neuvokaas ny halpa sähkön toimittaja.

[Luottamuskeiju]

neuvokaas ny halpa s�hk�n toimittaja.

Ei hotsi selata niit� sataa kilpailutussivustoa l�pi.

vattenfallin sopimus umpeutuu 31.5, l�hettiv�t uuden tarjouksen perusmaksu
3.02 euroa kk ja 6.05 snt kWh mutta kaipa halvempaakin l�ytyy kuten :

http://www.kilpailutasahko.fi/index.php?id=sahkotarjous&kesto=24kk&tuote=Yleissahko#sahkotarjous

--
Mink� nuorena varastaa sen vanhana omistaa. Kokoomuksen sananlasku

....................../��/)
...................,/�../
................../..../
............/��/'...'/���`.�
........./'/.../..../......./��\
.......('(...�...�.... �~/'...')
........\.................'.../
.........''...\.......... _..�
...........\..............(
.............\.............\....

[Reijo Korhonen]

On Mon, 15 Apr 2013 17:11:08 +0300, Luottamuskeiju wrote:

> neuvokaas ny halpa sähkön toimittaja.
>
> Ei hotsi selata niitä sataa kilpailutussivustoa läpi.
>
> vattenfallin sopimus umpeutuu 31.5, lähettivät uuden tarjouksen
> perusmaksu 3.02 euroa kk ja 6.05 snt kWh mutta kaipa halvempaakin löytyy
> kuten :
>
> http://www.kilpailutasahko.fi/index.php?
id=sahkotarjous&kesto=24kk&tuote=Yleissahko#sahkotarjous

Google <sähkötarjouksen kilpailuttaminen>

Noita sähkön kilpailuttamispalveluita on muitakin. Antavat hyvin
samankaltaisia tuloksia. Säästö on muutamia kymppejä vuodessa. Sitäkin
voi ajatella, tukeeko oman alueensa työllistymistä, jos on vaikka oma
sähköyhtiö alueella. Jos tulee omalla alueelle paljon työttömiä, ja kun
on työttömiä, he ostavat palveluita omalta alueelta vähemmän ja omalle
aluueele tulee lisää työttömiä, jne ... niin verot nousevat ja palvelut
heikkenevät, jolloin nettovaikutus kukkaroon on heikompi ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko Ikävalko]

Luottamuskeiju wrote:
> neuvokaas ny halpa s�hk�n toimittaja.
>
> Ei hotsi selata niit� sataa kilpailutussivustoa l�pi.

Ei siin� muutakaan vaihtoehtoa ole, kuin kahlata ajantasaiset hinnastot
l�pi noilta kilpailutussivustoilta.

Itse yritin joskus noita pikaisesti katsella, mutta eip� siit� oikein
ottanut tolkkua kun eri kilpailutussivustoilla oli erilaisia hintoja.
Nykyisinh�n s�hk�n hinta vaihtelee melko tihe�sti, niin ei meinaa nuo
sivustot pysy� muutosten per�ss�.

Joten toistaiseksi olen kannattanut Fortumia ihan vaan siit� ilosta kun
niin hienosti rakensivat minulle kymmenkunta s�hk�pylv�st�kin ihan
sovitun aikataulun mukaisesti.

Ja eip�h�n tarvi kahden eri firman laskuja k�sitell� joka toinen kuukausi.

Er�s tuttavani - kerrostaloyksi�ss� asuva sinkkumies - on pihin� miehen�
kilpailuttanut oman s�hk�ns� ja meinasi er��n sopimuskatkon aikoihin
joutua vaikeuksiin, kun aiempi s�hk�ntoimittaja vahvisti
irtisanomisp�iv�n X, mutta uusi s�hk�ntoimittaja ei ollut viel�
vahvistanut toimituksen alkua p�iv�lle X.

Naureskelin vaan partaani, ett� tuosta ilostako kannattaa
kerrostaloyksi�nkin s�hk�t kilpailuttaa joka vuosi, ett� saa sitten
soitella s�hk�ntoimittajille ja rukoilla jomman kumman toimittavan
s�hk�� my�s silloin p�iv�n� X. :)

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Sun, 21 Apr 2013 20:44:23 +0300, Asko Ikävalko wrote:

> Naureskelin vaan partaani, että tuosta ilostako kannattaa
> kerrostaloyksiönkin sähköt kilpailuttaa joka vuosi, että saa sitten
> soitella sähköntoimittajille ja rukoilla jomman kumman toimittavan
> sähköä myös silloin päivänä X. :)

Jos sähköneidit A tai B hylkäävät molemmat, niin aika halvalla herra X
voi hylätä loppuelämäkseen nämä nihkeät neidit ja valita sähköneidin C.
Ei ne halvimmat hinnat niin paljon vaihtele.

Joka tosin puhuu senkin puolesta, että jos A:m kanssa on mennyt hyvin,
niin ehkä menee jatkossakin. Yleensä kyllä asiat menee hyvin sekä A:n,
B:n ja C:n kanssa, mutta jos jo alku tuntuu nihkeältä, niin ollaanko
yhdessä vielä toisenkin kerran?


Liiketalouden asiantuntijat sanovat, että asiakkaan pitäminen on
halvempaa kuin uuden hankkiminen. Onkohan sähköyhtiöillä jotain
strategiaa, jolla asiakkan voi pitää jatkossakin, ettei asiakas ala
katsella vieraan perään? Yksi strategia voi olla mekjo yhtenäiset hinnat.
Minusta hinnat sitä nykyisin aika lailla ovat, eikä kilpailutuksella voi
säästää paljonkaan. Silloin asiakas alkaa laskea omalle työlleen hintaa
ja laiskistuu kiplailuttamaan, kun kyse on harrastuksesta, kun tällä ei
voi tienata, vaikka kilpailutussivijen avulla homma olisi kauinka
helppoa. Tuleehan sähkösopimuksen vaihtamisesta kuitenkin työtä enemmän
kuin pelkkä napin painaminen kilpailutussivulla.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Mikko Saukkoriipi]

On 22.4.2013 6:59, Reijo Korhonen wrote:
>
> Liiketalouden asiantuntijat sanovat, että asiakkaan pitäminen on
> halvempaa kuin uuden hankkiminen. Onkohan sähköyhtiöillä jotain
> strategiaa, jolla asiakkan voi pitää jatkossakin, ettei asiakas ala
> katsella vieraan perään? Yksi strategia voi olla mekjo yhtenäiset hinnat.
> Minusta hinnat sitä nykyisin aika lailla ovat, eikä kilpailutuksella voi
> säästää paljonkaan. Silloin asiakas alkaa laskea omalle työlleen hintaa
> ja laiskistuu kiplailuttamaan, kun kyse on harrastuksesta, kun tällä ei
> voi tienata, vaikka kilpailutussivijen avulla homma olisi kauinka
> helppoa. Tuleehan sähkösopimuksen vaihtamisesta kuitenkin työtä enemmän
> kuin pelkkä napin painaminen kilpailutussivulla.
>

Tuollaisessa hinnoittelussa on myös se riski, että silloin ei saa
kunnollisia tuottoja myöskään niistä asiakkaista jotka eivät ole
kiinnostuneita kilpailuttamaan.

[MR2]

21.4.2013 20:44, Asko Ikävalko kirjoitti:
>
> Naureskelin vaan partaani, että tuosta ilostako kannattaa
> kerrostaloyksiönkin sähköt kilpailuttaa joka vuosi, että saa sitten
> soitella sähköntoimittajille ja rukoilla jomman kumman toimittavan
> sähköä myös silloin päivänä X. :)
>

Aika turhanpäiväistä tuo sähkön kilpailuttaminen, varsinkin, jos laskee
vaivannäöllensä tuntipalkkaa. Ihan yksi lysti, maksaako vuodessa kympin
enemmän tai vähemmän. Hyvä juttu tietysti siinä mielessä, että kilpailua
on, mutta nykyiset hintaerot eivät innosta kilpailuttamaan.

MR

[Jukka Marin]

On 2013-04-22, MR2 <mriikone@ei> wrote:
> Aika turhanpäiväistä tuo sähkön kilpailuttaminen, varsinkin, jos laskee
> vaivannäöllensä tuntipalkkaa. Ihan yksi lysti, maksaako vuodessa kympin
> enemmän tai vähemmän. Hyvä juttu tietysti siinä mielessä, että kilpailua
> on, mutta nykyiset hintaerot eivät innosta kilpailuttamaan.

En minäkään ole aikaisemmin saanut aikaiseksi, mutta kun tammikuussa
soittivat ja tarjosivat reilun sentin alempaa kWh-hintaa kuin silloinen,
vastasin "kyllä" ja säästän kolmatta sataa vuodessa kahden kiinteistön
sähköissä. Aikaa ei montaa minuuttia mennyt.

-jm

[Heikki Heinonen]

Kun menee vielä 10 vuotta niin yllättäen paljastuu että Suomessa on sähkökartelli. Kartelli ostaa
pilahintaista sähköä Venäjältä ja myy sen kuluttajille markkinahintaan. Erotuksesta maksetaan mm.
vaalitavustusta tietyille poliitikoille.

[Fuji]

MR2 <mriikone@ei..roska..postia.elisanet.fiu> wrote in news:onadt.14482
$8w....@uutiset.elisa.fi:

> Aika turhanpäiväistä tuo sähkön kilpailuttaminen, varsinkin, jos laskee
> vaivannäöllensä tuntipalkkaa. Ihan yksi lysti, maksaako vuodessa kympin
> enemmän tai vähemmän.

Riippuu siitä miten paljon sähköä kuluu. Kerrostaloasukkina tuskin
vaivautuisin. Mutta kun sähköä kuluu kymmeniä tuhansia kilowattitunteja
vuodessa, niin alle sentinkin alennus hinnassa tuottaa vuodessa helposti
hyvän säästön.

Ainakin yksi sähkön myyjä tarjoaa S-bonusta, mikä hankaloittaa laskelman
tekoa. Satasen tai kahden lisä / kk vaikuttaa bonuslaskelmaan yllättävän
positiivisesti.

[Reijo Korhonen]

On Tue, 23 Apr 2013 06:24:22 +0000, Fuji wrote:

> Ainakin yksi sähkön myyjä tarjoaa S-bonusta, mikä hankaloittaa laskelman
> tekoa. Satasen tai kahden lisä / kk vaikuttaa bonuslaskelmaan yllättävän
> positiivisesti.

Eikös samalla periaatteella kannata pyytää S-kauppiasta nostamaan hintoja
muutenkin, jolloin saat lisää bonusta ;-)



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote:
> On Tue, 23 Apr 2013 06:24:22 +0000, Fuji wrote:

> > Ainakin yksi sähkön myyjä tarjoaa S-bonusta, mikä hankaloittaa laskelman
> > tekoa. Satasen tai kahden lisä / kk vaikuttaa bonuslaskelmaan yllättävän
> > positiivisesti.

> Eikös samalla periaatteella kannata pyytää S-kauppiasta nostamaan hintoja
> muutenkin, jolloin saat lisää bonusta ;-)

Toimisi vain jos on S-ryhmän ostopakkoa.

--
Kaj

[Fuji]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote in
news:kl67n7$ish$4...@dont-email.me:

> On Tue, 23 Apr 2013 06:24:22 +0000, Fuji wrote:
>
>> Ainakin yksi sähkön myyjä tarjoaa S-bonusta, mikä hankaloittaa
>> laskelman tekoa. Satasen tai kahden lisä / kk vaikuttaa
>> bonuslaskelmaan yllättävän positiivisesti.
>
> Eikös samalla periaatteella kannata pyytää S-kauppiasta nostamaan
> hintoja muutenkin, jolloin saat lisää bonusta ;-)

Tarkoitin kyllä vähän toista, mutta kirjoitin epäselvästi :)

Lähtötilanteessa ostetaan sähkö paikasta josta ei saa S:�ä. Vaihto er�äseen
S:�ä tarjoavaan sähköyhti�ön ei muuten toisi merkittäv�ä hintaetua, paitsi
kun sieltä saa sähkölaskuista satasen-kaksi lisäystä bonustilille
(verrattuna aikaisempaan nollaan), niin kyllä se sitten kannattaa.

Viimeisimmässä vaihdossani kyseisen yhtiön normihinta oli suunnilleen sama
kuin aiemmasta paikasta ostamani, mutta omakotiliiton alennus + S-bonus
ratkaisi pelin. Voi olla että kumpikaan etu yksin�än ei olisi saanut minua
vaihtamaan.

[Reijo Korhonen]

On Wed, 24 Apr 2013 05:06:43 +0000, Fuji wrote:

> Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote in
> news:kl67n7$ish$4...@dont-email.me:
>
>> On Tue, 23 Apr 2013 06:24:22 +0000, Fuji wrote:
>>

>>> Ainakin yksi sÀhkön myyjÀ tarjoaa S-bonusta, mikÀ hankaloittaa
>>> laskelman tekoa. Satasen tai kahden lisÀ / kk vaikuttaa
>>> bonuslaskelmaan yllÀttÀvÀn positiivisesti.
>>
>> Eikös samalla periaatteella kannata pyytÀÀ S-kauppiasta nostamaan
>> hintoja muutenkin, jolloin saat lisÀÀ bonusta ;-)

>
> Tarkoitin kyllä vähän toista, mutta kirjoitin epäselvästi :)
>

> Lähtötilanteessa ostetaan sähkö paikasta josta ei saa S:ää. Vaihto
> erääseen S:ää tarjoavaan sähköyhtiöön ei muuten toisi merkittävää

> hintaetua, paitsi kun sieltä saa sähkölaskuista satasen-kaksi lisäystä
> bonustilille (verrattuna aikaisempaan nollaan), niin kyllä se sitten
> kannattaa.
>
> Viimeisimmässä vaihdossani kyseisen yhtiön normihinta oli suunnilleen
> sama kuin aiemmasta paikasta ostamani, mutta omakotiliiton alennus +

> S-bonus ratkaisi pelin. Voi olla että kumpikaan etu yksinään ei olisi
> saanut minua vaihtamaan.

Arvasinhan minä. että tästä oikeasti oli kyse ;-) Mutta aika usein me
kuluttajat katsomme vain prosentteja, vaikka ei kauppias hyväksy maksuksi
meiltäkään prosentteja (kuten kuuluisaasa Speden sketsissä ilvailtiin)
vaan oikeita euroja. Jolloin kuluttajan pitäisi ostosten hintoja
bertailla aina euroissa, ei suinkaan sillä periaatteella mistä saa eniten
alennusta (tai bonusta). Siisa laskea se viivan alle jäävä maksu. Ihan
niin kuin Fuji tässä oli tehnyt. Laskelma oli helpo sillä hinnat ilman
bponusta olivat lähes samat, mutta silloinhan jois bibusta saa vähänkään,
halvemmaksi tulee valita tämä vaihtoehto.

Kuluttaja-asina binus on kuluttajalle vähintään kaksipiippuinen juttu.
Kyse on asiakkaan sitouttamisesta, mutta sen kustannus tulee maksettua
niillä, jotka eivät ole kortillisia asiakkaita. Kaupan sisään saama
rahamäärä pitää olla täsmälleen sama kuin ilman bonusrumbaa, mutta nyt
hinnat vaan ovat hieman korkeammat, jotta on varaa maksaa bonukset.
Hyötyykö tästä kuluttaja. En olisi tästä varma, sillä kaikilla alkaa olla
kaikki asiakaskortit. Minulla ainakin. En ole siis kovin sitoutunut
mihinkään kauppaan ja tuskin muutkaan.

Mutta kun kaikki kaupparyhmät antavat bonusta tai plussa, niin ei mikään
kaupparyhmä voi hypätä poiskaan tästä rumbasta, se olisi huonoa mainosta.
Näytellään siis niitä kortteja joka kaupassa, vaikka todellises
alennukset ovat varsin pieniä eikä kukaan maksa prosentteja tai
palautuvia euroja, vaan sen erotuksen. Mistä tietää, että vaikka saa
rutkaisti "asiakaspalautusta", samat ostokset olisivat tulleet toisessa
kaupassa rutkasti halvemmiksi ilman bonuksia. Se vaan näyttää
kannattavalta, jos bonukset ovat suuria.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko Ikävalko]

Reijo Korhonen wrote:
> kuluttajan pitäisi ostosten hintoja
> bertailla aina euroissa, ei suinkaan sillä periaatteella mistä saa eniten
> alennusta (tai bonusta).

Ennenkuin lähdetään vertailemaan tarkkoja lukuja (euroja tai
prosentteja), niin pyydän saada huomauttaa, että S-ryhmä maksaa eri
puolilla Suomea erilaisia bonusprosentteja!

Kaikille tuo S-bonus ei siis ole ollenkaan yhtä merkityksellinen.

> Kaupan sisään saama
> rahamäärä pitää olla täsmälleen sama kuin ilman bonusrumbaa,

Kyllä sen bonusbyrokratian pyörittäminenkin maksaa melko paljon, joten
sillä pitää oikeasti saada asiakkaita sitoutettua, jotta bonusrumba edes
maksaisi itsensä.

> Mutta kun kaikki kaupparyhmät antavat bonusta tai plussa, niin ei mikään
> kaupparyhmä voi hypätä poiskaan tästä rumbasta, se olisi huonoa mainosta.

Mun mielestä se olisi oikein hienoa mainosta, kun leikattaisiin
bonuskortit kahtia ja kauppa laskisi hintoja kaikille kuluttajille! Nyt
kun tosiaan kaikilla alkaa olla kaikki kortit lompakoissaan, niin niiden
idea on jo kadonnut ja niistä voitaisiin ihan hyvin luopua.

Kauppa pääsisi eroon bonusbyrokratian kustannuksista ja asiakas
säästäisi paljon vaivaa, kun ei tarvi enää joka kerta muistaa ottaa
bonuskorttia mukaan ja höylätä sitä kassalla. Ja kassaneidit
välttyisivät noloilta tilanteilta, kun ei tarvi enää selitellä kirkuvan
keltaisista tarjousjulisteista: "Kyllä siinä alanurkassa luki pienellä
että tämä tarjous on voimassa ainoastaan kanta-asiakkaille"

-Asko

[Jukka Marin]

On 2013-04-24, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Kyllä sen bonusbyrokratian pyörittäminenkin maksaa melko paljon, joten
> sillä pitää oikeasti saada asiakkaita sitoutettua, jotta bonusrumba edes
> maksaisi itsensä.

Eikös se nyt atk:lla pyöri kuitenkin? K-kauppa tietysti erikseen, ne kun
postittelee niitä upeita viiden tonnin lappuja, joilla saa kaupasta kokiksen
ja suklaalevyn..

> Kauppa pääsisi eroon bonusbyrokratian kustannuksista ja asiakas
> säästäisi paljon vaivaa, kun ei tarvi enää joka kerta muistaa ottaa
> bonuskorttia mukaan ja höylätä sitä kassalla.

Bonuskortti = maksukortti. Ylimääräistä korttia ei tarvitse "muistaa"
(minulla on kyllä kortit muutenkin lompakossa aina, ei niitä erikseen
tarvitse keräillä jostain sohvan alta ja halkolaatikosta).

-jm

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
> On 2013-04-24, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> > Kyllä sen bonusbyrokratian pyörittäminenkin maksaa melko paljon, joten
> > sillä pitää oikeasti saada asiakkaita sitoutettua, jotta bonusrumba edes
> > maksaisi itsensä.

> Eikös se nyt atk:lla pyöri kuitenkin? K-kauppa tietysti erikseen, ne kun
> postittelee niitä upeita viiden tonnin lappuja, joilla saa kaupasta kokiksen
> ja suklaalevyn..

Paitsi jos on pyytänyt että plussa-pisteet maksetaan rahana
pankkitilille..

--
Kaj

[Asko Ikävalko]

Jukka Marin wrote:
> Eikös se nyt atk:lla pyöri kuitenkin?

Joo, mutta se ei tarkoita samaa kuin pyhä lampun henki.

ATK-laitteita pitää huoltaa ja uusia säännöllisesti. Niihin pitää ostaa
lisenssejä ja kaikenmaailman ylläpitosopimuksia. Pitää olla osaavaa
IT-porukkaa, joka ymmärtää palvelinraudan, käyttöjärjestelmän,
tietokannan ja kanta-asiakassovelluksen.

Sitten pitää olla mainosväkeä ja visualisteja suunnittelemassa niitä
kotiin postitettavia lipareita. Ja jonkun pitäisi ne lipareet tulostaa
ja pakata kirjekuoriin.

Ja myymälässä pitää olla väkeä tulostamassa kanta-asiakastarjouksesta
kertovia mainoslappuja ja kiinnittämässä niitä sinne nakkimakkarahyllyn
reunaan.

> Bonuskortti = maksukortti. Ylimääräistä korttia ei tarvitse "muistaa"

Osuuspankin kortteihin olenkin saanut kivasti yhdistettyä K-plussan
samaan muoviin. Mutta kun minulla ei ole mitään mielenkiintoa ottaa
S-pankista luottokorttia, niin "joudun" kanniskelemaan erillistä
S-etukorttia lompakossani.

> (minulla on kyllä kortit muutenkin lompakossa aina, ei niitä erikseen
> tarvitse keräillä jostain sohvan alta ja halkolaatikosta).

Niin minullakin. Lompakossa on 8 kpl korttisloteja ja niihin tungettu
kymmenkunta muovia yhteensä. Kun joukossa on pari kirjastokorttia, kolme
maksukorttia ja ajokortti, niin aika tarkaan täytyy miettiä minkä
kauppojen kanta-asiakkaana haluan olla, että muovit mahtuu lompakkoon.

-Asko

[Asko Ikävalko]

Asko Ikävalko wrote:
> "joudun" kanniskelemaan erillistä S-etukorttia lompakossani.

Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana saanut
"palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja maksutapaetua
on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten vähän alkaa olla siinä
rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti pöytälaatikkoon pölyttymään.

Toisaalta, jos luopuisin kortista, niin tottakai ensi viikolla näkisin
jonkun houkuttelevan tarjouksen, joka on ainoastaan "klubin jäsenille".

-Asko

[Jukka Marin]

On 2013-04-24, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>> Eikös se nyt atk:lla pyöri kuitenkin?
>
> Joo, mutta se ei tarkoita samaa kuin pyhä lampun henki.
>
> ATK-laitteita pitää huoltaa ja uusia säännöllisesti. Niihin pitää ostaa
> lisenssejä ja kaikenmaailman ylläpitosopimuksia. Pitää olla osaavaa
> IT-porukkaa, joka ymmärtää palvelinraudan, käyttöjärjestelmän,
> tietokannan ja kanta-asiakassovelluksen.

En väitä tietäväni, paljonko esim. S-ryhmän bonusjärjestelmä vaatii CPU-aikaa,
mutta kuvittelen, että se voi varsin hyvin pyöriä samassa järjestelmässä, joka
muutenkin on olemassa.

> Sitten pitää olla mainosväkeä ja visualisteja suunnittelemassa niitä
> kotiin postitettavia lipareita. Ja jonkun pitäisi ne lipareet tulostaa
> ja pakata kirjekuoriin.

Se roskaposti saisi kyllä loppua... laittaisivat vaikka ennemmin mailina
linkin web-sivulle, josta ne samat moskat voisi jättää lukematta.

> Osuuspankin kortteihin olenkin saanut kivasti yhdistettyä K-plussan
> samaan muoviin. Mutta kun minulla ei ole mitään mielenkiintoa ottaa
> S-pankista luottokorttia, niin "joudun" kanniskelemaan erillistä
> S-etukorttia lompakossani.

S-kortilla kannattaa maksaa, saa 0.5% lisäalennuksen.. ;)

> Niin minullakin. Lompakossa on 8 kpl korttisloteja ja niihin tungettu
> kymmenkunta muovia yhteensä. Kun joukossa on pari kirjastokorttia, kolme
> maksukorttia ja ajokortti, niin aika tarkaan täytyy miettiä minkä
> kauppojen kanta-asiakkaana haluan olla, että muovit mahtuu lompakkoon.

Ehkä se siellä etelässä on ongelma, täällä susirajan takana kun ei ole
liikaa kauppoja.. (tai kai niitä on tullut lisää, en ole oikein ajan
tasalla kun en ole kai tänä vuonna käynyt vielä kertaakaan keskustassa
ja sitä rataa.)

-jm

[Jukka Marin]

On 2013-04-24, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:

> Asko Ikävalko wrote:
>> "joudun" kanniskelemaan erillistä S-etukorttia lompakossani.
>
> Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana saanut
> "palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja maksutapaetua
> on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten vähän alkaa olla siinä
> rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti pöytälaatikkoon pölyttymään.

Heh.. tuota luokkaa minä saan K-ketjusta. Ässästä on tullut luokkaa 100-
kertainen summa. Sillä jo sen lapun pitää mukana. Tosin äskettäin oli
joku juttu, että S oli nostanut hintoja aika rajusti (oli vielä toiseksi
edullisin, muttei enää ylivoimaisesti edullisin kuten ennen).

-jm

[Sami Setälä]

> Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana saanut
> "palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja maksutapaetua
> on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten vähän alkaa olla siinä
> rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti pöytälaatikkoon pölyttymään.

Joko elät pyhällä hengellä tai sitten välttelet S-ryhmän kauppoja. Oman
S-kortin viime vuoden bonuskertymä oli yli 400 euroa vaikka monet
arkiostokset tulee tehtyä väärään ketjuun kuuluvasta lähikaupasta, enkä edes
tankkaa S-ryhmän asemilla.

-Sami-

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Asko Ikävalko wrote:
> > "joudun" kanniskelemaan erillistä S-etukorttia lompakossani.

> Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana saanut
> "palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja maksutapaetua
> on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten vähän alkaa olla siinä
> rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti pöytälaatikkoon pölyttymään.

Itse arvioin "saavani" noin 400-500 vuodessa. Merkittävä osa toki tulee
sähköstä, (aikasemmin) leasingautosta yms jotka ei vaadi kortin
mukanapitä mistä. Kyllä minä silti kannan sitä korttia.
Lompakosta laskin 17 korttia, eikä ole ongelma koska käteistä en
käytännössä kanna mukanani.

--
Kaj

[Osmo R]

24.4.2013 22:40, Asko Ikävalko kirjoitti:
> Asko Ikävalko wrote:
>> "joudun" kanniskelemaan erillistä S-etukorttia lompakossani.
>
> Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana
> saanut "palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja
> maksutapaetua on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten
> vähän alkaa olla siinä rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti
> pöytälaatikkoon pölyttymään.

Siis siirtyisit käteisellä maksamiseen ja nostaisit rahat
kassalta? Luovu muista korteista ja siirry S-pankin asiakkaaksi
kokonaan. Säästät vielä enemmän. Kun luovuin Nordean kortista ja
nettipankista säästin 54 euroa vuodessa. Sitten, kun tulee
bonusta ja maksutapaetua n 25 euroa vuodessa, niin säästöä tulee
80 euroa vuodessa. Ei tämä tietenkään rikkaaksi tee. Tässä
ketjussa aihe on sähkön kilpailuttaminen. Sikin porukka laskee
samalla tavalla: ei viitsi, jos säästä vain 20 euroa vuodessa. Ei
vitsi myöskään ostaa energiansäästölamppuja, jos niilläkin
säästää vain 20 euroa. Ei viitsi vaihtaa kännykkäliittymää
halvempaan, kun säästää vain 10 euroa kuussa jne. jne. Kun laskee
nämä kakki "ei viitsit" yhteen voi siitä tulla aikamoinen summa
vuodessa. Avaa sitten vaikka oman tulin, johon kuukaistain
siirtää ko. summan ja siitä saa vuosittain kivan joululahjan
itselleen.

Osmo

>
> Toisaalta, jos luopuisin kortista, niin tottakai ensi viikolla
> näkisin jonkun houkuttelevan tarjouksen, joka on ainoastaan
> "klubin jäsenille".
>
> -Asko
>
>

w23fsvdfe

[Fuji]

Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in
news:kl9bjv$5ec$1...@dont-email.me:

> Lompakossa on 8 kpl korttisloteja ja niihin tungettu
> kymmenkunta muovia yhteensä. Kun joukossa on pari kirjastokorttia, kolme
> maksukorttia ja ajokortti, niin aika tarkaan täytyy miettiä minkä
> kauppojen kanta-asiakkaana haluan olla, että muovit mahtuu lompakkoon.

Kumpa puhelimeen saisi tuollaiset kanta-asiakkuudet; johan siihen voi
liimata tarran joka toimi lompakkona.

Minä olen kyllä minimoinut korttimäärän jotta lompakko ei olisi tiiliskiven
paksuinen. 4 korttia ja joskus seteli tai kaksi.

[Fuji]

Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in

news:kl9c8t$9fv$1...@dont-email.me:

> Pitikin ihan tarkistaa, paljonko olen viimeisen vuoden aikana saanut
> "palkkaa" tuon muovin kuljettamisesta mukanani. Bonusta ja maksutapaetua
> on kertynyt vuodessa yhteensä 20,79 eur, joten vähän alkaa olla siinä
> rajoilla, että joutaisiko koko S-etukortti pöytälaatikkoon pölyttymään.

Meillä tulee viiden ja kuudenkympin välillä kuukaudessa. Joskus jopa
enemmän. Ruokaostokset ja sähkölasku sitä pääosin kerryttää.

[Juha Ruismäki]

Sami Setälä wrote:
> Joko elät pyhällä hengellä tai sitten välttelet S-ryhmän kauppoja.
> Oman S-kortin viime vuoden bonuskertymä oli yli 400 euroa vaikka
> monet arkiostokset tulee tehtyä väärään ketjuun kuuluvasta
> lähikaupasta, enkä edes tankkaa S-ryhmän asemilla.

Kannattaa vielä muistaa, että S-ryhmä on säilyttänyt edelleen
vanhan osuustoiminnallisen periaatteen ja se osa voitosta
mitä ei investoida uusiin kauppapalatseihin palautetaan
asiakkaille ylijäämänpalautuksena josta voi tulla vielä
prosentti lisää. Se ei siis mene osakkeenomistajille
eikä saksalaiselle monimiljardöörille kuten kilpailijoilla.

Tämä yhdistettynä hyvään ja vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan
on virkistävää näin kvartaalikapitalismin aikana enkä jaksa
ymmärtää, miksi S-ryhmä saa aina niin paljon paskaa niskaansa.

Juha

[Osmo R]

24.4.2013 23:32, Sami Setälä kirjoitti:

>
> Joko elät pyhällä hengellä tai sitten välttelet S-ryhmän
> kauppoja. Oman S-kortin viime vuoden bonuskertymä oli yli 400
> euroa vaikka monet arkiostokset tulee tehtyä väärään ketjuun
> kuuluvasta lähikaupasta, enkä edes tankkaa S-ryhmän asemilla.

Bonuksen progressiivisen luoteen takia se todellakin voi
vaihdella noin paljon. Jos ostaa 150 eurolla kuussa, saa bonusta
vuodessa 18 euroa. Jos ostaa 300 eurolla saa jo 72 euroa ja 600
eurolla 216 euroa. 400 euroon pitää ostaa 952 eurolla kuussa
HOK-Elannossa. Tässä ei ole otettu huomioon tuplabonuksia tai
maksutapaetua.

Osmo

[Osmo R]

24.4.2013 11:14, Reijo Korhonen kirjoitti:

>
> Kuluttaja-asina binus on kuluttajalle vähintään kaksipiippuinen juttu.
> Kyse on asiakkaan sitouttamisesta, mutta sen kustannus tulee maksettua
> niillä, jotka eivät ole kortillisia asiakkaita. Kaupan sisään saama
> rahamäärä pitää olla täsmälleen sama kuin ilman bonusrumbaa, mutta nyt
> hinnat vaan ovat hieman korkeammat, jotta on varaa maksaa bonukset.

Tuossa puhut itsesi pussiin. Jos asiakas sitoutetaan niin miten
ihmeessä sisään tuleva rahamäärä olisi sama kuin ilman bonuskortteja?

Lisäksi kun katsoo S-etukottia, niin se on aivan
oleellinen osa kaupan toimintamallia. Kyse on osuuskaupasta. Se
kortti osoittaa, että olet omistaja ja saat siitä tulevat edut.
Ennen kortteja ihmiset laskivat ja palauttivat kassakuitteja.

Kortilla houkutellaan juuri niitä kannattavia asiakkaita eli
suuria ostoksia tekeviä lapsiperheitä.

Osmo

[Osmo R]

22.4.2013 15:51, MR2 kirjoitti:

> Aika turhanpäiväistä tuo sähkön kilpailuttaminen, varsinkin, jos
> laskee vaivannäöllensä tuntipalkkaa. Ihan yksi lysti, maksaako
> vuodessa kympin enemmän tai vähemmän. Hyvä juttu tietysti siinä
> mielessä, että kilpailua on, mutta nykyiset hintaerot eivät
> innosta kilpailuttamaan.
>
> MR

Siis paljonko siitä nyt on vaivaa? Jos ei vaihda yhtiötä,
kannattaa ainakin ottaa määräaikainen sopimus. Onko nyt pieni
nettiselailu ja puhelinsoitto kamalasti vaivaa? Minä en ymmärrä
tuota asennetta. Se on pitkälle syy siihen, miksi Suomessa on
niin kallista. Ihmiset eivät katso, että halvemmalla ostaminen
maksaisi vaivaa.

Minä en jaksanut kilpailuttaa, joten otin Helsingin Energian
kaksivuotisen sopimuksen. Nyt säästöä on n. 18 euroa vuodessa. Se
luultavasti kasvaa vielä tässä. Edellisen kaksivuotiskauden
aikana säästin arviolta 50 euroa eli 25 euroa vuodessa. Toki
olisin voinut säästää enemmän vaihtamalla, mutta siinä olisi
askeleen enemmän vaivaa. (Arvio perustuu keskimääräiseen
kulutukseen 1800 kWh/v ja kuukaudet on oletettu yhtä pitkiksi)

Osmo

[Osmo R]

22.4.2013 6:59, Reijo Korhonen kirjoitti:

>
> Liiketalouden asiantuntijat sanovat, että asiakkaan pitäminen on
> halvempaa kuin uuden hankkiminen. Onkohan sähköyhtiöillä jotain
> strategiaa, jolla asiakkan voi pitää jatkossakin, ettei asiakas ala
> katsella vieraan perään?

Tällainen strategia on määräaikaiset sopimukset. Suuret hintaerot
osoittavat sitä, että ihmiset ovat asiassa passiivisia. Jos suuri
massa maksaa kiltisti kovat maksut, ei kannata laskea heidän
laskujaan vaan antaa kilpailuttajien mennä. Kilpailu helposti
johtaa suurin hintaeroihin, koska hintakilpailussa ei ole juuri
mitään iloa olla toinen.

Ihmisille nyt on vain kokoajan iskostettu ajatusta ettei
kilpailuttaminen kannata. Usein siinä vedotaan siirtomaksuihin.
En ymmärrä tätä ollenkaan. Siintomaksuilla ei ole mitään
tekemistä asian kanssa. Ehkä kilpailua edistäisi, jos sähköyhtiöt
velvoitettaisiin laskuttamaan siirto aina erikseen eri laskulla
ja eri eräpäivällä. Nyt siirtoyhtiö saa kilpailuedun, kun voi
laskuttaa sähkön ilmaiseksi.

Osmo

[Jukka Marin]

On 2013-04-25, Osmo R <oka...@hotmail.com> wrote:
> En ymmärrä tätä ollenkaan. Siintomaksuilla ei ole mitään
> tekemistä asian kanssa. Ehkä kilpailua edistäisi, jos sähköyhtiöt
> velvoitettaisiin laskuttamaan siirto aina erikseen eri laskulla
> ja eri eräpäivällä. Nyt siirtoyhtiö saa kilpailuedun, kun voi
> laskuttaa sähkön ilmaiseksi.

Minulta sähkön toimittaja laskuttaa sekä sähkön että siirron, vaikka
siirtoyhtiö on eri kuin toimittaja. Lisäksi sain laskutusväliksi
4 kuukautta (entinen toimittaja alkoi laskuttaa kuukausittain).

-jm

[Asko Ikävalko]

Osmo R wrote:
> Siis siirtyisit käteisellä maksamiseen ja nostaisit rahat kassalta?

Onneksi niissä S-kaupoissa käy vielä muutkin maksuvälineet, kuin S-Debit
ja käteinen. :)


> w23fsvdfe

Salasana on tuossa, käyttäjänimi lienee OSMOR, mutta kerro vielä mihin
palveluun nuo käyvät? ;)

-Asko

[Asko Ikävalko]

Osmo R wrote:
> Onko nyt pieni nettiselailu ja puhelinsoitto kamalasti vaivaa?

Ei toki, jos se vaan menisikin noin hienosti. Monesti vaan uutta
sopimusta hierottaessa joku tieto menee vahingossa väärin, varsinkin jos
niitä puhelimessa luetellaan virkailijalle. Ja sitten saa soitella
moneen kertaan jonnekin jonotusmusiikkilinjalle, ennenkuin asiat on
korjattu. Ja sitten se vaiva, kun pitää tarkastaa, käsitellä ja
arkistoida kaksinkertainen laskumäärä.

> Minä en jaksanut kilpailuttaa, joten otin Helsingin Energian
> kaksivuotisen sopimuksen. Nyt säästöä on n. 18 euroa vuodessa. Se
> luultavasti kasvaa vielä tässä.

Mulla on Fortumin sopimus, jonka hinta seilaa muutaman kerran vuodessa
edestakaisin. Sitä on hankala verrata määräaikaiseen kiinteähintaiseen
sopimukseen.

Kyllä sullakin on varmaan tunnin verran mennyt "työaikaa", kun olet
sopimustasi kilpailuttanut ja sitten tehnyt jälkikäteen noita
vertailulaskelmia?

-Asko

[Asko Ikävalko]

Sami Set�l� wrote:
> Joko el�t pyh�ll� hengell� tai sitten v�lttelet S-ryhm�n kauppoja. Oman
> S-kortin viime vuoden bonuskertym� oli yli 400 euroa vaikka monet
> arkiostokset tulee tehty� v��r��n ketjuun kuuluvasta l�hikaupasta, enk�
> edes tankkaa S-ryhm�n asemilla.


En min� mitenk��n erityisesti v�lttele S-ryhm�n kauppoja. T�ll� hetkell�
ei vaan ole mit��n vakuutus, s�hk�, tms. sopimuksia, joista tulisi
jatkuvaa kuukausittaista bonuskertym��.

V�lill� tulee ty�ev�it� haettua Alepasta ja muutaman kerran kuukaudessa
saatan k�yd� lounaalla S-ryhm�n ravintoloissa, mutta niist� ei yleens�
tule edes 50,- eur summaa, jolloin j��n kokonaan ilman bonuksia sen
kuukauden osalta.

Ruokaostokset tulee tehty� Citymarketissa ensinn�kin sen vuoksi ett�
siell� on parempi valikoima ja toisekseen sen vuoksi ett� se sijaitsee
v�h�n l�hemp�n� kuin Prisma.

-Asko

[Asko Ikävalko]

Juha Ruismäki wrote:
> Tämä yhdistettynä hyvään ja vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan
> on virkistävää näin kvartaalikapitalismin aikana enkä jaksa
> ymmärtää, miksi S-ryhmä saa aina niin paljon paskaa niskaansa.

Eikös siellä Vallilan pääkonttorilla ole YT:t pyörineet moneen otteeseen
viimeisen viiden vuoden aikana? Ja ruohonjuuritasolla kassamyyjät saavat
S-ketjussa ihan samaa taulukkopalkkaa, kuin K-ketjussa, eikö?

Eli mitä tarkoitat hyvällä ja vastuullisella henkilöstöpolitiikalla?

-Asko

[Reijo Korhonen]

Lähikauppa saakin olla kalliimpi kuin automarket, sillä lähikaupan idea
on se, että se on lähellä. Tästä maksaa mielellään pikkaisen ekstraa (ei
saa kertoa minun lähikaupalleni ;-)).

Mutta tiedätkö, mitä S-ryhmän kaupoista ostetut ruuat/tavarat olisivat
maksaneet toisen ryhmän plussallisen/bonuksellisen tai ilman mitään
korttialennuksia ostettuina. No et varmaan, kun ei sitä kukaan muukaan
tiedä.

Eihän kuitenkaan mistään voi tietää, että korttikaupassa säästää
oikeasti, sillä hintoja on voitu nostaa sen verran korkeammiksi, että
bonukset on varaa maksaa. Ja onkin ollut pakko nostaa, jos jokaisella
asiakkaalla on kortti. Ja lähes kaikilla se on, kun seuraa maksamista
kassajonossa.

S-ryhmälle korttipeli on kuitenkin siinäkin mielessä edullista, että
niillä on S-pankki, jonne bonukset maksetaan. Ei asiakas niitä sieltä
heti nosta, jolloin S-ryhmä saa edullista rahoitusta, kun ei tarvitse
oikeiden poankkien tiskeillä olla pyytämässä lainaa hankkeisiinsa,
ainakaan niin paljon. Ja eikös Plussapankkikin ollut olemassa, ainakin ne
tekee yhteistyötä jonkin pankkiryhmän kanssa. Ei niidenkään ei tarvitse
heti maksaa plussia ulos, vaan saavat käyttää ne omiin
kehitysinvestointeihinsa.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Sami Setälä]

> Bonuksen progressiivisen luoteen takia se todellakin voi vaihdella noin
> paljon. Jos ostaa 150 eurolla kuussa, saa bonusta vuodessa 18 euroa. Jos
> ostaa 300 eurolla saa jo 72 euroa ja 600 eurolla 216 euroa. 400 euroon

> pit�� ostaa 952 eurolla kuussa HOK-Elannossa. T�ss� ei ole otettu huomioon
> tuplabonuksia tai maksutapaetua.

Bonusasteikoissa on tosiaan osuuskauppakohtaisia eroja. Itsell�ni tuo suuri
bonuskakku kertyy l�hinn� siit�, ett� muutamana kuukautena vakuutuslasku
hypp�ytt�� bonusprosentin kattoon. S�hk�laskukin toki auttaa talvella, mutta
nyt sekin ilo loppuu, kun oma s�hk�ntoimittaja poistuu bonusj�rjestelm�n
piirist�.

-Sami-

[Reijo Korhonen]

On Thu, 25 Apr 2013 09:15:30 +0300, Osmo R wrote:

> Ei
> vitsi myöskään ostaa energiansäästölamppuja, jos niilläkin säästää vain
> 20 euroa.

Eikä halua, kun ne syttyy niin hitaasti. Haparoi siin varsin pimeässä
eteisessä vatteita päällesi, kun on kiire ja energiansäästölamppu sen kun
pysyy himmeänä. Wnergiansäästölamppu Suomessa on yksi historian
tyhmimmistä ideoista, sillä hukkalämpö ei Suom essa ole hukkalämoöä, vaan
menee komena kuukautema voudessa asunnin lämmittämiseen eli säästää muita
lämmityskuluja, jolloin energiasässtälasmppu säästää oikeasti Suomessa
varsin vähän, mutta sen sijaan sen käyttöominaisuudet ovat onnettoman
huonot, eli sen käyttö heikentää elämänlaatua ja se aiheuttaa
onnettomuuksia kun väki kaatuilee pimeässä, joten kokonaissäästöä ei
kukaan pysty todistamaan, vaikka sähkölasku ehkä pikkaisen pienenisi.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko Ikävalko]

Reijo Korhonen wrote:
> Mutta tiedätkö, mitä S-ryhmän kaupoista ostetut ruuat/tavarat olisivat
> maksaneet toisen ryhmän plussallisen/bonuksellisen tai ilman mitään
> korttialennuksia ostettuina. No et varmaan, kun ei sitä kukaan muukaan
> tiedä.

Kyllähän noita ruokakori hintavertailuja julkaistaan lehdissäkin.

> Ja eikös Plussapankkikin ollut olemassa, ainakin ne
> tekee yhteistyötä jonkin pankkiryhmän kanssa.

En ole mistään Plussapankista kuullut. Sen verran K-plussa ja
Osuuspankki tekevät yhteistyötä, että plussakortin voi yhdistää mihin
tahansa OP:n maksukorttiin. Lisäksi plussapisteistä kertyneen hyvityksen
voi ohjata suoraan omalle pankkitililleen ainakin Osuuspankkiin, mutta
luultavasti myös muihinkin pankkeihin.

> Ei niidenkään ei tarvitse
> heti maksaa plussia ulos, vaan saavat käyttää ne omiin
> kehitysinvestointeihinsa.

Kyllä kai ne sinne Osuuspankin tilille siirtyvät kerran kuukaudessa, jos
niin toivoo. Meillä vaimo tykkää saada ne pistekupongit paperiversiona
kouraansa, niin ei olla tuota tilille ohjausta vielä kokeiltu.

-Asko

[Henrik Herranen]

Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> writes:
> Mun mielestä se olisi oikein hienoa mainosta, kun leikattaisiin
> bonuskortit kahtia ja kauppa laskisi hintoja kaikille kuluttajille!

Lidlissä kevytmaitolitra maksaa 75 senttiä, ilman bonuskorttia.
Tai maksoi ainakin viimeksi kun kaupassa kävin.

- Henrik

--
Good signatures never die, they just fade away

[Juha Ruismäki]

Asko Ikävalko wrote:
> viimeisen viiden vuoden aikana? Ja ruohonjuuritasolla kassamyyjät
> saavat S-ketjussa ihan samaa taulukkopalkkaa, kuin K-ketjussa, eikö?
>
> Eli mitä tarkoitat hyvällä ja vastuullisella henkilöstöpolitiikalla?

Lähinnä ajattelin tuota Lidlin alkuvaiheen parranpärinää. Tosin
sieltäkään ei ole enää sen jälkeen ole kuulunut mitään eli
ilmeisesti sieläkin ovat korjanneet natsimeininkinsä paremmin
Suomeen sopivaksi.

Juha

[Asko Ikävalko]

Reijo Korhonen wrote:
> eli sen käyttö heikentää elämänlaatua ja se aiheuttaa
> onnettomuuksia kun väki kaatuilee pimeässä,

Lisäksi jotkut säästölamput vilkkuu, sirisee ja häiritsee elektronisia
laitteita.

Vielä tänä päivänäkin kaupoissa myytävät valaisimet tuntuu olevan
suunniteltu hehkulampuille, kun niihin ei sen isompaa "polttimoa" saa
mahtumaan. Lähes joka valaisimessa on niukalti tilaa joko pituus- tai
leveyssuunnassa. Monesti tilanpuutetta on molempiin suuntiin, jolloin
hehkulamppu on oikeasti se ainoa vaihtoehto.

Onneksi olen hamstrannut 42 W halogeneja (E27-kanta) parikymmentä
kappaletta lamppuvarastooni. Ehkä noita joutuu vielä hamstraamaan vähän
lisää, ennenkuin oikeasti loppuvat kaupoista.

-Asko

[Asko Ikävalko]

Henrik Herranen wrote:
> Lidlissä kevytmaitolitra maksaa 75 senttiä, ilman bonuskorttia.
> Tai maksoi ainakin viimeksi kun kaupassa kävin.

Lidl kun toisi Suomeen "Citymarket kokoluokan" myymälöitä, niin sitten
niissä voisi valikoima riittääkin ainoaksi ruokakaupaksi. Nykyisin kun
niissä on niin nihkeät valikoimat, niin joutuu kuitenkin käymään myös
"oikeassa kaupassa". Ja kun kahdessa kaupassa ei jaksa ravata, niin Lidl
käynnit on kyllä jäänyt aika harvaan. Vichyjä ja limuja sieltä tulee
joskus haettua, jos on suurempaa kulutusta tiedossa.

Siitä pisteet Lidlille, että heillä ei tosiaankaan taida olla
minkäänlaista kanta-asiakasohjelmaa epäselkeyttämässä hyllynreunahintoja
ja hidastamassa kassajonojen kulkua!

-Asko

[J.P]

Juha Ruismäki wrote:
> Kannattaa vielä muistaa, että S-ryhmä on säilyttänyt edelleen
> vanhan osuustoiminnallisen periaatteen ja se osa voitosta
> mitä ei investoida uusiin kauppapalatseihin palautetaan
> asiakkaille ylijäämänpalautuksena josta voi tulla vielä
> prosentti lisää. Se ei siis mene osakkeenomistajille
> eikä saksalaiselle monimiljardöörille kuten kilpailijoilla.

Täh.. eihän sitä pelkille asiakkaille makseta vaan juurikin osudeen
omistajille...

[Sami Setälä]

> Ruokaostokset tulee tehtyä Citymarketissa ensinnäkin sen vuoksi että
> siellä on parempi valikoima ja toisekseen sen vuoksi että se sijaitsee
> vähän lähempänä kuin Prisma.

Täälläpäin Citymarket on niin paljon kalliimpi, että ilman bonuksiakin
kannattaisi mennä Prismaan, tai ainakin tälläinen näppituntuma on omista
suosikkituotteista jäänyt. Mutta se on kyllä tosi, että jos iso osa
ruokaostoksista tulee muusta ketjusta, niin sitten kyllä bonukset jäävät
helposti vähiin.

-Sami-

[Sami Setälä]

> Lidlissä kevytmaitolitra maksaa 75 senttiä, ilman bonuskorttia.
> Tai maksoi ainakin viimeksi kun kaupassa kävin.

Prismassa suomalainen maito maksaa tällä hetkellä ainakin Pirkanmaalla
79snt/l ilman bonuksia. Ruotsalaista sai ainakin jossain kohtaa halvemmalla,
mutta en tiedä mikä on nyt tilanne.

-Sami-

[Osmo R]

25.4.2013 18:44, Asko Ik�valko kirjoitti:


> Mulla on Fortumin sopimus, jonka hinta seilaa muutaman kerran

> vuodessa edestakaisin. Sit� on hankala verrata m��r�aikaiseen
> kiinte�hintaiseen sopimukseen.

Periaatteessa mik� tahansa muu on edullisempi kuin se
perussopimus. Min�kin mietin Helsingin energian p�rssis�hk��,
mutta ajattelin sitten, ett� kyll� kiinte� hinta on parempi.

>
> Kyll� sullakin on varmaan tunnin verran mennyt "ty�aikaa", kun
> olet sopimustasi kilpailuttanut ja sitten tehnyt j�lkik�teen
> noita vertailulaskelmia?
>

Nuo laskelmat olen tehnyt ihan huvikseni. En todellakaan pane
hintalappua kaikelle, mit� teen. Muuten pit�isi vain istua
tuolilla ja tuijottaa sein��.

Osmo

[Asko Ikävalko]

Osmo R wrote:
> Nuo laskelmat olen tehnyt ihan huvikseni. En todellakaan pane
> hintalappua kaikelle, mit� teen.

Nyt ollaankin asian ytimess�!

Toinen ajattelee s�hk�n kilpailuttamisen harrastuksena, jolloin se
parinkympin vuosis��st� on "todella merkitt�v� s��st�" ja niinp� sit�
omaa harrastustaan tulee kehuttua muillekin.

Toiselle taas riitt��, ett� s�hk�� tulee t�pselist�, eik�
kilpailuttamisasiat niink��n kiinnosta. Varsinkin, jos s��st� on
olemattoman pieni suhteessa aikaan ja vaivaan, niin helposti j��
kilpailuttamatta.

-Asko

[Osmo R]

27.4.2013 22:05, Asko Ik�valko kirjoitti:

>
> Toiselle taas riitt��, ett� s�hk�� tulee t�pselist�, eik�
> kilpailuttamisasiat niink��n kiinnosta. Varsinkin, jos s��st� on
> olemattoman pieni suhteessa aikaan ja vaivaan, niin helposti j��
> kilpailuttamatta.
>

Niin ja juuri t�m�n takia Suomessa kaikki on niin kallista.

Osmo

[Mikko Saukkoriipi]

On 24.4.2013 22:22, kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
> Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>> On 2013-04-24, Asko Ik�valko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>>> Kyll� sen bonusbyrokratian py�ritt�minenkin maksaa melko paljon, joten
>>> sill� pit�� oikeasti saada asiakkaita sitoutettua, jotta bonusrumba edes
>>> maksaisi itsens�.
>
>> Eik�s se nyt atk:lla py�ri kuitenkin? K-kauppa tietysti erikseen, ne kun
>> postittelee niit� upeita viiden tonnin lappuja, joilla saa kaupasta kokiksen
>> ja suklaalevyn..
>
> Paitsi jos on pyyt�nyt ett� plussa-pisteet maksetaan rahana
> pankkitilille..
>

Min� pistin hyv�ntekev�isyyteen. Siit� tulee parempi mieli kuin niist�
ruplista omalla tilill�.

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Kunnioitettava teko. Mutta ei ne rahat omalla tilill�nik��n anna minulle
huonoa mielt�.
Sen sijaan aikoinaan minua �rsytti suunnattomasti ne j��kaapin
ovessa roikkuneet vanhoiksi menneet lappuset.

--
Kaj

[Asko Ikävalko]

Osmo R wrote:
> Suomessa kaikki on niin kallista.

Niin ja juuri t�m�n takia Suomi on hyvinvointivaltio.

-Asko

[Paula Wirtanen]

Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Osmo R wrote:
>> Suomessa kaikki on niin kallista.
>

> Niin ja juuri tämän takia Suomi on hyvinvointivaltio.

Eikös se olekaan nykyisin paremminvointivaltio?

[Mikko Saukkoriipi]

Kannattaa ostaa parempia lamppuja, minulla eteisen valo syttyy
käytännössä hetkessä ja koskaan ei ole ollut ongelmia himmeyden kanssa.
Lisäksi ne eivät ole keltaisia niin kuin hehkulamput. Minulla ei ole
mitään tarvetta haikailla luolan uumeniin nuotion ääreen, kyllä
lamppujenkin pitää tarjota päivän valoa. Tosin eihän näistä Suomen
kaupoista löydy muita kuin hehkulamppumaisia tunnelmavaloja, ulkomailta
pitää säästölamputkin tilata.

Ja yhtään lisälämpöä ei kerrostaloasuntoon kaivata. Kesäisin pitää
tuulettaa jatkuvasti ja siinähän alkaa parvekkeen oven vieressä varpaita
kuitenkin palelemaan. Ja joskus on pitänyt talvellakin pitää pattereita
minimissä kun kämppä kuumenee liikaa.

Verhot pitää kuitenkin pitää kiinni kesät talvet, muuten ei kehtaa
talsia kalsareissa omassa kodissa. Eikä niitä verhoja voi pitää auki
senkään takia kun aurinko on niin huono valaisemaan. Pistemäinen
valonlähde ja valoa tulee aina joko liikaa tai liian vähän tai väärästä
suunnasta.

[Reijo Korhonen]

On Tue, 30 Apr 2013 18:21:26 +0300, Mikko Saukkoriipi wrote:

> Kannattaa ostaa parempia lamppuja, minulla eteisen valo syttyy
> käytännössä hetkessä ja koskaan ei ole ollut ongelmia himmeyden kanssa.
> Lisäksi ne eivät ole keltaisia niin kuin hehkulamput. Minulla ei ole
> mitään tarvetta haikailla luolan uumeniin nuotion ääreen, kyllä
> lamppujenkin pitää tarjota päivän valoa. Tosin eihän näistä Suomen
> kaupoista löydy muita kuin hehkulamppumaisia tunnelmavaloja, ulkomailta
> pitää säästölamputkin tilata.

Eli tunnustat että suomesta saatavat energiansäästölamput ovat
kelvottomia. No niin ovat. Minulla on kokemusta yhdestä hyvästä
energiansäästölampusta, joka toimii lamppuna. Se syttyy heti riittävän
kirkkaana. Tietenkään noita ei kaupasta löydy. Tuo tuli erään pöytälampun
mukana vakiona.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Mikko Saukkoriipi]

No en siltä osin, että uskoisin Suomestakin löytyvän säästölamppuja
jotka syttyvät tarpeeksi nopeasti. Mutta normaaleista kaupoista saa
ainoastaan keltaisia hehkulamppukorvikkeita ja ne ei mun talouteen kelpaa.

[Mikko Saukkoriipi]

Sama ongelmahan on loisteputkien kanssa, kaupoista tuntuu löytyvän
ainoastaan Philipsin 827 ja 840 värisiä putkia, paremmat pitää tilata
erikseen.

[Reijo Korhonen]

En ymmärrä kauppiaita. Jos tuo myyntiin hyviä nopeasti syttyviä
energiansäästölamppuja, saa paljon uusia asiakkaita ja kassa kilisee kun
ostavat muutakin. Eikös kauppa oikein etsimällä etsi
"sisäänheittotuotteita". Tässä olisi yksi parhaista.

Kauppiaiden viisastumista odotellessa postatkaapa vikkejä hyvistä
nopeasti syttyvistä energiansäästölampuista, niin tehdään tyhmille
kauppialle oharit ja ostetaan netistä ulkomailta, kun kerran hyvää
tavaraa ei ole myynnissä Suomen kaupoissa.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Paula Wirtanen]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote:

> En ymmärrä kauppiaita. Jos tuo myyntiin hyviä nopeasti syttyviä
> energiansäästölamppuja, saa paljon uusia asiakkaita ja kassa kilisee kun
> ostavat muutakin. Eikös kauppa oikein etsimällä etsi
> "sisäänheittotuotteita". Tässä olisi yksi parhaista.
>
> Kauppiaiden viisastumista odotellessa postatkaapa vikkejä hyvistä
> nopeasti syttyvistä energiansäästölampuista, niin tehdään tyhmille
> kauppialle oharit ja ostetaan netistä ulkomailta, kun kerran hyvää
> tavaraa ei ole myynnissä Suomen kaupoissa.

Kyse ei ole kauppiaiden vaan kuluttajien viisastumisesta. Suurin osa
kuluttajista ostaa halvimman tai siitä vielä halvemman, sieltä mistä saa
halvimmalla. Viisas kauppias pitää näitä tarjolla, muuten suurin osa
kuluttajista ei tule ostoksille.

Netti on hyvä tilauspaikka tätä nykyä, myös erikoisliikkeet kannattaa käydä
katsastamassa mikäli haluaa jotain muuta kuin markettitavaraa.

Ai niin, tietysti viisas kauppias voisi pitää niitä vaihtoehtoja enemmänkin
esillä. Ellei toisin toimimiseen ole mitään merkittävää syytä.

[kaj.st...@helsinki.fi.invalid]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> wrote:

> Kauppiaiden viisastumista odotellessa postatkaapa vikkej� hyvist�
> nopeasti syttyvist� energians��st�lampuista, niin tehd��n tyhmille
> kauppialle oharit ja ostetaan netist� ulkomailta, kun kerran hyv��
> tavaraa ei ole myynniss� Suomen kaupoissa.

Kun viimeksi ostin "energians��st�"lamppuja olisin kaivannut merkint��
esim. "80 % valotehosta X sekunnin (minuutin) kuluttua". (Siit� on
aikaa, ehk� tilanne muuttunut?).
Ainakin t��ll� jotkut ovat kertoneet ett� olisi olemassa tuollaisia
lamppuja jotka syttyisiv�t "melkein heti". Luulisi olevan ihan tuottajan
edun mukaista mainita t�st� "heti"-ominaisuudesta? (Vai oliso niin ett�
pel�t��n ett� "80 % valosta minuutissa" karkottaisi kuluttajia jotka eiv�t
ymm�rr� ett� muut ovat _viel�_ hitaampia?).
Ehk� olisi sitten t�ysi utopia saada tietoa siit� miten
syttymisaika pitenee lampun vanhetessa. Meill� ainakin eteisen lamppu
kest��, kest��, mutta antaa kyll� sitten valoa - muutaman minuutin
kuluttua.

Lamppujen ostamisestahan on sin�ns� tullut ihan vakava asia: ennenvanhaan
tarttui aina joskus k�teen laatikko "superspar" (tjsp) 60 w lamppuja, niit�
sitten aina oli tarvittaessa komerossa. Nyky��n ostan pitkin hampain
yhden kerralla kun on kriisi, enk� ole huomannut ett� mik��n hinta
takaisi laadun. (Ja joo, tietenkin vien vanhat yksi kerralla
kierr�tykseen, aivan kuten tein hehkulamppujenkin kanssa..).

--
Kaj

[Matti Savolainen]

kirjoitti viestiss�:km5dv1$9a7$1...@oravannahka.helsinki.fi...

> ...: ennenvanhaan

> tarttui aina joskus k�teen laatikko "superspar" (tjsp) 60 w lamppuja,
> niit�
> sitten aina oli tarvittaessa komerossa. Nyky��n ostan pitkin hampain

> yhden kerralla kun on kriisi, enk� ole huomannut ett� mik��n hinta ...

Tuo k�ytt�ytymisero johtuu osittain my�s siit�, ett� ennen sai vaihtaa
lamppuja
v�hint��n kuukauden v�lein. Nyky��n ei tarvitse vaihtaa v�ltt�m�tt� edes
joka vuosi.
-Matti-

[Sami Setälä]

> Kauppiaiden viisastumista odotellessa postatkaapa vikkejä hyvistä
> nopeasti syttyvistä energiansäästölampuista, niin tehdään tyhmille
> kauppialle oharit ja ostetaan netistä ulkomailta, kun kerran hyvää
> tavaraa ei ole myynnissä Suomen kaupoissa.

Hyvyys ja nopeus on tietysti katsojan omassa silmässä. Itse olen
positiivisesti yllättynyt Motonetistä 4 kpl 10e -tarjouksessa olleesta 11W
Philips Genie Rapid Start -energiansäästölampusta. Syttymisnopeus on kuin
hehkulampussa, eli käytännössä välitön syttyminen. Kirkkauden kerääminen
täyteen toki kestää, mutta on tuon lähtökirkkauskin ihan eri planeetalta
kuin jossain himmeän pinkkinä ensimmäiset minuutit hiipuvissa megaman:eissa.

Toistaiseksi ylivoimaisesti paras ratkaisu on ollut Philipsin 9W led-lamppu,
jonka ainoa huono puoli on liki 30 euron hinta. Syttyy nopeammin kuin
hehkulamppu heti täyteen kirkkauteensa, ja valon värikin on suhteellisen
miellyttävä verrattuna kelmeänkeltaisiin loisteputkiin.

-Sami-

[Matti Savolainen]

"Sami Setälä" kirjoitti viestissä:Fdvht.16332$8w.1...@uutiset.elisa.fi...

> Toistaiseksi ylivoimaisesti paras ratkaisu on ollut Philipsin 9W
> led-lamppu, jonka ainoa huono puoli on liki 30 euron hinta. Syttyy
> nopeammin kuin hehkulamppu heti täyteen kirkkauteensa, ja valon värikin on
> suhteellisen miellyttävä verrattuna kelmeänkeltaisiin loisteputkiin.

Yllättävän nopeasti unohtuu se, miten ikävää liian nopea syttyminen on,
etenkin yöllä. Saa siristellä silmiään.
Uudempiin autoihin on jo älytty laittaa hitaasti syttyvät sisävalot; vähän
kuin elokuvateattereissa.
-Matti-

[Sami Setälä]

>> Toistaiseksi ylivoimaisesti paras ratkaisu on ollut Philipsin 9W
>> led-lamppu, jonka ainoa huono puoli on liki 30 euron hinta. Syttyy
>> nopeammin kuin hehkulamppu heti täyteen kirkkauteensa, ja valon värikin
>> on suhteellisen miellyttävä verrattuna kelmeänkeltaisiin loisteputkiin.
>
> Yllättävän nopeasti unohtuu se, miten ikävää liian nopea syttyminen on,
> etenkin yöllä. Saa siristellä silmiään.

No, kukin tavallaan ja mielensä mukaan. Itsellä on 90-luvun alusta asti
ollut vessassakin pikasytkärillä oleva 18W loisteputki, joka ei armoa anna.
:) Hitaisiin energiansäästölamppuihin en ole suostunut totuttelemaan
lainkaan.

-Sami-

[Asko Ikävalko]

Matti Savolainen wrote:
> Yllättävän nopeasti unohtuu se, miten ikävää liian nopea syttyminen on,
> etenkin yöllä.

Meillä on lasten huoneen kattovalaisimessa E27 Osram Duled, jossa on
kaksi eri toimintoa: 1) Perinteinen 15-20 W energiansäästölamppu, joka
syttyy ihan kiitettävän nopeasti. 2) Himmeä LED, joka riittää yöllä
kulkuvaloksi, mutta ei häiritse nukkumista kunhan ei ole suoraan naaman
yläpuolella. Fiksu värkki, joka on ihan normaalin energiansäästölampun
kokoinen. Käyttötapa valitaan räpsyttelemällä valokatkaisijaa sopivassa
järjestyksessä.

Makuuhuoneiden ulkopuolella aulassa on perinteisellä himmentimellä
varustettu 60 W hehkulamppu.

Joka ilta jätän molempiin huoneisiin "yövalaistuksen" niin ei tule
muksulla pimeän pelko, eikä itse tarvi kompuroida lattialla lojuvien
lelujen seassa yöllä vessaan.

-Asko

[P.V.]

"Sami Setälä" kirjoitti viestissä:Fdvht.16332$8w.1...@uutiset.elisa.fi...

>> Kauppiaiden viisastumista odotellessa postatkaapa vikkejä hyvistä
>> nopeasti syttyvistä energiansäästölampuista, niin tehdään tyhmille
>> kauppialle oharit ja ostetaan netistä ulkomailta, kun kerran hyvää
>> tavaraa ei ole myynnissä Suomen kaupoissa.

...

> Toistaiseksi ylivoimaisesti paras ratkaisu on ollut Philipsin 9W
> led-lamppu, jonka ainoa huono puoli on liki 30 euron hinta. Syttyy
> nopeammin kuin hehkulamppu heti täyteen kirkkauteensa, ja valon värikin on
> suhteellisen miellyttävä verrattuna kelmeänkeltaisiin loisteputkiin.

Vastaavaa kokemusta täälläkin. Komeron katossa on led-lamppu, joka tuottaa
heti valkoista valoa ihan riittävästi. En nyt viitsi ruuvata katosta
valaisinkupua auki, mutta siellä voisi olla samanlainen kuin valmiiksi
hankittujen lamppujen kasassa oleva 12-wattinen Philips MyAmbiance -lamppu
(806 lm, warm white, E27-kanta, 220-240 V, himmennettävä), jonka hinta on
ollut 59,90 € (muistaakseni Prismasta ostettu).

Lampun ulkonäkö on ehkä vähän luotaantyöntävä: enimmäkseen näkyvissä on
metallista jäähdytysripaa, ja valo tulee (kusen)keltaisten
muovi/lasi/mitälie-ikkunoiden läpi. (Voi olla vaikea uskoa laatikossa olevaa
lamppua katsomalla, mutta kyllä sieltä lampun päällä ollessa tulee ihan
valkoista valoa.) Koko ja muoto on sellainen, että jos valaisin on
suunniteltu tasan tarkasti perinteiselle hehkulampulle, voi tulla ahdasta,
koska tämä ei ole yhtä pyöreä, vaan päästä hieman litteä. Ja vaikka valo on
valkoista, spektrissä ilmeisesti on aukko tai aukkoja siitä päätellen, että
värit näyttävät aavistuksen haaleammilta kuin joillakin toisilla lampuilla
tai päivänvalossa (on kuin värikylläisyyttä olisi ruuvattu vähän
pienemmälle). Väripuutoksen takia noinkin kallis lamppu on päättynyt komeron
kattoon; siellä ei värejä tarvitse nähdä hifitasoisesti, mutta valoa
kuitenkin halutaan heti, ja opaalikuvun läpi lampun ulkonäkökään ei
häiritse.

P.V.

[Mikko Saukkoriipi]

Mulla on sarastusvalona 2x18W loisteputket elektronisella sytytyksellä.
Suunnitelmissa on ollut rakentaa siihen vähittäinen syttyminen, mutta en
ole jaksanut. Toimii se noinkin.

[Akseli M�ki]

Reijo Korhonen wrote:

>En ymm�rr� kauppiaita. Jos tuo myyntiin hyvi� nopeasti syttyvi�
>energians��st�lamppuja, saa paljon uusia asiakkaita ja kassa kilisee kun
>ostavat muutakin. Eik�s kauppa oikein etsim�ll� etsi
>"sis��nheittotuotteita". T�ss� olisi yksi parhaista.

Mik� tahansa tehokas ESL lamppu syttyy varsin nopeasti, t�yteen kirkkauteen
nekin tietty kest�� hieman l�mmet�. Itsest��n selv� asia siin� miss�
tavallistenkin loisteputkien kohdalla.

Ei ihmisi� tunnut kiinnostavan sellaiset. Ihmisi� kiinnostaa ostaa omaan
k�ytt�tarkoitukseensa v��r�nlaisia lamppuja.

Noita tehokkaampia(15W-20W) jos haluaa ostaa parilla eurolla, voi joutua
kiert�m��n muutaman kaupan ennen kuin l�yt��, mutta kyll� niit�kin halvalla
saa.

Johonkin vessaan tai vastaavaan tilaan ledit miltei ovat parempia.

[Heikki Heinonen]

Mulla on kattovalaisimessa kolme lamppua jotka on kaikki erilaisia joten ne täydentää toistensa
spektrejä. Ainakin teoriassa.