Tavallista pankkikorttia ei Nordeasta enää irronnut...
--
Janne
Se että olisi aika hankala, ja varsinkin järjetöntä, luoda tankkaussysteemiä
joka reaaliajassa tekee uusia ja uusia katevarauksia tilillesi, sitä mukaa
kun bensaa sieltä valuu.
> Tavallista pankkikorttia ei Nordeasta enää irronnut...
Ja jos ei olisi saanut debit korttiakaan niin sittenkö tankkausasemat olis
ihan perseestä kun sieltä ei saa ilmaiseksi bensaa?
Saa. Tuo summa on vain katevaraus joka tehdään tilille
"reaaliajassa". Kun olet tankannut, tililtä veloitetaan
sen verran kuin tankkasit, ja loppu varaus poistuu. Näin
ei voi tehdä tilinylitystä. Visa Electronin kanssa tämä
systeemi on ollut jo pitkään (niin kauan kuin Electronilla
on voinut tankata?). Eli voi huoletta laittaa niin ison
summan, että sillä varmasti saa tankin täyteen (paitsi jos
nimenomaan haluaa tankata vain tietyllä summalla).
Voisihan tuo systeemi olla jotenkin muutenkin toteutettu, mutta
katevaraus etukäteen on ilmeisesti ollut ominaisuus, joka on
ehdottomasti haluttu, jolloin vaihtoehdot ovat aika vähissä.
Automaatti ei kuitenkaan (onneksi?) saa kysyä tilisi saldoa!
Varauksen suuruus on siis arvottava jotenkin muuten, ja miten
sen muuten voisi arpoa kuin kysymällä kortin käyttäjältä?
> Tavallista pankkikorttia ei Nordeasta enää irronnut...
Tavallaan sääli kyllä... Mutta maailma muuttuu.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Voitaisiin ajatella että maksaja syöttää jonkinlaisen kattosumman, että
ei nyt ainakaan yli viidelläkympillä tankata, ja kattosummalle
tehtäisiin katevaraus. Sitten, kun tankkiin mahtuikin bensaa vain 22
eurolla ja 3 sentillä, niin laskutettaisiin sieltä vain sen verran.
Onko ihan mahdoton ajatus? Liian toimiva idea että se kelpaisi kenellekään?
-SK
> Voitaisiin ajatella että maksaja syöttää jonkinlaisen kattosumman, että
> ei nyt ainakaan yli viidelläkympillä tankata, ja kattosummalle
> tehtäisiin katevaraus. Sitten, kun tankkiin mahtuikin bensaa vain 22
> eurolla ja 3 sentillä, niin laskutettaisiin sieltä vain sen verran.
>
> Onko ihan mahdoton ajatus? Liian toimiva idea että se kelpaisi kenellekään?
No juuri näinhän se bensa-automaatti toimiikin.
-ka
> Voisihan tuo systeemi olla jotenkin muutenkin toteutettu, mutta
> katevaraus etukäteen on ilmeisesti ollut ominaisuus, joka on
> ehdottomasti haluttu, jolloin vaihtoehdot ovat aika vähissä.
Jep, debiteillä onnistuu kyllä katevarauksettomanakin veloitus (toisin
kuin vaikkapa Visa Electronilla) mutta jos bensanmyyjä haluaa niin sitä
sitten vaaditaan. Eli palautetta sinne bensakauppiaalle jos tuo
katevaraus-asia nyppii - tai sitten maksaa bensansa Visalla /
Mastercardilla, nuokin nykyään varmistetaan (tapahtumakyselyssä näkyy 1
sentin katevaraus) mutta summaa ei tarvitse syöttää etukäteen.
-ka
No shit S.... :)
>
> Onko ihan mahdoton ajatus? Liian toimiva idea että se kelpaisi
> kenellekään?
Varmaankin. Varmaan jokin EU-laajuinen salaliitto tuossa takana.
ps. miten tuo eroaa siitä miten ne tällä hetkelläkin toimivat?
Kannattaa kuitenkin jurputtaa turhasta.
Itse tankkaan kassallemaksuasemilla käteisellä.
Kannattaa laittaa summaksi kymppi enemmän kuin aikoo tankata, saa
tankattua nopeammin.
--
Mika
Valvo aina pienten lasten syömistä.
- BaBy:CarrOTS - miniPOrKKanOiTa iLman LiSäaineiTa -pakkauksen seloste
>>> meininkiä kun ei voi tankata antamatta ensin euromäärää. Mikä järki
>>> siinä on, että pitää etukäteen tietää, meneekö bensaa tankkiin
>>> kympillä, kahdella, viidellä vai satasella?
>>
>> Se että olisi aika hankala, ja varsinkin järjetöntä, luoda
>> tankkaussysteemiä joka reaaliajassa tekee uusia ja uusia katevarauksia
> Voitaisiin ajatella että maksaja syöttää jonkinlaisen kattosumman, että
> ei nyt ainakaan yli viidelläkympillä tankata, ja kattosummalle
> tehtäisiin katevaraus. Sitten, kun tankkiin mahtuikin bensaa vain 22
> eurolla ja 3 sentillä, niin laskutettaisiin sieltä vain sen verran.
>
> Onko ihan mahdoton ajatus? Liian toimiva idea että se kelpaisi kenellekään?
Ooh! Aivan ennenkuulumatonta! Miksei kukaan käytä tuota missään koskaan?
Mitenkäs tämä vanha sitten toimii? Kait siellä joku riittävän nerokas
systeemi nykyäänkin laskuttaa tankatun litramäärän mukaisen loppusumman
asiakkaan tililtä kun tankkauksen jälkeen asiakas on pannut "pillit
pussiin"...?
>> Tavallista pankkikorttia ei Nordeasta enää irronnut...
>
Mikäs sen estää? Ovatko luopuneet pankkikorttijärjestelmästä? Milloin
leoniapostipankki matkii perässä?
-Pentti
>
> Mitenkäs tämä vanha sitten toimii? Kait siellä joku riittävän nerokas
> systeemi nykyäänkin laskuttaa tankatun litramäärän mukaisen loppusumman
> asiakkaan tililtä kun tankkauksen jälkeen asiakas on pannut "pillit
> pussiin"...?
Kyse on siitä, miten vastuukysymykset jaetaan
tilinylitystapauksissa. Tilanenne on hieman eri, kun puhutaan
kansainvälisistä korteista.
>
>
>>> Tavallista pankkikorttia ei Nordeasta enää irronnut...
>>
>
> Mikäs sen estää? Ovatko luopuneet pankkikorttijärjestelmästä? Milloin
> leoniapostipankki matkii perässä?
Uusia pankkikortteja ei enää saa jakaa ja ensi vuoden jälkeen ne
vanhenevat. Kansallinen pankkikortti on este rajat ylittävälle
kaupalle.
Osmo
En minä vaan tiedä, en minä tankkaa, kun en omista autoa. Tuo
alkuperäinen kirjoittaja vain kirjoitti siihen tyyliin että ikään kuin
näin ei olisi. Hyvä sitten, jos se toimii noin. Mikähän sen keskustelun
aloittajan ongelma sitten on...? Pitää kysyä Janne Karppaselta.
-SK
Vastasin jo Jukka Pakkaselle, mutta vastaan nyt saman sinullekin, eli en
oikeasti tiedä miten bensa-automaatit toimivat, en omista autoa. Jos ne
toimii fiksulla tavalla niin mikäs siinä, hyvä niin.
Kertauksen vuoksi, lähtökohta oli tämä:
"Mikä järki siinä on, että pitää etukäteen tietää, meneekö bensaa
tankkiin kympillä, kahdella, viidellä vai satasella? Saako edes rahansa
takaisin, jos liian ison summan laittaa vrt setelitankkaus?"
Johon joku sitten totesi että olisi vaikeaa luoda tankkaussysteemiä joka
tekisi reaaliaikaisesti uusia katevarauksia.
Näiden kahden viestin perusteella oletin että homma on oikeasti jotenkin
apinamainen. Jos asiassa ei oikeasti ole mitään ongelmaa, ja homma
toimii silleen fiksusti, niin mistä vitusta tässä keskustelussa oiken on
kyse...? Joku ei osaa käyttää debit-korttiaan? Joo, no ihan sama.
kehitys kehittyy, rakkaat.
-SK
No se on hyvä. Kahden ensimmäisen viestin perusteella sain sellaisen
käsityksen että ne ei toimi noin.
-SK
Kuten Ari jo asiaa alustikin, viralliset termit ovat: katevarmennus,
katevaraus ja veloitus.
Katevarmennuksessa kauppias tarkistaa varmennuskeskukselta (sähköistä
online-reittiä tai puhelimitse), että asiakkaan kortti ei ole sulkulistalla
(varastettu, laskut maksamatta, tms.) ja että asiakkaan tilillä on
riittävästi katetta. Kauppias ei saa tietoonsa, paljonko asiakkaalla on
katetta, vaan varmennuskeskus vaan kertoo kauppiaalle, että onko lupa myydä
vaiko ei. Myyntilupa osoitetaan varmennuskeskukselta kauppiaalle
kerrottavalla varmennustunnuksella, joka usein näkyy kuitillakin. Jos ei ole
myyntilupaa, niin varmennuskeskukselta tulee varmennustunnuksen sijaan
kauppiaalle virhesanoma, jonka mukaan kauppiaan on toimittava ("ei saa
myydä", "kortti pitää ottaa pois" tai jopa "soita poliisi")
Katevaraus on muuten sama kuin katevarmennus, mutta sen sijaan, että vaan
tarkistettaisiin sen hetkinen tilin kate, tehdään myös kauppasumman mukainen
varaus. Esim. jos tilillä oli alunperin 100 eur ja ostokset 20 eur, niin
varmennuskeskukseen jää tieto, että käytettävissä on 80 eur. Näin asiakas ei
voi heti seuraavassa liikkeessä parin minuutin päästä enää tehdä 90 euron
ostosta. Käsittääkseni katevarauksen tekeminen vaatii aina sähköisen
online-reitin, eikä sitä voi tehdä puhelimitse.
Veloitus on sitten se lopullinen tosite tehdystä kaupasta, jonka kauppias
toimittaa pankkiin. Ennen vanhaan nämä olivat korttimankelilla höylättyjä,
asiakkaan allekirjoittamia kuitteja, joihin kauppias oli ainakin isompien
summien kohdalla kirjoittanut puhelimitse saamansa varmennustunnuksen.
Nykyään veloitusaineistot siirtyvät kassajärjestelmästä pankkiin yleensä
seuraavana arkipäivänä ja aineistossa on toimitettava mm. tuo
varmennus-/varaustunnus.
Jos kauppias toimittaa pankkiin veloitusaineiston 1000,- eur kaupasta ilman
varmennustunnusta ja asiakkaan tili osoittautuukin katteettomaksi, kauppias
on aika heikoilla kun varmennus on jätetty tekemättä. Eri maksukorteilla on
erilaiset rajat, mutta yleensä noin 150,- euroa suuremmat summat pitää
sääntöjen mukaan varmentaa, tai muuten kauppias ottaa tietoisen riskin.
Nykyisillä online-järjestelmillä moni kauppias on tehnyt päätöksen varmentaa
_kaikki_ vanhanaikaisillakin pankkikorteilla tehdyt ostokset lähtien jo ihan
pikkusummista.
Edellä kerrotusta voidaan päätellä, että maksukorttijärjestelmät on
suunniteltu niin, että nykyisillä katevarausta käyttävillä korteilla
tapahtuman tiedot siirtyvät ikään kuin varmuuden vuoksi kahta eri reittiä
(katevaraus ja veloitus) kassalta pankkiin. Tämä tuo sekä asiakkaalle että
kauppiaalle lisäturvaa.
Uusien Debit korttien katevarauksesta olen kuullut eriäviä mielipiteitä sekä
pankeilta että kassajärjestelmätoimittajilta. Jotkut väittävät, että
Debiteille pitää aina tehdä online-katevaraus, mutta toiset (ml. minä) taas
väittävät että varauksen ja jopa varmennuksenkin saa jättää tekemättä,
kauppiaan vastuulla. Tässä saattaa olla kortinmyöntäjäkohtaisia erojakin,
muta ne eivät ole minulle vielä selvinneet.
-Asko
Perusasioista paasattuani kerron vielä lyhyesti, miten katevarausta vaativat
bensa-automaatit toimivat:
1. Asiakas syöttää sellaisen kortin, jolle kauppias haluaa tehdä
katevarauksen
(joko kortinmyöntäjän sääntöjen vuoksi, tai kauppiaan oman selustan
turvaamiseksi)
2. Asiakas syöttää tankkauksen _maksimisumman_ (kai tämä on ruudullakin
ohjeistettu?)
3. Automaatti tekee katevarauksen ennenkuin avaa bensahanat
4. Asiakas tankkaa jotain nollan euron ja syöttämänsä maksimisumman väliltä.
Maksimisummaan päästäessä automaatti sulkee bensahanan.
5. Asiakas saa kuitin kouraansa ja maksutapahtuman veloitusaineisto
muodostuu kauppiaalle.
6. Kauppias toimittaa veloitusaineiston pankkiin.
7. Aiemmin tehty katevaraus ja veloitusaineisto kohtaavat pankissa toisensa.
8. Pankki veloittaa asiakkaan tiliä veloitusaineiston verran ja purkaa
katevarauksen.
Jos kohta 6. unohtuu kauppiaalta, pankki purkaa katevarauksen
automaattisesti 20 vrk kuluttua (ainakin Visa Electroneissa), jolloin
varauksessa ollut summa palautuu asiakkaan käytettäväksi.
-Asko
Online kortin saa joko itse erikseen pyytämällä (hakemuksessa on kohta
Haluan, että S-Etukortti Visa Debit-kortilla tehdyt osto- ja
nostotapahtumat varmennetaan aina) tai pankin päätöksellä (ilmeisesti
jos on syytä epäillä maksukykyä).
S-kanavan omissa tiedoissa näkyy kumman tyyppinen kortti on (se
ei taida lukea kortissa).
Tarkoittaakohan tuo nyt oikeasti varmennusta vai varausta? Ei olisi eka
kerta, kun maksukorttialallakin työskentelevät sekoilevat termien kanssa.
Varmennus luultavasti vaaditaan offline-kortillekin tietyn summan
ylittyessä. Online-kortilla varmennusrajan summa voi olla pienempi.
Mutta, oleellisempi ero syntyy tuosta katevarauspalvelusta. Toisin sanoen:
"Haluaako asiakas varmistua reaaliajassa, ettei tilinylitystä tapahdu
vahingossakaan (ottaen samalla sen riskin, että yhteyskatkon sattuessa
kortti ei toimi)?" Uskoisin, että juuri tämä on se asia jota asiakkaalta
tuossa hakemuksessa kysytään, vaikkakin termi on väärä. Olihan tuo
lainauksesi tarkka?
Jos joku on juuri pähkäilemässä tuollaisen hakemuksen täyttöä, voisi
selvittää S-pankista mitä tuo lomakkeen ruksi ihan oikeasti tarkoittaa?
-Asko
Kuten sanoin, en ole ollenkaan hämmästynyt tästä. Laitoin nyt itse
palautetta web-lomakkeella, katsotaan mitä vastaavat.
-Asko
> 2. Asiakas syöttää tankkauksen _maksimisumman_ (kai tämä on
> ruudullakin ohjeistettu?)
Ei ainakaan Nesteen automaateilla, kysyy vaan "summan".
Maksimaalisen hämäävää jos ei tiedä miten järjestelmä toimii.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
> Uusien Debit korttien katevarauksesta olen kuullut eriäviä mielipiteitä sekä
> pankeilta että kassajärjestelmätoimittajilta. Jotkut väittävät, että
> Debiteille pitää aina tehdä online-katevaraus, mutta toiset (ml. minä) taas
> väittävät että varauksen ja jopa varmennuksenkin saa jättää tekemättä,
> kauppiaan vastuulla. Tässä saattaa olla kortinmyöntäjäkohtaisia erojakin,
> muta ne eivät ole minulle vielä selvinneet.
Tässä on jopa korttikohtaisia eroja. Ainakin S-Pankin Visa Debit
korttia hankkiessa voi erikseen pyytää, että kortti vaatii
varmennuksen aina, mutta jos sitä ei erikseen pyydä, siihen pätee
suurinpiirtein samat säännöt kuin pankkikorteilla. Lisäksi
sirupuolella myöntäjä voi myös pakottaa kortin sellaiseen tilaan,
jossa se vaatii aina varmennuksen.
Noista automaattien varmennuksista on kai ollut jonkin verran
vääntöäkin, mutta koska sirupuolella voidaan varmennus määrätä myös
satunnaisesti, pitää summa millä se tehdään tietää. Periaatteessa
kortin tyyppi ei edes vaikuta siihen, vain ainoastaan siihen että
tehdäänkö se varmennus oikeasti joka kerta vai ei.
carlos
> Tarkoittaakohan tuo nyt oikeasti varmennusta vai varausta? Ei olisi eka
> kerta, kun maksukorttialallakin työskentelevät sekoilevat termien kanssa.
> Varmennus luultavasti vaaditaan offline-kortillekin tietyn summan
> ylittyessä. Online-kortilla varmennusrajan summa voi olla pienempi.
Tuo tarkoittaa varmennusta, josta seuraa Debit-korteissa ja
pankkikorteissa automaattisesti katevaraus. Ja nykyään varmennuksen
vaatimisen logiikka on monimutkaisempi kuin
ennen. Offline-kortitteihinkin on siru ohjelmoitu vaatimaan
varmennusta aina välillä ihan satunnaisesti. Tuollakaan ei ole
varsinaisesti mitään tekemistä Debit-korttien kanssa, kunhan nyt
samassa yhteydessä otetaan ominaisuus käyttöön.
carlos
Joo, monilla korteilla varmennus ja katevaraus kulkevat nykyään yhteisenä
sanomana. Mutta, eihän perinteisille pankkikorteille tehdä katevarausta.
Niitähän voi vielä toistaiseksi höylätä vaikka perinteisellä mankelilla
ilman minkäänlaista varmennusta. Vai olisiko niin, että pankkikorteillekin
on mahdollisuus tehdä katevaraus, mutta pankki ei vaadi kauppiaita sitä
tekemään?
> Ja nykyään varmennuksen
> vaatimisen logiikka on monimutkaisempi kuin
> ennen.
Käsittääkseni ei perustu muuhun kuin ostoksen summaan ja kortin tyyppiin,
että tehdäänkö varmennus vai ei. Ja kauppiaallakin on toki jonkinlainen
päätäntävalta, haluaako varmentaa esim. kymmenestä eurosta lähtien vaiko
vasta pankin määrittelemästä varmennusrajasta lähtien.
> Offline-kortitteihinkin on siru ohjelmoitu vaatimaan
> varmennusta aina välillä ihan satunnaisesti.
Tämä on minulle ihan uutta. Mitäs, jos ollaan offline-kortin kanssa oikeasti
offline-tilanteessa? Eikö maksupääte silloin anna myyntilupaa lainkaan?
-Asko
Kyllä meillä ainakin on Sammon sirullisella Mastercard-Pankkikortti-
yhdistelmällä pankkikorttipuolella maksaessa välillä ilmestynyt tilille
varaus, josta ei sitten verkkopankissa saa mitenkään tietää, että mikä
liike sen on tehnyt. Kyllähän saaja kuitteihin vertaamalla selviää, mutta
olisihan se ihan kiva suoraankin nähdä, samoin tosin käy melko usein
veloitusten kanssa kun verkkopankissa saaja on ihan muun niminen kuin
liike, jossa tuli maksettua.
t:Timo
Hämärästi muistelen, että näin olisi minullakin käynyt OP:n
pankki-visa-plussa yhdistelmäkortilla. Ilmeisesti siis osa kauppiasta tekee
online-järjestelmiään käyttäen katevarauksen, jolla kauppias voi varmistua
saavansa rahat asiakkaalta. Mutta, mikään pakko ei ole katevarausta tehdä,
eikä sitä varmaan läheskään kaikki kauppiaat tee.
> josta ei sitten verkkopankissa saa mitenkään tietää, että mikä
> liike sen on tehnyt.
Sama hölmöys on OP:nkin verkkopankissa. Näkyy vaan tilin saldo x euroa ja
katevaraukset y euroa. Ei yksittäisten katevarausten päiväyksiä, summia tai
kauppiaiden nimiä.
-Asko
S-etukortti ei ehtojen mukaan edellytä varmentamista aina (esim.
vikatilanteissa):
"S-Pankki määrittää tehdäänkö Visa Debit -kortilla tehdystä osto-
tai nostotapahtumasta katevaraus (varmennus) korttiin liitetylle
tilille. Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus hakea sellaista
Visa Debit -korttia, jolla tapahtumat varmennetaan aina, jollei
sitten järjestelmien toiminnasta muuta johdu."
En tarkalleen tosin tiedä miten tuota tulkitaan, mitta mielekästä
nimenomaan olisi, ettei asiakkaan omaksi turvaksi hankkima
varmennus kääntyisi häntä vastaan asiakkaasta riippumattomassa
vikatilanteessa.
Osmo
Kun summa on tarpeeksi suuri tehdään varmennus tarvittaessa
vaikka puhelimella. En tosin tiedä tehdäänkö samalla
katevarausta. Itselleni kerran runsas 10 vuotta sitten tehtiin
varmennus.
>> Offline-kortitteihinkin on siru ohjelmoitu vaatimaan
>> varmennusta aina välillä ihan satunnaisesti.
>
> Tämä on minulle ihan uutta. Mitäs, jos ollaan offline-kortin kanssa
> oikeasti offline-tilanteessa? Eikö maksupääte silloin anna myyntilupaa
> lainkaan?
Olettaisin, että silloin varmennusta ei tehtäisi.
Osmo
Sitten kannattaa vielä debit-credit korteilla varautua siihen,
että esim. Shellin ja St1:n bensa-automaateilta ei heru
niillä tipan tippaa. Automaatti vaan sylkee kortin ulos
ilmoituksella "kortti ei kelpaa". Kuulemma päivitys on
tulossa joskus, mutta aikataulua ei kerrottu.
Saisikohan pankeilta vielä vanhoja pankkikortteja kun
heittäisi kortin aina takaisin tiskille ja ilmoittaisi
että kortti ei kelpaa?
Juha
Tuon takia ymmärtääkseni ainakin Nordea muuttaa Debit-korteiksi
ainoastaan yhdistelmäkortit, joissa luottopuolen pitäisi ainakin
pelata noissa ongelmapaikoissa. Pelkän pankkikortti vielä uusitaan,
mutta jos sellaista ei ole, eivät ainakaan kovin helpolla anna uutta.
carlos
> Joo, monilla korteilla varmennus ja katevaraus kulkevat nykyään yhteisenä
> sanomana. Mutta, eihän perinteisille pankkikorteille tehdä katevarausta.
> Niitähän voi vielä toistaiseksi höylätä vaikka perinteisellä mankelilla
> ilman minkäänlaista varmennusta. Vai olisiko niin, että pankkikorteillekin
> on mahdollisuus tehdä katevaraus, mutta pankki ei vaadi kauppiaita sitä
> tekemään?
Katevaraus tehdään jos varmennetaan. Mankelipaikathan voivat varmentaa
vaikka puhelimella. Mitään erillistä katevarausviestiä ei tarvita,
koska pankki päättelee että jos varmennetaan jollain summalla, että se
myös myöhemmin käytetään ja tekee varauksen sille summalle. Tämä ei
varsinaisesti liity edes uusiin kortteihin millään lailla.
Tuo katevarauskin on tehty aina. Ei silloinkaan kun isot ostokset
tyypillisesti puhelinvarmennettiin, voinut tehdä viittä 1200mk:n
ostosta samana päivänä jos tilillä oli 1500mk. Ensimmäisen soiton
yhteydessä varmennuspalvelussa on tehty katevaraus ja seuraavalla
kerralla sanotaankin jo, että ei riitä käyttövara. Nykyään vain se
tapahtuu enemmän tai vähemmän huomaamatta-
> Käsittääkseni ei perustu muuhun kuin ostoksen summaan ja kortin tyyppiin,
> että tehdäänkö varmennus vai ei. Ja kauppiaallakin on toki jonkinlainen
> päätäntävalta, haluaako varmentaa esim. kymmenestä eurosta lähtien vaiko
> vasta pankin määrittelemästä varmennusrajasta lähtien.
Käsityksesi ovat vanhentuneita.
> > Offline-kortitteihinkin on siru ohjelmoitu vaatimaan
> > varmennusta aina välillä ihan satunnaisesti.
> Tämä on minulle ihan uutta. Mitäs, jos ollaan offline-kortin kanssa oikeasti
> offline-tilanteessa? Eikö maksupääte silloin anna myyntilupaa lainkaan?
Määritelma miten tuossa pitää käyttäytyä, löytynee EMV-spekseistä. Ei
liity ihan suoraan minun hommiini, enkä nyt jaksa tätä varten
tarkistaa, mutta vahva veikkaus on, että laite tuossa tilassa käskee
soittamaan puhelinvarmennuksen. Tämähän on Electroneja lukuunottamatta
yhä mahdollista myös niissä tilanteissa joissa summa menee
varmennusrajan yli ja yhteydet ovat poikki. Electronien tapauksessa
tietoliikenneongelma estää kortin käytön.
Mutta sen voi ihan kuka tahansa itsekin huomata, että aina silloin
tällöin joku ihan pienikin ostos offline-kortilla kestää hieman
pidempään kuin samalla sirupäätteellä yleensä. Tällöin on kyse
suurella todennäköisyydellä ollut satunnaisvarmennuksesta.
Jos kristallipalloon pitää katsoa, niin oma veikkaukseni on että
tulevaisuudessa varmennetaan yhä enemmän ja siirrytään ehkä joskus
oikeastikin realiaikaisiin tapahtumiin.
carlos
>Tuon takia ymmärtääkseni ainakin Nordea muuttaa Debit-korteiksi
>ainoastaan yhdistelmäkortit, joissa luottopuolen pitäisi ainakin
>pelata noissa ongelmapaikoissa. Pelkän pankkikortti vielä uusitaan,
>mutta jos sellaista ei ole, eivät ainakaan kovin helpolla anna uutta.
Muutaman vuoden ajan jotkut pankit ovat mieluusti tarjonneet
maksukykyisille asiakkaille perinteisen pankkikortin tilalle
yhdistelmäkorttia, koska kuulemma pankkikortteja ei enää myönnetä. Vaikka
kyllä niitä on myönnetty jos asiakas ei ole ollut tarpeeksi hyvätuloinen
luottokorttia saadakseen tai vaatinut ehdottomasti pankkikorttia. Ainakin
OP on tälläista harrastanut.
Minulla on ainakin vielä tavallinen yhdistelmäkortti mutta se on pian
vanhenemassa. Onko tuollaisessa credit&debet kortissa enää magneettiraitaa,
vai pelkästään siru? Nykyisessä kortissa on vielä molemmat ja aika harvassa
automaatissa on sirulukija, pl. pankkiautomaatit.
Käsittääkseni tuo vanha kortti on toiminut sillä raidalla molemmilla
puolilla, enkä ole koskaan millään automaatilla joutunut kovin pitkiä
aikoja odottamaan sitä että korttia luetaan ja tarkistetaan, ilmeisesti nuo
varmennus/katevaraus hommat ovat enemmän sen sirupuolen ominaisuuksia?
Jos nuo kortit muuttuvat hitaaksi käyttää kuten Visa Electron, niin taidan
siirtyä käteiseen. Sinänsä ei siitä ole minusta mitään haittaa, jos joutuu
tankkausautomaattiin syöttämään jonkin maksimisumman etukäteen. Tosin
tyhmää että sen joutuu syöttämään euroina eikä litroina, joutuu miettimään
kuinka monta litraa korkeitaan pitää saada ja sitten laskemaan se suurin
piirtein euroina.
Kyllä kaikissa uusissakin korteissa on magneettiraita. Joissain korteissa on
jopa kohokuviointikin.
> ilmeisesti nuo
> varmennus/katevaraus hommat ovat enemmän sen sirupuolen ominaisuuksia?
Kyllä niitä tehdään magneettiraitakorteillakin.
> Jos nuo kortit muuttuvat hitaaksi käyttää kuten Visa Electron, niin taidan
> siirtyä käteiseen.
Kyllä tuo varmennus joskus vähän hidastaa maksutapahtumaa. Esim.
ravintoloissa, joissa käytetään kannettavia maksupäätteitä GPRS-yhteyksillä,
näkyy ruudulla varmennuskeskuksen IP-osoite joskus useita sekunteja ja
lisäksi siinä lukee: "Soitetaan..."
Ennen vanhaanhan kassapäätteillä oli samanlaiset puhelinmodeemit, kuin
kotitietokoneillakin. Niillä puhelun avaaminen, varmennuksen teko ja puhelun
sulkeminen saattoi helposti kestää puolisenkin minuuttia. Nykyisin
varmennukset kulkevat useimmiten ADSL-yhteyksiä pitkin parissa sekunnissa,
paitsi ruuhkalauantaisin, jolloin varmennuskeskuksissa saattaa olla ruuhkaa
ja vastausta voi joutua vähän odottelemaan.
-Asko
> Määritelma miten tuossa pitää käyttäytyä, löytynee EMV-spekseistä. Ei
> liity ihan suoraan minun hommiini, enkä nyt jaksa tätä varten
> tarkistaa, mutta vahva veikkaus on, että laite tuossa tilassa käskee
> soittamaan puhelinvarmennuksen. Tämähän on Electroneja lukuunottamatta
> yhä mahdollista myös niissä tilanteissa joissa summa menee
> varmennusrajan yli ja yhteydet ovat poikki. Electronien tapauksessa
> tietoliikenneongelma estää kortin käytön.
Ei vaan taida käytännössä toimia kun muisteleelee noita Sampo Pankin ja
Nordean tietoliikenne katkoksia. Aika moni sai jättää ostoksensa
kaupantiskille.
> Käsittääkseni tuo vanha kortti on toiminut sillä raidalla molemmilla
> puolilla, enkä ole koskaan millään automaatilla joutunut kovin pitkiä
> aikoja odottamaan sitä että korttia luetaan ja tarkistetaan, ilmeisesti nuo
> varmennus/katevaraus hommat ovat enemmän sen sirupuolen ominaisuuksia?
>
> Jos nuo kortit muuttuvat hitaaksi käyttää kuten Visa Electron, niin taidan
Electron on hidas vain niiden nuukien ja pihien kauppiaiden laitteilla,
jotka eivät kytke niitä laajakaistaan vaan nilkuttavat modeemiyhteydellä.
Kunnon kaupoilla ei ole varaa seisottaa asiakasta minuuttikaupalla
kassalla odottamassa kuittia ja antaa kassatyöntekijän valittaa
Electronin huonoutta työnteon ja asiakkaiden palvelemisen sijaan. Tuo
hitaus ja valitus kuuluu oleellisena osana asiakaspalveluun lähinnä
ravintoloissa. Niistäkin lähinnä huonotasoisissa. Valitus vain huonoissa.
> siirtyä käteiseen. Sinänsä ei siitä ole minusta mitään haittaa, jos joutuu
> tankkausautomaattiin syöttämään jonkin maksimisumman etukäteen. Tosin
Tuohan on oikeasti ainoa hitaus Electronia käytettäessä.
> tyhmää että sen joutuu syöttämään euroina eikä litroina, joutuu miettimään
> kuinka monta litraa korkeitaan pitää saada ja sitten laskemaan se suurin
> piirtein euroina.
Seteleitäkin kai joutuu syöttämään kokonaisina seteleinä? Eikä niistä
edes saa takaisin ylijäävää osuutta. Ja ostoksethan nyt kai yleensäkin
tehdään rahasummana.
--
Mika
Valvo aina pienten lasten syömistä.
- BaBy:CarrOTS - miniPOrKKanOiTa iLman LiSäaineiTa -pakkauksen seloste
> Jukka Pakkanen wrote:
>> "Janne Karppanen" <janne.TAMAP...@pp1.inet.fi> kirjoitti
>> viestissä:op.up6lo...@news.inet.fi...
>>> Alkaa debit-kortilla auton tankkaaminen muistuttamaan Venäjän
>>> meininkiä kun ei voi tankata antamatta ensin euromäärää. Mikä järki
>>> siinä on, että pitää etukäteen tietää, meneekö bensaa tankkiin
>>> kympillä, kahdella, viidellä vai satasella?
>> Se että olisi aika hankala, ja varsinkin järjetöntä, luoda
>> tankkaussysteemiä joka reaaliajassa tekee uusia ja uusia
>> katevarauksia tilillesi, sitä mukaa kun bensaa sieltä valuu.
>>
>
> Mitenkäs tämä vanha sitten toimii? Kait siellä joku riittävän nerokas
> systeemi nykyäänkin laskuttaa tankatun litramäärän mukaisen loppusumman
> asiakkaan tililtä kun tankkauksen jälkeen asiakas on pannut "pillit
> pussiin"...?
Vanhassa systeemissä tulee tilille 1 e varaus ja parin päivän kuluttua
laskutetaan tankattu summa.
--
Janne
Mitä kauemmin olen työskennellyt kassajärjestelmien parissa, sitä
vakuuttuneemmaksi olen tullut, että aina kannattaa kantaa mukanaan ainakin
vuorokauden tarpeen verran käteistä. Tieto lisää tuskaa... :-)
-Asko
>Electron on hidas vain niiden nuukien ja pihien kauppiaiden laitteilla,
>jotka eivät kytke niitä laajakaistaan vaan nilkuttavat modeemiyhteydellä.
Niin, ei ole paljon kokemusta kun ei ole tullut koskaan mieleenkään ottaa
mitään Electronia.
>Seteleitäkin kai joutuu syöttämään kokonaisina seteleinä? Eikä niistä
>edes saa takaisin ylijäävää osuutta. Ja ostoksethan nyt kai yleensäkin
>tehdään rahasummana.
No joo. Mutta enpä ole pahemmin tankannut koskaan seteleillä niin ei
tuollaista ongelmaa ole ollut. En ole muutenkaan katsonut kuinka paljon
euroja sinne tankkiin meni, katson vain tankilla etukäteen litrahinnan ja
sitten lopuksi katson kuinka monta litraa sinne meni. Siinä vaiheessa on
ihan sama mitä se maksoi, niin tuollaiseen täytyy hieman perehtyä jos noita
joutuu syöttämään etukäteen.