Kerrassaan murheellista luettavaa:
-
Kirjahylly, leveä Saksa 35,00 Suomi 45,00 Suomi-lisä: +28 %
Kirjahylly, kapea Saksa 33,00 Suomi 41,00 Suomi-lisä: +24 %
Ovipari Saksa 37,00 Suomi 49,00 Suomi-lisä: +32 %
Avopääty Saksa 39,00 Suomi 45,00 Suomi-lisä: +15 %
CD-lokerikko Saksa 12,00 Suomi 18,50 Suomi-lisä: +54 %
Kulmahylly Saksa 89,00 Suomi 100,0 Suomi-lisä: +12 %
Hyllylevy Saksa 7,00 Suomi 10,00 Suomi-lisä: +42 %
-
Tämä kyllä vahvistaa jälleen kerran sitä omakohtaista havaintoani,
että Suomessa nimenomaan halvempien tuotteiden hinnat ovat nousseet
oikein urakalla. Kun ennen vaikka arkilenkkareita myytin hintaan 49mk,
nyt mainostetaan "tarjouksessa" 19,90 tai 29,90 = n. 120/180 markkaa !
Ei olla köyhiä eikä kipeitä meillä. Vaan tosi hölmöjä.
Toisaalta tässä näkyy kiistatta sekin, että kun Suomella on maine
korkeiden hintojen maana, myös ulkomainen toimija hinnoittelee
tuotteensa täällä yläkanttiin, tässä tapauksessa suorastaan törkeästi.
Kyllä siinä taas Suomi-pojan kitupalkan todellinen ostovoima näkyy;
voi tätä kulutusjuhlaa...
EU:ko muka suurta "sisämarkkina-aluetta", hahhahhahah !!!
----N
> Kerrassaan murheellista luettavaa:
>
> -
> Kirjahylly, leveä Saksa 35,00 Suomi 45,00 Suomi-lisä: +28 %
> Kirjahylly, kapea Saksa 33,00 Suomi 41,00 Suomi-lisä: +24 %
> Ovipari Saksa 37,00 Suomi 49,00 Suomi-lisä: +32 %
> Avopääty Saksa 39,00 Suomi 45,00 Suomi-lisä: +15 %
> CD-lokerikko Saksa 12,00 Suomi 18,50 Suomi-lisä: +54 %
> Kulmahylly Saksa 89,00 Suomi 100,0 Suomi-lisä: +12 %
> Hyllylevy Saksa 7,00 Suomi 10,00 Suomi-lisä: +42 %
> korkeiden hintojen maana, myös ulkomainen toimija hinnoittelee
> tuotteensa täällä yläkanttiin, tässä tapauksessa suorastaan törkeästi.
Saksassa on kova kilpailu ja vastaavan tuotteen saa jostain muualta
halvemmalla, jos hinnat ei ole tarpeeksi alhaalla. Ikean on aivan turha
myydä liian halvalla, jos nykyisetkin hinnat ovat kilpailukykyiset
muihin liikkeisiin nähden.
> Kyllä siinä taas Suomi-pojan kitupalkan todellinen ostovoima näkyy;
> voi tätä kulutusjuhlaa...
>
> EU:ko muka suurta "sisämarkkina-aluetta", hahhahhahah !!!
On se. Mikäli on aikaa ja viitseliäisyyttä, niin voi käydä vaikka rekka-
autolla ostamassa Saksasta kaikki huonekalut, kodinkoneet, viihde-
elektroniikan mitä tarvitsee. Tullissa ei tarvitse sanoa muuta kuin,
että kävin hiukan ostoksilla.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Tästä ei nyt selviä mistä nämä tuotteet ovat peräisin... jos eivät ole
pohjoismaista tai Venäjältä niin Suomeen on todennäköisesti korkeammat
rahtikustannukset.
t. Kaide
> Taas meitä piruparkoja vedetään retkuun oikein urakalla. Tässäpä
> malliksi pieni hintavertailu IKEAn erään hyllystön komponenttien
> osalta Saksa-Suomi (löytyvät netistä ikea.fi/ikea.de). Tuotteethan
> ovat siis tismalleen samaa kamaa eikä valuuttakurssitkaan enää
> vaikuta.
>
> Kerrassaan murheellista luettavaa:
No ei noi erot niin päätähuimaavia vielä ole.. Taitavat seurailla muidenkin
kulutustavaroiden hintaeroja Suomi-Saksa. Ja tosiaan varmaan
rahtikustannuksissakin on eroja.
-Sami
> Kyllä siinä taas Suomi-pojan kitupalkan todellinen ostovoima näkyy;
> voi tätä kulutusjuhlaa...
Käy sitten ostamassa saksasta, saat tavarat sieltä ihan täsmälleen
samalla hinnalla kuin muutkin.
Jos kaikki suomen ikean asiakkaat kävisivät ostamassta ikea-kamansa
saksasta, ehkä alentavat hintoja tai sitten sulkevat suomalaiset
myymälänsä...
Tuomas
Ensiksi pitää todeta, että kyllä euro ja eu ovat periaatteessa mainio juttu
kuluttajan kannalta (korostettakoon sanaa "periaatteessa" eikä mennä sen
enemmälti eu:n ongelmiin tai tekemättömiin töihin).
Hintavertailut ovat tulleet entistä konkreettisemmaksi, kilpailutus ja
läpinäkyvyys toimii jo kohtuullisesti kuluttajan eduksi.
Mitä Ikean suomi-saksa hintaeroihin tulee, niin syitä löytyy varmaan monia:
- hinnat sisältävät erimäärän arvolisäveroa. Kusettaja olisikin siis Suomen
valtio ellei huomioitaisi että yhteiseen pussiinhan ne verot menevät)
- kuljetus maksaa. Jo Paasikivi sanoi aikanaan että maantieteelle emme
mahda mitään. Ei edes kuluttajavirasto.
- on myös niin että useita tuotteita Ikea ei kuljettele vaan ostaa
paikalliselta valmistajalta. Tällöin kusettaja olisikin tässä tapauksessa
se paikallinen valmistaja. Ellei taas huomioitaisi sitä, että
tuotantokustannukset useista syistä ovat Suomessa kalliimmat.
- suurten sarjojen laki: saksassa lienee n. 70 milj. asiakasta. Suuri
ostopotentiaali antaa mahdollisuuden myydä pienemmällä katteella. Tässä
asiassa pääministeri Vanhanen on kuitenkin asettanut kunnianhimnoisen
tavoitteen suomalaisille: lisääntykää ja täyttäkää maa. Onistuessan tämä
projekti tulee osaltaan laskemaan Suomen Ikean hintatasoa.
Pekka
> Toisaalta tässä näkyy kiistatta sekin, että kun Suomella on maine
> korkeiden hintojen maana, myös ulkomainen toimija hinnoittelee
> tuotteensa täällä yläkanttiin, tässä tapauksessa suorastaan törkeästi.
No tietysti tekee. Liiketoiminnan tarkoitus lienee maksimoida voitto.
Harvalla firmalla on varaa harrastaa hyväntekeväisyyttä. Miksi ihmeessä
myydä halvemmalla kun tavara menee kaupaksi kalliimmallakin.
Se että Suomessa on Suomen hintataso ei ole kauppiaiden ansiota/vika. Siihen
vaikuttaa se miten Suomi hanskaa talouspolitiikaansa. Äänestä viisaammin
ensi kerralla.
)&%&%¤"#
Jaa, ettei 54% ole päätähuimaava? Juuri tuollainen suurpiirteisyys
ostamisessa ruokkii meikäläistä korkeaa hintatasoa. Kyllä varsinkin
pikkutavaroiden hinnoittelussa luotetaan juuri tuohon. Saksalainen
ymmärtää eron 7 euron ja 10 euron hintojen välillä, mutta meillä menee
läpi mikä tahansa pienen näköinen numero. Tuossakin on markoissa
mitaten kyse hintaerosta 42 vs. 60 mk, mikä *näyttää* jo selvästi
isommalta.
Oikeasti ottaa päähän se, että samalla rahalla muut EU-kansalaiset
saavat lähes poikkeuksetta paljon enemmän ja parempaa kuin me.
Mielestäni onkin aiheellista kysyä miten kauan nykyinen yhtälö
alhaiset palkat/korkea palkkaverotus/korkeat hinnat/keskinkertainen
sosiaaliturva voi kestää kasassa.
Tuo rahtikustannus on kyllä jo vähän kulunut jokapaikanselitys. Isoja
volyymejä liikuteltaessa ei tuollaiset erot voi pelkästään
rahtikustannuksista syntyä. Sen myönnän, että varmasti jokainen
toimija hinnoittelee tuotteensa juuri niin kalliiksi, että kauppa
vielä käy. Kilpailun pitäisi kuitenkin toimia tässä vastavoimana.
Miksi niin ei Suomessa yleensä käy, vaan jostain syystä lähes kaikessa
kilpailun vapauttaminen johtaa hintojen nousuun?
Missä näkyy suomalaisten huonekaluketjujen vastaisku IKEAn
markkinaosuusvaltaukselle - ei missään. Edelleen myydään kalliilla
"helppohoitosta" melamiiniskeidaa, vieläpä yleensä yksien ja samojen
valmistajien malleja. Aargh.
---N
Ja työvoimakustannukset ovat suomessa aika korkealla. En tosin ole
vertaillut saksan kanssa mutta voisin kuvitella että näilläkin on
vaikutusta.
Kovin hätäistä johtopäätöstä Niku silti vetää; mikä lie kirvesmies : )
Kävin eilen ostamassa jousipatjan. Enpä olisi uskonut,
että uskallan ostaa Ikeasta sellaisen. Yön yli nukuttuani
täytyy todeta, että hyvä on. 12 v takuulla voi huoletta
jatkaa vaikka painoa on vaikka muille jakaa. Saa vielä
kokeilla 30 päivää ja palauttaa jos ei ole tyytyväinen.
Hinta oli _halvempi_ kuin Saksassa. Esimerkkinä Sultan
Nattljus 140cm -patja Suomessa 128 e ja Saksassa 149 e.
Että silleen.
Matti Käki oh2bio
Saksan suhteen vertaillessa työvoimakustannukset eivät ole hyvä
pointti; ne ovat sielläkin sangen korkeat, jopa korkeammat kuin
Suomessa (riippuu tietysti alasta).
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Tästä IKEAn hinnoittelustahan oli jossain paperimediassa juttukin parin
kuukauden sisällä, vertailtiin IKEAn hintoja muistaakseni viidessä
maassa joista Suomi oli yksi. Siinä todettiin, että hinnat vaihtelevat
mutta muistaakseni mikään maa ei ollut kokonaisuudessaan merkittävästi
muita kalliimpi; joissain eri tuotteet ovat halvempia ja jotkut muut
kalliimpia.
--
Jussi
"Olen ollut havaitsevinani riippuvuutta elämästä.
Ilman sitä kuolisin varmasti."
- Mikael Halminen Duuni.netissä 13.6.2003
Niin se on kiinni myös omasta käytöksestä. Suomalaisia (ja muita
kehittyneitä maita) on viimevuosina kohdannut tämä ruotsalaisen ja
Saksalaisen roskateollisuuden miehitys. Ikea, kappahl, Lidl, Bauhaus,
Henkka & maukka ja mitävielä. Kaikki nämä kusettavat suomalaisia ja
imevät viimeisetkin rahat köyhiltä ulkomaille (tässä lähinnä Ruotsiin ja
Saksaan).
Näille roskateollisuuden yrityksille on ominaista se, että ne tuottavat
sen rojun halvalla ja halvoilla materiaaleilla, mutta suunnittelevat
tuotteen ulkoasun niin, että pohjanmaanpoijjaat eivät huomaa eroa
laatutuotteisiin. Tämän lisäksi ne hinnoittelevat sen roskan lähes
samalle tasolle, kuin laatutuotteet, eli kunnon kilpailua ei synnykään,
vaikka ihmiset niin kuvittelevat. Sitten ne antavat 50% alennuksia (eli
tavaran hinta lähnee sen todellista arvoa), ja silloinkos tämä
roskasakki juoksee kuin huumeessa, lasittunut katse silmissä näiden
rättien ja lastulevyjen perässä pää kolmantena jalkana.
:-)
-hp
> Ja Vanhasen tavoite ei tule toteutumaan. Siitä ovat pitäneet edelliset
> hallitukset huolen. Kaikki mahdollinen lapsiperheille kohdistettu apu
> on joko poistettu tai leikattu olemattomaksi. Samalla koko yhteiskunta
> on hallitulla rakennemuutoksella ja yhteiskuntasopimuksella muutettu
> tuijottamaan ansiotasoon ja omaan napaan.
No kyllä minä ainakin kolmilapsisen perheen äitinä olen pitänyt isona
etuna sitä, että yhteiskunta on järjestänyt lapsilleni puoli-ilmaisen
päivähoidon. Sen lisäksi se vielä maksaa kuukausittain lapsilisiä
merkittävän summan.
Sen sijaan paljon suurempi este perheiden lasten hankkimiselle ovat
pätkätyöt ja epävarmat työsuhteet. Tuntuu isolta riskiltä jäädä
äitiyslomalle, jos töiden löytymisestä äitiysloman jälkeen ei ole
mitään varmuutta.
Kerttu Pollari-Malmi
Nyt taidat muistaa väärin. "Hallittu rakennemuutos" oli nimenomaan
Holkerin sinipunahallituksen aikainen slogan. Julkisuuteen se tuli kai
sosiaalitieteilijä Matti Kortteisen kirjan nimenä vuonna 1987.
Sinänsä ymmärrettävää että kaikki paha yritetään projisoida
epämieluisaan hallituskokoonpanoon, mutta tässä tapauksessa se on
yksinkertaisesti virheellistä.
Tästähän tulee mieleen Big Mac -indeksi! Olen käynyt Ikeassa vain kolme
kertaa. En osaa sanoa mikä olisi Ikean vastaava tuote. Hodari varmaan.
..
http://www.economist.com/markets/Bigmac/Index.cfm
Yhteiskuntasopimus on aika paljon laajempi käsite, jolle ei ole yhtä
ainoaa oikeaa merkitystä. Viitannet ns. Sorsan sopimukseen, jota
1990-luvun alun porvarihallitus ajoi.
Sen torpedoi lähinnä vasemmistopuolueiden silloinen toimiva johto
(puheenjohtajina Ulf Sundqvist ja Claes Andersson) sekä ay-liike, joka
näki hankkeen uhkaavan valtaansa -- noin muutoin sopimus oli minusta
järkevä pyrkimys estää laman kärjistymistä. Tämän epäonnistumisesta ei
siis voi syyttää vaaleilla valittuja edustajiamme, kyse oli siitä että
ulkoparlamentaariset voimat olivat vahvempia kuin parlamentaariset.
> Se että Suomessa on Suomen hintataso ei ole kauppiaiden ansiota/vika. Siihen
> vaikuttaa se miten Suomi hanskaa talouspolitiikaansa.
No Suomi hanskaa talouspolitiikkansa ainakin Saksaa ja Ranskaa paremmin.
riku
> Jaa, ettei 54% ole päätähuimaava? Juuri tuollainen suurpiirteisyys
> ostamisessa ruokkii meikäläistä korkeaa hintatasoa. Kyllä varsinkin
> pikkutavaroiden hinnoittelussa luotetaan juuri tuohon. Saksalainen
> ymmärtää eron 7 euron ja 10 euron hintojen välillä, mutta meillä menee
> läpi mikä tahansa pienen näköinen numero. Tuossakin on markoissa
> mitaten kyse hintaerosta 42 vs. 60 mk, mikä *näyttää* jo selvästi
> isommalta.
Saksan markkahan oli aikoinaan noin 2.5 Suomen markkaa eli
Saksassa euron aiheuttaman muutos oli pienempi kuin Suomessa.
Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
siirryttäessä?
riku
> "Sami Nilainen" <b...@titude.com.invalid> writes:
>> Ja työvoimakustannukset ovat suomessa aika korkealla. En tosin ole
>> vertaillut saksan kanssa mutta voisin kuvitella että näilläkin on
>> vaikutusta.
> Saksan suhteen vertaillessa työvoimakustannukset eivät ole hyvä
> pointti; ne ovat sielläkin sangen korkeat, jopa korkeammat kuin
> Suomessa (riippuu tietysti alasta).
Saksassa taitaa työn tuottavuuskin olla korkeampi kuin Suomessa...
tosin sekin varmaan riippuu aika paljon alasta?
Virossa taas tällä hetkellä työn tuottavuus teollisuudessa on
niin heikko, että keskimäärin Virossa valmistetun tuotteen
hinnassa on enemmän työvoimakustannuksia kuin Suomessa
valmistetussa.
Tuottavuutta saadaan nostettua investoinneilla ja työvoiman
koulutuksella, joten tilanne ei ole stabiili... vaikkakin Suomessa
työn tuottavuus on perinteisesti kasvanut tasaisesti noin kolme
prosenttia vuodessa. Näin käsittääkseni jopa 1990-luvulla?
riku
> Ok. Seison korjattuna. Jokin slogan E.Ahollakin oli ja seuraajallakin
> myös. Yhteiskuntasopimus taisi olla yksi näistä.
Yhteiskuntasopimusta yritti Kalevi Sorsa saada aikaan E. Ahon
hallituskauden alussa mutta se kuivui kasaan kun markka piti
panna kellumaan.
Ahon oma slogan oli työreformi. Aho ei saanut ajatuksiaan läpi
ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen takia. Lipponen sitten itse
asiassa ajoi läpi monta Ahon esityslistalla ollutta asiaa.
riku
> Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
> siirryttäessä?
Yksi euro on 1,95583 Saksan markkaa eli yksi Saksan markka oli 3,04 Suomen
markkaa. Saksassa siirtyminen euroon kävi siis helpommin, kun ei tarvinnut
kuin jakaa hinnat kahdella...
--
Poista sähköpostiosoitteestani kalkkikuorinen osuus niin tulee viesti
perille.
> Sen torpedoi lähinnä vasemmistopuolueiden silloinen toimiva johto
> (puheenjohtajina Ulf Sundqvist ja Claes Andersson) sekä ay-liike, joka
> näki hankkeen uhkaavan valtaansa -- noin muutoin sopimus oli minusta
> järkevä pyrkimys estää laman kärjistymistä. Tämän epäonnistumisesta ei
> siis voi syyttää vaaleilla valittuja edustajiamme, kyse oli siitä että
> ulkoparlamentaariset voimat olivat vahvempia kuin parlamentaariset.
Itse asiassa yhteiskuntasopimuksen torpedoi Esko Ahon hätäily ja
sähläys. Tuona päivänä kun tapahtumat lähtivät vyörymään tapahtui
erään paikalla olijan mukaan seuraavaa.
Esko Aho avasi neuvotteluhuoneen oven ja huikkasi ovelta tyyliin
"Sopimus on syntynyt vai?" ja lähti saman tien suoraan lehdistön
edustajien luokse kertomaan yhteiskuntasopimuksen syntyneen.
Neuvottelijat olivat kuulemma katsoneet hölmistyneenä toisiaan
kohauttaneet olkapäitään ja jatkaneet neuvotteluja. Neuvottelut
etenivät tuolloin hyvin mutta kun sitten neuvottelijat lähtivät
tauolle, lehtimiehet tivasivat millainen sopimus on syntynyt.
Neuvottelijoiden piti kertoa ettei sopimus ollut vielä valmis.
Tästähän sitten alkoi hässäkkä, joka lopulta aiheutti sen, että
markka oli laskettava kellumaan ja se vei yhteiskuntasopimukselta
pohjan.
Näin siis minulle on kertonut henkilökohtaisesti paikalla ollut
henkilö, joka ei ole vasemmistolainen. Hänen käsityksensä oli,
että yhteiskuntasopimus olisi kyllä syntynyt ilman Esko Ahon
hötkyilyä mutta olisiko sekään riittänyt?
riku
> riku <lem...@tnclus.tele.nokia.fi> wrote:
>> Saksan markkahan oli aikoinaan noin 2.5 Suomen markkaa eli
>> Saksassa euron aiheuttaman muutos oli pienempi kuin Suomessa.
>> Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
>> siirryttäessä?
> Yksi euro on 1,95583 Saksan markkaa eli yksi Saksan markka oli 3,04 Suomen
> markkaa. Saksassa siirtyminen euroon kävi siis helpommin, kun ei tarvinnut
> kuin jakaa hinnat kahdella...
Kappas vain Saksan markan arvo ehti nousta jo kolmeen Suomen markkaan.
Muistan Saksan markan olleen joskus kaksi Suomen markkaa ja muistelin
sen nousseen 2.5 markkaan mutta että kolmeen markkaan asti?
riku
> Saksan markkahan oli aikoinaan noin 2.5 Suomen markkaa eli
> Saksassa euron aiheuttaman muutos oli pienempi kuin Suomessa.
No se oli joskus 1991. Syyskuusta 1992 se on ollut tuota kolmen (tai
ylikin) suuruusluokkaa.
Oli muuten aika jolloin 1 DEM oli noin 0,83 FIM...
Miten niin muutos oli pienempi Saksassa? Ainakin pari vuotta ennen
eurokurssien kiinni lyömistä DEM -> FIM heilui aika tarkkaan samoissa
lukemissa.
> Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
> siirryttäessä?
1 DEM = 3.0400 FIM (31.12.01)
Eurokurssithan lyötiin kiinni 1. 1. 1999, joten tuo kurssi oli kiinteä jo
jonkin aikaa.
> Miten niin muutos oli pienempi Saksassa? Ainakin pari vuotta ennen
> eurokurssien kiinni lyömistä DEM -> FIM heilui aika tarkkaan samoissa
> lukemissa.
Tarkoitin, että 1 euro on kaksi vanhaa Saksan markkaa ja kuusi vanhaa
Suomen markkaa. Saksalaisille muutos siis ole helpompi.
>> Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
>> siirryttäessä?
> 1 DEM = 3.0400 FIM (31.12.01)
> Eurokurssithan lyötiin kiinni 1. 1. 1999, joten tuo kurssi oli kiinteä jo
> jonkin aikaa.
Eikös Suomen markka sidottu jo (ERMiin?) ennen vuotta 1999?
riku
> Tämä kyllä vahvistaa jälleen kerran sitä omakohtaista havaintoani,
> että Suomessa nimenomaan halvempien tuotteiden hinnat ovat nousseet
> oikein urakalla.
Se on hienoa että on havaintoja.
Ohessa statistiikkaa Ikean v. 2000 kataloogin ja 2004 kataloogin välillä:
2000 (FIM) euroiksi 2004 muutos
Lack-hylly 79 13,29 13 -2,16 %
Beryll-valaisin 298 50,12 49 -2,23 %
Klippan-sohva 1590 267,42 258 -3,52 %
Förvar-purkki 19 3,20 2,5 -21,77 %
Öland Lepotuoli 435 73,16 69 -5,69 %
Bonde-kirjahylly 1090 183,32 180 -1,81 %
Ivar-tuoli 225 37,84 21 -44,51 %
Ingo ruokapöytä 295 49,62 49 -1,24 %
Boksta lipasto 360 60,55 59 -2,56 %
Lämplig-pannunalunen 69 11,60 5,9 -49,16 %
Bekväm tarjoiluvaunu 590 99,23 67 -32,48 %
Ikävää vain sinun havaintojesi kannalta että jokaisen tuotteen hinta on
4 vuodessa laskenut...
Jo yli kymmenen vuoden ajan pyöri noin 3:n markan kulmilla.
Eli euro on (noin) 2 demaria.
K
> Näille roskateollisuuden yrityksille on ominaista se, että ne tuottavat
> sen rojun halvalla ja halvoilla materiaaleilla, mutta suunnittelevat
> tuotteen ulkoasun niin, että pohjanmaanpoijjaat eivät huomaa eroa
> laatutuotteisiin. Tämän lisäksi ne hinnoittelevat sen roskan lähes
No se onkin onni. Ei oneksi enää tarvitse ostaa suomalaista, pohjanmaan
"huonekalutehtailla" tehytyö roskaa, jota ei ole edes muotoiltu. Siitä näkee
jo päältä, että se on käyttökelvotonta. Ja pohojammaan pojjaat lihoo.
- KK
> Näille roskateollisuuden yrityksille on ominaista se, että ne tuottavat
> sen rojun halvalla ja halvoilla materiaaleilla, mutta suunnittelevat
> tuotteen ulkoasun niin, että pohjanmaanpoijjaat eivät huomaa eroa
> laatutuotteisiin. Tämän lisäksi ne hinnoittelevat sen roskan lähes
No se onkin onni. Ei enää tarvitse ostaa suomalaista, pohjanmaan
"huonekalutehtailla" tehtyä roskaa, jota ei ole edes muotoiltu. Siitä näkee
Sorry, suomenkielen taitoni alkanee ruostumaan...
>
> >> Mikä muuten oli Saksan markan ja Suomen markan arvon ero euroon
> >> siirryttäessä?
>
> > 1 DEM = 3.0400 FIM (31.12.01)
>
> > Eurokurssithan lyötiin kiinni 1. 1. 1999, joten tuo kurssi oli
kiinteä jo
> > jonkin aikaa.
>
> Eikös Suomen markka sidottu jo (ERMiin?) ennen vuotta 1999?
Se oli kai jossain ERM-valuuttaputkessa, t.s. kurssi oli jo aika pitkään
melko vakaa. Historiallisia kursseja löytyy esim. osoitteesta
www.oanda.com.
Ikean hinnoista muutamissa maissa oli pikku vertailu Iltalehdessä joskus
viime heinäkuussa. Tuloksena oli, että Suomen Ikea ei ole keskimäärin
kalliimpi kuin muutkaan. Katselin niitä hintoja siinä vertailussa ja
ainakin jonkin sohvan Saksan hinta oli siinä väärin (liian korkea).
Muutenkin joskus ihmettelen näitä suomalaisten lehtien hintavertailuja.
Jos vertaillaan esim. ruokakorien hintoja, tuntuu siltä, että Saksan
osalta Berliinin kirjeenvaihtaja on ostanut ruokakorin KaDeWe:n
(luksustavaratalo) herkkuosastolta, kun taas suomalainen jostain
halpahallista.
Entä nämä "osta 3, maksa 2" -jutut, jota jo jokainen kauppa esittelee,
myös esim Antilamme eikä ainoastaan Hans & Hennes, Lindex jne.
--Kaija
No, osataan meilläkin, mutta vähän tullaan aina perässä.
Osta 3 ja maksa 2, osoittaa kuinka paljon kauppias arvostaa tuotteitaan.
Minä en osta kauppiaalta, joka heittelee hintalappuja minne ja miten
vaan, eikä selvästi itsekään oikeen arvosta tuotteitaan, eli hänelle on
ihan sama mitä porukka maksaa, kunhan vie rätit pois! Luuletteko, että
näiden roskamyymälöiden johtajat ja omistajat sisustavat kotinsa Ikean
lastulevyllä tai pukeutuvat Dressmanin lumppuihin?
En myöskään halua huomata, että ostettuani kalliin takin, saisin sen
ensiviikolla -70% alennuksella. Asiakkaitaan ja tuotteitaan arvostava
kauppias ei petä ketään näin.
-hp
Kari
Matti Käki oh2bio
> Jep. Jos patjassa huomaa selvästi jousten antaneen periksi
> takuu korvaa tuotteen. Täytyy vuoden välein mittailla. :-)
Luultavasti ostamasi metalli/puuvillahäkkyrä on kauppiaalle niin halpa,
että jos vahingossa pystyt osoittamaan, jousten antaneen periksi,
hänelle ei maksa juuri mitään korvata tuote, sillä olethan jo maksanut
kolmen patjan hinnan!!
No kuitenkin, ennen kuin saat mitään se patja pitää raahata edestakaisin
Ikeaan ja käydä mahdotonta sotaa myymäläpäällikön kanssa siitä miten
asiaa tulkitaan.
-hp
Nojoo. Vaikka kyllä 99 e on aika halpa.
>No kuitenkin, ennen kuin saat mitään se patja pitää raahata edestakaisin
>Ikeaan ja käydä mahdotonta sotaa myymäläpäällikön kanssa siitä miten
>asiaa tulkitaan.
Se raahaaminenhan siinä hankalinta onkin. Sen myymäläpäällikön
kanssa tappelee kuluttajan oikeuksista ihan mielikseen. :-D
Matti Käki oh2bio
Ssamalla tavalla, suomalainen emmental on Lontoossa kalliimpaa kuin
täällä, Koffin kolmosesta sai aikoinaan jenkeissä maksaa melkein
tuplasti sen, mitä täällä (tämä on hyvä asia!), jne. Esimerkkejä on
vaikka kuinka.
Mutta että kusettaa?
Petri
Niin juuri, kusettaa. Tämän voi nyt virallisesti lukea päivän
(15.10.) Kauppalehdestäkin otsikolla "Suomi on Euroopan kallein
IKEA-maa".
Kyllä suuren sisämarkkina-alueen hyödyt täytyy jatkossa saada myös
suomalaisille kuluttajille asti. Nythän me subventoidaan täällä
välillisesti muun Euroopan halvempaa hintatasoa!
Tyhmiä ollaan, jos tähän tyydytään.
Mitä kusettamista se on?
Suomalaiset ovat nähtävästi valmiita maksamaan IKEA-tavarasta enemmän
kuin muut. Mitä kusettamista se on?
Kun käyn lauantaina IKEAssa, havaitsen jonoista että tyytyväisiä
asiakkaita riittää (niin paljon, että en yleensä viitsi itse
jonottaa.)
Sitä minäkin ihmettelen.
> Kun käyn lauantaina IKEAssa, havaitsen jonoista että tyytyväisiä
> asiakkaita riittää (niin paljon, että en yleensä viitsi itse
> jonottaa.)
Korkeammilla hinnoilla yritetään ehkäpä vähentää jonotusta eikä
hinnanlaskulla saataisi mitään hyötyö, jos kapasiteetti on nytkin
ylärajoilla.
Gigantti voisi tosin ehkä harkita vieläkin halvempia hintoja. Pari
kertaa olen käynyt katsastamassa liikkeen tarjontaa ja olen saanut
käyskennellä liikkeessä lähes yksikseni. Näin Turun suunnalla.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
> No ei noi erot niin päätähuimaavia vielä ole.. Taitavat seurailla muidenkin
> kulutustavaroiden hintaeroja Suomi-Saksa. Ja tosiaan varmaan
> rahtikustannuksissakin on eroja.
Suunnilleen samaan hintaan tulevat varmaankin jostain kaukoidästä
laivalla Saksaan ja Suomeen. Uskoisin että Saksassa on enemmän
kilpailua joka selittää halvemman hinnan. Verothan ei ole pieniä
sielläkään.
Ei ole pieniä, mutta alv on 16% Suomen 22% sijasta.
Aika paljon Ikean kamaa tulee myös ex-itäblokin maista, mutta en silti
usko että rahtikulut ovat mikään merkittävä tekijä.
Mielenkiintoista muuten vertailla Lidlin (tarjous)hintoja, nyt kun
Suomenkin hinnat on verkossa. En ole sieltäkään löytänyt mitään, mikä ei
olisi kalliimpaa Suomessa.