Dieselauto ja pakkanen?

[TJT2]

Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan dieselautolla bensa-asemalle... korjaan
polttoaineasemalle, ja pumpussa luku "TALVILAATU -29C / -34C" ja
valvontakamarani mukaan pakkasta tasan 30 astetta. Siis yksi aste enemmän
kuin tuo itseisarvoltaan pienempi lukema. Miksi pumpulla on kaksi eri
lukemaa? Tuon luvunhan pitäisi käsittääkseni liittyä jotenkin siihen, missä
lämpötilassa dieselin parafiinit hyytyvät ja tukkivat auton
polttoainesuodattimen? Normaalisti olen liikenteessä bensa-autolla, ei ole
tuollaisia tarvinnut miettiä, hyvin toimi 47 asteen pakkasessakin...

Tai jos tarkkoja ollaan, kerran kostealla ilmalla, jolloin lämpöä oli paljon
enemmän, meno alkoi hyytyä ja kun kurkistin kaasariin, se oli
kirjaimellisesti umpijäässä. Pari litraa jäänestoa tankkiin, niin loppui
sekin ongelma. (tämä siis tapahtui vanhaan hyvään aikaan, jolloin bensa oli
oikeaa bensaa ja viina piti lisätä itse...)

Mutta siis tuosta dieselistä, tankkasin tuota "talvilaatua" kun parempaakaan
ei sillä huoltiksella näkynyt, eikös tuosta dieselistä ole olemassa jotain
ARKTISTA laatuakin, jonka pitäisi pysyä juoksevana myös Suomen talvessa? Vai
onkos se ilmastonlämpenemisvouhotus saanut asioista päättäjät luulemaan,
että Suomessa ei enää tarvita...!? Perille pääsin, ja se ilmastokin sitten
siinä päivän mittaan lämpeni, paluumatkalla oli enää vain 26 tjps astetta
pakkasta. Tosin tuossa autossa sekin ongelma, että tankissa saattoi olla
vielä monta litraa kesällä tankattua kesälaatua, harva sitä ajaa tankin
täysin tyhjäksi, ja tuolla autolla oli käyty kesän jälkeen vain kerran
tankkauksessa ennen tuota minun em käyntiäni.

Kovasti oli kyllä liikenteessä hiljaista (Kaj Stenbergille ja muille
pääkaupunkilaisille tiedoksi, että hiljaista jopa verrattuna siihen
normaaliin maaseudun hiljaisuuteen, teidän mielestä varmaankin oikea termi
"täysin autiota"?) ja pankissakin kävelin suoraan ulko-ovelta tiskille, ei
ollut muita asiakkaita häiritsemässä. Muutama ammattiautoilija toki tuli
tässä "täysin autiossa" liikenteessäkin vastaan, pakettiautoja ja rekkoja,
nekin tietääkseni dieselmoottorilla varustettuja (joissakin harvoissa
pakettiautoissa bensakone, minullakin ollut pari sellaista pakua) mutta
rekat taitaa olla 100-prosenttisesti dieseleitä. No, niitähän on kuulemma
hyytynyt kovilla pakkasilla, kummallista että Suomessa ei osata varautua
talveen... Vaan kuka korvaa, jos auto hyytyy pakkasen takia? Vai onko
dieselautoilijan oma vika, kun menee tankkaamaan jotain "talvilaatua" joka
ei kestä todellista talvea?

--
--TJT--

[Asko]

On 9.1.2016 19:45, TJT2 wrote:
> Miksi pumpulla on kaksi eri lukemaa? Tuon luvunhan pitäisi käsittääkseni
> liittyä jotenkin siihen, missä lämpötilassa dieselin parafiinit hyytyvät
> ja tukkivat auton polttoainesuodattimen?

Samepiste -29C tarkoitaa sitä, että paikallaan seisova diesel alkaa
sameutumaan, eli parafiinikiteet laskeutuvat pikkuhiljaa tankin pohjalle
ja aineesta tulee käyttökelvotonta, jos se seisoo kauankin kolmosella
alkavissa pakkaslukemissa.

Suodatettavuus -34C tarkoittaa lämpötilaa, jossa diesel vielä kulkee
normaalisti rakennetun polttoainejärjestelmän läpi moottorille asti,
vaikka se olisikin jo hieman sameutunut.

> Normaalisti olen liikenteessä
> bensa-autolla, ei ole tuollaisia tarvinnut miettiä, hyvin toimi 47
> asteen pakkasessakin...

Sama täällä ja koitan kyllä välttää dieseliä viimeiseen asti. Syitä on
monia:

1. Vapaa autoetu on edullisempi bensa-autolla. Autoedun verotusarvo kun
määräytyy ainoastaan auton hankintahinnan mukaan, eikä siihen vaikuta
polttoainekulut.

2. Dieselillä ajamisen "edullisuus" auton omistajallekin tuntuu
muuttuvan joka vuosi verottajan toimenpiteiden vuoksi.

3. Tankkaaminen on mukavampaa, kun ei tarvi erikseen tankkaushanskoja,
tai muutenkaan varoa öljyisen sotkuisia diesel-tankkauspistooleita.

4. Ajo kaupunkiolosuhteissa on pehmeämpää, kun moottori ei tärisytä koko
autoa esim. liikennevaloissa seistessä.

5. Talvikäynnistyvyys on bensa-autolla varmempi. Ok, onhan
dieseleihinkin nykyään webastot, mutta kummasti vaan taitaa dieselit
hyytyä tien varteen herkemmin kuin bensa-autot.

6. Bensa-auton ohjaamo lämpenee tehokkaammin kuin dieselauton.

> eikös tuosta dieselistä ole
> olemassa jotain ARKTISTA laatuakin

Onhan noita eri laatuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Diesel%C3%B6ljy

> Vaan kuka korvaa,
> jos auto hyytyy pakkasen takia?

Joihinkin uusiin autoihin kuuluu autovalmistajan tarjoama
"liikkumisturva" tai millä nimellä mikäkin valmistaja niitä markkinoi.
Parhaimmillaan nuo ovat sellaisia palveluita, että kun autosi hyytyy,
niin yhdellä puhelinsoitolla sinulle tuodaan valmiiksi lämmin sijaisauto
vuokraamosta ja vuokraamon heppu jää odottelemaan hinausautoa jäätyneen
koslasi luokse. Mutta odotteluun käyttämääsi aikaa ei taida kukaan
korvata, eikä sitäkään harmia ja kuluja jos sen vuoksi myöhästyt vaikka
Australian lennolta.

-Asko

[John Smith]

Asko wrote:
> On 9.1.2016 19:45, TJT2 wrote:
>> Miksi pumpulla on kaksi eri lukemaa? Tuon luvunhan pitäisi käsittääkseni
>> liittyä jotenkin siihen, missä lämpötilassa dieselin parafiinit hyytyvät
>> ja tukkivat auton polttoainesuodattimen?
>
>
> Samepiste -29C tarkoitaa sitä, että paikallaan seisova diesel alkaa
> sameutumaan, eli parafiinikiteet laskeutuvat pikkuhiljaa tankin pohjalle
> ja aineesta tulee käyttökelvotonta, jos se seisoo kauankin kolmosella
> alkavissa pakkaslukemissa.
>
> Suodatettavuus -34C tarkoittaa lämpötilaa, jossa diesel vielä kulkee
> normaalisti rakennetun polttoainejärjestelmän läpi moottorille asti,
> vaikka se olisikin jo hieman sameutunut.
>
>
>> Normaalisti olen liikenteessä
>> bensa-autolla, ei ole tuollaisia tarvinnut miettiä, hyvin toimi 47
>> asteen pakkasessakin...
>
> Sama täällä ja koitan kyllä välttää dieseliä viimeiseen asti. Syitä on
> monia:
>
> 1. Vapaa autoetu on edullisempi bensa-autolla. Autoedun verotusarvo kun
> määräytyy ainoastaan auton hankintahinnan mukaan, eikä siihen vaikuta
> polttoainekulut.
>
> 2. Dieselillä ajamisen "edullisuus" auton omistajallekin tuntuu
> muuttuvan joka vuosi verottajan toimenpiteiden vuoksi.
>
> 3. Tankkaaminen on mukavampaa, kun ei tarvi erikseen tankkaushanskoja,
> tai muutenkaan varoa öljyisen sotkuisia diesel-tankkauspistooleita.

Saksassa oli pumpulla ilmaisia muovihanskoja tähän ongelmaan.
diesel vaahtoutuu tankatessa ja joissakin autoissa se vaahto ruiskahtaa
ulos, ennenkuin pumppu katkaisee.
Siitä jää sitten se ikävä haju pumppukäteen.

>
> 4. Ajo kaupunkiolosuhteissa on pehmeämpää, kun moottori ei tärisytä koko
> autoa esim. liikennevaloissa seistessä.

Sulla on tainnut mennä vuosia kun viimeksi dieselissä istuit.
Ei ero bensakoneesta.

>
> 5. Talvikäynnistyvyys on bensa-autolla varmempi. Ok, onhan
> dieseleihinkin nykyään webastot, mutta kummasti vaan taitaa dieselit
> hyytyä tien varteen herkemmin kuin bensa-autot.

Olen ajanut kohta 10 vuotta dieselillä, eikä ole ikinä hyytynyt.
-32 ilman mitään esilämmitystä on kylmin missä olen startannut.
Lähti se.

>
> 6. Bensa-auton ohjaamo lämpenee tehokkaammin kuin dieselauton.

Mulla on webastotyyppinen lisälämmitin, joka nopeuttaa tuota hieman.
Sitä ei vaan pysty ajastamaan mitenkään.
Se lähtee päälle, jos ulkona on alle +5 ja moottorin lämpötila alle +70.
Ja tämä kaikki vasta kun on startattu.
Huonost1 lämpenee silti.

[Reijo Korhonen]

On Sat, 09 Jan 2016 19:45:13 +0200, TJT2 wrote:

> Tai jos tarkkoja ollaan, kerran kostealla ilmalla, jolloin lämpöä oli
> paljon enemmän, meno alkoi hyytyä ja kun kurkistin kaasariin, se oli
> kirjaimellisesti umpijäässä. Pari litraa jäänestoa tankkiin, niin loppui
> sekin ongelma. (tämä siis tapahtui vanhaan hyvään aikaan, jolloin bensa
> oli oikeaa bensaa ja viina piti lisätä itse...)

Minullapa hurjassa nuoruudessani, kun autona oli Polski Fiat, jossa pieni
bensatankki ja suuri kulutus ja kun joko varautuminen oli samaa luokkaa
kuin nykyisinkin eli heikkoa ja rahan tulo samaa luokkaa kuin nytkin eli
heikkoa, ja muisti samaa luokkaa kuin nytkin eli heikko, jostain syystä
kävi moottoritiellä niin, että bensatankin mittari alkoi painua kohti
nollaa ja bensa-asema ei näkynyt siellä missä missä muistin sen olevan
eikä mutkan takanakaan, eikä seuraavan eikä seuraavan ja jännityksen
hikihän alkoi nousta pintaan sen johdosta, että matkan jatkuminen tuntui
yhä epävarmemmalta kunnes auto tosiaan alkoi nykiä ja sitten moottori
sammui ja siirsin vaihteen vapaalle. Mutta bensa_asema pilkotti siellä
noin puolen kilometrin päässä siinä vaiheessa kun olin pysäköinyt
moottoritien reunaan.

Bensatankissa oli ehkä vielä vähän bensaa, mutta ei niin paljon että se
uluttuisi imuputkeen asti. Takakontissa oli litra jäänestoainetta elikkä
etanolia elikkä alkohiolia. No, se tankkiin ja ihme ja kumma, auto
tosiaan käynnistyi ja nyki kyllä, mutta suostui nousemaan ramppia ylös
bensa-asemalle asti. Paha sitä autoa olisi työntääkään puoli kilometria.
ylämäkeen varsinkaan ;-) Hyviä pelejä nämä itäblokin autot, tilanteessa
kuin tilanteessa. Mitähän nämä nykyautot olisivat tuumanneet, jos
tankista alkaisi tulla vahvasti alkoholikoostumnukella olevaa bensaa?
Harvalla kun on multifuel-moottoria ja tietokoneet säätää sytytystä ja
ruiskutusta. Ei sieltä tankista minulla silloin tullut pelkkää alkoholia,
oli siinä bensaa mukana, mutta sekoitussuhdetta en osaa arvailla.
Nykiminen oli sitä luokkaa, että kovin montaa kilometriä ei tuolla
polttoaineella en olisi uskaltanut ajaa. Kun tankissa oli sitten
normaalia bensaa, niin meno olikin ihan normaalia.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Sun, 10 Jan 2016 14:39:01 +0200, Asko wrote:

> 3. Tankkaaminen on mukavampaa, kun ei tarvi erikseen tankkaushanskoja,
> tai muutenkaan varoa öljyisen sotkuisia diesel-tankkauspistooleita.

Minä olen kyllä saanut bensiinipistoolistakin ikävän bensan hajun
tarttumaan käsiin. Onhan se miehekäs tuoksu, mutta ei ehkä kaikkien
mielestä joten hankikaslokerossa on tosiaan hankikas tai oikeasti
rukkanen näitä tankkaushommia varten.

Ehkä se dieselin haju on vieläkin sitkeämmässä, mutta en tykkää
kummastakaan. Hirveästi en roiskuttele.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Sun, 10 Jan 2016 15:44:53 +0200, John Smith wrote:

> Huonost1 lämpenee silti.

Mutta mistä se johtuu? Se johtuu periaattessa hyvin positiivisesta
asiasta eli siitä, että dieselmoottori käyttää polttoaineen
päätarkoitukseensa eli auton liikuttamiseen niin tarkasti, että energiaa
ei riitä hukkalämpöön, josta se auton lämmityslaite saisi lämpönsä.
Dieselauto kuluttaa siis aina vähemmän energiaa kuin vastaava bensa-auto,
joka tuottaa hukkalampöä niin, että sitä riittää ohjaamoonkin.

Paitsi nämä uudenaikaiset moottorit. Jouduin käyttämään vara-autoa,
sellaista pientä joka mielestäni oli kyllä bensa-mallia ja pakkanen oli
kova, lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Siinä se oli korjaamon
pihassa käynnissä. Eli periaatteessa jo käyntilämmin. Juu, ehkä moottorin
puolesta, mutta ei sitä lämpöä tullut ohjaamon puolelle ollenkaan, ei
missään vaiheeessa. Siltä se tuntui. Rukkaset kädessä sai ajella.

Elikkä suhteellisesti ottaen saattaa olla niinkin , että diesel-moottorin
parempi hyötysuhde verrattuna bensa-moottoriin on vuosien varrella
kaventunut. Ja olot ohjaamoissa kylmentyneet.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 10.1.2016 16:22, Reijo Korhonen wrote:
> Elikkä suhteellisesti ottaen saattaa olla niinkin , että diesel-moottorin
> parempi hyötysuhde verrattuna bensa-moottoriin on vuosien varrella
> kaventunut. Ja olot ohjaamoissa kylmentyneet.

Joo, minäkin jo meinasin tuomita oman autoni pakkasrajaksi -30C kun
tuntui ettei lämmittimen teho enää riitä saavuttamaan viihtyisää
huoneenlämpöä alle varttitunnissa. Kun käänsin lämpötilapyynnön tappiin
ja puhaltimenkin lähes täysille, niin moottorin lämpömittari laski 90 ->
70C. No kyllä se kabiini siitä kuitenkin pikkuhiljaa lämpeni ja n. 20
min ajon jälkeen sai jo ruveta takkia avaamaan ja lämmitintä laittaa
pienemmälle. Eli kenties uskaltaisin lähteä liikenteeseen omalla
kulkineellani jopa -40C pakkasellakin, vaikka siinä ei olekaan kuin
pieni 1,4 ltr bensatoiminen "kamiina" nokalla.

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Sat, 09 Jan 2016 19:45:13 +0200, TJT2 wrote:

> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan dieselautolla bensa-asemalle...

Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan bensaautolla bensa-asemalle näillä
pakkasilla, -24. Näpithän siinä hommassa mainasivat paleltua, siiä
pistoorikahvan liipasin pon metallia ja metallihan johtaa tunnetusti
hyvin lämpöä, eikun kylmää, suoraan sormiini. Oli minulla rujjaset, mutta
olisi näemmä pitänyt olla paksummat tai jopa kahdet. Ja maksukortin
tietoja oli pakko antaa kylmäasemalla kylmässä ilman rukkasia.

No nyt sitä kahvan lukitusmekanismia olisi kaivannut ettei tarvitsisi
painaa sitä metallista kylmää liipasinta koko ajan.

Voisihan sen liipasimen päällystää esimerkiksi muovilla jolloin metalli
ei olisi sormia vasten, eikä se paljon maksaisi. Mutta ilkivaltahan sen
rikkoisi kuten sen pistoolikahvan lukitusmekanisminkin. Ilminenhän ei
näitä riko omaksi haitakseen, sillä silloinhan meille annetaan vaan mallia
"metrin mittainen rautatiekisko" - välineitä käyttöön, sillä muutenhan
joku vääntäisi vähän pitermmän solmuunn ja ihmisethän haluaisi käyttää
mukavia välineitä eikö vaan, ilkivalta taas ei.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen brought next idea :

> On Sat, 09 Jan 2016 19:45:13 +0200, TJT2 wrote:
>
>> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan dieselautolla bensa-asemalle...

>

> No nyt sitä kahvan lukitusmekanismia olisi kaivannut ettei tarvitsisi
> painaa sitä metallista kylmää liipasinta koko ajan.
>
> Voisihan sen liipasimen päällystää esimerkiksi muovilla jolloin metalli
> ei olisi sormia vasten, eikä se paljon maksaisi. Mutta ilkivaltahan sen
> rikkoisi kuten sen pistoolikahvan lukitusmekanisminkin. Ilminenhän ei
> näitä riko omaksi haitakseen, sillä silloinhan meille annetaan vaan mallia
> "metrin mittainen rautatiekisko" - välineitä käyttöön, sillä muutenhan
> joku vääntäisi vähän pitermmän solmuunn ja ihmisethän haluaisi käyttää
> mukavia välineitä eikö vaan, ilkivalta taas ei.

Jos joku haluiaisi tehdä ilkivaltaa, niin onnistuisi se edelleenkin.
Vaikka vetämällä nippusiteen siihen kahvaan ja antamalla lorottaa
bensaa sitten maastoon.

--
JiiHoo:
"Puakki vaikuttaisi helvetin fiksulta elleivät sen kirjoitukset olisi
niin saatanan typeriä."

[Reijo Korhonen]

On Mon, 18 Jan 2016 09:09:44 +0200, JiiHoo wrote:

> Jos joku haluiaisi tehdä ilkivaltaa, niin onnistuisi se edelleenkin.
> Vaikka vetämällä nippusiteen siihen kahvaan ja antamalla lorottaa bensaa
> sitten maastoon.

Luulen että bensapistoolin lukitusmekanismi ei olisi ongelna ainakaan
kylmäasemilla miillä kun bensan tulo lakkaa siinä vaiheessa kun
luottokortin tililtä otettu varaus loppuu ja se taiaa loppu 90 eron
paikkeilla eli ei sensaa saa kuin 70 litran paikkeilla. Tai olisi se
varauksen maksi 120 euroa, mutta ei sillä bensaa saa lorotettruas
äärettömiin maaston ennen kuin pitää antaa uudet saldot tililtä.

Poiastivat bensapunpun lukitusmekanismit muistaakseni siksi, että
lämminasemnilla on korttimittareiden lisäksi kassallakin maksettavia
mittareita ja niissä tuo kuvaamasi kiusanteko onnistuu. mutta muiistan
myös kuulleeni että ne lukitusmekanismit eivät tahtoneet pysyä kunnossa
vaan joku niitä rikkoi.

Syystä tai tpisesta noita bensapistoolin lukitusmekanismeja ei kuitenkaan
mnylypäivänä kuuri missään ole, jolloin näill'ä pakkasdilla on pidettävä
sormia bensapistoolin liipasinta vasten ja se on kovin kylmää puuhaa se,
kun tuo liipasin on täyttä metallia ja johtaa pakkasen hyvin sormiin. On
siinä bensapistoolissa muovia nytkin, joten kyllä sitä muovia voisi
liipasimeenkin laittaa.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Otto J. Makela]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote:

> Syystä tai tpisesta noita bensapistoolin lukitusmekanismeja ei
> kuitenkaan mnylypäivänä kuuri missään ole, jolloin näill'ä pakkasdilla
> on pidettävä sormia bensapistoolin liipasinta vasten ja se on kovin
> kylmää puuhaa se, kun tuo liipasin on täyttä metallia ja johtaa
> pakkasen hyvin sormiin. On siinä bensapistoolissa muovia nytkin,
> joten kyllä sitä muovia voisi liipasimeenkin laittaa.

Taksikuskilta opittu vihje: useimpien autojen polttoainekorkki on
juuri sopivan kokoinen tuohon liipasimen väliin.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[TJT2]

Reijo Korhonen wrote:
> On Sat, 09 Jan 2016 19:45:13 +0200, TJT2 wrote:
>
>> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan dieselautolla bensa-asemalle...
>
> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan bensaautolla bensa-asemalle
> näillä pakkasilla, -24. Näpithän siinä hommassa mainasivat paleltua,

Oliko kyseessä se toisessa viestisssäsi mainitsema pikkuauto vai joku
ihmeauto (Saab?) jolla tarkenee ajella paljain käsin kaikissa olosuhteissa?

> siiä pistoorikahvan liipasin pon metallia ja metallihan johtaa
> tunnetusti hyvin lämpöä, eikun kylmää, suoraan sormiini. Oli minulla
> rujjaset, mutta olisi näemmä pitänyt olla paksummat tai jopa kahdet.

Ruijaset?? Näppylähanskatkin riittää...

> Ja maksukortin tietoja oli pakko antaa kylmäasemalla kylmässä ilman
> rukkasia.

Minä käyn yleensä asemalla, jossa voi maksaa setelillä tiskillä.

> No nyt sitä kahvan lukitusmekanismia olisi kaivannut ettei tarvitsisi
> painaa sitä metallista kylmää liipasinta koko ajan.

Kummallista, ei minulla ole tuollaista ongelmaa, ehkä otan sitä bensaa
kerralla niin vähän että ohut näppylähansa riittää suojaksi. Siis nykyään,
joskus nuorena tuli joskus otettua kerralla noin 100 litraa kun sellainenkin
auto jonkin aikaa oli.

> Voisihan sen liipasimen päällystää esimerkiksi muovilla jolloin
> metalli ei olisi sormia vasten, eikä se paljon maksaisi. Mutta
> ilkivaltahan sen rikkoisi kuten sen pistoolikahvan
> lukitusmekanisminkin. Ilminenhän ei näitä riko omaksi haitakseen,

Mene nyt hyvä mies tokmannille tai säästötaloon tms halpiskauppaan ja osta
nahkahanskat. Ei maksa paljon, ja ihan varmasti kestävät tuossa käytössä,
sen sijaan polttopuiden teossa tms voi käydä niin, että hanskaan alkaa
ilmestyä reikiä...

--
--TJT--

[TJT2]

Reijo Korhonen wrote:
> Paitsi nämä uudenaikaiset moottorit. Jouduin käyttämään vara-autoa,
> sellaista pientä joka mielestäni oli kyllä bensa-mallia ja pakkanen
> oli kova, lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Siinä se oli
> korjaamon pihassa käynnissä. Eli periaatteessa jo käyntilämmin. Juu,
> ehkä moottorin puolesta, mutta ei sitä lämpöä tullut ohjaamon
> puolelle ollenkaan, ei missään vaiheeessa.

Kai sinulla oli puhallin päällä? Ja lämmönsäätövipu punaisessa ääripäässä?
Kierrätitkö sisäilmaa vai otitko ulkoa sitä lähes -30 asteista?

> Siltä se tuntui.

Kyllä sen tuntee, kun laittaa paljaan käden siihen ilman ulostuloaukon
eteen.

> Rukkaset kädessä sai ajella.

Missä autossa voi ajella paljain käsin paukkupakkasilla? Ettet vaan olisi
saabisti?? No, olihan minullakin yksi Saab, lämmin se oli, sen jälkeen kun
keksin miksi se polttaa puhaltimen sulakkeen muutaman minuutin lämmittelyn
jälkeen. Olivat laittaneet jo tehtaalla kytkennän, että rele vetää sulakkeen
kautta tulevan virran suoraan maihin.

> Elikkä suhteellisesti ottaen saattaa olla niinkin , että
> diesel-moottorin parempi hyötysuhde verrattuna bensa-moottoriin on
> vuosien varrella kaventunut. Ja olot ohjaamoissa kylmentyneet.

Tai olet tullut niin vanhaksi, että kylmä tuntuu ihan eri tavalla kuin
joskus monta kymmnentä vuotta sitten. Kannattaa muuten laittaa autoon
erillinen sisätilan lämpömittari, minulla oli talon ulkoseinässä sellainen
pyöreä josta katkesi varsi, ja huomasin että se pyöreä osa sopii juuri
sopivasti yhden autoni mukitelineeseen (tai mitä ne pyöreät kolot onkaan,
koskaan mitään mukeja autossa tarvinnut...). Itseasiassa minulla on useita
pyöreitä lämpömittareita, joista on se varsi poikki, yksi on jääkaapissa,
toinen olohuoneen pöydällä, kolmas saunan eteisessä jne. Ilmeisesti se varsi
suunniteltu tahallaan niin heikoksi, että katkeaa ja asiakas ostaa uuden kun
ovat niin halpoja...!? Yksi tosin kesti talon seinässä niin kauan, että
aurinko alkoi tuhota sitä muovia, valkoinen muuttui ihan ruskeaksi.

--
--TJT--

[Reijo Korhonen]

On Sat, 30 Jan 2016 09:24:12 +0200, TJT2 wrote:

> Reijo Korhonen wrote:
>> Paitsi nämä uudenaikaiset moottorit. Jouduin käyttämään vara-autoa,
>> sellaista pientä joka mielestäni oli kyllä bensa-mallia ja pakkanen oli
>> kova, lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Siinä se oli
>> korjaamon pihassa käynnissä. Eli periaatteessa jo käyntilämmin. Juu,
>> ehkä moottorin puolesta, mutta ei sitä lämpöä tullut ohjaamon puolelle
>> ollenkaan, ei missään vaiheeessa.
>
> Kai sinulla oli puhallin päällä? Ja lämmönsäätövipu punaisessa
> ääripäässä?
> Kierrätitkö sisäilmaa vai otitko ulkoa sitä lähes -30 asteista?

Totta kai oli kaikki napit tapissa ja puhallin päällä, jotta lasit
pysyvät huurteettomina. En minä vieraasta autosta mitään sisäilman
kierrätyssäätöä tietenkään löytänyt. Enkä osannut kyllä etsiäkään, silläö
minulla on auto, joka moottorin lämmettyä kyllä nostaa -26 asteisen ilman
+20 asteiseksi ja raikas ilma on parempaa kuin koko ajan sisällä kiertävä
sama ilma, jossa hiilidioksipitoisuus ja kosteus koko ajan nousee.

>
>> Siltä se tuntui.
>
> Kyllä sen tuntee, kun laittaa paljaan käden siihen ilman ulostuloaukon
> eteen.
>
>> Rukkaset kädessä sai ajella.
>
> Missä autossa voi ajella paljain käsin paukkupakkasilla?

Peugeot 405, viime vuosituhannen malli. Aika pitkälle sitäkin taaksepäin.
Niissä moottori tuottaa sen verran hukkalämpöä ja lämmityslaitekin
saattaa olla tehokas, joten kun moottori lämpiää, voi ajella paljain
käsin aika lailla kaikissa lämpötiloissa joita missä päin tahansa Suomea
esiintyy. Luuolen että testiä en ole vielä tehnyt kuitenkaan yli 40
asteen pakkasilla. Kyllähän moottorin lämpoiäminen kestää tuossakin sitä
kauemmin, mitä kylmempää on ja pahimmilla pakkasilla kannattaa virittää
jokin tuulisuoja moottorin eteen, muttas noin vanhaan autoon sen voi
viritellä vaikka pahvista, sopiva kolo löytyy. Aika harvoin on ollut
tarvetta tälläiseen. Mutta kyllä kylmä tuntuu tuossakin autossa.
Vaihteisto on jäykkä paukkupakkasilla ja muistuttaa että alkukilometrit
on syytä ottaa hissukseen. Niin muuten jäykistyy jousituskin, joten aika
lailla kivireellä mennään. Ja mekaaninen nopeusmittarin vaijerikin pitää
ääntä ja mittarin viisari heiluu hurjasti, muistuttaen, että ehtreme,
kokemus on menossa. Kaikki kuitenkin rouhoittuu kun muutama kilometri on
menty, kuskikin ;-)

Ei kaikki viime vuosituhannen tekniikka ole noin tehokasta. Kokemusta on
esim. Polski Fiatista, jossa paukkupakkasilla hytti ei juurikaan
lämmennyt, vaikka siinäkin mitä ilmeisimmin moottori tuotti paljonkin
hukkalämpöä, kulutus oli sitä luokkaa. Mutta laseja se ei huurtanut.
Lämmityslaitteenb teholla ja lasien huurtumisella ei välttämättä ole
yhteyttä, sillä olen ollut sellaisessakin kyysiddä, jossa hytti oli
lämmin, mutta huursi laseja jos kaikki isyuinpaikat olivat käytössä.
Muistaakseni japanilainen merkki.

> Ettet vaan
> olisi saabisti??
> No, olihan minullakin yksi Saab, lämmin se oli, sen
> jälkeen kun keksin miksi se polttaa puhaltimen sulakkeen muutaman
> minuutin lämmittelyn jälkeen. Olivat laittaneet jo tehtaalla kytkennän,
> että rele vetää sulakkeen kautta tulevan virran suoraan maihin.

Eli jonkinlainen kytkentävika?

>
>> Elikkä suhteellisesti ottaen saattaa olla niinkin , että
>> diesel-moottorin parempi hyötysuhde verrattuna bensa-moottoriin on
>> vuosien varrella kaventunut. Ja olot ohjaamoissa kylmentyneet.
>
> Tai olet tullut niin vanhaksi, että kylmä tuntuu ihan eri tavalla kuin
> joskus monta kymmnentä vuotta sitten.

Ehkä näinkin, mutta kyllä minusta dieselautot olivat jäisiä jo monta
kymmentä vuotta sitten, hirveitä pelejä paukkupakkasilla. Talvitakkia ei
tarvinnut availla silloinkaan. ;-)

> Kannattaa muuten laittaa autoon
> erillinen sisätilan lämpömittari, minulla oli talon ulkoseinässä
> sellainen pyöreä josta katkesi varsi, ja huomasin että se pyöreä osa
> sopii juuri sopivasti yhden autoni mukitelineeseen (tai mitä ne pyöreät
> kolot onkaan,
> koskaan mitään mukeja autossa tarvinnut...). Itseasiassa minulla on
> useita pyöreitä lämpömittareita, joista on se varsi poikki, yksi on
> jääkaapissa,
> toinen olohuoneen pöydällä, kolmas saunan eteisessä jne. Ilmeisesti se
> varsi suunniteltu tahallaan niin heikoksi, että katkeaa ja asiakas ostaa
> uuden kun ovat niin halpoja...!? Yksi tosin kesti talon seinässä niin
> kauan, että aurinko alkoi tuhota sitä muovia, valkoinen muuttui ihan
> ruskeaksi.

Olen siirtynyt digiaikaan tässä ilomeisesti jo viime vuosituhannella.
Sama mittari näyttää sekä ulkolämpötilan että sisälämpötilan. Mutta ei
ihan tarkasti, pari astetta ehkä ylöspäin, mutta virhe on sama
lämpötilasta riippujmatta, joten kalibrointi ei ole mittarissa, vaan
omassa päässä ;-)



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Sat, 30 Jan 2016 09:37:21 +0200, TJT2 wrote:

> Reijo Korhonen wrote:
>> On Sat, 09 Jan 2016 19:45:13 +0200, TJT2 wrote:
>>
>>> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan dieselautolla bensa-asemalle...
>>
>> Olosuhteiden pakosta jouduin ajamaan bensaautolla bensa-asemalle näillä
>> pakkasilla, -24. Näpithän siinä hommassa mainasivat paleltua,
>
> Oliko kyseessä se toisessa viestisssäsi mainitsema pikkuauto vai joku
> ihmeauto (Saab?) jolla tarkenee ajella paljain käsin kaikissa
> olosuhteissa?

Omalla autolla, jola voi ajella paljain käsin, kun moottori on lämmin.
Joskus siihen menee kauemmin ja rukkasia tekee mieli käyttää alkumatkasta
ja ne on aina mukana. Myös bensaa lisätessä, mutta olisi näemmä pitänyt
olla vieläkin paksummat rukkaset bensamittarin pistoolinkhavan metallista
liipasinta vasten. Talavellisen paksujen rukkasten vällyjen läpi tuntui
jääkylmä -26 metalli heti läpi. Metallihan johtaa tunnetusti lämpöä tai
kylmää.

>
>> siiä pistoorikahvan liipasin pon metallia ja metallihan johtaa
>> tunnetusti hyvin lämpöä, eikun kylmää, suoraan sormiini. Oli minulla
>> rujjaset, mutta olisi näemmä pitänyt olla paksummat tai jopa kahdet.
>
> Ruijaset?? Näppylähanskatkin riittää...

Ei ne näppylähanskat riitä yli 25 pakkasilla. Eräs mies teki halkoja
näppylähankoilla hieman yli puoli tuntia, mutta alle tunnin. Eli keho
tuotti koko ajan lämpöä. Sormet paleltuivat todella pahasti eli
lopputulos oli toisen asteen paleltumat ja seuranta, etteivät sormet
pääse menemään kuolioon. Kynsien takaisin kasvaminen ei ollut varmaa.Ne
eivät parane entiseen kuntoon enää tässä elämässä.

>> Ja maksukortin tietoja oli pakko antaa kylmäasemalla kylmässä ilman
>> rukkasia.
>
> Minä käyn yleensä asemalla, jossa voi maksaa setelillä tiskillä.

Tämä onkin hyvä konsti.

>> No nyt sitä kahvan lukitusmekanismia olisi kaivannut ettei tarvitsisi
>> painaa sitä metallista kylmää liipasinta koko ajan.
>
> Kummallista, ei minulla ole tuollaista ongelmaa, ehkä otan sitä bensaa
> kerralla niin vähän että ohut näppylähansa riittää suojaksi. Siis
> nykyään,
> joskus nuorena tuli joskus otettua kerralla noin 100 litraa kun
> sellainenkin auto jonkin aikaa oli.

Itsellä on iso tankki. Sinulla on varmaan pieni kulutus ja kymmenen
litraa riittää. Itselläö kulutus ja tankki on iso. Alta viittäkymmentä
litraa en tankkaa juuri koskaan. Mutta tankkauskertoja on harvakseltaan.
Ei edes joka kuussa.

>> Voisihan sen liipasimen päällystää esimerkiksi muovilla jolloin metalli
>> ei olisi sormia vasten, eikä se paljon maksaisi. Mutta ilkivaltahan sen
>> rikkoisi kuten sen pistoolikahvan lukitusmekanisminkin. Ilminenhän ei
>> näitä riko omaksi haitakseen,
>
> Mene nyt hyvä mies tokmannille tai säästötaloon tms halpiskauppaan ja
> osta nahkahanskat. Ei maksa paljon, ja ihan varmasti kestävät tuossa
> käytössä,

On moinulle nahkahanskoja kertynyt. Autohanskoissa ei ole pehnusteita. Ne
on kesäkäyttöön. Ei paljon auta -26 asteessa metallia vasten. Kestävät
varmasti kyllä vaikka isältä pojalle.

> sen sijaan polttopuiden teossa tms voi käydä niin, että hanskaan alkaa
> ilmestyä reikiä...

Jaa, miksihän?



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 30.1.2016 9:24, TJT2 wrote:
> Missä autossa voi ajella paljain käsin paukkupakkasilla?

Opel Corsa 2007 ja Opel Astra 2011 sisältävät ratin lämmittimen. Tuo on
kyllä tärkeämpi mukavuusvaruste kuin penkin lämmitin, joten aion kyllä
tarkkaan huolehtia, että seuraavassa autossakin on tuollainen.

Se lämmittää 5 minuutissa ratin niin lämpöiseksi, että ihan tekee mieli
riisua ne eristävät rukkaset pois käsistä, jotta sormet lämpiävät kunnolla.

Liikennevaloissa varmaan ihmiset ihmettelevät, kun paikalla seistessäkin
pidän kädet visusti ohjauspyörällä autokoulutyyliin. :)

> Kannattaa muuten laittaa autoon
> erillinen sisätilan lämpömittari

Tuollaista olen itsekin joskus harkinnut, mutta en ole keksinyt sille
fiksua sijoituspaikkaa. Siellä missä sen näkee helposti lukea, se on
liiankin näkösällä ja rumentaa ohjaamoa. Toisaalta, ohjaamon lämpötila
vaihtelee puolen metrin alueellakin jopa kymmeniä asteita, niin aika
turhalta tuollainen lämpömittari tuntuu.

Silloin kun muovisen säilytyslokeron pohjalla on vielä pakkasta, niin
pään korkeudella voi olla jo +22 C. Tai kun puhallin puskee +40 C ilmaa
kuljettajan kaasujalalle, niin kytkinjalka nojaa +5 C "ulkoseinää"
vasten. Tai autoon saapuessa apukuljettan penkille sijoitettu
sähkölämmitin on jo puhaltanut sen viereen kiinnitetyn lämpömittarin +27
C asteeseen, mutta koko muu ohjaamo on vasta +5 C.

Joten, aika turha kapine se sisälämpömittari on. Säätelee sitten vaan
sitä puhaltimen lämpötilaa sen mukaan millainen fiilis ja vaatetus on
itsellä, tai sitten vaimo säätelee oman mielensä mukaan. :)

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Mon, 01 Feb 2016 21:27:52 +0200, Asko wrote:

> On 30.1.2016 9:24, TJT2 wrote:
>> Missä autossa voi ajella paljain käsin paukkupakkasilla?
>
> Opel Corsa 2007 ja Opel Astra 2011 sisältävät ratin lämmittimen. Tuo on
> kyllä tärkeämpi mukavuusvaruste kuin penkin lämmitin, joten aion kyllä
> tarkkaan huolehtia, että seuraavassa autossakin on tuollainen.

Kumma juttu, etten ole ikinä ymmärtänyt sen paremmin penkinlämmittimen
kuin ratinlämmittimenkään tarpeellisuutta. No, penkinlämmitin on ollut
rikki niin kauan kuin nykyinen autoni on minulla ollut ja ratinlämmitintä
siinä ei ikinä ole ollutkaan. Aika harvoin autoa käytän, mutta kun
käytän, niin aika usein auto lähtee tallista. Ei se silloin jäinen ole,
joten ei noita lisävarusteita osaa kaivata.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Mikko Saukkoriipi]

Eiköhän lähtökohtaisesti minkään ominaisuuden tarpeellisuutta ei voi
ymmärtää ennen kuin sitä on pidemmän aikaa käyttänyt. Jos olet vuoden
verran käyttänyt ratinlämmitintä ja olet sen jälkeen valmis luopumaan
siitä, niin silloin voinet sanoa sitä tarpeettomaksi.

[JiiHoo]

Mikko Saukkoriipi has brought this to us :

Itse ainakin totean, että kylmä ratti on veemäinen eikä se siitä kyllä
lämpene ihan äkkiä, kun 20 asteen pakkasesta auton käynnistää.

Toinen asia, mikä ei kyllä ilmene missään auton teknisistä tiedoista,
vaan pitäisi vain koeajaa kylmällä ilmalla, on että huomasin yhden
halvan pikkuauton puskevan oven puolelta ihan pirun kylmää.

Johtuu siitä, että ovessa ei ole mitään eristeitä vaan, kylmä metalli
saa hohkata sitä kylmyyttä vapaasti. Kalliimmissa autoissa on myös
jotain lämpöikkunoita, että ikkunankaan puolelta ei tule niin kylmää
kuin halpiksissa.

Eli vaikka auton lämmittimestä tulisi kuinka kuumaa ja ilma auon
sisällä on jo lämmintä, niin oven puolelta hohkaa kuitenkin jatkuvasti
ihan pirun kylmää vasenta kylkeä päin.

Ei ole kyllä hyvä.

--
Lisäilen lentäviä lauseita siguun, kun jotain tulee mieleen

[Asko]

On 2.2.2016 10:36, Mikko Saukkoriipi wrote:
> Eiköhän lähtökohtaisesti minkään ominaisuuden tarpeellisuutta ei voi
> ymmärtää ennen kuin sitä on pidemmän aikaa käyttänyt. Jos olet vuoden
> verran käyttänyt ratinlämmitintä ja olet sen jälkeen valmis luopumaan
> siitä, niin silloin voinet sanoa sitä tarpeettomaksi.

Juuri noin. Niinhän sitä vielä 90-luvun alussa haukuttiin
ilmastointiakin juppien leluksi, mutta niin vain on sekin yleistynyt
kansanautoihin eikä moni suostuisi enää ilmastoimatonta autoa ostamaan.

Itse käytän ratinlämmitintä kesälläkin, jos aamulla on alle +15 C
lämmintä. Kun kävelymatkat kotona ja toimistolla ovat lyhyitä, niin
hanskoja ei tarvi ottaa ollenkaan mukaan ennenkuin jossain nollakelillä.
Bussipysäkeillä seistessä pitäis olla hanskat jo +10 C kelissä. Toki
minulla on autossa kyllä hätävarana pipo, topparukkaset, toppahaalari ja
huomioliivi, mutta niille ei vielä ole ollut käyttöä.

Töissä minullakin on auto lämpimässä parkkihallissa, mutta kyllä se
ratinlämmitin tulee aina sieltäkin lähtiessä tökättyä päälle ja usein
myös penkinlämmitin hetkeksi aikaa. Ratinlämmittimessä on "ajatukset
lukeva" termostaatti, niin se saa olla päällä koko matkan eikä missään
vaiheessa polta/hiosta liikaa sormia.

-Asko

[Asko]

On 2.2.2016 11:18, JiiHoo wrote:
> Eli vaikka auton lämmittimestä tulisi kuinka kuumaa ja ilma auon sisällä
> on jo lämmintä, niin oven puolelta hohkaa kuitenkin jatkuvasti ihan
> pirun kylmää vasenta kylkeä päin.

Tähän vaikuttaa paljon oma pukeutuminen. Jos ajelee pitkät kalsarit
jalassa ja toppatakki päällä, ei tuo haittaa.

Mutta, meilläkin vaimo vaatii melkein +25 C kabiiniin, niin minä olen
joskus talvellakin joutunut ajamaan T-paita päällä välttääkseni
hikoilun. Silloin kyllä olen huomannut, että vasen käsivarsi jäähtyy jos
ulkona on -10 C ja 80 km/h ajoviima. Niinpä nykyään tulee pidettyä edes
jotain pitkähihaista paitaa, mutta kyllä silloinkin vasen käsivarsi
tuntuu vähän viileämmältä. Ratinlämmitin toki auttaa tähänkin ongelmaan
- kun sormissa kiertää lämmin veri, pitää verenkierto käsivarrenkin
lämpöisenä.

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Tue, 02 Feb 2016 21:56:15 +0200, Asko wrote:

> On 2.2.2016 11:18, JiiHoo wrote:
>> Eli vaikka auton lämmittimestä tulisi kuinka kuumaa ja ilma auon
>> sisällä on jo lämmintä, niin oven puolelta hohkaa kuitenkin jatkuvasti
>> ihan pirun kylmää vasenta kylkeä päin.
>
> Tähän vaikuttaa paljon oma pukeutuminen. Jos ajelee pitkät kalsarit
> jalassa ja toppatakki päällä, ei tuo haittaa.

Haittaa se, mutta vähemmän.

>
> Mutta, meilläkin vaimo vaatii melkein +25 C kabiiniin, niin minä olen
> joskus talvellakin joutunut ajamaan T-paita päällä välttääkseni
> hikoilun. Silloin kyllä olen huomannut, että vasen käsivarsi jäähtyy jos
> ulkona on -10 C ja 80 km/h ajoviima. Niinpä nykyään tulee pidettyä edes
> jotain pitkähihaista paitaa, mutta kyllä silloinkin vasen käsivarsi
> tuntuu vähän viileämmältä. Ratinlämmitin toki auttaa tähänkin ongelmaan
> - kun sormissa kiertää lämmin veri, pitää verenkierto käsivarrenkin
> lämpöisenä.

Uskon että jäinen ratti on inhottava, vaikka en ole sitä kokenut enkä
myöskään sitä viime aikoina mitä se on kun auto on -20 lämmin eikä
lämpene. Uskon myös että auttot joissa korin ja ovien puolella ei ole
kunnon eristeitä ovat inhottavia. Ja ratinlämmitinkin on tarpeellinen
varuste, jos ratti on muuten jäinen. Kyllä nuo kaikki inhottavuudet
vaikuttavat myös liikenneturvallisuuteen, sillä ei jäisestä ratista saa
samanlaista voimakasta ohjausliikettä aikaiseksi, joka miellyttävän
lämpimästä ratista saa, jos tarve tulee siten välttää onnettomuus.

Autot ovat erilaisia, vaikka päältäpäin kaikki näyttävät nykyisin
samanlaisilta rumilta harmailta munilta ja useastihanh se auto tulee
ostettua/vaihdettua kesällä, jolloin ei tiedä minkälaisen talviauton saa.
Ennen luettiin TM:ää ahkeraan ja ehkä nytkin, jos auton meinaa vaihtaa.
Mutta eihän siinäkään kaikkia auitoja ja malleja ole testattu ja ainahan
se on yhden tai muutaman ihmisen mielipide mikä piirre autossa on tärkeä
mainita. Itselle joku toinen piirre olisi voinut olla paljon tärkeämpi ja
niiden ominaisuuksien toteutuksestakin on monia mielipiteitä, jotka eivät
aina käy yksiin testaajan kanssa.

Ymmärrän ihmisiä jotka pysyvät uskollisina silla yhdelle ja samalle
automerkille. Sen hyvät ja huonot puolet oppii tuntemaan ja elämäään
niiden kanssa. Jos vaihtaisi merkkiä luvassa olisi yllätyksiä, joista
kaikki eivät olisi miellyttäviä.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Kaj Stenberg]

Den tisdag 2 februari 2016 kl. 21:56:16 UTC+2 skrev Asko:

> Mutta, meilläkin vaimo vaatii melkein +25 C kabiiniin, niin minä olen
> joskus talvellakin joutunut ajamaan T-paita päällä välttääkseni
> hikoilun. Silloin kyllä olen huomannut, että vasen käsivarsi jäähtyy jos
> ulkona on -10 C ja 80 km/h ajoviima.

Mikäli oikeasti vaivaa niiin kanattaisi korjata/korjauttaa oviseudun eristystä. Ellei kyseessä ole joku ihan antiikkiauto niin -10 ja 80km/h ei ole semmoisia ääriolosuhteita että pitäisi edes huomata.

--
Kaj

[Kaj Stenberg]

Den onsdag 3 februari 2016 kl. 16:58:58 UTC+2 skrev Reijo Korhonen:

> Mutta eihän siinäkään kaikkia auitoja ja malleja ole testattu ja ainahan
> se on yhden tai muutaman ihmisen mielipide mikä piirre autossa on tärkeä
> mainita. Itselle joku toinen piirre olisi voinut olla paljon tärkeämpi ja
> niiden ominaisuuksien toteutuksestakin on monia mielipiteitä, jotka eivät
> aina käy yksiin testaajan kanssa.

Keskeisin on se oma käyttötarkoitus. Edellisellä työpaikallani oli ulkoparkki, olisin _todellakin_ halunnut tuulilasilämmitintä. Nyt en _tarvitse_ talvella autoa, ja olen vilkuillut avomalleja. Ja nykyään kilometrejäkin tulee sen verran vähän että tyydytys tehokkaasta moottorista voisi ohittaa taloudellisuus/ekologia-aspektin.
(Ja älkäämme unohtako sitä että mikäli oma mieli/munat saa boostin jostain autosta, sekin on ihan oikea ostospäätöksen parametri ;-)

--
Kaj

[John Smith]

Pojan mopoautossa aikanaan oli ovet todella kylmiä ja vetoisia pakkasella.
Sen koko häkkyrän painorajoitus oli 360 kg, jolla ei ihmeitä tehdä
ääni/lämpöeristeille.
Ohutta muovia joka puolelle järeätä runkoa.
Pojan autoon karautti kerran farkkupösö, jonka kuski heilutti kaverilleen.
Pösö jäi odottamaan hinausta ja poika ajeli kotiin.
Muoviosia rikkoutui repullinen, mutta runko ei edes hätkähtänyt.

[Asko]

On 3.2.2016 17:33, Kaj Stenberg wrote:
> Ellei kyseessä ole joku ihan antiikkiauto niin -10 ja 80km/h ei ole semmoisia ääriolosuhteita että pitäisi edes huomata.

No joo, ehkä se oli lähempänä -20 C. En muista, kun niin harvoin tulee
talvisin ajeltua T-paitasillaan. Ajeletko sinä useinkin T-paidassa, vai
mistä noin varma mielipide?

-Asko

[Asko]

On 3.2.2016 18:01, John Smith wrote:
> Ohutta muovia joka puolelle järeätä runkoa.
> Pojan autoon karautti kerran farkkupösö, jonka kuski heilutti kaverilleen.
> Pösö jäi odottamaan hinausta ja poika ajeli kotiin.
> Muoviosia rikkoutui repullinen, mutta runko ei edes hätkähtänyt.

Järeä runko? Googlen kuvahakuun kun kirjoitan "mopoauto paloi" niin näen
kuvia, joissa on jäljellä peltivanteet ja istuinten putkirungot. Kaikki
muut "kantavat rakenteet" ovat haihtuneet savuna ilmaan.

-Asko

[JiiHoo]

Reijo Korhonen laid this down on his screen :

> Ymmärrän ihmisiä jotka pysyvät uskollisina silla yhdelle ja samalle
> automerkille. Sen hyvät ja huonot puolet oppii tuntemaan ja elämäään
> niiden kanssa. Jos vaihtaisi merkkiä luvassa olisi yllätyksiä, joista
> kaikki eivät olisi miellyttäviä.

Ymmärrän oikein hyvin silloin, kun auton kanssa ei ole ollut ongelmia.
Mutta en vain tajua niitä, jotka ostavan vanhan murheenkryynin tilalle
ihan samanlaisen romun.

Tai sen verran takaisin, että jos harrastaa autojen korjausta, niin
silloin voi vanha tuttu romu olla parempi vaihtoehto, kun siihen on jo
valmiiksi oikeat erikoistyökalut ja varaosiakin.

Mutta kun useimmat ihmiset korjauttavat sen autonsa korjaamolla.

--
Sitä luulisi, että feministit olisivat myös huolissaan raiskausten
kasvusta.
Yllättäen turvapaikanhakijoiden raiskailu nyt vain kuuluu elämään ja
unelmaan.

[John Smith]

Asko wrote:
> mopoauto paloi
Sattuuhan noita.

[MStr]

On 3.2.2016 18:01, John Smith wrote:

> Ohutta muovia joka puolelle järeätä runkoa.
> Pojan autoon karautti kerran farkkupösö, jonka kuski heilutti kaverilleen.
> Pösö jäi odottamaan hinausta ja poika ajeli kotiin.
> Muoviosia rikkoutui repullinen, mutta runko ei edes hätkähtänyt.

Minkä merkkinen mopoauto? Tuollaisen voisi jopa harkita hankkivan.

++MStr

[John Smith]

Ligier

[Reijo Korhonen]

On Wed, 03 Feb 2016 18:01:30 +0200, John Smith wrote:

> Muoviosia rikkoutui repullinen, mutta runko ei edes hätkähtänyt.

Mopoauton dieselmoorrisilla on kuitenkin niin alhainen tilavuusmaksimi,
ettei sellainen voi mitenkään määrättömän raskasta rakennetta liikuttaa.
Siksi mopoauton rungolla ja sen päällisellä on käytännön painomaksimi,
joten se runkokin tehdään kevyestä metallista. Veikkaan alumiinia. Jota
varmaan käytettäisiin autoissakin enemmän jos se ei olisi niin kallista.
Titaanikin on kevyttä ja varsin kestävää, todistettu silmälasien
kehyksissä. Ei syövy millään vaikka olisi voimakaskin hiki jolla
syovyttää teräksenkin vaikka olisi mitren hyvää terästä tahansa. No,
kuvittelen että kevyt, mutta luja rakenne on kallis. Ja eikös ne
mopoautot maksa enemmän kuin samankokoiset oikeat autot ja jotain niistä
jää puuttumaan autoon verrattuna, muutakin kuin maksimiajonopeus.

Meilläpäin ajelee aina silloin tällöin mopoautoilijoita, joiden
ajopelissä kaasussa on vain kaksi asentoa on ja off ja kun mopoautossa ei
taida missään olla vaihteita vaan se vanha tuttu variaattori, niin
hyvinhän nuo tuntuu kiihtyvän viiteenkymppiin hetkessä, nopeammin kuin
useimmat henkilöautot, jotka jäävät yleensä neljäänkymppiin, se kun on
nopeusrajoitus keskustan tuntumassa. Ohjausta saisivat noissa
mopoautoissa pikkaisen parantaa. Ei ole nimittäin kivaa kun risteyksessä
tuollainen mopoauto tulee omaa kaistaa vastaan nelipyöräluisussa elikkä
on leikannut liian paljon risteyksessä ajolinjaansa. Voi tietysti olla
vika renkaissakin kun ajolinja ei pidä. Tai sitten siinä kaasussa jossa
on vain on ja off ja risteyksessä pitäisi hetkeksi päästää offille ;-)

Aikansa ajelevat, korjeintaan vuoden tai pari, mutta sitten heitä ei enää
näy, ainakaan sitä mopoautoa.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 7.2.2016 12:27, Reijo Korhonen wrote:
> Mopoauton dieselmoorrisilla on kuitenkin niin alhainen tilavuusmaksimi,
> ettei sellainen voi mitenkään määrättömän raskasta rakennetta liikuttaa.
> Siksi mopoauton rungolla ja sen päällisellä on käytännön painomaksimi,
> joten se runkokin tehdään kevyestä metallista. Veikkaan alumiinia.

Onhan niiden omapainolla myös lain säätelemä maksimi, 350 kg. Dieselin
iskutilavuutta ei ole rajoitettu, vaan teho on rajoitettu max 4 kW kuten
kaksipyöräisillä mopoillakin.

> Aikansa ajelevat, korjeintaan vuoden tai pari, mutta sitten heitä ei enää
> näy, ainakaan sitä mopoautoa.

Luonnollisesti moni teini lopettaa mopoautoilun 3 vuoden jälkeen, kun
saa B-kortin. Mutta, olisi mielenkiintoista nähdä jotain tilastotietoa,
että moniko 3-vuotias mopoauto on vielä liikennekelpoinen ja paljonko
niillä mahtaa olla kilsoja mittarissa.

Ja jos tavallisista henkilöautoista on ehtinyt kolmivuotiaina mennä
"lunastukseen" X,xx %, niin mikähän tuo prosenttiluku olisi mopoautojen
osalta? ;)

Kai noita mopoautojakin sentään jonkin verran jälleenmyydään, etteivät
sentään ihan kertakäyttökamaa ole - ainakaan tyttöjen käytössä? :)

-Asko

[JiiHoo]

After serious thinking Asko wrote :

> On 7.2.2016 12:27, Reijo Korhonen wrote:
>> Mopoauton dieselmoorrisilla on kuitenkin niin alhainen tilavuusmaksimi,
>> ettei sellainen voi mitenkään määrättömän raskasta rakennetta liikuttaa.
>> Siksi mopoauton rungolla ja sen päällisellä on käytännön painomaksimi,
>> joten se runkokin tehdään kevyestä metallista. Veikkaan alumiinia.
>
> Onhan niiden omapainolla myös lain säätelemä maksimi, 350 kg. Dieselin
> iskutilavuutta ei ole rajoitettu, vaan teho on rajoitettu max 4 kW kuten
> kaksipyöräisillä mopoillakin.
>

Ihmettelen vaan, että miksi suomessa ei ole ollenkaan myynnissä noita
mopoautoista seuraavia, jonka virallista nimeä en nyt jaksa googlata.

Käytännössä ovat täysin samoja pelejä kuin mopoautot, mutta moottorin
tehoja saa olla enemmän eikä huippunopeutta ole kai mitenkään rajattu.
Rajauksena toimii se kuinka kovaa joku vehje liikkuu sillä 10 tai 20 kW
teholla. Jonka saa ihan samoilla moottoreilla kuin mitä mopoautoissa on
vakiona, mutta tehot on kuristettu.

Siihen luonnollisesti vaaditaan ajokortti.

Noi jotkun mönkijät taitavat muuten mennä tuohon autoluokkaan, mutta
yhtään mopoauton näköistä peliä ei ole.

Vaikka sanoin etten jaksa googlettaa, niin googletimpa kuitenkin Aixam
Crosover GTI:n. Hieno nimi.

Tekniset tiedot 500 cc bensakoneelle. Myös diesel löytyy. Jostain
käsittämättömästä syystähän mopoauton moottorina saa olla vain diesel,
jonka teho on rajattu 4 kw tai 50 kuutioinen bensakone, jonka tehoa ei
ole rajattu. Ymmärettävistä syistä kukaan ei mokomaa moottoria
mopoautoon laita, kun se on laiska ihan normimopossakain.

Teho 15 kW
Huippunopeus 98 km/h.
Kulutus 6 litraa sadalla, joten ei ole kyllä erityisen pihi.

--
On erittäin järkevää olla varuillaan mamun lähistöllä. Mieluummin olen
rasisti kuin ilman lompakkoani.

[Asko]

On 7.2.2016 16:25, JiiHoo wrote:
> Ihmettelen vaan, että miksi suomessa ei ole ollenkaan myynnissä noita
> mopoautoista seuraavia, jonka virallista nimeä en nyt jaksa googlata.

Minä en ihmettele ollenkaan.

Vaikka kuinka olisi ajokortti, niin ei se 400 kg "mopoautosta seuraava"
muovikoppero muutu yhtään turvallisemmaksi 98 km/h marssivauhdissa. On
kyllä niin vaaralliselta kuulostava laitos, että ihan hyvä vaan kun
nopeus on rajoitettu.

Sen sijaan olisin valmis kannattamaan Ruotsalaistyylisiä A-traktoreita,
eli henkilöautoja joiden nopeus on rajoitettu.

Jotta henkilöautosta voi tehdä A-traktorin, niin Ruotsissa vaaditaan
ymmärtääkseni muutoksia vaihdelaatikkoon ja takapenkin poistamista.

Minä olisin valmis sallimaan Suomeen sellaiset A-traktorit, joissa on
ainoastaan elekroniikalla rajoitettu henkilöauton huippunopeudeksi 45
km/h ja näin ollen ajoneuvo olisi helppo palauttaa normaaliksi
henkilöautoksi silloin kun kuljettaja täyttää 18 v. ja saa B-kortin.

-Asko

[John Smith]

Kannatan myös tätä ajatusta.
Mopoautojen hinnat ovat samalla tasolla kuin pikkuautot, paitsi että
kolariturvallisuus on oikeissa autoissa ihan eri tasolla.

[Reijo Korhonen]

On Sun, 07 Feb 2016 16:25:07 +0200, JiiHoo wrote:

> Myös diesel löytyy. Jostain
> käsittämättömästä syystähän mopoauton moottorina saa olla vain diesel,
> jonka teho on rajattu 4 kw tai 50 kuutioinen bensakone, jonka tehoa ei
> ole rajattu. Ymmärettävistä syistä kukaan ei mokomaa moottoria
> mopoautoon laita, kun se on laiska ihan normimopossakain.

Käsittääkseni dieselmoottori on mopoiautossa käytössä siksi, että se
jaksaa kuljettaa raskaampaa taakkaa kuin bensamoottori. Siis samasta
syystä miksi kuorma-autossa on useammin diesel kuin bensamoottori.

En tiedä mikä lainsäätäjän logiikka on, mutta kun kyse on mopoautosta,
niin eiköhän tuo moottorirajoituskin tule sanasta mopo, jossa saa olla se
50 kuutioinen kone, minun aikana aina bensakone ja jopa kaksitahtinen
saaastutin, hirveä peli ympäristölle, vaikka ei siinä pakoputkea
viritelty, mutta hirveä palaneen öljyn katku noista jää, näemmä vieläkin.
Mutta moottoriksi lainsäätäjä on varmastikin ajarellut mopon moottoriksi
miellettävää, ei auton moottoriksi miellettävää, sillä onhan tuon
ajamiseen oikeus kun on mopokortti. Autot ovast sitten autokortin
suorittaneille, joilla ikää on enemmän. En sano että kaikki autoa
klulöjettavatkaan olisivat 18-vuotiaina kypsiä auton rattiin, mutta onko
ne samat kypsiä sitten 50-vuotiaanakaan?

Käsittääkseni mopoautot ovat kalliimpia kuin pienet autot, joten en näe
että autoksi rekisteräitäville mopoautoille olisi markkinoita, sillä
turvattomsmpiahan ne ovat autonopeuksissa kuin autot ja
käyttäominaisuudetkin ovat heikompia. Kuika noita ostaisi, jos kerran
voisi ostaa oikean autonkin, kun hinta on kovempi, tuote huonompi?


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Sun, 07 Feb 2016 17:35:10 +0200, Asko wrote:

> Minä olisin valmis sallimaan Suomeen sellaiset A-traktorit, joissa on
> ainoastaan elekroniikalla rajoitettu henkilöauton huippunopeudeksi 45
> km/h ja näin ollen ajoneuvo olisi helppo palauttaa normaaliksi
> henkilöautoksi silloin kun kuljettaja täyttää 18 v. ja saa B-kortin.

Kokeilemisen arvoinen ajatus, sillä samalla rahalla saa turvallisemman
ajopelin jonka maksiajonopeus on sama.

Kuitenkin luulen että houkutus laittaa se takapenkki takaisin on suuri,
samoin kuin kiertää nopeusrajoittimen toiminta silloin kun poliisi ei
näe. Onhan niitä 95 km/h kulkevia rekkojakin, siis ihanh Suomen
rekisterikilvin varustettua eikä muualta tänne tulleita.

Olen minä nähnyt kyllä maantiellä 80 km/h kulkevan moponkin.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen formulated on sunnuntai :

> On Sun, 07 Feb 2016 16:25:07 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Myös diesel löytyy. Jostain
>> käsittämättömästä syystähän mopoauton moottorina saa olla vain diesel,
>> jonka teho on rajattu 4 kw tai 50 kuutioinen bensakone, jonka tehoa ei
>> ole rajattu. Ymmärettävistä syistä kukaan ei mokomaa moottoria
>> mopoautoon laita, kun se on laiska ihan normimopossakain.
>
> Käsittääkseni dieselmoottori on mopoiautossa käytössä siksi, että se
> jaksaa kuljettaa raskaampaa taakkaa kuin bensamoottori. Siis samasta
> syystä miksi kuorma-autossa on useammin diesel kuin bensamoottori.
>
> En tiedä mikä lainsäätäjän logiikka on, mutta kun kyse on mopoautosta,
> niin eiköhän tuo moottorirajoituskin tule sanasta mopo, jossa saa olla se
> 50 kuutioinen kone, minun aikana aina bensakone

Minä en tajua tuollaista logiikkaa ollenkaan, moottorin polttoaineen ei
pitäisi vaikuttaa hevonpeetä ja siksi mopoauton moottori voisi ihan
hyvin olla vaikka 250 kuutioisesta moottoripyörästä ja tehon saa
erittäin helposti rajattua sillä, että kone ei kierrä enempää kuin
siihen asti, missä kohtaa tulee 4 kw tehot vastaan.

Tosin käsittääkseni moottorin ohjauselektroniikan pitäisi kai pystyä
rajoittamaan tehoa koko kierrosalueella, joten vanhanaikaiset
tehonrajoituskeinot pitäisi olla jo jossain historian romukopassa.

--
Kansalainen Heikki Heinonen:
" Ennen vanhaan heiteltiin tomaatteja ja kananmunia, mutta kenellä
siihen olisi enää varaa."

[JiiHoo]

Asko formulated the question :

> On 7.2.2016 16:25, JiiHoo wrote:
>> Ihmettelen vaan, että miksi suomessa ei ole ollenkaan myynnissä noita
>> mopoautoista seuraavia, jonka virallista nimeä en nyt jaksa googlata.
>
> Minä en ihmettele ollenkaan.

Mutta jos minä vaikka haluaisin sellaisen ostaa, niin en todellakaan
kysy sulta lupaa siihen. Ja kun sellaisia vehkeitä myydään EU:n
alueella, niin kyllähän niiden pitäisi olla laillisia Suomessakin.
Niinhän ne mopoautotkin oli pakko hyväksyä Suomen liikenteeseen, vaikka
sitä ennen lainsäätäjä oli tehnyt kaikkensa, jotta sellaisia ei Suomen
teillä näkisi.

> Vaikka kuinka olisi ajokortti, niin ei se 400 kg "mopoautosta seuraava"
> muovikoppero muutu yhtään turvallisemmaksi 98 km/h marssivauhdissa. On kyllä
> niin vaaralliselta kuulostava laitos, että ihan hyvä vaan kun nopeus on
> rajoitettu.

Sitä nopeutta ei ole rajoitettu millään muulla tavalla kuin sillä ettei
kyseisellä tehoilla pääse lujempaa.

[Asko]

On 7.2.2016 18:38, JiiHoo wrote:
> mopoauton moottori voisi ihan
> hyvin olla vaikka 250 kuutioisesta moottoripyörästä

Kyllähän mopoautossa saa olla ihan vaikka 550 cm3 bensakone, tai
vieläkin isompi diesel:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevyt_nelipy%C3%B6r%C3%A4

-Asko

[JiiHoo]

Reijo Korhonen presented the following explanation :

Minua ainakin kovasti kyseinen toiminta arveluttaisi, jos menettäisin
ajokortin ja saisin vittumoiset sakot.

Se nyt on ikuinen keskustelunaihe, että mikä siinä mättää ettei
satakertaista rattijuoppoa voi muka mitenkään estää ajamasta.

Vaikkapa rekisteri rattijuopoista, joille ei saa myydä autoa eikä
lainata autoa. Tämä olisi luonnollisesti julkinen ja jos joku sitten
myisi auton tai lainaisi sen tälleiselle tyypille, niin niin kovat
sakot ettei varmasti tee toiste. Ja luonnollisesti vaarana joutua itse
tällaiseen rekisteriin, jolle ei autoa saa myydä eikä lainata.

Mutta toki yksityisyydensuoja ja ihmisoikeudet estävät tämän.
Rattijuopon yliajamaksi joutuneen ihmisoikeudet eivät siitä kärsi
jonkun logiikan mukaan.

--
Luotin persuihin. Minut petettiin. Nyt vituttaa.

[Asko]

On 7.2.2016 18:24, Reijo Korhonen wrote:
> Kokeilemisen arvoinen ajatus, sillä samalla rahalla saa turvallisemman
> ajopelin jonka maksiajonopeus on sama.
>
> Kuitenkin luulen että houkutus laittaa se takapenkki takaisin on suuri,
> samoin kuin kiertää nopeusrajoittimen toiminta

Minun ehdotus olisikin sellainen, että siinä suomalaisessa A-traktorissa
saisi olla kaikki alkuperäiset istuimet ja vaihteet paikoillaan, ettei
tarvi kovin isoja muutostöitä tehdä ajoneuvoluokkaa vaihtaessaan. Pelkkä
"sirun vaihto" pitäisi riittää. En näe siinä mitään isoa
liikenneturvallisuusriskiä, että 15-vuotias kuljettaa nykyistä enemmän
kavereita kyydissään 45 km/h ajonopeudella. Jospa se "autoilun hurma"
vaikka ehtisi siinä kolmen vuoden aikana vähän tasoittua, ettei tarvi
sitten 18-vuotiaana heti ekalla viikolla ajaa 160 km/h puuta päin.

Toki varmaan joku ohittaa nopeudenrajoittimen, mutta kyllähän kaikkia
kulkupelejä on viritetty iät ja ajat. Toisena ehdotuksena ehdottaisin
suomeen perustettavaksi sellainen viranomaislaitos joka keskittyisi
valvomaan tieliikennettä ja sakottaisi ankaramman mukaan mm. noita
virittelijöitä ja muitakin liikenteessä hölmöileviä. Nimeksi ehdottaisin
tälle uudelle viranomaislaitokselle "Liikkuva Poliisi" ;)

> Onhan niitä 95 km/h kulkevia rekkojakin, siis ihanh Suomen
> rekisterikilvin varustettua eikä muualta tänne tulleita.

Aika vähissä ne mun mielestä on. Tai tietysti se voi siltä näyttää, jos
oma mittari näyttää 5 km/h yläkanttiin ja rekan rajoitin sallii oikeasti
sen 89 km/h mitä laki määrää.

Toisaalta, aika vähissä on nekin rekat, jotka pitävät marssinopeutenaan
alle 80 km/h, vaikka se on suurin sallittu ajonopeus rekoille.

Kaikkein villein tilanne oli viime syksynä Lahden motarilla, kun ajelin
cruisen asetuksella 128 km/h (tod. nopeus 120 - 122 km/h) ja näin
"rekka-auton" saavuttavan minua. No ei se ihan täyskokoinen rekka-auto
ollutkaan, mutta aika isokokoinen jakeluauto, joka tuskin oli enää ihan
mikään pakettiauto. Autossa oli Ruotsin kilvet ja autovuokraamon
mainosteippaukset. Silloin piti ihan ääneen ihmetellä, kuinka niinkin
iso liiteri ylipäätään kulkee noin kovaa. Toki sen jälkeen mietin
sitäkin, että olisiko tuollaisen jakeluauton suurin sallittu nopeus 100
km/h vai mikä lie?

> Olen minä nähnyt kyllä maantiellä 80 km/h kulkevan moponkin.

Kyllähän noita joskus näkee, mutta onneksi melko harvoin. Säikähdyttävin
kokemus oli, kun ajelin maantiellä 80 km/h ja vieressä kulkevalla
pyörätiellä mönkijä ohitti minut ja katosi horisonttiin melko
liukkaasti. Ei tainnut olla ihan oikea väylä noin tehokkaalle mönkijälle.

-Asko

[JiiHoo]

Asko explained :

Pitäiskö tässä taas brassailla kuin Korpela ja kertoa kuinka wikipedian
artikkeli on puutteellinen.

Siis dieselmoottori saa olla minkä kokoinen tahansa, kunhan tehoa ei
ole 4 kw enenpää.

http://www.trafi.fi/filebank/a/1322478116/9926c8aa6d43bef8fb24a99ecbc9eb87/1814-Kevytnelipyorajanelipyora.pdf

Kuten Aken dokumentista selkeästi käy ilmi, niin ottomoottorin
(suomeksi bensakone) saa olla maksimissaan 50 cm3, mutta tehoa ei ole
rajattu mitenkään.

Kun kyseessä on mikä tahansa muu konetyyppi kuin ottomoottori, niin
tehoa saa olla 4 kw, mutta muuten kone saa olla sitten millainen
tahansa. Toki auton painorajoitus estää aika tehokkaasti 10 litraisen
kuorma-auton moottorin asentamisen mopoautoon.

En millään ymmärrä, että miksi nämä liikennemääräykset ovat aina näin
älyvapaita ja puututaan täysin toissijaisiin asioihin.

Maalaisjärjellä ajateltuna ei pitäisi olla tarvetta edes mihinkään
painorajoituksiin. Mopoauto voisi hyvin olla ajoneuvo, jonka
huippunopeus on 45 kilometria tunnissa. Mitään muuta rajoitusta ei
tarvita siihen, että ajoneuvo ei tee isoa tuhoa kun kokematon ajelija
sompailee ja että se olisi helposti hallittavissa.

Nelipyörän määrityksissä voisi ihan hyvin olla Suomen oloissa, että
vehkeen huippunopeus on 80 km/h ja co-päästöt alle 100 grammaa.

Se miten noihin päästään olisi täysin autonvalmistajan
suunnittelutiimin päänsärky. Poliitikkojen on ihan turha laittaa mitään
teknisiä rajoituksia, jotka vain estävät kehityksen ja uudet
innovaatiot.

Ihan naurettavaa, että jos joku vaikka keksisi täysin uudenlaisen
moottorin, niin se olisi kielletty, koska sitä ei löydy
lainsäädännöstä.

[JiiHoo]

Asko pretended :

> Kaikkein villein tilanne oli viime syksynä Lahden motarilla, kun ajelin
> cruisen asetuksella 128 km/h (tod. nopeus 120 - 122 km/h) ja näin
> "rekka-auton" saavuttavan minua. No ei se ihan täyskokoinen rekka-auto
> ollutkaan, mutta aika isokokoinen jakeluauto, joka tuskin oli enää ihan
> mikään pakettiauto. Autossa oli Ruotsin kilvet ja autovuokraamon
> mainosteippaukset. Silloin piti ihan ääneen ihmetellä, kuinka niinkin iso
> liiteri ylipäätään kulkee noin kovaa. Toki sen jälkeen mietin sitäkin, että
> olisiko tuollaisen jakeluauton suurin sallittu nopeus 100 km/h vai mikä lie?

Nämä suurikokoiset pakettiautot saa yleensä valita, että ottaako
rekkamallin 80 km/h huippunopeudella, mikä on rajoitettu rajoittimella
vai pakettiauton ilman mitään nopeudenrajoittimia. Suomessa tosin ei
saisi ajaa kuin 100 km/h.

Sekin on kumma juttu, kun muualla maailmassa pakettiautot saavat ajaa
samoja nopeuksia kuin henkilöautot, mutta ei Suomessa.

--
Unelmoin monikulttuurisuuskuplan räjähtämisestä miljooniksi
sirpaleiksi.

[John Smith]

Niissä on puolitrainen diesel.

Kaikki moottorit noissa on meridieseleitä.
Tosin, yli kolmeen vuoteen en oo seurannut alaa.
Pojalla on oikea auto ja mopoautosta saatiin yllätävän hyvin rahnaa.
11k ostettaessa ja kolmen vuoden päästä 8 k myydessä.
Ligierillä oli tosi hyvä 3 vuoden takuu.

[Asko]

On 7.2.2016 19:43, JiiHoo wrote:
> Kuten Aken dokumentista selkeästi käy ilmi, niin ottomoottorin (suomeksi
> bensakone) saa olla maksimissaan 50 cm3, mutta tehoa ei ole rajattu
> mitenkään.

Vuonna 2008 päivätyllä dokumentilla voi pyyhkiä p....ä. Johan siinä
dokumentin oikeassa ylänurkassakin kerrotaan, että sen voimassaoloaika
on päättynyt 3 vuotta sitten.

Ajoneuvolaissa on joskus säädetty mopoauton speksit, mutta näköjään sitä
ei enää ajantasaisessa versiossa ole. Ilmeisesti speksit tulevat
nykyisin suoraan jostain EU-direktiivistä, mutta sellaista en
äkkiseltään löytänyt. Niinpä olen valmis uskomaan mielummin Wikipediaa,
kuin ikivanhoja Aken dokumentteja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevyt_nelipy%C3%B6r%C3%A4

-Asko

[Asko]

On 7.2.2016 19:48, JiiHoo wrote:
> pakettiauton ilman mitään nopeudenrajoittimia. Suomessa tosin ei saisi
> ajaa kuin 100 km/h.

Tuotakin olen joskus ihmetellyt, että jos Suomessa on määrätty jonkun
tietyn pakettiauton max. nopeudeksi 100 km/h, niin miksi auton perään ei
tarvi laittaa valkoista lätkää, joka sen kertoisi muillekin liikkujille?
Tai satunnaisesti pakettiautoa ajaville kuljettajille.

Kun ilmeisesti joillakin pakuilla saa ajaa sen mitä tie sallii, mutta
joissain pakuissa on näitä ajoneuvokohtaisia rajoituksia. En tiedä,
olisiko ABS-jarruilla tai auton massalla jotain tekemistä noiden
rajoitusten kanssa, vai mikä seikka on se joka rajoittaa sallitun
enimmäisnopeuden?

Meilläkin on töissä Opel Movano, jolla olen joutunut ajelemaan n. kerran
vuodessa. En muista minkä vuoksi joskus ryhdyin tutkimaan
rekisteriotetta, mutta yllätyin suuresti kun siinä oli mainittu tuo 100
km/h suurin sallittu nopeus. Siihen asti olin ihan hyvällä omalla
tunnolla ajellut moottoriteilläkin muun liikennevirran mukana.

-Asko

[Otto Keronen]

On Sun, 7 Feb 2016 20:17:50 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:

> Ajoneuvolaissa on joskus säädetty mopoauton speksit, mutta näköjään sitä
> ei enää ajantasaisessa versiossa ole. Ilmeisesti speksit tulevat
> nykyisin suoraan jostain EU-direktiivistä, mutta sellaista en
> äkkiseltään löytänyt. Niinpä olen valmis uskomaan mielummin Wikipediaa,
> kuin ikivanhoja Aken dokumentteja:

Säädös näyttää olevan EY 168/2013

Mutta siellä on edellen PI 50cc ja CI 500cc rajoitukset. 4kW tehoraja molemmille.
(PI = positive ignition, eli ottomoottorit ja CI = compression ignition, eli diisselit) Tai sitten vaihtoehtoisesti pelkkä sähkö tai hybridi.

Tuntuu siltä että säädös on enemmän kiinnostunut siitä että ne härvelit täyttää Euro pakokaasunormit ja että niissä on OBD diagnostiikka kuin muista teknisistä seikoista.

Käytännössähän tämä ajaa edelleen diisseleiden käyttöön.

[Otto Keronen]

On Sun, 7 Feb 2016 20:24:35 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:

> On 7.2.2016 19:48, JiiHoo wrote:
> > pakettiauton ilman mitään nopeudenrajoittimia. Suomessa tosin ei saisi
> > ajaa kuin 100 km/h.
>
> Tuotakin olen joskus ihmetellyt, että jos Suomessa on määrätty jonkun
> tietyn pakettiauton max. nopeudeksi 100 km/h, niin miksi auton perään ei
> tarvi laittaa valkoista lätkää, joka sen kertoisi muillekin liikkujille?
> Tai satunnaisesti pakettiautoa ajaville kuljettajille.

Ei tarvitse edes matkailuautoissa enää 1.1.2016 lähtien (finlex 1612/2015)
Ennen sitä matkailuautoissa piti olla lätkä, pakettiautoissa ei.(353/2006)

Tämä on kai sitä EU harmonisointia kun euroopassa ei ole tommosia tarroja vaadittu.

[JiiHoo]

Asko wrote :

Sano missä kohtaa tuossa wikipedian artikkelissa käsitellään
bensakonetta? Siinä sanotaan ettei sähkökäyttöisen voimanlähteen tai
dieselmoottorin kokoa ole rajoitettu. Kuten sanottiin myös Aken
lapussa.

En löytänyt nopealla vilkaisulla Wikipedian artikelista mitään
bensakoneesta eikä haulla bensa tai otto löytynyt mitään.

Kun vielä kaikki mopoauton koneet ovat dieseleitä, niin uskaltaisin
väittää, että Aken dokkari on edelleen voimassa.

Jos löydät yhdenkin Suomessa myytävän mopoauton bensakoneella tai
jonkun dokkarin asiasta, että suuremmatkin bensakoneet ovat sallittuja,
niin sitten voin myöntää asian muuttuneen.

--
Jari Leino, Muutos 2011:
"Minua syytetään siitä, että ratsastan raiskauksien uhreilla
eduskuntaan. Paljon mieluummin minä ajaisin somaliraiskaajien raadoilla
eduskuntaan."

[JiiHoo]

It happens that Asko formulated :

> On 7.2.2016 19:48, JiiHoo wrote:
>> pakettiauton ilman mitään nopeudenrajoittimia. Suomessa tosin ei saisi
>> ajaa kuin 100 km/h.
>
> Tuotakin olen joskus ihmetellyt, että jos Suomessa on määrätty jonkun tietyn
> pakettiauton max. nopeudeksi 100 km/h, niin miksi auton perään ei tarvi
> laittaa valkoista lätkää, joka sen kertoisi muillekin liikkujille? Tai
> satunnaisesti pakettiautoa ajaville kuljettajille.

Kun se satunnaisesti ajava kuljettaja kai on käynyt autokoulun ja sen
pitäisi osata liikennesäännöt. Kun liikennesäänöissä sanotaan, että
pakettiautolla ei saa ajaa kuin 100 km/h, niin sen kuskin nyt vain
pitää tietää se.

[John Smith]

Pojan autosta maksettiin 10000 uutena ja kolmen vuoden jälkeen siitä
saatiin 8000,

[Reijo Korhonen]

On Sun, 07 Feb 2016 23:17:33 +0200, John Smith wrote:

> Pojan autosta maksettiin 10000 uutena ja kolmen vuoden jälkeen siitä
> saatiin 8000,

Riippuu varmaan yksilöstä, mutta sen käytön perusteella, jota täälläpäin
voi havainnoida ja niiden yksilöiden jonka olen nähnyt elikkä siis
teipillä paikattujen, sanoisin että jos minulle tulisi tarve mopoautolle,
niin luuktavasti maksaisin sen 2000 euroa enemmän uudesta kuin kolmen
vuoden käytetystä. Mutta jos mopoautolla on ajettu vain sunnuntaina
kirkkoon, mutta ei törmätty hautausmaan petäjään kertaakaan elikkä on
ihan uutta vastaavasa kunnossa, niin ehkä voisin harkita käytettyäkin
yksilöä, mutta 20% hinnanalennus kolmessa vuodessa ei tunnu järkevältä
ostajan kannalta, mutta myyjän kannalta se olisi tietysti erinomainen
asia.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen wrote :

Tässä on muutenkin käytettyjen puolella jotkut merkit aivan
käsittämättömän suosittuja. Niistä maksetaan niin kovaa ylihintaa, että
todellakin tulee mieleen, että eikö kannattaisi ostaa suoraan uusi
auto.

Se sääntö ei todellakaan päde, että autosta lähtee lähes puolet
hinnasta, kun ajaa sen uutena ulos liikkeestä. Siitä voi parin vuoden
päästä todellakin saada lähes saman hinna kuin uudesta autosta.

[Asko]

On 7.2.2016 21:21, JiiHoo wrote:
> Kun se satunnaisesti ajava kuljettaja kai on käynyt autokoulun ja sen
> pitäisi osata liikennesäännöt. Kun liikennesäänöissä sanotaan, että
> pakettiautolla ei saa ajaa kuin 100 km/h, niin sen kuskin nyt vain pitää
> tietää se.

Enpä muista tuollaista tietoa osuneeni silmään autokoulukirjassa,
tieliikennelaissa tai tieliikenneasetuksessa. Teoriakokeen olen
kuitenkin päässyt läpi.

-Asko

[Asko]

On 7.2.2016 21:21, JiiHoo wrote:

> Sano missä kohtaa tuossa wikipedian artikkelissa käsitellään bensakonetta?

Toinen rivi:
"Mopoauton moottorin tilavuus on 400–550 cm³." Kun tuossa ei ole mitään
sivulausetta, oletan sen koskevan kaikkia moottoreita. Toisaalta, kun
heti seuraavassa lauseessa todetaan: "dieselmoottorin kokoa ei ole
rajoitettu", niin siitä voi vetää johtopäätöksen, että tuo 400-550
koskee nimenomaan bensakoneita ja että diesel saa sitten olla vaikka 4,8
ltr V8.

Erittäin huonosti kirjoitettu tuo wikipedian artikkeli, jos bensakone
saakin olla vain 50 cm3.

-Asko

[Juha Ruismäki]

Asko wrote:
> Ajoneuvolaissa on joskus säädetty mopoauton speksit, mutta näköjään
> sitä ei enää ajantasaisessa versiossa ole. Ilmeisesti speksit
> tulevat nykyisin suoraan jostain EU-direktiivistä, mutta sellaista
> en äkkiseltään löytänyt.

Alla olevasta linkistä sopii tavata.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32002L0024

Juha

[John Smith]

"(1) Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä
30 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/61/ETY(4)
on vahvistettu yhteisön tyyppihyväksyntämenettelyt erityisdirektiiveissä
säädettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti valmistettujen kaksi- ja
kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen, niiden osien ja erillisten
teknisten yksiköiden osalta."

Mopoauto on kevyt nelipyörä, josta sinun linkkisi takaa ei puhuttu
hiiskaustakaan.

[JiiHoo]

After serious thinking Juha Ruismäki wrote :

Toikin on vuodelta 2002. Mistä kansalainen tietää, että tuo on
voimassa?

[Otto Keronen]

On Mon, 08 Feb 2016 22:00:33 +0200
JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:

> Toikin on vuodelta 2002. Mistä kansalainen tietää, että tuo on
> voimassa?

Eikö kukaan lue mun aikaisempia postaukstia. Voimassa oleva asetus on EU 168/2013

http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi ja sinnne vaan pastea 168/2013

Se että mistä tietää että toi on voimassaoleva on se että se kerrotaan finlexissä ajoneuvolain 2a pykälässä joka tuli voimaan 30.12.2015 missä todetaan että näistä säädetään kyseisessä asetuksessa.

Jokatapauksessa niin se on edelleen se 50cc bensa ja 500cc diisseli ja max 4kW tehoa molemmissa ellei ole tavarankuljetusmopoauto jolloin on max 6kW

[Reijo Korhonen]

Jos saman suositunmerkkisen mopoauton haluaa, niin miksei osta
yksinkertaiusestri vain uutta jossa ei ole käyttövikoja ja takuukin on
voimassa. Vai onko uusien hinta noussut parissa vuodessa pilviin.

Eihän noissa mopoautoissa sitten oloe mitään järkeä. Olihan ne
ennenkinylihintaisia ja samalla rahalla sai aina paremman auton. Nyt
samalla rahalla saa ilmeisesti paljon paremman ja isomman auton. Eihän
noita kukaan osta jos on ikää ja kortti oikeaan autoon. Muitta jos on
kortti mennyt syystä tai toisesta, niin ilmeisesti mopoauto on ainoa
mahdollisuus ja myyhjä käyttää hyväkseen hädänalaista tilannetta. No
onhan noissa sarjat pieni. jolloin niiden tekeminen on suhteessa
kalliimpaa kuin autoilla mutta eihän kuluttajan kuului surra sitä' vaan
surra sitä, että ostaessaanb mopoauton saa kalliimmalla huonompaa.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Otto Keronen formulated the question :

> On Mon, 08 Feb 2016 22:00:33 +0200
> JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:
>
>> Toikin on vuodelta 2002. Mistä kansalainen tietää, että tuo on
>> voimassa?
>
> Eikö kukaan lue mun aikaisempia postaukstia. Voimassa oleva asetus on EU
> 168/2013

Ei tietenkään lue, tää on internetti, minne tungetaan omia luulojaan
täysin ilman itsekritiikkiä.

> http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi ja sinnne vaan pastea
> 168/2013
>
> Se että mistä tietää että toi on voimassaoleva on se että se kerrotaan
> finlexissä ajoneuvolain 2a pykälässä joka tuli voimaan 30.12.2015 missä
> todetaan että näistä säädetään kyseisessä asetuksessa.

Ok, hyvä tuokin on tietää, jos vaan muistaisi sen, kun sitä jatkossa
tarvitsee.

--
Rasistifasisti

[JiiHoo]

Reijo Korhonen wrote on 8.2.2016 :

>
> Eihän noissa mopoautoissa sitten oloe mitään järkeä. Olihan ne
> ennenkinylihintaisia ja samalla rahalla sai aina paremman auton.

Eikös niiden vakuutukset ja muut kulut ole selvästi autoa alempia?

--
JiiHoo:
"Puakki vaikuttaisi helvetin fiksulta elleivät sen kirjoitukset olisi
niin saatanan typeriä."

[Reijo Korhonen]

On Mon, 08 Feb 2016 22:59:05 +0200, JiiHoo wrote:

> Reijo Korhonen wrote on 8.2.2016 :
>
>
>> Eihän noissa mopoautoissa sitten oloe mitään järkeä. Olihan ne
>> ennenkinylihintaisia ja samalla rahalla sai aina paremman auton.
>
> Eikös niiden vakuutukset ja muut kulut ole selvästi autoa alempia?

Minun n vaikea uskoa, että mopoauton vakuutus olisi merkittävästi
autovakuutusta alempi. Vakuutustenhan pitää perustua onnettomuusmääriin
jas niistä maksettuihin korvauksiin, eikä minulle ainakaan sellaista
käsitystä ole tullut, että mopoautoilla ajettaisiin vähemmän kolareita
kuin autoilla. En ymmärrä mitkä muutkaan kustannukset mopoautolla
olisivat alempia kuin autolla.

En ole nähnyt mopoautoilun kilometrikustaanuslaskelmia joita voisi
verrata esimerkiksi autoliiton vastaaviin. Kun mopoauton hankintakustannus
on niin suuri, minun on aika vaikea uskoa, että mopoautolla voisi ajalla
halvemmalla kuin autolla kilometrejään. Mutta jos jossakin noita
laskelmia olisi, niin niihinb voisi sovitella omia ajomääriään. Helpointa
aloittaa harkinta on tietysti ottaa excel tai vastaava esiin ja laittaa
siihen se suurin kuluerä elikkä hankinnan hinta ja jakaa se käyttäajalle
jollakin rahoitustavalla. Luulenpa että mopoautoissa hankiuntahinta on
sen verran suuri, että siitä jo selviää että aika epärealistista on se,
että mopoautoilun muut kulut olisivat niin paljon autoilua halvempiua
että sillä tavalla voisi säästää epämukavampaa ja hankalampaa ajoneuvoa
kuin autoa käyttämällä.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen formulated on tiistai :

> On Mon, 08 Feb 2016 22:59:05 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Reijo Korhonen wrote on 8.2.2016 :
>>
>>
>>> Eihän noissa mopoautoissa sitten oloe mitään järkeä. Olihan ne
>>> ennenkinylihintaisia ja samalla rahalla sai aina paremman auton.
>>
>> Eikös niiden vakuutukset ja muut kulut ole selvästi autoa alempia?
>
> Minun n vaikea uskoa, että mopoauton vakuutus olisi merkittävästi
> autovakuutusta alempi. Vakuutustenhan pitää perustua onnettomuusmääriin
> jas niistä maksettuihin korvauksiin, eikä minulle ainakaan sellaista
> käsitystä ole tullut, että mopoautoilla ajettaisiin vähemmän kolareita
> kuin autoilla. En ymmärrä mitkä muutkaan kustannukset mopoautolla
> olisivat alempia kuin autolla.
>
> En ole nähnyt mopoautoilun kilometrikustaanuslaskelmia joita voisi
> verrata esimerkiksi autoliiton vastaaviin. Kun mopoauton hankintakustannus
> on niin suuri, minun on aika vaikea uskoa, että mopoautolla voisi ajalla
> halvemmalla kuin autolla kilometrejään. Mutta jos jossakin noita
> laskelmia olisi, niin niihinb voisi sovitella omia ajomääriään.

Vakuutusmaksut ovat näköjään taivaissa, koska niillä kolaroidaan sikana
ja kolarikorjaukset ovat kalliita. Joten tossa olin väärässä.

Sitä nyt kuvittelisi, että mopoauton pienemmät, kevyemmät ja heikommat
osat olisivat halvempia kuin autojen vastaavat.

Nopeasti vilkaisin tätä sivustoa ja perstuntumalla sanoisin, että
eiköhän ne osat ole halvemmat kuin useimmissa autoissa.

http://www.mopoauto-osat.fi/epages/mopoautoosat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20130405-11092-206902-1/Categories

Ei kuitenkaan huomattavasti ja jos tietää jonkun auton, johon saa
halpoja tarvikeosia, niin voivat olla halvempiakin.

[Reijo Korhonen]

On Tue, 09 Feb 2016 09:51:00 +0200, JiiHoo wrote:

> Ei kuitenkaan huomattavasti ja jos tietää jonkun auton, johon saa
> halpoja tarvikeosia, niin voivat olla halvempiakin.

Vanhan auton omistajana tiedän, että halvimpia ovat ns. B-osat, siis
romikselta haetut saman mallisen ja värisen auton valmiiksi maalatut
käytetyt osat. Jos joutuu ostamaan harmaan tarvikeosan ja maalauttamaan
sen oman auton väriseksi, niin sellainen tulee aina kalliimmaksi oli se
harmaa perusmaalattu osa miten halpa tahansa.

Sama pätää mopoaitoissakin sillä erotuksella, että kun niitä on vähän ja
eri merkkisiä, niin ei niihin taida romikselta mitään B-osia löytyä
jolloin maalaushommiin jouduttaisiin aina ja kalliksi tulisi mopoauton
korjaaminen millä tahansa keinolla entisen veroiseksi. Ehkä tämän takia
olenkin usein nähnyt teipillä "korjattuja" mopoasutoja. Kyllähän se
toimii niin kaunan kuin rikkinäiset osat ei tielle putoa. Se ulommaiset
korin osatkan on vaan koristeena ja tuulen suojana siinä ;-)



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen laid this down on his screen :

> On Tue, 09 Feb 2016 09:51:00 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Ei kuitenkaan huomattavasti ja jos tietää jonkun auton, johon saa
>> halpoja tarvikeosia, niin voivat olla halvempiakin.
>
>
> Vanhan auton omistajana tiedän, että halvimpia ovat ns. B-osat, siis
> romikselta haetut saman mallisen ja värisen auton valmiiksi maalatut
> käytetyt osat.

Jos haluaa vain pitää auton katsastuskelpoisena eikä välitä millainen
purkkaviritelmä auto on, niin silloin voi käyttää noita romuttamojen
osia.

Ok, se riippuu paljon osasta ja mihin se menee. Joku bensatankin korkki
nyt on ihan sama, että mistä se on hankittu ja ajaa asiansa. Joku
vaihdelaatikko on niin kallis uutena, että se nyt vain kannattaa
hommata romurttamolta ja hyvällä tuurilla kestää kauemmin kuin
alkuperäinen loota uutena.

Mutta jos vaikka haluaa, että auton valot ovat kunnossa, niin en
laittaisi mitään romuttamon osia, koska niissä on jo valmiina reilusti
kulunut polttimo ja valon määrä alhainen. Sama jossain kulutusosissa,
kuten iskunvaimentimet.

Uusi tarvikeosa kunnon valmistajalta voi olla ihan yhtä hyvä ellei
parempikin kuin alkuperäinen osa, mutta halvempi. Toi on sitä
tietotaitoa, mitä syntyy kun harrastaa jotain tiettyä autoa ja on
yhteydessä muihin harrastajiin.

--
Johtaja Pekka Siitoin:
"Mutta kaikesta huolimatta. Olen kivenkovaan
rasisti, sadisti ja fasisti. Siitä minä nautin. Sääli on sairautta."

[Otto J. Makela]

JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:

> Ihan naurettavaa, että jos joku vaikka keksisi täysin
> uudenlaisen moottorin, niin se olisi kielletty, koska sitä
> ei löydy lainsäädännöstä.

Mutta näinhän se Suomessa toimii, vertaa tapaus Segway.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[JiiHoo]

Otto J. Makela was thinking very hard :

> JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:
>
>> Ihan naurettavaa, että jos joku vaikka keksisi täysin
>> uudenlaisen moottorin, niin se olisi kielletty, koska sitä
>> ei löydy lainsäädännöstä.
>
> Mutta näinhän se Suomessa toimii, vertaa tapaus Segway.

Ja se nyt vain on naurettavaa.

On autosäädöksissä muitakin naurettavuuksia.

Miksi lainlaatija haluaa määrätä, että millä tavoin autonvalmistaja sen
auton valot toteuttaa?

Siinä ei pitäisi olla mitään muita määräyksiä kuin että millainen se
valokuvion pitää olla ja mitkä ovat maksimilumenit sen valokuvion
ulkopuolella, mikä häikäisee muita, jos se on liikaa.

Se on sitten insinöörin ongelma, laittaako hän auton keulalle kymmenen
lähivaloumpiota vai yhden ja onko se lamppu halogeeni, xenon, laser vai
ihan mikä tahansa, kunhan se valoteho ja kuvio on säädettyjen maksimien
ja minimien sisällä.

Todennäköisesti löytyy tuhansia muita määräyksiä, joilla ei ole mitään
muuta virkaa kuin lisätä byrokratiaa.

--
Holtiton maahanmuutto on ongelma. Halla-aho on ratkaisu

[Ismo Salonen]

>
> Eihän noissa mopoautoissa sitten oloe mitään järkeä. Olihan ne
> ennenkinylihintaisia ja samalla rahalla sai aina paremman auton. Nyt
> samalla rahalla saa ilmeisesti paljon paremman ja isomman auton. Eihän
> noita kukaan osta jos on ikää ja kortti oikeaan autoon. Muitta jos on
> kortti mennyt syystä tai toisesta, niin ilmeisesti mopoauto on ainoa
> mahdollisuus ja myyhjä käyttää hyväkseen hädänalaista tilannetta.

--snip--

Mopoauto vaatii aina ajokortin. Se ei ole mopo jonka käyttö meille
vanhoille on sallittua ilman korttia.

Mopoauto on kevyt nelipyörä ja se on ihan oma ajoneuvoluokkansa vaikka
nimessä esiintyy mopo. Turha siis tuollaista ostaa jos on korttinsa
menettänyt, joku kaksipyöräinen skootterimopo tms on ainoa laillinen
vaihtoehto.

ismo

[Reijo Korhonen]

On Tue, 09 Feb 2016 13:51:50 +0200, JiiHoo wrote:

> Reijo Korhonen laid this down on his screen :
>> On Tue, 09 Feb 2016 09:51:00 +0200, JiiHoo wrote:
>>
>>> Ei kuitenkaan huomattavasti ja jos tietää jonkun auton, johon saa
>>> halpoja tarvikeosia, niin voivat olla halvempiakin.
>>
>>
>> Vanhan auton omistajana tiedän, että halvimpia ovat ns. B-osat, siis
>> romikselta haetut saman mallisen ja värisen auton valmiiksi maalatut
>> käytetyt osat.
>
> Jos haluaa vain pitää auton katsastuskelpoisena eikä välitä millainen
> purkkaviritelmä auto on, niin silloin voi käyttää noita romuttamojen
> osia.

Kyllä autokorjaamot käyttävät vanhojen auto korjaamiseen noita
autopurkaamojen osia. Myös ne, jotkla hoitavat auton katsastuksen. Idehan
vanhan auton korjaamiksessa on se, että korjaamiseen tarvittaat osat
eivät saa ylittää vanhan auton hintaa ;-)

>
> Ok, se riippuu paljon osasta ja mihin se menee. Joku bensatankin korkki
> nyt on ihan sama, että mistä se on hankittu ja ajaa asiansa. Joku
> vaihdelaatikko on niin kallis uutena, että se nyt vain kannattaa hommata
> romurttamolta ja hyvällä tuurilla kestää kauemmin kuin alkuperäinen
> loota uutena.

> Mutta jos vaikka haluaa, että auton valot ovat kunnossa, niin en
> laittaisi mitään romuttamon osia, koska niissä on jo valmiina reilusti
> kulunut polttimo ja valon määrä alhainen. Sama jossain kulutusosissa,
> kuten iskunvaimentimet.

Jos käyttää autokorjaamoa, niin siinä on se etu, että ammattilaiset
tekevät tänän arviointityön. Ja hehäön tekisivät saman päätellmän kuin
sinäkin ja jopa kertoisivat sen asiakkaalleeen. Eivät he koskaan minulle
iskareita ole hajottamolta tarjonneet, monestakaan syystä siillä
arvatenkin sellaisten irrottaminen ruosteisesta autonraadosta on aika
hankalaa ja kiinnittäminen minun autooni samoin ja kaiken lisäksi
turhauttavaa kun automi ei menisi katsastuksesta varmaankaan läpi ja
joutuisivat minulle soiuttelemaan ettöä tauidetaankin laittaa ihan uusi
iskari tilalle ja jono senkun seisoo hallin ovella.

Eli arkijärjen käytön voi myös ulkoisttaa ;-)

Mutta kyse oli alunperin mopoauton koirjauskuluista annetrussa
montekstrissa, jossa mopoautosta on rikki ne useimmin rikkoutuvat osat
elikkä korin heppoiset muoiviosatkun on saatu osumaa. Tämä verrattuna
damaan tilanteeseen autolla jossa korin osat saattabvat olla hyviunki n
kalliitta ja se johtuu maalauksesta. Vsoisihan sen harmaan auton omistaja
tyytyä vähän eriväriseen pohjamaalattuunm harmaaseen korin osaa ja saisi
vähän hillittyä väriä harmaaseensa, mutta useinhamn ne kin varaosat
maalautetaan ja se maksaa. Romikselta tuon kaltaisen osan saa B-osana ja
säästää maalauskulut ja tuollainen osa on usein yhtä hyvä kuin
alkuperäinen. Ulkopeilikin saattaa olla uuden veroinen jne.

> Uusi tarvikeosa kunnon valmistajalta voi olla ihan yhtä hyvä ellei
> parempikin kuin alkuperäinen osa, mutta halvempi. Toi on sitä
> tietotaitoa, mitä syntyy kun harrastaa jotain tiettyä autoa ja on
> yhteydessä muihin harrastajiin.

Näin tiertysti harrasteauton kohdalla. Niissö ei taida paljon olla aopua
autkokorjaamoista. Mutta jmos kyse on käyttöautosta, niin autokorjaamolle
kertyy tietotaitoa siitä, miten asiakas saa halvimmalla autonsa
kohtuukuntoon. Työn hinnanhan autokortjaamo saa samana laittaa siihen
kalliin alkuperäisosan, halvemman tarvikeosan tai vielä halvemman B.osan
elikkä korjaanon voitto pysyy samana, mutta asiakastyytyväisyys taitaa
olla eri riippuen siitä miköä laskun loppusumma on. Jos loppuisumma on
kohtuu pieni, asiakas tulee uudestaan, mutta jos mkohtuu iso, niin ehkä
ei.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

Taitaa niissä kuitenkin olla erilaiset vaatimukset kuljettajan
terveystilalle. Ihan kuin olisin kuullut tapauksesta, jossa näkö tai
kuulo tms. ei ole enää riittänyt ajokorttiin, jolloin auton kuljettaja on
siirtynyt mopoauton kuljettajaksi. Luuletko ettei ajele mopoautoaan
laillisesti?


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen submitted this idea :

Ikinä kuullutkaan, että jos menettää ajokortin, niin voi siirtyä
mopoauton kuljettajaksi. Taitaa olla näitä legendoja.

Jos näkö ei riitä A-ajokorttiin, niin ei se varmasti riitä kyllä
AM-korttiinkaan.

--
Luotin persuihin. Minut petettiin. Nyt vituttaa.

[JiiHoo]

Reijo Korhonen wrote :

> Mutta jmos kyse on käyttöautosta, niin autokorjaamolle
> kertyy tietotaitoa siitä, miten asiakas saa halvimmalla autonsa
> kohtuukuntoon. Työn hinnanhan autokortjaamo saa samana laittaa siihen
> kalliin alkuperäisosan, halvemman tarvikeosan tai vielä halvemman B.osan
> elikkä korjaanon voitto pysyy samana, mutta asiakastyytyväisyys taitaa
> olla eri riippuen siitä miköä laskun loppusumma on. Jos loppuisumma on
> kohtuu pieni, asiakas tulee uudestaan, mutta jos mkohtuu iso, niin ehkä
> ei.

Jep, on hyviä korjaamoja ja vähemmän hyviä korjaamoja. Kun löytää
hyvän, niin siitä kannattaa pitää kiinni.

--
Olen natsi ja rasisti. Ylpeä sellainen

[Juha Ruismäki]

John Smith wrote:
> Mopoauto on kevyt nelipyörä, josta sinun linkkisi takaa ei puhuttu
> hiiskaustakaan.

Silmä käteen:

"3. Tätä direktiiviä sovelletaan myös nelipyöriin eli nelipyöräisiin
moottoriajoneuvoihin, joilla on seuraavat ominaisuudet:"

Juha

[Asko]

On 9.2.2016 22:12, Reijo Korhonen wrote:
> Taitaa niissä kuitenkin olla erilaiset vaatimukset kuljettajan
> terveystilalle. Ihan kuin olisin kuullut tapauksesta, jossa näkö tai
> kuulo tms. ei ole enää riittänyt ajokorttiin, jolloin auton kuljettaja on
> siirtynyt mopoauton kuljettajaksi.

Minullakin on ollut kuvitelma, että vanhukset ja invalidit voisivat
päästä helpommin mopoauton rattiin, kuin henkilöauton rattiin.

Olisiko tämä kuvitelma sitten peräisin jostain 1990-luvun alkupuolelta,
jolloin mopoja ajettiin ilman korttia ja mopoautoja ei ollutkaan
muunlaisia olemassa, kuin jotain invamopoja tai tavarankuljetusmopoja.
Siihen aikaan henkilöautoissakin oli vielä valtaosassa manuaalivaihteet,
jotka ovat invalideille vaikeammat.

Ainakin näkövaatimuksissa mopoautoilijat ja henkilöautoilijat kuuluvat
samaan ryhmään:

http://www.optometria.fi/nakotieto/alan-ammattilaisille/nakovaatimukset-liikenteessa.html

-Asko

[JiiHoo]

Asko wrote on 10.2.2016 :
> On 9.2.2016 22:12, Reijo Korhonen wrote:
>> Taitaa niissä kuitenkin olla erilaiset vaatimukset kuljettajan
>> terveystilalle. Ihan kuin olisin kuullut tapauksesta, jossa näkö tai
>> kuulo tms. ei ole enää riittänyt ajokorttiin, jolloin auton kuljettaja on
>> siirtynyt mopoauton kuljettajaksi.
>
>
> Minullakin on ollut kuvitelma, että vanhukset ja invalidit voisivat päästä
> helpommin mopoauton rattiin, kuin henkilöauton rattiin.
>

Minä ainakin olen täysin varma, että jos ajokortti menee terveydentilan
vuoksi, niin se todellakin menee kokonaan eikä sitä vain alenneta
mopoautokortiksi.

--
Haluaisin olla luonnonsuojelijoiden puolella. Mutta en voi, koska ne
ovat niin urpoja.

[Ismo Salonen]

Jep, ei siinä mitään helpotuksia ole mopoautokortin ja B kortin välillä.
En sitten muista enkä jaksa tarkistaa miten mopokortissa ( se kun on eri
asia kuin mopoautokortti). Minun ikäinen saa aina ajaa mopoa vaikka
kortti menisi mistä terveydellisestä syystä tahansa . Ennen oli sanonta
: vaari täyttää vuosia, mitä lahjaksi ? radiota ei voi ostaa kun se ei
kuule, tv:tä ei voi ostaa kun ei näe - siispä ostetaan mopo:-)

Tuo mopoautokortin eriyttäminen mopokortista oli kyllä karhunpalvelus,
kahden eri kortin hankkiminen on selkeästi kalliimpaa kuin yhden.

Kai nuokin pitäisi kerrata, tarkoitus on opettaa poikapuolelle A-kortti.
Tuntuu hölmölle että sille pitää opettaa liikenteessä ajamista, se kun
ajaa ammatikseen taksia. Mutta tämä onkin sääntö-Suomi joka lähtee
sakottamalla nousuun :-)

ismo

[Kaj Stenberg]

Den måndag 1 februari 2016 kl. 23:52:43 UTC+2 skrev Reijo Korhonen:

> No, penkinlämmitin on ollut
> rikki niin kauan kuin nykyinen autoni on minulla ollut ja ratinlämmitintä
> siinä ei ikinä ole ollutkaan. Aika harvoin autoa käytän, mutta kun
> käytän, niin aika usein auto lähtee tallista. Ei se silloin jäinen ole,
> joten ei noita lisävarusteita osaa kaivata.

Elikkä toisin sanottuna:
ominaisuuksia joita et tarvitse sinulla ei myöskään ole ja ovat mielestäsi siksi kaikille turhakkeita?

--
Kaj

[Reijo Korhonen]

Jos luet tarkemmin viestini, puhun koko ajan itsestäni, en esimerkiksi
sinusta tasi kenestä muustakaan, enhän minä voi tehdä päätöksi kenenkään
muun puolesta siitä, millaisia valintoja kukin tässä elämässä tekee.
Mutta kokonaisuutena ajatellen, eikö ole kuitenkin ihan hyvä, että
jokainen käyttää muotisanaa ns. resurssiviisaus eli käyttää vähäiset
resurssinsa aina itselleen sillä hetkellä tarpeellisimpiin tarvikkeisiin
ja tuotteisiin eikä tarpeettomiin, jolloin elämä itse kullakin sujuu
parhaalla mallilla, sillä jos näin ei tekisi, niin silloinhan jokin
oleellinen tarve jäisi tyydytämättä samaan aikaan kun itsellä olisi jokin
tarvike turhan panttina, jolla ei ole mitään käyttöä?

Tämä ajattelumalli tietysti toimii minun kaltaisillani ihmisillä, joilla
resursseja ei ole määrättömästi. Jos resursseja on määrättömästi, niin
silloinhan ei ole niin nokon nuukaa, mihin rahansa pistää, mutta
toisaalta minulle ovat esimerkiksi taksikuskit antaneet informaatiota
siitä, että parhaiten tippiä saa ihan tavallisilta ihmisiltä, siis niiltä
joilla ei rahaa ole määrättömästi kuin rikkailta sillä rikas on ihminen
jolla on paljon rahaa sisksi, että se ei anna rahaansa pois. Elikkä
rikkaassa päässä resurssiviisaus tuntuu olevan kova sana ;-)



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> Opel Corsa 2007 ja Opel Astra 2011 sisältävät ratin
> lämmittimen. Tuo on kyllä tärkeämpi mukavuusvaruste kuin penkin
> lämmitin, joten aion kyllä tarkkaan huolehtia, että seuraavassa
> autossakin on tuollainen.

Kyllä mä penkinlämmittimen huomattavasti tärkeämpänä näen. Satakunta
kiloa puristaa persausta siihen penkkiin lähes liikkumatta, kun taas
käsien asento ratilla muuttuu lähes jatkuvasti, ja kun hanskatkin on
kädessä jo valmiiks lasin raapimisen jäljiltä, niin ei ole tullut
ikinä mieleenk�än, että joissain autoissa voi olla jopa ratinkin
lämmitin.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[JiiHoo]

Ari Saastamoinen presented the following explanation :
> Asko <as...@noname.invalid> writes:
>
>> Opel Corsa 2007 ja Opel Astra 2011 sisältävät ratin
>> lämmittimen. Tuo on kyllä tärkeämpi mukavuusvaruste kuin penkin
>> lämmitin, joten aion kyllä tarkkaan huolehtia, että seuraavassa

>> autossakin on tuollainen.
>
> Kyllä mä penkinlämmittimen huomattavasti tärkeämpänä näen. Satakunta
> kiloa puristaa persausta siihen penkkiin lähes liikkumatta, kun taas
> käsien asento ratilla muuttuu lähes jatkuvasti, ja kun hanskatkin on
> kädessä jo valmiiks lasin raapimisen jäljiltä, niin ei ole tullut

> ikinä mieleenkään, että joissain autoissa voi olla jopa ratinkin
> lämmitin.

Jep, ei autossa saa olla yhtään lisävarustetta. Kunnon arjalainen ei
lisävarusteita tarvitse.

Harmi vain kun nykyään ei saa edes halvimpia romuja ilman
lisävarusteita. Kyllä jonkun pitäisi tehdä tosimiehen autoja, jossa
käynnistäminenkin tapahtuisi kammella.

--
Jukka K. Korpelan muistelmat:
Urani Sfnetin netiketin vaalijana ja miksi en ole vieläkään
tyytyväinen, vaikka jokainen häirikkö ja lähes kaikki asiallisetkin
kirjoittajat ovat häipyneet (Keksitty kirjan nimi, turha kysellä
kirjakaupoista)

[Juhani Varemo]

JiiHoo wrote:


> Jep, ei autossa saa olla yhtään lisävarustetta. Kunnon arjalainen ei
> lisävarusteita tarvitse.

> Harmi vain kun nykyään ei saa edes halvimpia romuja ilman
> lisävarusteita. Kyllä jonkun pitäisi tehdä tosimiehen autoja, jossa
> käynnistäminenkin tapahtuisi kammella.

Se ongelma noissa lisävarusteissa on että kun niitä tungetaan säästölaadulla
tehtyinä tehtyinä halpaan kotteroon, niin niistä tahtoo tulla myöhemmin
lähinnä ongelmia. Tai ainakin toimimattomia :-( Ovat ne sitten
lisävarusteita tai kuuluvat pidennettyyn listaan vakiovarusteita.

Joissakin peleissä ne hienoudet toimivat vielä puoli miljoonaa ajettunakin,
toisissa renaavat jo alta sadan tonnin. Jotkut mallit eivät juuri
sähköviatonta päivää näe. Tällöin tulee käyttäjän mieleen että olisiko
myyntiä edistävien ihme himmelien lisähinta kannattanut sittenkin käyttää
peruskonstruktion laadun parantamiseen...

Juuri luin TM:ää jossa oli testattu eräitä kovasti mainostettuja Matrix-
ajovaloja. Ei ne niin täydelliset sitten olleetkaan käytännössä. Mutta
kuulostavathan ne mainoksessa hienolta.

[JiiHoo]

Juhani Varemo expressed precisely :

>
> Juuri luin TM:ää jossa oli testattu eräitä kovasti mainostettuja Matrix-
> ajovaloja. Ei ne niin täydelliset sitten olleetkaan käytännössä. Mutta
> kuulostavathan ne mainoksessa hienolta.

Sitä mä olen lukenut monesta eri lähteestä, että ajovalot ovat
huonontuneet, vaikka mainosten mukaan pitäisivät olla parempia.

Ne täyden tehon Xenonit olivat parhaat valot mitä autoissa on koskaan
ollut eikä niitä enää löydy oikeastaan mistään. Ne pienemmän tehoiset
Xenonitkin pesevät muut tekniikat, kun ovat kunnolliset. Toki niitä
huonoja Xenoneitakin löytyy.

Mutta siis mihin autoon noi Matrixit ovat? Ei kai kyse ole niistä Audin
superhyvistä lasereista, jotka nyt sitten testattiin vähemmän hyviksi?

--
Kansalainen Heikki Heinonen:
" Ennen vanhaan heiteltiin tomaatteja ja kananmunia, mutta kenellä
siihen olisi enää varaa."

[Asko]

On 10.2.2016 19:38, Ismo Salonen wrote:
> Tuo mopoautokortin eriyttäminen mopokortista oli kyllä karhunpalvelus,
> kahden eri kortin hankkiminen on selkeästi kalliimpaa kuin yhden.

Jos 15-vuotias tänään saa mopoautokortin taskuunsa, niin eikö sillä muka
saa ajaa perinteistä mopoa? Tarkaksi on kyllä touhu mennyt, jos noin on.

> Kai nuokin pitäisi kerrata, tarkoitus on opettaa poikapuolelle A-kortti.
> Tuntuu hölmölle että sille pitää opettaa liikenteessä ajamista, se kun
> ajaa ammatikseen taksia.

Kieltämättä aika huvittava tilanne. Saakos prätkäkorttia edes ajaa
opetusluvalla, kun opettajalla ei oo jarrupoljinta? No eihän
virallisella autokoulun opettajallakaan ole jarrupoljinta, mutta hän on
sentään sääntö-Suomen virallistama opettaja. :)

-Asko

[Asko]

On 11.2.2016 8:41, Reijo Korhonen wrote:
> rikas on ihminen
> jolla on paljon rahaa sisksi, että se ei anna rahaansa pois

Juuri näin. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.

nimimerkillä, armeijan päivärahoista ja opintotuestakin säästänyt!
PS. Ja ei, en saanut vanhemmiltakaan mitään kuukausirahaa tuolloin.

-Asko

[Asko]

On 11.2.2016 13:02, Juhani Varemo wrote:
> Juuri luin TM:ää jossa oli testattu eräitä kovasti mainostettuja Matrix-
> ajovaloja. Ei ne niin täydelliset sitten olleetkaan käytännössä. Mutta
> kuulostavathan ne mainoksessa hienolta.

Minulla on tänä vuonna auton vaihto edessä ja valaisemattomia
tieosuuksia tulee ajeltua 40 km/vrk. Ajattelin kyllä valita bi-xenonit
ja antaa ledien kehittyä vielä muutamia vuosia.

Voikohan bi-xenoneiden kaveriksi asentaa lisäpitkät, vai ylittyykö
referenssiluvut halpisvaloillakin? Ja mistähän ottais releelle
ohjausjännitteen, kun sitä ei saa vakiolampun kannalta yhtä kivasti kuin
halogeenien tapauksessa?

-Asko

[Asko]

On 11.2.2016 9:19, Ari Saastamoinen wrote:
> Kyllä mä penkinlämmittimen huomattavasti tärkeämpänä näen. Satakunta
> kiloa puristaa persausta siihen penkkiin lähes liikkumatta, kun taas
> käsien asento ratilla muuttuu lähes jatkuvasti

Corsan ratti lämpeni ainoastaan molemmilta laidoilta, mutta Astran ratti
lämpenee kyllä koko kehältä, joten käsiäkin voi jopa liikuttaa. :)

> ja kun hanskatkin on
> kädessä jo valmiiks lasin raapimisen jäljiltä, niin ei ole tullut

> ikinä mieleenkään, että joissain autoissa voi olla jopa ratinkin
> lämmitin.

Mulla ne hanskat jääkin kotiin jo +5 C kelissä, kun ei tarvi kylmää
rattia puristella. Eipä se ilmastointilaitteen tarvekaan tullut mieleen
kovin monella autoilijalla vielä 1980-luvulla. Moniko meistä suostuisi
ostamaan seuraavan autonsa ilman ilmastointilaitetta?

-Asko

[JiiHoo]

on 11.2.2016, Asko supposed :

> On 11.2.2016 13:02, Juhani Varemo wrote:
>> Juuri luin TM:ää jossa oli testattu eräitä kovasti mainostettuja Matrix-
>> ajovaloja. Ei ne niin täydelliset sitten olleetkaan käytännössä. Mutta
>> kuulostavathan ne mainoksessa hienolta.
>
> Minulla on tänä vuonna auton vaihto edessä ja valaisemattomia tieosuuksia
> tulee ajeltua 40 km/vrk. Ajattelin kyllä valita bi-xenonit ja antaa ledien
> kehittyä vielä muutamia vuosia.
>
> Voikohan bi-xenoneiden kaveriksi asentaa lisäpitkät, vai ylittyykö
> referenssiluvut halpisvaloillakin?

Ei tietenkään ylity, jos kytkee kokonaan auton omat pitkät pois.
Referenssilukuhan on vain pitkille ja jos auton omat pitkät ovat
poistettu, niin auton referenssiluku on nolla.

> Ja mistähän ottais releelle
> ohjausjännitteen, kun sitä ei saa vakiolampun kannalta yhtä kivasti kuin
> halogeenien tapauksessa?

Uusien autojen kohdalla jättäisin kyllä asennuksen sellaiselle
tyypille, joka sen osaa. Muuten voi pimetä koko auto.

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> rattia puristella. Eipä se ilmastointilaitteen tarvekaan tullut
> mieleen kovin monella autoilijalla vielä 1980-luvulla. Moniko meistä

Tuli mutta tuolloin ei vielä ollut varaa moiseen (Ja ne oli muutenkin
kalliimpia kuin nykyään)

[Otto Keronen]

On Thu, 11 Feb 2016 18:05:40 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:

> On 10.2.2016 19:38, Ismo Salonen wrote:
> > Tuo mopoautokortin eriyttäminen mopokortista oli kyllä karhunpalvelus,
> > kahden eri kortin hankkiminen on selkeästi kalliimpaa kuin yhden.
>
> Jos 15-vuotias tänään saa mopoautokortin taskuunsa, niin eikö sillä muka
> saa ajaa perinteistä mopoa? Tarkaksi on kyllä touhu mennyt, jos noin on.

Juu, ei saa. Jos haluaa molemmat niin pitää suorittaa molemmat, sisältäen käsittelykokeen mopolle eli se on sitten myös melkein hinta x2.

> > Kai nuokin pitäisi kerrata, tarkoitus on opettaa poikapuolelle A-kortti.
> > Tuntuu hölmölle että sille pitää opettaa liikenteessä ajamista, se kun
> > ajaa ammatikseen taksia.
>
> Kieltämättä aika huvittava tilanne. Saakos prätkäkorttia edes ajaa
> opetusluvalla, kun opettajalla ei oo jarrupoljinta? No eihän
> virallisella autokoulun opettajallakaan ole jarrupoljinta, mutta hän on
> sentään sääntö-Suomen virallistama opettaja. :)

Saa kyllä ajaa opetusluvalla, pitää vaan olla radiolla puheyhteys (kännykkä ja nappikuulokkeet kelpas) . Kannattaa muuten sit lukea siihen opettajan teoriakokeeseen siellä tulee semmosia puhtaasti opettamiseen liittyviä kysymyksiä joilla ei ole mitään tekemistä liikenteessä ajamisen kanssa ja joita ei voi tietää lukematta sitä materiaalinippua.

[Ismo Salonen]

Se on mennyt tarkaksi, sille ei voi vaan mitään. Moottoripyöräkortin
opetuksessa on samat säännöt kuin autokouluillakin, opettaja on koko
ajan puheyhteydessä oppilaaseen. Kypäräpuhelin riittää, niillä pääsee
puolen kilometrin yhteysetäisyyksiin bluetoothilla. Ei siinä mitään
ihmeellistä ole, opettaja tenttii kirjalliset ja lisäksi opettajan
kysymykset. Lupa opettaa on voimassa muistaakseni kaksi vuotta, pitää
vielä ottaa selvää saanko opettaa kuopusta samalla luvalla ajamaan mopoa
ja sen jälkeen kevaria. Vai pitääkö niihinkin tenttiä taas uusi lupa.

ismo

[John Smith]

En ainakaan minä.

[Ismo Salonen]

Maksimi refrenssiluku taitaa olla nykyään 100 vanhan 75 sijasta.
Ohjausjännitteen saa ihan helposti ballastin syötöstä, sinne tulee +12
kuten aikaisemminkin.

ismo

[Asko]

On 11.2.2016 18:24, JiiHoo wrote:
> Ei tietenkään ylity, jos kytkee kokonaan auton omat pitkät pois.

No tuossa nyt en näe juuri mitään järkeä. Vaikka auton oma referenssi
olisi 80 ja suurin sallittu olisi 100, niin kyllä mä mielummin ostan 2
kpl ref 10 valaisimia, kuin 2 kpl ref 50 valaisimia. Useammalla
valaisimella saa leveämmän valokuvion, eikä yhden lampun palaminen vielä
vaaranna ajoturvallisuutta.

> Uusien autojen kohdalla jättäisin kyllä asennuksen sellaiselle tyypille,
> joka sen osaa. Muuten voi pimetä koko auto.

Noinhan sitä väitettiin jo pari vuotta sitten, kun ryhdyin ensimmäistä
lisävaloasennustani suunnittelemaan. Releen toimintaperiaate piti katsoa
Googlesta, mutta silti sulake ei palanut kertaakaan ja kaikki toimi
ensiyrittämällä loistavasti. Ostin Motonetistä halvimmat 12,- euron
valaisimet ja asennustarvikkeineen tuo oli n. 60,- euron sijoitus.
Astran halogeenipitkät paranivat huomattavasti noilla halpis
lisäpitkilläkin.

-Asko

[Asko]

Noin minäkin muistelen, että se olisi 100. Mutta mikä mahtaa olla
vakioxenoneiden ref luku?

Halvimmat lisäpitkät taitaa olla ref 10 - 20. Motonetin kalleimmat ovat
ref 37,5.

Onko tuo ballasti synonyymi suurjännitemuuntajalle? Eikös bi-xenoneissa
se yksi ja sama lamppu pala jatkuvasti, joten lampun syötöstä ei saa
ohjaussignaalia lisäpitkille? Joku peilisysteemihän siellä vaihtaa
valokuvion lähivaloista kaukovaloiksi ja varmaan sinne peilisysteemille
menee aika tiivisti pakatut johdot, joihin ei pääse niin helposti
käsiksi, kuin vakiohalogenin polttimon kannalle?

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Thu, 11 Feb 2016 17:57:58 +0200, JiiHoo wrote:

> Sitä mä olen lukenut monesta eri lähteestä, että ajovalot ovat
> huonontuneet, vaikka mainosten mukaan pitäisivät olla parempia.

Onhan tuo itsestään puoli ja pitkille valoille vaihtavat valot hieno
keksintö ja eikös joissakin se ole tehty niin, että valojen näyttökulmaa
säädetään ylös ja alaspäin tarpeen mukaan. Jostakin han nuo keksivät että
vastaan tulee _auto_ jolloin pitää himmentää valoja ettei _auto_kuski
häikäisty. Mutta polkupyörää ei sutomatiikka ehkä havaitse niin helposti,
jolloinkäikäisee pyöräolijän joka sokaistuu ja hoipertelee auton alle ;-)
Mutta eihä autoiloijat manuaalisestikaan useinkaan viitsi vaihtaa poyörän
kohdalla puolivaloille.

Mutta kun itse valon kohdalla on siirrytty hyvin pieniin linssivaloihin,
niin itse valo tulee niin pienestä raosta, että kirkkaan ja kattavan
valokuvien saaminen aikaan on varsin vaikeaa. Se paikka jossa se pieni
linkssivalo on eli entisen umpion näköinen on vain koriste. Ehkäpä tämän
takia valot eivät yksinkertaisesti voi toimia valoina niin hyvin kuin
ennen, vaikka nissä onkin kaikenlaista automatiikkaa.

Sitten on vielä ledivaloja. En ole varma näkeekö niillä yhtä hyvin kuin
perinteisillä, mutta polkupyöränvaloihin verrattuna sanoisin, että sillä
vanhalla dynamolampulla hehkulankapolttimolla näki paremmin kuin uudella
patteriledilampulla, vaikka se patteriledilamppu on siinä kätevä että
kaikki polkutyö menee nyt eteenpäin viemiseen ja kyllähän muut
leriloampun näkevät elikkä kulkijan vaikka se kulkija ei ehkä kovin hyvin
muita näekään ledilampullaan.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen used his keyboard to write :

> On Thu, 11 Feb 2016 17:57:58 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Sitä mä olen lukenut monesta eri lähteestä, että ajovalot ovat
>> huonontuneet, vaikka mainosten mukaan pitäisivät olla parempia.
>
> Onhan tuo itsestään puoli ja pitkille valoille vaihtavat valot hieno
> keksintö ja eikös joissakin se ole tehty niin, että valojen näyttökulmaa
> säädetään ylös ja alaspäin tarpeen mukaan. Jostakin han nuo keksivät että
> vastaan tulee _auto_ jolloin pitää himmentää valoja ettei _auto_kuski
> häikäisty.

Onhan toi periaatteessa ihan pirun hyvä. Lasereissa ja ledeissähän on
periaatteessa vaikka 100 pientä valoa ja niitä sammutetaan, suunnataa
ja sytytetään täysin itsenäisesti. Valokeilan kokoa, pituutta ja
leveyttä säädetään portaattomasti.

Jos tuo siis toimii ja jos valoa tulee yhtä paljon kuin niistä
parhaista xenoneista, niin tuohan olisi ihan ylivoimainen.

Ilmeisesti siinä Tekniikan Maailman testissä sitten todettiin, että ei
ole ylistyssanojen veroinen ja yksinkertainen ja toimiva systeemi olisi
parempi.

--
Unelmoin monikulttuurisuuskuplan räjähtämisestä miljooniksi
sirpaleiksi.

[Asko]

On 12.2.2016 10:00, JiiHoo wrote:
> Valokeilan kokoa, pituutta ja leveyttä säädetään portaattomasti.

Tässä on myös psykologinen ongelma. Tuollainen uusi auto kun tulee minua
vastaan kirkkainen valoineen, niin minä en havaitse niin selvästi
milloin se vaihtaa kaukovaloilta lähivaloille. Saatan erehtyä luulemaan,
ettei se vaihtanut ollenkaan ja silloin saatan räpsäyttää omat 4 kpl
halogeneja päin vastaantulijan naamaa.

-Asko