LIDL:in tuotteista
Sami Nilainen
kolme kassillista ruokaa ja muutakin, ja nyt viikon jälkeen ei voi kuin
ihmetellä miten noin hyvää voi saada noin halvalla. Pakastepizzat olivat
tosi hyviä, samaten Cevapcicit (pakastesellaiset). Jopa ryppyvoide on
osoittautunut hyväksi, ja kaiken kaikkiaan täytyy sanoa että Lidl on hyvä
paikka.
Lidlin työntekijöitä kuulemma kohdellaan kaltoin mutta eipä ainakaan
meikäläistä hetkauta.
Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä Lidlistä
olette löytäneet.
Risto Lankinen
"Sami Nilainen" <b...@titude.com.invalid> wrote in message
news:4072a1fc$0$944$39db...@news.song.fi...
Lähes kaikissa perustarvikeryhmissä hinnat ovat halvempia kuin
suomalaisissa kaupoissa, ja laatu silti kärkipäästä (tässä asiassa
vaativampi saksalainen kuluttaja on suuri apu, siitä syystä että
sortimentti on Suomessakin likipitäen sama). Osa tuotteista on
kuitenkin maakohtaisia ja ihan samoja kuin muissakin kaupoissa
kuten Valion Voimariini ja Arlan juustot.
Joka tapauksessa, erityisesti mieleen tulevat seuraavat:
Appelsiinimehu (Solevita, eli se, jossa on myös hedelmälihaa)
Hillot (appelsiini ja mansikka; laatuerot pieniä, mutta hinnat
erittäin selvästi useimpia muita kauppoja halvemmat)
Lasagne (einesruoaksi erittäin hyvää ja helppotekoista)
Nakit (ei sisällä roskalihaa kuten suomalaiset vastaavat tuotteet)
Nallekarkit
Oluet (Burgen Pilsillä erinomainen hinta/maku-suhde, ja ykkösolut
Finkbräukin maistuu oluelle eikä likaiselle vedelle)
Pakastepizza (Hawaii, 6 erillispalaa muistaakseni kahdella eurolla)
Pekoni (Dulano, ohuita siivuja jotka saa mikrossakin rapeiksi)
Salami-snäksit (pitkät, tikkumaiset makkarapötkyt)
Vehnäsämpylät (erinomaisia hotdogeina nakkien kanssa)
Huonompia Lidlissä (kuin suomalaisten ketjujen kaupoissa) ovat:
Limonadit (hirveitä esanssilitkuja liian pehmeissä muovipulloissa)
Sitten vielä, Lidl maksaa nykyään pullopoolinkin pulloista pantin
takaisin. Koskahan suomalaiset kauppaketjut taipuvat samaan
toisinkin päin?
- Risto -
Petri Kinnunen
> Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä Lidlistä
> olette löytäneet.
Suklaa, toisenlainen suklaa ja... Suklaa? Oikein hyvää ja verrattain
edukasta.
-Petri
Pentti Lajunen
"Sami Nilainen" <b...@titude.com.invalid> writes:
> Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä Lidlistä
> olette löytäneet.
Nestesaippua on parempaa ja ällöttävää mainosslangia käyttäen, "riittoisampaa"
kuin suomalaisten myymälöiden perusmallit ja hinnaltaan n. 40% edullisempaa.
Pakatut karjalanpiirakat saman hintaisia, mutta laadultaan aivan toista
luokkaa kuin kotimaisten kauppojen säälittävät rääpäleet. Suurimmat
säästöt näyttävät löytyvän makeista tuotteista (karkit, hillot,
leivonnaiset, limonadit), mutta niitä en valitettavasti liiemmin syö.
Tomaattia löytyy onneksi välillä aika huikeilla tarjouksilla (kilo yhdellä
eurolla), muuten hintataso vain vähän alle halvimpien kotimaisten.
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Mikko
> Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä Lidlistä
> olette löytäneet.
Yksi "löydös" on ettei Lidlistä löydy yhtä ainoaa terveellistä leipää.
Ruisleivät ovat kaikki voimakassuolaisia.
Joku iso ruisleipä oli jossa oli vähemmän suolaa, mutta oli aika
epåmääräisen näköinen, eikä päiväystä ollut ollenkaan joten jäi ostamatta.
IRQ16
> Lidlistä olette löytäneet.
Salsa, pakastekepappi, chasewpähkinät, parmankinkku, kinkkumakkara (parasta
mihin olen törmännyt), tanskalaistyylinen raakasalami, jukurtit,
appelsiinimehu (se lasipullomalli), italialaistyylinen suklaa-vaniljajäde,
pistaasipähkinät, tsipsit, jopa Voimariini on paljon parempaa kuin
eurospaarissa. :)
Johanna Koski
> Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä Lidlistä
> olette löytäneet.
Viimeisin hyvä löydös on ehdottomasti pakastealtaasta löytyvät
kananugetit. Puolenkilon laatikko, sisältää ihan kanafileestä tms.
tehtyjä paloja. Eivät ole "standardikokoisia" mutta eivät toisaalta
ole tätä jauhettua lihamössöäkään, mitä tuore-eineksistä normaali-
kaupasta saa. Pitää ensi kerralla ostaa useampi laatikko. 2 litran
vaniljajäätelökin on hyvää, sitä ei paljoa tarvitse kerralla syödä.
Johanna
Kainulainen
Mysli sinimustassa säkissä on parasta mitä koko suomesta on löytynyt!
Toinen ääni myös appelsiinimehulle eivätkä ranskalaiset perunatkaan huonoja
ole.
Jukka K. Korpela
> Sitten vielä, Lidl maksaa nykyään pullopoolinkin pulloista pantin
> takaisin. Koskahan suomalaiset kauppaketjut taipuvat samaan
> toisinkin päin?
Ainakin Ison Omenan automaattien yhteydessä oli tänään lappu, jonka
mukaan hyvitys maksetaan uusista Lidlin pulloista. Vai olisiko ollut
tölkeistä? Joka tapauksessa olettaisin, että Lidl ja pooli ovat päässeet
johonkin sopimukseen.
Sivumennen sanoen "eräs ystäväni" havaitsi - alkujaan vahingossa - että
jo kauan sitten tavallisen kaupan tölkinpalautusautomaatti hyväksyi
Lidlistä ostettuja tölkkejä ja laski ne mukaan hyvitykseen. Voisi
jopa epäillä, että vain _kerrottiin_ että Lidlin tölkit eivät kelpaa,
luottaen siihen, että useimmat uskovat kun sanotaan, eikä pienen
vähemmistön saamista senteistä ole niin väliä.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tobi
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns94C441D6BE8A...@193.229.0.31...
sinisistä 1,5l vichy-pulloista. Lidlissä ne oli vielä pantittomia. Nykyään
tuo porsaanreikä näyttää olevan tukittu. Kun itse tuote maksoi 69snt ja muut
kaupat maksavat siitä tyhjästä pullosta 40snt, tuli kyllä sisältö halvaksi
:)
Vincent
"Sami Nilainen" <b...@titude.com.invalid> kirjoitti viestissä
news:4072a1fc$0$944$39db...@news.song.fi...
> Jopa ryppyvoide on
> osoittautunut hyväksi, ja kaiken kaikkiaan täytyy sanoa että Lidl on hyvä
> paikka.
>
Koreja ei ole, ja kärryn kanssa ahtaat käytävät käyvät hermoille. Lähinnä
kai siksi kun käytävälinjat menevät jotenkin oudosti, koska samoja käytäviä
mennään edestakaisin eri suuntiin.
riku
>> Mutta kertokaapa tekin sitten erityisen hyvistä löydöistä mitä
>> Lidlistä olette löytäneet.
>
> parmankinkku,
On varsin epäisänmaallista ostaa parmankinkkua Lidlistä! :@)
riku
Jukka K. Korpela
> On varsin epäisänmaallista ostaa parmankinkkua Lidlistä! :@)
Riippuu isänmaasta. Et ilmeisesti ole vielä eurooppalaistunut. Eurooppa
on isänmaamme. Siksi emme enää näe "suosi suomalaista" -kampanjoita.
Protektionismi on siirtynyt uudelle tasolle. Modernilla eurooppalaisella
tavalla isänmaallinen kuluttaja suosii tuotteita, joissa lukee
"Made in EU" (kirjaimellisesti, siis ilman turhaa nurkkakuntaista
mainintaa valmistusalueesta). Jos täytyy ostaa tuote, josta näkyy, missä
EU-maassa se on valmistettu, kannattaa tietysti mieluiten valita
sellainen, jota _ei_ ole valmistettu ostomaassa. Näin kuluttaja voi
osaltaan edistää EU:n keskeistä periaatetta, tavaroiden vapaata
liikkuvuutta EU:n sisällä.
Lidlistä joskus ostamani prosciutto crudo oli kyllä harvinaisen suolaista
niin, ettei siinä juuri muu maistunut kuin suola. En muista, oliko se
aitoa parmankinkkua, mutta ei tee mieli ostaa mitään prosciuttoa
kaupasta, joka ylipäänsä pitää valikoimassaan tönkkösuolattua sikaa.
Lidlin savustettu kalkkuna (palana) on muuten hyvää ja kohtuullisen
kokoisina paloina myytävä ja säilyy aika pitkään. Tuli vain mieleen
siitä, että sitä on löytynyt samoilta tienoilta kuin prosciuttoja.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Kaitsu
> Koreja ei ole, ja kärryn kanssa ahtaat käytävät käyvät hermoille. Lähinnä
> kai siksi kun käytävälinjat menevät jotenkin oudosti, koska samoja
käytäviä
> mennään edestakaisin eri suuntiin.
Ne kassatiskit ovat myöskin aika avuttomia. Tilaa on mielestäni säästetty
ihan väärässä paikassa. Muut asiakkaat joutuvat odottelemaan kun onnettoman
pienestä kassakaukalosta yrittää tuotteita pakata epäkäytännöllisen pieniin
muovipusseihin tai takaisin ostoskärryyn ja siitä sitten jonnekkin
"ikkunalaudalle" siirtämään tuotteet kärrystä pussiin. Asiakkaiden
kyykytyksen piikkiin menee myös Visa Electronin hylkiminen maksuvälineenä.
KK
"Kaitsu" <maagi...@EISIKANAUTAAluukku.com> wrote in message
news:c507fc$umn$1...@bowmore.utu.fi...
> "ikkunalaudalle" siirtämään tuotteet kärrystä pussiin. Asiakkaiden
> kyykytyksen piikkiin menee myös Visa Electronin hylkiminen
maksuvälineenä.
>
Ei siellä mitään hyljitä. Sen sijaan sillä hyväksytään käteinen ja
pankkikortti, ja vain ne.
- KK
Teemu Kerppu
> Lidlistä joskus ostamani prosciutto crudo oli kyllä harvinaisen
> suolaista niin, ettei siinä juuri muu maistunut kuin suola. En
> muista, oliko se aitoa parmankinkkua,
Ei taida olla, ei ainakaan täällä Saksassa myytävä. Jotain epämääräistä
crudoa vain (aika huonoa mielestäni).
> mutta ei tee mieli ostaa mitään
> prosciuttoa kaupasta, joka ylipäänsä pitää valikoimassaan
> tönkkösuolattua sikaa.
No se crudo kun valmistetaan suolaamalla - jos siinä ei olisi suolaa,
niin se olisi jotain muuta. San Daniele on vähän vähemmän suolaista.
Italiassa erotellaan "dolce" ja "salato" - jälkimmäinen tönkkösuoalista,
eikä edellinenkään makeata ole...
IRQ16
Ette te #"%¤& pohjoisen juntit edes tiedä mitä prosciutto tarkoittaa. :D
Pekka
"Sami Nilainen" <b...@titude.com.invalid>
> Lidlin työntekijöitä kuulemma kohdellaan kaltoin mutta eipä ainakaan
> meikäläistä hetkauta.
Eipä ollut uutinen kenellekään Suomessa asuvalle, että meikäläiset ajattelee
toisistaan noin. Ihme, että täällä enää kukaan viihtyy?
Pekka
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi>
> Lidlistä ostettuja tölkkejä ja laski ne mukaan hyvitykseen. Voisi
> jopa epäillä, että vain _kerrottiin_ että Lidlin tölkit eivät kelpaa,
> luottaen siihen, että useimmat uskovat kun sanotaan, eikä pienen
> vähemmistön saamista senteistä ole niin väliä.
Miksi noin olisi kerrottu? En usko, että tahallaan olisi tehty, sehän olisi
järjetöntä. Ei K-kauppiaan kannata Lidl:n pulloja palauttavaa passittaa
takaisin kilpailijan liikkeeseen. Mieluummin asia kannattaa järjestää niin,
että ottaa ne pullot vastaan ja kauppias vie vaikka itse ne sinne Lidliin -
oli sopimuksia palautuspoolin kanssa tai ei. Näin asiakas ei mene
toistamiseen Lidliin vaan jää pyörimään "oikean" liikkeen nurkkiin.
Pekka
"Risto Lankinen" <rlan...@hotmail.com>
> Nakit (ei sisällä roskalihaa kuten suomalaiset vastaavat tuotteet)
Eivät niin, nepä sisältävätkin lasinsiruja. 8.2.2004 päivätty Original
Nürnberger Rostbratwurst sisälsi lasinsiruja.
Pekka
"Johanna Koski" <johann...@dnainternet.net>
> kaupasta saa. Pitää ensi kerralla ostaa useampi laatikko. 2 litran
> vaniljajäätelökin on hyvää, sitä ei paljoa tarvitse kerralla syödä.
>
> Johanna
Hyvää ja hyvää, mutta mitä se syömäsi jäätelö SISÄLSI? Lukeeko kukaan noita
tuoteselosteita? Minua ainakin kiinnosta, mitä mömmöjä niissä eineksissä on.
Osa näistä saksalaisperäisistä Euroshopper mehuista on suoraan sanottuna
ällöttäviä tuoteselosteen lukemisen jälkeen. Enkä tällä kommentilla
viitannut suoraan Lidlin valikoimiin, Euroshopper ei ole Lidlin valikoimaa,
mutta ihan vastaavasti sielläkin on syytä opetella lukemaan tuoteselosteet.
Mielestäni nykyajan ihmisen ei kannata jättää tuotteen laadun arviointia
pelkän makuaistinsa varaan. Nykyajan kemianteollisuus on kehittänyt
esanssit, joilla saadaan vaikka sanomalehtinippu maistumaan pihviltä. Siksi
täytyy yrittää käyttää muitakin menetelmiä hyvyyttä arvioitaessa.
Lisäaineiden laatua ja koostumusta. Väriaineiden käyttöä.
Valmistuspäivämäärä. Tuotteen silmämääräinen rakenne. Valmistusaineiden
järjestys sisällysluettelossa, ne ovat nimittäin määränsä mukaisessa
järjestyksessä siinä.
Lisäksi kannattaa myös tuijottaa hiilihydraatti-rasvasuhdetta. Yleisin kikka
on vähentää rasvaa ja lisätä tuotteeseen halpaa sokeria maistuvuutta
parantamaan. Sillä konstilla mennään terveysajattelussa vain ojasta
allikkoon, tästähän on jopa WHO älähtänyt.
Sokeri ei ole tuoteselosteessa välttämättä sokeri nimellä, vaan esim.
"maissisiirapin" tai "modifioidun tärkkelyksen" nimellä. Hiilihydraattien
suhde rasvaan onneksi antaa hieman vihjeitä tästä tuoteselosteen
energiasisällössä. Rasvojenkin suhteen kannattaa olla tarkkana. Rasvoissa
esim. tyydyttymättömien rasvojen osuus kiinnostaa, lisäähän se
ylipainoisuuden ja mm. aikustyypin diabeteksen riskiä. Kaikissa tuotteissa
tuota vain ei ole vaivauduttu ilmoittamaan. Kasvisrasvojen käyttökään ei tee
autuaaksi tuoteselosteessa, jos siellä lukee, että ne ovat olleet
kovetettuja kasvisrasvoja. Suomen kaupoissa myytävistä
jääkaappimargariineistä on kovetusprosessin aikana syntyneet vahingolliset
transrasvat suodatettu likipitäen kokonaan pois, koska kuluttajaliike piti
asiasta aikoinaan riittävästi mekkalaa. Teollisuuden käyttämistä
kovetetuista kasvisrasvoista näin ei tehdä kustannussyistä ja siksi ihmiset
saavat näitä transrasvoja salaa, teollisuuden tekemissä eineissä,
leivonnaisissa, kekseissä jne. Puhdistamattoman kasvisrasvan sisältämät
transrasvat voi olla jopa terveydellesi vahingollisempaa kuin eläinten
tyydyttymättömät rasvahapot. Voin syömisen vahingollisuudesta kyllä
vaahdotaan, mutta kukaan ei oikeasti ole selvittänyt, paljonko vakavista
taudeista aiheutuu noiden transrasvahappojen syönnistä.
Pekka
"Harri Nykanen" <no-...@nic.fi>
> Sitruunatee. pienet bratwurstit, suklaa vanukas (ne jossa kermavaahtoa),
> maito
Se suklaavanukas oli kyllä aikamoinen floppi tuotteena. Ylisokeroitu plösö,
joka kaikenlisäksi sisälsi huononmakuista kermavaahtoa. Koko homman kruunasi
valtava lisäainemäärä, jota kyseisessä pikarissa oli ja mm.
geenimodifioidun, halvan maissitärkkelyspohjaisen fruktoosin käyttäminen
makeutusaineena.
Parasta mitä itse olen Lidlistä löytänyt on ne satunnaiset
"sisäänrepimistuotteet" tyyppiä työkalut, alumiinitikkaat jne.
Elintarvikepuolelta tarttuu nykyään huonommin mitään mukaan. Pähkinät
vaikuttavat laadukkailta ja edullisilta.
Johanna Koski
> Hyvää ja hyvää, mutta mitä se syömäsi jäätelö SISÄLSI? Lukeeko kukaan noita
> tuoteselosteita? Minua ainakin kiinnosta, mitä mömmöjä niissä eineksissä on.
Tapanani ei ole postailla tällaisia litanioita, mutta teen tälläkertaa
poikkeuksen. Tässä on Lidlin vaniljajäätelön tuoteseloste, perään
nappasin
Ingmanin lakujätskin selostuksen. Lidlin jäätelö on parempaa, myös
tuote-
selosteeltaan. Ei tarvitse lotota E-koodien kanssa, kun on nekin
jaksettu
painaa ihan selkokielellä. E-koodillisia ainesosia Lidlin jäätelössä on
muutekin vähemmän.
Lidlin vaniljajäätelö
tiivistetty rasvaton maito, maitorasva, sokeri, herajauhe,
kerma (5.6%), maissitärkkelyssiirappi, emulgointiaine (rasvahappojen
mono- ja triglyseridit), luontaiset aromit, stabilointiaineet
(guarkumi, johanneksenleipäpuunjauhe), jauhettu vaniljatanko
(0.07%), suola, väri (beta-karoteeni)
Ingmanin lakritsijäätelö
vähälaktoosinen rasvaton maito, lakritsitäyte (mm. lakritsijauhe
soijalesitiini, elintarvikeväri e153), sokeri, kasvirasva,
vähälaktoosinen rasvaton maitojauhe, tärkkeylssiirappi, vähälaktoosinen
maitoproteiini, emulgointiainen (E471) sakeuttamisaineet (E410, E412,
E407) ja aromit (vanilliini ja vanilja)
guarkumi = E412
johanneksenleipäpuunjauhe = E410
beta-karoteeni = E160a
tarakumi = E417
karrageeni = E407
Että semmoista.
Johanna
Risto Lankinen
"Pekka" <XXpekk...@POISpp1.inet.fi> wrote in message
news:SC7dc.81$Vx4...@read3.inet.fi...
>
> Hyvää ja hyvää, mutta mitä se syömäsi jäätelö SISÄLSI? Lukeeko kukaan
noita
> tuoteselosteita? Minua ainakin kiinnosta, mitä mömmöjä niissä eineksissä
on.
> Osa näistä saksalaisperäisistä Euroshopper mehuista on suoraan sanottuna
> ällöttäviä tuoteselosteen lukemisen jälkeen. Enkä tällä kommentilla
> viitannut suoraan Lidlin valikoimiin, Euroshopper ei ole Lidlin
valikoimaa,
> mutta ihan vastaavasti sielläkin on syytä opetella lukemaan
tuoteselosteet.
Kirjoitit monta viestiä, ja kaikkiin vastaaminen veisi kauan aikaa.
Toteaisin vain, että et taida pitää Lidlistä, mutta se on itse asiassa
asiakkaan kannalta erittäin hyvä asia, sillä kilpailun kannustamiseksi
kaikilla kauppaketjuilla täytyy olla avaimet menestymiseen. Minä
olen ollut erittäin tyytyväinen Lidliin, ja hyödyn asenteestasi vielä
lisää siksi että heidän tavoitteensa saada sinutkin asiakkaakseen
motivoi heidät yrittämään vieläkin paremmin.
Mutta mikä parasta, homma futaa myös toisin päin, sillä varmasti
sinunkin suosikkikaupassasi on paineita - ellei jo tuloksia - parantaa
laatua, palvelua ja hintoja Lidlin menestyksen takia.
- Risto -
Lauri Uusitalo
> selosteeltaan. Ei tarvitse lotota E-koodien kanssa, kun on nekin
> jaksettu
> painaa ihan selkokielellä. E-koodillisia ainesosia Lidlin jäätelössä on
> muutekin vähemmän.
Taitaa heittää yhdellä tuo E-koodien määrä jos ei lasketa
lakritisiväriä. Eli miksi Lidl ei ole painanut noita E koodeja?
--
Lauri
Mikko
>
> Lidlin vaniljajäätelö
> tiivistetty rasvaton maito, maitorasva, sokeri, herajauhe,
> kerma (5.6%), maissitärkkelyssiirappi, emulgointiaine (rasvahappojen
> mono- ja triglyseridit), luontaiset aromit, stabilointiaineet
> (guarkumi, johanneksenleipäpuunjauhe), jauhettu vaniljatanko
> (0.07%), suola, väri (beta-karoteeni)
Suolaa jäätelössä!
Eikä ole edes määrää uskallettu kertoa.
Samaten kermaa 5,6 % kuulostaa aika paljolta (maitorasvan, sokerin ja
siirapin päälle).
Oliko paketeissa mainittu ravintosisältöä?
Välillä tulee mieleen että maksaako Lidlin asiakas halvemmat hinnat 5 vuotta
aiemman sydän-infarktin muodossa? (tai kolesterolilääkkeinä)
Marcus Räder
news:Tp9dc.130$Vx4...@read3.inet.fi...
> Välillä tulee mieleen että maksaako Lidlin asiakas halvemmat hinnat 5
vuotta
> aiemman sydän-infarktin muodossa? (tai kolesterolilääkkeinä)
(=
Hyvää pääsiäistä sullekin =)
Make
Risto Paasivirta
ketkut nostamaan hintaa 49 senttiin 45:stä. Vihannekset,
suklaa, makkarat, vadelma-mansikka kevytmehu, kermaspray,
joku niistä ziljoonasta rahkajälkiruosta (useimmat ei),
mysli (sininen pkt), pakasteista pizzat (hawaii), 2l
vaniljakermajäätelö, kebabliha, lohkoperunat, broccolimix.
Roskapussit. Ja mitälie.
Tarjoustuotteissa on usein käyttökelpoisia pikkutavaroita,
jotka on muualla merkittävästi kalliimpia. (Ja vaihto ja
palautus pelaa.)
Risto
--
int a[33235],*b=a,c=1e4,d=33234,e,f,g=0,h,i;main(){for(e=d;
e--;*b++=2);*b=4;for(e=2501;e--;printf("%04d",h))for(b=a+d,
f=d;f>-1;g*=f--){i=*b*c+g;h=f?2*f+1:c;g=i/h;*b--=i%h;h=g;}}
Jukka K. Korpela
> "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi>
>> Lidlistä ostettuja tölkkejä ja laski ne mukaan hyvitykseen. Voisi
>> jopa epäillä, että vain _kerrottiin_ että Lidlin tölkit eivät
>> kelpaa, luottaen siihen, että useimmat uskovat kun sanotaan, eikä
>> pienen vähemmistön saamista senteistä ole niin väliä.
>
> Miksi noin olisi kerrottu?
Koska ei haluttu maksaa asiakkaalle panttimaksua, jonka hän oli maksanut
kilpailijalle.
> Mieluummin asia kannattaa
> järjestää niin, että ottaa ne pullot vastaan ja kauppias vie vaikka
> itse ne sinne Lidliin - oli sopimuksia palautuspoolin kanssa tai ei.
Paljonko arvioisit sellaisen puuhan maksavan? Ihmistyö on aika kallista.
Varastointikaan ei ole ilmaista, eikä matkustaminen.
Entä miten paljon työtä tarvitaan tölkinpalautuskoneen musertaman tölkin
oikomiseen sellaiseksi, että sen voi palauttaa Lidlin koneesen? :-)
> Näin asiakas ei mene toistamiseen Lidliin vaan jää pyörimään "oikean"
> liikkeen nurkkiin.
Kun ilmoitetaan, etteivät Lidlin pullot ja tölkit kelpaa, niin asiakas
a) alkaa ajatella, että Lidl on huonotapainen kun se ei leiki muiden
kanssa
b) miettii ennen Lidliin lähtemistä, että eihän sinne kannata mennä, kun
pullojakaan ei voi palauttaa lähikauppaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Lauri Uusitalo
> Samaten kermaa 5,6 % kuulostaa aika paljolta (maitorasvan, sokerin ja
> siirapin päälle).
Jos on kermajäätelöä niin pitää siinä sitten kermaa olla.
--
Lauri
Seismo Malm
Terveyden kannalta on ihan sama tuleeko maitorasva kermasta vai tuosta
prosessoidusta maitorasvasta. Kuohukermassa on (suomessa) 38 % rasvaa ja
jos tuota on tuotteessa 5,6 % niin se lisää sen rasvapitoisuutta 2 %.
Koska toi maitorasva on tiivistetyn maidon ja sokerin välissä (oman
kokemukseni mukaan jäätelöön täytyy laittaa 10 % sokeria) niin maitorasvaa
tuossa tuotteessa lienee yhteensä reippaasti yli 10 %.
Finelin tietokannassa kermajäätelölle annettiin maitojäätelön
rasvaprosentiksi 7 % ja kermajäätelön 12 %. Itse en kyllä kehtasi 12 %
nimittää kermajäätelöksi. Kun jäätelössä on vielä hiilihydraattia liki 20
% niin ei sitä minään terveystuotteena pitää. Tuossa finelin
kermajäätelöstä löytyypi 193 kilokaloria/100 g eli meikäläisen päivän
energiansaannista yli 10%.
Itse kyllä tingin mielummin määrästä kuin laadusta.
seismo malm
Jukka Kohonen
>Johanna Koski wrote:
>> - -
>> mono- ja triglyseridit), luontaiset aromit, stabilointiaineet
>> (guarkumi, johanneksenleipäpuunjauhe), jauhettu vaniljatanko
>> (0.07%), suola, väri (beta-karoteeni)
>
>Suolaa jäätelössä!
>Eikä ole edes määrää uskallettu kertoa.
Eikös valmistusaineet ilmoiteta alenevassa järjestyksessä osuuden mukaan?
Jos listalla edellistä ainetta on 0,07% ja suolaa siis saman verran
tai vähemmän, niin mitätön rahtunenhan se on.
--
Jukka....@iki.fi
* Ja niinpä sovittiin että kuuteen banaaniin kyllä iglu vaihdetaan
Timo MK Pietilä
"Mikko" <nom...@mail.invalid> kirjoitti viestissä
news:Tp9dc.130$Vx4...@read3.inet.fi...
> Samaten kermaa 5,6 % kuulostaa aika paljolta (maitorasvan, sokerin ja
> siirapin päälle).
_Kunnon_ kermajäätelössä kermaa on >50 %.
Itseasiassa 5,6% kuulostaa, kovin, kovin pieneltä määrältä.
Osmo Ronkanen
> Ne kassatiskit ovat myöskin aika avuttomia. Tilaa on mielestäni säästetty
> ihan väärässä paikassa. Muut asiakkaat joutuvat odottelemaan kun onnettoman
> pienestä kassakaukalosta yrittää tuotteita pakata epäkäytännöllisen pieniin
> muovipusseihin tai takaisin ostoskärryyn ja siitä sitten jonnekkin
> "ikkunalaudalle" siirtämään tuotteet kärrystä pussiin. Asiakkaiden
> kyykytyksen piikkiin menee myös Visa Electronin hylkiminen maksuvälineenä.
Ei olekaan tarkoitus pakata siinä tiskin päässä. Jos homman tekee
oikein se on tosi nopeaa, eikä kassa joudu odottamaan yhtään.
Muovikasseja on kahta eri kokoa. Mitä tulee Visa Electroniin on ihan
hyvä, etteivät hyväksy ko. "haisa p."-korttia. Sen hyväksyminen saattaa
kestää iäisyyden ja muut joutuvat odottamaan ko. henkilöä. Tällainen ei
sovellu ollenkaan Lidlin filosofiaan. Samoin ko. kortti tulee
käsittääkseni liikkeelle normaalia pankkikorttia kallimmaksi.
Osmo
Johanna Koski
> Oliko paketeissa mainittu ravintosisältöä?
En koko listaa kummastakin jaksa ottaa, kun ovat pakastimessa,
mutta vilkaisin energian ja rasvan molemmista.
Lidlin kermajäätelö energiaa 1055 kJ ja rasvaa 17,5g /100g
Ingmanin kasvisrasvalakritsijäätelö energiaa 950 kJ ja rasvaa 13g /100g
Eli eipä loppupeleissä paljoa eroa..
Toisaalta, tuota kasvisrasvajäätelöä voi syödä "huoletta" reilun
kolmanneksen paketista, ilman pahaa oloa liiasta ällöimelyydestä,
kun taas tuosta kermajäätelöstä piisaa hyvinkin tuo 100g kerralla...
On sen verran "paksua" jäätelöä. Yllättävän hyvää. Jotkut maito-
allergikot, jotka eivät jäätelöä voi syödä, ovat sanoneet voivansa
jostain syystä syödä lidlin vaniljakermajäätelöä...
Mutta makunsa kullakin.
Johanna
Pekka
> kilpailijalle.
Koska ei haluta asiakasta oikeasti asiakkaaksi?
> Paljonko arvioisit sellaisen puuhan maksavan? Ihmistyö on aika kallista.
> Varastointikaan ei ole ilmaista, eikä matkustaminen.
Kokosivun mainostaminen päivälehdissä ei ole ilmaista. Hämmästyisit, jos
tietäisit, mitä ne kauppojen mainokset maksavat. Kyse on valinnoista. Jos
oltaisiin Yhdysvalloissa, niin kaupat tekisivät juuri noin. Ei se
myymälätyöläisen palkka Yhdysvalloissa poikkea juuri täkäläisestä, mutta
halu kilpailijan kampittamiseen on hieman toista luokkaa.
> Kun ilmoitetaan, etteivät Lidlin pullot ja tölkit kelpaa, niin asiakas
> a) alkaa ajatella, että Lidl on huonotapainen kun se ei leiki muiden
> kanssa
> b) miettii ennen Lidliin lähtemistä, että eihän sinne kannata mennä, kun
> pullojakaan ei voi palauttaa lähikauppaan.
c) menee Lidliin uudestaan ostoksille, kun ei saa muuten panttimaksujaan
takaisin. Kun asiakas on kerran mennyt sinne, niin hän tekee helposti uusia
ostosia, todennäköisesti pantillisia sellaisia ja K-kauppiaan surmankierre
jatkuu.
Jos oltaisiin Yhdysvalloissa, niin tuon Lidlille uudestaan menon estämiseksi
kilpaileva K-kauppias olisi valmis pistämään aika paljon likoon. Kyllä
Suomessakin yhdellä kokosivun päivälehtimainoksella palauttelee puolen
vuoden Lidl-pullot keskitetysti. Lisäksi tempaus on jopa näyttävä, tyyliä
"meillä palvellaan paremmin".
Sinä olet aivan oikeassa siinä, että meillä ei ole tapana tehdä noin. Kyse
ei ole rahasta, sitä kyllä on ja se pannaan myös menemään muualle
(mainoksiin, tarjouksiin jne). Kyse on pohjimmiltaan kulttuurin
perusarvoista ja jämähtäneistä toimintamalleista. Meillä ei kilpailla
paremmalla palvelulla, meillä kilpaillaan rankaisemalla asiakasta.
Pekka
"Johanna Koski" <johann...@dnainternet.net>
> kerma (5.6%), maissitärkkelyssiirappi, emulgointiaine (rasvahappojen
Tuo maissitärkkelyssiirappi taitaa olla sitä halpaa geenimanipulaatiotöhkää,
jota maailman elintarviketeollisuus nykyään käyttää tonnikaupalla saadakseen
vähärasvaiset tuotteet maistumaan kuluttajien mielestä hyviltä. Joidenkin
väitteiden mukaan tuo töhkä saa maksat suorastaan spruuttamaan
triglyseridejä, jotka sitten aikanaan tukkeuttavat verisuonet ja aiheuttavat
aikuistyypin diabetekset.
> Että semmoista.
Se paras vaihtoehto, Valion kermajäätelö jäi vertailustasi pois. Nuo
"kasvis"rasvajäätelöt on mielestäni kaikki vähän epäilyttäviä tapauksia
ihmisravintona. Yleensä niissä on hiilihydraateilla lähdetty korvaamaan
rasvoja. Kasvisrasvojen laatukin saattaa herättää kysyttävää.
Pekka
"Risto Lankinen" <rlan...@hotmail.com>
> Toteaisin vain, että et taida pitää Lidlistä, mutta se on itse asiassa
Niin en sanonut eikä kirjoittamaani voi varmaankaan edes kovalla yrittämällä
niin tulkita.
> Mutta mikä parasta, homma futaa myös toisin päin, sillä varmasti
> sinunkin suosikkikaupassasi on paineita - ellei jo tuloksia - parantaa
> laatua, palvelua ja hintoja Lidlin menestyksen takia.
Aivan samaa mieltä tuosta kilpailua sporraavasta vaikutuksesta.
Suosikkikauppaa minulla ei ole ollut vuosiin sen jälkeen kun Ykköshalli
Tapiolassa lopetti ja siirtyi muualle.
Sampo Smolander
> Tuo maissitärkkelyssiirappi taitaa olla sitä halpaa
> geenimanipulaatiotöhkää,
Siis maissitärkkelystä ja vettä.
Vie mitä muuta se muka pitäisi sisällään?
Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
> Joidenkin väitteiden mukaan tuo töhkä saa maksat suorastaan spruuttamaan
> triglyseridejä, jotka sitten aikanaan tukkeuttavat verisuonet ja
> aiheuttavat aikuistyypin diabetekset.
Siis onko tässä nyt jotenkin erityisen pahaa että kyseessä
on maissitärkkelys, ilmeisesti lyhyiksi sokereiksi pilkottu
sellainen, vai meinaatko vain että se on yhtä epäterveellista
kuin tavallinen valkoinen sokeri? (Samoissa määrin nautittuna.)
Sampo Smolander
> Tuo maissitärkkelyssiirappi taitaa olla sitä halpaa
> geenimanipulaatiotöhkää,
Siis maissitärkkelystä ja vettä.
Vai mitä muuta se muka pitäisi sisällään?
Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
> Joidenkin väitteiden mukaan tuo töhkä saa maksat suorastaan spruuttamaan
> triglyseridejä, jotka sitten aikanaan tukkeuttavat verisuonet ja
> aiheuttavat aikuistyypin diabetekset.
Siis onko tässä nyt jotenkin erityisen pahaa että kyseessä
Timo MK Pietilä
"Johanna Koski" <johann...@dnainternet.net> kirjoitti viestissä
news:40755956...@dnainternet.net...
> On sen verran "paksua" jäätelöä. Yllättävän hyvää. Jotkut maito-
> allergikot, jotka eivät jäätelöä voi syödä, ovat sanoneet voivansa
> jostain syystä syödä lidlin vaniljakermajäätelöä...
Tuskin sentään. En edes usko että kukaan jolla oikeasti olisi maitoallergia
alkaisi hengellään leikkimään ja kokeilemaan jäätelön syöntiä. Taidat
tarkoittaa laktoosi-intoleranssia, joka on ihan eri juttu, eikä se käy
hengen päälle vaikka kuinka paljon maitotuotteita käyttäisi.
Yleensä mitä rasvaisempi tuote, sitä paremmin maitosokeria sietää. Ja
jokatapauksessa todennäköisesti 50% niistä jotka kuvittelevat olevansa
laktoosi-intolerantteja eivät edes sitä ole.
Johanna Koski
> Se paras vaihtoehto, Valion kermajäätelö jäi vertailustasi pois. Nuo
> "kasvis"rasvajäätelöt on mielestäni kaikki vähän epäilyttäviä tapauksia
> ihmisravintona. Yleensä niissä on hiilihydraateilla lähdetty korvaamaan
> rasvoja. Kasvisrasvojen laatukin saattaa herättää kysyttävää.
Kasvisrasvajäätelö tuli kaverin mukana pakastimeen, en itse osta
mitään kasvirasvajäätelöä... Valion kermajäätelöä en ole ostanut,
kun se on hinnoitellut itsensä ulos. En siis voi tietää sen sisälmyksiä.
Johanna
Mikko Peltoniemi
> mono- ja triglyseridit), luontaiset aromit, stabilointiaineet
Tulipa näistä aromeista mieleen. Sattuneesta syystä on tullut törmättyä
näihin, ja niiden merkintäkin on alkanut kiinnostamaan.
Tällä hetkellä vaniljan maailmanmarkkinahinta on noussut pilviin, joten
valmistajat yrittävät välttää oikean vaniljan käyttöä viimeiseen asti.
Kun esimerkiksi vanilijajäätelössä on valmistusaineena "luontainen
aromi", tarkoittaako se, että jäätelössä on vaniljaa? Ei tarkoita.
Ja tuskin tarkoittaakaan tässä tapauksessa. Kyseessä voi olla esim.
kasveista valmistettu uute, joka maultaan muistuttaa vaniljaa, mutta
jossa ei ole tippaakaan vaniljaa itsessään.
Sitten tietenkin on vanilliini, joka on täysin keinotekoisesti
valmistettu.
Lisäksi voidaan käyttää aitoa vaniljasta tehtyä uutetta, jota jatketaan
jommallakummalla näistä. En kyllä tiedä, miksi sitä silloin pitää
kutsua tuoteselosteessa.
--
Mikko Peltoniemi
Film & Video Editor, Avid Technician at large.
http://editor.is.dreaming.org
Tero Lehto
> Lidlin savustettu kalkkuna (palana) on muuten hyvää ja kohtuullisen
> kokoisina paloina myytävä ja säilyy aika pitkään. Tuli vain mieleen
> siitä, että sitä on löytynyt samoilta tienoilta kuin prosciuttoja.
Lidlistä sain muuten parempaa graavilohtakin kuin läheisestä SUOMALAISESTA
(Zzzz...) S-Marketista, ja vielä halvemmalla.
Ja Lidlin lohikin oli muuten suomalaista.
--
Tero Lehto
http://lehto.net/tero/
Tero Lehto
> hermoille. Lähinnä kai siksi kun käytävälinjat menevät jotenkin
> oudosti, koska samoja käytäviä mennään edestakaisin eri suuntiin.
Tuo tuskin on tahatonta, vaan tarkoitus on saada ihmiset ostamaan kaikkea
sellaista, jota eivät kauppaan mennessään tienneet tarvitsevansa.
Keskon edustaja sanoi tuotantotalouden logistiikan luennolla istuessani,
että heidän kaupoissaan ei ole yhtään tavaraa sattumalta tietyllä rivillä,
tietyllä korkeudella tai tietyssä osassa kauppaa. Tuskin Lidl eroaa
mitenkään tästä, pikemminkin optimoitu lienee tehty vielä tehokkaammin.
A.K.Arsniva
"Risto Lankinen" <rlan...@hotmail.com> wrote:
> Huonompia Lidlissä (kuin suomalaisten ketjujen kaupoissa) ovat:
>
> Limonadit (hirveitä esanssilitkuja liian pehmeissä muovipulloissa)
Mun mielestä Lidlissä oli tosi huonosti mitään kevytversioita
safkapuolella. Mutta muuten moneesa suhteessa kiva valikoima, ja ainakin
vaihtelua.
Eipä ole kyllä vieläkään tullut käytyä kuin kerran... On silleen vähän
syrjässä omilta päivittäisreiteiltä kumminkin. Luulisin, että parempi
light-valikoima olisi ainakin mulle hehkein houkutin lähteä tahallisesti
kömpimään kohti Pasilaa.
--
A.K.Arsniva
"Jokaisella Tampereella on oma sisäinen Hervantansa."
- Wormie, 11.4.2004 s.huuhaa
Pentti Lajunen
"Pekka" <XXpekk...@POISpp1.inet.fi> writes:
> Sinä olet aivan oikeassa siinä, että meillä ei ole tapana tehdä noin. Kyse
> ei ole rahasta, sitä kyllä on ja se pannaan myös menemään muualle
> (mainoksiin, tarjouksiin jne). Kyse on pohjimmiltaan kulttuurin
> perusarvoista ja jämähtäneistä toimintamalleista. Meillä ei kilpailla
> paremmalla palvelulla, meillä kilpaillaan rankaisemalla asiakasta.
Tuo samainen kepityskulttuuri läpäisee suomalaisen yhteiskunnan
kaikilla tasoillaan. Ei mikään ihme, että ihmiset passivoituvat
ja sen jälkeen vielä päälle alkoholisoituvatkin.
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi>
> Siis maissitärkkelystä ja vettä.
> Vai mitä muuta se muka pitäisi sisällään?
Sen minäkin haluaisin maissitärkkelysteollisuuden selvittävän meille.
Kyseessä on muuten todellakin massiivinen teollisuudenala.
Geenimanipuloidusta maissista valmistettu maissitärkkelystöhkä on erittäin
halpaa, sitä tuotetaan tonneittain elintarviketeollisuuden käyttöön ja siinä
on keinotekoisen korkea fruktoosipitoisuus. Koska kyseistä makeutusainetta
käytetään nykyään suruttomasti miltei joka einekseen, niin on syytä epäillä,
että se osaltaan pahentaa veren rasva-arvoja. Ainakin Yhdysvalloissa on
tutkijoita, jotka pitävät tuota töhkää osasyyllisenä amerikkalaisia
piinaavaan liikalihavuusepidemiaan.
> Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
> ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
Mikä on todistettu missä? Kun on ihmisten terveyteen liittyvästä asiasta
kysymys (lääkkeet, ruoka jne). niin todistustaakka pitäisi aina olla
käänteinen. On manipuloijan tai valmistajan tehtävä osoittaa, että tuote on
turvallinen. Geenimanipulaatioruuilta puuttuu uskottava näyttö
pitkäaikaisturvallisuudesta. Ainakin se puuttuu puheena olevalta muunnetulta
maissitärkkelykseltä.
> Siis onko tässä nyt jotenkin erityisen pahaa että kyseessä
> on maissitärkkelys, ilmeisesti lyhyiksi sokereiksi pilkottu
> sellainen, vai meinaatko vain että se on yhtä epäterveellista
> kuin tavallinen valkoinen sokeri? (Samoissa määrin nautittuna.)
Ilmeisesti liiallinen fruktoosin saanti on yksi perusongelmista, jonka tuo
teollinen töhkä yleisyytensä vuoksi aiheuttaa.
Kaitsu
> oikein se on tosi nopeaa, eikä kassa joudu odottamaan yhtään.
No lisää työtä siitä kyllä tulee. Ensiksi tavarat kärrystä kassalle sitten
kassalta kärryyn ja taas kärrystä pussiin. Itse kyllä suoriudun hommasta
ihan näppärästi, mutta voisin kuvitella, että esim. vanhemmilla ostajilla
hommaan tuhrautuu enemmän aikaa.
Lidlin liiketoimintamalliin ei myöskään näytä kuuluvan muovikorit. Itse
ottaisin mieluummin muovikorin johon kokoisin vähät ostokseni kuin kömpelön
kärryn.
> Mitä tulee Visa Electroniin on ihan hyvä, etteivät hyväksy ko. "haisa
p."-korttia.
Electron on kuitenkin aika suosittu kortti, etenkin nuorten keskuudessa.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia pankkikorttia -puhumattakaan
luottokortista (luottokorttien maksut ovat ovat aika suolaisia). Electronin
rajaaminen pois maksuvälineistä rajaa todennäköisesti myös potentiaalista
asiakaskuntaa.
> Sen hyväksyminen saattaa kestää iäisyyden ja muut joutuvat odottamaan ko.
henkilöä.
Aika harvoin näin kuitenkin käy. En muista milloin esim. ison marketin
kassalla kortin varmistus olisi kestänyt tajuttoman kauan. Hulluilla
Päivilläkään en huomannut mitään hidastumista vaikka linjat olivat varmasti
kovassa käytössä. Mutu tuntumalta väittäisin että kortin varmistaminen
kestää kauan silloin kun linjat ovat ruuhkaisia ja/tai kaupan yhteys on
hidas. Pienissä kaupoissa yhteydet ovat luonnollisesti vaatimattomampia kuin
jossain CityMarketeissa. Eiköhän LIDLin resursseilla olisi mahdollista
toteuttaa takkuamaton electron -yhteys. .
Jukka K. Korpela
>> Ei olekaan tarkoitus pakata siinä tiskin päässä. Jos homman tekee
>> oikein se on tosi nopeaa, eikä kassa joudu odottamaan yhtään.
>
> No lisää työtä siitä kyllä tulee.
Ehkäpä jossain määrin - asiakkaalle.
Lidlin liikeideaan kuuluu, että palvelua on vähän. Se on yksi tapa pitää
hinnat alempina kuin kilpailijoilla.
> Lidlin liiketoimintamalliin ei myöskään näytä kuuluvan muovikorit.
Aivan. Tälle voi spekuloida montakin syytä, joista suurin lienee se, että
kärryt houkuttelevat ostamaan enemmän.
> Electronin rajaaminen pois maksuvälineistä rajaa
> todennäköisesti myös potentiaalista asiakaskuntaa.
Epäilemättä. Firma on arvioinut, että sen hyväksyminen maksaisi (kaikki
kulut huomioon ottaen) enemmän kuin kyseisiltä asiakkailta saataisiin
katetta. Kustannuspuolelle on muuten laskettava myös henkilökunnan
kouluttaminen ja esim. tilapäistyöntekijöiden tekemien virheiden
seuraukset. Kun kassalla tarvitsee lähinnä käyttää viivakoodinlukijaa ja
vaakaa sekä käsitellä käteistä rahaa ja pankkikortteja, niin työhön
voinee ottaa melkein kenet tahansa ilman, että häntä pitää kovin pitkään
opastaa. Kaikki, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia ja erikoistapausten
käsittelyä, hidastaa asiakkaiden ja ostosten valuttamista kassan läpi,
kun kokematon työntekijä joutuu kysymään apua työtoveriltaan, jolloin
_kahden_ työntekijän työpanos on poissa prosessista.
>> Sen hyväksyminen saattaa kestää iäisyyden ja muut joutuvat
>> odottamaan ko. henkilöä.
>
> Aika harvoin näin kuitenkin käy. En muista milloin esim. ison
> marketin kassalla kortin varmistus olisi kestänyt tajuttoman kauan.
Jos niin käy edes yhden kerran, se merkitsee yleensä usean asiakkaan
(ja myyjän) hermostumista.
> Eiköhän
> LIDLin resursseilla olisi mahdollista toteuttaa takkuamaton electron
> -yhteys. .
Lidlin resursseilla voisi toteuttaa paljonkin, mutta moniko kävisi sen
jälkeen Lidlissä, kun hintoja on nostettu kattamaan kaikkien hienojen
yhteyksien yms. kustannukset?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Kimmo Ketolainen
> Electronin rajaaminen pois maksuvälineistä rajaa todennäköisesti myös
> potentiaalista asiakaskuntaa.
Visa Electronilla saa seteleitä automaatista, joten ongelma on erittäin
marginaalinen. Tilillähän on korttia kaupassa käytettäessäkin oltava katetta.
Lidlissä ostokset ovat pääasiassa elintarvikkeita ja useimmilla loppusumma
tuntuu jäävän alle 20 euron.
kk
Vesa
> Mun mielestä Lidlissä oli tosi huonosti mitään kevytversioita
> safkapuolella. Mutta muuten moneesa suhteessa kiva valikoima, ja
> ainakin vaihtelua.
Saksassa asuva sisareni kertoi, etteivät sikäläiset ole vielä kuulleet
kevyteineksistä.
-VJ-
Kaitsu
> kulut huomioon ottaen) enemmän kuin kyseisiltä asiakkailta saataisiin
> katetta.
Niin tai sitten on vain säästetty väärästä paikasta.
> Kustannuspuolelle on muuten laskettava myös henkilökunnan
> kouluttaminen ja esim. tilapäistyöntekijöiden tekemien virheiden
> seuraukset. Kun kassalla tarvitsee lähinnä käyttää viivakoodinlukijaa ja
> vaakaa sekä käsitellä käteistä rahaa ja pankkikortteja, niin työhön
> voinee ottaa melkein kenet tahansa ilman, että häntä pitää kovin pitkään
> opastaa.
Teoriassa olet oikeassa. Mitä vähemmän on esim. maksutapoja niin sitä
vähemmän kassalle tulee ongelmia. Mutta en kuitenkaan usko, että käytännön
tasolla Visa Electronin käsittely on sen vaikeampaa kuin pankkikortinkaan.
Eihän sen käyttäminen nykytietotekniikalla voi niin vaikeaa olla, että
nuorille, tekniikkaan tottuneille kassahenkilöille siitä tarvitsee erikseen
jotain sulkeisia järjestää. Eli Electronin koulutus menisi varmasti siinä
samassa kun tavallisen pankkikortinkin, joten "koulutukseen menisi liikaa
aikaa" -argumentti ei ole mielestäni kovin uskottava.
> Lidlin resursseilla voisi toteuttaa paljonkin, mutta moniko kävisi sen
> jälkeen Lidlissä, kun hintoja on nostettu kattamaan kaikkien hienojen
> yhteyksien yms. kustannukset?
En usko, että Visa Electronin tarvitsema tekniikka on niin tyyristä, että se
näkyisi (merkittävästi) kustannuksissa.
Pentti Lajunen
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> writes:
> "Kaitsu" <maagi...@EISIKANAUTAAluukku.com> wrote:
> > Lidlin liiketoimintamalliin ei myöskään näytä kuuluvan muovikorit.
>
> Aivan. Tälle voi spekuloida montakin syytä, joista suurin lienee se, että
> kärryt houkuttelevat ostamaan enemmän.
Toinen lienee se, että asiakkaat keräävät tyhjät pahvilaatikot pois
hyllyistä ilmaiseksi (kantaakseen niissä ostoksensa).
Kimmo Ketolainen
> Toinen lienee se, että asiakkaat keräävät tyhjät pahvilaatikot pois
> hyllyistä ilmaiseksi (kantaakseen niissä ostoksensa).
Minäkin tein niin aluksi mutta sitten kun vakuutuin Lidlin
safkan laadusta ei syli enää ole riittänyt.
Autoilijat muuten varmaan voisivat kuljettaa omaa ostoskoria
peräkontissa jos kori on niin kätevä.
kk
O-V R:nen
> Epäilemättä. Firma on arvioinut, että sen hyväksyminen maksaisi (kaikki
> kulut huomioon ottaen) enemmän kuin kyseisiltä asiakkailta saataisiin
> katetta.
Voihan olla niinkin että kyseessä on konsernin joku yleisliittolainen
politiikka ja Saksassa Electronin provisio on Suomea korkeampi. Ja
Saksassa pahin kilpailija (Aldi) ei myöskään taida huolia fiisoja.
Henrik Herranen
> Mun mielestä Lidlissä oli tosi huonosti mitään kevytversioita
Tuo olisi kyllä hyvä perustelu käydä Lidlissä. Nykyään kevyttuotteet
kätketään muissa kaupoissa niin ovelasti oikeiden elintarvikkeiden
joukkoon, että vaikka kuinka yrittää olla tarkkana, niin aina
välillä käy moka. Olen vuoden aikana kahdesti vahingossa ostanut
kevyttuorejuuston tavallisen asemasta, koska ne ovat aivan saman
näköisissä pakkauksissa sekaisin paikallisessa Citymarketissa. Ja
vasta pari viikkoa sitten äite toi minulle vahingossa pullon
aspartaami-Pommacia, kun ei ollut huomannut lukea pullon kylkeä
huolella.
Elintarvikkeet taitavat olla ainoa tuoteryhmä, jossa asiakkaat
erikseen haluavat vähemmän samalla rahalla, tai jopa hieman
kalliimmalla. Kaupalle kevytelintarvikkeet ovat myös
kaupallisesti pohjattoman hyvä veto. Milläpä muulla alalla
asiakkaat erikseen kiittelävät siitä, että saavat huonompaa
tavaraa, jota voi/täytyy ostaa enemmän?
"Kevytelintarvikkeet. Jotta voisit syödä enemmän."
- Henrik
--
Blib
Matti Kaki
says...
>
>
>> Ei olekaan tarkoitus pakata siinä tiskin päässä. Jos homman tekee
>> oikein se on tosi nopeaa, eikä kassa joudu odottamaan yhtään.
>
>No lisää työtä siitä kyllä tulee. Ensiksi tavarat kärrystä kassalle sitten
>kassalta kärryyn ja taas kärrystä pussiin. Itse kyllä suoriudun hommasta
>ihan näppärästi, mutta voisin kuvitella, että esim. vanhemmilla ostajilla
>hommaan tuhrautuu enemmän aikaa.
Minulla on vaikeuksia käsien kipeytymisen vuoksi ja laitan tavarat
sitä mukaa kärryssä olevaan kassiin. Hitaasti välillä menee ja kassa
sen kun lappaa lisää tavaraa sille onnetoman pienelle pöydälle. Mutta
kaikkein hankalinta on mennä sen kärryn kanssa kapeaa putkiaidoilla
eristettyä käytävää ja sitten nostaa laukku kärryjen päälle jotta
saa oman kärrynsä niiden alle ja sitten kiikuttaa sitä kassia takaisin
kapeaa käytävää. Kärryn kanssa parkkipaikalle meneminen ei ole kovin
helppoa koska ei ole paikkoja joissa pääsisi kätevästi kärryn kanssa
auton viereen jotta voisi nostaa kassin sisään. Yleensä parkkipaikat
ovat tasaisia joten aina jossin on mahdollista saada auto niin, että
kärrystä on helppo nostaa tavarat mutta Lidlin parkkipaikalla onkin
korotetut jalkakäytävät joilta kassin nostaminen ei onnistu.
Matti Käki oh2bio
Teemu Kerppu
Aldi ottaa vieläkin vain käteistä, ei mitään muuta. Lidl on jonkin aikaa
(ei vielä kauan) ottanut (saksalaisia) pankkikortteja (siis
Maestro-kortteja), ei mitään muita kortteja. Käteinenkin kyllä kelpaa.
Timo MK Pietilä
"Pekka" <XXpekk...@POISpp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:K6Mec.33$jl1...@read3.inet.fi...
>
> "Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi>
> Koska kyseistä makeutusainetta
> käytetään nykyään suruttomasti miltei joka einekseen, niin on syytä
epäillä,
> että se osaltaan pahentaa veren rasva-arvoja.
Mitenkäs tämä syy-seuraussuhde oikein selittyy?
Vettä käytetään varmasti lähes jokaisen eineksen valmistukseen, joten on
syytä epäilllä että se pahentaa veren rasva-arvoja, vai?
> > Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
> > ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
>
> Mikä on todistettu missä? Kun on ihmisten terveyteen liittyvästä asiasta
> kysymys (lääkkeet, ruoka jne). niin todistustaakka pitäisi aina olla
> käänteinen. On manipuloijan tai valmistajan tehtävä osoittaa, että tuote
on
> turvallinen.
Täydellistä turvallisuutta on teoriassakin täysin mahdoton osoittaa. Jo
ajatuskin että "täydellinen turvallisuus" olisi osoitettavissa kertoo
lähinnä esittäjä on täysin "clueless" asian suhteen.
>Geenimanipulaatioruuilta puuttuu uskottava näyttö
> pitkäaikaisturvallisuudesta. Ainakin se puuttuu puheena olevalta
muunnetulta
> maissitärkkelykseltä.
>
Milläslailla ne sokerit muka poikkeavat aikaisemmista sokereista?
Pentti Lajunen
Henrik Herranen <leo...@assari.cc.tut.fi> writes:
> "Kevytelintarvikkeet. Jotta voisit syödä enemmän."
Taannoin Ajankohtaisen Kekkosen läski-illassa ryöpytettiin näitä
ns. "kevyttuotteita" aika perusteellisesti... njäh njäh. Olkoonkin,
että pääasiallisena ryöpyttäjänä oli Saimi Nousiainen, joka
väitti syövänsä paljon ja kaikenlaista, mutta ei puhunut mitään
todellisista määristä. Näillä falskeilla pintaliippareilla kun on tapana
omia yksinoikeus normaaliuskäsityksiin ja saada sitä
kautta ihmiset ympärillään tuntemaan itsensä riittämättömäksi.
Sampo Smolander
> Sen minäkin haluaisin maissitärkkelysteollisuuden selvittävän meille.
> Kyseessä on muuten todellakin massiivinen teollisuudenala.
> Geenimanipuloidusta maissista valmistettu maissitärkkelystöhkä on erittäin
> halpaa, sitä tuotetaan tonneittain elintarviketeollisuuden käyttöön ja siinä
> on keinotekoisen korkea fruktoosipitoisuus.
Se haitallinen aine on siis ilmeisesti fruktoosi?
No, liika sokerinsyönti ei ole terveellistä, tämähän jo tiedettiin.
>> Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
>> ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
> Mikä on todistettu missä?
No sen sanoo ihan talonpoikaisjärki.
Jos vähän vaivautuu miettimään että mitä tuo geenimanipulaatio tarkoittaa,
niin sehän yleensä tarkoittaa yleensä sitä että maissi-linjasta X
siirretään MAISSIN GEENEJÄ maissilinjaan Y, jotta saataisiin haluttu
yhdistelmä geeneistä, joista jokainen sinällään on esiintynyt
luonnollisessakin maississa jo ties kuinka kauan.
Nykyään nämä perusasiat selitetään aika hyvin lukion biologian kirjoissa.
> todistustaakka pitäisi aina olla käänteinen.
Jesh. Jos minä väitän että väärän jumalan nimeen siunattu
ruoka on vaarallista, niin todistustaakan pitää EHDOTTOMASTI
olla käänteinen. Vaarallista on ja pysyy :-)
> Geenimanipulaatioruuilta puuttuu uskottava näyttö
> pitkäaikaisturvallisuudesta. Ainakin se puuttuu puheena olevalta
> muunnetulta maissitärkkelykseltä.
No mutta onko fruktoosilla tuota näyttöä takanaan?
> Ilmeisesti liiallinen fruktoosin saanti on yksi perusongelmista,
> jonka tuo teollinen töhkä yleisyytensä vuoksi aiheuttaa.
Siis maissitärkkelyksestä valmistetaan sokeria, ja sillä
sokerilla makeutetaan ruokia. Ihmiset ovat persoja makealla
ja syövät liikaa sokeripitoisia ruokia. Ja jostain ihmeen
syystä sinä haluat syyttää geenimanipulaatiota tästä,
että ihmiset syövät liikaa sokeria.
Eero Pajarre
> Pekka <XXpekk...@poispp1.inet.fi> wrote:
>> Sen minäkin haluaisin maissitärkkelysteollisuuden selvittävän meille.
>> Kyseessä on muuten todellakin massiivinen teollisuudenala.
>> Geenimanipuloidusta maissista valmistettu maissitärkkelystöhkä on erittäin
>> halpaa, sitä tuotetaan tonneittain elintarviketeollisuuden käyttöön ja siinä
>> on keinotekoisen korkea fruktoosipitoisuus.
>
> Se haitallinen aine on siis ilmeisesti fruktoosi?
> No, liika sokerinsyönti ei ole terveellistä, tämähän jo tiedettiin.
>
Fruktoosi on tosin saattaa olla esim veren sokeritasapainon kannalta
vähemmän haitallista kuin tavallinen sokeri. Jos muita merkittäviä
eroja ei ole suosin itse esim fruktoosilla makeutettuja hilloja.
Geenimuuntelun kanssa tällä tai maissisiirapin fruktoosipitoisuudella
ei ole tietääkseni mitään tekemistä
>
> Jos vähän vaivautuu miettimään että mitä tuo geenimanipulaatio tarkoittaa,
> niin sehän yleensä tarkoittaa yleensä sitä että maissi-linjasta X
> siirretään MAISSIN GEENEJÄ maissilinjaan Y, jotta saataisiin haluttu
> yhdistelmä geeneistä, joista jokainen sinällään on esiintynyt
> luonnollisessakin maississa jo ties kuinka kauan.
>
Itse olin kyllä siinä käsityksessä että maissin tapauksessa
geenimuuntelua on tehty myös nimenomaisesti niin, että maissiin on
ympätty maaperästä (ainakin jostain) löytyvän Bacillus thuringiensis
bakteerin geenejä ja saatu se tuottamaan proteiiniä joka on
myrkyllinen hyönteisten toukille.
Eli kyseessä on kyllä "mielenkiintoisempi" asia kuin ominaisuuksien
siirto maissin eri linjojen välillä.
Hyöteismyrkkylisten maissilajien ympäristövaikutuksista on ollut
epävarmuutta, ilmeisesti tällä hetkellä virallinen kanta on se että ne
eivät aiheuta ongelmia, ( esim http://www.ars.usda.gov/is/br/btcorn/ )
mutta olen kyllä itsekin epäluuloinen.
Eero
Pekka
"Eero Pajarre" <epaj...@koti.soon.fi>
> Fruktoosi on tosin saattaa olla esim veren sokeritasapainon kannalta
> vähemmän haitallista kuin tavallinen sokeri.
Onko jotenkin elimistölle edullista, että veren triglyseriditasot pomppaavat
jatkuvan fruktoosin nauttimisen jälkeen? (Mayo klinikan tutkimuksia USA:ssa)
Minkä verran muuten Coke-pullossa on fruktoosia? Paljonko pitää syödä
appelsiinejä, että saa saman määrän?
> Geenimuuntelun kanssa tällä tai maissisiirapin fruktoosipitoisuudella
> ei ole tietääkseni mitään tekemistä
Ellen nyt väärin muista, niin tärkkelyksen koostumusta ja pitoisuutta on
paranneltu. Tarkoitit varmaan, että itse fruktoosipitoisuuden kohottamiseen
ei geenimanipulaatiota tarvita? Sehän tehdään entsymaattisesti, joten
oikeassa olet.
> Eli kyseessä on kyllä "mielenkiintoisempi" asia kuin ominaisuuksien
> siirto maissin eri linjojen välillä.
Geenien siirtyminen ei ole mikään luonnollinen asia pl. eräät bakteerit.
Näin olen maallikkona asian ymmärtänyt. On mielestäni aika perverssiä, että
nämä geenimanipulaation kaupittelijat väittävät systeeminsä olevan
luonnonmukaista eivätkä kykene osoittamaan pitkäaikaisriskejä (tai niiden
olemattomuutta).
> Hyöteismyrkkylisten maissilajien ympäristövaikutuksista on ollut
> epävarmuutta, ilmeisesti tällä hetkellä virallinen kanta on se että ne
> eivät aiheuta ongelmia, ( esim http://www.ars.usda.gov/is/br/btcorn/ )
> mutta olen kyllä itsekin epäluuloinen.
USDA taitaa olla kaupallisten intressien vietävissä kuten niin monet muutkin
USA:n liittovaltion viranomaiset nykyään (thanks to President Bush).
Mielestäni meillä on täysi oikeus edellyttää maailman perusteellisimmat
tutkimukset näiltä geenimanipuloijilta ennenkuin he saavat myydä vapaasti
yhtään mitään. Kyllä siellä rahaa on, sitä vain pihistellään voiton
maksimoinnin kiilto silmissä ja pelikenttänä on koko yhteinen maapallomme.
Pekka
"Timo MK Pietilä" <spam...@jippii.fi>
> Vettä käytetään varmasti lähes jokaisen eineksen valmistukseen, joten on
> syytä epäilllä että se pahentaa veren rasva-arvoja, vai?
Ehkä sulla on vielä hieman oppimista ennenkuin olet metodisesti
huippututkijan tasoa. Onnea matkaan.
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi>
> Se haitallinen aine on siis ilmeisesti fruktoosi?
Onko?
> No, liika sokerinsyönti ei ole terveellistä, tämähän jo tiedettiin.
Määrittele liika. Onko sokerilaatujen saannilla väliä?
> >> Geenimanipulaatio tuskin vaikuttaa tuottaa ravitsemuksellisiin
> >> ominaisuuksiin yhtään mitenkään tässä tapauksessa.
> > Mikä on todistettu missä?
>
> No sen sanoo ihan talonpoikaisjärki.
No sehän on hienoa. Samainen talonpoikaisjärki uskotteli aikoinaan DDT:n
olevan niin turvallista, että tutkija söi sitä lusikalla 1960-luvun
propagandafilmissä. Tehdään Sampo pieni koe. Minä keittelen kotilabrassani
erinäköisistä ainesosista uudentyyppisen makeutusaineen. Eräs ainesosista on
syanidi. Toki ei itse lopputuotteessa vapaana, vaan reagoineena, muuntuneena
turvalliseksi yhdisteeksi. Näin ainakin vakuutan sinulle ja sinä
talonpoikasjärjelläsi saat luvan uskoa. Sen jälkeen sinä rupeat käyttämään
minun kehittelemääni makeutusainetta. Eihän tässä tämän kummempia
turvallisuustutkimuksia tarvita? Diili?
> Jos vähän vaivautuu miettimään että mitä tuo geenimanipulaatio tarkoittaa,
> niin sehän yleensä tarkoittaa yleensä sitä että maissi-linjasta X
> siirretään MAISSIN GEENEJÄ maissilinjaan Y, jotta saataisiin haluttu
> yhdistelmä geeneistä, joista jokainen sinällään on esiintynyt
> luonnollisessakin maississa jo ties kuinka kauan.
Ei pidä paikkaansa. Mutaatio ei ole alkuunkaan samaa kuin siirtogeenien
kuljettelu lajista toiseen, jopa eläimistä kasveihin voidaan geenejä
siirrellä.
> Jesh. Jos minä väitän että väärän jumalan nimeen siunattu
> ruoka on vaarallista, niin todistustaakan pitää EHDOTTOMASTI
> olla käänteinen. Vaarallista on ja pysyy :-)
Selvä juttu. Mukavaa, että olet noin kansalaisrohkea. Koska järjestetään
koe, jossa nautit minun kehittelemääni turvallista uutta synteettistä
makeutusainetta? :-)
> No mutta onko fruktoosilla tuota näyttöä takanaan?
Sitähän tässä ollaan juuri ihmettelemässä. Useimmat aineet muuttuvat
haitallisiksi kun annostusta lisätään. Jopa vesi voi tappaa ihmisen.
> ja syövät liikaa sokeripitoisia ruokia. Ja jostain ihmeen
> syystä sinä haluat syyttää geenimanipulaatiota tästä,
> että ihmiset syövät liikaa sokeria.
Missä olen noin väittänyt geenimanipulaatiosta?
Eero Pajarre
> "Eero Pajarre" <epaj...@koti.soon.fi>
>> Fruktoosi on tosin saattaa olla esim veren sokeritasapainon kannalta
>> vähemmän haitallista kuin tavallinen sokeri.
>
> Onko jotenkin elimistölle edullista, että veren triglyseriditasot pomppaavat
> jatkuvan fruktoosin nauttimisen jälkeen? (Mayo klinikan tutkimuksia USA:ssa)
>
En nyt muista tuollaista (triglyserideihin liittyen) väittäneeni, enkä
ole ko. tutkimukseen ainakaan vielä tutustunut, joten en tiedä mitä
"jatkuva fruktoosin nauttiminen on". Ilmeisesti tuo ainakin USA:ssa
suositty tärkkelyssiirappi sisältää puolet glukoosia, joten se ei
sikälikään ole hyväksi jos verensokerin liiallisia nousuja halutaan
välttää.
> Minkä verran muuten Coke-pullossa on fruktoosia? Paljonko pitää syödä
> appelsiinejä, että saa saman määrän?
>
Voisit oikeasti vastata näihin kysymyksiisi (kerro vielä glukoosin
määrä kolassa). Toisaalta en kyllä usko siihen, että Kellogs frosties
on osa kunnon aamiasta, ja että Coca-cola kuuluu sitten olennaisena
muihin aterioihin.
>> Eli kyseessä on kyllä "mielenkiintoisempi" asia kuin ominaisuuksien
>> siirto maissin eri linjojen välillä.
>
> Geenien siirtyminen ei ole mikään luonnollinen asia pl. eräät bakteerit.
> Näin olen maallikkona asian ymmärtänyt. On mielestäni aika perverssiä, että
> nämä geenimanipulaation kaupittelijat väittävät systeeminsä olevan
> luonnonmukaista eivätkä kykene osoittamaan pitkäaikaisriskejä (tai niiden
> olemattomuutta).
"mielenkiintoisempi" ei itse asiassa ollut tekstissäni synonyyminä
luonnolliselle, mutta ehkä valitsemani tyylilaji oli väärä.
Eero
rfd...@yahoo.com
käyttäneenä minulla ei ole kertaakaan ollut valittamista tuotteista!
Liikkeet eivät ole niitä kaikkein viihtyisimpiä tai avarimpia eikä
henkilökunnan palveluvalmius ole huipussaan, mutten ole niitä koskaan
aikonutkaan ostaa. Eli em. seikat eivät allekirjoittanutta rassaa.
Tässä kohtaa kunkin kuluttajan on mietittävä mikä hänelle on
tärkeintä: edullinen hinta, viihtyisä ostoympäristö, ystävällinen ja
aukoton palvelu. Vaikeaa tulisi olemaan, jos nuo kaikki pitäisi saada
mahdutettua yhden liikeketjun sortimenttiin ja liikeideaan!
Yhtenä lisäpisteenä vielä, että Lidlillä on Euroopassa kutakuinkin
kaksi eri pohjapiirrustusta: sisäänkäynti liiketilojen oikealta tai
vasemmalta puolelta. Tämä mahdollistaa sen, että tuotteilla on EU:n
alueella kaksi mahdollista sijaintia, eli ovat äärimmäisen helppo
löytää, käy ostoksilla sitten Malagassa, Frankfurtissa tai Härmässä.
Näin tänään. Poistun takavasemmalle... eli Lidliin.
Hyvää päivän jatkoa kaikille!
Jani Miettinen
>> Meillä ei kilpailla paremmalla palvelulla, meillä kilpaillaan
>> rankaisemalla asiakasta.
>
> Tuo samainen kepityskulttuuri läpäisee suomalaisen
> yhteiskunnan kaikilla tasoillaan. Ei mikään ihme, että ihmiset
> passivoituvat ja sen jälkeen vielä päälle alkoholisoituvatkin.
Jos näin pääsee käymään, silloin ei ole tarjottu riittävästi
hyväätekevää keppiä. Keppi aktivoi. Keppi estää alkoholisoitumiset.
Keppi toimii.
[follarit muualle; vastaaja muistakoon välttää selkäydinreaktioita]
--
V: No tietysti siksi, että niin on paljon helpompaa ja loogisempaa!
K: Miksi?
V: Kyllä kannattaa!
K: Kannattaako vastaus kirjoittaa ennen kommentoitavaa tekstiä?
Anna Krokfors
> Geenien siirtyminen ei ole mikään luonnollinen asia pl. eräät bakteerit.
> Näin olen maallikkona asian ymmärtänyt. On mielestäni aika perverssiä, että
> nämä geenimanipulaation kaupittelijat väittävät systeeminsä olevan
> luonnonmukaista eivätkä kykene osoittamaan pitkäaikaisriskejä (tai niiden
> olemattomuutta).
Ja näin pääsemme asian ytimeen: geenimanipulaatio on perverssiä!
--
Bugsy
Timo MK Pietilä
"Pekka" <XXpekk...@POISpp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:vm5fc.47$Uy2...@read3.inet.fi...
Itse annoit aivan täydellisesti analogisen väitteen, etkä huomannut siinä
mitään vikaa. Taitaa itselläsi olla vielä pitempi matka tutkijaksi.
Pekka
"Eero Pajarre"
> ole ko. tutkimukseen ainakaan vielä tutustunut, joten en tiedä mitä
> "jatkuva fruktoosin nauttiminen on". Ilmeisesti tuo ainakin USA:ssa
"Jatkuva fruktoosin nauttiminen" oli minun päätelmäni. Päättelin näin:
elintarviketeollisuus pyrkii väenväkisin kehittämään vähärasvaisia tuotteita
niiden paremman katteen ja myyvyyden vuoksi. Vähärasvaisuus tarkoittaa
monessakin tuotteessa puumaista makua. Sitä käsitellään paremmaksi
lisäämällä mm. makeutusaineita (muitakin keinoja on, mutta ne eivät ole
kyllä yhtään houkuttelevampia, joten jääköön kertomatta). Ennenvanhaan
lisättiin sokeria (sakkaroosia), mutta nykyään lisätään teollista
maissisiirappia sen halvemman hinnan vuoksi. Lisäksi sitä tarvitaan vähemmän
koska se on makeampaa kuin sakkaroosi. Tästä päättelisin, että ainakin
Yhdysvalloissa ollaan hyvinkin tilanteessa, jossa fruktoosia saa varomaton
kuluttajaparka eri lähteistä kaiken aikaa ja ennennäkemättömiä annostuksia.
Meillä mennään hyvää vauhtia perässä. Mystinen "maissitärkkelys" lisääntyy
elintarvikkeiden ainesluetteloissa kaiken aikaa.
> Voisit oikeasti vastata näihin kysymyksiisi (kerro vielä glukoosin
> määrä kolassa). Toisaalta en kyllä usko siihen, että Kellogs frosties
> on osa kunnon aamiasta, ja että Coca-cola kuuluu sitten olennaisena
> muihin aterioihin.
No en minä tiedä vastausta, siksi kysyn. Ei kai tämä mikään
yksinpuhelufoorumi ole, jossa muilla ei ole velvollisuutta vastata, jos
tietävät? Kellogs Frostiesta olen täysin samaa mieltä kanssasi ja epäillen
suhtaudun muihinkin aamiasmuroihin.
Muuten, kirjoitit USA-maissisiirapista tyyliin, joka jättää ainakin
spekulaation auki, että meillä olisi muka koostumukseltaan toisenlaista
siirappia. Eiköhän se ole pitkälti tuontitavaraa Corn Beltiltä Suomen
elintarviketeollisuuden käyttämä maissisiirappi. Eipä tuo maissi näytä
Euroopassa kovin hyvin kasvavan, joten mistä muualta sitä sitten tulisi?
Sampo Smolander
> Itse olin kyllä siinä käsityksessä että maissin tapauksessa
> geenimuuntelua on tehty myös nimenomaisesti niin, että maissiin on
> ympätty maaperästä (ainakin jostain) löytyvän Bacillus thuringiensis
> bakteerin geenejä ja saatu se tuottamaan proteiiniä joka on
> myrkyllinen hyönteisten toukille.
Se mitä halusin sanoa on, että geenimuuntelu on kutakuinkin
yhtä luonnollinen prosessi kuin tavallinenkin risteyttäminen,
jota ihminen on harjoittanut tuhansia vuosia. Että geenimuuntelu
sinänsä ei tee kasvista sen vaarallisempaa tai vaarattomampaa.
Kasvin sisältämät ainesosat voivat sitten tehdä. Niin
geenimuunnellusta kuin muuntelemattomastakin kasvista.
Eli kuvaamassasi tapauksessa jokainen varmaan, viimeistään
hetken mietittyään, huomaa että olennaista on se että
onko tuo hyöteimyrkky-proteiini myrkyllistä myös ihmisille?
Jossain määrin se varmaan on eläimille myrkyllistä (koskapa sitä
myrkkynä käytetään) -- vaikka olen kuulut myös myrkuistä jotka ovat
myrkyllisiä hyöteisille mutta eivät selkärankaisille.
Mutta koska maissia muutenkaan ei ilman hyönteismykkyjä
käsittääkseni kasvateta, niin tarkennettu olennainen kysymys
on että paljonko tuota hyönteismyrkky-proteiinia päätyy
maissista valmistettavaan ruokaan, ja onko tällainen maissi
enemmän vai vähemmän epäterveellistä kuin se olisi, jos
maissi olisikin kasvatettu levittämällä geenimuuntelemattomalla
maissipellolle kemiallisesti valmistettuja hyönteismyrkkyä
(joista kai myös jotain jäämiä ruokaan asti saattaa tulla).
Tämä on se olennainen kysymys jota pitäisi selvittää ja tutkia,
sen sijaan meuhkaa "geenivapaan" ruoan puolesta.
Sampo Smolander
>> No, liika sokerinsyönti ei ole terveellistä, tämähän jo tiedettiin.
> Määrittele liika.
No sen verran että haittaa terveyttä. (Kehä!)
> Onko sokerilaatujen saannilla väliä?
Minä en tiedä. Fruktoosi tai glukoosi kai imeytyy nopeammin kuin
sakkaroosi. Kuinka olennaisia nämä erot ovat, tämä varmaan
on ihan perustietoa ravitsemustiedettä osaaville, mutta ei minulle.
> Samainen talonpoikaisjärki uskotteli aikoinaan DDT:n olevan niin
> turvallista, että tutkija söi sitä lusikalla 1960-luvun
> propagandafilmissä.
Tuolloin kai kuviteltiin että kun kemikaali ei heti reagoi,
niin se on turvallinen. Elimistöön kertyminen ei tainnut
kuulua sen aikaisten tutkijoiden sivistykseen.
> Tehdään Sampo pieni koe. Minä keittelen kotilabrassani
> erinäköisistä ainesosista uudentyyppisen makeutusaineen.
> Eräs ainesosista on syanidi.
[...]
> Sen jälkeen sinä rupeat käyttämään minun kehittelemääni makeutusainetta.
> Eihän tässä tämän kummempia turvallisuustutkimuksia tarvita? Diili?
Ääliö. Tuossa on kyse ihan eri asiasta ja sinä tiedät sen hyvin.
> Mutaatio ei ole alkuunkaan samaa kuin siirtogeenien
> kuljettelu lajista toiseen,
Joo ei ole, mutta mistä mutaatiosta sinä nyt puhut?
> jopa eläimistä kasveihin voidaan geenejä siirrellä.
Niin voidaan. Enkä minä yritäkään väittää että jos vaikka
nuolimyrkkysammakosta siirrettäisiin sitä myrkkyä tuottava
geeni kasviin, etteikö kasvista voisi tulle hyvin myrkyllinen.
Mutta on älytöntä kuvitella että kaikki geenisiirrot -- riippumatta siitä
mikä geeni siirretään ja minne -- olisivat ilman muuta haitallisia.
Sampo Smolander
> Pekka wrote:
>> Geenien siirtyminen ei ole mikään luonnollinen asia pl. eräät bakteerit.
>> Näin olen maallikkona asian ymmärtänyt.
> Ja näin pääsemme asian ytimeen: geenimanipulaatio on perverssiä!
Juu, siinähän siirtyy geenejä! Vähän niin kuin seksissä!
Ja kaikkihan tietävät miten perverssiä seksi voi olla!
Eero Pajarre
>
>> Voisit oikeasti vastata näihin kysymyksiisi (kerro vielä glukoosin
>> määrä kolassa). Toisaalta en kyllä usko siihen, että Kellogs frosties
>> on osa kunnon aamiasta, ja että Coca-cola kuuluu sitten olennaisena
>> muihin aterioihin.
>
> No en minä tiedä vastausta, siksi kysyn. Ei kai tämä mikään
> yksinpuhelufoorumi ole, jossa muilla ei ole velvollisuutta vastata, jos
> tietävät? Kellogs Frostiesta olen täysin samaa mieltä kanssasi ja epäillen
> suhtaudun muihinkin aamiasmuroihin.
>
Oletin että kysymyksesi ole provokatiivinen, ja että olisit tietänyt
esim fruktoosin ja glukoosin määrästä. Tässä välillä törmäsin itse
johonkin lähteeseen, josta sain sen käsityksen, että maissisiirapin
sokereista olisi noin puolet fruktoosia ja puolet glukoosia.
> Muuten, kirjoitit USA-maissisiirapista tyyliin, joka jättää ainakin
> spekulaation auki, että meillä olisi muka koostumukseltaan toisenlaista
> siirappia. Eiköhän se ole pitkälti tuontitavaraa Corn Beltiltä Suomen
> elintarviketeollisuuden käyttämä maissisiirappi. Eipä tuo maissi näytä
> Euroopassa kovin hyvin kasvavan, joten mistä muualta sitä sitten tulisi?
Itse asiassa USA viittaus liittyi siihen, että esim "Rainbow-colan"
(by Olvi?, tehty joka tapauksessa Suomessa) raaka-aineena mainitaan
sokeri, eikä näitä siirappeja ollenkaan. Makeisteollisuuden käyttämiä
tärkkelyssiirappeja, joihin kai tuo maissista tehtykin luettaisiin,
jouduin kerran selvittelemään. Silloin suomalaisissa tuotteissa oli
usein vehnäpohjaista tärkkelyssiirappia, ja "suomalaisessa" Norjassa
valmistetussa tuotteessa oli puolestaan perunatärkkelyksestä tehtyä
siirappia. Tutkin tuota, kun halusin varmistaa tilannetta keliakiasta
kärsivän kannalta. Tuosta on nyt ainakin toista vuotta, joten tilanne
on voinut toki muuttua.
Eero
Mikko
Eikös tuo ole luotttokorttifirmojen "salaliitto".
Kaupan täytyy maksaa provisio korttimaksusta, mutta kun loogista olisi
veloittaa kyseinen summa siltä asiakkaalta joka kortilla maksaa - eli
asiakas itse maksaisi korttimaksunsa provision korttiyhtiölleen, ovat
luottokorttiyhtiöt sen kieltäneet, eli kaupan pitäisikin ilmaiseksi tarjota
korttimaksua ja nostaa tuotteiden hintoja ja siten periä korttimaksun kulut
kaikilta asiakkailtaan.
Eli vaihtoehdoksi korttiyhtiöiden säännöillä jää joko veloittaa käteisellä
maksavilta korttimaksujen kulut, tai olla hyväksymättä kortteja ollenkaan.
Kun kyseessä on halpakauppa on jälkimmäinen ymmärrettävää.
Osmo Ronkanen
> Teoriassa olet oikeassa. Mitä vähemmän on esim. maksutapoja niin sitä
> vähemmän kassalle tulee ongelmia. Mutta en kuitenkaan usko, että käytännön
> tasolla Visa Electronin käsittely on sen vaikeampaa kuin pankkikortinkaan.
> Eihän sen käyttäminen nykytietotekniikalla voi niin vaikeaa olla, että
> nuorille, tekniikkaan tottuneille kassahenkilöille siitä tarvitsee erikseen
> jotain sulkeisia järjestää. Eli Electronin koulutus menisi varmasti siinä
> samassa kun tavallisen pankkikortinkin, joten "koulutukseen menisi liikaa
> aikaa" -argumentti ei ole mielestäni kovin uskottava.
Electronin ongelma on siinä viiveessä. Koko jono seisoo, kun joku
teinijuppi on electroninsa kanssa kassalla. Saksassa usein liikkeet
hyväksyvät vain käteisen (siis setelit ja kolikot). Täällä Lidl
sentään hyväksyy myös pankkikortit.
>
> > Lidlin resursseilla voisi toteuttaa paljonkin, mutta moniko kävisi sen
> > jälkeen Lidlissä, kun hintoja on nostettu kattamaan kaikkien hienojen
> > yhteyksien yms. kustannukset?
>
> En usko, että Visa Electronin tarvitsema tekniikka on niin tyyristä, että se
> näkyisi (merkittävästi) kustannuksissa.
Ei ehkä se, mutta sitten olisi uusia vaatimuksia. Kyse on, että
säästetään ja optimoidan kautta linjan. Eräs, jossa ovat tehottomampia
kuin suomalaiset kaupat on hedelmien punnitus. Ehkä eivät luota
suomalaiseen rehellisyyteen.
Osmo
Teemu Kerppu
...
> Ei ehkä se, mutta sitten olisi uusia vaatimuksia. Kyse on, että
> säästetään ja optimoidan kautta linjan. Eräs, jossa ovat tehottomampia
> kuin suomalaiset kaupat on hedelmien punnitus. Ehkä eivät luota
> suomalaiseen rehellisyyteen.
Punnitus kassalla kestää ehkä sekunnin lisää per tavara... aikaisemmin
täälläkin (siis Saksassa) oli joka paikassa itsepunnitus, nyt se alkaa
olla harvinaista. Ehkä siis saksalaistenkaan rehellisyyteen ei luoteta.
Hankaluus onkin siinä, kun Suomessa käydessä käy kaupassa, niin se
punnitus tahtoo unohtua.
Ari Saastamoinen
> Eli vaihtoehdoksi korttiyhtiöiden säännöillä jää joko veloittaa käteisellä
> maksavilta korttimaksujen kulut, tai olla hyväksymättä kortteja ollenkaan.
> Kun kyseessä on halpakauppa on jälkimmäinen ymmärrettävää.
Olen törmännyt liikkeeseen, missä käteismaksusta sai alennusta. Tuo
saattaa olla luottokorttiyhtiöiden sääntöjen mukaista (sopivasti
tulkiten), ja keino laskuttaa luottokorttiprovisiot niiltä, joilta se
kuuluukin laskuttaa :)
--
Arzka oh3mqu+...@vip.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Jukka K. Korpela
> Olen törmännyt liikkeeseen, missä käteismaksusta sai alennusta.
Hupaisaa on, että tuollainen on nykyisin erikseen mainittavaa. Ennen se
oli aivan normaalia. Muistanpa lapsuudessani kuulleeni vihjeen, että
pyytämällä saa ainakin pari prosenttia käteisalennusta kaikkialla paitsi
Alkossa ja apteekissa.
Nykyisinhän tilanne on koko lailla toinen. Oikeastaanhan on vain ajan
kysymys, milloin tulee kauppa, josta voi ostaa vain pankkikortilla.
Asiakaskunnan rajoittaminen pankkikortillisiin kannattaa, kun voidaan
eliminoida käteisen rahan käsittelyn kustannukset kokonaan.
(Kustannuksiin kuuluu myös ryöstöjen riski.)
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Kyse on, että
> säästetään ja optimoidan kautta linjan. Eräs, jossa ovat tehottomampia
> kuin suomalaiset kaupat on hedelmien punnitus. Ehkä eivät luota
> suomalaiseen rehellisyyteen.
Ehkä eivät. Joka tapauksessa kaupoille kyllä tulee tappiota vääristä
punnituksista. Olen ymmärtänyt, että kuluttajien yleinen moraali on aika
lepsu - kun ihmisiä on haastateltu, niin moni kertoo sujauttavansa
hedelmän lisää pussiin punnitsemisen jälkeen tai käyttävänsä halvemman
samannäköisen tuotteen painiketta. Harva kokee itseään rikolliseksi,
vaikka rikos siinä tulee tehdyksi.
Kaupan kannalta ns. itsepalveluvaa'at aiheuttavat muitakin ongelmia. Yksi
niistä on se, että asiakkaat unohtavat punnita tai punnituslappu irtoaa
ja hukkuu, ja sitten koko jono seisoo. Vaakojen huoltotarvekin lienee
isompi kuin jos vaa'at ovat kassoilla.
Asiaa voi ajatella myös palveluna. Asiakkaan ei tarvitse itse etsiskellä
vapaata vaakaa, huomata unohtaneensa punnitusnumeron jne.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
jaska jokunen
> Mutta on älytöntä kuvitella että kaikki geenisiirrot -- riippumatta siitä
> mikä geeni siirretään ja minne -- olisivat ilman muuta haitallisia.
En tiedä kuka näin on olettanut mutta voisiko olla, että on ihan yhtä
älytöntä kuvitella kaikkien geenisiirtojen olevan ilman muuta haitattomia ?
jaska jokunen
> Se mitä halusin sanoa on, että geenimuuntelu on kutakuinkin
> yhtä luonnollinen prosessi kuin tavallinenkin risteyttäminen,
> jota ihminen on harjoittanut tuhansia vuosia. Että geenimuuntelu
> sinänsä ei tee kasvista sen vaarallisempaa tai vaarattomampaa.
Jaa vähän niin kuin koirarotujen jalostaminen jota ihminen on
harjoittanut tuhansia (?) vuosia. Sekään ei sinänsä tee koirasta sen
terveempää tai sairaampaa kuin ns. sekarotuisesta... vai...
Johanna Koski
> Asiaa voi ajatella myös palveluna. Asiakkaan ei tarvitse itse etsiskellä
> vapaata vaakaa, huomata unohtaneensa punnitusnumeron jne.
Hassua. Ei ole missään vaiheessa tullut mieleen, että epäilisivät
rehellisyyttä ja tästä syystä on vaaka kassalla. Minusta ainakin on
ihan ok. että vaa'at on kassoilla. Ainoa ongelma alkuun oli, että
asiakkaille ei ollut hevi-osastolla minkäänlaista vaakaa, joten esim.
edullisen vesimelonin hinnanmäärittely osoittautui melko mahdottomaksi.
Nyt ainakin niissä Lidleissä, joissa olen käynyt, on vaakoja
hevi-osastolla.
Mutta hinnanmäärittely tapahtuu edelleen kassalla. Eli vaa'asta ei saa
hintalappua.
Johanna
Matti Kaki
says...
>
>
>
>"Harri Nykanen" <no-...@nic.fi>
>> Sitruunatee. pienet bratwurstit, suklaa vanukas (ne jossa kermavaahtoa),
>> maito
>
>Se suklaavanukas oli kyllä aikamoinen floppi tuotteena. Ylisokeroitu plösö,
>joka kaikenlisäksi sisälsi huononmakuista kermavaahtoa. Koko homman kruunasi
>valtava lisäainemäärä, jota kyseisessä pikarissa oli ja mm.
>geenimodifioidun, halvan maissitärkkelyspohjaisen fruktoosin käyttäminen
>makeutusaineena.
>
>Parasta mitä itse olen Lidlistä löytänyt on ne satunnaiset
>"sisäänrepimistuotteet" tyyppiä työkalut, alumiinitikkaat jne.
>Elintarvikepuolelta tarttuu nykyään huonommin mitään mukaan. Pähkinät
>vaikuttavat laadukkailta ja edullisilta.
Minäkin yhdet tikkaat ostin autotalliin ensin koenoustuani.
Mutta erehdyinpä ostamaan pekoniviipaleita jotka näyttivät
todella hyvän näköisiltä. Mutta kun avasin paketin kotona
huomasin, että viipaleet oli ladottu niin, että kaikki läski
jäi taakse ja liha näytti todella hienolta. Lisäksi viipaleet
olivat liian ohuita ja eivät olleet oikein hyviä mielestäni
muutenkaan. Tuli mieleen ison tehtaan vauhdilla tehty tuote.
Sen sijaan kun ostan HK:n vastaavaa niin se näyttää paketissa
suunnilleen siltä kuin mitä onkin ja niistä ei poistu niin
paljon vettä kuin Lidlin viipaleista. Paistan ne paistinpannussa
niin, että saan mahdollisimman paljon rasvaa pois ja vesi sitten
höyrystyy lasikanteen missä on helppo verrata. Lidlin viipaleista
kertyy vettä huomattavasti enemmän kuin kotimaisista.
Tässä olen jo muutaman kerran tuskastellut talouskelmun kanssa
kun sitä ei tahdo saada kunnolla leikattua paketin sahalaidalla
ja sitten jos saakin niin se kelmu käpristyy mytyksi ja on varsin
vaikea saada sitä levittymään ruuan päälle. Tänään sitten katsoin
sitä pakettia niin Lidlillehän se oli tehty. Missään ei ollut
mainintaa kelmun paksuudesta mutta sen tuntee selvästi, että
kyseesä on huomattavasti ohuempi kuin suomalaiset kelmut. Jopa
Tiimarin kelmukin on parempaa.
Matti Käki oh2bio
Sampo Smolander
Biologiassa on jo kauan tiedetty että monipuolisen geeniperimän omaavat,
mahdollisimman kaukaista sukua olevien vanhempien lapset (kutsutaan joskus
hybrideiksi) ovat yleensä elinvoimaisimpia. Siis rotujen sekaantuminen
monipuolistaa yksilön geeniperimää ja lisää elinvoimaisuutta.
Monet pitkälle jalostetut koirarodut kärsivät lähes sukusiittoisesta
monipuolisten geenien puutteesta, ja voivat siksi kärsiä pahoistakin
perinnöllisistä taudeista ja vioista.
Eli vastauksena kysymykseesi: tottakai ilman muuta sukusiitoksen omainen
jalostus, tai muukin äärimmäinen jalostus, voi johtaa sairaalloisiin
yksilöihin.
Itseasiassa, jos jonkun koirarodun jalostamisessa on päämääränä rikastaa
jotain tietty(j)ä ominaisuutta niin paljon että ollaan valmiita uhraamaan
muita ominaisuuksia, niin varmaan terveempään lopputulokseen pääsisikin
rikastamalla ne halutut geenit geenisiirrolla, niin niiden mukana ei
tulisi niitä useita satoja satunnaisia (ja pitkässä jalostuksessa
sukusiittoisia) geenejä joita perinteisessä jalostustekniikassa aina
väistämättä siirtyy kohdegeenin ohella.
Sampo Smolander
Tottakai.
Ei se että kyseessä on geenisiirto, sinällään vaikuta asiaan juuri
ollenkaan.
Olennaista on, että mikä geeni siirretään, minne se siirretään,
ja miten se geeni siirron jälkeen toimii.
Kuten jo sanoin, jos tehtäisiin vaikka niin älytön geenisiirto kuin että
vaikka jostain eläimestä siirrettäisiin joku hermomyrkkyä tuottava geeni
maissiin, niin onhan se nyt päivänselvää että saataisiin vaarallista ja
ravinnoksi kelpaamatonta maissia.
Ari H
> Itseasiassa, jos jonkun koirarodun jalostamisessa on päämääränä
> rikastaa jotain tietty(j)ä ominaisuutta niin paljon että ollaan
> valmiita uhraamaan muita ominaisuuksia, niin varmaan terveempään
> lopputulokseen pääsisikin rikastamalla ne halutut geenit
> geenisiirrolla, niin niiden mukana ei tulisi niitä useita satoja
> satunnaisia (ja pitkässä jalostuksessa sukusiittoisia) geenejä joita
> perinteisessä jalostustekniikassa aina väistämättä siirtyy
> kohdegeenin ohella.
Eikös se pelätyin riski olekin juuri tuohon liittyvä, ts siirretty
geeni leviää muihikin, villeihin lajeihin, joilla on valmiiksi se
"sekarotuinen" geeniperimä. Esim jos tavoitteena olikin tuottaa
rikkakasvimyrkyille vastustuskykyinen viljelykasvi, niin saattiinkin
bonuksena samoille myrkyille vastustuskykyinen rikkakasvi joka vielä
kaikenlisäksi on muutenkin elinvoimaisempi lajina.
Eläimillä näin ei varmaan käytännössä voi tapahtua, kasveillakin
vaatii varmaan hyvin läheistä sukua olevat kasvilajit ja muutenkin
vahingot pahimmillaankin rajoittuvat ekologiseen katastrofiin ja
nälänhätään yms aika lievään. Mutta siinä vaiheessa kun aletaan
geenimuunneltuja bakteereita käyttämään niin siirrettyjä geenejä
voi äkkiä olla bakteerilajeissa joihin niitä ei todellakaan haluta.
Eli minusta tietty paranoia asiassa ei välttämättä ole ihan tyhmää.
Toisaalta ehkä on ensin fiksumpaa kokeilla pienessä mittakaavassa
(mitä tämä toiminta vielä nykyään on), ja katsoa mitä tapahtuu ja
oppia... Tyyliin, jos toinen maailmansota ei olisikaan päättynyt
atomipommeihin, kolmas maailmansota olisi hyvinkin saatettu käydä
niitä käyttäen...
--
-
Jouni Nordlund
> Nyt ainakin niissä Lidleissä, joissa olen käynyt, on vaakoja
> hevi-osastolla.
> Mutta hinnanmäärittely tapahtuu edelleen kassalla. Eli vaa'asta ei saa
> hintalappua.
Ainakin Porin Lidlissä voi kilohinnan naputella kapineen näppäimillä.
Ainakin silloin kerran kun minä litsiluumuja ostin.
Tavaran hinta ilmestyy näyttöön, ei tarvita tarroja tai mustetta :)
--
Jouni Nordlund, netin länsiranta
finet.binaries.* - vain fiksuille
Sampo Smolander
> Eikös se pelätyin riski olekin juuri tuohon liittyvä, ts siirretty
> geeni leviää muihikin, villeihin lajeihin, joilla on valmiiksi se
> "sekarotuinen" geeniperimä. Esim jos tavoitteena olikin tuottaa
> rikkakasvimyrkyille vastustuskykyinen viljelykasvi, niin saattiinkin
> bonuksena samoille myrkyille vastustuskykyinen rikkakasvi joka vielä
> kaikenlisäksi on muutenkin elinvoimaisempi lajina.
Ilman muuta tuollainen riski on olemassa.
Mutta se ei sinällään johdu geenitekniikasta. Jos tuo vastustuskyvyn
aiheuttava geeni tuotettaisiin siihen viljelykasviin ihan perinteisen
risteytysjalostuksen menetelmällä (äitikasvi + isäkasvi, you know...),
niin mainitsemasi uhka olisi edelleen yhtä suuri.
> Eläimillä näin ei varmaan käytännössä voi tapahtua, kasveillakin
> vaatii varmaan hyvin läheistä sukua olevat kasvilajit ja muutenkin
> vahingot pahimmillaankin rajoittuvat ekologiseen katastrofiin ja
> nälänhätään yms aika lievään.
Käsittääkseni muutenkin nykyinen tehomaatalous on aika altis tautien ja
tuholaisten riskeille. Kun puoli maailmaa viljelee samaa lajiketta, yksi
ilkeä tauti voi levitä nopsaan ja laajalle ja saada aikaan paljon harmia.
Ja monia ekologisia katastrofeja (joita tavallinen ihminen ei silti
välttämättä huomaa) on aiheutettu ihan perinteisin keinoin, päästämällä
vieraita lajeja leviämään alueille joissa niillä ei ole luontaisia
vihollisia. Vieraiden lajien kanssa sopii olla varovainen, olivat ne
sitten geenimuunneltuja tai eivät.
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi> wrote
> hybrideiksi) ovat yleensä elinvoimaisimpia. Siis rotujen sekaantuminen
> monipuolistaa yksilön geeniperimää ja lisää elinvoimaisuutta.
Yritä nyt Sampo ymmärtää, että geenimanipulaatiossa ei ole kyse rotujen
sekaantumista vaan sellaista lajien ja jopa eläin-kasvikunnan ylimenevästä
DNA-materiaalin siirtelystä, jota luonnossa ei kertakaikkiaan tapahdu. Ei
missään oloissa. On ihan turha vedota evoluutioon tässä, koska mekanismi on
täysin eri. Evoluutio edistyy hitaasti ja jalostaa vain pienien,
vaiheittaisten muutosen kautta lajeja. Sen sijaan ihmisen harrastamat
geenimanipulaatiot ovat jotain aivan muuta ja lopputulos täysin arvaamaton
koko maapallon biosfäärin kannalta.
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi> wrote
> Mutta se ei sinällään johdu geenitekniikasta. Jos tuo vastustuskyvyn
> aiheuttava geeni tuotettaisiin siihen viljelykasviin ihan perinteisen
> risteytysjalostuksen menetelmällä (äitikasvi + isäkasvi, you know...),
> niin mainitsemasi uhka olisi edelleen yhtä suuri.
Eihän sitä ominaisuutta välttämättä kyetä edes tuottamaan
risteytysjalostuksen menetelmin.
> Ja monia ekologisia katastrofeja (joita tavallinen ihminen ei silti
> välttämättä huomaa) on aiheutettu ihan perinteisin keinoin, päästämällä
> vieraita lajeja leviämään alueille joissa niillä ei ole luontaisia
Olen samaa mieltä vanhoista synneistämme, mutta jos tuo oli tarkoitettu
geenimanipulaation täysin kontrolloimattoman käytön puolustuspuheeksi, niin
en allekirjoita. Mielestäni se, että on tehty typeryyksiä ennen on huono
puolustuspuhe sille, että niin pitäisi tehdä jatkossakin, entistä
voimakkaammin keinoin vain.
Lauri Alanko
Pekka <XXpekk...@POISpp1.inet.fi> wrote:
> täysin eri. Evoluutio edistyy hitaasti ja jalostaa vain pienien,
> vaiheittaisten muutosen kautta lajeja. Sen sijaan ihmisen harrastamat
> geenimanipulaatiot ovat jotain aivan muuta ja lopputulos täysin arvaamaton
> koko maapallon biosfäärin kannalta.
Öh, kyllä luontokin harrastaa arvaamatonta geenimanipulaatiota. Sitä
kutsutaan mutaatioksi.
Lauri Alanko
l...@iki.fi
Sampo Smolander
> Eihän sitä ominaisuutta välttämättä kyetä edes tuottamaan
> risteytysjalostuksen menetelmin.
Ei niin. Mutta jos kyettäisiin, niin silloin "karkaamisen"
mahdollisuus olisi edelleen sama.
Minä en ihan ymmärrä että jos hypoteettisella otuksella on
40 000 luomugeeniä ja yksi ihmisen muokkaama, niin kaikki
huoli kohdistuu siihen että jos tuo yksi geeni karkaa luontoon.
Se minne ne 40 000 muuta geeniä karkaavat ei kiinnosta ketään?
>> Ja monia ekologisia katastrofeja (joita tavallinen ihminen ei silti
>> välttämättä huomaa) on aiheutettu ihan perinteisin keinoin, päästämällä
>> vieraita lajeja leviämään alueille joissa niillä ei ole luontaisia
> Olen samaa mieltä vanhoista synneistämme, mutta jos tuo oli tarkoitettu
> geenimanipulaation täysin kontrolloimattoman käytön puolustuspuheeksi, niin
> en allekirjoita. Mielestäni se, että on tehty typeryyksiä ennen on huono
> puolustuspuhe sille, että niin pitäisi tehdä jatkossakin, entistä
> voimakkaammin keinoin vain.
En tarkoittanut sitä ihan tuollaiseksi puolustuspuheeksi.
Pikemminkin ajan takaa sitä, että periaatteessa luonnonvaraiset eliöt ovat
luonnonvalinnassa jo -- ainakin jollain tasolla -- optimoituneet hyviksi
kilpailijoiksi. Kun luonnolla on takanaan miljoonien vuosien kehitystyö,
niin ei minusta ole ihan päivänselvää että ihminen parin vuoden työllä
välttämättä onnistuisi yht'äkkiä suunnittelemaan niin ylivertaisen
ratkeisun että se löisi laudalta kaikki luonnon kehittämät, ja valtaisi
ekosysteemejä.
Tuossa tavallaan uskotaan aika vahavasti siihen että ihminen osaisi
suunnitella menestyvämpiä organismeja kuin mitä luonto on kyennyt
tuottamaan. Minusta tuo ei ole ollenkaan selvää.
Kuulostaa jopa vähän suuruudenhullulta.
Sampo Smolander
> Yritä nyt Sampo ymmärtää, että geenimanipulaatiossa ei ole kyse rotujen
> sekaantumista vaan sellaista lajien ja jopa eläin-kasvikunnan ylimenevästä
> DNA-materiaalin siirtelystä, jota luonnossa ei kertakaikkiaan tapahdu. Ei
> missään oloissa.
Jos noin olisi, niin miksi sitten huolehditaan siitä että
muunnellut geenit pääsevät karkuun?
Täällä epäillään että geeni on voinut siirtyä wolbachia-bakteerista
(elää hyönteisten endosymbionttina) kovakuoriaiseen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Horizontal_gene_transfer
> Sen sijaan ihmisen harrastamat geenimanipulaatiot ovat jotain aivan
> muuta ja lopputulos täysin arvaamaton koko maapallon biosfäärin
> kannalta.
Silti väitän että luonnoneliöt ovat miljoonien vuosien aikana kohtalaisen
hyvin sopeutuneet elinympäristöönsä. En oikein usko että ihminen voisi
"pystymetsästä" suunnitella optimaalisempia ratkaisuja.
Huomautan, että viljelty, lannoitettu ja säännöllisesti hyönteismyrkytetty
pelto ei kuitenkaan ole minkään kasvin luontainen elinympäristö, joten
tuohon peltoympäristöön ne tuskin ovat optimaalisesti sopeutuneet.
Tällaisissa tapauksissa ymmärrän että ihmiset "räpellykset" voivat tuottaa
kasveja jotka sopivat tuohon kovin keinotekoiseen ympäristöön
luonnonkasveja paremmin.
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi> kirjoitti
> Ei niin. Mutta jos kyettäisiin, niin silloin "karkaamisen"
> mahdollisuus olisi edelleen sama.
Mikä ihmeen "karkaamisen mahdollisuus"? Pointtihan on se, että ihminen
labrassaan on onnistunut tuottamaan sellaisen riskin, jota ei normaalisti
luomakunnassa esiinny.
> Minä en ihan ymmärrä että jos hypoteettisella otuksella on
> 40 000 luomugeeniä ja yksi ihmisen muokkaama, niin kaikki
> huoli kohdistuu siihen että jos tuo yksi geeni karkaa luontoon.
> Se minne ne 40 000 muuta geeniä karkaavat ei kiinnosta ketään?
Huolihan ei kohdistu geenien karkailuun (joka on olematon) vaan siihen,
millaisia otuksia geenimanipulaation seurauksena syntyy. Kannattaa muistaa,
että geenimanipulaatio ei rajoitu ainostaan kasveihin vaan sitä harrastetaan
mm. bakteereihin.
> kilpailijoiksi. Kun luonnolla on takanaan miljoonien vuosien kehitystyö,
> niin ei minusta ole ihan päivänselvää että ihminen parin vuoden työllä
> välttämättä onnistuisi yht'äkkiä suunnittelemaan niin ylivertaisen
> ratkeisun että se löisi laudalta kaikki luonnon kehittämät, ja valtaisi
> ekosysteemejä.
> Tuossa tavallaan uskotaan aika vahavasti siihen että ihminen osaisi
> suunnitella menestyvämpiä organismeja kuin mitä luonto on kyennyt
> tuottamaan. Minusta tuo ei ole ollenkaan selvää.
Et vaikuta kovin hyvin aiheeseen perehtyneeltä. Esimerkiksi pernarutosta on
tehty sotatarkoituksiin geenimanipulaation keinoin sellaisia kantoja, jotka
nitistävät homo sapienksen ja muutaman muunkin lajin varsin tehokkaasti pois
maapallolta. Sama on mahdollista kaikessa muussakin geeniräpeltelyssä, jopa
vahingossa. Vahingon riskin arvioimiseen minun tietoni eivät riitä eikä se
varmasti ole helppoa todellisille huippuasiantuntijoillekaan, koska aiheesta
on niin vähän kokemusta ja tietämystä. Mutta ehkä meidän kannattaisi
venäläisen ruletin sijasta ottaa ultravarovainen kanta asiaan, koska
seuraukset voivat olla katastrofaaliset ja peruuttamattomat biosfäärille tai
ihmiskunnalle.
Esimerkki: Geenimanipulaation keinoin tuotetaan öljylauttoja hajottava
bakteeri, joka kykenee toimimaan arktisissa vesissä. Bakteeria testataan
jonkin verran, se mitä sitä nyt nykyään vaaditaan. Se todetaan
turvalliseksi. Luontoon päästyään bakteeri mutatoituukin ennakoimattoman
helposti ennentuntemattomalla tavalla, muuntuen kaikki pakasteet
myrkyttäväksi superruokamyrkytysbakteeriksi. Ihmiskunta suistuu nälänhätään,
koska ennen niin turvallinen ruuan kylmäketjumme muuttuu vaaralliseksi.
Pekka
"Lauri Alanko" <l...@iki.fi> kirjoitti
> Öh, kyllä luontokin harrastaa arvaamatonta geenimanipulaatiota. Sitä
> kutsutaan mutaatioksi.
Niin tekee, mutta mekanismi siinä on täysin eri kuin siirtogeeneissä.
Mutaation mahdollisuudet ovat pitkälti rajoittuneet organismin jo
olemassaolevan DNA-massan muunteluun.
Mutaatio ei sentään mene sillä tavalla, että vehnä nappaa
botuliinibakteerista sen botuliinin tuottamiseen tarvittavan geenin. Se on
mutaatiossa täysin mahdotonta, mutta siirtogeenitekniikoissa täysin
mahdollista.
Pekka
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi> kirjoitti
> Jos noin olisi, niin miksi sitten huolehditaan siitä että
> muunnellut geenit pääsevät karkuun?
Liekö kukaan muu tuosta huolta kantanut kuin sinä?
Sampo Smolander
No esimerkiksi ihan vain pari viestiä sitten: