Eli loisteputkien tekniikka, l�hinn� kai lampun muuntaja eli kuristin
aikaansaa loistehoa, joka valuu kyll� s�hk�mittarin l�pi, mutta h�vi��
mittarin ja k�ytt�kohteen v�lill�.
Onkos joku mittaillu noita pienoisloistelamppuja? Eli onko se teho se 8
tai 11 W tms. Vai jotain ihan muuta? Kuristinhan se on
pienoisloistelampussakin, vaikkakin pienempi kuin "oikeissa" loisteputkissa.
Kaip noista on juttua S�hk�tekniikan oppikirjassa, joka jossain kaapin
perkoilla on. Vaihtovirtapiireiss� kun tarvitaan jotain muutakin kuin
tasavirran peruskaavat I=U/R ja P=UI.
Juu,siihen tulee per��n se cosini fii.
Puhutaan reaktiivisista komponenteista joka on taajuusriippuvainen, eli
mit� isompi taajuus sen isompi t�m� osuus on. T�m� pyrit��n mieluiten
kompensoimaan jo laitteessa itsess��n, koska loisteho kuormittaa verkkoa
sahatessaan piiriss� "edestakaisin". Loisteho syntyy, kun reaktiivinen
komponentti ( induktanssi, kapasitanssi ) aiheuttaa virran ja j�nnitteen
vaihe-eron. Resistiivinen kompomnentti ei t�t� tee. Kannattaa lukea
jostain alan esim. ammattikoulutasoisesta oppikirjasta, mit� aiheesta
puhutaan
esim. nimikkeill� "loisteho", "p�t�teho", "loistehon kompensointi",
"reaktiiviset komponentit", "cos fii( en l�yd� t�st� n�pp�imist�st� fiin
merkki�... ) .
-Pentti
> Eli loisteputkien tekniikka, lᅵhinnᅵ kai lampun muuntaja eli kuristin
> aikaansaa loistehoa, joka valuu kyllᅵ sᅵhkᅵmittarin lᅵpi, mutta hᅵviᅵᅵ
> mittarin ja kᅵyttᅵkohteen vᅵlillᅵ.
Kuluttajan kannalta asiassa ei ole kovin suuri kysymys, koska
sᅵhkᅵlaitokset eivᅵt yleensᅵ laskuta loistehosta, vaan
pᅵtᅵtehosta. Esimerkiksi Helsingissᅵ raja kuljee 200A:n
pᅵᅵsulakkeen kohdalla.
Loisteputkien ja energialamppujen tehokerroin aika yleisesti
pyᅵrii siinᅵ 0,80-0,95 haarukassa, eli ei ole valtavan huono.
Osassa on kondensaattori kompensoimassa kelan aiheuttamaa
induktiivista kuormaa eli nostamassa tehokerrointa.
Jos tehokerroin on esimerkiksi 0,90, 11 watin lamppu tarvitsee
runsaan 12 VA:n syᅵtᅵn, mutta lasku tulee 11 watin mukaan.
Matti
--
Matti Grᅵnroos -- http://www.mattigronroos.fi
Nimenomaan. Voisi kai yksinkertaisesti sanoa, ett� loisteho aiheutuu siit�,
ett� virta j�� j�lkeen j�nnitteest�. T�ll�in 10 A:n sulake ei kest� 230V:n
j�nnitteell� 2,3 kW:n kuormaa vaan sulake palaa jo pienemm�ll� kuormalla.
> Nimenomaan. Voisi kai yksinkertaisesti sanoa, ett� loisteho
> aiheutuu siit�, ett� virta j�� j�lkeen j�nnitteest�. T�ll�in
> 10 A:n sulake ei kest� 230V:n j�nnitteell� 2,3 kW:n kuormaa
> vaan sulake palaa jo pienemm�ll� kuormalla.
Yksinkertaisesti noin kai voisi sanoa. Loisteho, eli se teho jota kWh
mittari ei kykene mittaamaan, aiheutuu kuorman reaktiivisuudesta. Esim
loisteputki loistaa ihan yht�l�illa riippumatta siit� onko valaisimen
aiheuttama kuorma resistiivinen vaiko reaktiivinen. En ole koskaan
kuullut enk� kokenut ett� reaktiivinen kuorma sulakkeita polttelisi.
Timo Autiokari