"Kunnianloukkaus", yhdistys

20 views
Skip to first unread message

Jori Mantysalo

unread,
Apr 16, 2010, 7:42:32 AM4/16/10
to
"- - on myös kuulunut tietoja että useissa taloudellisissa asioissa
epäillään väärinkäytöksiä, laiminlyöntejä, hölmöilyä ja
tuhlaavaisuutta.

Valtuuksia on ylitelty eikä joidenkin hankkeiden luvatuista
kustannusrajoista ole ilmeisesti pidetty kiinni. - -"

Väitteet esitetään ilman perusteluja ja asiayhteyden perusteella
kohteena on yhdistyksen hallitus.

Mitenkäs tämä nyt meneekään oikeudellisesti? Jos teksti koskisi
yritystä ja olisi toisen saman toimialan firman sivulla, se olisi
varmaankin SopMenL:n vastainen, mutta tilanne ei nyt ole tämä. Jos
mainittaisiin suoraan henkilön nimi tai syytettäisiin nimeä kertomatta
puheenjohtajaa, voisi kai puhua kunnianloukkauksesta. Samoin ilmeisesti
jos kohde olisi toiminimi Virtanen ja kohteena siis käytännössä
yksityishenkilö Virtanen. Mutta entä kun kohde on yhdistyksen hallitus,
jolloin se ei yksilöidy? Vahingonkorvaukselle ei kai ole perusteita,
koska tämäntyyppinen vahinko lienee mahdoton määrällisesti arvottaa.

Ainakin "väärinkäytös" on nähdäkseni sellainen sana, joka melko
suoraan viittaa rikokseen tai muuhun lainvastaisuuteen. Samoin
"laiminlyönti" tuntuu asialta joka vaatii selvän perustelun. Sen
sijaan "hölmöily" on vaikeammin rajattava.

Eri asia sitte on, pitäisikö tällaisen olla rangaistavaa. Mutta en
nyt pohdi sitä, vaan sitä mikä tilanne tällä hetkellä Suomen lain
mukaan on.

--
Helsingin Sanomat 27.1.2010: "Amerikkalaiskysely: Mitä korkeampi
koulutus sen vähemmän seksiä"
Laitoksen työntekijä: "Pitänee hankkia vakituinen kumppani ja hankkiutua
jatkotutkimukseen että pääsee outlieriks vääristämään niiden datan."

Jukka K. Korpela

unread,
Apr 17, 2010, 2:19:36 PM4/17/10
to
Jori Mantysalo wrote:

> Jos mainittaisiin suoraan henkilön nimi tai syytettäisiin nimeä kertomatta
> puheenjohtajaa, voisi kai puhua kunnianloukkauksesta. Samoin
> ilmeisesti jos kohde olisi toiminimi Virtanen ja kohteena siis
> käytännössä yksityishenkilö Virtanen. Mutta entä kun kohde on
> yhdistyksen hallitus, jolloin se ei yksilöidy?

Periaatteessa kunnianloukkauksessa on kohteena aina ihminen ("luonnollinen
henkilö"), mutta käytännössä kunnian suojaa on venytetty myös yritysten ja
yhteisöjen ylle. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2005:1 ei ilmeisesti lainkaan
edes kyseenalaistettu tai mietitty sitä, voiko kärjekäs pakina, jossa
arvosteltiin pitserian tuotetta, olla kunnianloukkaus. Kysymys koski vain
loukkaavuutta, joten lähtökohtana ilmeisesti oli, että jos pakina tulkitaan
loukkaavaksi, se on pitserian omistajaan kohdistuva kunnianloukkaus.

Tämä on tietysti monella tavalla kyseenalaista. Kunnian suoja on nimenomaan
ihmisen persoonan suojaksi tarkoitettu, kun taas yrityksen suojeleminen
kohtuuttomalta mustamaalaamiselta pitäisi käsitellä toisenlaiselta pohjalta.
Siinähän on kyse ennen muuta taloudellisista intresseistä.

Ratkaisussa KKO 2000:45 on jopa ollut kantajana kommandiittiyhtiö, eivätkä
vastaajat ole tätä vastustaneet. KKO on jopa erikseen maininnut - toisin
kuin alemmat oikeusasteet - kunnianloukkauksen kohteeksi myös yhtiön:
"Korkein oikeus katsoo, että A on julkisesti solvannut Oulun Ompelukone
Ky:tä ja sen yhtiömiehiä." Tässä tapauksessa ei edes lainkaan vaadittu
korvausta kunnianloukkauksesta sinänsä vaan taloudellisesta vahingosta
vahingonkorvausta. Tämäkin osoittaa, että ihmisen kunnian suoja on aika
kyseenalaisesti otettu taloudellisten intressien suojaajaksi. Rikoksella
aiheutetusta vahingosta voi saada korvausta, ja siksi on pitänyt keksiä,
minkä rikoksen tunnusmerkistön voisi kuvitella soveltuvan.

Toisaalta kunnian suojan venyttäminen juridisten henkilöiden suojaksi ei
varmaan aina ole kiistatonta. Vaikka toiminimi olisi vain oikeudellinen
muoto yhden ihmisen yritykselle, sen yksi tarkoitus on nimenomaan erottaa
taloudellinen toiminta ihmisestä yksityisenä ihmisenä. Pienyritys, jossa
usein on omistaja-johtaja ja muutama työntekijä, voidaan ehkä vielä käsittää
sellaiseksi, että sen mustamaalaaminen henkilöityy omistaja-johtajaan
kohdistuvaksi. Kommandiittiyhtiökin voidaan ehkä käsittää ihmisten
yhteenliittymäksi, johon kohdistuva loukkaus voidaan samaistaa kyseisten
ihmisten loukkaamisen kanssa. Entä sitten suuryritys, jolla on laaja
omistuspohja ja monihenkinen johtajisto? Yrityksen solvaaminen on silloin
hyvin kyseenalaista tulkita toimitusjohtajan solvaamiseksi, etenkin kun
toimitusjohtaja on yleensä varsin kaukana sellaisesta käytännön toiminnasta,
johon arvostelu usein kohdistuu.

Yhdistykseen kohdistuvan loukkauksen tulkitseminen hallitukseen tai sen
puheenjohtajaan kohdistuvaksi on sekin usein kyseenalaista, vaikka
hallituksen jäsenillä onkin periaatteessa laaja yleisvastuu ja vaikka
pienessä yhdistyksessä hallitus saattaa muodostaa valtaosan aktiivisesta
jäsenistöstä. Isohkossa yhdistyksessä taas saattaa olla toiminnanjohtaja
tms., joka on käytännössä paljon enemmän vastuussa toiminnasta kuin
hallitus.

> Vahingonkorvaukselle
> ei kai ole perusteita, koska tämäntyyppinen vahinko lienee mahdoton
> määrällisesti arvottaa.

Kunnianloukkauksista tuomitaan harkinnan mukaan. Kyse ei ole taloudellisen
vahingon korvaamisesta vaan kärsimyskorvauksesta, joka määrätään käytännössä
vertaamalla yleiseen linjaan ja vastaaviin tapauksiin.

> Ainakin "väärinkäytös" on nähdäkseni sellainen sana, joka melko
> suoraan viittaa rikokseen tai muuhun lainvastaisuuteen. Samoin
> "laiminlyönti" tuntuu asialta joka vaatii selvän perustelun. Sen
> sijaan "hölmöily" on vaikeammin rajattava.

"Väärinkäytös" ei välttämättä ole rikos. Esimerkiksi yhdistyksen sääntöjen
vastainen toiminta ei itsessään ole rikos. On kyseenalaista, miten
loukkaavana väärinkäytöksistä syyttämistä voi pitää.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages