Poliisi toimii tai sitten ei!!!???
kalevi hautakangas
Poliisin toiminta todella rivakkaa, entäpä jos kyseessä olisikin ollut
"oman pesän "tutkinta? Eli kuka tutkii asioita, jos kyseessä olisikin
"epäily poliisin lahjusepäilystä"? Kuka vastaa, poliisiko vai joku
puolueeton "virkamies" .
Kalle Kivimaa
> "oman pesän "tutkinta? Eli kuka tutkii asioita, jos kyseessä olisikin
> "epäily poliisin lahjusepäilystä"? Kuka vastaa, poliisiko vai joku
> puolueeton "virkamies" .
Kuka vahtii vartijoita? Suomessa ei poliisilla ole mitään Internal
Affairs -osastoa, vaan ymmärtääkseni sisäisissä epäilyissä tutkinta
osoitetaan joko riittävän ylös tai sitten (alas) sivuun, tapauksesta
riippuen. On makuasia, pitäiskö esimerkiksi vaikka
valtakunnansyyttäjän virastoon perustaa oma tutkimusyksikkö poliisiin
kohdistuvia epäilyjä varten; minun mielestäni tällä hetkellä ei
sellaiselle ole tarvetta.
--
* Behind every successful man is a woman, behind her is his wife. *
* (Groucho Marx) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Kaj Malmberg
"kalevi hautakangas" <kal...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:89mhj6$bt0$1...@tron.sci.fi...
> Uutiset Merenkulkulaitoksen lahjusepäilyistä ovat näyttäviä.
> Poliisin toiminta todella rivakkaa, entäpä jos kyseessä olisikin ollut
> "epäily poliisin lahjusepäilystä"? Kuka vastaa, poliisiko vai joku
> puolueeton "virkamies" .
>
määrätään toiseen poliisipiiriin ja jutun tutkinnanjohtajana toimii
syyttäjä. Vakavammat asiat hoidetaan yleensä Keskusrikospoliisissa.
Jopa kolaritapaukset, joissa poliisi on osallisena hoidetaan tässä
erityismenettelyssä. Poliisin ollessa epäiltynä ei normaalitutkintaa voi
koskaan käyttää ja kyseessä on aina poliisirikostutkinta.
Puolueellisena mielipiteenäni voisin sanoa, että poliisi joutuu paljon
tarkemman tutkinnan alaiseksi kun joutuu epäillyksi. Tutkintakeinot ovat
usein paljon kovemmat ja rankemmat kuin tavallisissa tapauksissa.
Esimerkkinä on rikosylitarkastaja Keijo Suuripää. Hänet pidätettiin vaikka
hän oli ministeriön virkamies eli poliisin ylijohtoa. Hänen kotinsa ja
työhuoneensa etsittiin ja mikrotietokone takavarikoitiin ja tutkittiin.
Uskon vakaasti siihen, että poliisiin kohdistuva rikostutkinta on yhtä
tehokasta kuin kenen muun kohdalla tahansa - usein vielä tehokkaampaa. Jos
poliisi syyllistyy rikokseen saa hän siitä tuomion ja usein vielä potkut
työstään.
Roope J Lehto
: Uutiset Merenkulkulaitoksen lahjusepäilyistä ovat näyttäviä.
: Poliisin toiminta todella rivakkaa, entäpä jos kyseessä olisikin ollut
: "oman pesän "tutkinta? Eli kuka tutkii asioita, jos kyseessä olisikin
: "epäily poliisin lahjusepäilystä"? Kuka vastaa, poliisiko vai joku
: puolueeton "virkamies" .
Eli kun poliisi ei toimi, olet tyytymaton, ja nyt kun poliisi toimii,
olet myos tyytymaton?
--
Roope J. Lehto
rjl...@REMOVE.kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Esko Kärkäs
Kaj Malmberg <kaj.ma...@pp.htv.fi> kirjoitti artikkelissa
<89nr1l$ae0$1...@tron.sci.fi>...
> Rikostutkinnan maassamme tekee poliisi. Poliisirikostapauksessa tutkinta
> määrätään toiseen poliisipiiriin ja jutun tutkinnanjohtajana toimii
> syyttäjä. Vakavammat asiat hoidetaan yleensä Keskusrikospoliisissa.
> Jopa kolaritapaukset, joissa poliisi on osallisena hoidetaan tässä
> erityismenettelyssä. Poliisin ollessa epäiltynä ei normaalitutkintaa voi
> koskaan käyttää ja kyseessä on aina poliisirikostutkinta.
>
> Puolueellisena mielipiteenäni voisin sanoa, että poliisi joutuu paljon
> tarkemman tutkinnan alaiseksi kun joutuu epäillyksi. Tutkintakeinot ovat
> usein paljon kovemmat ja rankemmat kuin tavallisissa tapauksissa.
Käytännön tapaus, jossa on kyse em. periaatteiden soveltamisesta:
1. Kymen läänin poliisitoimisto (Sutela/Ahonen) määräsi 20.1.1994 Imatran
rikospoliisin tutkimaan IHOY:ssä tapahtuneet epäillyt konkurssi-, petos- ja
osakeyhtiörikokset. Määräyksen mukaan jokaisen rikoksen osalta tuli tehdä
kirjallinen perusteltu päätös tutkinnan tuloksista.
2. Tutkinta siirrettiin myöhempien väitteiden mukaan 2.1.1995 "suullisella
päätöksellä" KRP:lle/Kouvola, ilman että mitään tutkintatoimenpiteitä olisi
siihen mennessä suoritettu.
3. KRP:n tutkinnanjohtaja Kari Lempiäinen antoi 17.4.1996 yhden lauseen
päätöksen: "Jutun tutkinta toistaiseksi keskeytetty, koska ilmoitukset
ovat koskeneet syyteoikeudeltaan vanhentuneita rikoksia." Nyt on
huomioitava, että Imatran Höyrylaiva Oy oli haettu konkurssiin 4.4.1990.
5 vuotta on ko. rikosten yleinen vanhenemisaika. Rikokset siis
vanhetettiin ilmeisen tahallaan. Poliisi ei ollut suorittanut
minkäänlaisia esitutkintatoimenpiteitä yli 6 vuoden aikana em. rikosten
suhteen.
4. Sisäministeriön poliisiosasto (Naulapää/Liukku) siirsi 25.8.1997
päätöksellään dno 83/662/97 asian Kymen lääninhallitukselle, määräten että
em. KRP:n tutkinnanjohtaja Kari Lempiäisen laiminlyönneistä kirjataan
rikosilmoitus ja suoritetaan muut mahdolliset esitutkintatoimenpiteet.
Naulapää ja Liukku ottivat käyttöön ko. diaarinumeron 83/662/97 aiemmin
ministeriössä vireille tulleelta näytön hävittämistä koskevalta asialta,
johon liittyi todisteena mm. autenttinen äänikasetti Imatran
käräjäoikeudesta. Ko. näytön hävittämistä koskeva asia on ministeriössä
sittemmin kokonaan pyyhitty, ja äänikasetti ilmeisesti hävitetty.
Tiedusteluissa sitä ei ole löytynyt.
5. Lääninhallituksen poliisitarkastaja Kari Hemminki siirsi 23.9.1997
Lempiäisen laiminlyönnit Lappeenrannan paikallispoliisin tutkittavaksi.
6. L:rannassa tutkinnanjohtaja Leevi Hakulinen teki 3.11.1997 asiassa "Ei
rikosta" -päätöksen. Hakulisen lyhyessä päätöksessä ei ole minkäänlaista
mainintaa em. tapahtumista ja päivämääristä.
Leevi Hakulinen on allekirjoittanut päätöksen tutkinnanjohtajana.
Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikirjoissa esiintyy vastaavanlaisia
tapauksia. Normaaliin tapaansa hän on aina tietääkseni tyytynyt kovimpaan
mahdolliseen seuraamukseen, eli antamaan huomautuksen vastaisen varalle.
Ymmärrän tällaisen huomautuksen EOA:n hyväksymisenä. Se tarkoittaa, että
tehköön poliisi aina "tarpeen mukaan", EOA ei asiaan puutu.
Kuinka Kaj Malmberg kommentoisit tapahtunutta?
Esko Kärkäs
Jari Levanoja
"Kaj Malmberg" <kaj.ma...@pp.htv.fi> kirjoitti viestissä
> Rikostutkinnan maassamme tekee poliisi. Poliisirikostapauksessa tutkinta
> määrätään toiseen poliisipiiriin ja jutun tutkinnanjohtajana toimii
> syyttäjä. Vakavammat asiat hoidetaan yleensä Keskusrikospoliisissa.
> Jopa kolaritapaukset, joissa poliisi on osallisena hoidetaan tässä
> erityismenettelyssä. Poliisin ollessa epäiltynä ei normaalitutkintaa voi
> koskaan käyttää ja kyseessä on aina poliisirikostutkinta.
>
> Puolueellisena mielipiteenäni voisin sanoa, että poliisi joutuu paljon
> tarkemman tutkinnan alaiseksi kun joutuu epäillyksi. Tutkintakeinot ovat
> usein paljon kovemmat ja rankemmat kuin tavallisissa tapauksissa.
> Esimerkkinä on rikosylitarkastaja Keijo Suuripää. Hänet pidätettiin vaikka
> hän oli ministeriön virkamies eli poliisin ylijohtoa. Hänen kotinsa ja
> työhuoneensa etsittiin ja mikrotietokone takavarikoitiin ja tutkittiin.
> Uskon vakaasti siihen, että poliisiin kohdistuva rikostutkinta on yhtä
> tehokasta kuin kenen muun kohdalla tahansa - usein vielä tehokkaampaa.
Olet Kaitsu oikeassa. Tästä rikostutkinnasta minulla on omakohtaisia
kokemuksisa "syylliseksi epäillyn" näkökulmasta. Lähtökohta tapahtumalle oli
seuraava. Ajoin siviilimallisella poliisiautolla Stenbäckinkatua
Helsingissä, kun kadun laidasta lähti liikkeelle pysäköitynä ollut
henkilöauto osuen kuljettamani poliisiauton kylkeen. Kylkikosketuksesta tuli
lieviä vaurioita molempiin autoihin. Vastapuoleni myönsi heti syyllisyytensä
ja tapahtumalle oli ulkopuolisia todistajia.
Koska kolarin toisena osapuolena oli valtion pirssi, jolle oli aiheutunut
vaurioita, oli paikalle tilattava poliisi tutkintaa suorittamaan. Asiaa ei
voida sopia paikan päällä. Paikalle tuli laitoksemme sisäisen ohjeen mukaan
partio eri poliisipiiristä suorittamaan paikkatutkinnan. Tässä vaiheessa
toinen osapuoli ei oikein ymmärtänyt tälläista menettelyä näin pienessä
jutussa, koska hän oli valmis sopimaan ja maksamaan vauriot.
Asiasta tehtiin normaalin käytönnön mukaan rikosilmoitus Pasilan
poliisipiiriin, minkä alueella tapaus oli sattunut. Rikosilmoitukseen
merkittiin minun asemakseni "varmuuden vuoksi" syylliseksi epäilty. Tämän
jälkeen rattaat pyörähtivätkin käyntiin.
Koska kysymyksessä oli rikos, jossa poliisimies on epäiltynä rikokseen,
siirrettiin juttu Espooseen tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajaksi määrättiin
syyttäjä. Hetken kuluttua sainkin kutsun kuulusteluun Espooseen, jossa
jouduin käymään omalla vapaa-ajallani, vaikka vahinko tapahtui työssä
ollessani. Mikäli asemani olisi ollut asianomistaja tai todistaja, olisin
saanut kuitattua työtunnit virka-aikana tapahtuneesta jutusta. Tässä
vaiheessa aloin käydä melko kuumana tuon jutun aiheuttamasta järjettömästä
byrokratiasta.
Leikittelin jo mielessäni ajatuksella, että alan jo itsekin pelleillä tässä
asiassa. Koska olin syylliseksi epäiltynä, niin minullahan oli oikeus kertoa
tutkinnassa mitä vain. Tuli välillä mieleen, että taidanpa kertoa
kuulustelussa vain nimeni ja osoitteeni, kuten jotkut meidä asiakkaammekin.
Tai sitten kerron, etten ole ollut tapahtumahetkellä lähelläkään
tapahtumapaikkaa - en ole edes ajanut autoa tuona päivänä. Ottakoon tutkinta
selvää tapahtumien kulusta. Taas jouduttaisiin kuulustelemaan lisää
todistajia tuon peltirutun takia. Otin tämän esille vain siksi, että näinkin
olisi voitu menetellä, jos en olisi puhunut totta (epäillyllä ei ole
totuudessapysymisvelvollisuutta) ja lopputulos tapahtuman suhteen olisi
ollut kuitenkin aivan sama.
Kerroin kuitenkin Espossa tapahtumien kulun, kuten se mielestäni oli. Saman
teki vastapuolikin, eikä meidän kertomuksemme ilmeisesti poikenneet
toisistaan. Muutaman päivän kuluttua syyttäjä totesi omalta kohdaltani,
ettei kysymyksessä ollut rikosta. Vastapuoli sai ilmeisestikin sakot
liikenteen vaarantamisesta. Espoosta kerrottiin, että toinenkin osapuoli oli
ollut kuulemma hieman turhautunut jutun johdosta, koska oli joutunut kesken
työpäivän raahautumaan helsinkiläisenä Espooseen kuultavaksi.
Otin tämän case-tapauksen esille vain siksi, että tuossa poliisimiesten
tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa on menty objektiivisuuden nimissä
jo yli äyräiden. Ei tuo edellä kuvatun kaltainen voi olla enää
järjellisyyden nimissä tapahtuvaa toimintaa.
Tässä onkin hyvä asettaa myös kysymys, rikotaanko tämän kaltaisissa
tapauksissa jo kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteita, koska
poliisimiehen ollessa kysymyksessä otetaan juttu tutkintaan "varmuuden
vuoksi". Edellä kuvatun kaltaisia tapauksia on Helsingissäkin vuosittain
kymmeniä.
Jari
Timo Viljanen
Jari Levanoja <jari.l...@pp.inet.fi> wrote:
>Koska kolarin toisena osapuolena oli valtion pirssi, jolle oli aiheutunut
>vaurioita, oli paikalle tilattava poliisi tutkintaa suorittamaan. ...
>Otin tämän case-tapauksen esille vain siksi, että tuossa poliisimiesten
>tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa on menty objektiivisuuden nimissä
>jo yli äyräiden.
Eiköhän kyse ole nimenomaan valtion omaisuuden vahingoittumiseen liittyvästä
byrokratiasta _tässä tapauksessa_?
>Ei tuo edellä kuvatun kaltainen voi olla enää
>järjellisyyden nimissä tapahtuvaa toimintaa.
Mutta siinä mielessä perusteltua, ettei valtion omistamia kärryjä hajoteta
ihan huvinkaan vuoksi. Miten sinä muuttaisit asiassa käytäntöä ilman
suuria porsaanreikämahdollisuuksia?
>Tässä onkin hyvä asettaa myös kysymys, rikotaanko tämän kaltaisissa
>tapauksissa jo kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteita, koska
>poliisimiehen ollessa kysymyksessä otetaan juttu tutkintaan "varmuuden
>vuoksi".
Olisiko tilanne ollut toinen, jos kyseessä olisi ollut ei-poliisimiehen
kuljettama valtion omistama auto, esimerkiksi sotilasajoneuvo?
>Edellä kuvatun kaltaisia tapauksia on Helsingissäkin vuosittain
>kymmeniä.
No ehkäpä tuo lisäsi empatiakykyä tavallista kansalaista kohtaan, vai
ovatko kaikki muutaman vuoden alalla toiminnan jälkeen niin paatuneita,
että mikään ei enää töyssytä?
Timo
Jari Levanoja
"Timo Viljanen" <vilj...@tuug.fi> kirjoitti viestissä
news:38c1ac4c$1...@news.utu.fi...
> In article <G65w4.45$3t5....@read2.inet.fi>,
> Jari Levanoja <jari.l...@pp.inet.fi> wrote:
>
> >Koska kolarin toisena osapuolena oli valtion pirssi, jolle oli aiheutunut
> >vaurioita, oli paikalle tilattava poliisi tutkintaa suorittamaan. ...
>
> >Otin tämän case-tapauksen esille vain siksi, että tuossa poliisimiesten
> >tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa on menty objektiivisuuden
nimissä
> >jo yli äyräiden.
>
> Eiköhän kyse ole nimenomaan valtion omaisuuden vahingoittumiseen
liittyvästä
> byrokratiasta _tässä tapauksessa_?
Ei ole, Timo Viljanen - ei ole. Kysymys on pelkästään poliisiautoista. En
tiedä sen kummemmin käytäntöä Postissa, VR:llä, tms laitoksessa, mutta
luulen että asioita voidaan hoitaa toisellakin tavalla.
>
> >Ei tuo edellä kuvatun kaltainen voi olla enää
> >järjellisyyden nimissä tapahtuvaa toimintaa.
>
> Mutta siinä mielessä perusteltua, ettei valtion omistamia kärryjä hajoteta
> ihan huvinkaan vuoksi. Miten sinä muuttaisit asiassa käytäntöä ilman
> suuria porsaanreikämahdollisuuksia?
Eiköhän normaalilla rikostutkinalla hoideta nämä kolariasiat. Ei siinä
"erityiseen rikostutkintaan" tarvita sen kummempia perusteluja.
> >Tässä onkin hyvä asettaa myös kysymys, rikotaanko tämän kaltaisissa
> >tapauksissa jo kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteita, koska
> >poliisimiehen ollessa kysymyksessä otetaan juttu tutkintaan "varmuuden
> >vuoksi".
>
> Olisiko tilanne ollut toinen, jos kyseessä olisi ollut ei-poliisimiehen
> kuljettama valtion omistama auto, esimerkiksi sotilasajoneuvo?
Kerron sen taas kerran - olisi ollut. Ei-poliisimiehen ajamassa kolarissa ei
olisi tarvittu ensinnäkään syyttäjää tutkinnanjohtajaksi. Toiseksi esim.
sotilasajoneuvon ollessa kysymyksessä tutkinta olisi hoidettu, kuten
muutoinkin normaali tutkinta hoidetaan. Ei siinä erityisiin toimenpiteisiin
olisi ollut mitään tarvetta. Tuskin kukaan romuttelee työssänsä valtion
omaisuutta aivan huvikseen.
> >Edellä kuvatun kaltaisia tapauksia on Helsingissäkin vuosittain
> >kymmeniä.
>
> No ehkäpä tuo lisäsi empatiakykyä tavallista kansalaista kohtaan, vai
> ovatko kaikki muutaman vuoden alalla toiminnan jälkeen niin paatuneita,
> että mikään ei enää töyssytä?
>
Empatiaa tai ei - paatuneita tai ei, päätä se itse. Työ opettaa, kuten
edelllä näit. Näillä palkoilla ja rikollisuuden kasvaessa alkaa olla vähän
kyyninen ote joka asiaan. Kansalaisten murheet rikollisuudesta ja sen
torjunnasta eivät kohta enää kovin paljon konstaapeleita
kiinnosta...mielestäni se alkaa olla huolestuttavaa..
Jari
Pekka Siltala
news:7c4saoq...@assamiitti.akumiitti.fi...
> Kuka vahtii vartijoita?
Niin, mutta erityisen korkeen lahjontaan ja sen tutkintaan on olemassa
toinenkin koneisto, eli KRP.
Jos ajattelet amerikkalaista ja suomalaista poliisia, niin karkeasti
voisi ajatella :
Highway Patrol, Sheriff dept. = LP
Police dept, DEA = normaali Poliisi
Federal Bureau of Investigation = KRP
Central Intelligence Adimin. = SUPO
Mielikuvani on, että KRP on hieman kuten originaali Nevilletkin rapakon
takana, eli hieman ajatuksella 'poliisi poliisissa'. Ainakin
MUTU -tuntumalla sanoisin, että esimerkiksi
rikospaikkatutkintavälineistö liikuteltavine labroineen on hieman eri
tasoa kuin paikallispoliisin pari muovipussia ja uv-lamppu.
Miten muuten laissa sanotaan, milloin tutkinta siirtyy
paikallispoliisilta KRPlle ?
--
Pekka
"Suomalainen poliisi on parhaimmillaan kun hän on sekoitus Jerry
Cottonia ja Reinikaista"
Roope J Lehto
: Niin, mutta erityisen korkeen lahjontaan ja sen tutkintaan on olemassa
: toinenkin koneisto, eli KRP.
: Jos ajattelet amerikkalaista ja suomalaista poliisia, niin karkeasti
: voisi ajatella :
Vaikea verrata - USA:ssa kun on lainvalvontaviranomaisia kolmella
tasolla (kunta, osavaltio ja liittovaltio) kun taas Suomessa poliisi
on yksinomaan valtiollinen organisaatio.
: Highway Patrol, Sheriff dept. = LP
Highway patrol juu. Sheriff dept. olisi lahinna nimismiespiiri, jos
niita viela olisi. (No onhan Lapissa.)
: Police dept, DEA = normaali Poliisi
DEA:ta taas vastannee lahinna KRP:n huumepuoli.
: Federal Bureau of Investigation = KRP
: Central Intelligence Adimin. = SUPO
: Mielikuvani on, että KRP on hieman kuten originaali Nevilletkin rapakon
: takana, eli hieman ajatuksella 'poliisi poliisissa'. Ainakin
: MUTU -tuntumalla sanoisin, että esimerkiksi
: rikospaikkatutkintavälineistö liikuteltavine labroineen on hieman eri
: tasoa kuin paikallispoliisin pari muovipussia ja uv-lamppu.
Mutu ei useinkaan vastaa todellisuutta.
Esko Kärkäs
Pekka Siltala <ps...@ei.roskaa.sci.fi> wrote in message
news:89th6b$g4h$1...@tron.sci.fi...
> Miten muuten laissa sanotaan, milloin tutkinta siirtyy
> paikallispoliisilta KRPlle ?
Hyvä kysymys, kun ajatellaan tositapausta, jota olen juuri kuvannut
toisaalla: Kymen läänin poliisitoimiston tutkintamääräys Imatran
rikospoliisille vain häipyi jonnekin, kun tutkinta SUULLISESTI sovittiin
KRP/Kouvolan toimitettavaksi vastasen jälkeen kun rikokset jo olivat
ylittäneet iältään 5 vuoden vanhenemisrajat. Lääninpoliisi oli
määräyksessään nimenomaisesti edellyttänyt, että "mahdollisesti
tarpeelliseksi katsottava esitutkinta tulee suorittaa (Imatran)
yksikössänne".
Tuota määräystä (Jorma Ahonen/Aaro Sutela) ei läänin poliisitoimisto tähän
päivään mennessä ole peruuttanut tai muuttanut. Siinä määrättyjä
toimenpiteitä ei ole suoritettu.
Huolehdin siitä, että joku joutuu vastaamaan siitä mitä on tehty ja mitä ei,
ja kuka on sekoilun pääkokki.
Uskon muuten, että valtaisa enemmistö Suomen ainakin nuoremmista poliiseista
ovat erittäin taitavia, rehellisiä, ammattitaitoisia ja -ylpeitä. Se että
jotkut poliisit tässä ryhmässä keskustelevat avoimesti muiden kansalaisten
kanssa poliisitoimintaan liittyvistä asioista, on minulle nimenomainen
todiste ko. poliisien korkeasta kansalais- ja ammattimoraalista. Toivon
vain, että tuo moraali ja ammattiylpeys voisivat olla niin vahvaa laatua,
että se ei alistu päällikkötasojen juonitteluihin ja epäammattieettisiin
tavoitteisiin, joita jokainen poliisi joutuu kokemaan, ennemmin tai
myöhemmin. Olen joutunut poliisilta itseltään kuulemaan sanat: "Kyllä on
paska-ammatti", ja yksityiskohtia juuri edellä mainitun kaltaisesta
moraalittomasta "tutkinnan johtamisesta" ja politikoinnista. Tulee mieleen
syyttäjä Jukka Tammen tapaus, eli kunnon miehen menettely. Tuollainen
moraali pitäisi vain olla niin vahvaa, yleistä, kansan ja tiedotusvälineiden
tukemaa, ja taattu, että kunnon "Tammille" voidaan varmistaa turvattu ja
asiallinen tulevaisuus johtajien varmasta nokittelusta huolimatta tai
mieluusti kokonaan vapaana sellaisesta.
Esko Kärkäs
--
Finnish justice - the sky is not a limit!
esko....@wwnet.fi
Esko Kärkäs
Jari Levanoja <jari.l...@pp.inet.fi> wrote in message
news:cRiw4.428$3t5....@read2.inet.fi...
>
> Empatiaa tai ei - paatuneita tai ei, päätä se itse. Työ opettaa, kuten
> edelllä näit. Näillä palkoilla ja rikollisuuden kasvaessa alkaa olla vähän
> kyyninen ote joka asiaan. Kansalaisten murheet rikollisuudesta ja sen
> torjunnasta eivät kohta enää kovin paljon konstaapeleita
> kiinnosta...mielestäni se alkaa olla huolestuttavaa..
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä kiinnostavaa keskustelua ja totean
ymmärtäväni poliisien näkökannan ja tilanteen, ja olen tilanteesta todella
huolestunut. Tilannehan on valitettavasti ja yksinkertaisesti se, että
vaikka me kuinka elämme ns. tietoyhteiskunnassa, niin nyt vasta, ja tällä
tavalla täälläkin tässä ryhmässä, aletaan avata toimivia, uusia
vuorovaikutus ja vaikutusteitä, joidenka pohjana tämä keskustelu on hyvä
esimerkki. Onhan oikein ja selvää, että jos esimerkiksi juuri
poliisiorganisaation sisällä ei informaatio ja järkiintyminen kulje sekä
ylös että alaspäin, niin demokratiassa ja avoimessa yhteiskunnassa on
kanava sen ulkopuolellakin. Me kaikki VOIMME vaikuttaa kansanedustajien
kautta, ohi organisaatioiden. Kysymys on vain, että pelkät vaalit silloin
tällöin eivät ole vaikuttamisen väline. Olen mielelläni mukana yhden asian
liikkeessä, joka heti lähtee eduskuntaan lobbaamaan tarvittavia lisävaroja
poliisille.
Oikeusasiamies on muuten ainakin kerran päätöksessään ottanut sen kannan,
että poliisi ei voi vedota kiireisiinsä, joiden johdosta rikos on päässyt
tutkimattomana vanhenemaan. Olemme mielestäni aika lailla oudossa
tilanteessa silloin, jos merkittävä rikos on päässyt tutkimattomana
vanhenemaan ja asianomistajalla on tuon rikoksen perusteella
vahingonkorvausoikeus. Käytäntönä, jolle mielestäni ei ole selvää
laillista pohjaa, on se, että poliisi ei tutki selvästi vanhentunutta
rikosta, vaikkakaan rikokseen perustuva 10 vuoden vahingonkorvausaika ei ole
kulunut umpeen. Tutkiiko kansalainen rikoksen tällöin itse, vai syyttääkö
tutkinnan laiminlyönyttä tutkinnanjohtajaa, tämän päällikköä, tämän pääl...
ja vaatii näiltä ja valtiolta ko. vahingonkorvausta? Vahingonkorvaustahan
hän ei voi vaatia, ellei pysty osoittamaan rikosta.
Muuten jos teitä kelpo poliisimiehiä aletaan mukkia työpaikan suunnalla
näiden täällä keskustelujen vuoksi joskus, niin antakaa tulla se tiedoksi
tänne ryhmään heti. Te rehdit konstaapelit yms. olette nimenomaan sitä
selkärankaa, joka tätä yhteiskuntaa pitää pystyssä. Sen sijaan
päälliköistänne ei aina tiedä.
Kalle Kivimaa
> Niin, mutta erityisen korkeen lahjontaan ja sen tutkintaan on olemassa
> toinenkin koneisto, eli KRP.
On on, mutta mitäs sitten kun epäiltynä on KRP:n korkea virkamies tai
poliisin ylijohdon virkamies? Siirto alaspäin on aina ongelmallista
ja sivuun siirtäminen vaikeaa. Ongelmalliseksihan tällainen muodostuu
kuitenkin onneksi vasta, jos kansalaisten luottamus poliisiin yleensä
laskee liikaa, syystä tai ei. Näin ei Suomessa ole käynyt, jos joskus
käy niin sitten lienee syytä miettiä jotain muuta mallia.