset. Näihin tarkoituksiin annetun verottoman
lahjan täytyy olla siinä muodossa, että sitä ei voi käyttää mihinkään
muuhun tarkoitukseen. Jos vanhempi haluaa maksaa lapsen kurssimaksun,
tulee maksu suorittaa suoraan kurssinpitäjälle, jotta rahaa ei voi
käyttää mihinkään muuhun. Jos lahjoittaa rahaa ja laittaa lahjakirjaan
lausuman ’5 000 euroa opiskeluun ja koulutukseen’, on tällainen lausuma
verottajalle ilmaa”, selvittää verojuristi Katariina Pöyhönen.
Vanhemmat voivat tukea asumista monin tavoin
Jos vanhemmat tahtovat, he voivat halutessaan verottomasti tukea lapsen
asumista. Lapsen voi antaa asua ilmaiseksi tai normaalimarkkinoiden
vuokratasoa alemmalla vuokralla vanhempien omistamassa asunnossa.
Ilmaisasumisesta syntyvää etua ei katsota veronalaiseksi lahjaksi.
On joka tapauksessa hyvä muistaa, että vuokran suuruus vaikuttaa
vuokrauksesta aiheutuneiden kulujen vähentämiseen. Jos vuokra selvästi
alittaa normaalin vuokratason, ei vuokraus ole tapahtunut
tulonhankkimistarkoituksessa ja tällöin vanhempi ei voi vähentää
vuokrauksesta aiheutuneita kuluja verotuksessa. Jos vanhempi maksaa
lapsensa vuokra-asunnon vuokran suoraan vuokranantajalle, se
periaatteessa täyttää verottoman elatuslahjan kriteerit.
Vanhempien olisi hyvä pitää mielessään kolmen vuoden yhteenlaskusääntö,
jota voidaan soveltaa kaikkien henkilöiden välisiin lahjoihin ja siten
myös vanhempien lapsilleen antamiin lahjoihin. Säännön mukaan samalta
lahjanantajalta samalle lahjansaajalle kolmen vuoden sisällä annetut
lahjat lasketaan yhteen. Jos lahjojen arvo on vähintään 3 400 euroa,
maksetaan niistä lahjaveroa. Koska verovapaa määrä on lahjanantaja- ja
lahjansaajakohtainen, voivat kuitenkin molemmat vanhemmat antaa samalle
lapselle erikseen verotta lahjan, jonka arvo on alle 3 400 euroa.
Verollisista lahjoista on tehtävä lahjaveroilmoitus. Se pitää palauttaa
kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta lahjanantajan
verotoimistoon.
Verottomassa lahjassa lahjaveroilmoitus ei ole pakollinen, mutta sen voi
halutessaan antaa. Joskus lahjaveroilmoitusta voi lahjansaaja itsekin
kaivata jälkikäteen, vaikkapa silloin, kun lahjansaaja tahtoo myydä
esimerkiksi lahjaksi saamansa pörssiosakkeet. Tuloverolaissa säädetään,
että vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö-
ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Jos lahjaveroilmoitusta ei
kuitenkaan ole tehty, ei lahjaosakkeita myytäessä voida vähentää
lahjoituspäivän arvoa, vaikka se olisi tiedossakin.
Listaa verottomista lahjoista ei ole
Niin sanotussa ”kolmen vuoden yhteenlaskusäännössä” ei oteta huomioon
tavanomaisia koti-irtaimistolahjoja, jotka on tarkoitettu lahjansaajan
tai hänen perheenjäsenensä henkilökohtaiseen käyttöön. Tällaiset lahjat
ovat verottomia, kunhan niiden arvo ei ole 3 400 euroa suurempi.
Koti-irtaimistolahjan ero rahan lahjoittamiseen on siinä, että
koti-irtaimiston lahja ei kumuloidu. Koti-irtaimistolahjan voi antaa
verotta vaikka lahjansaajalle olisi jo annettu esimerkiksi 3 399 euron
suuruinen rahalahja tai koti-irtaimistolahja, jonka arvo ei ole 3 400
euroa suurempi.
”Verottomuuden ehtona on, että koti-irtaimistolahja on tavanomainen.
Tavanomaisuudella tarkoitetaan asioita, joita yleensä löytyy jokaisesta
kodista. Nojatuoli, keittiön pöytä, sohva, televisio ja videot ovat
tavanomaisia, mutta arvomaalaukset eivät. Korut esimerkiksi taas eivät
ole koti-irtaimistoa”, painottaa Katariina Pöyhönen. Veroneuvoja
kaipaavat vanhemmat kyselevät Veronmaksajain Keskusliiton
verojuristeilta usein kattavaa listaa, josta voisi katsoa, mitä voi
lahjoittaa verotta ja mitä ei. Tällaista tyhjentävää luetteloa ei
kuitenkaan ole.
Listan laatiminen olisi Pöyhösen mukaan mahdoton tehtävä, koska
koulutus-, kasvatus- ja elatuslahjoja koskevan säännöksen tulkinnasta ei
ole tuoretta julkaistua oikeuskäytäntöä. Jos lahja mietityttää,
kannattaa kääntyä veroasiantuntijan puoleen. ”Tahtoessaan vanhempi voi
lisäksi pyytää verottajalta ennakkoratkaisua asiasta. Ennakkoratkaisua
haetaan lahjanantajan verotoimistosta kirjallisesti vapaamuotoisella
hakemuksella. Lahjaverotusta koskeva ennakkoratkaisu maksaa 202 euroa.”
(huom. vuodesta 2004 hinta 222 euroa)
Koroton laina ei ole silmänkääntötemppu
Yksi vaihtoehto lapsen taloudelliseen tukemiseen on säästöhenkivakuutus,
sillä vakuutukset ovat usein verotuksen kannalta edullisia.
Lahjaverotusvoi tulla sovellettavaksi vain siltä osin, kuin
vakuutussuoritus on tuloverosta vapaata tuloa. Vakuutussuoritus, joka
sopimuksen mukaan maksetaan kertasuorituksena tai useampana eränä kahta
vuotta lyhyempänä aikana vakuutetun saavutettua määräiän, on tuloverosta
vapaata. Lisäksi vakuutussuorituksen saajan tulee olla vakuutetun
lähiomainen.
Tällaiset vakuutussuoritukset ovat lahjaverosta vapaita siltä osin, kuin
niiden yhteismäärä kolmen vuoden aikana on enintään 8 500 euroa saajaa
kohden, ja saajana on lähiomainen. Vakuutuksen tuotto verotetaan aina
lahjansaajan pääomatulona. Vakuutuksen tuotto saadaan vähentämällä
vakuutussuorituksesta maksetut vakuutusmaksut.
Koroton laina on puolestaan hyvä vaihtoehto, jos vanhemmat tahtovat
auttaa nuorta aikuistaan, mutta eivät halua antaa rahalahjoja
vastineetta. Korotonta lainaa voi antaa senkin jälkeen, kun sallitut
rahalahjat ja koti-irtaimistolahjat on jo annettu. Korottomasta lainasta
on käytännössä syytä tehdä velkakirja, ja huolehtia siitä, että velan
lyhennyksistä syntyy dokumentti.
”Korottoman lainan tulee olla todellinen laina ja näin ollen lainan
ehtojen tulee pääsääntöisesti noudattaa pankkien myöntämien lainojen
ehtoja. Velkakirjassa tulisi olla ainakin velan määrä sekä
takaisinmaksusuunnitelma. Normaalia huomattavasti pidempi laina-aika
sekä vaadittaessa erääntyvä laina ovat riskiehtoja, joita kannattaa
välttää”, neuvoo Katariina Pöyhönen. Verottaja pysyy yleensä
tyytyväisenä korottoman lainan suhteen, jos velallinen lyhentää lainaa
säännöllisesti. Lyhennykset on kyettävä myös näyttämään toteen, sillä
verottajalta voi tulla koska tahansa kysely korottoman lainan
lyhennyksistä ja muista ehdoista.
Lainanottajalla tulee siis olla riittävä maksukyky lainan hoitamiseen
sovitussa aikataulussa. Velka ilmoitetaan veroilmoituksessa, vaikka se
olisi koroton. Velasta tulee antaa riittävät yksilöintitiedot mutta itse
velkakirjaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Myös lainanantajan
tulee ilmoittaa antamansa laina omassa veroilmoituksessaan veronalaisiin
varoihin luettavana saatavana.
Millä kaikilla tavoilla äiti ja isä voivat avustaa verotta 27-vuotiasta
yliopistossa opiskelevaa Lasseaan:
1) Vanhemmat voivat antaa omistamansa asunnon vuokratta tai normaalia
vuokratasoa alemmalla vuokralla Lassen käyttöön.
2) Kumpikin vanhempi voi lahjoittaa Lasselle
3 399 euroa kolmen vuoden aikana.
3) Kumpikin vanhempi voi lisäksi antaa tavanomaisia
koti-irtaimistolahjoja, kunhan yksittäisen koti-irtaimistolahjan arvo ei
ole 3 400 euroa suurempi, esimerkiksi television.
4) Säästövakuutuksen kautta 8 500 euroa kolmen vuoden aikana.
Harri Markkula
> minulle lahjoja kolmen vuoden välein 3 399 euron arvosta ilman että
> niistä joutuu maksamaan mitään veroa?
Tarkoittaa.
Perintöverohan on poistumassa ja lahjavero on ollut perintöveron kanssa
rinnakkainen mm. veroprosentin suhteen.
Mahtaakohan lahjavero poistua samalla perintöveron kanssa?
Terv: Harri
Harri Markkula
>> Tarkoittaako edellinen sitä että useampi henkilö _jokainen_ voi antaa
>> minulle lahjoja kolmen vuoden välein 3 399 euron arvosta ilman että
>> niistä joutuu maksamaan mitään veroa?
>
> Tarkoittaa.
>
> Perintöverohan on poistumassa ja lahjavero on ollut perintöveron
> kanssa rinnakkainen mm. veroprosentin suhteen.
Eiku himskatti. Varallisuusverohan se poistui eikä perintövero.
Terv: Harri
Harri Markkula
> "Lahjavero
> http://www.vm.fi/vm/liston/page.lsp?r=3004&l=fi
>
> Lahjaveroa maksetaan 3 400 euron ja sitä suuremman arvoisista
> lahjoista. Tämä koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden
> kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 3 400 euroa
> tai enemmän. Lahjaveroa on suoritettava myös edunsaajamääräyksellä
> vastikkeetta
> saadusta vakuutuskorvauksesta. Lähiomaisille tällaiset
> vakuutuskorvaukset ovat lahjaverosta vapaita siltä osin kuin niiden
> yhteismäärä kolmen vuoden aikana on enintään 8 500 euroa.
Kannattaa muuten muistaa, että eri lahjoitusten välillä pitää olla _yli_
kolme vuotta, jotta niitä ei niputeta.
Taisi olla ihan korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti tapaus, jossa
lahjat olivat tasan kolmen vuoden välein annettuja (syntymäpäivälahjoja)
ja verottajahan sai omansa. Päivänkin odottamisella olisi nalle edelleen
nälissään.
terv: Harri
mikko
Sini kirjoitti:
> Millä kaikilla tavoilla äiti ja isä voivat avustaa verotta 27-vuotiasta
> yliopistossa opiskelevaa Lasseaan:
>
> 1) Vanhemmat voivat antaa omistamansa asunnon vuokratta tai normaalia
> vuokratasoa alemmalla vuokralla Lassen käyttöön.
>
> 2) Kumpikin vanhempi voi lahjoittaa Lasselle
> 3 399 euroa kolmen vuoden aikana.
>
> 3) Kumpikin vanhempi voi lisäksi antaa tavanomaisia
> koti-irtaimistolahjoja, kunhan yksittäisen koti-irtaimistolahjan arvo ei
> ole 3 400 euroa suurempi, esimerkiksi television.
>
> 4) Säästövakuutuksen kautta 8 500 euroa kolmen vuoden aikana.
Verottaja tuskin hirveän aktiivisesti puuttuu vanhempien lasten
taloudelliseen tukemiseen. Käsittääkseni verottaja ei pääse
käsiksi normaalisti esimerkiksi pankin tilitietoihin kunhan se
rahaliikenne pysyy kohtuullisena eikä täytä esimerkiksi rahanpesusta
epäillyn ilmoitusvelvollisuutta eli käytännössä tilien kauttakin
voi siirrellä suoraan vuodessa kymmeniätuhanssia euroja lapsille (tai
kenelle tahansa muulle) ilman, että verottaja siitä hoksaa
kiinnostua. Käteistä taas voi lahjoittaa ja käyttää ihan vapaasti
vaikka kaikkiin normaaliin menoihin vuodessa ilman, että verottaja tai
kukaan siitä kiinnostuu.
Sen sijaan jos henkilön nimiin ilmestyy yhtäkkiä autoja tai
kiinteistöjä tai muuta sen sellaista omaisuutta, mistä verottaja saa
suoraan tiedot erilaisista rekistereistä, niin kyllähän ne siitä
hetimmiten alkavat kiinnostua jos tulojen perusteella sellaisiin ei
pitäisi olla varaa.
Ei sellainen sukulaisen veroton tukeminen ole tietenkään aina
sallittua suuremmissa määrin, mutta käytännössä sitä tapahtuu
aika paljonkin ja eikä niihin oikein pysty puuttumaan mitenkään jos
verot haluaa vain välttää. En tietenkään ketään kehota
veronkiertoon.
Jukka Pakkanen
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:e0uffu$1hk$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Onhan tuon perintöveron poistamisestakin jo juttua ollut, mutta tulisi sen
verran kalliiksi valtiolla että ei ihan pian tule toteutumaan.
H.J.
Kyse on siitä että työtön henkilö ei ole kirjoilla työvoimatoimistossa
tai sosiaalikeskuksessa, eli ei hae vastikkeellisia tukia, vaan elää
ilman tuloja.
Edellä olleilla keinoilla voi vastata verottajan mahdolliseen
kiinnostumiseen "miten elää ja maksaa vuokransa vaikka tuloja ei ole".
Verottomilla lahjoilla, koti-irtaimistolahjoilla sekä elatuksella ja
vaikka marjojen-sienien poimimisella voi tulla toimeen, vaikka työtuloja
tai työttömyys- ja sosiaalitukia ei saisi tai hakisi. Uusien
työvoimatoimiston toimien takia suuri joukko ihmisiä on tiputtautumassa
järjestelmän ulkopuolelle, ja elelee sitten veroja maksamatta miten
taitaa. Työmarkkinatuen tai toimeentulotuen suuruisen summan kun kuussa
suurin osa ihmisistä pystyy hankkimaan jotenkin, mutta veroja tästä
summasta ei enää makseta. Tällöin tarvitaan tietoja, miten mahdollisiin
verottajan kyselyihin vastata.
Miika Oja
> Verottaja tuskin hirveän aktiivisesti puuttuu vanhempien lasten
> taloudelliseen tukemiseen. Käsittääkseni verottaja ei pääse käsiksi
> normaalisti esimerkiksi pankin tilitietoihin kunhan se rahaliikenne pysyy
> kohtuullisena eikä täytä esimerkiksi rahanpesusta epäillyn
> ilmoitusvelvollisuutta eli käytännössä tilien kauttakin voi siirrellä
> suoraan vuodessa kymmeniätuhanssia euroja lapsille (tai kenelle tahansa
> muulle) ilman, että verottaja siitä hoksaa kiinnostua. Käteistä taas
> voi lahjoittaa ja käyttää ihan vapaasti vaikka kaikkiin normaaliin
> menoihin vuodessa ilman, että verottaja tai kukaan siitä kiinnostuu.
>
> Sen sijaan jos henkilön nimiin ilmestyy yhtäkkiä autoja tai
> kiinteistöjä tai muuta sen sellaista omaisuutta, mistä verottaja saa
> suoraan tiedot erilaisista rekistereistä, niin kyllähän ne siitä
> hetimmiten alkavat kiinnostua jos tulojen perusteella sellaisiin ei
> pitäisi olla varaa.
>
> Ei sellainen sukulaisen veroton tukeminen ole tietenkään aina sallittua
> suuremmissa määrin, mutta käytännössä sitä tapahtuu aika paljonkin
> ja eikä niihin oikein pysty puuttumaan mitenkään jos verot haluaa vain
> välttää. En tietenkään ketään kehota veronkiertoon.
Ainakin ulosoton uudessa järjestelmässä tilitietojen tarkistaminen
onnistuu tyyliin ruxilla ruutuun. Tosin ei pysty tarkistamaan kuin yhden
tilin.
Lu-lu
> Kyse on siitä että työtön henkilö ei ole kirjoilla työvoimatoimistossa
> tai sosiaalikeskuksessa, eli ei hae vastikkeellisia tukia, vaan elää
> ilman tuloja.
jos kerran vanhemmat elättää, - niin vahemmat elättää
aivan se on laillista (ilman veroseuraamusten pelkoa))
eikä siinä sillo' sen kummosempia selityksiä
tai voihan näin "vapaassa maassa" kuka tahansa elellä
vaikka kenenkä muunkin "siivellä" - myöskin aivan laillisesti