Tarkistatteko kauppalaskunne?
Sami J
kerta. On jo monta kertaa minullakin laskutettu väärin. Räikein oli, kun
kassa sai DVD-leffan kaksi kertaa laskuun. Silloin kyllä huomattiin heti,
että ei tämän näin paljon pitäisi maksaa. Huomenna menen valittamaan
sensijaan vanhan kuitin perusteella. Parempi puolisko teki vähän kirjanpitoa
ja huomasi samalla yhdessä kuitissa, että parista tomaatista on maksettu
melkein 23 markkaa! Mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, miten kyseinen
kämmi on tapahtunut, mutta vaa-asta pussin kylkeen liimatussa tarrassa lukee
kolme markkaa ja risat...
Tobi
"Sami J" <sami....@koti.soon.fi> wrote in message
news:9pqlrq$2c0$1...@news.koti.tpo.fi...
Mun vanhemmat osti kerran muutama kilo jauhelihaa ja 4 * 2kg vehnäjauhoja,
ja maksoivat pankkikortilla. Ne kyllä ihmetteli kun kassaneiti soitti ja
tarkisti saldoa. Kuitista luki Jauheliha 295mk/kg ja vehnäjauhot 390mk/kpl.
Kerrassaan nauta-sikahinnat.
Pasi Pikkupeura
On Mon, 8 Oct 2001, Sami J wrote:
> Mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, miten kyseinen
> kämmi on tapahtunut, mutta vaa-asta pussin kylkeen liimatussa
> tarrassa lukee kolme markkaa ja risat...
Hinnoittelussa tapahtuvia kämmejä on helppo tehdä... :)
Olen pitänyt yllä yhden liikkeen kassajärjestelmää ja hintojen
syöttö tuotteille tapahtui käsipelillä. Meillä ei ollut kovin
paljon tuotteita, mutta siinä vähäisessäkin määrässä virheitä
tuli sillon tällöin. Minkäs teet, huolellisia tietenkin
pyrittiin olemaan.
Asiakkailta (ja kassoilta) tullut negatiivinen palaute vääristä
hinnoista oli niin voimallista, että olisi vaikea uskoa jonkun
tekevän tahallisesti väärää hinnoittelua. Kyllä siinä sai korvat
punaisena ja nöyränä kuunnella kritiikkiä ja pyrkiä korjaamaan
virhe mahdollisimman sujuvasti.
Hinnat kannattaa tarkastaa kassakuitista, virheitä sattuu. Ei ole
kauppiaankaan edun mukaista, että asiakkailta peritään ylihintaa.
Vahinkotapauksissakin on vaikea paikata virheestä aiheutunutta
negatiivista mielikuvaa.
...
Ja ystävällinen asiakas tietenkin palauttaa myös kassan vahingossa
antaman liian vastarahan. Pahimmissa paikoissa kassavaje otetaan
myyjän kukkarosta eivätkä myyjien palkat muutenkaan ole järin
korkeat. Tai kassat paikkaavat omatoimisesti päivän päätteeksi
puuttuvat markat omasta taskusta, koska eivät halua alkaa selittämään
pomolle puuttuvaa rahamäärää.
Ystävällinen myyjä on kuitenkin kaikkien etu. Eli asiallinen huomautus
virheestä tai kiitos hyvästä palvelusta, niin voimme olla varmoja, että
myyjät jaksavat edelleen palvella meitä kaikkia parhaimpansa mukaan.
Tuomas Eerola
Pasi Pikkupeura wrote:
> Asiakkailta (ja kassoilta) tullut negatiivinen palaute vääristä
> hinnoista oli niin voimallista, että olisi vaikea uskoa jonkun
> tekevän tahallisesti väärää hinnoittelua. Kyllä siinä sai korvat
> punaisena ja nöyränä kuunnella kritiikkiä ja pyrkiä korjaamaan
> virhe mahdollisimman sujuvasti.
Asiathan voidaan hoitaa yhtä hienotunteisen sujuvasti kuin
vaikkapa myymälävarkaudesta epäillyn asiakkaankin suhteen.
Tuomas
Kole
Hanne Tolvanen
kaupassa sattuu luvattoman usein varsinkin tarjousten kohdalla. Monesti on
käynyt kuitenkin niinkin, että kassaneiti on ruvennut ihmettelemään
loppusumman suuruutta, kun minulla on ollut vain muutama ostos ja lasku on
satasissa. Laskun loppusumma on kuitenkin tuolloin ollut aina oikein kun
ostamani kamat ovat vain sattuneet olemaan hinnakkaita esim. hirven
sisäfilettä. Hanne
Sami J <sami....@koti.soon.fi> wrote in article
<9pqlrq$2c0$1...@news.koti.tpo.fi>...
Pasi Pikkupeura
On Mon, 8 Oct 2001, Tuomas Eerola wrote:
> Asiathan voidaan hoitaa yhtä hienotunteisen sujuvasti kuin
> vaikkapa myymälävarkaudesta epäillyn asiakkaankin suhteen.
Eli asiakas vie vaihvihkaa ohjaten kauppiaan sivummalle
ja kysyy rauhallisesti selitystä asialle?
Ketut. Omien kokemuksien mukaan osa asiakkaista käyttäytyy
kylä asiallisesti, osa käytöstavattomista intoutuu räyhäämään
kasvot punaisena, että tällaista rosvousta. Rahat takaisin
ja heti, perkele.
En millään haluaisi luokitella asiakkaita, mutta juntit on
juntteja ja todennäköisesti saavat joka paikassa heikompaa
palvelua kuin parasta mahdollista. Käytöstapansa oppinutta
puolestaan on ilo palvella ja tällainen henkilö saa varmasti
reklamaatioonsakin edullisemman vastauksen.
Janne Janhunen
> Aina ja joka kerta tarkistan! Kauppiaat ovat rosvoja!
Noh, tiedä tästä nyt sitten, sattuuhan niitä vahinkojakin.
Huvittaa kyllä toisaalta usean suomalaisen mentaliteetti, että jos
turistina ulkomailla saa rahasta väärin takaisin, se on mitä
todennäköisimmin huijausyritys. Jos sensijaan Suomessa saa rahasta
väärin takaisin, se on mitä todennäköisimmin vahinko. Oi
sinisilmäisyyttä.
J.
Milla Saaristenperä
> Aina ja joka kerta tarkistan! Kauppiaat ovat rosvoja!
Aloin tarkistamaan kauppakuitit siitä lähtien, kun aloitin työt kaupan
kassalla ja ymmärsin kuinka mielettömän helposti virheitä tulee. Parin
vuoden työkokemuksen jälkeenkin saattaa samana päivänä tulla useampi
"korjauspyyntö".
Mutta itselleni se on aina hyvin henkilökohtainen asia ja tunnen, että
olen tehnyt työni huonosti ja pahoittanut asiakkaan mielen, jos joudun
korjaamaan virheitä. Virhe sattuu helposti, jos on kiire, skanneri ei
aina piippaa mutta silti lukee tuotteen ja sen takia se tulee
vahingossa kahteen kertaan. Täysin inhimillisiä syitä. Onneksi
asiakkaat ovat usein ymmärtäväisiä eivätkä käy hirveästi räyhäämään.
Toiset ovat jo oppineet sen, ettei kukaan ole täydellinen... Eikä se
kassatyö ole niin helppoa kuin luulisi, sitä voi jokainen itse
miettiä/ kokeilla...
Asia erikseen on sitten virheet järjestelmissä (esim. muutama viikko
sitten maksoi 400 gramman jauhelihapaketti vähän toista tuhatta
markkaa). Mutta sehän ei ole tietysti sen kassan vika, eihän? Ja kyllä
tuollaisen asian jo huomaa. Alkaa olla jo vikaa vähän asiakkaassakin,
jos on raha-asiat niin hyvin hallussa, ettei huomaa ollenkaan
maksaneensa esim. parisataa liikaa...
Ei hermostuta pienistä!
Sami Setälä
> turistina ulkomailla saa rahasta väärin takaisin, se on mitä
> todennäköisimmin huijausyritys. Jos sensijaan Suomessa saa rahasta
> väärin takaisin, se on mitä todennäköisimmin vahinko. Oi
> sinisilmäisyyttä.
Heh, tuossa on kyllä osittain perää. Vaan kyllä ainakin Tsekissä kuulemma
selvästi yritettiin turisteja viilata linssiin juuri vaihtorahojen kanssa.
Pari tuttavaa kävi viikon reissulla Prahassa, ja useamman kerran heille kävi
niin, että maksun jälkeen kassa alkoi tyylikkäästi palvella seuraavaa
asiakasta antamatta penniäkään vaihtorahaa vaikka olisi isollakin setelillä
maksettu. Sitten kun alkoi ääntä korottaa niin oltiin viimeisen päälle
"sorry sorry"-linjalla.
-Sami-
Kirmo Uusitalo
wrote:
>Marketeissa asioidessa näemmä joutuu tarkistamaan kuitin huolellisesti joka
>kerta.
...
> Parempi puolisko teki vähän kirjanpitoa
>ja huomasi samalla yhdessä kuitissa, että parista tomaatista on maksettu
>melkein 23 markkaa! Mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan, miten kyseinen
>kämmi on tapahtunut, mutta vaa-asta pussin kylkeen liimatussa tarrassa lukee
>kolme markkaa ja risat...
Eikös tuo miltei täytä jo petoksen tunnusmerkit?
Eli mistään aivan mitättömästä rikkeestä ei ole kysymys.
Kirmo Uusitalo
Anssi Saari
> Kyllä useinmiten tarkistan heti kaupassa, koska virheitä muutamassa
> kaupassa sattuu luvattoman usein varsinkin tarjousten kohdalla.
Minullekin on pari kertaa käynyt näin tarjousten kanssa viime aikoina,
siis tarjoushintaa ei tulekaan vaikka hyllyssä lukee. Tuntuu aika
oudolta että tuo johtuisi inhimillisestä virheestä. Meneekö ne
tarjoushinnat muille tuotteille vahingossa? Vai jää kokonaan
päivittämättä "vahingossa"? Tai kassan päivitys tapahtuu "vahingossa"
myöhemmin kuin tarjoushinnat tulevat hyllyyn?
--
Anssi Saari - a...@sci.fi
Pasi Pikkupeura
On 10 Oct 2001, Anssi Saari wrote:
> Minullekin on pari kertaa käynyt näin tarjousten kanssa viime aikoina,
> siis tarjoushintaa ei tulekaan vaikka hyllyssä lukee. Tuntuu aika
> oudolta että tuo johtuisi inhimillisestä virheestä.
Ai. En ole kuullut niin edistyneistä kassajärjestelmistä, että
ne turvakameran kautta alati tutkisivat kaupan hyllyjä ja
havaitessaan punaisen tarjouslapun osaisivat automaattisesti
korjata oikean hinnan järjestelmään. Tai lukisivat kauppiaan
taikka myymäläpäällikön ajatukset ja osaisivat näin ennakoida
tilanteen ennen hintojen varsinaista esillepanoa... Tämä olisi
tietenkin näppärää suurissa liikkeissä, joissa tarjoustuotteet
vaihtelevat päivittäin.
Jukka Kohonen
>
>On 10 Oct 2001, Anssi Saari wrote:
>> Minullekin on pari kertaa käynyt näin tarjousten kanssa viime aikoina,
>> siis tarjoushintaa ei tulekaan vaikka hyllyssä lukee. Tuntuu aika
>> oudolta että tuo johtuisi inhimillisestä virheestä.
>
>Ai. En ole kuullut niin edistyneistä kassajärjestelmistä, että
>ne turvakameran kautta alati tutkisivat kaupan hyllyjä ja
>havaitessaan punaisen tarjouslapun osaisivat automaattisesti
>korjata oikean hinnan järjestelmään.
Tontutko niitä tarjouslappuja käyvät salaa lätkimässä hyllynreunoihin
ja ainoa tapa saada asiasta tieto on kuvata tonttujen toiminta
turvakameralla?
Olen kuvitellut, että tarjouslaput eivät ilmaannu itsestään, vaan
joku kaupan henkilökuntaan kuuluva ihminen ne on sinne laittanut.
Miksi järjestelmä sallii laittaa tarjouslapun omin päin ilman,
että kassajärjestelmään on _ensin_ tehty vastaava muutos?
Näin puusta katsoen vaikuttaa maailman yksinkertaisimmalta asialta
koodata homma näin: Jos hintaa halutaan alentaa, koodataan se
kassajärjestelmään. Tämän *jälkeen* kassajärjestelmästä voidaan
printata se uusi lappu -- lappuun printtautuu väkisin se voimassaoleva
hinta -- ja viedä se paikoilleen hyllynreunaan.
Miten tässä saadaan "vahingossa" hyllyyn vietyä lappu, jota vastaavaa
alennusta ei olekaan koodattu kassoihin? Mihin tarvittiin turvakameraa?
Miksi ylläkuvattu järjestelmä ei toimi?
Jos tuollaisia "vahinkoja" sattuu, näyttää ilmeiseltä, että
järjestelmässä on erityisesti haluttu säilyttää mahdollisuus
harhauttaa asiakkaita väärillä tarjouslapuilla.
--
Jukka....@iki.fi
* "Suoritusarvot on saatu ns. Stetson-Harrison menetelmällä. Eli
* vedetään lukuja hatusta (Stetson). Se Harrison on siinä vain
* lisäämässä uskottavuutta." -- Pertti Ruismäki sfnet.tiede.fysiikassa
Kaj Hallgren
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:9q25rn$ftu$3...@oravannahka.helsinki.fi...
Yleensä tarjouslaput ovat kokoa A5 tai A4, ja ne ei yleensä tulostu samalla
ohjelmalla kuin hyllynreunaetiketit/kassajärjestelmää päivitetään. Voi myös
olla että laput tehdään jossain keskitetysti jonkun kamppanjasuunnitelman
mukaan, voi myös olla että kaikilla ei ole "valtuuksia" muuttaa niitä
hintoja kassajärestelmään, eli se joka laittaa ne paikoilleen hyllyyn ei
välttämättä ole voinut muuttaa sitä hintaa...
Voi voi voi ;)
Virheitähän ei saisi tapahtua, mutta kaikki on ainakin vielä inhimillistä...
Kuinkakohan moni valittaa jos hinta on alempi kuin hyllynreunaetiketissä
lukee, ilman tarjouskylttiä? Eikö tämäkin ole silloin melkein petosta? (Jos
oletetaan että kuittia tarkistetaan)
Eli, ei se aina ole niin yksi selitteistä, hyvät ihmiset ;)
Kaide
Tuomas Eerola
Kaj Hallgren wrote:
> mukaan, voi myös olla että kaikilla ei ole "valtuuksia" muuttaa niitä
> hintoja kassajärestelmään, eli se joka laittaa ne paikoilleen hyllyyn
> ei välttämättä ole voinut muuttaa sitä hintaa...
Eli harjoittelijat käyvät ominpäin kahvitunnilla liimailemassa
kaikenlaisia tarjouslappuja pitkin hyllyjä? Tai läiskivät päivän
postin mukana keskusliikkeeltä tulleet tarjouslaput paikalleen
ilman että kauppiasta on noista lainkaan tietoinen?
Tuomas
Kaj Hallgren
"Tuomas Eerola" <t...@luukku.com> wrote in message
news:3BC4AA74...@luukku.com...
Ei, vaan tarkoitin sitä että ei kaikilla ihmisillä ole valtuuksia hintojen
korjaamiseen kassajärjestelmään, olipa ollut töissä viikon tai 30 vuotta.
Kaide
JiiHoo
sanoi tälläista...
Ei muuta kuin kassatyttö petoksesta linnaan! Oppiipahan laskemaan rahoja.
Tuosta kämmistä nyt senverran, että mahdollisesti viivakoodin lukija ei
ole toiminut ja se on täytynyt näpytellä käsin.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Jukka Kohonen
>
>"Tuomas Eerola" <t...@luukku.com> wrote in message
>news:3BC4AA74...@luukku.com...
>> kaikenlaisia tarjouslappuja pitkin hyllyjä? Tai läiskivät päivän
>> postin mukana keskusliikkeeltä tulleet tarjouslaput paikalleen
>> ilman että kauppiasta on noista lainkaan tietoinen?
>
>korjaamiseen kassajärjestelmään, olipa ollut töissä viikon tai 30 vuotta.
Edelleenkään tämä ei stemmaa. Jostainhan ne lappujen läiskijät ovat
saaneet sen määräyksen lappujen läiskimiseen. Mistä? Taivaallisesta
ilmestyksestäkö? Vai antaako lapunläiskintämääräyksiä joku, jolla ei
kuitenkaan ole valtuuksia huolehtia siitä, että hinnat _oikeasti_
(kassajärjestelmässä) muuttuvat? Miksi ihmeessä?
Miksi homma ei muka voi toimia niin, että lapunläiskintämääräys tulee
sen kassajärjestelmän kautta, jolloin kassajärjestelmä ei _voi_
olla tietämätön määräyksestä? Jos homma voi toimia niin, miksi se
ei sitten toimi niin?
Kaj Hallgren
> "Kaj Hallgren" <hal...@saunalahti.fi> writes:
> >
> >"Tuomas Eerola" <t...@luukku.com> wrote in message
> >news:3BC4AA74...@luukku.com...
> >> Eli harjoittelijat käyvät ominpäin kahvitunnilla liimailemassa
> >> kaikenlaisia tarjouslappuja pitkin hyllyjä? Tai läiskivät päivän
> >> postin mukana keskusliikkeeltä tulleet tarjouslaput paikalleen
> >> ilman että kauppiasta on noista lainkaan tietoinen?
> >
> >Ei, vaan tarkoitin sitä että ei kaikilla ihmisillä ole valtuuksia
hintojen
> >korjaamiseen kassajärjestelmään, olipa ollut töissä viikon tai 30 vuotta.
>
> Edelleenkään tämä ei stemmaa. Jostainhan ne lappujen läiskijät ovat
> saaneet sen määräyksen lappujen läiskimiseen. Mistä? Taivaallisesta
> ilmestyksestäkö? Vai antaako lapunläiskintämääräyksiä joku, jolla ei
> kuitenkaan ole valtuuksia huolehtia siitä, että hinnat _oikeasti_
> (kassajärjestelmässä) muuttuvat? Miksi ihmeessä?
>
> Miksi homma ei muka voi toimia niin, että lapunläiskintämääräys tulee
> sen kassajärjestelmän kautta, jolloin kassajärjestelmä ei _voi_
> olla tietämätön määräyksestä? Jos homma voi toimia niin, miksi se
> ei sitten toimi niin?
>
> --
Ei ne tiedot kaupan sisällä mitään salaisuuksia ole.
Kaide
Jukka Kohonen
>
>"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
>news:9q2aoe$lh3$2...@oravannahka.helsinki.fi...
>>
>> sen kassajärjestelmän kautta, jolloin kassajärjestelmä ei _voi_
>> olla tietämätön määräyksestä? Jos homma voi toimia niin, miksi se
>> ei sitten toimi niin?
>>
>Ei ne tiedot kaupan sisällä mitään salaisuuksia ole.
Vieläkään ei selity, miksi mennään laittelemaan lappuja "kun satutaan
tietämään mitä tarjouksia on mahdollisesti tulossa". Miksi ei toimita
niin, että kassajärjestelmästä tulee se lapunläiskintälupa (ja
järkevässä systeemissä itse laputkin)?
Ilmeisesti siksi, että ei paljon nappaa onko hyllyssä väärä hinta.
Kaj Hallgren
> "Kaj Hallgren" <hal...@saunalahti.fi> writes:
> >
> >"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
> >news:9q2aoe$lh3$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> >>
> >> Miksi homma ei muka voi toimia niin, että lapunläiskintämääräys tulee
> >> sen kassajärjestelmän kautta, jolloin kassajärjestelmä ei _voi_
> >> olla tietämätön määräyksestä? Jos homma voi toimia niin, miksi se
> >> ei sitten toimi niin?
> >>
> >Joku voi tietää mitä tarjouksia on mahdollisesti tulossa???
> >Ei ne tiedot kaupan sisällä mitään salaisuuksia ole.
>
> Vieläkään ei selity, miksi mennään laittelemaan lappuja "kun satutaan
> tietämään mitä tarjouksia on mahdollisesti tulossa". Miksi ei toimita
> niin, että kassajärjestelmästä tulee se lapunläiskintälupa (ja
> järkevässä systeemissä itse laputkin)?
>
> Ilmeisesti siksi, että ei paljon nappaa onko hyllyssä väärä hinta.
Uskomatonta... siis näitä juttuja ei yleensä hoida 1 henkilö, vaan kaupassa
on usein aika monta myyjää. ;)
Jos et ymmärrä, mene kauppaan töihin ;)
Kaide
Jukka Kohonen
>> Vieläkään ei selity, miksi mennään laittelemaan lappuja "kun satutaan
>> tietämään mitä tarjouksia on mahdollisesti tulossa". Miksi ei toimita
>> niin, että kassajärjestelmästä tulee se lapunläiskintälupa (ja
>> järkevässä systeemissä itse laputkin)?
>>
>> Ilmeisesti siksi, että ei paljon nappaa onko hyllyssä väärä hinta.
>
>Uskomatonta... siis näitä juttuja ei yleensä hoida 1 henkilö, vaan kaupassa
>on usein aika monta myyjää. ;)
En ymmärrä, mikä tässä nyt mättää. Välillämme on selvästi jonkinlainen
ymmärryskatko.
Siis.
1) Joku, jolla on valtuudet, tekee kassajärjestelmään hinnan
alennukset. _Jollakulla_ ne täytyy olla, eihän hintoja muuten voida
muuttaa.
2) Kun tämä on tehty, kassajärjestelmästä saadaan tieto, että nyt
hyllynreunaan voidaan viedä laput. Lappuja viedään vain
kassajärjestelmästä saadun tiedon perusteella, ei muuten vain
huvikseen "kun satutaan tietämään mitä tarjouksia ehkä pitäis olla ja
tullaan ehkä joskus laittamaan kassallekin".
3) Lapun voi viedä kuka myyjä tahansa, ja vaikka kuinka monta myyjää
voi olla tekemässä hommaa. Ei se mitään muuta.
Näinkin yksinkertainen järjestelmä takaa, että siinä vaiheessa, kun
tarjouslappu on esillä, se on myös kassajärjestelmässä.
*** Kysymys on edelleen: Miksi muka näin ei voida tehdä? ***
"Kaupassa on monta myyjää" tai "omistaja on kahvilla" ei ole vastaus.
Pasi Pikkupeura
>Miksi ei toimita niin, että kassajärjestelmästä tulee se
>lapunläiskintälupa (ja järkevässä systeemissä itse laputkin)?
Tällaisia systeemejä ei ole. Siellä kahvihuoneessa ei ole mitään
robottia keittelemässä aamusumppeja ja ilmoittelemassa, että mitä
tänään on ohjelmassa. Viestien välitys tapahtuu ihan suullisesti
tai ilmoitustaululla, ei tietokoneavusteisesti. Tarjouslaputki
tulostetaan sellaisella manuaalisella vekottimella, joka sylttää
vähän väliä niitä tarralappurullia. Kiesus sentään.
Pasi Pikkupeura
> 1) Joku, jolla on valtuudet, tekee kassajärjestelmään hinnan
> alennukset. _Jollakulla_ ne täytyy olla, eihän hintoja muuten
> voida muuttaa.
Nyt oletat liikaa, että se jolla on valtuudet hintojen muuttamiseen
olisi sama henkilö, joka lopulta ne hinnat kassajärjestelmään syöttää.
Sillä henkilöllä joka kaupan hinnoista päättää on paljon muutakin
tekemistä, kuin tuhlata aikaa kassajärjestelmässä olevien hintojen
tarkistamiseen. Sitä työtä varten on olemassa alaisia.
Jukka Kohonen
>koh...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) kirjoitti:
>> 1) Joku, jolla on valtuudet, tekee kassajärjestelmään hinnan
>> alennukset. _Jollakulla_ ne täytyy olla, eihän hintoja muuten
>> voida muuttaa.
>
>Nyt oletat liikaa, että se jolla on valtuudet hintojen muuttamiseen
>olisi sama henkilö, joka lopulta ne hinnat kassajärjestelmään syöttää.
Enhän minä noin olettanut.
_Joku_ kuitenkin syöttää ne alennetut hinnat kassajärjestelmään ja
sillä henkilöllä on siihen tarvittavat valtuudet -- siis syöttämiseen.
Lappujen asetteluun saadaan signaali sieltä järjestelmästä, kun
edellä mainittu syöttäminen on tehty.
Mikä tässä muka on vaikeaa?
Se, kuka on alun perin _päättänyt_ hintojen alennuksesta, on
herttaisen yhdentekevää. Olennaista on vain se, että tieto välillä
"alennuspäätös" => "lappujen asettelu" kulkee kassajärjestelmän kautta
eikä jotain ihmeellistä oikotietä.
Jukka Kohonen
No kiesus todellakin. Jos homma on pakko tehdä manuaalisesti, kyllä
sekin onnistuu. Joku X läiskii lappuja, kun sille kerrotaan että läiski
lappuja. Joku toinen Y syöttää tietoja kassajärjestelmään.
Ilmeisesti nyt homma tehdään niin, että joku kolmas Z kertoo X:lle,
että läiskipä lappuja, ja jos muistaa, saattaa ehkä sanoa Y:llekin,
että ai juu kassankin vois päivittää joskus jos jaksaa. Tämä on väärä
tapa.
Homman voi tehdä niin, että se Y päivittää kassan tiedot JA SITTEN
kertoo X:lle, että laput voi viedä.
Ilmeisesti se on mahdotonta, koska silloin kassajärjestelmä saattaisi
jopa olla ajan tasalla.
Pasi Pikkupeura
>Homman voi tehdä niin, että se Y päivittää kassan tiedot JA SITTEN
>kertoo X:lle, että laput voi viedä.
Eli Z kertoo Y:lle tarjoushinnoista ja Y kassajärjestelmän päivityksen
jälkeen kertoo asian X:lle, joka tekee tarjouslaput? Näinhän se tieto
ihmisten välillä liikkuu (paitsi, että Z saattaa kertoa myös X:lle
tarjoushinnoista, joka tämä pääsee saman tien läiskimään
tarjouslappuja.) Tähän lisätään, että päivittäin marketissa on
kymmenittäin vaihtuvia tarjoustuotteita.
Koko tinkaaminen lähti liikkeelle, kun joku jossain ei voinut käsittää
miten väärät tarjoushinnat voivat johtua inhimillisestä virheestä.
Jussi Laaksonen
Niin, eihän tässä mitään inhimillistä virhetä kerta kaikkiaan voi syntyä
:)
Esimerkissä yllä Z on se töppäri. Sillä ei pitäisi olla mitään syytä
mennä kertomaan X:lle "saman tien" tarjoushinnoista! Jos Y ei ole
ehtinyt tehdä muutoksia kassajärjestelmään hammaslääkäriin menon tai
räjähtäneen hapansilakkatynnyrin takia, on siellä hyllyssä
vuorenvarmasti se väärä tarjoushinta.
Olis syytä olla reilu meininki: väärät hinnat -> tavara ilmaiseksi. Ai
niin, ei se käy, ei tavallisella ruokakaupalla ole varaa jakaa
jatkuvasti, joka viikko, kuukaudesta toiseen, tuhansien markkojen
tavaroita ilmaiseksi ;)
Tämä viesti saattoi sisältää huonolaatuista ivaa, ironiaa ja sarkasmia.
Jussi
Outi-Kaisa Ollikainen
> niin, ei se käy, ei tavallisella ruokakaupalla ole varaa jakaa
> jatkuvasti, joka viikko, kuukaudesta toiseen, tuhansien markkojen
> tavaroita ilmaiseksi ;)
Eikös Maxilla ollut anno dazumal kampanja, jossa tavaran sai ilmaiseksi jos
hinta puuttui. Taidettiin haudata hiljaisuudessa sekin.
-O<-
Niilo Siljamo
>koh...@cc.helsinki.fi (Jukka Kohonen) kirjoitti:
>>Homman voi tehdä niin, että se Y päivittää kassan tiedot JA SITTEN
>>kertoo X:lle, että laput voi viedä.
>
>Eli Z kertoo Y:lle tarjoushinnoista ja Y kassajärjestelmän päivityksen
>jälkeen kertoo asian X:lle, joka tekee tarjouslaput? Näinhän se tieto
>ihmisten välillä liikkuu (paitsi, että Z saattaa kertoa myös X:lle
>tarjoushinnoista, joka tämä pääsee saman tien läiskimään
>tarjouslappuja.) Tähän lisätään, että päivittäin marketissa on
>kymmenittäin vaihtuvia tarjoustuotteita.
En ole koskaan ollut kaupassa töissä, mutta veikkaisin toiminta menee
yksinkertaistettuna jotenkin näin:
1) Kauppias antaa tiedot tarjouksesta ja sen ajankohdasta.
2) Osastoilla valmistaudutaan tilaamalla tuotteet, suunnittelemalla
mainonta ja antamalla ohjeet henkilökunnalle
3) Kassajärjestelmän hoidosta vastaava alkaa syöttää tietoja
tarjouksista järjestelmään ehkä jo päiviä etukäteen.
4) Hintalaput pistetään paikalleen tarjouksen alkamispäivän aamuna
ennen liikkeen avautumista ja ne poistetaan kaupan sulkeuduttua
viimeisenä tarjouksen voimassaolopäivänä.
Virheitä voi sattua eri vaiheissa. Tässä esimerkkejä:
1) Kauppias antaa itse virheellisen tiedon.
2) Mainoksessa on painovirhe, joka huomataan vasta mainoksen
ilmestyessä.
3) Tietoja syötettäessä näppäillään vahingossa väärä päivämäärä.
4) Tarjouksesta päätetään niin nopeasti, että on poikettava
rutiineista -> tehdään virhe jossakin.
5) Tarjoushintalaput on tulostettu etukäteen ja pistetään hyllyyn ohjeen
mukaisesti, mutta jostain syystä tarjousta ei ole syötetty
kassajärjestelmään.
6) Tarjoushintalaput on tulostettu etukäteen ja pistetään hyllyyn ohjeen
mukaisesti, mutta kassajärjestelmään on syötetty väärä tieto hinnan
voimassaoloajasta.
7) Tarjoushintalappu unohdetaan poistaa hyllystä tarjouksen päätyttyä.
Virheitä sattuu. Kaikki virheet eivät ole huijausyrityksiä.
Jussi Salo
Niilo Siljamo kirjoitti viestissä <874rp6h...@xenon.fmi.fi>...
>yksinkertaistettuna jotenkin näin:
>1) Kauppias antaa tiedot tarjouksesta ja sen ajankohdasta.
>2) Osastoilla valmistaudutaan tilaamalla tuotteet, suunnittelemalla
>mainonta ja antamalla ohjeet henkilökunnalle
>3) Kassajärjestelmän hoidosta vastaava alkaa syöttää tietoja
>tarjouksista järjestelmään ehkä jo päiviä etukäteen.
>4) Hintalaput pistetään paikalleen tarjouksen alkamispäivän aamuna
>ennen liikkeen avautumista ja ne poistetaan kaupan sulkeuduttua
>viimeisenä tarjouksen voimassaolopäivänä.
>
>Virheitä voi sattua eri vaiheissa. Tässä esimerkkejä:
>1) Kauppias antaa itse virheellisen tiedon.
>2) Mainoksessa on painovirhe, joka huomataan vasta mainoksen
> ilmestyessä.
>3) Tietoja syötettäessä näppäillään vahingossa väärä päivämäärä.
>4) Tarjouksesta päätetään niin nopeasti, että on poikettava
> rutiineista -> tehdään virhe jossakin.
>5) Tarjoushintalaput on tulostettu etukäteen ja pistetään hyllyyn ohjeen
> mukaisesti, mutta jostain syystä tarjousta ei ole syötetty
> kassajärjestelmään.
>6) Tarjoushintalaput on tulostettu etukäteen ja pistetään hyllyyn ohjeen
> mukaisesti, mutta kassajärjestelmään on syötetty väärä tieto hinnan
> voimassaoloajasta.
>7) Tarjoushintalappu unohdetaan poistaa hyllystä tarjouksen päätyttyä.
>
>Virheitä sattuu. Kaikki virheet eivät ole huijausyrityksiä.
Itse kaupassa työssä olleena voin kertoa, että suunnilleen noin se menee,
ihannetapauksessa. Tukkuliike tai kauppias päättää kampanjahinnasta, ja
kampanjahinta syötetään jopa viikkoja aikaisemmin kassajärjestelmään.
Hyllynreunalaput tulostetaan joko silloin tai vasta tarjouksen alkaessa.
Ainakin Keskon systeemissä ne tulostuvat ihan samasta ohjelmasta mikä
pyörittää koko kassajärjestelmää. Hinnan koneelle syöttänyt henkilö on
isommissa kaupoissa useimmiten eri henkilö kuin se, joka hintalaput vie
paikoilleen. Moni asia voi mennä vikaan, riippuu ihan myymälän rutiineista
ja organisaation toimivuudesta miten oikeat hintatiedot siirtyvät
tukkuliikkeeltä kuluttajalle asti. Aika harvinaisia väärän hinnan tapaukset
kuitenkin ovat ottaen huomioon sen, että tavallisessa elintarvikeliikkeessä
erilaisia kampanjoita on menossa useampi kymmenen kerrallaan, ehkä kaksi
kertaa viikossa vaihtuen.
Jussi
Jukka Kohonen
>Ainakin Keskon systeemissä ne tulostuvat ihan samasta ohjelmasta mikä
>pyörittää koko kassajärjestelmää. Hinnan koneelle syöttänyt henkilö on
>isommissa kaupoissa useimmiten eri henkilö kuin se, joka hintalaput vie
>paikoilleen. Moni asia voi mennä vikaan, riippuu ihan myymälän rutiineista
Täsmälleen: riippuu myymälän rutiineista. Jos myymälässä X tapahtuu
hintamerkintöjen virheellisyyksiä selvästi useammin kuin myymälässä Y,
ei homma todellakaan tyhjentävästi selity sanomalla "no virheitähän
aina sattuu", vaan myymälän X *rutiineissa* on ilmeisesti jotain vikaa.
Rutiineja voidaan muuttaa. Jos niitä ei haluta muuttaa, tähän on
myymälän johdolla jotkin motiivit.
Hassua, jos juuri Keskolla asiat ovat periaatteessa niinkin hyvin,
että tarjouslaput tulostuvat juuri sieltä kassajärjestelmästä.
Nimittäin juuri K-kaupoissa törmää erityisen usein virheellisiin
merkintöihin.
Mutta tämähän tietysti johtuu ihan vain sattumasta ja siitä, että
"virheitä aina sattuu". Olisihan toki kerrassaan mahdotonta, että
syynä olisikin esim. muita leväperäisempi suhtautuminen
hintamerkintöihin ja asiakkaiden harhauttamiseen.
Jukka Kohonen
>Eikös Maxilla ollut anno dazumal kampanja, jossa tavaran sai ilmaiseksi jos
>hinta puuttui. Taidettiin haudata hiljaisuudessa sekin.
Haudattiinko? Webbisivullaan sitä kyllä mainostavat:
<http://www.euromaxi.com/takuut_hinta.html>
"Mikäli valitsemassasi tuotteessa on kassalla eri hinta kuin
hyllynreunaetiketissä tai tarjoushintaopasteessa, saat tuotteen
ilmaiseksi."
Jukka Kohonen
>"Outi-Kaisa Ollikainen" <o...@iki.fi> writes:
>>Eikös Maxilla ollut anno dazumal kampanja, jossa tavaran sai ilmaiseksi jos
>>hinta puuttui. Taidettiin haudata hiljaisuudessa sekin.
>
>Haudattiinko? Webbisivullaan sitä kyllä mainostavat:
>
><http://www.euromaxi.com/takuut_hinta.html>
>
>"Mikäli valitsemassasi tuotteessa on kassalla eri hinta kuin
>hyllynreunaetiketissä tai tarjoushintaopasteessa, saat tuotteen
>ilmaiseksi."
Vertailun vuoksi: Esimerkiksi Seston Etujätillä Espoossa ei mitään
tällaista takuuta ole. Abaut joka kerta, kun siellä on käynyt, ja
kuitin on tarkastanut, on sieltä löytynyt jokin virhe, tyypillisesti
puuttuva tarjoushinta.
Menemällä takaisin kassalle tai neuvontapisteeseen on toki saanut
väärin veloitetun summan takaisin, mutta pitkän päälle tuo alkaa
ns. vituttaa: kauppa jatkuvasti myy väärällä hinnalla, ja vain osa
asiakkaista huomaa virheen. Kun kaupalle ei synny näidenkään kohdalla
isompaa tappiota virheen korjaamisesta (ei esim. joudu antamaan
tuotetta ilmaiseksi), kaupalla ei kai ole isoa välitöntä motiivia
vähentää virheitä. Asiakas, joka jaksaa joka kerta tutkia kuitin
suurennuslasilla, saa "palkkioksi" tuotteet edes sillä oikealla
hinnalla, mutta ei mitään hyvitystä virheestä.
Hintatakuu antaa edes jonkinlaisen sanktion virheestä kaupalle, ja
samoin jotenkin palkitsee asiakasta siitä vaivasta, että tämä on
virheen havainnut ja ilmoittanut.
Lopullisesti muuten hyydyin kyseisen Seston toimintaan, kun erään
kerran löivät kuittiin ylimääräiset kaksi palautuskoria 14 mk/kpl
(ostoksiin ei kuulunut mitään korissa olevaa, olikohan edes yhtään
pulloa). Kun huomautin asiasta neuvontapisteessä, totesivat vain
tyynesti "joo, se on semmonen pikakoodi". Rahat sentään tulivat
takaisin.
Näppärää kuppausta. Tuon tapauksen jälkeen saavat keskittyä kuppaamaan
muita asiakkaita, itse menen muualle.
Pasi Pikkupeura
On 11 Oct 2001, Jukka Kohonen wrote:
> Olisihan toki kerrassaan mahdotonta, että syynä olisikin esim.
> muita leväperäisempi suhtautuminen hintamerkintöihin ja asiakkaiden
> harhauttamiseen.
Jos yhdessä kaupassa on säännönmukaisesti muita liikkeitä
enemmän virheitä hintatiedoissa, niin onhan siellä silloin
jotain vialla. Tietenkin.
Vaikka kauppiaan tarkoitus olisi hyvä, niin silti ei voida
eliminoida kaikkia virheitä. Leväperäisen suhtautumisen
takana ei välttämättä ole tietoinen asiakkaiden harhautus,
vaan ehkäpä työntekijöiden alhainen työmoraali.
Motivoitunut työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin ja tekee
vähemmän virheitä. Jos työ ei palkitse, töitä on liikaa,
tai työpaikalla on kehno ilmapiiri, niin virheitä kasautuu.
Syy virheisiin ei aina ole aukko käytetyssä systeemissä.
Tarkkailepa seuraavalla kerralla myyjän reaktioita tehdessäsi
huomautuksen väärästä hinnasta. Motivoitunut työntekijä
pyytää kohteliaasti anteeksi, tarkistaa oikean hinnan, tekee
korjauksen ja toivottaa vielä hyvää päivänjatkoa. Voi tietenkin
olla, että liikkeissä joissa työntekijät viihtyvät ja jaksavat
olla ystävällisä virheitä ei synny alkuunkaan.
Jukka Kohonen
>Tarkkailepa seuraavalla kerralla myyjän reaktioita tehdessäsi
>huomautuksen väärästä hinnasta. Motivoitunut työntekijä
>pyytää kohteliaasti anteeksi, tarkistaa oikean hinnan, tekee
>korjauksen ja toivottaa vielä hyvää päivänjatkoa.
Hih:
Kävin Karjaan K-marketissa (yllätys: K loistaa taas hintamerkinnöillään).
Pakastealtaassa oli poronkäristysköntti, jossa komeasti kilohintana
49,90 EUR <== tuossa kohtaa oli siis komea euron merkki.
Samoin kokonaishinta oli merkitty euroina (ei markkahintaa).
Kävin kysymässä lihatiskillä, onko liha todella noin kallista (noin
300 mk/kg). Lihatiskin poju sanoi: "Ei, se maksaa 49,90 markkaa kilo".
Totesin ystävällisesti, että sittenhän hintalapussa on virhe.
Vastaus: "No joo." Elettäkään virheen korjaamiseen ei näkynyt.
Mahtoikohan olla motivoitunut myyjä ;-)
Jukka Kivimäenpää
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:9q3o0q$3or$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> "Outi-Kaisa Ollikainen" <o...@iki.fi> writes:
> >Eikös Maxilla ollut anno dazumal kampanja, jossa tavaran sai ilmaiseksi
jos
> >hinta puuttui. Taidettiin haudata hiljaisuudessa sekin.
>
> Haudattiinko? Webbisivullaan sitä kyllä mainostavat:
>
> <http://www.euromaxi.com/takuut_hinta.html>
>
> "Mikäli valitsemassasi tuotteessa on kassalla eri hinta kuin
> hyllynreunaetiketissä tai tarjoushintaopasteessa, saat tuotteen
> ilmaiseksi."
>
Kuopion Euromarketista. Näen tuon takuun molemminpuolisena hyvänä, siis
kauppiaalle ja asiakkaalle. Sillä samalla hetkellä kun ensimmäinen asiakas
ilmaisen tuotteen toivossa valittaa asiakaspalvelutiskillä väärästä hinnasta
kassajärjestelmässä tulee tuo vika korjattua. Tällaisessa tilanteessa
asiakkaalle jää positiivisempi kuva kaupasta ja kauppias välttyy enemmiltä
valituksilta.
Jukka
Ville-Matti Kiili
> Pakastealtaassa oli poronkäristysköntti, jossa komeasti kilohintana
> 49,90 EUR <== tuossa kohtaa oli siis komea euron merkki.
> Samoin kokonaishinta oli merkitty euroina (ei markkahintaa).
> Kävin kysymässä lihatiskillä, onko liha todella noin kallista (noin
> 300 mk/kg). Lihatiskin poju sanoi: "Ei, se maksaa 49,90 markkaa kilo".
> Totesin ystävällisesti, että sittenhän hintalapussa on virhe.
> Vastaus: "No joo." Elettäkään virheen korjaamiseen ei näkynyt.
Taannoin kävin Espoon Leppävaaran Alepassa. Punnitsin joitakin hedelmiä,
ja vaa'an antamassa hintalapussa summa oli selkeästi markkasuuruusluokkaa
mutta euromerkkihän siinä oli. Sanoin vähän matkan päässä olevalle
myyjälle, että "tässähän on euromerkki vaikka hinnan perusteella pitäisi
kai olla markkoja?" Myyjä siihen vastasi, että "niinhän siinä on."
Jotenkin myyjän vastaus oli niin lopulliseen sävyyn sanottu, että en edes
viitsinyt kysyä että pitäisikös asialle tehdä jotain.
--
Poista sähköpostiosoitteestani kalkkikuorinen osuus niin tulee viesti
perille.
Timo Lehtovirta
Olen käyttänyt työkseni muutamaa erilaista systeemiä ja kaikissa hinta
muutetaan tuoterekisteriin tms. jonka hinnat sitten näkyvät yhtälailla
tarra/lapputulostuksessa ja kassoilla. Vieläpä useissa toimipisteissä...
Hintalappujen tulostus tehdään sitten saadun printin/faxin tjsp
perusteella ja viedään hyllynreunaan. Yleisimmin virhe on kassan päässä
siinä, että hinta on lyöty järjestelmään väärin tai sitten
hyllynreunassa on vanhentunut/väärä lappu esim. menneestä alennuksesta.
Toki monessa järjestelmässä pystyy tulostusvaiheessa muuttamaan hintaa,
mutta siihen ei pitäisi normaalisti olla tarvetta
Anne-ly
> Tuosta kämmistä nyt senverran, että mahdollisesti viivakoodin
> lukija ei ole toiminut ja se on täytynyt näpytellä käsin.
en voi käsittää, miksi Suomessa yhä käytetään ja jopa
asennetaankin aivan uusille kassoille noita varhais-antiikin-ajan
viivakoodin-lukijoita, joille koodia pitää oikein "tarjota"
oikeassa asennossa ... oikeassa paikassa ... oikealla nopeudella
... oikeaan suuntaan ... rypistymättömänä ... jne... joka on
nykyaikana täysin käsittämätöntä pelleilyä ... ja sitten vielä on
joka kymmenes koodi lopulta näpyteltävä vielä käsin, kun
kassahenkilö on ensin yrittänyt syöttää sitä näille ääliö-koneille
jos millaisessa asennossa ... joskus jopa päällään seistenkin
USA:ssa kassojen koodinlukijat lukevat koodin aina - ja oikein,
kunhan myytävän tuotteen vain jollain tavoin huitaisee laitteen
ohitse ... vaikka se koodi olisi kokonaan paketin toisella puolella ...
On se vain taas niin ... uskomatonta ... kuinka kaukana
elektroniikan historiassa me rassukat täällä Suomessa
yhä elämmekään ... muka hyvinkin "edistyneinä" ... Pyh ...!
Anne-ly
Anne-ly
> elektroniikan historiassa me rassukat täällä Suomessa
> yhä elämmekään ...
Tulisiko kauppojen kassahenkilöiden työ liian nopeaksi ja helpoksi,
jos tämänkin takapajula-maan kaikki viivakoodinlukijat lopultakin
saatettaisiin edes jonnekin ... jo 10 vuotta sitten vallinneen tekniikan
"nykyaikaan" ... ?
.. jolloin suomalaiset kassat ehtisivät panemaan kaikki ostoksemme
ympäristö-ystävällisiin muovikasseihinkin, kuten kassat USA:ssa
(... ja Engalnnissa ... ja kaikkialla muualla - teknisissä länsimaissa ...)
... ja kantamaan ne vielä parkkipaikoille - asiakkaan autoon saakka ...
... kysynpähän vain ...
tuota jatkuvaa kassoilla pulaamista kauhiast' ihmetellen ... Anne-ly
Pasi Pikkupeura
> USA:ssa kassojen koodinlukijat lukevat koodin aina - ja oikein,
> kunhan myytävän tuotteen vain jollain tavoin huitaisee laitteen
> ohitse
No jo, onpas se, hienoa, ihan kuin elokuvissa... :)
...
Sellainen tässä mieleen, että ehkäpä tekniikkaan luotetaan jo
liikaakin? Jos jostain syystä syteemi ei toimikaan, niin ollaan
kuseksessa. Mitenkäs myydään, jos tulee sähkökatkos, kassan
hintasysteemi menee sekaisin tai kortinlukijaan lentää
kärpänen. Normaalienkin virhetilanteiden korjaaminen kestää
luvattoman kauan... 'mikäs se koodi nyt olikaan...?'
Anne-ly
> No jo, onpas se, hienoa, ihan kuin elokuvissa... :)
todellista tekniikkaa täällä takapajulassa näkee todellakin vain
amerikkalaisissa elokuvissa ...
> Sellainen tässä mieleen, että ehkäpä tekniikkaan luotetaan jo
> liikaakin? Jos jostain syystä syteemi ei toimikaan, niin ollaan
> kuseksessa. Mitenkäs myydään, jos tulee sähkökatkos, kassan
> hintasysteemi menee sekaisin tai kortinlukijaan lentää kärpänen.
Eikä auta yhtään, vaikka koodinlukija olisikin peräisin jostain
K-Mart:in kirpputorilta ... viime vuosituhannen puolelta ... ... eihän ?
Mikä Suomessa oikein mättää ... kun antiikkia myydään
kauppiaillekin uutena? Tosi tyhmiä kauppias-ostajia ... vai ?
Kun ensin kerää nopeasti itsepalvelumyymälässä kärrynsä täyteen tavaraa
noin 5:ssä minuutissa, niin sitten saakin venttailla kassalle vähintään
30 minuuttia ja vaikka juopotella jonossa, sillä aikaa kun jokaisen
asiakkaan
kohdalla tyhmää viivakoodinlukijaa yritetään suostutella lukemaan ...
kääntelemällä päivittäistuotteita sen nenän edessä ... ylös ... alas ...
sivulle ... eteenpäin ... taaksepäin ... nurinpäin ... hitaasti ...
nopeasti ...
perhanan pelleilyä ... kiireisten asiakkaiden ajankäytön kustannuksella!
Anne-ly
JiiHoo
tälläista...
>
> USA:ssa kassojen koodinlukijat lukevat koodin aina - ja oikein,
> kunhan myytävän tuotteen vain jollain tavoin huitaisee laitteen
> ohitse ... vaikka se koodi olisi kokonaan paketin toisella puolella ...
Itse tiedän, että ainakin Kespron tukun laitteet ovat aivan uusia. Tai
siis eivät ole mitään antiikkia, koska ne viivakoodin lukijat vaihtuivat
langattomiin malleihin jokin aika sitten. Siitä huolimatta lähes joka
kerta käydessäni ostamassa kärryt täyteen tavaraa, löytyy tuote joka ei
tunnistu viivakoodinlukijalla.
Mahtaiskohan jollakin olla tietoa USAn viivakoodinlukijoista käytännössä?
Sen tiedän, että aika monella firmalla on USA-mallit erikseen (mm. TECin
kassakoneet, Nokian kännykät). Sinne kun ei voi viedä yhtä huonoa tavaraa
kuin muualle maailmalle. Mutta ei sen luulis vaikuttavan mihinkään
viivakoodinlukemiseen.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Anne-ly
> Mahtaiskohan jollakin olla tietoa USAn viivakoodinlukijoista käytännössä?
> Sen tiedän, että aika monella firmalla on USA-mallit erikseen (mm. TECin
> kassakoneet, Nokian kännykät). Sinne kun ei voi viedä yhtä huonoa tavaraa
> kuin muualle maailmalle. Mutta ei sen luulis vaikuttavan mihinkään
> viivakoodinlukemiseen.
en älynnyt kysymällä perehtyä USA:n viivakoodinlukijoiden tekniikkaan
... koska tuotteiden hintakoodin luenta ei todellakaan ole oma ongelmani ...
mutta tiedon täytyy ilmeisesti välittyä koodista jotensakin samalla tavoin
kuin varkauden-estoporteissa ... "eetterin" kautta ... koska kassaneidin ei
todellakaan tarvitse noille luenta-laitteille koskaan "sormella osoittaa"
mitään koodia, vaan riittää että tuotteen huitaisee vain jotenkin menemään
... sen koneen ohi
se minua vain kovasti ihmetyttää ... että mainittu tekniikka ole vieläkään
onnistunut rantautumaan tänne "suuren rapakon" tälle puolelle, vaikka
kyseiset "ihme?"-vekottimet ovat ainakin jo yli kymmenen (10) vuotta
vanhaa tekniikkaa ... USA:ssa
mikä oikein mättää ... ? ... huippu-tekniikan vientikielto Suomeen ... vai ?
Anne-ly
Pasi Pikkupeura
> mutta tiedon täytyy ilmeisesti välittyä koodista jotensakin
> ... huippu-tekniikan vientikielto Suomeen ... vai ?
Kustannussyistä? Joka tuotteessa on automaattisesti jo
tuotepakkauksessa se viivakoodi. Viivakoodin lisääminen
pakkaukseen ei aiheuta pienimpiäkään lisäkustannuksia.
Miten Amerikan ihmesysteemi toimii itsepunnittavien
hevi-tuotteiden kanssa?
Anne-ly
> Miten Amerikan ihmesysteemi toimii itsepunnittavien
> hevi-tuotteiden kanssa?
USA:ssa EI "itse"punnita ... vaan ...
ruokakaupoissa käy ilmeisesti sen verran lievään epärehellisyyteen
taipuvaisia neekereitä? ja muita hörhöjä, että kaikki puntarit ovat
kassalla ja kassahenkilö punnitsee hevi:t puolestasi ja pakkaa ne
(useimmiten itse toivomaasi muovi)kassiin kotiinkuljetettaviksi.
Voit myös valita paperikassin, jonka tuotanto ... tuhoaa sademetsät
Kantamista helpottavia kasseja saa kassalta niin monta kuin vain
haluaa ... ja vieläpä ihan ilmaiseksi. Jos joku ääliö kauppias yrittäisi
rahastaa niistä 20 centtiä kappaleelta, niin hän saisi kyllä sulkea
kauppansa jo seuraavalla viikolla ... asiakkaiden katoamisen vuoksi
Eivät ihan kaikki asiat USA:ssakaan ole "maailman" parhaiten
järjestettyjä. Mutta meidän ei tietenkään kannata yrittää apinoida
tänne USA:n epäkohtia, vaan tietenkin vain ne edistykselliset juitsut.
Melkein kaikki kuluttajat maksavat USA:ssa yhä vain antiikkisilla
käyttöshekeillä ... joka on TÄYSIN älytöntä raaputtelua ja ajan
haaskuuta.
Tuohon on tietenkin omat syynsä ... maahan päästetyt rättipää-rosvot
ja Agfanistanista salakuljetettujen huumeiden käyttäjät vaanivat joka
kadunkulmalla hyökätäkseen kaikkien niiden kimppuun, joilla
kuvittelevat olevan enemmän kuin 20 dollarin verran käteistä rahaa.
Suomessahan tuollaiset shekki-idioottimaisuudet lopetettiin kohta
alkuunsa (Luojan kiitos !) ... 1970 luvulla, jolloin pankit yrittivät
aluksi sponsoroida käyttöshekkien maihinnousua tännekin.
Onneksi meillä ei ole enää kuin "shekkitili"-nimike yrityksillä
jonkinlaisena rudimenttina jäljellä tuon aikaisesta järjettömyydestä
Anne-ly
JiiHoo
tälläista...
>
> Suomessahan tuollaiset shekki-idioottimaisuudet lopetettiin kohta
> alkuunsa (Luojan kiitos !) ... 1970 luvulla, jolloin pankit yrittivät
> aluksi sponsoroida käyttöshekkien maihinnousua tännekin.
Kyllähän autokaupoissa tuo tapa taitaa olla edelleenkin. Ensin otetaan
lainaa sellainen parisataatuhatta ja pankki raapustaa summaa vastaavan
shekin. Sitten shekki kourassa marssitaan autokauppaan. Ei voi kuin
ihmetellä tuota aataminaikuista systeemiä. Eikö sitä rahaa voi siirrellä
sähköisesti tililtä toiselle?
Pasi Pikkupeura
>shekin. Sitten shekki kourassa marssitaan autokauppaan. Ei voi kuin
>ihmetellä tuota aataminaikuista systeemiä. Eikö sitä rahaa voi siirrellä
>sähköisesti tililtä toiselle?
Jos ei jaksa viimeiseen saakka juosta halvimman koron perässä
tai saa muuten hyvän diilin, niin autoraihoitus toimii aika
näppärästi: valitaan auto, myyjä soittaa luottokelpoisuudeen
rahoitusyhtiöstä, nimet papereihin, maksetaan käteismaksu ja
sitten jo vaihdetaankin avaimia. Näin ainakin A1-autoraihoitus
pienehköllä rahoituksella.
Anne-ly
> Kyllähän autokaupoissa tuo tapa taitaa olla edelleenkin. Ensin otetaan
> lainaa sellainen parisataatuhatta ja pankki raapustaa summaa vastaavan
> shekin. Sitten shekki kourassa marssitaan autokauppaan. Ei voi kuin
> ihmetellä tuota aataminaikuista systeemiä. Eikö sitä rahaa voi siirrellä
> sähköisesti tililtä toiselle?
Silloin on kyse ihan eri asiasta ... PANKKIshekistä
(jonka voi kuvitella vastaavan vaikkapa matkashekkiä)
eikä kuluttaja-rassukan oman tilin käyttöshekeistä,
joita USA:ssa raapustellaan päivittäin ihan joka lähtöön ...
Suomessa ovat sentään käytössä esim. VISA, MasterCard,
DinnersClub ja Pankkikortti ... joita USA:laiset ihan vierastavat
USA:ssa ei muuten makseta koskaan niin isoja ostoksia
kuin autoja tai asuntoja, vaan ne hankitaan sikäläisen
tavan mukaan aina jonkinlaisiksi käyttöoikeus-hyödykkeiksi
(rahanmeno hankintahetkellä ja sitten jatkossa vastannee
parhaiten suomalaista asumisoikeus-asuntoa ja liisattua autoa)
Ja kun tavara sitten lopulta on täysin sökö ja loppuun käytetty,
niin velkaa siitä on vielä jäljellä pankille ... ja paljon
Anne-ly
Pete
>
>mutta tiedon täytyy ilmeisesti välittyä koodista jotensakin samalla tavoin
>kuin varkauden-estoporteissa ... "eetterin" kautta ... koska kassaneidin ei
Tämä edellyttäisi, että hintalapussa on jotakin muuta kuin pahvinen ean-rivi.
Onnistuu vaatekaupassa mutta monissa tavaroissa on koodi painettuna pakettiin.
Koodien lukemishäiriöt ovat minusta äärettömän pieni viivästys verrattuna
kassajonon todellisiin hidasteisiin. Näitä ovat:
- ihmiset, jotka kävelevät pakkaamaan tavaroitaan ja havahtuvat vasta, kun
kassaneiti sanoo loppusumman. Sitten he kävelevät neidin luo, alkavat kaivaa
lompakkoa taskusta tai kassista, josta sitten etsivät korttinsa tai alkavat
laskea pikkurahoja. Korttia ei tietenkään voi jättää kassaneidin eteen ennen
pakkaamiseen ryhtymistä. Vähintään joka kolmannella kerralla kassajonossa sattuu
eteen tyyppi, joka vielä loppusumman kuultuaankin haluaa laittaa pari viimeistä
tavaraa kassiin. Muut odottavat ja jono seisoo.
- osa ihmisistä ei pakkaa tavaroita, mutta ei myöskään ymmärrä ottaa lompakkoa
esille ennen kuin kuulee loppusumman (se on tosiaankin positiivinen luku, pakko
kaivaa rahat esiin!). Liikaa vaadittua on ajatella, että lompakon voisi ottaa
esiin ja sen lisäksi kaivaa sieltä sopivan setelin valmiiksi.
Ostosten pakkaajia on muuten USA:ssa siksi, että siellä saa porukkaa töihin
jollain $2 tuntipalkalla. Tämäkin tietysti siirtyy hintoihin, joten itse
pakkaisin tavarani joka tapauksessa itse.
Muovikasseista vielä: olivat Suomessa ennen ilmaisia, mutta mm. marja-aikaan
ihmiset hakivat näitä kaupasta selkä vääränä. Väärinkäytön vuoksi tulivat
maksullisiksi. Hyvä asia sinänsä - turhan ja luontoa kuormittavan kulutuksen
vuoksi voisivat maksaa vaikka 10 mk kappale, että ihmiset oppisivat pitämään
kauppakassia mukanaan.
Pete
Jani Miettinen
> Koodien lukemishäiriöt ovat minusta äärettömän pieni viivästys
> verrattuna kassajonon todellisiin hidasteisiin. Näitä ovat:
Yksi kokemus, joka on eräänlainen alansa ennätys:
(lienee aiheellista mainita, että aina kun käytän sanaa "hitaasti",
kyseessä _on_ hidas toiminta, jonka aikana pyyhitään hikeä otsalta
vähintään kerran)
Edessäni jonossa oli n. viisikymppinen naishenkilö. Hänellä oli
korissa muutama tavara, jotka hän laittoi hihnalle yksitellen
hitaasti - ja tietysti vasta kun edellinen asiakas oli jo maksanut
tavaransa ja alkoi pakata niitä, ja kassaneiti alkoi jo ihmetellä,
mitä tämä odottelee.
Kun kaikki ostokset oli lyöty kassaan, tämä nainen asetti korinsa
hitaasti koripinoon, ja siirtyi kassalle. Tässä vaiheessa aloin
lastata omia ostoksiani hihnalle, joten paluuta ei enää pahemmin
ollut.
Kun kassaneiti sanoi ostosten loppusumman, nainen alkoi kaivaa
käsilaukustaan lompakkoa - jota ei tietenkään löytynyt heti. Piti
ottaa pois käsineet, papereita, vaikka mitä. Kun lompakko sitten
löytyi, hän laski kassin maahan, huokasi ja kurkkasi sinne. Sitten
hän kysyi uudelleen loppusummaa. Hän kurkkasi uudestaan lompakkoonsa
ja mietti hetkisen. Toisenkin. Sitten hän sanoi, että hän käy
nostamassa rahaa automaatista. Ja laittoi lompakkonsa, käsineensä,
paperinsa ja vaikka mitä takaisin laukkuun. Ja sanoi uudelleen, että
käy nostamassa rahaa. Otto-piste oli onneksi n. kolmen metrin päässä,
mutta kulman takana. Hänen matkansa sinne kulmallekin tuntui kestävän
ikuisuuden.
Kului jälleen hetki. Toinenkin. Kassaneiti ihmetteli. Minä
ihmettelin. Takanani jonossa ihmeteltiin. Kului itse asiassa pari-
kolme minuuttia. Jälleen ihmeteltiin. Kaikki ihmettelivät! Kassaneiti
sitten rikkoi hiljaisuuden ja kysyi, voisinko minä käydä kurkkaamasa,
onko tuo asiakas edelleen automaatilla, hän kun ei oikein voi siitä
lähteä.
Minä kurkkasin. Tämä asiakas oli laittamassa lompakkoaan,
käsineitään, papereitaan ja vaikka mitä taas laukkuunsa.
Palasin kassalle ja totesin, että homma näyttäisi olevan kaikesta
huolimatta hoidossa ja että kyllä tämä asiakas sieltä kohta tulisi.
Vaan eipä tullutkaan heti. Meni vielä puolisen minuuttia.
Sen jälkeen hän alkoi taas etsiä lompakkoaan laukusta, kaiveli
käsineensä, paperinsa ja vaikka mitä sieltä. Sitten tiedusteltiin
loppusummaa. Nainen alkoi kaivaa seteleitä lompakostaan yksitellen.
Seuraavaksi kolikoita - yksitellen. "Riittääkö?" Lisää kolikoita.
"Joko?". Vielä muutama kolikko. Selvä.
Kuitti lompakkoon. Sen jälkeen lompakko, käsineet, paperit ja vaikka
mitä käsilaukkuun. Yksitellen ja hitaasti. Sen jälkeen oli minun
vuoroni.
--
Pieni nyyssisanakirja, osa 1
aivotoiminta: kyky kirjoittaa sellaisia mielipiteitä, joita
havaitsijakin kirjoittaisi
Junnu Kangas
> Koodien lukemishäiriöt ovat minusta äärettömän pieni
> viivästys verrattuna kassajonon todellisiin hidasteisiin.
Joo, omat kokemukseni kassan molemmilta puolilta ovat varsin
yhteneväiset näkemyksesi kanssa. Asiakkaan toiminta, lähinnä
maksamisen hitaus, on merkittävin hidastava tekijä kassatoiminnassa.
No, tietenkään maksavan asiakkaan ei ole pakko antautua kauppiaan
toiminnan tehostamispyrkimysten välineeksi, mutta äärimmäisen
epäkohteliastahan tarpeeton hidastelu on samassa jonossa jäljessä
tulevia muita asiakkaita kohtaan. Ja tietysti, jos kauppias haluaa
pitää jonot inhimillisen mittaisina, joutuu hän palkkaamaan enemmän
kassatyöntekijöitä kuin joutuisi silloin, kun jonot vetäisivät
tehokkaasti ja tästä aiheutuva kustannus siirtyy kyllä hintoihin.
> Ostosten pakkaajia on muuten USA:ssa siksi, että
> siellä saa porukkaa töihin jollain $2 tuntipalkalla.
Käsittääkseni USA:ssa on lakisääteinen minimipalkka, joka on luokkaa 5
dollaria/tunti eli ainakin tuota lakia rikotaan, mikäli sanomasi pitää
paikkaansa.
> Tämäkin tietysti siirtyy hintoihin, joten itse pakkaisin
> tavarani joka tapauksessa itse.
Tämä siirtyminen ei ole aivan suoraviivaista. Ainakin omien
rajoitettujen kokemuksieni mukaan pakkaajan avulla kassanopeutta
saadaan nostettua ruuhkissa merkittävästi. Parhaimmillaan kassan läpi
menee jopa 45-50% enemmän asiakkaita tunnissa kuin ilman pakkaajaa eli
pakkaajan olemassaolo vähentää jonkin verran kassahenkilöstön ja myös
kassainvestointien tarvetta. Pakkaajasta aiheutuneiden kulujen ei siis
tarvitse välttämättä siirtyä täysimääräisenä hintoihin.
Johanna Närväinen
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:9qcsv0$abb$1...@news.kolumbus.fi...
> Silloin on kyse ihan eri asiasta ... PANKKIshekistä
> (jonka voi kuvitella vastaavan vaikkapa matkashekkiä)
> eikä kuluttaja-rassukan oman tilin käyttöshekeistä,
> joita USA:ssa raapustellaan päivittäin ihan joka lähtöön ...
Ja eivät millään ymmärrä, että joillekin shekeistä voi olla kuluja.
Ulkomaalaisen shekin lunastus Suomessa maksaa monta kymppiä.
> Suomessa ovat sentään käytössä esim. VISA, MasterCard,
> DinnersClub ja Pankkikortti ... joita USA:laiset ihan vierastavat
Höpsis. Vakiokysymys kassahenkilöltä on "credit or debit" ja useimmat
maksavat sillä pankkikorttipuolella. Näin itärannikolla, jossain
keskilännessä voi olla kehittymättömämpää. Visa tai muu luottokortti
on USAssa jonkinlainen välttämättömyys, hotellien varaaminen, auton
vuokraaminen jne. on aika hankalaa ilman korttia.
Kassojen toiminnasta: Se viivakoodin lukija on upotettu lasilevyn alle
kassan pöytään. Lukeva pinta on kai isompi, jolloin koodia ei tarvitse
sihdata niin tarkasti. Kassoilla kyllä kestää ja kestää, varsinkin jos
sama kassahenkilö (usein hyyyvin hitaita ja tympeitä...) pakkaa
tavarat niihin ziljoonaan huonolaatuiseen muovipussiin, joita täytyy
painaville tavaroille laittaa useita päällekäin. Lisäksi kortin
tunnistaminen vie joskus useita kymmeniä sekunteja.
Minusta ainoa positiivinen asia jenkkilän ruokakaupoista on
henkilökunnan määrä. Ja kun sitä tehotonta puuhailua katselee,
ymmärtää miksi on pakko pitää niin paljon väkeä pyörimässä.
Kokemukseni ovat lähinnä Superfresh- ja Giant-ketjuista. Joissain
paremman kansan kaupoissa voi olla erilaista.
Jukka Kohonen
>Tämä siirtyminen ei ole aivan suoraviivaista. Ainakin omien
>rajoitettujen kokemuksieni mukaan pakkaajan avulla kassanopeutta
>saadaan nostettua ruuhkissa merkittävästi. Parhaimmillaan kassan läpi
Jos noin todella on kokemustesi mukaan, niin ei kai sitä sovi epäillä,
mutta olen yllättynyt. Mistä tämä nopeutuminen tulee?
Oletetaan, että ilman pakkaajaa kassa toimii kunkin asiakkaan osalta
seuraavasti (tyypillinen käytäntö suomalaisissa marketeissa) :
1. Asiakas latoo tavarat hihnalle. Tämän voi aloittaa jo silloin,
kun edellisen asiakkaan kassatapahtuma on vielä kesken. Muutenkin
tämä kohta ei ole pullonkaula, koska seuraava vaihe on yleensä hitaampi.
2. Kassahenkilö lukee tuotteiden hintoja härvelillä.
Tuotteet valuvat hihnalta keräilylaariin.
3. Kun kaikki tuotteet on luettu, asiakas ja kassahenkilö suorittavat
maksutapahtuman rahalla tai kortilla.
4. Asiakas siirtyy pakkaamaan tavaroitaan keräilylaarista ja seuraavan
asiakkaan tuotteiden luku (kohta 2) voi alkaa.
Pullonkaulana ovat kohdat 2 ja 3. Jos jonossa on asiakkaat A,B,C,D,
niin kassahenkilön toiminta koostuu peräkkäisistä jaksoista
A2,A3,B2,B3,C2,C3,D2,D3.
Vaiheet 1 ja 4 sen sijaan tapahtuvat samanaikaisesti em. vaiheiden 2 ja 3
kanssa, siis rinnakkaisesti.
Jos nyt 4-kohdan tekee asiakkaan sijasta erityinen pakkaaja, miten
ihmeessä se nopeuttaa kassan toimintaa eli vaiheita 2-3?
*
Jos kassan käsittelynopeutta oikeasti halutaan tehostaa, kai pitäisi
kohdistaa toimenpiteet vaiheisiin 2 ja 3, esimerkiksi siten, että jo
ennen kassalle tuloa, tuotteita keräillessään, on asiakas lukenut
tuotteiden hinnat lukulaitteella. Tällöin vaihe 2 jää lähes kokonaan
pois pullonkaulakohdasta, ts. homma eteneekin nyt näin:
A3,B3,C3,D3
Tämä systeemihän on tarjolla mm. joissakin S-marketeissa (esim. Tapiola
ja Kontula).
akar...@kanto.eikiitos.jyu.fi.invalid
: Yksi kokemus, joka on eräänlainen alansa ennätys:
..clip..
(hih!) Jotenkin jäi semmoinen kuva, että kyseessä on muutenkin aika
"hitaalla" käyvä henkilö, elikkäs ns. turha odotella mitään tuon kummempia
suorituksia noin ylipäätään... Se on sitten vain säkää, jos ei joudu enää
ikinä samaan kassajonoon.
--
A.K.Arsniva
http://www.mlab.uiah.fi/~arsniva/myyn_kamaa.html
päivitetty 17.10.01
Laura Kataja
>No, tietenkään maksavan asiakkaan ei ole pakko antautua kauppiaan
>toiminnan tehostamispyrkimysten välineeksi, mutta äärimmäisen
>epäkohteliastahan tarpeeton hidastelu on samassa jonossa jäljessä
>tulevia muita asiakkaita kohtaan. Ja tietysti, jos kauppias haluaa
Tuosta tulee asian sivusta mieleeni se, että olen joskus jonkun etanan
taakse jääneenä ja muutenkin keksinyt hyvän ammatin mahdollisimman
kiukkuiselle ja ilkeälle ihmiselle: pikakassa. Kukaan ei _uskaltaisi_ tulla
liian monen ostoksen kanssa tai hidastella, ja siitä todella pääsisi
nopeasti läpi...
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kisuli miau iki.fi [||] cat! ( ) +++
Junnu Kangas
> "Junnu Kangas" writes:
>>Tämä siirtyminen ei ole aivan suoraviivaista. Ainakin
>>omien rajoitettujen kokemuksieni mukaan pakkaajan
>>avulla kassanopeutta saadaan nostettua ruuhkissa
>>merkittävästi. Parhaimmillaan kassan läpi menee jopa
>>45-50% enemmän asiakkaita tunnissa kuin ilman
>>pakkaajaa - -
>
> Jos noin todella on kokemustesi mukaan, niin ei kai
> sitä sovi epäillä, mutta olen yllättynyt. Mistä tämä
> nopeutuminen tulee?
Kassan läpi kulkeneen asiakasmäärän ja pakkaajan olemassaolon välinen
yhteys todellakin oli hyvin selkeästi todennettavissa raporteista,
mutta selityksen löytämisessä joutuukin sitten käyttämään sigussasi
mainittua menetelmää. Oman subjektiivisen käsitykseni mukaan se tuli
lähinnä siitä, että asiakkaan suorittama osa maksutapahtumasta
nopeutui, kun pakkaaja huolehti ostosten pakkaamisesta.
Teoriassa pakkaajalla ei pitäisi olla osaa eikä arpaa maksutapahtuman
nopeuteen, mutta käytännössä asia näytti toimivan eri tavalla.
Asiakkaalle ei jäänyt ostosten kassaan rekisteröinnin ajaksi muuta
puuhaa kuten pakkausta ja/tai sen suunnittelua, jolloin syntyi pieni
toimeton hetki kassatoiminnan nopeutumisen kannalta optimaaliseen
aikaan ja suurin osa käytti tuon ajan maksutapahtuman valmisteluun.
Ilman pakkaajaa toimittaessa tämä valmistelu l. maksuvälineiden
esiinkaivaminen tapahtui useammassa tapauksessa myöhemmin eli
käytännössä maksutapahtuman valmistelun aloitus asiakkaan puolelta
tapahtui vasta silloin, kun kassahenkilö oli jo tuotteet
rekisteröinyt, ilmoittanut loppusumman ja valmistautunut
vastaanottamaan maksun.
Ilmeisesti myös ihmisillä oli jokin sisäinen tarve tai halu olla
valmis maksun kanssa siinä vaiheessa, kun pakkaaja on saanut
pakkauksen suoritettua ja pukkaa kassien kahvoja asiakasta kohti. Eli
pakkaaja tavallaan loi painetta suoriutua maksamisesta nopeammin.
Vähäisempi merkitys, joskaan ei täysin olematon, oli sillä, että kassa
ei joutunut missään vaiheessa odottamaan edellisten asiakkaiden
suoriutumista pois kaukaloista tai käyttämään aikaansa sen
arviointiin, että mikä kaukaloista on seuraavaksi tyhjä eli mihin
ohjata seuraavan asiakkaan ostokset.
Otto J. Makela
Henkilökohtainen kokemukseni asiasta on että kassahenkilö usein tuntuu
sovittavan työtahtinsa kohdan 2 aloittaessaan siten että edellisen
asiakkaan kohta 4 ennättää tulla valmiiksi, jotteivät eri asiakkaiden
tavarat menisi sekaisin (kun useimmissa kaupoissa noita laareja on
vain kaksi per kassa). Tähän hidastumiseen voisi siis auttaa fifo:n
kasvattaminen (jota onkin joissakin kaupoissa tehty järjestämällä
kolme tavaralaaria per kassa) tai tarjoamalla talon puolesta pakkaajat
(jolloin vaiheet 3 ja 4 voivat tapahtua konkurrentisti).
USA:ssa ihmettelin joskus miten kassoilla oli niin pienet
tavaralaarit, mutta sitten tajusin että homma oli suunniteltu
nimenomaan pakkaajan kanssa toimivaksi.
Kaikki tämäkin on tietysti vankasti mutu-pohjalla.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Jukka Kohonen
>Teoriassa pakkaajalla ei pitäisi olla osaa eikä arpaa maksutapahtuman
>nopeuteen, mutta käytännössä asia näytti toimivan eri tavalla.
>Asiakkaalle ei jäänyt ostosten kassaan rekisteröinnin ajaksi muuta
>puuhaa kuten pakkausta ja/tai sen suunnittelua, jolloin syntyi pieni
>toimeton hetki kassatoiminnan nopeutumisen kannalta optimaaliseen
>aikaan ja suurin osa käytti tuon ajan maksutapahtuman valmisteluun.
>Ilman pakkaajaa toimittaessa tämä valmistelu l. maksuvälineiden
>esiinkaivaminen tapahtui useammassa tapauksessa myöhemmin eli
>käytännössä maksutapahtuman valmistelun aloitus asiakkaan puolelta
>tapahtui vasta silloin, kun kassahenkilö oli jo tuotteet
>rekisteröinyt, ilmoittanut loppusumman ja valmistautunut
>vastaanottamaan maksun.
I see. Eli vaikutus on pääasiassa psykologinen.
Mikäänhän ei nykyisessäkään markettimenetelmässä _estä_ asiakasta
valmistelemasta maksutapahtumaa hyvissä ajoin. Kun kassahenkilö
piippailee ostoksia, asiakkaalla on toimeton hetki, jonka voi aivan
hyvin hyödyntää kaivamalla lompakon esiin jne. Pakkaamisenhan voi
hyvin tehdä myöhemminkin eli maksun jälkeen.
Joukossa on siis suuri määrä tumpeloita, jotka vain seisovat öönä ja
vasta kassahenkilön avattua suunsa havahtuvat yllättävään
tosiseikkaan, että ostoksista pitää -- luoja varjele -- maksaakin; ja
näiden henkilöiden päänsisäiseen kaaokseen kyetään siis erillisellä
pakkaajalla vaikuttamaan positiivisella tavalla. Ensi kuulemalta
yllättävää, mutta tarkemmin ajatellen kyllä aivan uskottavaa.
Eli pakkaajasta ei oikeastaan ole "hyötyä" sikäli, että kyllä
nykyisinkin homma _voisi_ edetä ihan yhtä nopeasti. Pakkaajan hyöty
syntyykin siitä, että hän olemassaolollaan saa asiakkaat käyttäytymään
rationaalisemmin!
Anne-ly
> Visa tai muu luottokortti on USAssa jonkinlainen välttämättömyys,
> hotellien varaaminen, auton vuokraaminen jne. on aika hankalaa
> ilman korttia.
USA:lainen kotiäiti ei bunkkaa öitään hotelleissa ... hm ... tai niin ...
... enhän minä sentään ihan kaikkea tiedä ... ehkä bunkkaakin ...
mutta ei ainakaan silloin käytä ... luottokorttia
Minä olen tarinoinut vain siitä, kuinka amerikkalaiset itse elävät siellä
kaukana kamalassa ameriikassaan - ikiomassa kotikaupungissaan - ja
miten he käyttäytyvät oman suburbaninsa K-Martissa ... enkä mitään
siitä, mitä jotkut satunnaiset matkailijat ja turistit - tai liikemiehet -
tarvitsevat omilla reissuillaan ... USA:ssa
90% USA-laisista ihan "tavallisista" kansalaisista raaputtaa edelleen
mustekynä savuten kymmeniä "pieniä" käyttöshekkejä viikottain ...
maksaakseen jokapäiväisiä kauppa-ostoksiaan ja koteihinsa
postitse saamiaan kulutus-laskuja ...
käteisen rahan nosto pankkiautomaatista omalta tililtäänkin
maksaa siellä 2 taalaa/kerta
on se vain niin kovin ... säälittävää ... !
ja olet nyt jo noin 10 vuotta nyky-ajasta jäljessä, sillä
välttämätön ei luottokortti ole enää USA:ssakaan, vaan
(cold) "Cash is always ... cash" ... as they used to say
sillä
VISA:n provisio kauppiaalta voi USA:ssa olla jopa yli 4 %
suurista luottotappioista? tms. johtuen ... ja jos "kate" on
vain 10-15 % , niin ... business ei välttämättä enää kannata
... ainakaan läheskään niin hyvin kuin käteis-rahastus
tietenski edellyttäen, että käteiskassa on turvattu rosvoilevilta
rättipäiltä, latinoilta ja neekereiltä ... S&W .357 Magnum:illa
VISA ... Anne-ly
Kaj Hallgren
"Jani Miettinen" <Ja...@my-deja.com> wrote in message
news:Xns913D7E604541...@130.133.1.4...
> Pete <nos...@newsranger.com>:
> > Koodien lukemishäiriöt ovat minusta äärettömän pieni viivästys
> > verrattuna kassajonon todellisiin hidasteisiin. Näitä ovat:
>
> Yksi kokemus, joka on eräänlainen alansa ennätys:
>
> (lienee aiheellista mainita, että aina kun käytän sanaa "hitaasti",
> kyseessä _on_ hidas toiminta, jonka aikana pyyhitään hikeä otsalta
> vähintään kerran)
>
> Edessäni jonossa oli n. viisikymppinen naishenkilö. Hänellä oli
> korissa muutama tavara, jotka hän laittoi hihnalle yksitellen
> hitaasti - ja tietysti vasta kun edellinen asiakas oli jo maksanut
> tavaransa ja alkoi pakata niitä, ja kassaneiti alkoi jo ihmetellä,
> mitä tämä odottelee.
Ärsyttää juuri tällaiset ihmiset jotka panttaavat ostoksiaan sylissä eikä
laita niitä hihnalle...
Esimerkki:
Seisot kassajonossa, edessäsi on 2 muuta asiakasta, ensimmäinen jonka
ostoksia jo rekisteröidään, ja toinen pösilö sen takana jolla on muutama
tuote ja pitää niitä sylissä viimeiseen asti... eli vasta silloin kun
edellisen asiakkaat on otettu hihnalta tämä jälkimmäinen "uskaltaa" laittaa
ostoksensa hihnalle. En tiedä mitä hän pelkää, että ostoksen menevät
sekaisin? Ei sitten vissiin ole tajunnut mihin tarkoitukseen nuo välikapulat
on tiskillä...
Jos mua vituttaa ja olen väsynyt, en jaksa huomioida tuollaisia tunaroita,
vaan laitan ihan pokkana ostokseni hihnalle ja ne saavuttavat sitten
kassaneidin (tai miksi ei kassapojan) ennen kun edeltävä on ehtinyt tehdä
mitään...
Ja vielä muovikasseista... en ymmärrä niitä jotka eivät voi ostaa
muovikassin kassalta, vaan sullovat kaikki ostokset ilmaisiin
hedelmäpusseihin... jos kassimaksu on liikaa niin voi aina ottaa oman kassin
mukaan, se säästää luontoakin...
t. Kaide
Jussi
> > Kyllähän autokaupoissa tuo tapa taitaa olla edelleenkin. Ensin otetaan
> > lainaa sellainen parisataatuhatta ja pankki raapustaa summaa vastaavan
> > shekin. Sitten shekki kourassa marssitaan autokauppaan. Ei voi kuin
> > ihmetellä tuota aataminaikuista systeemiä. Eikö sitä rahaa voi siirrellä
> > sähköisesti tililtä toiselle?
>
>
> Silloin on kyse ihan eri asiasta ... PANKKIshekistä
> (jonka voi kuvitella vastaavan vaikkapa matkashekkiä)
> eikä kuluttaja-rassukan oman tilin käyttöshekeistä,
> joita USA:ssa raapustellaan päivittäin ihan joka lähtöön ...
>
> Suomessa ovat sentään käytössä esim. VISA, MasterCard,
> DinnersClub ja Pankkikortti ... joita USA:laiset ihan vierastavat
>
vanhoja sinun tietosi ovat? Nykyään pankkikortti kuuluu
itsestäänselvyytenä normaaleihin pankkitileihin.
>
> USA:ssa ei muuten makseta koskaan niin isoja ostoksia
> kuin autoja tai asuntoja, vaan ne hankitaan sikäläisen
> tavan mukaan aina jonkinlaisiksi käyttöoikeus-hyödykkeiksi
> (rahanmeno hankintahetkellä ja sitten jatkossa vastannee
> parhaiten suomalaista asumisoikeus-asuntoa ja liisattua autoa)
>
> Ja kun tavara sitten lopulta on täysin sökö ja loppuun käytetty,
> niin velkaa siitä on vielä jäljellä pankille ... ja paljon
Onkos tässä sinun vuodatuksessasi mitään muuta järkeä kuin
suunpieksäntä. On totta, että leasingautoja on täällä enemmän kuin
Suomessa, mutta eikös Suomessakin oteta asuntolainaa, häh. JA aika
suuri osa autoista ostetaan täälläkin rahalla, riihikuivalla tai
pankista lainatulla. Ja tuo sinun viimeinen lauseesi ei kai ollut
tarkoitettu tosissaan otettavaksi. Ei edes täkäläinen auto ole loppuun
käytetty lainakauden aikana, eikä talot hajoa kolmessakymmenessä
vuodessa (tästä ei voi olla aivan varma).
>
>
>
> Anne-ly
Jussi
Jussi Paju
>
> Ja vielä muovikasseista... en ymmärrä niitä jotka eivät voi ostaa
> muovikassin kassalta, vaan sullovat kaikki ostokset ilmaisiin
> hedelmäpusseihin... jos kassimaksu on liikaa niin voi aina ottaa oman kassin
> mukaan, se säästää luontoakin...
Jos minä esimerkiksi ostan yhden tai kaksi banaania, mehupurnukan, pari
jugurttipurkkia ja vaikka valmispizzan ruokatunnilla, miksi en laittaisi
niitä kaikkia banaanien pussukkaan jotta ei tarvitsisi kädet vääränään
kantaa ja pelätä milloin joku putoaa kävellessä vain siksi että käsiä ei
ole useampia kuin kaksi?-)
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Junnu Kangas
> Mikäänhän ei nykyisessäkään markettimenetelmässä
> _estä_ asiakasta valmistelemasta maksutapahtumaa
> hyvissä ajoin.
Ei estä. Pakkaajan työskennellessä tämä vain jostain syystä tapahtuu
keskimäärin ripeämmin.
> Joukossa on siis suuri määrä tumpeloita, jotka vain
> seisovat öönä ja vasta kassahenkilön avattua suunsa
> havahtuvat yllättävään tosiseikkaan, että ostoksista pitää
> -- luoja varjele -- maksaakin; ja näiden henkilöiden
> päänsisäiseen kaaokseen kyetään siis erillisellä
> pakkaajalla vaikuttamaan positiivisella tavalla.
Pelkistettynä juuri näin.
Tämänkaltaista tumpelointiahan ei tapahdu pelkästään kaupoissa, vaan
usein esim. baareissa näkee muutaman hengen porukoita, jotka tiskille
saavuttuaan ensin odottavat, että saavat baarimikon pysähtymään
kohdalleen ja sen jälkeen alkavat keskenään miettiä tyyliin "mitähän
mä ottaisin, mitä sä otat". Tuon miettimisen voisi aivan hyvin hoitaa
ilmankin, että se baarimikko pysäytetään sitä pohdiskelua kuuntelemaan
ja samalla estetään häntä palvelemasta niitä asiakkaita, jotka
tietävät, mitä haluavat.
Mikko Peltoniemi
> käteisen rahan nosto pankkiautomaatista omalta tililtäänkin
> maksaa siellä 2 taalaa/kerta
Maksaa vai? Jonkun olisi pitänyt kertoa mun pankille (Bank of America),
kun he eivät veloittaneet mitään omista automaatista nostoista...
No, kuitenkin, Amerikassa pärjää aivan hyvin shekeittä jos haluaa.
Itse asiassa mä huomasin, että heidän internet-pankkipalvelunsa olivat
aikanaan paljon Suomea kehittyneemmät. Ehkä Suomi on nyt saanut kiinni,
en tiedä, kun en ole käyttänyt Suomalaista internet-pankkia aikoihin.
Ja Visan saanti on paljon Suomea helpompaa, ja Visa on kyllä ehdoton
esimerkiksi nettitilauksissa. Ja nettikauppojahan Amerikassa riittää...
Toisaalta tuntuu kyllä siltä, että suomalaiset pankit ovat oppineet
rahastamisen taidon.
Anne-ly
> Ja Visan saanti on paljon Suomea helpompaa, ja Visa on kyllä ehdoton
> esimerkiksi nettitilauksissa. Ja nettikauppojahan Amerikassa riittää...
Helpompaa vai ... miten vaikeaa se sitten Suomessa on ... ?
ei minulla ainakaan ole ollut mitään vaikeuksia ... koskaan
(lähtöoletus = että maksaa kiltisti VISA- ja muut laskunsa)
Vaikka VISA-kortin saanti olisi USA:ssa kuinka helppoa, eivät nuo
patavanhoilliset amerikkalaiset luopuisi rakkaista käyttöshekeistään
... yhtään sen helpommin kuin tuuma-jalka-&-jaardi-mitoistaan tai
pintti-&-gwartti-litroistaan
( ... we are going to metric ... inch by inch ... )
eikä netti-ostohölmöilyyn ole kenelläkään syytä ... sen
enempää USA:ssa kuin Suomessakaan - niin kauan kuin
sähköinen nimikirjoituksen varmentaminen on yhä nykyisissä
"lasten kengissään" ... voi nääs helposti joutua EUvostoliiton
- alunperin Gambiasta karanneiden - NEEkereiden huijaamaksi
Pankeilla on näköjään paljon erilaisia rahastus-käytäntöjä
- niin USA:ssa kuin Suomessakin, mutta ... tuo käyttöshekkien
älytön raapustelu on siitä huolimatta hyvin ... SÄÄLITTÄVÄÄ!
kuin Manulle VISA-illallinen ... Anne-ly
Johanna Närväinen
"Mikko Peltoniemi" <mikk...@hotmail.com> wrote in message
news:3BCE18AA...@hotmail.com...
>
> Ja Visan saanti on paljon Suomea helpompaa, ja Visa on kyllä ehdoton
> esimerkiksi nettitilauksissa. Ja nettikauppojahan Amerikassa
riittää...
Ainakin amerikkalaisille. Seurasin vierestä, kun sveitsiläinen
ystäväni hommasi paikallista Visaa. Sitä, että hänellä oli suositukset
sveitsiläisestä pankista, pitkä (nuhteeton) luottokorttien
käyttöhistoria ja niin edelleen, ei merkinnyt mitään, vaan pitkän
juupas-eipäs -vänkäämisen jälkeen hän sai "aloittelijan kortin", jossa
on pieni luottoraja, isot kk-maksut ja hirmuinen korko. Sitten, kun
kortti on ollut puolisen vuotta, on luottohistoria USAssa rakennettu
ja toinen toistaan parempia korttitarjouksia alkaa sataa sisään ovista
ja ikkunoista. En tiedä onko tuo yleistä, mutta ainakin tässä
tapauksessa prosessi oli aika tuskainen.
Pasi Pikkupeura
>Ja Visan saanti on paljon Suomea helpompaa
Eh? Tilasin pitkän pähkäilyn jälkeen Visakorttini Leonian
verkkopankin kautta. Ei siitä tosiaan mitään vaivaa ollut.
Tarvikohan edes yhteystietoja täyttää, kun pankkiavaimilla
toimi?
Jukka Kivimäenpää
"Johanna Närväinen" <jsil...@uku.fi> kirjoitti viestissä
> > esimerkiksi nettitilauksissa. Ja nettikauppojahan Amerikassa
> riittää...
>
> Ainakin amerikkalaisille. Seurasin vierestä, kun sveitsiläinen
> ystäväni hommasi paikallista Visaa. Sitä, että hänellä oli suositukset
> sveitsiläisestä pankista, pitkä (nuhteeton) luottokorttien
> käyttöhistoria ja niin edelleen, ei merkinnyt mitään, vaan pitkän
> juupas-eipäs -vänkäämisen jälkeen hän sai "aloittelijan kortin", jossa
> on pieni luottoraja, isot kk-maksut ja hirmuinen korko. Sitten, kun
> kortti on ollut puolisen vuotta, on luottohistoria USAssa rakennettu
> ja toinen toistaan parempia korttitarjouksia alkaa sataa sisään ovista
> ja ikkunoista. En tiedä onko tuo yleistä, mutta ainakin tässä
> tapauksessa prosessi oli aika tuskainen.
>
Luottokunnan määrittelemiin epäilyttävien henkilöiden ryhmään. Vaimon siskon
miehelle ei myönnetty Visaa ennenkuin 30-vuotiaana. Perusteluina oli, että
henkilö joka on usein vaihtanut työpaikkaa, eikä ole ollut tarpeeksi kauaa
yhtäjaksoisesti yhdessä työpaikassa ja on vielä lisäksi mies ilman sen
kummempaa koulutusta, kuuluu sellaiseen ryhmään jolle korttia ei myönnetä
ennenkuin 30 vuotiaana. Mitään merkistystä ei ollut sillä, että tulot olivat
olleet varmasti pääsääntöisesti säännöllisiä, eikä luottotiedoissa ollut
mitään huomauttamista ja työsuhteet olivat olleet kunniallisia. Heti kun
maaginen 30v. tuli täyteen kortti myönnettiin välittömästi, ilman sen
kummempia kyselyitä.
Tuota on hauska verrata omaan kortinhankintaan. Opiskelijana, jokseenkin
epämääräisillä tuloilla 28 vuotiaaksi. Tämän jälkeen vuoden verran töissä,
tarvitsin Visaa ulkomaanmatkan vuoksi, pankkiin anomus, ei mitään kyselyitä
ja kortti myönnettiin heti.
Ihmiset jaotellaan välillä melko kummallisin perustein.
Jukka
Ville Saari
> Tämä siirtyminen ei ole aivan suoraviivaista. Ainakin omien
> rajoitettujen kokemuksieni mukaan pakkaajan avulla kassanopeutta
> saadaan nostettua ruuhkissa merkittävästi. Parhaimmillaan kassan läpi
> menee jopa 45-50% enemmän asiakkaita tunnissa kuin ilman pakkaajaa
Siis verrattuna pakkaajattoman kassan vetoon Jenkkilässä vai Suomessa?
Siellähän pakkaajan puutteessa pakkausta ei suinkaan tee asiakas, vaan
kassahenkilö, joten tokihan kassan veto silloin kärsii.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Mika Virtanen
periaatteessa todella suositeltavaa!
Pienellä vilkaisulla kyllä näkee, koska tavarat ovat loppumassa ja voi
tulla takaisin maksamaan. Monesti jonoja aiheuttaa myös sekin, että
ihmiset eivät pakkaa tavaroitaan ripeästi eikä kumpikaan liukuhihnan
päässä olevista karsinoista ole vapaana, vaan kassa joutuu
odotteleemaan niiden vapautumista.
Toinen jonoja aiheuttava tekijä on velaksi ja alennuksella ostavien
järjestämä korttiralli, kun etu-, pankki- ja luottokortteja etsitään,
kysellään ja vingutellaaan vuoronperään. Ja jos tämä vielä sujuisikin
kohtuullisen nopeasti, on kuitin printtaus, henkilöllisyyden
varmentaminen ja allekirjoittaminen yleensä tuskastuttavan hidasta.
Käteiskauppa sujuu tähän verrattuna hetkessä!
Mika
Janne Janhunen
Mika Virtanen wrote:
> Pakkaamaan meno ylipäänsä jo koodiluvun aikana on kuitenkin
> periaatteessa todella suositeltavaa!
Näin on.
> Monesti jonoja aiheuttaa myös sekin, että
> ihmiset eivät pakkaa tavaroitaan ripeästi eikä kumpikaan liukuhihnan
> päässä olevista karsinoista ole vapaana, vaan kassa joutuu
> odotteleemaan niiden vapautumista.
Tämä ei aina ole mielestäni pelkästään asiakkaan ongelma. Joissakin
kaupoissa on alkanut näkyä kolmikarsinaisia pakkauskarsinoita. Pakkaan
ripeästi, mutta en aio ottaa nopeasti poistumisestani jatkossakaan mitään
stressiä tyyliin osa tavaroista kainaloissa, lompakko ja rahat kädessä.
> Toinen jonoja aiheuttava tekijä on velaksi ja alennuksella ostavien
> järjestämä korttiralli, kun etu-, pankki- ja luottokortteja etsitään,
> kysellään ja vingutellaaan vuoronperään.
Ja tämä onkin sitten puhtaasti ketjujen itsensä järjestämä ongelma. Noista
etukorteista taitaa olla lähinnä haittaa kaikille osapuolille.
> Ja jos tämä vielä sujuisikin
> kohtuullisen nopeasti, on kuitin printtaus, henkilöllisyyden
> varmentaminen ja allekirjoittaminen yleensä tuskastuttavan hidasta.
En ymmärrä, miksi alle 300mk:n ostoksia pitää edes signeerata ja
kuvalliset pankkikortit takaisin!
J.
Matti Koskimies
> Pakkaamaan meno ylipäänsä jo koodiluvun aikana on kuitenkin
> periaatteessa todella suositeltavaa!
Minä pidän kiinni oikeudestani pakata juuri sitä vauhtia kuin minusta
parhaalta tuntuu. Minusta kaupan pitää ratkaista jono-ongelmansa
lisäämällä kassoja tms. eikä sillä, että asiakkaat tuntevat
syyllisyyttä takanaan kasvavasta jonosta.
--
--MattiK--
Mikko Peltoniemi
> Eh? Tilasin pitkän pähkäilyn jälkeen Visakorttini Leonian
> verkkopankin kautta. Ei siitä tosiaan mitään vaivaa ollut.
Joo, kyllähän sen saa Suomessa, kunhan on vain "luotettava" asiakas...
Pointtini oli, että Amerikassa Visan saa, vaikka luottotiedot
eivät olisikaan täydellisiä, työhistoria ei olisi täydellinen jne.
Tietenkin, koska pankille siitä tulee suurempi riski, niin se
veloittaa kortista enemmän, mutta asiakas kuitenkin saa kortin.
Anne-ly
> Joo, kyllähän sen saa Suomessa, kunhan on vain "luotettava" asiakas...
> Pointtini oli, että Amerikassa Visan saa, vaikka luottotiedot
> eivät olisikaan täydellisiä, työhistoria ei olisi täydellinen jne.
joo ... toki suomalainen aina VISA-kortin saa ... jopa amerikassakin
ja niin saa moni amerikkalainen ... vaan siitä ei ollut edes kysymys
the issue was: typerä käyttöshekin raapustelun jatkuminen
USA:ssa ... jopa ilman näkyvää syytä
ne ääliöt juovat kahvinkin ... US-gallon:ssa (3.785 litraa) ... Anne-ly
Anne-ly
> Eli pakkaajasta ei oikeastaan ole "hyötyä" sikäli, että kyllä
> nykyisinkin homma _voisi_ edetä ihan yhtä nopeasti.
> Pakkaajan hyöty syntyykin siitä, että hän olemassaolollaan
> saa asiakkaat käyttäytymään rationaalisemmin!
Ei USA:ssa enää mitään "pakkaajia" tarvita ... muulloin kuin vain
joskus ... ruokakauppojen ilta- tai viikonloppuruuhkissa
Kassa latoo kaikki tavarat ILMAISIIN muovikasseihin ihan sitä mukaa
kun ne hihnalta tulevat ... sillä hänellä on runsaasti ylimääräistä aikaa
käytettävissään, koska viivakoodinlukijaa ei tarvitse MAANITELLA
tuntikaupalla kuten meillä ... Suomessa
Anne-ly
Tei Laine
>joo ... toki suomalainen aina VISA-kortin saa ... jopa amerikassakin
>
>ja niin saa moni amerikkalainen ... vaan siitä ei ollut edes kysymys
Ei saa, jos ei ole luottohistoriaa ja sosiaaliturvatunnusta.
Niilo Siljamo
>Seisot kassajonossa, edessäsi on 2 muuta asiakasta, ensimmäinen jonka
>ostoksia jo rekisteröidään, ja toinen pösilö sen takana jolla on muutama
>tuote ja pitää niitä sylissä viimeiseen asti... eli vasta silloin kun
>edellisen asiakkaat on otettu hihnalta tämä jälkimmäinen "uskaltaa" laittaa
>ostoksensa hihnalle. En tiedä mitä hän pelkää, että ostoksen menevät
>sekaisin? Ei sitten vissiin ole tajunnut mihin tarkoitukseen nuo välikapulat
>on tiskillä...
Kerran jonossa seuraava on alkanut mättää tavaroita hihnalle, kun minä
odotin, että hihna siirtyisi eteenpäin sen verran, että voin jatkaa
kärryn tyhjentämistä.
Niilo Siljamo
>Jos minä esimerkiksi ostan yhden tai kaksi banaania, mehupurnukan, pari
>jugurttipurkkia ja vaikka valmispizzan ruokatunnilla, miksi en laittaisi
>niitä kaikkia banaanien pussukkaan jotta ei tarvitsisi kädet vääränään
>kantaa ja pelätä milloin joku putoaa kävellessä vain siksi että käsiä ei
>ole useampia kuin kaksi?-)
Vaikka siksi, että banaanit eivät tarvitse pussia. Kankaisia
ostoskasseja saa halvalla ja ne kestävät vuosia.
Niilo Siljamo
>Tämä siirtyminen ei ole aivan suoraviivaista. Ainakin omien
>rajoitettujen kokemuksieni mukaan pakkaajan avulla kassanopeutta
>saadaan nostettua ruuhkissa merkittävästi.
Nopeutta ehkä, mutta sitten niitä pakkaajia pitää ainakin kouluttaa
sen verran, että täyttävät kassit järkevästi. Ei pakasteita lämpimän
leivän päälle. Pohjalle tavaraa, joka kestää päällä olevien tavaroiden
painon eli ei viilipurkkeja kassin pohjalle. Eli ei toiste sellaisia
pakkaajia kuin oli Citymarketissa erään joulun alla.
Niilo Siljamo
>Pienellä vilkaisulla kyllä näkee, koska tavarat ovat loppumassa ja voi
>tulla takaisin maksamaan. Monesti jonoja aiheuttaa myös sekin, että
>ihmiset eivät pakkaa tavaroitaan ripeästi eikä kumpikaan liukuhihnan
>päässä olevista karsinoista ole vapaana, vaan kassa joutuu
>odotteleemaan niiden vapautumista.
Ei välttämättä toimi noin. Jos on yksin kaupassa, tärkeintä on
tyhjentää kärryt hihnalle mahdollisimman nopeasti tekemättä silti
kassaa häiritseviä kasoja. Kun kärryt ovat tyhjät, ne siirretään
kassan ohi ja aletaan kaivaa sitä lompakkoa kortteineen, jotta ollaan
valmiina ojentamaan kantakortti ostosten loputtua ja maksamaan
ostokset.
>Toinen jonoja aiheuttava tekijä on velaksi ja alennuksella ostavien
>järjestämä korttiralli, kun etu-, pankki- ja luottokortteja etsitään,
>kysellään ja vingutellaaan vuoronperään. Ja jos tämä vielä sujuisikin
>kohtuullisen nopeasti, on kuitin printtaus, henkilöllisyyden
>varmentaminen ja allekirjoittaminen yleensä tuskastuttavan hidasta.
>
>Käteiskauppa sujuu tähän verrattuna hetkessä!
Riippuu vähän. Kortilla maksaa aina tasarahalla. Käteisellä joutuu
joko odottamaan vaihtorahaa tai etsimään kolikoita.
Anne-ly
> Vaikka siksi, että banaanit eivät tarvitse pussia. Kankaisia
> ostoskasseja saa halvalla ja ne kestävät vuosia.
ei ostokset mitään pussia tarvitse ... sillä nehän voi tunkea vaikka
talvipalttoon sivutaskuihin ...
niitä pusseja tarvitaankin vasta kotona ... roskien ulos (pyttyyn)
viemiseen ... ja jopa aivan käsittämättömiä määriä ...
tulee turhan arvokkaaksi hankkia jokaiselle päivittäin
poisheitettävälle jäte-erälle uusi kangas-kassi
YTV ... Anne-ly
Anne-ly
> Siis verrattuna pakkaajattoman kassan vetoon Jenkkilässä vai Suomessa?
> Siellähän pakkaajan puutteessa pakkausta ei suinkaan tee asiakas, vaan
> kassahenkilö, joten tokihan kassan veto silloin kärsii.
... ja kappas vain tuota "suurta ihmettä" , kun ... EI kärsi ...!
(ehkä sen vuoksi, ettei koodinlukijaa tarvitse maanitella ... koko päivää)
vai luulitko ihan vakavissasi, ettei tuolla JENKKI-lässä muka OSATA
koko maailman kaikkein parhaiten näitä ... asiakkaan rahastus-hommia ?
ISO konajkkipullo vetoa, että Jenkkilän K-Mart:in kassa on selvästi
nopeampi kuin Suomalainen KKKK-SuperMarket:in kassa ... ja pakkaa
vielä samalla kaikki ostokset täysin ilmaisiin muovikasseihin - lajitellen
ja nuo aikaisemmat pakkaajat, he nykyään kantavat tavarat
parkkipaikalle ... omaan autoosi asti
se on sitä ns. "palvelua" , jolla USA:ssa ... kilpaillaan
Anne-ly
Jussi Uotila
news:jt9z7.32318$ev2....@www.newsranger.com...
> In article <9qbc64$ab9$1...@news.kolumbus.fi>, Anne-ly says...
> >
> Muovikasseista vielä: olivat Suomessa ennen ilmaisia, mutta mm.
marja-aikaan
> ihmiset hakivat näitä kaupasta selkä vääränä. Väärinkäytön vuoksi tulivat
> maksullisiksi. Hyvä asia sinänsä - turhan ja luontoa kuormittavan
kulutuksen
> vuoksi voisivat maksaa vaikka 10 mk kappale, että ihmiset oppisivat
pitämään
> kauppakassia mukanaan.
Kävin tänään Turun K-Manhattanilla, siellä oli toistaiskesi paras
"muovikassihinta". Myynnissä oli siinä muovikassien vieressä kunnollinen
kangaskassi, 10mk.
Ville Saari
> >Käteiskauppa sujuu tähän verrattuna hetkessä!
>
> Riippuu vähän. Kortilla maksaa aina tasarahalla. Käteisellä joutuu
> joko odottamaan vaihtorahaa tai etsimään kolikoita.
Ei sillä kassalla kauan nokka tuhise, kun se kerää ne vaihtorahat
lokeroistaan - se sentään tekee sitä työkseen! Yleensä tässä
on pullonkaulana kassakoneen kuitinprinttausnopeus.
Ja kolikot ainakin mulla on tapana kaivaa räpylään valmiiksi
sinä aikana, kun kassa höylää ostoksia lukijan ohi. Ja yleensä
ne ehtii vielä järjestää kourassa ohenevaksi pötkyläksi, josta
tasarahan poimiminen on nopeaa.
Euroaikana tuo kyllä hankaloituu, koska kolikkojen koot eivät
enää korreloi arvon kanssa. Kymmensenttinen on viisisenttistä
pienempi ja lörö 50-senttistä pienempi. Ärsyttävää.
Kaija Tuuna
Niilo Siljamo <Niilo....@fmi.fi> kirjoitti
viestissä:87itdcx...@xenon.fmi.fi...
Enää ei taida marketeissa olla pikakassoja, joille
voivat mennä muutaman ostoksen hankkineet. On tosi
turhauttavaa seistä 1-3 kipaleen kanssa sellaisen henkilön
takana, joka mättää kaksi kärryllistä tavaroita kassahihnalle
ja kassahenkilö huhkii pää hiessä.
Kaija
Laura Kataja
>Enää ei taida marketeissa olla pikakassoja, joille
>voivat mennä muutaman ostoksen hankkineet. On tosi
>turhauttavaa seistä 1-3 kipaleen kanssa sellaisen henkilön
>takana, joka mättää kaksi kärryllistä tavaroita kassahihnalle
>ja kassahenkilö huhkii pää hiessä.
Tuota voi sentään yrittää välttää katsomalla hiukan mitä edessä olevilla on
kärryssään. Ja toisinaan jopa klöhnön (vrt. ketjussa aiemmin kuvattu henkilö
joka teki kaiken mahdollisimman h-i-t-a-a-s-t-i) tunnistaa möllöttävästä
ilmeestä. Aina valitettavasti ei.
Mistä muuten johtuu että automarkeiteissa yms. tuntuu käyvän innokkaasti
ihmisiä, joille ei kaikesta päätellen olisi ikinä pitänyt myöntää
ajokorttia (koska huomiokyky ja näkökyky puuttuvat täysin)? Olen pannut
tämän ennenkin merkille (Länsikeskuksen Citymarket joka oli meiltä
kävelymatkan päässä ja lähin paikka mistä sai esim. taloustavaraa oli
selvästi Espoon Ääliöiden viikkokokouksen pitopaikka), ja eilen Isossa
omenassa tuli muutaman minuutin sisällä vastaan ensin useita uskomattomia
käytäväntukkimisia (Maxin n. 4x kärryn levyinen käytävä tukittu yhdellä
kärryllä + toljottajalla) ja sen jälkeen nainen joka asettui seisomaan
rullaportaiden alapäähän (siis jo kaiteiden väliin) niin ettei kukaan
päässyt portaisiin, ennen kuin hän lopulta päätti ettei menekään yläkertaan
ja alkoi valua johonkin suuntaan pois...
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kisuli miau iki.fi [||] cat! ( ) +++
Janne.Janhunen
Kaija Tuuna wrote:
> Enää ei taida marketeissa olla pikakassoja, joille
> voivat mennä muutaman ostoksen hankkineet.
Ainakin Leppävaaran Maxi, 1-5 ostosta. Toimii vain klo 15:een asti. Ikävä
kyllä.
J.
Kaj Hallgren
"Janne.Janhunen" <Janne.J...@iki.otapois.fi> wrote in message
news:3BD2E305...@iki.otapois.fi...
Ja Sokoksen S-marketissa Hesassa on myös, sitä nyt ei kait voi marketiksi
kutsua, mutta onpa siellä pikakassa kuitenkin ;)
Kaide
Jukka Kohonen
> sen jälkeen nainen joka asettui seisomaan
>rullaportaiden alapäähän (siis jo kaiteiden väliin) niin ettei kukaan
>päässyt portaisiin, ennen kuin hän lopulta päätti ettei menekään yläkertaan
>ja alkoi valua johonkin suuntaan pois...
Tuohan on vielä kevyttä. Oikea pro-tumpelo jää rullaportaiden
_loppupäähän_ seisomaan. Portaiden tuomat ihmiset saavat sitten
ottaa melkoisia balettiaskelia päästäkseen äkkiä pois välistä.
--
Jukka....@iki.fi
* "Suoritusarvot on saatu ns. Stetson-Harrison menetelmällä. Eli
* vedetään lukuja hatusta (Stetson). Se Harrison on siinä vain
* lisäämässä uskottavuutta." -- Pertti Ruismäki sfnet.tiede.fysiikassa
Niilo Siljamo
>Enää ei taida marketeissa olla pikakassoja, joille
>voivat mennä muutaman ostoksen hankkineet. On tosi
>turhauttavaa seistä 1-3 kipaleen kanssa sellaisen henkilön
>takana, joka mättää kaksi kärryllistä tavaroita kassahihnalle
>ja kassahenkilö huhkii pää hiessä.
Miten niin enää? Vastahan ne jokunen vuosi sitten ilmestyivät. Ainakin
Itäkeskuksen Citymarketissa on pikakassa (1-5 ostosta).
Jani Miettinen
> Ei sillä kassalla kauan nokka tuhise, kun se kerää ne vaihtorahat
> lokeroistaan - se sentään tekee sitä työkseen! Yleensä tässä
> on pullonkaulana kassakoneen kuitinprinttausnopeus.
Kuittien printtaaminen minua vähän ihmetyttääkin, kun maksetaan
kortilla. Yleensähän järjestys on se, että ensin tulee ostoskuitti,
sitten se, johon allekirjoitetus lätkäistään. Minusta noiden
tulostusjärjestyksellä ei sinänsä olisi mitään väliä - miksi sitten
ei tulostettaisi ensin sitä allekirjoituksen vaativaa läpyskää,
jolloin allekirjoituksen voisi sutaista silloin kun odotellaan
ostoskuitin tulostumista?
Vain muutamissa kaupoissa olen havainnut järjestyksen olevan tuo
järkevämpi.
--
Munuaiset ovat elinkumppaneita
Kaj Hallgren
"Jani Miettinen" <Ja...@my-deja.com> wrote in message
news:Xns9142D1515695...@130.133.1.4...
Se onkin yleistynyt... en ole ihan varma mutta muistaakseni Ompun Maxissa
kuitit tulostuisivat mainitussa järjestyksessä... itse en käytä kortteja
joten siksi tämä on mutua... Tikkurilan Shellillä... se joka on "mäen
päällä" kun tullaan Tuusulan tieltä oli muistaakseni myös sellainen
järjestys.
Kaide
Arto Määttä
>Yleensähän järjestys on se, että ensin tulee ostoskuitti,
>sitten se, johon allekirjoitetus lätkäistään. Minusta noiden
>tulostusjärjestyksellä ei sinänsä olisi mitään väliä - miksi sitten
>ei tulostettaisi ensin sitä allekirjoituksen vaativaa läpyskää,
>jolloin allekirjoituksen voisi sutaista silloin kun odotellaan
>ostoskuitin tulostumista?
Eikös ostoskuitti tulostu sitä mukaa, kun kassa pyyhkii ostoksia
viivakoodilukijan ohi? Luulisi, että homma hidastuisi entisestään,
jos kuitin tulostumista joutuisi odottamaan erikseen.
Toimintaa hidastaa kuitenkin se, että kassa ei anna ostoskuittia
ja korttia ennen kuin korttikuitti on allekirjoitettu. Asiakas
voisi työntää kortin ja ostoskuitin lompakkoonsa sillä aikaa, kun
kone tulostaa korttikuittia. Liekö kassoilla ohjeet, että korttia
ei anneta ennen kuin on nimi paperissa?
--
Arto: http://www.iki.fi/arto.maatta/
Seitsenaukeen Isa: http://www.iki.fi/arto.maatta/isa.html
Matti Koskimies
> Toimintaa hidastaa kuitenkin se, että kassa ei anna ostoskuittia ja
> korttia ennen kuin korttikuitti on allekirjoitettu. Asiakas voisi
> työntää kortin ja ostoskuitin lompakkoonsa sillä aikaa, kun kone
> tulostaa korttikuittia. Liekö kassoilla ohjeet, että korttia ei
> anneta ennen kuin on nimi paperissa?
Kassanhan pitäisi verrata kortissa olevaa allekirjoitusta kuitissa
olevaan. Harvoin tätä kuitenkaan missään tehdään.
--
--MattiK--
Jukka Kivimäenpää
"Arto Määttä" <arto....@iki.fi> kirjoitti
> Jani Miettinen <Ja...@my-deja.com> wrote:
> >Yleensähän järjestys on se, että ensin tulee ostoskuitti,
> >sitten se, johon allekirjoitetus lätkäistään. Minusta noiden
> >tulostusjärjestyksellä ei sinänsä olisi mitään väliä - miksi sitten
> >ei tulostettaisi ensin sitä allekirjoituksen vaativaa läpyskää,
> >jolloin allekirjoituksen voisi sutaista silloin kun odotellaan
> >ostoskuitin tulostumista?
>
> Eikös ostoskuitti tulostu sitä mukaa, kun kassa pyyhkii ostoksia
> viivakoodilukijan ohi? Luulisi, että homma hidastuisi entisestään,
> jos kuitin tulostumista joutuisi odottamaan erikseen.
Ei tulostu ainakaan kaikissa paikoissa, sillä monista tuotteista annetaan
erilaisia kanta-asiakasalennuksia ja paljousalennuksia, joten kuittia ei
voida tulostaa ennenkuin on kanta-asiakaskorttia höylätty tai kaikki
paljousalennukseen vaadittavat tuotteet on luettu. Vasta sitten voidaan
kuitti tulostaa, kun tuotteiden lopulliset hinnat saatu määriteltyä.
> Toimintaa hidastaa kuitenkin se, että kassa ei anna ostoskuittia
> ja korttia ennen kuin korttikuitti on allekirjoitettu. Asiakas
> voisi työntää kortin ja ostoskuitin lompakkoonsa sillä aikaa, kun
> kone tulostaa korttikuittia. Liekö kassoilla ohjeet, että korttia
> ei anneta ennen kuin on nimi paperissa?
Riippuu hieman paikasta. Lähikaupassa, jossa naama on tuttu, saa kortin heti
takaisin. Suuremmissa marketeissa kassahenkilö pitää korttia kunnes saa
asiakkaalta hyväksytyn kuittauksen. Jos järjestys ei olisi tämä, niin voisi
käydä vahingossakin siten, että kuittaus jäisi tekemättä.
Jukka
Janne Määttä
>Eikös ostoskuitti tulostu sitä mukaa, kun kassa pyyhkii ostoksia
>viivakoodilukijan ohi? Luulisi, että homma hidastuisi entisestään,
>jos kuitin tulostumista joutuisi odottamaan erikseen.
Ainakin Maxeissa, Siwoissa ja Alepoissa(?) homma näyttää toimivan noin
päin. Ensin tulee kuitti allekirjoitettavaksi ja sitten lista
ostoksista. Kyllä se lista sieltä koneesta ihan vauhdilla tulee, ei
kaikki lämpökirjoittimet ole yhtä hitaita kuin vr:n konduktööreillä.
>Toimintaa hidastaa kuitenkin se, että kassa ei anna ostoskuittia
>ja korttia ennen kuin korttikuitti on allekirjoitettu. Asiakas
Ainakin lähi-K-kaupassani toimintamalli vaikuttaa olevan sellainen, että
vakioasiakkaille annetaan kortit takaisin ennen allekirjoitusta ja
tuntumattomille vasta allekirjoituksen jälkeen.
-jm
Anne-ly
> Tagi maksaa muutamankymmentä penniä / tuote... -> Lisäkuluja...
no varmaankin sen vuoksi kaikki tavarat ovat USA:ssa ... NIIIIN
paljon halvempia kuin Suomessa ... kun tuo muutama kymmenen
penniä säästetään kymmenkertaisesti kassaneitien lukumäärässä
... ja palkoissa
Anne-ly