Irtaimiston omistusoikeus, hylkääminen etc.
Jouni Stenroos
Seuraavanlainen tilanne: Aikanaan tehdyssä osituksessa irtaimisto
jaettiin 2 osapuolen kesken (A ja B). Henkilö B jätti joitain tavaroita
henkilö A:n haltuun. Tästä osituksesta on kulunut lähes 25 vuotta,
ja nyt henkilö B on ilmaissut kiinnostuksensa noutaa pois yhden esineen.
Tavaroiden säilytyksestä ei ole tehty käsittääkseni mitään erityistä
sopimusta, korkeintaan kahdenkeskinen suullinen sopimus ilman sen
kummempia reunaehtoja.
Kysymys kuuluukin, onko tällaisessa tilanteessa henkilöllä B täysi oikeus
tavaraansa, vai voidaanko jonkun kohtuuden kautta katsoa että kun ei
viitsi omia romujansa yli 20 vuoteen noutaa, niin ei sitten? Kyse
on kuitenkin lähes arvottomasta roinasta, tässä tapauksessa rapistuneesta
vanhasta lipastosta.
--
Jouni Stenroos
jouni.s...@sunpoint.net
Ari Laitinen
"Jouni Stenroos" <j...@letku109.adsl.netsonic.fi> kirjoitti viestissä
news:a7qlpa$me3$1...@tron.sci.fi...
Miltä kannalta asiaa kysyt? Jos on sovittu jotain niin sopimus pitää. Miksi
sitä nyt pitäisi alkaa rikkomaan?
Jos sinulla on jonkin toisen henkilön omaisuutta niin ei sitä saa hävittää
tai heittää pois luvatta. Sen sijaan voit vaatia varastointikuluista
korvausta.
Jouni Stenroos
news:a7qmlr$nkm$1...@tron.sci.fi...
>
> "Jouni Stenroos" <j...@letku109.adsl.netsonic.fi> kirjoitti viestissä
> news:a7qlpa$me3$1...@tron.sci.fi...
> > Tervehdys,
> >
> > Seuraavanlainen tilanne: Aikanaan tehdyssä osituksessa irtaimisto
> > jaettiin 2 osapuolen kesken (A ja B). Henkilö B jätti joitain tavaroita
> > henkilö A:n haltuun. Tästä osituksesta on kulunut lähes 25 vuotta,
> > ja nyt henkilö B on ilmaissut kiinnostuksensa noutaa pois yhden esineen.
> > Tavaroiden säilytyksestä ei ole tehty käsittääkseni mitään erityistä
> > sopimusta, korkeintaan kahdenkeskinen suullinen sopimus ilman sen
> > kummempia reunaehtoja.
> >
> >
> > Kysymys kuuluukin, onko tällaisessa tilanteessa henkilöllä B täysi
oikeus
> > tavaraansa, vai voidaanko jonkun kohtuuden kautta katsoa että kun ei
> > viitsi omia romujansa yli 20 vuoteen noutaa, niin ei sitten? Kyse
> > on kuitenkin lähes arvottomasta roinasta, tässä tapauksessa
rapistuneesta
> > vanhasta lipastosta.
>
> Miltä kannalta asiaa kysyt? Jos on sovittu jotain niin sopimus pitää.
Miksi
> sitä nyt pitäisi alkaa rikkomaan?
Mistä on tarkkaan ottaen sovittu, sitä en tiedä, epäilen ettei ole sovittu
mitään, tavarat ovat vaan jääneet sinne koska omistaja ei niistä ollut
silloin kiinnostunut.
Mutta anyway, tämän rapistuneen lipaston henkilö A antoi lopulta
tyttärelleen,
katsoen että ei hänen veljensä (henkilö B) sitä varmaankaan enää tarvitse
(olisi tietysti pitänyt älytä kysyä). Tämän tyttären avomies (minä itse) on
kunnostanut
sitä tarkoituksena ottaa käyttöön. Nyt B on sitä mieltä että se on hänen ja
hän ei neuvottele mistään ja hakee sen pois. Tilannehan on lähinnä
naurettava,
tavaran arvo on mitätön eikä sen menetys ja siihen tehty työ sen kummemmin
hetkauta,
ko. henkilön käytös vaan nostaa sen verran sauhua korvista että tekisi mieli
antaa pieni näpäytys takaisin. Ja samalla ehkä oppia näistäkin asioista
jotain
ettei jatkossa satu kohdalle sitten kun kyse on isommista asioista...
> Jos sinulla on jonkin toisen henkilön omaisuutta niin ei sitä saa hävittää
> tai heittää pois luvatta. Sen sijaan voit vaatia varastointikuluista
> korvausta.
>
Hmm...voiko varastointikuluista siis vaatia korvausta vaikka tällaisesta
ei ole ollut mitään puhetta silloin kun tavara jätettiin säilytykseen?
--
Jouni Stenroos
jouni.s...@sunpoint.net
Ari Laitinen
> Hmm...voiko varastointikuluista siis vaatia korvausta vaikka tällaisesta
> ei ole ollut mitään puhetta silloin kun tavara jätettiin säilytykseen?
Varsinkin jos ei ole sovittu että varastointi on ilmaista.
Jos autosi hinataan kaupungin varikolle niin joudut maksamaan sen
varastointikulut saadaksesi sen taas käyttöön.
Ihan samalla tavalla jos säilytät jotain tallessa ja joku sitten kaipaa
säilyttämääsi esinettä voit vaatia varastointikulut maksettavaksi. Voit
laskea montako neliötä lattiatilaa se vie ja laskea sille vuokran tähän
perustuen. Onhan elintilasi ollut tavaran viemän tilan verran pienempi.
Esineestä ei kannata muutoin riidellä, koska omistajahan on tiedossa ja
esinekin on tallella. Mutta ennenkuin esine luovutetaan on sen varastointi
maksettava. Tuskin kukaan uskaltaa tätä vaatimusta lähteä riitauttamaan
koska se on varsin selkeä ja perusteltu.
Mika
> Mutta anyway, tämän rapistuneen lipaston henkilö A antoi lopulta
> tyttärelleen,
> katsoen että ei hänen veljensä (henkilö B) sitä varmaankaan enää tarvitse
> (olisi tietysti pitänyt älytä kysyä). Tämän tyttären avomies (minä itse)
on
> kunnostanut
> sitä tarkoituksena ottaa käyttöön. Nyt B on sitä mieltä että se on hänen
ja
> hän ei neuvottele mistään ja hakee sen pois. Tilannehan on lähinnä
> naurettava,
> tavaran arvo on mitätön eikä sen menetys ja siihen tehty työ sen kummemmin
> hetkauta,
> ko. henkilön käytös vaan nostaa sen verran sauhua korvista että tekisi
mieli
> antaa pieni näpäytys takaisin. Ja samalla ehkä oppia näistäkin asioista
> jotain
> ettei jatkossa satu kohdalle sitten kun kyse on isommista asioista...
Hylätyn esineen voi ottaa omakseen, jolloin omistusoikeus siirtyy. Sen
osoittaminen, että onko esine ollut hylätty, voi kyllä tässä tapauksessa
olla melkoista hiusten halkomista.
Sitten on ns. vilpittömän mielen saanto, eli jos tytär, joka sai lipaston
A:lta, ei tiennyt, että A ei omista lipastoa, tyttärelle tulee omistusoikeus
lipastoon. Mutta alkup. omistaja B saa lipaston takaisin maksamalla
lunastuksen (eli ei tarvitse antaa ilmaiseksi, mikä sitten on sopiva
lunastus, siitä en osaa sanoa mitään).
Sitten on vielä "ylimuistoinen nautinta", eli kauan jatkunutta tilaa
halutaan lailla suojata. Sitä en kyllä osaa sanoa, miten tuota pitäisi tähän
soveltaa.
Lipaston kunnostajalla saattaa olla oikeus saada korvaus kuluistaan ja
vaivoistaan, jos lipasto luovutetaan takaisin B:lle.
T. Koivula
news:a7qlpa$me3$1...@tron.sci.fi...
> Seuraavanlainen tilanne: Aikanaan tehdyssä osituksessa irtaimisto
> jaettiin 2 osapuolen kesken (A ja B).
Ositus=avioeron jälkeinen omaisuuden jako... Mainitsit B:n olevan A:n veli
joten olisiko kyseessä ollut perinnönjako? Ei muuten mutta kun sanoit
kyseleväsi oppiaksesi. ;)
Viitaten tuohon oppimiseen voisi olla hyödyllistä lukaista L. Kartion
"Esineoikeuden perusteet".
Mikäli haluat riidellä tuosta asiasta on voi hyvinkin olla että tuo aika
katsotaan sen verta pitkäksi että B on menettänyt oikeutensa varsinkin kun
sinä olet kunnostanut esinettä. Tai sitten B saa esineen takaisin maksamalla
jotain avopuolisollesi. Tai jotain muuta mitä ei osaa tässä arvailla... :)
Aika oleellista on mitä avopuolisosi tiesi saadessaan ko. esineen eli
tiesikö oikeasta omistajasta.
Jos haluat vain näpäyttää voit tietenkin laatia laskun varastoinnista ja
kunnostuksesta ja katsoa miten tyyppi reagoi. ;)
T. Koivula
Timo Laine
> säilyttämääsi esinettä voit vaatia varastointikulut maksettavaksi. Voit
> laskea montako neliötä lattiatilaa se vie ja laskea sille vuokran tähän
> perustuen. Onhan elintilasi ollut tavaran viemän tilan verran pienempi.
Hmm. Äärikohtuullisena hintana voitaneen pitää, jos asunnosta on kyse
(ainakin isommissa kaupungeissa) n. 30mk/m^2/kk. Lipasto vienee pari
neliötä, jolloin 25 vuoden vuokraksi tulee pyöreä luku 18000mk. Tässä
kohtaa lienee varaa olla höveli ja pyöristää summa tasalukuun 3000€.
Jos on kyse varastotilasta, (lämmin tila kai kuitenkin kun mööpeli
ylipäätään on neljännesvuosisadan jälkeen olemassa) täytynee
yltiökohtuullisena ihmisenä tyytyä 10 markan neliökuukausivuokraan.
Tästä voimmekin enää esittää tuhannen €uron laskun.
Vuokrasta kannattaa keskustella nokikkain, ettei mene kasvovoimistelun
muodossa tarjolle tuleva sirkushuvi sivu suun.
Yli kymmenen vuotta vanhat vuokrasaatavat taitavat kuitenkin olla
vanhentuneita. Tuli vielä mieleeni, että jos ko. henkilö on vaatinut
esinettä itselleen omistusoikeuden perusteella eikä säilyttäjä ole
oikeutta kiistänyt, voiko omistusoikeudesta ja vuokravastuusta enää
rimpuilla irti? Eli kun henkilö, oliko se nyt sitten A, on
omistusoikeuteen vedoten vaatinut omaisuutta itselleen eikä B ole
väitettä kiistänyt, millaiset mahdollisuudet B:llä on karhuta vuokraa
A:lta, jos A laskun nähtyään ei enää haluakaan olla omistaja eikä vaatia
omaisuutta itselleen? Ts. jos on halua riidellä, kannattaako A vetää
oikeuteen maksamattomista vuokrista vai onko tappion riski turhan
kova.
--
/timo
Riippumaton ohjaaja heiluu kapakan ulosheittäjänä käsittämättömän huonossa
suurfilmissä, joka aloitti suositun trilogian.
Ari Laitinen
"Timo Laine" <ti...@surfeu.fi> kirjoitti viestissä
news:m3wuvxq...@kaalisaha.localdomain...
> Yli kymmenen vuotta vanhat vuokrasaatavat taitavat kuitenkin olla
> vanhentuneita. Tuli vielä mieleeni, että jos ko. henkilö on vaatinut
> esinettä itselleen omistusoikeuden perusteella eikä säilyttäjä ole
> oikeutta kiistänyt, voiko omistusoikeudesta ja vuokravastuusta enää
> rimpuilla irti? Eli kun henkilö, oliko se nyt sitten A, on
> omistusoikeuteen vedoten vaatinut omaisuutta itselleen eikä B ole
> väitettä kiistänyt, millaiset mahdollisuudet B:llä on karhuta vuokraa
> A:lta, jos A laskun nähtyään ei enää haluakaan olla omistaja eikä vaatia
> omaisuutta itselleen? Ts. jos on halua riidellä, kannattaako A vetää
> oikeuteen maksamattomista vuokrista vai onko tappion riski turhan
> kova.
Luonnossa tämä menee niin, että kun varastointikustannukset ylittävät
tavaran jälleenmyyntiarvon tavara realisoidaan säilytyskulujen kattamiseksi
ja ongelmasta on päästy siististi eroon.
Jouni Stenroos
Työtoverini antoi vinkin: "Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Mutta jos riita kuitenkin tulee, ota siitä kaikki irti..."
Katsotaan nyt sitten mihin tämä johtaa... :-)
--
Jouni Stenroos
jouni.s...@sunpoint.net