Välillä harmittaa, jos on ostanut useamman kuivan hedelmän, joita ei
tee mieli syödä. Välillä taas harmittaa, jos on ostanut vain muutaman,
jotka sitten ovatkin sillä kertaa niin herkullisia, että ne katoavat
yhdessä illassa hedelmäkorista.
Noh, tuota kuivaa appelsiinia äsken rouskuttaessani tuli mieleen, että
eikös hedelmän tiheys luulisi aika hyvin kertovan sen mehukkuudesta?
Pitäisiköhän kehittää jostain puolen litran mitasta työkalu
appelsiinin tilavuuden mittaamiseksi kaupassa. Vaakahan sieltä
kaupasta löytyy ihan talon puolesta, joten puolen litran mitan lisäksi
ei tarvisi kuin sellaisen pyöriteltävän pahvisen muunnoslaskurin, joka
kertoo tilavuuden ja painon perusteella hedelmän tiheyden. Ja tuon
tiheyden perusteella sitten voisi tehdä ostopäätöksen. Menetelmä voisi
sopia appelsiinien lisäksi myös ainakin kurkun, ananaksen ja omenoiden
laadun arviointiin?
Mitäs olette mieltä? Onnistuisiko laadun arviointi yksinkertaisemmilla
välineillä, ettei tarvisi melko isoa puolen litran mittaa tunkea
taskuun ja sitten yrittää löytää kaupasta vielä vesipistettäkin
tilavuusmittauksen suorittamiseksi? Vai kerätäänkö adressi vaatimaan
sellaista lakimuutosta, että kauppiaan on kilohinnan ohella
ilmoitettava tuoretuotteiden tuoreus- ja laatuindeksit? ;)
-Asko
Appelsiini on öbaut pyöreä. Mittaamalla sen läpimitan pystyt varsin tarkasti
laskemaan sen tilavuuden. Eli ota kauppaan mukaan mauseri ja laskin. Vaakahan
siellä jo on niin kuin totesit.
Osa aplareista on muuten mutantteja.
Toinen on happamuus ( pH )joka olisi hyvä mitata, jos sekään kertoo ao.
hedelmän kypsyysasteesta kaikkea. Jotkut appelsiinit ovat kyllä painavia
kuin tykinkuulat, mutta kuori paksu ja varsin happamia. Tokihan niitä
voi yrittää puristella, mutta ongelmana on se, että jos kaikki niitä
puristelevat, jäljellä on pehmeitä, mutta silti raakoja hedelmiä...;-)
-P
> Osa aplareista on muuten mutantteja.
Eiköhän kaikki elollinen tässä maailmassa ole enemmän tai vähemmän
mutantteja tai sellaisten jälkeläisiä?
Auvo
Joo, se on ongelma jos kaikki puristelevat ja nysväävät, ei se että juuri
sinä hiplaisit ja ähräisit ja puristelisit niitä appelsiineja. Minäminäminä
hyvä minä.
Oikeasti mikään ei vituta kaupassa käydessä niin paljon kuin jokaista
tomaattia ja appelsiinia yms puristelevat ja hiplaavat idiootit. Näkeehän
sen jo silmällä mitä kannattaa ostaa ja mitä ei. Kaiken huippu on
eläkeläiset, joiden kuuluu puristella myös muutama laatikollinen leipiä
ennen vaativan ostopäätöksen tekemistä. Sitten vielä katsovat kieroon kun
itse otan ensimmäisen leivän joka käteen sattuu ja kommentoin muutamalla
sanalla heidän harrastamaansa leipien hiplausta.
Ottakaa silmä käteen, älkää työntäkö kättänne paskaan, valitkaa tiskilta
kelpo einestä, punnitkaa, maksakaa kassalle, mutta jättäkää hiplaaminen ja
nysvääminen vähemmälle. Näin onnistuu vihannesten, hedelmien ja leipien
ostaminen helposti ja kätevästi. Eikä tartteis nyysseissä miettiä tätäkin
vakavaa ongelmaa.
Jos ensimmäisen käteesi sattuvan leivän ostat, niin saatat
saada vanhaa leipää. Kyllä minä leipäosastolla puristelen
leipäpakkauksia, jotta huomaan onko ne tuoretta vai ei.
He-vi-osastolla taas luotan tuotteiden ulkonäköön, enkä
niitä puristele. Eläkeläisten ostotottumuksista on jo
varmasti paljon puhuttu, joten ei niistä nyt enempää.
--
Kimmo Andersson
kimmo.a...@gmail.com
Itsekin tuoretta ruisleipää arvostavana satunnaisesti tulee puristeltua
leipäpussia, mutta vaalean leivän ja sämpylöiden kohdalla ihan
yksinkertainen pussinsulkijan vilkaisu riittää - yksilölliset erot
tuollaisissa ovat saman erän sisällä niin mitättömiä että se puristelu
on ihan turhaa.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Miksi niitä leipäpusseja täytyy puristella?
Inhottaa sitten ostaa jonkun puristelema leipä.
Niissä on ihan kaikissa leivissä se parasta
ennen päivä kyllä merkitty.
-McJukeH
Että selviää onko leipä tuore. Minä kyllä ostan sitten sen puristamani
leivän, jos se oli. Jos ei ollut, niin ei sitä varmaan kukaan muukaan
osta.
> Niissä on ihan kaikissa leivissä se parasta
> ennen päivä kyllä merkitty.
Joo, mutta kun kiinnostava asia on leivontapäivä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Minä olen niin ovela että tarkastan niiden päiväykset. Laarissa on melkein aina
kahdella eri päiväyksellä varustettua leipää.
Navel aplarit on lisääntymiskyvyttömiä mutantteja, joiden sisällä kasvaa
siamilainen kaksonen. Ja niitä ihmiset sitten syö...!
Usein jotkut ruispalat tai vastaavat huomaa tuoreeksi
tiivistyneestå höyrystä niiden pusseissa. Silloin ei tarvi
hiplata. Tämä tosin vain aamulla kaupassa käydessä.
--
Kimmo Andersson
kimmo.a...@gmail.com
Jukka