Lyhyesti tiivistäen KHO totesi, että VRK voi rajoittaa osoitetietojen
myyntiä esim. nyt tehdyllä tavalla siten, että poliittiseen mainontaan
myydään mutta aattelliseen ei.
Eriävässä mielipiteessä todetaan mainostettavasta "tuotteesta",
eroakirkosta.fi -palvelusta:
"Yhdistys käyttää asiassa sille perustuslain 12 §:ssä turvattua
sananvapautta, eikä kysymys ole esimerkiksi laittomasta toiminnasta,
hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista tai sopimattomasta
menettelystä markkinoinnissa."
Kyseessä on tosiaan "tuote" lainausmerkeissä. Kuluttajansuojalaki
ja SopMenL eivät kosketa tätä. Kuitenkin KHO:n kaksi tuomaria
viittaa ilmeisesti juuri näihin lakeihin. Kääntäen voitaneen todeta,
että joku muu aatteellinen mainos **voisi** olla hyvän tavan vastaista
markkinointia. Jos ei voisi, ei olisi tarvinnut nyt asiaa mainita.
En muista nähneeni tällaista analogista päättelyä aiemmin korkeimpien
oikeuksien ratkaisuissa. Muistavatko muut?
Tuntuu hieman kummalliselta, jos viranomainen voisi rajoittaa
toimintaa A sillä perusteella, että se on toimintaa B koskevien lakien
vastainen.
--
"Mutta senhän takia Mäntysalo juuri olikin värvätty kokouksen
puhtaaksikirjoitustehtäviin: hänen tajunnanahtaudestaan ja
perehtymättömyydestään voisi olla enemmän vahinkoa jos hän oikeasti
yrittäisi esimerkiksin arvioida jotakin tai johtaa jotakin." -- KS
No eikös homma sitten jatku laillisesti kun vain rekisteröi pakanat
puolueeksi?
Liityn heti jos nimeksi saadaan "Kasallinen pakanapuolue" tai "Suomen
anti-kristittyjen puolue".
>
> No eikös homma sitten jatku laillisesti kun vain rekisteröi pakanat
> puolueeksi?
>
> Liityn heti jos nimeksi saadaan "Kasallinen pakanapuolue" tai "Suomen
> anti-kristittyjen puolue".
>
Hämärästi muistelen, että tuollaista olisi joskus yritetty rekisteröidä,
mutta olisi kaatunut hakemuksen muotovirheeseen.
--
=8^#D# "Sitaatti on älyn säihkyvä korvike."
> Lyhyesti tiivistäen KHO totesi, että VRK voi rajoittaa osoitetietojen
> myyntiä esim. nyt tehdyllä tavalla siten, että poliittiseen mainontaan
> myydään mutta aattelliseen ei.
Linja merkitsee, että rekisteriviranomaiselle annetaan laaja harkintavalta
luokitella tarkoituksia hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin. Joku voisi
puhua jopa mielivallasta, kun kyse on viranomaisen arvostusperustaisista
ratkaisuista, joita ei säädellä lailla. Tämä sopii huonosti
nyky-yhteiskuntaan. Jos asia ei olisi puhtaasti Suomen sisäinen, siitä voisi
saada kiinnostavan EU-oikeustapauksen. Ainakin jos VRK kieltäytyisi myymästä
tietoja toisessa EU-maassa toimivalle yritykselle tai yhteisölle, se
taitaisi joutua perustelemaan asian paremmin kuin KHO:lle. (On aika outoa,
että VRK on tuomioistuimelle kirjoittanut "valtionkirkoista", vaikka sen
pitäisi tietää, ettei laki käytä sellaisia ilmauksia eikä aseta kirkkokuntia
varsinaiseen valtionkirkon asemaan - eivätkä kirkkokunnat itse hyväksy
sellaista nimitystä.)
> Eriävässä mielipiteessä todetaan mainostettavasta "tuotteesta",
> eroakirkosta.fi -palvelusta:
>
> "Yhdistys käyttää asiassa sille perustuslain 12 §:ssä turvattua
> sananvapautta, eikä kysymys ole esimerkiksi laittomasta toiminnasta,
> hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista tai sopimattomasta
> menettelystä markkinoinnissa."
>
> Kyseessä on tosiaan "tuote" lainausmerkeissä.
Sanaa "tuote" ei esiinny tuomiossa eikä eriävässä mielipiteessä, eikä niissä
minusta ole myöskään asiallisesti tuotetta tarkoittavia sanoja.
> Kuluttajansuojalaki
> ja SopMenL eivät kosketa tätä. Kuitenkin KHO:n kaksi tuomaria
> viittaa ilmeisesti juuri näihin lakeihin.
Minusta tuossa vain viitataan kohtiin, joilla jokin toiminta voisi olla
laitonta tai "sopimatonta", ja todetaan, että tässä kyse ei ole sellaisesta.
Muotoilu on ehkä vähän huono, koska se on omiaan johtamaan vähän harhaan.
> Kääntäen voitaneen todeta,
> että joku muu aatteellinen mainos **voisi** olla hyvän tavan vastaista
> markkinointia.
Ei minusta. Aatteellinen toiminta ei ole markkinointia. Aatteellinen yritys
voi kyllä harrastaa kaupallista toimintaa ja markkinointiakin, mutta silloin
sitä on arvosteltava lähtökohtaisesti samojen kriteerien mukaan kuin
muutakin kaupallista toimintaa. Siis jos yhdistys esimerkiksi jakaa
ilmaiseksi pamflettia, se ei ole markkinointia lainkaan, ja jos se taas myy
ja markkinoi pamflettia, sitä on oikeudellisesti arvosteltava samojen
periaatteiden mukaan kuin viihdekirjojen tai perunan myyntiä ja
markkinointia.
> En muista nähneeni tällaista analogista päättelyä aiemmin korkeimpien
> oikeuksien ratkaisuissa.´
Minä en näe tässä analogista päättelyä, mutta en lukenut asiakirjaa kovin
tarkasti.
Analoginen päättely on sinänsä välttämätöntä niin oikeudenkäytössä kuin
muuallakin, mutta se on lähinnä oikeusaukkojen täyttämistä ja joskus
kohtuullisuusarviointia varten. Ensisijaisesti tietysti käytetään lakia,
yleisiä oikeusperiaatteita, deduktiivista päättelyä, ennakkopäätöksiä jne.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Minusta edes tuo ei ollut selvästi sanottu päätöksessä, koska yksi
vapaa-ajattelijoiden vastaesimerkeistä oli Pelastusarmeija, jonka se
katsoi tekevän käännytystyötä ja silti saavan tietoja VRK:sta. Minusta
KHO perusteli päätöksensä erittäin huonosti vain
sanomalla:"Yhdistyksen valituksessa mainitut käyttötarkoitukset,
joihin tietoja on luovutettu, poikkeavat siinä määrin yhdistyksen
yksilöimästä käyttötarkoituksesta, ettei Väestörekisterikeskuksen
voida katsoa asettaneen yhdistystä ilman väestötietolaista
johdettavissa olevaa hyväksyttävää perustetta näistä tiedon pyytäjistä
poikkeavaan asemaan."
Tuosta puuttui minusta perustelu sille, _millä_ tavoin vapaa-
ajattelijoiden käyttötarkoitus oli poikkeava ja tähän minusta
puuttuivat ne kaksi eroavan mielipiteen antanutta tuomaria:"Esteitä
esimerkiksi erilaiseen puoluepoliittiseen tai moraaliseettiseen
mielipidevaikuttamiseen ei ole. Näillä perusteilla katson, että
yhdistyksen tietopyynnön tarkoitus, kirkosta eroamisen mahdollisuuden
esille tuominen, on rinnastettavissa niihin väestötietolain 27 §:n 1
momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin, joihin voidaan luovuttaa
tietoja väestötietojärjestelmästä."
Minusta tuntuu siltä, että ne hylkäävän päätöksen tekijät _halusivat_
tehdä tuon päätöksen, mutta tiesivät olevansa sen verran heikoilla
jäillä, että kirjasivat syyksi tuollaisen epämääräisen "poikkeava
asema" varoen tarkasti määrittelemästä tarkemmin, mikä tuossa nyt oli
niin poikkeavaa verrattuna niihin lukuisiin esimerkkeihin, joita vapaa-
ajattelijat olivat tuoneet esille.
> Tuntuu hieman kummalliselta, jos viranomainen voisi rajoittaa
> toimintaa A sillä perusteella, että se on toimintaa B koskevien lakien
> vastainen.
Jos viranomaiselle on annettu oikeus käyttää omaa harkintaansa, niin
silloin minusta ei ole kummallista, että toiminta A rajoitetaan oli se
syy sitten mikä tahansa, mutta se on kummallista, että jos toimintaa B
ei ole rajoitettu, niin silloin sen pitäisi kyllä olla sallittua
kaikille. Se, miksei oikeuden mielestä VRK asettanut kansalaisia
eriarvoiseen asemaan, oli minusta päätöksessä erittäin huonosti
perusteltu. Yksi syy, miksi perustelu oli tehty noin löperösti,
saattoi olla se, että nyt KHO voi paeta jatkossakin tuon "poikkeava
toiminta" löpinän taakse, jos sen tarvitsee näpsäistä jotain tahoa.
Tai oikeastaan se antaa vapaat kädet jopa hallinto-oikeuksille vedota
tähän päätökseen ja siten kaataa epämieluisat asiat jo sillä tasolla.
Samuli Saarelma
>> Lyhyesti tiivistäen KHO totesi, että VRK voi rajoittaa osoitetietojen
>> myyntiä esim. nyt tehdyllä tavalla siten, että poliittiseen mainontaan
>> myydään mutta aattelliseen ei.
> Linja merkitsee, että rekisteriviranomaiselle annetaan laaja harkintavalta
> luokitella tarkoituksia hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin. Joku voisi
> puhua jopa mielivallasta, kun kyse on viranomaisen arvostusperustaisista
> ratkaisuista, joita ei säädellä lailla. Tämä sopii huonosti
> nyky-yhteiskuntaan. Jos asia ei olisi puhtaasti Suomen sisäinen, siitä voisi
> saada kiinnostavan EU-oikeustapauksen.
Periaatteessa joo. Mutta nyt tästä riippumatta on joka tapauksessa menossa
väestötietolain kokonaisuudistus. Siinä on seuraavaksi vuorossa
perustuslakivaliokunnan lausunto. Tästä on jo valiokunnalle tehty virallinen
kannanotto, ja muistutinpa Kimmo Sasia vielä erikseen tästä KHO-päätöksestä.
Ehkä siinä yhteydessä tulee jotain kannanottoa.
(IMHO sananvapaus ja julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeudet
(PL 22 §) yhdessä antaisivat ehkä ymmärtää, että rajatapauksissa pitäisi
sananvapaus tarjota mahdollisimman suurelle joukolle. Siis tulkita lakeja
siten, että sananvapautta tuetaan antamalla mahdollisimman monelle
mahdollisuus tuoda esille omaa sanomaansa.)
>> "Yhdistys käyttää asiassa sille perustuslain 12 §:ssä turvattua
>> sananvapautta, eikä kysymys ole esimerkiksi laittomasta toiminnasta,
>> hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista tai sopimattomasta
>> menettelystä markkinoinnissa."
> Minusta tuossa vain viitataan kohtiin, joilla jokin toiminta voisi olla
> laitonta tai "sopimatonta", ja todetaan, että tässä kyse ei ole sellaisesta.
> Muotoilu on ehkä vähän huono, koska se on omiaan johtamaan vähän harhaan.
OK, tämä lienee ehkä paras tulkinta.
>> Kääntäen voitaneen todeta, että joku muu aatteellinen mainos
>> **voisi** olla hyvän tavan vastaista markkinointia.
> Ei minusta. Aatteellinen toiminta ei ole markkinointia.
Aatteellisen toiminnan osa voi olla markkinointia. Vaikka tällöin ei
olekaan mahdollista esimerkiksi kertoa väärää hintaa, on osa
kuluttajansuojalain pykälistä muutoin aivan hyvin tulkittavissa
siihenkin. Esimerkiksi "Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen
kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan." Kokoomus
saa mainostaa lehtisellä josta ei näy sen olevan Kokoomuksen lehtinen
- tätä pidettäisiin tietysti tuomittavana menettelynä, mutta laillinen
se minusta olisi.
Minun mielestäni esimerkiksi eroakirkosta.info on sellaista mainontaa,
joka sopisi tuon em. pykälän alle. Siis jos aatteellista mainontaa
arvioitaisiin kuten kaupallista.