kuinka monta A4-kokoista paperiarkkia voi sisällyttää 50 gramman kirjeeseen?
Edellämainittu 50 grammaa on Itellan halvin ja kevein kirjeluokka, joka 1.
lk:n kuljetuksena maksaa 0.70 euroa.
Tämä kysymys siksi, että itsellä ei toistaiseksi ole digitaalista
kirjevaakaa, ja usein kirjeen postilaatikkoon
työnnettyään jää miettimään sitä, mahtoiko tuo 1. lk:n kirjemerkki riittää
juuri tuohon kirjeeseen.
2. lk:n kuljetuksena 100 gr:n kirje maksaa 0,75 euroa, joten *joustavuutta*
ei löydy edes statistiikasta.
http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/index.html
Eri juttu on tietysti se, miten tarkkaa linjaa posti noudattaa
kirjelähetysten painojen suhteen.
Periaatteessa voisi kai olla mahdollinen sellainen tilanne, jossa liian
pienellä kirjemerkillä varustettu,
ilman lähettäjän nimeä oleva lähetys jäisi lojumaan postin hyllylle?
Olisikohan arvon raadilla kokemuksia kyseisenlaisesta tapauksesta?
--
Pro causa bona.
Markku
> kuinka monta A4-kokoista paperiarkkia voi sisällyttää 50 gramman kirjeeseen?
> Edellämainittu 50 grammaa on Itellan halvin ja kevein kirjeluokka,
> joka 1. lk:n kuljetuksena maksaa 0.70 euroa. Tämä kysymys siksi,
> että itsellä ei toistaiseksi ole digitaalista kirjevaakaa, ja usein
> kirjeen postilaatikkoon työnnettyään jää miettimään sitä, mahtoiko
> tuo 1. lk:n kirjemerkki riittää juuri tuohon kirjeeseen.
Tavallinen kopio- taikka tulostuspaperi painaa (oikeastaan sen massa
on) 80g/m^2 eli
A0-arkki painaa 80g
A1-arkki painaa 40g
A2-arkki painaa 20g
A3-arkki painaa 10g
A4-arkki painaa 5g
Jos oletetaan, että kirjekuori, jos on sellaista kokoa, johon A4-arkki
pitää taittaa edes kerran, painaa alle kahden A4-arkin verran, vastaus
on 8 A4-arkkia.
Riippuu siitä kuinka järeää paperia on käyttänyt. Tavallinen kopiopaperi
taitaa painaa 80 grammaa neliömetriltä. Kerrotaan yleensä
paperipakkauksessa.
Näyttäisi 10 kpl tavallista 80 g A4 arkkia painavan 48 g eli
tekisi 4,8 g per arkki. Siitä vi laske akun tietää kirjekuoren
painon. Kirjekuori painanee suunnilleen 6 g. Jos laskee vähän
toleranssia niin 8 arkkia luulisi menevän aika kepoisesti.
Itse käytän HelPoisti-kuoria joissa voi lähettää max. 3 cm paksuuteen
ja 500 grammaan saakka ja hinta 90 senttiä per kuori. Ostettava 20 kpl.
>2. lk:n kuljetuksena 100 gr:n kirje maksaa 0,75 euroa, joten *joustavuutta*
>ei löydy edes statistiikasta.
>
>http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/index.html
>
>Eri juttu on tietysti se, miten tarkkaa linjaa posti noudattaa
>kirjelähetysten painojen suhteen.
>Periaatteessa voisi kai olla mahdollinen sellainen tilanne, jossa liian
>pienellä kirjemerkillä varustettu,
>ilman lähettäjän nimeä oleva lähetys jäisi lojumaan postin hyllylle?
Noin ei kaiketikaan pitäisi käydä vaan Posti jakaa lähetyksen
ja ottaa puuttuvan postimaksun ynnä joitain kuluja vastaanottajalta
jonka täytyy lunastaa lähetys. Toisinaan on kyllä tullut kortti tai
kirje ilman postimerkkiäkin varustettuna lunastusleimalla T
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
> Tavallinen kopio- taikka tulostuspaperi painaa (oikeastaan sen massa
> on) 80g/m^2 eli
>
> A0-arkki painaa 80g
> A1-arkki painaa 40g
> A2-arkki painaa 20g
> A3-arkki painaa 10g
> A4-arkki painaa 5g
>
> Jos oletetaan, että kirjekuori, jos on sellaista kokoa, johon A4-arkki
> pitää taittaa edes kerran, painaa alle kahden A4-arkin verran, vastaus
> on 8 A4-arkkia.
Kiitän asiantuntevasta vastauksesta.
Petri Nurminen
http://www.petrinurminen.net
http://www.netfi.fi/toimeentulotuki/
Muistetaan sitten, että ilmankosteuden vaihtelut näkyvät myös paperin
kosteuden vaihteluna ja sitä myöten myös neliömassan vaihteluna, joten ihan
tarkalle ei kannata välttämättä vetää =)
--
Turo Takanen
Ja joko joku mainitsi, että muste (tai muu väriaine) painaa myös.. Samoin
kuin paperiin käsiteltäessä tarttuva lika ja rasva.
Lävistäjä auttaa :) ja valmiiksi lävistettyäkin paperia myydään.
--
Jouni Nordlund
Nimellistä trollausta vuodesta 1999.
"Miksi näissä sun lähettämissä papereissa on reijät kummallakin reunalla??!"
; )
Paperia voi myös muotoilla saksilla niin että paperin reunat seuraavat
tekstiä. Näin voi hyvässä lykyssä saada jopa useita kymmeniä A4-arkkeja
50 gramman postimaksulla. Tämä konsti kannattaa vielä yhdistää erittäin
ohuen (vrt. Raamatun lehdet) paperin hankkimiseen.
--
Antti Alhonen.
Tämä ei oikein toimi, mikäli hyödyntää ilmeisimmän
säästömahdollisuuden, eli kaksipuolisen tulostuksen. Fonttikokoakin voi
1200 dpi ulostimella pienentää lähes loputtomiin. Jos voisi käyttää
kotimikroaikakaudelta tuttua 6x8 pikselin rasteriin sopivaa
minimifonttia, saisi A4:lle mahtumaan noin 1700x1700 merkkiä, eli
lähes kolmen megatavun verran yhdelle puolelle, mikä vastaisi
jatkolomakeaikakauden 66-rivisellä tulostuksella viittä ja puolta
sataa sivua.
Joku muu voi laskea paljonko lisää säästäisi zippaamalla tekstin ja
tulostamalla lopputuloksen vaikkapa base64-koodattuna (silkkaa
binäärirasteria ei oikein jaksaisi enää käsin tulkata).
Eikä pidä unohtaa kirjekuoren sisäpintaa!
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ehkä urbaani legenda, mutta olen kuullut jutun, jossa joku
amerikkalaisyhtiö joutui oikeuden päätöksellä luovuttamaan softansa
lähdekoodin toiselle firmalle.
Sitä ei kuitenkaan missään määrätty, _missä_muodossa_ se lähdekoodi piti
toimittaa. Lähettivät sen binäärikoodina telefaksilla.
TVirta
Ja eniten tekstiä saa menemään työntämällä vaikkapa DVD:n tai muistitikun
kirjekuoreen...
--
Turo Takanen
Tuosta tarinastasi en tiedä, mutta ainakin salausohjelmia on levitetty
paperikopioina. Jenkkihallitushan kieltää liian vahvojen
salausohjelmien maasta viennin, mutta tavallisten kirjojen maasta
vientiä ei rajoiteta.
Tuota porsaanreikää on hyödyntänyt mm. PGP-salauksen keksijä Phil
Zimmermann, jonka salausohjelma kuuluu tähän "liian vahvojen"
luokkaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Good_Privacy#Criminal_investigation
-Asko