Möin pois, mutta toimii se vieläkin, kun tutulla on. Koira tosin popsi
kaukosäätimen.
Nyt sitten kun menet kauppaan, ja haluat ostaa olohuonekelpoisen telkan
(joka mielestäni on vähintään 25"), saat varautua n. 1000e sijoitukseen. Ja
jos vielä erehdyt ostamaan väärää tekniikkaa, jää käyttöiäksi pahimmillaan
reilusti alle 5 vuotta.
Menekös tässä joku pieleen vaiko eikö?
Vielä jos ynnätään, että lituskaiset telkat (kaikki ne eri tekniikat) on
herkempiä ulkoisille tekijöille esim. lasten tai kotieläinten kolhut, niin
en ainakaan minä ymmärrä enää.
Jos siis tarpeesi on saada vehje, josta näkyy Salkkarit ;-D, niin saat
varautua melkoisen tukon kanssa rahaa. Niin juu tietysti:
kodintekniikka-kaupathan myöntää toki halpaa lainaa, kuten Gigantin 0% korko
(=25% korko) ja sitä rataa... ;-)
Kovin helposti taitaa kuola valua.
> Möin pois, mutta toimii se vieläkin, kun tutulla on. Koira tosin popsi
> kaukosäätimen.
Jaa.
> Nyt sitten kun menet kauppaan, ja haluat ostaa olohuonekelpoisen
> telkan (joka mielestäni on vähintään 25"), saat varautua n. 1000e
> sijoitukseen. Ja jos vielä erehdyt ostamaan väärää tekniikkaa, jää
> käyttöiäksi pahimmillaan reilusti alle 5 vuotta.
Et vaan osaa.
> Menekös tässä joku pieleen vaiko eikö?
Mene.
> Vielä jos ynnätään, että lituskaiset telkat (kaikki ne eri tekniikat)
> on herkempiä ulkoisille tekijöille esim. lasten tai kotieläinten
> kolhut, niin en ainakaan minä ymmärrä enää.
Tartteeko semmosia ostaa, jos niitä ei saa pidettyä ehjinä?
> Jos siis tarpeesi on saada vehje, josta näkyy Salkkarit ;-D, niin saat
> varautua melkoisen tukon kanssa rahaa. Niin juu tietysti:
> kodintekniikka-kaupathan myöntää toki halpaa lainaa, kuten Gigantin
> 0% korko (=25% korko) ja sitä rataa... ;-)
Esimerkiksi
http://www.consumer.philips.com/consumer/catalog/product.jsp?language=fi&country=FI&catalogType=CONSUMER&productId=28DW6559_01_FI_CONSUMER ,
joka varmasti pesee tuon 590 euron kuolatelkkarisi mitenpäin tahansa maksaa
noin 550 euroa. Taidat olla ihmistyyppiä jolla on liikaa aikaa ja liian
vähän ongelmia, joten niitä on keksittävä.
> Nyt sitten kun menet kauppaan, ja haluat ostaa olohuonekelpoisen telkan
> (joka mielestäni on vähintään 25"), saat varautua n. 1000e sijoitukseen. Ja
> jos vielä erehdyt ostamaan väärää tekniikkaa, jää käyttöiäksi pahimmillaan
> reilusti alle 5 vuotta.
>
> Menekös tässä joku pieleen vaiko eikö?
Ei. 28" laajakuvatelevisioita (kuvaputki) saa noin 299 - 399 eurolla.
Kauppias toki varmaan ihan mielellään antaa sinun varautua vaikka 3.000
eurolla television ostoon. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi.
25" litteitäkin televisioita taitaa saada 699 eurolla.
>
> Jos siis tarpeesi on saada vehje, josta näkyy Salkkarit ;-D, niin saat
> varautua melkoisen tukon kanssa rahaa. Niin juu tietysti:
> kodintekniikka-kaupathan myöntää toki halpaa lainaa, kuten Gigantin 0% korko
> (=25% korko) ja sitä rataa... ;-)
Niitä kalliita televisioita mainostetaan ja tyrkytetään, koska
sinunlaisesi ihmiset ostavat niitä.
(ei niitä 4.000 euron litteitä televisioitakaan sen takia ole jatkuvasti
kodinkoneliikkeiden mainoksissa, että niitä myytäisiin paljon, vaan sen
takia että niistä tulee erittäin hyvin katetta per myyty televisio)
Tarvitsee, koska kohta ei muita saa.
> Esimerkiksi
> http://www.consumer.philips.com/consumer/catalog/product.jsp?language=fi&country=FI&catalogType=CONSUMER&productId=28DW6559_01_FI_CONSUMER
> , joka varmasti pesee tuon 590 euron kuolatelkkarisi mitenpäin
> tahansa maksaa noin 550 euroa. Taidat olla ihmistyyppiä jolla on liikaa
> aikaa ja liian vähän ongelmia, joten niitä on keksittävä.
Ei se ole ongelmien keksimistä jos huomaa TV-vastaanottimien hinnan
moninkertaistuneen varsinkin viimeisen 2-3 vuoden aikana kun niistä on
tullut jotain helkutin design-sisustuselementtejä. Ei, designissa ei
sinäänsä ole mitään vikaa, mutta ei siitä pitäisi olla pakko maksaa jos ei
halua. Tokihan uusi tekniikka aina maksaa vähän enemmän, mutta kun nämä
taulutöllöt maksavat paljon enemmän.
Niinhän se tosin on että ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa ja
mm. sinä ilmeisesti kuulut tuohon jälkimmäiseen porukkaan, vai kuinka?
Kansakunta kantaa selkä vääränä kotiin pahimmillaan useamman tuhannen euron
taulutelevisioita tajuamatta että samalla rahalla olisi saanut jokunen vuosi
sitten 2-3kpl lähes vastaavia putkitelevisioita. Kyllä siinä kelpaa
elostella karaookkepippaloissa naapurin matille ja lissulle uudella
40-tuumaisella vinkuintiassa valmistetulla neverheard-merkkisellä
taulutelevisiolla. Hintaa sillä oli tosin 2500 euroa, mutta se on kuitenkin
vielä keskihintainen ja vaimokin tykkää kun se sopii niin kivasti olohuoneen
atsaleoiden väreihin... ;-)
Putkitöllöjä ei kohta tosiaankaan saa ja halvat littunäytöt ovat
laadullisesti hanurista. Tämä on vissiin sitä siirtymäaikaa... mutta
mihin...?
--
Make.
kau...@POISTAjypoly.fi
PS.Poista ylimääräiset vastatessasi mailitse.
Tuo oli tyypillinen hinta väri-TV:lle vuodesta 1969 alkaen.
> Möin pois, mutta toimii se vieläkin, kun tutulla on. Koira tosin
> popsi kaukosäätimen.
>
> Nyt sitten kun menet kauppaan, ja haluat ostaa olohuonekelpoisen
> telkan (joka mielestäni on vähintään 25"), saat varautua n. 1000e
> sijoitukseen. Ja jos vielä erehdyt ostamaan väärää tekniikkaa, jää
> käyttöiäksi pahimmillaan reilusti alle 5 vuotta.
Gigantista saa 28 tuumaisia 4:3 televisioita n. 250 eurolla. Laajakuvaa
saa n. 300-400 euroa.
>
> Menekös tässä joku pieleen vaiko eikö?
Kyse on siitä, että littu-TV:t ovat uutta teknologiaa ja siitä ollaan
valmiita maksamaan. Erityisesti naiset ovat valmiita maksamaan siitä,
koska he perinteisesti pitävät putkitelevisioita rumina. Naiset muuten
usein vastustavat rahan kättämistä teknisiin laitteisiin.
On huomattava, että tuo 3500 markan televisio nykyiseen palkkatasoon
suhteutettuna vastaisi n. 750 euroa. Eli nousua ei ole kovin paljoa.
Kyse on hyppäyksestä uuteen teknologiaan. Silloin luonnollisesti hinnat
voivat hypähtää tilapäisesti ylöspäin. Näin kävi, kun siirryttiin
väri-TV:hen.
Osmo
Jos kuvittelee ostavansa litteän television yli 5 vuodeksi, huijaa vain
itseään.
Kakkostelevisiona se voi mennä, mutta muuten nykytekniikka vanhenee
muutamassa vuodessa.
Esim. "HDTV-ready" mainostetaan aika montaa televisiota, joiden
resoluutio ei ole kuin puolet HDTV-tasosta, jos sitäkään.
Miten niin putkitöllöjä ei kohta enää saa? Olisi kiva kuulla tähän jotain
faktoja perusteluksi...
Jos joku haluaa maksaa paritonnia (tai enemmän) taulutelkusta, kun se on
muotia, niin sehän on hänen ongelmansa.
Ei se oo tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
/r
> Jos kuvittelee ostavansa litteän television yli 5 vuodeksi, huijaa vain
> itseään.
>
> Kakkostelevisiona se voi mennä, mutta muuten nykytekniikka vanhenee
> muutamassa vuodessa.
En ymmärrä ollenkaan tuota argumenttia. Sillä tekee viiden vuoden päästä
saman mitä nytkin. Ei kaikki vaadi sitä, että TV joka hetki olisi
viimeisintä huutoa vaan se todellakin hankitaan pitkäksi aikaa ja
sitten, kun se hajoaa hankitaan uusi senhetkisestä valikoimasta.
Osmo
Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä on
ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy todella
paljon ja myös hinnat laskevat?
Kuvaputkitekniikka säilyi johtavana tekniikkana about 30 vuotta, mutta
nykyinen litteiden televisioiden tekniikka todennäköisesti häviää n. 5
vuodessa. (tai ainakin hinnat laskevat murto-osaan)
Mustavalkotelevisiollakin tekee saman kuin 40 vuotta sitten, mutta ei
tuo ole hääppöinen argumentti käyttää sellaista tänä päivänä.
> Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä on
> ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy todella
> paljon ja myös hinnat laskevat?
>
> Kuvaputkitekniikka säilyi johtavana tekniikkana about 30 vuotta, mutta
> nykyinen litteiden televisioiden tekniikka todennäköisesti häviää n. 5
> vuodessa. (tai ainakin hinnat laskevat murto-osaan)
Käsittääkseni ne litteät kuvaputket ovat jo kohta valmiina tuotantoon,
ja niiden valmistuskustannukset ovat alhaisemmat kuin plasmaruutujen. En
siis vielä rummuttaisi kuvaputkien katoamista.
--
=8^#D# "Suomessa on vain yksi puolue, joka äänestäjiä harhauttaakseen on
jakaantunut useiksi järjestöiksi."
<bot-trap>binääri, top-postaus, nimimerkki, oma nimi, from-kenttä,
fromkenttä, toimiva osoite</bot-trap>
Tuollaisesta en ole kuullutkaan. Ei kuitenkaan kuulosta kovin lupaavalta.
Sama toisin sanottuna lienee "eivät ole vielä ollenkaan tuotannossa" ja
"ovat kalliimpia kuin LCD-televisiot". (miksi niitä muuten kalliimpien
plasmanäyttöjen hintaan verrattaisiin)
Lisäksi resoluutio lienee sama vanha, eivätkä ole digitaalisia?
>> Käsittääkseni ne litteät kuvaputket ovat jo kohta valmiina tuotantoon,
>> ja niiden valmistuskustannukset ovat alhaisemmat kuin plasmaruutujen.
>> En siis vielä rummuttaisi kuvaputkien katoamista.
>>
>
> Tuollaisesta en ole kuullutkaan. Ei kuitenkaan kuulosta kovin lupaavalta.
>
> Sama toisin sanottuna lienee "eivät ole vielä ollenkaan tuotannossa" ja
> "ovat kalliimpia kuin LCD-televisiot". (miksi niitä muuten kalliimpien
> plasmanäyttöjen hintaan verrattaisiin)
>
> Lisäksi resoluutio lienee sama vanha, eivätkä ole digitaalisia?
Luullakseni olisivat muuten valmiit tuotantoihin, mutta noilla
nykyisillä litteillä teknologioilla pitää ensin rahastaa aikansa.
Olisivat ehkä jopa halvempia tuottaa kuin LCD, mikäli oikein muistan.
Kaksi lasilevyä, joiden välissä tyhjiö, elektronisäteet lähetetään
pisteittäin eikä poikkeuttamalla.
> Luullakseni olisivat muuten valmiit tuotantoihin, mutta noilla
> nykyisillä litteillä teknologioilla pitää ensin rahastaa aikansa.
> Olisivat ehkä jopa halvempia tuottaa kuin LCD, mikäli oikein muistan.
> Kaksi lasilevyä, joiden välissä tyhjiö, elektronisäteet lähetetään
> pisteittäin eikä poikkeuttamalla.
SED-näytöille on lupailtu 1920x1080-resoluutiota. Vaikka kuva tuotetaan
elektroniemittereillä, on niitä yksi kappale jokaista pikselin osaväriä
kohden, ja kuvan muodostaminen siis ohjaukseltaan digitaalinen.
Valmistuskustannukset ovat melko pienet, sillä emitterit voidaan valmistaa
tulostusta vastaavalla menetelmällä, ja kuvan muodostava loistepinta on
melko lähellä tietokonekäyttöön tarkoitettuja putkinäyttöjä.
Värintoisto ja kontrasti pitäisi olla todella hyvä muihin litteisiin
näyttöteknologioihin verrattuna.
Canonilla on selkeä esitys tekniikan perusteista sivullaan
http://www.canon.com/technology/display/ .
--
Timo
Viimeistään siinä vaiheessa kun 32" lcd maksaa 200e ja 32" putki 300e
haluaisin tietää kuka siitä oikeasti jaksaisi valittaa.
M
Miksi ostat ruokaa tänään kun voit laittaa rahat korkotilille ja
ostaa pari grammaa enemmän huomenna? Kyllähän sä yhden päivän pärjäät
ilman ruokaa. Sama logiikka.
M
Taitaapa kuvaputkitv:t vanhentua nykytilanteessa vieläkin nopeammin...
> Esim. "HDTV-ready" mainostetaan aika montaa televisiota, joiden
> resoluutio ei ole kuin puolet HDTV-tasosta, jos sitäkään.
Mutta se on kuitenkin toimiva korkeammankin resoluution kuvan kanssa
vaikkei sillä saakaan täyttä hyötyä irti. Yhteensopivuus on valtaosalle
kuluttajista merkittävin tekijä. Vain pieni tekniikan harrastajien
joukko kuolaa tuoreimman tekniikan perään ja on päivittämässä
laitteitaan vähän väliä. 720p pystyreso on sekin selkeä parannus
nykyiseen kuvaan, joten ei noiden laitteiden hankkijoiden tarvi
koskeen syöksyä vaikka 1080i/p:kin tulee perässä. Jos näyttölaitteiden
liitäntäarsenaali on monipuolinen ja tukee tulevia kopiointisuojauksia,
niin en näe miksi noi teknisessä mielessä vanhentuisivat muutamassa
vuodessa. Kuvanlaatu onkin sitten eri asia. Saattaa sekä plasma että
lcd syrjäytyä molemmat joidenkin vuosien sisällä parempien tekniikoiden
tieltä, mutta tämä ei tee vanhoista laitteista käyttökelvottomia, vaikka
jälleenmyyntiarvo romahtaakin.
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Mikko <eipo...@invalid.net> writes:
> Kuvaputkitekniikka säilyi johtavana tekniikkana about 30 vuotta
Ei johdu tekniikan erinomaisuudesta vaan ihan kilpailun puutteesta
ja tv-kuvan lähetystandardien (PAL/NTSC) monopolista joka esti
kuvanlaadun kehittymisen näihin päiviin saakka.
, mutta
> nykyinen litteiden televisioiden tekniikka todennäköisesti häviää n. 5
> vuodessa. (tai ainakin hinnat laskevat murto-osaan)
Kuvanmuodostustekniikka voi vaihtua, mutta se on riippumaton digitv:n
lähetysstandista. Oleellisempi tekijä on digitv-standardien
elinkaari, koska se on se varsinainen perusta jolle näyttöteknologia
ensisijassa tullaan rakentamaan. Ja nämäkään ei ole enää niin tiukasti
naimisissa keskenään kuin ennen, sillä littunäytöt ovat irtaantumassa
pelkiksi tyhmiksi näyttölaitteiksi, jolloin uudella viritin/adapteri-
yksiköllä sitä voidaan käyttää edelleen vaikka alla olevat lähetys-
tai kotivideostandardit muuttuisivatkin. Paitsi jos kopiosuojaustekniikat
heittäytyvät hankaliksi. Niistä koskaan tiedä ja ovat yhtälön arvaamattomin
muuttuja.
/r <r...@r.com> writes:
> Ostin 32-tuumaisen putkikoneen ja maksoin 330 egeä.
>
> Ei se oo tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
Viisas tietää mitä itse haluaa ja maksaa siitä. Kaikkien tarpeet
eivät ole samanlaisia.
Joku elokuvaharrastaja puolestaan arvostanee tulevia kotivideon
hd-formaatteja, jolloin vanhanmallisen putkitöllön hankinta tässä
vaiheessa tulisi hänelle kalliiksi.
"Marko K." <kau...@POISTAjypoly.fi> writes:
> Ei se ole ongelmien keksimistä jos huomaa TV-vastaanottimien hinnan
> moninkertaistuneen varsinkin viimeisen 2-3 vuoden aikana kun niistä on
> tullut jotain helkutin design-sisustuselementtejä. Ei, designissa ei
> sinäänsä ole mitään vikaa, mutta ei siitä pitäisi olla pakko maksaa jos ei
> halua. Tokihan uusi tekniikka aina maksaa vähän enemmän, mutta kun nämä
> taulutöllöt maksavat paljon enemmän.
Massaliikkeissä aina jotkut yksilöt joutuvat kärsimään ja toiset hyötyvät.
Lopulta kuitenkin kaikki hyötyvät tästä kehityksestä kun massamarkkinat
mahdollistavat tuotekehityksen vilkastumisen ja sitä kautta hinta/laatu-
suhteen paranemisen. Tämä nyt on pelkkää ylimenokauden kitinää. Jos
joutuu juuri nyt hankkimaan television, niin tokihan se on vähän
vaikeampaa kun valinnanvaraa on enemmän kuin aikaisemmin.
> Kansakunta kantaa selkä vääränä kotiin pahimmillaan useamman tuhannen euron
> taulutelevisioita tajuamatta että samalla rahalla olisi saanut jokunen vuosi
> sitten 2-3kpl lähes vastaavia putkitelevisioita. Kyllä siinä kelpaa
> elostella karaookkepippaloissa naapurin matille ja lissulle uudella
> 40-tuumaisella vinkuintiassa valmistetulla neverheard-merkkisellä
> taulutelevisiolla. Hintaa sillä oli tosin 2500 euroa, mutta se on kuitenkin
> vielä keskihintainen ja vaimokin tykkää kun se sopii niin kivasti olohuoneen
> atsaleoiden väreihin... ;-)
No sittenhän se on ollut heille rahansa arvoinen investointi.
Pentti Lajunen <plaj...@vipunen.hut.fi> writes:
> "Marko K." <kau...@POISTAjypoly.fi> writes:
>
>> Kansakunta kantaa selkä vääränä kotiin pahimmillaan useamman tuhannen euron
>> taulutelevisioita tajuamatta että samalla rahalla olisi saanut jokunen vuosi
>> sitten 2-3kpl lähes vastaavia putkitelevisioita. Kyllä siinä kelpaa
>> elostella karaookkepippaloissa naapurin matille ja lissulle uudella
>> 40-tuumaisella vinkuintiassa valmistetulla neverheard-merkkisellä
>> taulutelevisiolla. Hintaa sillä oli tosin 2500 euroa, mutta se on kuitenkin
>> vielä keskihintainen ja vaimokin tykkää kun se sopii niin kivasti olohuoneen
>> atsaleoiden väreihin... ;-)
>
> No sittenhän se on ollut heille rahansa arvoinen investointi.
Isot laajakuvatöllöt maksoivat 10 vuotta sitten tuon 2500 euroa, eli
silloisessa rahassa 15.000 FIM. Kyllä niitäkin meni kaupaksi.
Miksi näin? Luuletko tosissasi että hd-tv:n hinta tulee
tulevaisuudessa nousemaan? Tämä olisi ennennäkemätöntä!
Mieti näin:
1. Sinulla on 1000e. Tarvitset tv:n. Voit ostaa 1000e hdtv:n nyt.
2. Toinen vaihtoehto: ostat 330e:n tv:n nyt, laitat 670e tilille
kasvamaan korkoa. Kun se on esim. 800e, ostat saman hd-telkkarin
hintaan 500e. Myyt vanhan telkkarin satasella. Lopputulos on se, että
sinulla on sama telkkari mutta taskussa 400e.
Voisitko vielä tarkentaa, missä vaiheessa tämä tulisi kalliiksi..?
M
Tämä sama tilannehan on ollut ainakin viisi vuotta. Ihan samaa
kuulin kun ostin vuonna 2000 normaalin 29" putkitelkkarin 4:3
kuvasuhteella hintaan 2700 mk. Erinomainen ostos, vieläkään ei
ole tekniikka kehittynyt ja hinnat laskeneet niin paljon että
tuo olisi mitenkään vanhentunut, hinta-laatusuhteeltaan ostos
oli erinomainen eikä ole tarvinnut kärvistellä sillä vanhalla
20" romulla odottamassa "tekniikan kehittymistä ja hintojen
laskemista".
Juha
> Isot laajakuvatöllöt maksoivat 10 vuotta sitten tuon 2500 euroa, eli
> silloisessa rahassa 15.000 FIM. Kyllä niitäkin meni kaupaksi.
Ei siitä niin kauan ole. Oma 36" Philips on vajaat viisi vuotta vanha
ja maksoi aikoinaan tarjouksessa 14900 euroa.
Kymmenen vuotta sitten ei edes saanut isoja laajakuvatelevisioita, jos
nyt siis kuvaputkista puhutaan -- ensimmäiset 36" putket taisivat tulla
myyntiin 1998.
-marko
--
Marko Konttinen - mk (a) iki . fi
Kaverilla oli tollainen 32 tai 36-tuumainen Philipsi ja sen hinta oli
muistaakseni jotain 15000. Hankki sen aikaisemmin kuin 98. En muista
tarkkaan, mutta oli se ainakin 96. Voi olla, että oli vain 32-tuumainen.
Laserdiskejä noihin aikoihin katseltiin. Dvd;stä ei oltu kuultukaan.
Heh. Ostin viime viikolla tuollaisen viallisena ja nyt se on olkkarissa
auki kun etsin vinkumisen syytä. Toistaiseksi ei ole löytynyt mutta
virtalähteen puolella syy lienee. Hakkurin muuntaja vinkuu. Kohta kaikki
konkat vaihdettu. Ostin tuon ihan sen vuoksi, että sen vielä "vanhaa"
tekniikkaa jolloin kuva on kohtalalsien hyvä. Philips osasi ennen vanhaan
tehdä hyviä telluja ja niissä oli Philipsin oma putki. Nyttemmin nuokin
ovat ala-arvoisia kuten suurin piirtein kaikki mitä Philips tekee.
>Nyt sitten kun menet kauppaan, ja haluat ostaa olohuonekelpoisen telkan
>(joka mielestäni on vähintään 25"), saat varautua n. 1000e sijoitukseen. Ja
>jos vielä erehdyt ostamaan väärää tekniikkaa, jää käyttöiäksi pahimmillaan
>reilusti alle 5 vuotta.
>
>Menekös tässä joku pieleen vaiko eikö?
Juu menee. Ihmisille _pakkomyydään_ littutelkkareita joiden kuvanlaatu
ei ole vielä lähellekään kuvaputkitelevision luokkaa. Joissain litteissä
on aivan ala-arvoinen kuva mitä ei kyllä hintalapusta uskoisi. Kauhulla
katselin Philipsin litteitä joissa jokaisessa oli sama, paha vika. Aina
kun teksti tuli ruutuun niin osa siitä oli aivan syheröä. Ikään kuin
olisi tallentanut DVD:lle huonoimmalla laadulla. Kun näihin laitetaan
"sopivaa" signaalia kaupassa niin tuo ei tietenkään näy ja asiakas on
littutelevision lumoissa kotonaankin sen verran aikaa ettei huomaa
vikaa vaan on aivan "tyytyväinen" tietämättään.
Kun niitä kuvaputkitelkkareita etsii niin ei ole kunnollisia vaan
jostain kumman syystä jokseenkin kaikki ovat yhtäkkiä 50 Hz koneistoja.
50 Hz koneistossa on aina ollut parempi kuva kuin 100 Hz vermeessä
mutta kun näissä on järjestään kuvaputki joka on tehty nopeammaksi
100 Hz koneistoa silmälläpitäen niin 50 Hz koneisto välkkyy. Kun nyt
sitten haluaa 100 Hz koneiston niin niitä ei tunnu missään olevan.
Vaikka aiemmin olen ollut 50 Hz puolesta puhuja niin tilanne on
muuttunut ja nyt on "pakko" olla 100 Hz jotta kuva ei välkkyisi.
Yksi mikä on tullut mieleeni on tarkoituksellinen buumi tuoda 50 Hz
televisioita markkinoille jotta ihmiset huomaisivat kuinka "huono"
sen kuva on verrattuna vieressä olevaan littutelkkariin.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Suosittelen kertaamaan matikan opintoja, jos lukuja on todella noin
vaikea hahmottaa.
Ei pidä mennä äärimmäisyydestä toiseen. TV:n käyttöikä on tyypillisesti
n. 7-10 vuotta. Nyt ostamiseen voi olla esimerkiksi se järki, että vanha
televisio on rikki tai sitten on kyllästynyt putki-TV:hen ja haluaa litun.
> Kuvaputkitekniikka säilyi johtavana tekniikkana about 30 vuotta,
> mutta nykyinen litteiden televisioiden tekniikka todennäköisesti
> häviää n. 5 vuodessa. (tai ainakin hinnat laskevat murto-osaan)
>
> Mustavalkotelevisiollakin tekee saman kuin 40 vuotta sitten, mutta ei
> tuo ole hääppöinen argumentti käyttää sellaista tänä päivänä.
Kuten sanoin ei ole syytä hyppiä äärimmäisyydestä toiseen. Väri-TV:n
läpilyönti kesti melko kauan. Toiseksi on aika outoa verrata Littu-TV:tä
mustavalko-TV:hen.
Osmo
Ei ole, mutta jos vanha telkkari on rikki ja uutisia haluaa katsoa,
miksi sun mukaan pitäisi odottaa? Vai mitä pitäisi tehdä..?
M
Tällaista taulutelevisioiden syöksykierrettä tuskin tullaan ihan heti
näkemään. Hyväkuvaisesta 32" taulutöllöstä saa varmasti jatkossakin maksaa
ihan sievoisen summan rahaa. Syy putkitöllöjen hintojen romahdukseen löytyy
juuri taulutelevisioiden tulosta. Taulutelevisioiden saralla taas hintoja
romauttavaa tekijää ei ole näköpiirissä, vaikka mukaan luettaisiin
tulevaisuuden tekniikat sed ja oled. Alas kilpailluista hinnoista ja liian
pienestä tuotantokapasiteetista johtuen tällä hetkellä monilla valmistajilla
on paineita jopa nostaa vastaanottimien hintoja. Tähän tuskin käytännössä
kuitenkaan kenelläkään on varaa.
Kovin yleinen luulo vain tuntuu olevan että taulutöllöjen hintojen romahdus
jatkuisi aina nollaan saakka :)
Mikko
Noin 7 vuotta sitten ainakin Sonyn ja Panasonicin 36" 100Hz ruuduilla oli 25
000mk hintalaput.
Mikko
Tuolla ajattelutavalla televisiota ei saa hankittua ikinä. Itse seurasin
noin neljä vuotta taulutelevisioiden kehitystä ja päätin iskeä
helevetillisen määrän euroja tiskiin tässä vaiheessa, enkä kadu päätöstä
hetkeäkään. Hirveä penkominenhan markkinoiden tarjonnassa oli, mutta kun
lopulta valinta oli melko helppo. En ihan heti keksi miten digivirittimellä
ja parilla hdmi-tulolla varustettu hd-valmis taulutelevisio ei olisi
kurantti vielä muutamankin vuoden kuluttua. Ok, saman saa varmasti
halvemmalla parin vuoden päästä, mutta pari vuotta on pitkä aika kituutella
huonon ruudun kanssa. Enkä muutenkaan usko että tulen koskaan ostamaan
televisiota, jolla olisi yli kolmen vuoden elinkaari omassa taloudessani.
Se että nykytekniikka vanhenisi käsiin muutamassa vuodessa on kukkua. Toki
ne demot mitä olen sedistä ja oledista nähnyt, ovat vakuuttavuudeltaan
sellaisia, että tekevät tarpeettomaksi keskustelun plasman ja lcd:n
keskinäisestä paremmuudesta. Silti parannus nykypäivän parhaisiinkin
ruutuihin on kokoluokaltaan sellainen, ettei valtaosa kuluttajista enää
jaksa tuosta erosta innostua läheskään yhtä paljoa kuin televisioruutujen
litistymisestä. Harrastajat ovat tietenkin sitten aivan oma joukkonsa.
Mikko
>> Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä on
>> ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy
>> todella paljon ja myös hinnat laskevat?
>
>Ei pidä mennä äärimmäisyydestä toiseen. TV:n käyttöikä on tyypillisesti
>n. 7-10 vuotta. Nyt ostamiseen voi olla esimerkiksi se järki, että vanha
>televisio on rikki tai sitten on kyllästynyt putki-TV:hen ja haluaa litun.
Höpsistä. Kyllä television tulee kestää enemmän kuin 7-10 vuotta.
Tämä toki on usein sellainen käyttöikä jolloin vaihdetaan uudempaan
malliin mutta itsellänikin on yksi telkkari joka on 20 vuotias
ja edeleen toimii hyvin. Täytyy muistaa, että ihmisillä on myös
kesämökkejä ja on köyhempiä ihmisiä jotka ostavat käytetyn TV:n.
>> Kuvaputkitekniikka säilyi johtavana tekniikkana about 30 vuotta,
>> mutta nykyinen litteiden televisioiden tekniikka todennäköisesti
>> häviää n. 5 vuodessa. (tai ainakin hinnat laskevat murto-osaan)
>>
>> Mustavalkotelevisiollakin tekee saman kuin 40 vuotta sitten, mutta ei
>> tuo ole hääppöinen argumentti käyttää sellaista tänä päivänä.
>
>Kuten sanoin ei ole syytä hyppiä äärimmäisyydestä toiseen. Väri-TV:n
>läpilyönti kesti melko kauan. Toiseksi on aika outoa verrata Littu-TV:tä
>mustavalko-TV:hen.
Nojoo. Littuteeveen kuvanlaatu on valovuosien päässä mustavalkoisesta
televisiosta jos nyt ei oteta värejä huomioon.
>> Viimeistään siinä vaiheessa kun 32" lcd maksaa 200e ja 32" putki 300e
>> haluaisin tietää kuka siitä oikeasti jaksaisi valittaa.
>
>Tällaista taulutelevisioiden syöksykierrettä tuskin tullaan ihan heti
>näkemään. Hyväkuvaisesta 32" taulutöllöstä saa varmasti jatkossakin maksaa
>ihan sievoisen summan rahaa. Syy putkitöllöjen hintojen romahdukseen löytyy
>juuri taulutelevisioiden tulosta. Taulutelevisioiden saralla taas hintoja
>romauttavaa tekijää ei ole näköpiirissä, vaikka mukaan luettaisiin
>tulevaisuuden tekniikat sed ja oled.
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla mikä ihme estäisi hintojen alenemisen?
Elektroniikan integraatioaste suurenee koko ajan ja valmistusmäärät
lisääntyvät ja systeemit yksinkertaistuvat ja yhä enemmän omianisuuksia
sisällytetään softiin jolloin itse koneisto yksinkertaistuu koko ajan.
> Kovin yleinen luulo vain tuntuu olevan että taulutöllöjen hintojen
> romahdus jatkuisi aina nollaan saakka :)
Valmistuskustannuksiin nähden niiden hinnoissa kuitenkin tässä
vaiheessa on melkoisesti ilmaa. Kannattaa verrata samalla tekniikoilla
toteutettujen litteiden "televisioiden" ja "tietokonenäyttöjen" hintoja.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
>> Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä on
>> ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy todella
>> paljon ja myös hinnat laskevat?
>
>Tuolla ajattelutavalla televisiota ei saa hankittua ikinä. Itse seurasin
>noin neljä vuotta taulutelevisioiden kehitystä ja päätin iskeä
>helevetillisen määrän euroja tiskiin tässä vaiheessa, enkä kadu päätöstä
>hetkeäkään. Hirveä penkominenhan markkinoiden tarjonnassa oli, mutta kun
>lopulta valinta oli melko helppo. En ihan heti keksi miten digivirittimellä
>ja parilla hdmi-tulolla varustettu hd-valmis taulutelevisio ei olisi
>kurantti vielä muutamankin vuoden kuluttua. Ok, saman saa varmasti
>halvemmalla parin vuoden päästä, mutta pari vuotta on pitkä aika kituutella
>huonon ruudun kanssa. Enkä muutenkaan usko että tulen koskaan ostamaan
>televisiota, jolla olisi yli kolmen vuoden elinkaari omassa taloudessani.
En ole vielä yhtään hyvää tittutelkkaria nähnyt. Jos kuvanLAATUA
haluaa niin ainoa järkevä on ostaa kunnollinen putkitelevisio.
Jos katsoo leffoja ja haluaa ison kuvan niin sitten tykkiostoksille.
>Se että nykytekniikka vanhenisi käsiin muutamassa vuodessa on kukkua.
Eikä ole kukkua. Kyllä kehitys tässä jossain vaiheessa ottaa jälleen
reippaan askeleen ja ehkä siten saavat litteiden televisioiden
kuvanlaadunkin asialliseksi. Mikä hetki hyvänsä jotain tapahtuu.
Käväisepäs muutamassa kodinkoneliikkeessä kyselemässä minkälaiset valikoimat
putkitöllöjä löytyy ja kuinka paljon aikovat jatkossa satsata niiden
myyntiin. Kun saat vastauksen, siitä ei ole vaikea päätellä että kohta niitä
ei edes valmisteta.
En tiedä missä päin suomea asut, mutta ainakin täällä Keski-Suomessa kaikki
liikkeet pitävät putkitöllöjä syrjässä ja valinnanvaraa niissä vähäķsissä
malleissa ei juurikaan ole. Littutöllöjä kyllä möllöttää kaikilla
hyllyillä/seinillä ja myyjät uhoavat mummoille että ei voi mitään, tällaisen
sinäkin nyt sitten tarvitset... kallishan se on, mutta siinä on kuitenkin
hdready-logo eikä silmätkään vuoda niin pahasti sitä katsoessa... ;-)
--
Make.
kau...@POISTAjypoly.fi
PS.Poista ylimääräiset vastatessasi mailitse.
> 2. Toinen vaihtoehto: ostat 330e:n tv:n nyt, laitat 670e tilille
> kasvamaan korkoa. Kun se on esim. 800e, ostat saman hd-telkkarin
> hintaan 500e. Myyt vanhan telkkarin satasella. Lopputulos on se, että
> sinulla on sama telkkari mutta taskussa 400e.
>
> Voisitko vielä tarkentaa, missä vaiheessa tämä tulisi kalliiksi..?
Voisitko vielä tarkentaa kuinka nopeasti 670 E kasvaa tilillä 800 Euroon?
>
> Höpsistä. Kyllä television tulee kestää enemmän kuin 7-10 vuotta.
> Tämä toki on usein sellainen käyttöikä jolloin vaihdetaan uudempaan
> malliin mutta itsellänikin on yksi telkkari joka on 20 vuotias
> ja edeleen toimii hyvin. Täytyy muistaa, että ihmisillä on myös
> kesämökkejä ja on köyhempiä ihmisiä jotka ostavat käytetyn TV:n.
Toki jotkut yksilöt kestävät pidempään, muutta 7-10 on se, minkä voi
olettaa TV:n kestävän. Toki TV:tä voisi aina vikojen tullessa huoltaa,
mutta nykyhinnoilla se ei ole mielekästä.
Osmo
Muutama perustelu:
- Kuvaputkitelkkari painaa ja vie tilaa 5-10 kertaa sen minkä littunäyttö ->
rahtikulut + työvälineet tehtailla
- Kuvaputkitelkkari vaatii paljon enemmän käsityötä -> kalliimpi valmistaa
- Littu kestää paremmin mekaanista rasitusta -> palautukset ja huollot
vähäisempiä
- Littunäyttöön saadaan täydellinen kuvageometria, mitä kuvaputkeen ei ole
koskaan mahdollista saada
- Ei kiihdytysjännitettä, vähemmän pölyä ja muita ongelmia - juovamuuntaja
- Korkeampi integroitumisaste lituissa, muutenkin vähemmän elektroniikkaa
(ainakin painoprosenteissa)
- Turvallisempi
- Kontrasti, kuvanlaatu moninkertaisesti parempi
Jatkakoot muut listaa. Jokainen edellämainituista syistä on etu sekä
valmistajalle että kuluttajalle. Muutaman vuoden kuluttua litteät ovat
ajaneet ohi putkista valmistuskustannusten pudottua alemmas. Elikkä
edullisen valmistusprosessin osaaminen tekee sen eron perinteiseen
putkitekniikkaan. Lyhyesti:
- Raha
- Turvallisuus
- Kuvan laatu
Antti
OH7GLS
TV voi hajota vaikka samana päivänä kun se otetaan käyttöön. Tai vaikka
5 vuoden päästä jolloin on jo kiikun kaakun sisältyykö se virhevastuseen.
Jos nykyaikana ollaan todella menossa siihen, että televisio kestää
alle 10 vuotta ja on sen jälkeen kaatiskamaa niin ollaan todella
metsässä. Kuvaputkitelevisiot ovat saavuttaneet suurin piirten sen
kuvanlaadullisen tason mitä niiltä voidaan olettaakin joten se toki
on käyttökelpoinen vielä pitkään.
Etenkin kun toistaiseksi ei ole näkyvissä hyväkuvaista litteätä
TV:tä. Kun ensimmäiset onnistuneet sellaiset tulevat niin niiden
hinnat ovat alussa kovia joten se putkitelkka on käyttökelpoinen
mikäli kuvanlaadulla on merkitystä.
Litteän television ainoa hyvä ominausuus on litteys. Ja kirkas
ja terävä kuva jos katsotaan vain tiettyjä värejä sisältävää ja
paikallaan pysyvää tai "sopivasti" liikkuvaa kuvaa ilman tekstitystä.
TV-korjausten hinnat voivat olla kovatkin mutta yleensä niissä on
jokin tyyppivika joka on helpohko korjata eivätkä osat maksa kuin
euron tai sitä luokkaa. Toisinaan menee juovamuuntaja joka kyllä
maksaa useita kymppejä mutta kyllä siinä korjaajan matkat ja työ
eniten maksavat. Nykyään alkaa olla vielä sellainen tilanne, että
pyydetään asiakasta tuomaan töllö korjaamolle vedoten siihen ettei
mukamas uusia televisioita voisi kotona korjata.
Vaan kyllä yli 20" tietokonelitustakin saa maksaa maltaita. Tosin
tarkkuuskin on toinen.
Lauri
> Vaan kyllä yli 20" tietokonelitustakin saa maksaa maltaita. Tosin
> tarkkuuskin on toinen.
Dellin 24":n saa alle tonniin. 30" on hieman reilu 2000, mutta se ei
tosin enää sovellu telkkarikäyttöön ilman kikkailuja. 24":ssä on mm.
s-videoliitäntä suoraan.
Tähän saakka ole oikeassa.
>- Kontrasti, kuvanlaatu moninkertaisesti parempi
Kuvanlaatu on huomattavasti huonompi kuin putkitelkassa.
Kuvanlaatuun kuuluu geoimetrian, kontrastin ja "terävyyden" lisäksi
paljon muitakin argumentteja jotka eivät nykyisillä litteillä telkuilla
ole likikään kuvaputkitelkkareiden luokkaa. Geometrian hyvyydellä ei
tee mitään normaalissa liikkuvan kuvan katselussa. Kontrastia tarvitaan
jos katsotaan valoisassa. Tosin japanilaisissa telkkareissa tätäkin on
yllin kyllin. Eniten Trinitronissa jossa kyllä on muita ongelmia.
Olennaisinta on että niissä on luokaton kuvanlaatu katsottaessa
normaalia tv lähetystä, 42" plasma vie sähkökiukaan verran sähköä, ja
lämpenemisen johdosta niissä pitää olla propelleja jotka pitää ääntä.
21" 4:3 kuvasuhteella oleva putkitöllö ja videotykki alas laskettavalla
kankaalla on poikaa. Yhteishintakin jää rutkasti kelvollisen 42" alle.
21" telsu on itse asiassa pöytätietsikan monitori, ja tietsikassa on
digi-tv kortti. Sonyn 21" high pitch monitori hakkaa kuvanlaadussa joka
ikisen palsman ja lcd:n aivan kevyesti, ja muuten maksoi 170 euroa.
Tykin 80" kuva on taas varmasti isompi kuin littujen, ja tykin huoltoon
vieminen onnistuu vaikka bussilla. Ja hellasärö on lähes olematon. Nih!
t:S
Eroaa kuin yö ja päivä (sorry, mutta kuvaputki häviää jo nyt). 12ms
vasteajan LCD-näytöltä katsottu elokuva on jo melko hyvä. Kenenkään on turha
laittaa niitä mittaustuloksia että ei se ole 12ms, mutta kun mennään koko
ajan parempaan suuntaan, niin ei mene montakaan vuotta kun nopeus riittää
erinomaiseen kuvanlaatuun (videokuva).
Minulla on 19" LCD-paneeli tietsikassa ja katselen sillä joskus
DVD-elokuvia. Ovat moninverroin nautittavampia kuvanlaadultaan kuin
yhdestäkään kuvaputkitöllöstä mitä olen omistanut. Kuva on tietysti
pienempi, mutta voi katsella lähempää jolloin katselutuntuma on lähempänä
subjektiivista.
> Kuvanlaatuun kuuluu geoimetrian, kontrastin ja "terävyyden" lisäksi
> paljon muitakin argumentteja jotka eivät nykyisillä litteillä telkuilla
> ole likikään kuvaputkitelkkareiden luokkaa. Geometrian hyvyydellä ei
> tee mitään normaalissa liikkuvan kuvan katselussa. Kontrastia tarvitaan
> jos katsotaan valoisassa. Tosin japanilaisissa telkkareissa tätäkin on
> yllin kyllin. Eniten Trinitronissa jossa kyllä on muita ongelmia.
En ole itsekään vielä nähnyt yhtään erinomaista litteätä, mutta hyviä on
ollut muutama. Panasonic plasma 32" vai 37" oliskohan ollut, vastasi
hyvälaatuisen kuvaputken kuvaa jo. Hinta 2000,- jossa ilmaa puolet.
Edellisiin pätee tietysti se, että ISOT littunäytöt ovat kovissa hinnoissa
ja niitä ei voikaan vielä nykytekniikalla valmistaa kilpailukykyisin
hinnoin. Edelleen - pari-kolme vuotta niin katsotaanpa sitten tilannetta
uudelleen! Kuka kaipaa kuvaputkea!
Antti
OH7GLS
Kerran oli minulla onni olla pomon vieraana hänen kotonaan ja katsella
uusinta Bondia 42" plasmalta (äänet 5.1). Merkki oli Pioneer. Eipä ollut
valittamista :) Sähkönkulutuksessa en ole myöskään samaa mieltä, eli
paljonko se nyt sinun mielestäsi vie?
> 21" telsu on itse asiassa pöytätietsikan monitori, ja tietsikassa on
> digi-tv kortti. Sonyn 21" high pitch monitori hakkaa kuvanlaadussa joka
> ikisen palsman ja lcd:n aivan kevyesti, ja muuten maksoi 170 euroa.
Mutta uutena ei maksanut 170 euroa.
> Tykin 80" kuva on taas varmasti isompi kuin littujen, ja tykin huoltoon
> vieminen onnistuu vaikka bussilla. Ja hellasärö on lähes olematon. Nih!
>
> t:S
Voihan sen viedä bussilla huoltoon jos ei osaa itse korjata :] Hellasäröstä
päätellen olet joko radioamatööri tai olet kuullut heidän juttujaan? :)
Antti
OH7GLS
"Kyllä se taitaa olla niin että amatöörilähettimet säteilevät "jotakin",
joka pehmentää aivot. -Kalevi Kasvi"
No hintojen laskun pysäyttää tietenkin se, että ihmiset ovat valmiita
maksamaan tietyn summan X rahaa televisiosta ja että valmistajat haluavat
maksimoida voittonsa. Aika naiivia olisi kuvitella, että valmistajat
siirtäisivät alentuneet tuotantokustannukset suoraan myymälähintoihin.
Mikko
Ei se enää ihan näin kyllä mene, vaikka kovasti tätä propagandaa yrität yhä
epätoivoisesti viljellä. Rahalla saa erittäin hyviä littutöllöjä, mutta
selvää on tietenkin ettei budjettiluokan 1600 euron plasmat juuri kenenkään
silmissä hyvältä näytä. Itse en enää voinut sanoa töissä käyttämämme 32"
referenssitason putkikonetta paremmaksi, kun rinnalla ollutta plasmaa, jonka
sitten itse päädyin neljän vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen
ostamaan. Toki 43" ruudulla tässä tapaukessa on hintaa 4500 euroa, joten
ymmärrän ettei läheskään kaikki ole sitä summaa valmis televisiosta
maksamaan, mutta se etteikö kuvaputkiruudun tasolle kuvan laadussa
päästäisi, on nykyään jo höpöpuhetta.
>>Se että nykytekniikka vanhenisi käsiin muutamassa vuodessa on kukkua.
>
> Eikä ole kukkua. Kyllä kehitys tässä jossain vaiheessa ottaa jälleen
> reippaan askeleen ja ehkä siten saavat litteiden televisioiden
> kuvanlaadunkin asialliseksi. Mikä hetki hyvänsä jotain tapahtuu.
Oletko nähnyt uudet tekniikat? Minä olen, niin oledin kuin sedinkin
tositoimissa. Kyllä, kuva on selvästi parempi kuin nykyisissä parhaissakaan
plasmoissa (ja tätä kautta myös lcd:ssä), mutta ero ei enää ole mikään
tajuntaa räjäyttävä, vaikka selvä onkin.
Mikko
Sopivassa sijoitusrahastossa vuodessa, säästötilillä (0,5 % korko), siihen
voi mennä tovi pidempään :-)
Mikko
Mutta jos vertailet vaikkapa 17" näyttöjä, löytyy yleensä halpiksia
luokkaan 250e mutta vastaava televisio on halpa jos se jää alle 400e
hintaiseksi. Tulkitsen että tuossa kokoluokassa tuotteessa on vielä
varsin paljon "uutuusilmaa", koska analog-tuner ei ole kallis.
> Mutta jos vertailet vaikkapa 17" näyttöjä, löytyy yleensä halpiksia
> luokkaan 250e mutta vastaava televisio on halpa jos se jää alle 400e
> hintaiseksi. Tulkitsen että tuossa kokoluokassa tuotteessa on vielä
> varsin paljon "uutuusilmaa", koska analog-tuner ei ole kallis.
Pienet (alle 21") televisiot ovat "design-tuotteita" jotka hankitaan
takan reunalle tai pöydänkulmalle aamutv:n katsomista varten samalla kun
juodaan sumppia ja silloin siitä pienestä ruudusta voi nyhtää suhteessa
enemmän kuin isompikokoisesta "olohuonenäytöstä" joita menee paljon
enemmän. Sensijaan tietokonekäytössä tuo 17" on se standardi
"bulkkituote" jota menee eniten.
-ka
>>
>>Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä on
>>ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy todella
>>paljon ja myös hinnat laskevat?
>
>
> Tuolla ajattelutavalla televisiota ei saa hankittua ikinä.
Toki saa. Esim. 28" laajakuvatelevisioita on lähes jatkuvasti tarjolla
299 eurolla. Sillä pärjää aika monta vuotta.
Todennäköisesti moni yli 1.000 euron television ostava kuitenkin
ajattelee nimenomaan ostavansa "kerralla hyvän".
> Itse seurasin
> noin neljä vuotta taulutelevisioiden kehitystä ja päätin iskeä
> helevetillisen määrän euroja tiskiin tässä vaiheessa, enkä kadu päätöstä
> hetkeäkään. Hirveä penkominenhan markkinoiden tarjonnassa oli, mutta kun
> lopulta valinta oli melko helppo. En ihan heti keksi miten digivirittimellä
> ja parilla hdmi-tulolla varustettu hd-valmis taulutelevisio ei olisi
> kurantti vielä muutamankin vuoden kuluttua.
Esim. kun 1900x.. resolution ohjelmia alkaa tulla saataville,
nykytelevisioiden resoluutio ei yllä tuohon, vaan ne joutuvat muuntamaan
kuvan omalle pienemmälle resoluutiolleen.
Ja esim nykyiset digiboxit todennäköisesti eivät osaa ollenkaan
vastaanottaa tuollaista signaalia, joko tekniikan puolesta, tai sitten
nykymalliin mitoitettu prosessoriteho ei riitä.
> Ok, saman saa varmasti
> halvemmalla parin vuoden päästä, mutta pari vuotta on pitkä aika kituutella
> huonon ruudun kanssa. Enkä muutenkaan usko että tulen koskaan ostamaan
> televisiota, jolla olisi yli kolmen vuoden elinkaari omassa taloudessani.
Tällöin 299 euron televisio olisi aika paljon edullisempi hävittää 3
vuoden kuluttua kuin 1.000 - 2.000 euron.
> Esim. kun 1900x.. resolution ohjelmia alkaa tulla saataville,
> nykytelevisioiden resoluutio ei yllä tuohon, vaan ne joutuvat
> muuntamaan kuvan omalle pienemmälle resoluutiolleen.
Tämä tapahtunee Suomessa noin viikon päästä siitä kun alan kulkea
zeppelinillä töihin :-)
Muistaakseni 400 wattia nuo plasmat haukkaa. Entinen oma 36" crt vei max
170w.
>
>> 21" telsu on itse asiassa pöytätietsikan monitori, ja tietsikassa on
>> digi-tv kortti. Sonyn 21" high pitch monitori hakkaa kuvanlaadussa joka
>> ikisen palsman ja lcd:n aivan kevyesti, ja muuten maksoi 170 euroa.
>
> Mutta uutena ei maksanut 170 euroa.
Juu, mutta kukas niitä käskee uusia ostamaan, kas kun juuri nyt sattuu
saamaan 21" crt-näyttöja oikeen halavalla... Ja elin ikää on rutkasti
jäljellä, pienempi Sony 17" näyttö on valmistettu 1998, ja
kuvanlaadultaan (siis sitä teeveetä katsellessa!) hakkaa litut mennen
tullen. Ja on virheetön geometria, ja säätövaraa riittää. Näytönohjain
on tietysti Matrox...
>
>> Tykin 80" kuva on taas varmasti isompi kuin littujen, ja tykin huoltoon
>> vieminen onnistuu vaikka bussilla. Ja hellasärö on lähes olematon. Nih!
>>
>> t:S
>
> Voihan sen viedä bussilla huoltoon jos ei osaa itse korjata :] Hellasäröstä
> päätellen olet joko radioamatööri tai olet kuullut heidän juttujaan? :)
No eihän niitä virhevastuun aikana ite ropata, kysy vaikka Käen Matilta!
Ja tykin voi muuten viedä landelle näpsästi, vie periaatteessa autosta
vähemmän tilaa kuin 16" matka-tv! Kesäyössä Viimeinen tango Pariisissa
ladon sisä seinälle, ja voit kuvitella kuinka hellasärö katoaa
olemattomiin...
>> En ole vielä yhtään hyvää littutelkkaria nähnyt. Jos kuvanLAATUA
>> haluaa niin ainoa järkevä on ostaa kunnollinen putkitelevisio.
>> Jos katsoo leffoja ja haluaa ison kuvan niin sitten tykkiostoksille.
>
>Ei se enää ihan näin kyllä mene, vaikka kovasti tätä propagandaa yrität yhä
>epätoivoisesti viljellä. Rahalla saa erittäin hyviä littutöllöjä, mutta
>selvää on tietenkin ettei budjettiluokan 1600 euron plasmat juuri kenenkään
>silmissä hyvältä näytä. Itse en enää voinut sanoa töissä käyttämämme 32"
>referenssitason putkikonetta paremmaksi, kun rinnalla ollutta plasmaa, jonka
>sitten itse päädyin neljän vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen
>ostamaan. Toki 43" ruudulla tässä tapaukessa on hintaa 4500 euroa, joten
>ymmärrän ettei läheskään kaikki ole sitä summaa valmis televisiosta
>maksamaan, mutta se etteikö kuvaputkiruudun tasolle kuvan laadussa
>päästäisi, on nykyään jo höpöpuhetta.
Miksei niitä hyviä ei sitten noissa kaupoissa ole myynnissä yhtään ainutta?
Kerro mikä on mielestäsi hyvä littu niin käyn katsomassa josko mileleni
muuttuisi. Ainakaan viime viikolla en ollut todellakaan vakuuttunut tämän
hetken litteiden laadusta.
Mikä on "referenssitason" 32" putkikone? Sellaista ei kovin montaa
taida maailmalla olla. Jos on yhtään koska siinä alkaa kuvaputken
kanssa olla melkoisia vaikeuksia saada konvergenssit ja lineaarisuudet
kuntoon. Yleensä ne referenssitason monitorie ovat aika pieniä. Noin
22" taitaa olla yleisin (Barco).
Voisitko sitten kertoa mitkä ominaisuuudet siinä litussa hakkaavat?
Nyt en puhu geometriasta enkä terävyydestä enkä kirkkausesta vaan
muista kuvan laadun kriteereistä. Ja millaista materiaalia olet
niillä kahdella vertaillut? Se on kaikkein tärkein tieto koska jos
katsotaan joltain DVD:ltä piirrettyjä niin tietysti littu näyttää
hyvältä kun sen ei tarvitse suoriutua mistään mutta jos laitat
tavallisen analogisen leffan pyörimään tekstitykseineen niin mikä
lienee siotten tilanne? Ja lisätään vaikka digiboksi väliin jolloin
tulee peräkkäin kaksi digitaalilaitetta.
Viime vuonna pörssikurssit nousivat n. 30 %. Yleinen keskiarvo
pörssikurssien nousulle lienee n. 7 % vuodessa, eli kyseinen kasvu
saataisiin 3 vuodessa.
Näin esim. indeksirahstoon sijoitettuna. Pankkitilillä niitä ei kannata
makuuttaa.
>
> Jos nykyaikana ollaan todella menossa siihen, että televisio kestää
> alle 10 vuotta ja on sen jälkeen kaatiskamaa niin ollaan todella
> metsässä.
Ei niitä televisioita ennenlään tuon pidempään ole käytetty. MItä itse
omasta kokemusksetani muistan kestoikä on ollut tyypillisesti juuri 7-10
vuotta ja siihen on yleensä sisältynyt yksi korjaus. Tietysti sen olisi
voinut edelleen korjata, mutta tällöin on ollut uutta teknologiaa
saatavilla, jolloin on siirtynyt siihen. Siis käyttöikään on vaikuttanut
sekä fyysinen kesto, että tekniikan kehittyminen.
> Kuvaputkitelevisiot ovat saavuttaneet suurin piirten sen
> kuvanlaadullisen tason mitä niiltä voidaan olettaakin joten se toki
> on käyttökelpoinen vielä pitkään. '
Minusta aina
> TV-korjausten hinnat voivat olla kovatkin mutta yleensä niissä on
> jokin tyyppivika joka on helpohko korjata eivätkä osat maksa kuin
> euron tai sitä luokkaa. Toisinaan menee juovamuuntaja joka kyllä
> maksaa useita kymppejä mutta kyllä siinä korjaajan matkat ja työ
> eniten maksavat.
Aivan. Kun viimeksi korjautin 1998 vikana oli irronnut juotos. Hinta oli
yli 600 markkaa. Tinastakin velottivat 18 markkaa.
Osmo
Sen jälkeen telkkarei kuitenkin menee useimmiten jonnekin muualle
käyttöön. Kyllä tuossa joku TV-huoltomies yritti väittää, että
8 vuotta vanha kuvaputki on yleensä jo loppu. :-D
>> TV-korjausten hinnat voivat olla kovatkin mutta yleensä niissä on
>> jokin tyyppivika joka on helpohko korjata eivätkä osat maksa kuin
>> euron tai sitä luokkaa. Toisinaan menee juovamuuntaja joka kyllä
>> maksaa useita kymppejä mutta kyllä siinä korjaajan matkat ja työ
>> eniten maksavat.
>
>Aivan. Kun viimeksi korjautin 1998 vikana oli irronnut juotos. Hinta oli
>yli 600 markkaa. Tinastakin velottivat 18 markkaa.
Pientarvikelisä juu. Onhan siihen vian etsimiseen voinut mennä aikaa
ja täytyy ainakin jotain veloittaa. Mutta jossain vaiheessa tulee
katto eikä huolto veloita vaikka menisi 20 tuntia työhön.
Toisaalta huonon juotoksen yleensä löytää erittäin helposti jos vaan
osaa sen vian etsiä. Samalla yleensä katsotaan koko levy läpi josko
siellä olisi muitakin kylmäjuotosia. Siihen juotosten läpi käyntiin
menee tuollaiset 5-10 minuuttia jos osaa "katsoa".
Riippuu paljon ruudusta. Vanhemmat vie enemmän, uudet vähemmän. Oma
43-tuumainen vie 290 wattia.
Mikko
> Sen jälkeen telkkarei kuitenkin menee useimmiten jonnekin muualle
> käyttöön.
Ainakin meikäläisellä tuo muu on ollut YTV:n jäteauto tms. Yhtään
televisiota ei ole lähtenyt "muualle käyttöön".
> Kyllä tuossa joku TV-huoltomies yritti väittää, että 8 vuotta vanha
> kuvaputki on yleensä jo loppu. :-D
>
Ei se kuvaputki ole ongelma vaan ne muut osat. Vaikka vanhan TV:n korjaa
se voi puolen vuoden päästä hajota jostain muualta.
>> Aivan. Kun viimeksi korjautin 1998 vikana oli irronnut juotos.
>> Hinta oli yli 600 markkaa. Tinastakin velottivat 18 markkaa.
>
>
> Pientarvikelisä juu. Onhan siihen vian etsimiseen voinut mennä aikaa
> ja täytyy ainakin jotain veloittaa.
Siihen meni n. 20 senkuntia. Minä jopa nostin TV:n esiin, jotta olisi
nopeampaa.
> Mutta jossain vaiheessa tulee katto eikä huolto veloita vaikka menisi
> 20 tuntia työhön.
>
> Toisaalta huonon juotoksen yleensä löytää erittäin helposti jos vaan
> osaa sen vian etsiä. Samalla yleensä katsotaan koko levy läpi josko
> siellä olisi muitakin kylmäjuotosia. Siihen juotosten läpi käyntiin
> menee tuollaiset 5-10 minuuttia jos osaa "katsoa".
Ko. korjaaja ei tehnyt näin. Ehkä siksi laite hajosi uudestaan parin
vuoden päästä.
Osmo
Mites nyt noin unohdit valmistajien välisen hintakilpailun? Et kai
vaan kartellien nimeen vanno?
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
>> Sen jälkeen telkkarei kuitenkin menee useimmiten jonnekin muualle
>> käyttöön.
>
>Ainakin meikäläisellä tuo muu on ollut YTV:n jäteauto tms. Yhtään
>televisiota ei ole lähtenyt "muualle käyttöön".
Kaameaa tuhlausta. Mikset antanut vaikka jollekin opiskelijalle?
>>> Aivan. Kun viimeksi korjautin 1998 vikana oli irronnut juotos.
>>> Hinta oli yli 600 markkaa. Tinastakin velottivat 18 markkaa.
>>
>> Pientarvikelisä juu. Onhan siihen vian etsimiseen voinut mennä aikaa
>> ja täytyy ainakin jotain veloittaa.
>
>Siihen meni n. 20 senkuntia. Minä jopa nostin TV:n esiin, jotta olisi
>nopeampaa.
>
>> Mutta jossain vaiheessa tulee katto eikä huolto veloita vaikka menisi
>> 20 tuntia työhön.
>>
>> Toisaalta huonon juotoksen yleensä löytää erittäin helposti jos vaan
>> osaa sen vian etsiä. Samalla yleensä katsotaan koko levy läpi josko
>> siellä olisi muitakin kylmäjuotosia. Siihen juotosten läpi käyntiin
>> menee tuollaiset 5-10 minuuttia jos osaa "katsoa".
>
>Ko. korjaaja ei tehnyt näin. Ehkä siksi laite hajosi uudestaan parin
>vuoden päästä.
Siis korjaaja tuli kotiin juottamaan sen juotoksen? Siinä tapauksessa
aika suolainen korjaushinta ellei ajanut puolen Suommen halki. Hajosiko
samasta kohtaa vai heititkö sen jälkeen sen roskiin?
>>>>Jos se TV todella hankitaan esim. 10-20 vuodeksi, niin mitä järkeä
>>>>on ostaa se juuri nyt, kun muutamassa vuodessa tekniikka kehittyy
>>>>todella paljon ja myös hinnat laskevat?
>>>
>>>Miksi ostat ruokaa tänään kun voit laittaa rahat korkotilille ja
>>>ostaa pari grammaa enemmän huomenna? Kyllähän sä yhden päivän
>>>pärjäät ilman ruokaa. Sama logiikka.
>>
>>Suosittelen kertaamaan matikan opintoja, jos lukuja on todella noin
>>vaikea hahmottaa.
>
>
> Ei ole, mutta jos vanha telkkari on rikki ja uutisia haluaa katsoa,
> miksi sun mukaan pitäisi odottaa? Vai mitä pitäisi tehdä..?
>
> M
Esim. hakea 28" laajakuva-tv 299 eurolla.
Pienempiä saa vielä huomattavasti halvemmalla.
No en tietenkään, mutta tilannehan on tällä hetkellä se, että littutöllöjen
kate on ajettu erittäin pieneksi kilpailun johdosta. Olisi melkoinen ihme,
että hinnat romahtaisi pohjille kun tietää miten markkinatalous toimii.
Tähän kun lisätään se fakta, että esim lcd-paneeleita valmistaa vain viisi
valmistajaa maailmassa, niin toistaiseksi sikahalpojen pikkumerkkienkin
hinnoittelua voidaan helposti kontrolloida sillä, mihin hintaan paneeleita
kullekin merkille toimitetaan.
Tältä saralta olen haastatellut nyt kuluneen vuoden puolella hillitöntä
määrää edustajia, suurten valmistajien pamppuja ja puolueettomia
markkina-analyytikkoja ja aika yhteinen viesti kaikilla on ollut
littutöllöjen hintakehityksestä. Eli varmasti jatkossa tulee saamaan
polkuhintaista b-luokan ruutua, aivan kuten kuvaputkiaikanakin, mutta
hyväkuvaisesta ja ennen kaikkea hyvin varustellusta ruudusta saa
pelimerkkejä takoa jatkossakin pöytään tuntuvan läjän.
Mikko
Sinun zeppelinistäsi en tiedä, mutta ainakin tuolla väitettiin
Terminator 2:n HDTV-trailerissa, että T2 olisi tulossa 1920x1080
resoluutiolla ensi kesänä.
http://www.wmvhd.com/
(Tosin eduskuntamme Karpelan johdolla saattaa vielä senkin katsomisen
kieltää lailla, ellei jo ole niin tehnyt. Suomalaisen Linux-jakelun
Suomiknoppixin jakelunhan Karpela jo "huomaamattaan" tuli laillaan
kieltäneeksi - sillä kun pystyy katsomaan DVD-elokuvia, ja sehän ei käy
päinsä)
>Sinun zeppelinistäsi en tiedä, mutta ainakin tuolla väitettiin
>Terminator 2:n HDTV-trailerissa, että T2 olisi tulossa 1920x1080
>resoluutiolla ensi kesänä.
>http://www.wmvhd.com/
Ei siitä vanhasta näytöstä ole mitään iloa kun HDTV-
materiaali tulee melko usein vaatimaan HDMI-salausta
tukevan näyttölaitteen.
Materiaalin salaus puretaan vasta näyttölaitteessa joten
telkut menee uusintaan.
En tiedä onko tuo salauspurku jo olemassa uusimmissa HDMI-
liitäntäisissä näytöissä.
--
Mikko Lehtikanto
> Ei siitä vanhasta näytöstä ole mitään iloa kun HDTV-
> materiaali tulee melko usein vaatimaan HDMI-salausta
> tukevan näyttölaitteen.
Tarkoitat varmaankin HDCP-salausta.
> En tiedä onko tuo salauspurku jo olemassa uusimmissa HDMI-
> liitäntäisissä näytöissä.
Jos näytön kyljessä on HD Ready -logo, näyttö tukee HDCP:tä.
http://en.wikipedia.org/wiki/HD_ready
Kyllä noita HD Ready -näyttöjä alkaa kauppojen hyllyillä jo olla
runsaastikin.
> 2. Toinen vaihtoehto: ostat 330e:n tv:n nyt, laitat 670e tilille
> kasvamaan korkoa. Kun se on esim. 800e, ostat saman hd-telkkarin
> hintaan 500e. Myyt vanhan telkkarin satasella. Lopputulos on se, että
> sinulla on sama telkkari mutta taskussa 400e.
Laskelmasi on matemaattisesti oikea, mutta siitä puuttuu eräs olennainen
tekijä. Katselukokemukselle pitää myös laskea jokin hinta, muuten
laskelmassa ei ole mitään järkeä - voitaisiin yhtä hyvin laskea, että
kannattaisi vetää itsensä jojoon mitä pikimmin, koska siten
saavutettaisiin suurin mahdollinen rahan säästö.
"Mikko J." <mikko.j...@invalid.hut.fi> writes:
> "Pentti Lajunen" <plaj...@vipunen.hut.fi> wrote in message
>> Mites nyt noin unohdit valmistajien välisen hintakilpailun? Et kai
>> vaan kartellien nimeen vanno?
>
> No en tietenkään, mutta tilannehan on tällä hetkellä se, että littutöllöjen
> kate on ajettu erittäin pieneksi kilpailun johdosta. Olisi melkoinen ihme,
> että hinnat romahtaisi pohjille kun tietää miten markkinatalous toimii.
> Tähän kun lisätään se fakta, että esim lcd-paneeleita valmistaa vain viisi
> valmistajaa maailmassa, niin toistaiseksi sikahalpojen pikkumerkkienkin
> hinnoittelua voidaan helposti kontrolloida sillä, mihin hintaan paneeleita
> kullekin merkille toimitetaan.
>
> Tältä saralta olen haastatellut nyt kuluneen vuoden puolella hillitöntä
> määrää edustajia, suurten valmistajien pamppuja ja puolueettomia
> markkina-analyytikkoja ja aika yhteinen viesti kaikilla on ollut
> littutöllöjen hintakehityksestä. Eli varmasti jatkossa tulee saamaan
> polkuhintaista b-luokan ruutua, aivan kuten kuvaputkiaikanakin, mutta
> hyväkuvaisesta ja ennen kaikkea hyvin varustellusta ruudusta saa
> pelimerkkejä takoa jatkossakin pöytään tuntuvan läjän.
Toki, saahan sitä nykyisin cd-soittimeenkin sijoitettua niin paljon
massia kuin vain löytyy, jos siltä tuntuu. Yleinen tekninen kehitys
kuitenkin nostaa niiden hintahaitarin alapäänkin laitteiden laatua,
joten jos kuluttajan kannalta oleellisempaa on kuvan absoluuttinen,
eikä suhteellinen ("parempaa kuin naapurilla" tai "parasta mitä
rahalla saa") laatu, hintakehitys tulee jatkumaan. Ei tarvita
kuin uutta kuvanmuodostustekniikkaa (esim. mainitut OLED tai SED) tai
seuraavan sukupolven kuvankäsittelychipit, niin hinnoissa astutaan
jälleen seuraava askel alaspäin. Jos naapurivalmistaja ottaa
käyttöön parempaa ja halvempaa teknologiaa, on muiden vähän
niin kuin pakko seurata perässä.
Tämän päivän 4500 euron plasmatöllöstä saa vain murto-osan
hinnastaan takaisin kolmen vuoden päästä, eikä kyse ole
pelkästään käytetyn laitteen arvon alennuksesta...
Alan ammattilaisten intresseissä ei ole antaa lausuntoja jotka
tukisivat odottamisen asennetta kuluttajissa.
ATK-puolella bisnes on varmasti ihan yhtä kuristettua kilpailun
johdosta ja tietenkin päivän parhaiden kokoonpanojen hinta
pysyttelee suurinpiirtein vakiotasolla (sillä tasolla, jolla ne
menevät vielä optimaalisesti kaupaksi), mutta silti tämän
päivän halvimmatkin romut peittoavat suorituskyvyltään
muutaman vuoden takaiset huippukokoonpanot. Littunäyttöihin toki
liittyy jonkin verran analogista säätämistä, kuten levysoittimiinkin (LP),
minkä vuoksi tuotteiden hintahaitari tulee säilymään laajempana,
mutta littunäytöt ovat vielä tuotteina kovin nuoria. LCD-näyttöihinkin
on vasta tulossa "dynaaminen" taustavalaistus (en tiedä oikeaa
markkinointinimikettä, mutta ideana on siis säätää taustavaloa
muutaman pikselin kokoisina blokkeina sen mukaan kuinka kirkkaasta
kuva-alueesta on kyse), mikä korjannee merkittävimmät ongelmat
lcd-ratkaisun kontrastissa. Littujen kuvaa siis voidaan
parantaa vielä monin "digitaalisin" keinoin, joiden hintakehitys
on laskusuhdanteinen. Analoginen "säätäminen" on kalliimpaa.
Voi viude, hemmo puhuu asiaa. Pitääpä alkaa miettimään toteutusta...
Sattuisiko kenelläkään olemaan tietoa siitä minkälainen hintataso ja
televisiotarjonta taivaassa on? Tai itse asiassa mulle on varmaan
suunniteltu sitä alemman tason vaihtoehtoa joka lienee pakollinen tämän
poikkeuksellisen säästämismetodinkinkin vuoksi, joten sitäkin voi kertoa jos
löytyy faktatietoa. ;-)
--
Make.
kau...@POISTAjypoly.fi
PS. Poista ylimääräiset vastatessasi mailitse.
M;iksi opltaosoon ruvettu antelemaan risoja televisioita pois?
>>
>>Ko. korjaaja ei tehnyt näin. Ehkä siksi laite hajosi uudestaan parin
>>vuoden päästä.
>
>
> Siis korjaaja tuli kotiin juottamaan sen juotoksen? Siinä tapauksessa
> aika suolainen korjaushinta ellei ajanut puolen Suommen halki.
Ajomatkaa okli kolmisen kilometriä, mutta velottivat 18:sta, kun se näes
on minimi.
> Hajosiko
> samasta kohtaa vai heititkö sen jälkeen sen roskiin?
>
Ei hajonut samalla tapaa. En tiedä mistä hajosi, kun en ole TV-korjaaja.
Osmo
Kiesus on ollut kallis 14900 euroa ;-)
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Firework, Lightning, sun, moon, nature etc. photos
http://www.petrilopia.net/
Myydään radioita yms. http://www.petrilopia.net/myy/
OK, siis ei mitään oikeaa tietoa vaan omaa päättelyä. Jotenkin arvasin...
> En tiedä missä päin suomea asut, mutta ainakin täällä Keski-Suomessa
> kaikki liikkeet pitävät putkitöllöjä syrjässä ja valinnanvaraa niissä
> vähäķsissä malleissa ei juurikaan ole. Littutöllöjä kyllä möllöttää
> kaikilla hyllyillä/seinillä ja myyjät uhoavat mummoille että ei voi
> mitään, tällaisen sinäkin nyt sitten tarvitset... kallishan se on, mutta
> siinä on kuitenkin hdready-logo eikä silmätkään vuoda niin pahasti sitä
> katsoessa... ;-)
Jep, sitä myydään mistä jää eniten rahaa itselle. Totta kai se on
kauppiaalle paljon mieluisampaa, että asiakas ostaa kolmen tonnin telkun
kuin kolmen sadan.
Mutta edelleenkin jokainen saa itse päättää, mitä ostaa. Perinteisiä
kuvaputkitelkkuja kyllä edelleenkin myydään ja valmistetaan. Jos kauppiaalla
ei ole tarjolla sitä mitä haluaa, kannattaa vaihtaa toiseen kauppaan.
Se nyt vaan on tyhmää olla ottamatta rahaa sieltä, missä sitä on tarjolla.
Jollekin joka osaa itse korjata tai tuntee sellaisen joka osaa.
>>>Ko. korjaaja ei tehnyt näin. Ehkä siksi laite hajosi uudestaan parin
>>>vuoden päästä.
>>
>> Siis korjaaja tuli kotiin juottamaan sen juotoksen? Siinä tapauksessa
>> aika suolainen korjaushinta ellei ajanut puolen Suommen halki.
>
>Ajomatkaa okli kolmisen kilometriä, mutta velottivat 18:sta, kun se näes
>on minimi.
>
>> Hajosiko
>> samasta kohtaa vai heititkö sen jälkeen sen roskiin?
>>
>Ei hajonut samalla tapaa. En tiedä mistä hajosi, kun en ole TV-korjaaja.
Tuskin johtui huoltomiehen laiminlyömästä muiden juotosten korjauksesta.
Usein televisioiden juovamuuntajien juotokset hajoavat (etenkin Philips)
joiden juottaminen on rutiinipuuhaa. Silloin yleensä ei juoteta muuta.
> Kiesus on ollut kallis 14900 euroa ;-)
Hupsista ;-p
-marko
--
Marko Konttinen - mk (a) iki . fi
Minulla pellittää edelleen vuonna 1988 ostettu Saloran K70 malli.
Ei ole tarvinnut korjaamolle raahata. Uuden ostan kun tuo hajoaa.
riku
> Antti Panula kirjoitti:
>> "Samppa" <ei...@eituu.fi.invalid> wrote in message
>> news:43da2f08$0$25347$39db...@news.song.fi...
>>> Olennaisinta on että niissä on luokaton kuvanlaatu katsottaessa
>>> normaalia tv lähetystä, 42" plasma vie sähkökiukaan verran sähköä, ja
>>> lämpenemisen johdosta niissä pitää olla propelleja jotka pitää
>>> ääntä.
>>
> Muistaakseni 400 wattia nuo plasmat haukkaa. Entinen oma 36" crt vei
> max 170w.
Ja mun vie 12 kW. Sähkökiukaistahan tässä oli myös puhe :)
Telkkari vie pari dekadia vähemmän.
Mutta paljonkos se tekee vuodessa? Meillä telkkari oli muutaman tunnin
enemmän tulilla päivässä/vuodessa kuin sauna...
Noin kilowattitunteina nääs.
t:S
> Tämän päivän 4500 euron plasmatöllöstä saa vain murto-osan
> hinnastaan takaisin kolmen vuoden päästä, eikä kyse ole
> pelkästään käytetyn laitteen arvon alennuksesta...
Ensinnäkin harvoja laitteita ostetaan silmälläpitäen jälleenmyyntiarvoa (sitä
kai hinnasta takaisin -sanonnalla tarkoitat, ei kai muutakaan rahat takaisin
-systeemiä ole?), auto on ainakin minun kohdalla ainoa poikkeus tästä.
Toisaalta murto-osa voi olla hyväkin korvaus kolmen vuoden kuluttua, esim.
9/10.
Jos tietokoneet, kännykät, digikamerat ja muut hintaeroosiosta kärsineet
laitteet ovat yleistyneet voimakkaasti, niin miksei litteät telkkarit?
jp <j...@jp.com> writes:
> Pentti Lajunen <plaj...@vipunen.hut.fi> wrote in
> news:nf7oe1w...@vipunen.hut.fi:
>
>> Tämän päivän 4500 euron plasmatöllöstä saa vain murto-osan
>> hinnastaan takaisin kolmen vuoden päästä, eikä kyse ole
>> pelkästään käytetyn laitteen arvon alennuksesta...
>
> Ensinnäkin harvoja laitteita ostetaan silmälläpitäen jälleenmyyntiarvoa
Yritähän pysyä kärryillä mistä keskustellaan.
Minulta on muuten haettu ilmaiseksi pois yksi pimeä telkkari, kahdet
videot ja konkkansa oksentanut emolevy, kun vaan mainitsin asiasta
nyysseissä.
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
>> Kaameaa tuhlausta. Mikset antanut vaikka jollekin opiskelijalle?
>
> M;iksi opltaosoon ruvettu antelemaan risoja televisioita pois?
Lauseen alusta en saa tolkkua, mutta kyllähän amispojat noita
laittelevat kuntoon. Jotkut jopa keräilevät roskisten luota
korjatakseen. Ehkä antavat niitä tutuilleen tai keräävät nurkkiin.
Viherahollakin taitaa olla jotain nelisenkymmentäparisen telkkaa.
Mika.
Jos et osaa suositella yhtäkään hyvää litteää telkkaria niin kerro nyt
edes se littu jonka sitten päätit hankia. Vai oletko mahdollisesti
kauppias joka myy litteitä telkkareita? :-)
> Voisitko sitten kertoa mitkä ominaisuuudet siinä litussa hakkaavat?
> Nyt en puhu geometriasta enkä terävyydestä enkä kirkkausesta vaan
> muista kuvan laadun kriteereistä.
Kertoisitko Matti, mitä kuvan laatuun liittyviä kriteereitä tarkoitat?
Värisävyjä, päivittymisnopeutta, harmaasävyskaalaa noin aluksi.
Pahoittelen syvästi, että vastaukseni ei tullut sinulle riittävän nopeasti
ja jouduit luppoaikanasi sortumaan jälleen kerran turhaan ja typerään
piikittelyyn. Työni puolesta en nimen omaan viitsi kovaan ääneen eri
merkkejä kailottaa, mutta mainittakoon että itse ostin Pioneer PDP-436XDE
ruudun. Voi olla ettei tule joka liikkeessä vastaan, mutta ainakin Espoon
Teknisillä Suomenojalla moinen oli esillä.
Mikko
> Esimerkiksi
>
http://www.consumer.philips.com/consumer/catalog/product.jsp?language=fi&country=FI&catalogType=CONSUMER&productId=28DW6559_01_FI_CONSUMER ,
> joka varmasti pesee tuon 590 euron kuolatelkkarisi mitenpäin tahansa
maksaa
> noin 550 euroa. Taidat olla ihmistyyppiä jolla on liikaa aikaa ja liian
> vähän ongelmia, joten niitä on keksittävä.
>
Todellakin, mikäli ongelmia on liian vähän, kannattaa ostaan noita Philipsin
tuoteita.
Saat nimittäin jumpata televisiota huoltoon ja takaisin jo takuuaikana.
Takuuajan päättymisen jälkeen iloinen virtalähteiden, piirikorttien ja
kuvaputkien uusiminen jatkuu...
Itse suosin vähän kestävämpiä tuotteita.
"Seen that, been there".
>> Jos et osaa suositella yhtäkään hyvää litteää telkkaria niin kerro nyt
>> edes se littu jonka sitten päätit hankia. Vai oletko mahdollisesti
>> kauppias joka myy litteitä telkkareita? :-)
>
>Pahoittelen syvästi, että vastaukseni ei tullut sinulle riittävän nopeasti
>ja jouduit luppoaikanasi sortumaan jälleen kerran turhaan ja typerään
>piikittelyyn. Työni puolesta en nimen omaan viitsi kovaan ääneen eri
>merkkejä kailottaa, mutta mainittakoon että itse ostin Pioneer PDP-436XDE
>ruudun. Voi olla ettei tule joka liikkeessä vastaan, mutta ainakin Espoon
>Teknisillä Suomenojalla moinen oli esillä.
Pinohiiri oli ainut näkemäni littutelkkari joka pystyi kohtalaisen
hyvään harmaaskaalaan vaikkei kuvaputkelle pärjännytkään. Täytyy
vielä käydä katsomassa tarkemmin noita. Kuva oli selkeästi parempi
kuin muissa. Tämä oli vuosi sitten. Milloin tuon hankit? Kirjoitin
artikkelisarjassa "TAULU-TV on huijausta" seuraavasti:
"Feb 18 2005, 11:01 am
Kerropas mikä Plasma on kyseessä? Kaikista katselemistani tuo Pinohiiri
on ollut ainoa joka on ollut edes lähellä putkitelkkaria. Aivan kaikissa
muissa on ollut harmaasävypuutteita ja kuvan seuraamisen huonoutta niin
paljon, että vaikka olisin maailman rikkain mies niin en sellaista kyllä
hankkisi."
Kyseessä on uudempi malli, sillä vuosi sitten tuota ei vielä ole myyty.
Aivan parhaiden kuvaputkien tasolle tumman pään erottelukyky ei vielä yllä,
mutta muilta osa-alueiltaan ruutu taas jättää kuvaputket jo selvästi
varjoonsa.
Mikko
> Jos siis tarpeesi on saada vehje, josta näkyy Salkkarit ;-D, niin saat
> varautua melkoisen tukon kanssa rahaa.
Tai hommaa huollettu L-Salora!
Täytyypä käydä katsomassa moista ihmettä. Palaan asiaan.
Ja kun vielä päästäis eroon noista idioottimaisista SCART-liittimistä niin hyvä olisi.
Emäntä kun siirtelee telkun paikkaa joka toinen päivä ja repii niitä skartteja irti niin jo
kahden töllön naaraat olen joutunut kolvaamaan uudelleen piirilevyyn kiinni kun se aasinmulkku repi ne irti tai löysti
liitännät. Veemäistä hommaa.
Ja on vaikea kuvitella että 32 tuumainen putki ihan oikeesti on halvempi valmistaa, kuljettaa, varastoida etc
kun vastaavan kokoinen TFT. Ja jos hyvälaatuisia 32-tuumaisia putkitöllöjä saa jo hieman yli 300 euron niin ei kestä
kauaakaan kun vastavanlaatuisia littuja saa samaan hintaan.
tarkoitin vaan että jos nyt on telkkarin tarvetta niin ostaa sen 32-tuumaisen putken reilulla kolmellasadalla eurolla,
ja ostaa sitten sen littu-TV:n parin vuoden kuluttua samaan hintaan ja on jo säästänyt monta sataa euroa.
/r
Bror Heinola wrote:
> Lauri Uusitalo wrote:
>
>> Vaan kyllä yli 20" tietokonelitustakin saa maksaa maltaita. Tosin
>> tarkkuuskin on toinen.
>
>
> Dellin 24":n saa alle tonniin. 30" on hieman reilu 2000, mutta se ei
> tosin enää sovellu telkkarikäyttöön ilman kikkailuja. 24":ssä on mm.
> s-videoliitäntä suoraan.
Varmaan, mutta laitekauppiaat ovat edelleenkin ihan
yhtä valmiita valloittamaan markkinoita kilpaijoiltaan.
Tämä voi tapahtua joko parantamalla laatua tai polkemalla
hintoja. Kuluttajan kannalta molempi parempi.
En tiedä mikä on nykytilanne, mutta ennen noita littunäyttöjä tehtiin
sellaisille erikoiskäsitellyille piilevyille.
Noita piilevyjä pystyttiin valmistamaan käytännössä
vain yhden kokoisia (niillä siis oli joku maksimikoko, jonka jälkeen niitä
ei saatu enää pysymään tehtaissa ehjinä). Tuo kiekko maksoi X euroa.
Siitä saadaan valmistettua Y kappaletta pieniä näytönpohjia tai Z kappaletta
isompia pohjia. Noiden leikkaamisessa, käsittelyssä ja yleensä kiekkojen
virheettömässä valmistuksessa on monenlaisia hankaluuksia.
Kiekkoja ja aihioita menee rikki. Jos kiekosta tehdään isoin mahdollinen
ruutu (1 ainoa pohja per kiekko) on sen hintaan laskettava kiekon hinnan
mukaista riskilisää (jos siinä on virhe niin koko erä (kiekko) on pilalla).
Pienempien valmistaminen on siten huomattavasti halvempaa.
--
Tero-Markus C Rönkkö | "If i could change something in my life,
dino@batmud | I would definitely do more mistakes to feel
www.oivalla.net | sorry about"
Niin se on. Kun piikiekossa hyvin usein on jokin pikku vika jossain
kohtaa niin joutuu ehkä valmistamaan suurenkin määrän jotta saadaan
aikaan yksi täysin hyvä yksilö. Kun kiekosta tehdään suuri määrä
pieniä niin niistä voi huoleti heittää huonot vaan mäkeen tai antaa
halpistehtaalle hyalvalla ja loput voidaan käyttää.
>>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>>news:drpvjp$jj9$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>>> In article <drog75$6b9$1...@phys-news4.kolumbus.fi>,
>>> mikko.j...@invalid.hut.fi says...
>>>
>>>>> Jos et osaa suositella yhtäkään hyvää litteää telkkaria niin kerro nyt
>>>>> edes se littu jonka sitten päätit hankia. Vai oletko mahdollisesti
>>>>> kauppias joka myy litteitä telkkareita? :-)
>>>>
>>>>Pahoittelen syvästi, että vastaukseni ei tullut sinulle riittävän nopeasti
>>>>ja jouduit luppoaikanasi sortumaan jälleen kerran turhaan ja typerään
>>>>piikittelyyn. Työni puolesta en nimen omaan viitsi kovaan ääneen eri
>>>>merkkejä kailottaa, mutta mainittakoon että itse ostin Pioneer PDP-436XDE
>>>>ruudun. Voi olla ettei tule joka liikkeessä vastaan, mutta ainakin Espoon
>>>>Teknisillä Suomenojalla moinen oli esillä.
Dodii. Kävin katsomasta kyseistä littua Hyrylän Teknisillä ja komea
pelihän tuo oli. Upea mustanpuhuva verme joka ulkonäkönsä puolesta
kelpaisi vaikka mihin ympäristöön. Oikea lämpöpatteri.
Kun sillä katsoi HD-kuvaa suoraan soittimelta niin kuvassa ei paljon
haukuttavaa ollut. Terävä ja erittäin tarkka kuva eivätkä väritkään
aivan kauheat olleet mitäö nyt vähän "japanilaiset". Kuva oli ilmeisesti
jollain tavalla "käsitelty" niin, että sen harmaaskaala oli jollain
tavalla lattea. Tarkoituksena lienee auttaa harmaaskaalassa. Kyseinen
ohjelma oli LG:n tekemä ja yksityiskohdat olivat huiman hienoja mutta
kuvasta tuli väistämättä mieleen tietokonegrafiikka tai -animaatio.
MUTTA kun sitten kytki päälle digiboksin kautta tavallisia TV-asemia
niin kuva muuttui kertaheitolla melkoisen kaameaksi. Harmaaskaala oli
kohtalalsien hyvä ja edelleen muihin litteisiin verrattuna hyvä.
Mutta tässäkin oli sama erittäin paha ongelma joka näkyi erityisesti
tekstissä ja kanavalogossa. Teksti on palikoiden ympäröimä mikä näyttää
erittäin pahalta. Palikointi lisäksi elää koko ajan. Ninikään laajoissa,
tasaisen harmaissa, kohdissa näkyy isoa palikoitumista joka on varsin
häiritsevää. Mutta huomattavasti vähemmän kuin muissa litteissä.
Eli vielä ei tullut kauppoja litteästä ruudusta. Tästä tosin hintakin
piti huolen mutta kuvanlaatu ei vielä riitä kuvaputkea syrjäyttämään
kun katsotaan kokonaisuutta. Toisaalta jos nyt pitäisi litteä TV ostaa
niin kyllä minä tuohon Pinohiireen päätyisin. On se joka tapauksessa
aivan toiselta planeetalta moneen muuhun verrattuna.
Yksi näppärä juttu siellä oli esillä ja se oli tällaisen litteän
telkkarin seinäteline jolla näyttöä pystyi kevyesti säätämään eri
asentohin ja myös tilttaamaan. Erittäin hyvä ja siistin näköinen
laite vaikka isolle näytölle hieman kalliihko. Suosittelen.
Vielä plussat Hyrylän Teknisten asiakaspalvelulle. Ei minkäänlaista
moitittavaa ja kaveri tuntui jotain asiasta tietävänkin. Vasta toinen
myyjä tähän mennessä haastattelemistani. Toinen on Keravan Mustassa
Pörssissä. Ehkä liikkeet pikkuhiljaa alkavat panostaa myyjien asiaan
paneutumiselle ja kannustavat omakohtaista opiskelua koska se on ainoa
tapa päästä kunnolla jyvälle asioista. Sama asia kuin tietokoneissakin.
> Toisaalta jos nyt pitäisi litteä TV
> ostaa niin kyllä minä tuohon Pinohiireen päätyisin. On se joka
> tapauksessa aivan toiselta planeetalta moneen muuhun verrattuna.
Oletkos käynyt ihmettelemässä Sonyn Braviaa?
Hintaluokka suurinpiirtein sama, eli useimmilla aivan liian kallis,
mutta tekniikka eri. Tuo Pioneer on näköjään plasma, Sony on LCD.
Itse en noista tiedä mitään. Yksi tuttu kuolaa tuon Bravian perään ja
kyseleekin pankkilainaa saadakseen sellaisen olohuoneeseensa... :)
Itse ostain neljällä tuhannella eurolla kohtuuhyvän auton ja jättäisin
littutelkan kauppaan.