Muistitko, että vihamielisyys ei ole syntynyt tyhjästä? Se, että
sinä käyttäydyt asiallisesti, ei suinkaan tarkoita, että kaikki
muut myyjät käyttäytyvät asiallisesti. Epäasiallisia puhelinmyyjiä
on minusta aivan liikaa. Epäasiallisella tarkoitan sitä, että selvä
"ei" ei tehoa, vaan myyjä vänkää jotain muuta lehteä myytäväksi.
> Itse olen ollut alalla yli puoli vuotta. Pääosin työni on ollut
>antoisaa ja kivaa ja asiakkaiden suhtautuminen asiallista.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa?
>Jonkin tutkimuksen mukaanhan
>yli puolet suomalaisista ei koskaan osta puhelimessa mitään, mutta
>kokemukseni perusteella voin sanoa että se on puppua. Useissa
>tekemissäni kampanjoissa myynti% on ollut selvästi yli 50.
Oletko kaupannut tuotteitasi kaikille suomalaisille? Viestissäsi
kerrot, että saatte puhelinnumerot firmoilta, joiden laskuun myytte.
Voisi kuvitella, että saamanne otos on vääristynyt, joten siitä
ei voi päätellä yhtään mitään siitä, mitä keskimääräinen suomalainen
tekee.
>On turha syyttää kaikkia puhelinmyyjiä
>harhaanjohtamisesta tai maireudesta.
Harva kaikkia syyttääkään. On kuitenkin niin, että koska osa myyjistä
ei usko, jos asiallisesti kieltäytyy, tulee herkästi vastattua
epäasiallisesti kaikille myyjille. Joskus ei ole aikaa tai halua
miettiä, että onko langan toisessa päässä asiallinen vai epäasiallinen
myyjä. Kokemukseni mukaan yli puolet on epäasiallisia, joten on
todennäköistä, että sillä hetkellä soittanut myyjä on epäasiallinen.
Jos ein jälkeen tulee mussutusta, vitutuskäyrä nousee nopeasti
ja myyjä saa sen mukaista kohtelua.
> Ainakin meidän yrityksessämme on käytössä Robinsonin rekisteri. Jos
>siis haluat estää puhelinmarkkinoinnin kotiisi, se onnistuu
>liittymällä tähän rekisteriin.
Jaahas, eli minun pitäisi erikseen kertoa, jos en halua asiattomia
soittoja kotiini? Ei täsmää. Myyjän on varauduttava siihen, että
asiakasta ei kiinnosta. Robinsonin rekisteriin on turha vedota
tässä asiassa.
>Haluan painottaa että myyjälle kiukuttelusta/haistattelusta/luurin
>kiinni lyömisestä/puhelimen pöydälle jättämisestä ei ole mitään hyötyä
>- monestakin syystä.
Siitä voi olla se hyöty, että saa pahoitettua epäasiallisen myyjän
mielen.
> Minulla ei ole tapana jankuttaa ja vängätä jos asiakas ei ole
>kiinnostunut tarjouksestani, joten jos asiakas selkeästi ilmoittaa
>"ei", ymmärrän asian ja lopetan puhelun kohteliaasti.
Tämä on ihan kivaa, jos sinä satut soittamaan minulle myyntipuhelun.
Toisaalta tämä ei paljon lohduta, jos myyjä sattuu olemaan tyrkyttävä
idiootti.
>Et sinä ole niin tärkeä henkilö, ettetkö ehtisi minuutin
>verran kuunnella mitä myyjällä on asiaa ja vieläpä käyttäytyä fiksusti
>häntä kohtaan.
No johan pomppasi. Ei ole sinun asiasi, häiritsevänä osapuolena,
määritellä, kuinka tärkeä asiakkaasi on. Jos hänellä ei ole aikaa
edes minuuttia, hänellä ei ole aikaa. Se, miten hän aikansa käyttää,
ei ole sinun asiasi. Sama toisinpäin: luuletko olevasi niin tärkeä
henkilö, että satunnaisesti valitun ihmisen on kuunneltava minuutti
sinun puhettasi?
>Heidän aikeensa eivät ole pahoja. Jos siis ette ole kiinnostuneita
>heidän tarjouksistaan, ilmaiskaa asia selvästi. Kehottaisin kuitenkin
>joskus myös kuuntelemaan mitä heillä on sanottavana..voitte huomata
>että tarjoukset ovat yllättävänkin hyviä.
Minulla on tapana käyttäytyä asiallisesti, jos myyjä
- esittelee itsensä
- kertoo heti kärkeen, että on myymässä jotain (eikä jauha paskaa
tyyliin "saat nyt lehtiä ilmaiseksi")
- uskoo heti, jos sanon "ei"
- kuuntelee minun kysymyksiäni, jos haluan tuotteesta tarkempaa
tietoa.
Olen joskus jopa puhelinmyyjältä tilannut erään lehden. Olin päättänyt
tilaamisesta, kun minulle soitettiin jostain. Kysyin myyjältä,
voiko hän tehdä tarjouksen haluamastani lehdestä. Hän teki tarjouksen,
ja minä tilasin. Koskaan en tee heräteostoksia puhelimitse, ja se
pitäisi puhelinmyyjienkin tajuta. Jos olet asiallinen puhelinmyyjä,
tuskin sinun kannattaa puolustella epäasiallisia myyjiä yhtään. He
nimittäin heittävät sen leiman jokaiseen myyjään.
--
Arto
> selvä ei-vastaus. Yritän ansaita elantoni. Olen puhelimessa kohtelias
> ja asiallinen ja toivon samaa myös toiselta osapuolelta. Ylimielinen
> ja asiaton käytös puhelinmyyjää kohtaan on täysin turhaa ja
> lapsellista. Et sinä ole niin tärkeä henkilö, ettetkö ehtisi minuutin
> verran kuunnella mitä myyjällä on asiaa ja vieläpä käyttäytyä fiksusti
> häntä kohtaan.
Vastakysymys: Miksi sinä (puhelinmyyjänä) olisit niin tärkeä henkilö, että
pitäisi käyttää minuutti muutenkin liian vähäistä kotona olemisen aikaa
myyntipuheesi kuuntelemiseen?
Esittämäni kysymyksen vastaus riippunee vastaajan arvomaailmasta. Itse
arvostan kotirauhaa niin paljon, että en katso puhelinmyyjällä olevan
mitään oikeuksia. Uskon kyllä, kun sanot etteivät puhelinmyyjät tarkoita
mitään pahaa vaan koittavat vain ansaita elantonsa. En kuitenkaan näe, että
sen pitäisi kiinnostaa puhelun kohdetta pätkän vertaa. Tämä asia liittyy
hyvin paljon henkilökohtaisiin painotuksiin - joillakin myötätunto
puhelinmyyjiä kohtaan voi todellakin ohittaa kotirauhan kaipuun.
Kokonaisuutena viestisi oli minusta erittäin hyvä ja hauskaa luettavaa. Se
antoi myös hyvää lisäpotkua siihen, että ein voisi antaa täsmällisesti ja
selkeästi. Hyviä puhelintapoja voisi varsin hyvin noudattaa, myös ihmiset
jotka eivät puhelinmyyjän tarinoita halua kuunnella. Toivottavasti me
kaikki opimme siinä suhteessa paremmiksi. Harjoituksen tarvetta on aidan
molemmilla puolilla.
--
Jouni Heikniemi, jouni...@mikrobitti.fi
http://www.heikniemi.net/
> Ainakin meidän yrityksessämme on käytössä Robinsonin rekisteri. Jos
> siis haluat estää puhelinmarkkinoinnin kotiisi, se onnistuu
> liittymällä tähän rekisteriin.
Milloinkahan käyttöön saataisiin rekisteri niistä asiakkaista jotka
haluavat puhelinmyyntiä jolloin puhelinrauhan turvaaminen ai vaatisi
ylimääräistä työtä..
> Jokaisen kampanjan lopussa me myyjät joudumme soittelemaan
> päiväkausia läpi niitä numeroita, joissa asiakas ei ole vieläkään
> antanut selkeää vastausta, vaikka selvästikään ei ole asiasta
> kiinnostunut.
Ilmeisemmin terve järki on tätänykyä uhanalainen luonnonvara. Tuskimpia
"asiakas" on asiasta kiinnostunut jos hän heti katkaisee puhelun. Onko
kertaakaan tullut edes mieleen sellaista että kaikki epäselvät tapaukset
kannattaisi tulkita negatiivisiksi ja keskittyä vain niihin asiakkaisiin
jotka aivan oikeasti ovat asiasta kiinnostuneita ?
> Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa puhelu puhelu
> katkesi-kohtaan, sillä työnantajani ohjeen mukaan ei-kohtaan vaaditaan
> selvä ei-vastaus.
Saako kysyä mikä on työnantajan nimi. (mielelläni antaisin tuon selkeän
EI-vastauksen henkilölle joka on vastuussa noin käsittämättömästä
myyntipolitiikasta. Hänellä tässä tapauksessa on kihahtanut nesteet
päähän, ei myyjällä)
> lapsellista. Et sinä ole niin tärkeä henkilö, ettetkö ehtisi minuutin
> verran kuunnella mitä myyjällä on asiaa ja vieläpä käyttäytyä fiksusti
> häntä kohtaan.
Ja oletko sinä puhelinmyyjänä niin tärkeä henkilö että sinun vuoksesi
kannattaisi juosta puhelimeen vaikkapa kesken ruoanlaiton vain
kuullakseen että sinulle taas yritetään myydä jotain turhaa.
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
Tässä olet pahasti väärässä.
Tuollaisiin lukemiin saattaa päästä korkeintaan erittäin jalostetulla
rekisterillä, eli esim. kun lehden vanhoihin tilaajiin otetaan yhteyttä ja
kysytään tilauksen uusimisesta. Normaalisti telemarkkinointikampanjassa
saadut myöntävät vastaukset ovat prosenttiluokkaa.
Tietysti eniten vaikuttaa tarjotun palvelun/tuotteen hinnoittelu ja
ainutlaatuisuus niin kuin kaikessa muussakin markkinoinnissa, mutta vaikka
umpimähkään soitan puh.luettelosta yksityishenkilöille ja tarjoan jotain
vaikka ilmaiseksi niin tuskin silloinkaan kaikki tärppäävät.
> Suomessa on karkeasti sanoen kahdenlaisia telemarkkinointifirmoja:
> pieniä lehtimyyntipuljuja, jossa myyjät ovat huonosti palkattuja ja
> lähtevät alalta yleensä pian, sekä isoja contact centerejä, joissa
> tehdään kaikenlaista telealan työtä ja myös otetaan puheluita ja
> tilauksia vastaan.
Näinhän se on, ja kun syntyneestä tilauksesta päivän päätteksi annetaan
myyjälle samantien 50,- rahaa niin joillakin arviointikyky reilusta pelistä
hämärtyy. Varsinkin kun usein kyseinen myyjä ei ole ajatellut toimia
firmassa pitkään vaan on lähinnä vain kaljarahaa hakemassa. Tämä on riski
jonka provikkapalkkauksessaan ottavat ja josta toimeksiantajan tulisi ottaa
selvää ennenkuin yrityksen palveluja käyttävät.
Huonosti hoidettu telemarkkinointi saattaa toimia täysin päinvastoin kuin
oli tarkoitus.
> Ainakin meidän yrityksessämme on käytössä Robinsonin rekisteri. Jos
> siis haluat estää puhelinmarkkinoinnin kotiisi, se onnistuu
> liittymällä tähän rekisteriin.
Hmm ... miten olisi idea jos telemarkkinointiyritys voisi tehdä tämän
puolestani ? Olisi muuten erinomaista palvelua jos kun ilmoitan että en
halua soittoja sanoisivat että ilmoittavat minut Robinson rekisteriin, tai
voisin siitä jopa hivenen maksaakin.
Eikös se vanha sarjakuva ovi-ovelta myyjästä joka kaupitteli "kaupistelu
kielletty" - kylttejä tehnyt eniten kauppoja : )
> kuinka "joka päivä tulee tälläisiä puheluita" tai "älkää nyt soitelko
> tänne." Jos puhelinmyyjät soittelevat usein, se ei ole yksittäisen
> myyjän eikä myöskään hänen firmansa vika. Firmat kilpailevat
Soittajan duuni on välittää viesti eteenpäin. Ongelma on tietysti että
telemarkkinointiyritykset sen tuskin tekevät, koska sahaavat silloin omaa
oksaa.
> katkesi-kohtaan, sillä työnantajani ohjeen mukaan ei-kohtaan vaaditaan
> selvä ei-vastaus. Yritän ansaita elantoni. Olen puhelimessa kohtelias
> ja asiallinen ja toivon samaa myös toiselta osapuolelta. Ylimielinen
Niin, toisaalta kyllä minullakin on oikeus haistattaa henkilölle joka
soittaa minun ollessani suihkussa tai muuten varattuna. Eihän se kohteliasta
tai toivottavaa ole mutta kyllä näitäkin tilanteita tulee.
> heidän tarjouksistaan, ilmaiskaa asia selvästi. Kehottaisin kuitenkin
> joskus myös kuuntelemaan mitä heillä on sanottavana..voitte huomata
> että tarjoukset ovat yllättävänkin hyviä.
Hmm ... aikoinaan pidin puhelinmarkkinointia ihan kivana asiana ja useita
vuosia sitten otinkin muutaman lehden jota tarjottiin tätä kautta. Pidin
hommaa itseasiassa palveluna jolloin minun ei itse tarvitse mainoksia
seurata ja minulle ilmoitettiin ja nopeasti sain lehden tms tilattua. Myös
kun lehtitilaus oli menossa umpeen puhelinsoitto jossa kysely uusimisesta
oli joskus ihan tervetullut.
Kun taas puheluita alkoi tulla 4-5 viikossa ja samaa Markkinointi ja
Mainontaa ja Tieteen kuvalehteä tarjotaan vaikak 10 kertaa olen
kieltäytynyt, homma on alkanut vi**ttaa. Nykyään sanoin suoraan ei oli
kyseessä sitten mikä tarjous tahansa ja pyydän poistamaan soittolistalta.
Jos jankkaavat pyydän lähettämään postia. Jonkin kilpailunkin olin kuulemma
toissa viikolla voittanut mutta en ollut kiinnostunut.
Lyhyeisti niin muuten hyvin alkanut ja toimiva homma saatiin kusemaan
yli-innokkuuden takia erittäin nopeasti. Syy tähän ei ole puhelinmyyjien
ammattitaidossa, vaan yritysten johdossa toimivista tumpeloista.
BTW käsittääkseni Ruotsin puolella telemarkkinointi on huomattavasti
jalostuneempaa kuin täällä suomessa, jossa homma on suhteellisen tuore ja
kaiken maailman hörhöyrittäjiä edelleenkin liikkeellä.
// Robbe
Jep, ymmärrän hyvin että lehden tyrkyttäminen ärsyttää. Itse olen
myynyt urallani monia "monimutkaisempia" tuotteita, joista kerrottavaa
on paljon, ja näissä kampanjoissa jo kerran ein sanonut asiakas onkin
tilannut kun olen kertonut jonkin uuden pointin.
Mussuttaminen/tyrkyttäminen ei kuitenkaan kuulu tyyliini ja yleensä en
käytä ollenkaan vastaväitteitä. Jos myyjä käyttää vasta-argumentteja -
niin kuin yleensä tekee - niin muistakaa kuitenkin se, että hänen
pomonsa on käskenyt hänen tehdä niin. Pomot kun kuvittelevat että
siitä on jotain hyötyä. Samoin palveluja tilaavat firmat käskevät
koulutustilaisuuksissa myyjien vängätä mahdollisimman paljon.
Useimmiten tämä kuitenkin koskee vain lehtimyyntifirmoja.
> >
> Oletko kaupannut tuotteitasi kaikille suomalaisille? Viestissäsi
> kerrot, että saatte puhelinnumerot firmoilta, joiden laskuun myytte.
> Voisi kuvitella, että saamanne otos on vääristynyt, joten siitä
> ei voi päätellä yhtään mitään siitä, mitä keskimääräinen suomalainen
> tekee.
Olen soittanut useille tuhansille ihmisille. Useimmille on yllätys,
että puhelimessa voidaan myydä muutakin kuin lehtiä - jopa fiksuja
tuotteita/palveluja, joista voi olla asiakkaalle jotain hyötyä.
> Harva kaikkia syyttääkään. On kuitenkin niin, että koska osa myyjistä
> ei usko, jos asiallisesti kieltäytyy, tulee herkästi vastattua
> epäasiallisesti kaikille myyjille. Joskus ei ole aikaa tai halua
> miettiä, että onko langan toisessa päässä asiallinen vai epäasiallinen
> myyjä. Kokemukseni mukaan yli puolet on epäasiallisia, joten on
> todennäköistä, että sillä hetkellä soittanut myyjä on epäasiallinen.
> Jos ein jälkeen tulee mussutusta, vitutuskäyrä nousee nopeasti
> ja myyjä saa sen mukaista kohtelua.
>
Ymmärrän pointtisi..omassa firmassani kaikki myyjät ovat asiallisia
eikä itselläni ole kokemusta tyhmistä lehtimyyjistä. Mutta ei kai se
paljoa vaadi että pyytää myyjää sanomaan äkkiä asiansa ja sitten
ilmoittaa onko kiinnostunut. On turha pahoittaa toisen mieltä turhaan.
Toisaalta tässä työssä oppii hyvin nopeasti unohtamaan ikävät
asiakkaat ja suhtautumaan heihin huumorilla..:)
rekisteriin.
>
> Jaahas, eli minun pitäisi erikseen kertoa, jos en halua asiattomia
> soittoja kotiini? Ei täsmää. Myyjän on varauduttava siihen, että
> asiakasta ei kiinnosta. Robinsonin rekisteriin on turha vedota
> tässä asiassa.
Valitettavasti asia on näin...me emme voi tietää että ihminen
suhtautuu negatiivisesti puhelinmarkkinointiin jos hän ei ole
rekisterissä. Soitamme numeroihin jotka saamme toimeksiantajalta,
joten ainoa keino estää markkinointi on liittyä rekisteriin. Myyjä on
aina varautunut siihen että asiakasta ei kiinnosta, joten asiakas voi
kertoa mielipiteensä asiallisesti.
>
> Siitä voi olla se hyöty, että saa pahoitettua epäasiallisen myyjän
> mielen.
Jostain syystä monet tuntuvat olevan halukkaita pahoittamaan myös
sellaisen asiallisen myyjäparan mielen, joka vain yrittää tehdä
työtään ja ansaita opiskelurahoja. Todellakaan epäasiallisesta
käytöksestä ei ole mitään hyötyä.
Jos myyjä tyrkyttää, niin hän tekee sen pakon edessä (ei esim ole
saanut kyseisenä päivänä myytyä yhtään lehteä) mutta ymmärrän kyllä
että se kiukuttaa asiakasta. Toivoisinkin että puhelinmyyjien yleistä
ammattitaitoa voitaisiin jollain tavalla kehittää - että joka paikassa
todellakin pätisivät reilun pelin säännöt.
> Tämä on ihan kivaa, jos sinä satut soittamaan minulle myyntipuhelun.
> Toisaalta tämä ei paljon lohduta, jos myyjä sattuu olemaan tyrkyttävä
> idiootti.
Olen saanut asiakkailta kiitosta myyntitavastani. Se on paras palkinto
mitä voi saada.
´
>
> No johan pomppasi. Ei ole sinun asiasi, häiritsevänä osapuolena,
> määritellä, kuinka tärkeä asiakkaasi on. Jos hänellä ei ole aikaa
> edes minuuttia, hänellä ei ole aikaa. Se, miten hän aikansa käyttää,
> ei ole sinun asiasi. Sama toisinpäin: luuletko olevasi niin tärkeä
> henkilö, että satunnaisesti valitun ihmisen on kuunneltava minuutti
> sinun puhettasi?
Hmm..unohdin sanoa että puhelun alussa kysyn AINA olisiko asiakkaalla
hetki aikaa ja jos hänellä ei ole, kysyn voinko soittaa myöhemmin
uudelleen. Ymmärrän jos aikaa ie löydy. Enimmäkseen minua ärsyttävät
puhelimessa ylimieliset ja
muka-kiireiset tyypit, jotka kuvittelevat ettei puhelinmyyjällä voi
olla mitään kiinnostavaa asiaa.
> Minulla on tapana käyttäytyä asiallisesti, jos myyjä
> - esittelee itsensä
> - kertoo heti kärkeen, että on myymässä jotain (eikä jauha paskaa
> tyyliin "saat nyt lehtiä ilmaiseksi")
> - uskoo heti, jos sanon "ei"
> - kuuntelee minun kysymyksiäni, jos haluan tuotteesta tarkempaa
> tietoa.
Minä esittelen itseni eli kerron nimeni, mistä soitan ja millä asialla
soitan ja
olen suorastaan ilahtunut jos asiakas kyselee ja on kiinnostunut.
Tiedän toki että kaikki eivät näin tee, valitettavasti...
Satu Tuominen <satutu...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:cd2e7153.01061...@posting.google.com...
> Jos myyjä käyttää vasta-argumentteja -
> niin kuin yleensä tekee - niin muistakaa kuitenkin se, että hänen
> pomonsa on käskenyt hänen tehdä niin. Pomot kun kuvittelevat että
> siitä on jotain hyötyä. Samoin palveluja tilaavat firmat käskevät
> koulutustilaisuuksissa myyjien vängätä mahdollisimman paljon.
> Useimmiten tämä kuitenkin koskee vain lehtimyyntifirmoja.
Eli jos pomoni käskee minun mennä haistattelemaan jollekin henkilölle, niin
hänen kuuluisi vain hymyillä, sillä suoritan työtäni saamieni ohjeiden
mukaan? Ei perhana...
Jos joku soittaa minulle, hän vastaa ITSE sanoistaan, ei kukaan hänen
takanaan. Ja jos tämä soittaja ei ymmärrä periaatettani tai "ei"-sanaa, niin
silloin en välttämättä minäkään jaksa olla kovin kohtelias...
Sama pätee ovelta-ovelle kauppiaisiin...
--
Mikko Palosvirta
http://personal.inet.fi/koti/judanssi
***Internetissä kylähullutkin voivat globalisoitua***
---
Voitaisiinko perustaa rekisteri, johon saisivat liittyä ne, jotka haluavat
puhelinmarkkinointia? Ja loput jätettäisiin rauhaan.
> uudelleen. Ymmärrän jos aikaa ie löydy. Enimmäkseen minua ärsyttävät
> puhelimessa ylimieliset ja
> muka-kiireiset tyypit, jotka kuvittelevat ettei puhelinmyyjällä voi
> olla mitään kiinnostavaa asiaa.
Esimerkiksi minä olen sen sortin tyyppi, että minulla harvemmin on aikaa
joutavanpäiväisten myyntipuheiden kuuntelemiseen. Pari kertaa minua on
uskottu, kun olen ilmoittanut "Ei" heti puhelun alussa, mutta useimmat eivät
ota kuuleviin korviinsa. Ei juuri ilahduta, jos yövuorolainen herätetään
aamuyhdeksältä ja kerrotaan, että "Suomen Soopalehdet
hyvääpäivääkirvesvartta! Meillä olisi juuri Sinulle kertakaikkisen
ylitespääsemättömän ihana tarjous, saat lahjana meiltä vaikka mitä
maksamatta juuri mitään ensimmäisestä lehdestä ja lopuistakin vain EDULLISEN
KESTOTILAUSHINNAN elämäsi loppuun asti!"
Tai jos olen kesälomamatkalla, kännykästä akku muutenkin vähissä, lähin
pistorasia sadan kilometrin päässä linnuntietä, ja joku älypää yrittää
väkisin tehdä "Kyselytutkimusta, olisiko teillä hetki aikaa?" Sitten, jos
menee myöntymään, niin se hetki tarkoittikin kahdenkymmenen minuutin
mittaista ristikuulustelua vaikkapa siitä, mitä rengasmerkkejä tunnen. Tai
millainen kuva minulla on JUURI SIITÄ tuorejuustomerkistä tai
pankkipalvelusta.
Luulisi edes, että puhelinkulujen pienentämiseksi kannattaisi turhat
jaarittelut ja hedelmättömät pakkomyyntipuheet jättää sikseen ja keskittyä
olennaiseen.
Sain kyllä mainion idean: Taidan hankkia maksullisen numeron, esim. 7mk/min
ja sitten minulle saa soittaa joka ikinen puhelinmyyjä ja puhua vaikka
kuinka kauan... harmi vain, ettei laki taida sallia tavallisen
puhelinnumeron käyttöä siten.
>
> Minä esittelen itseni eli kerron nimeni, mistä soitan ja millä asialla
> soitan ja
> olen suorastaan ilahtunut jos asiakas kyselee ja on kiinnostunut.
> Tiedän toki että kaikki eivät näin tee, valitettavasti...
Sinun kunniaksesi se sentään on.
Alf
-Jarno
Satu Tuominen wrote:
>
> Turha peräänsoittelu vie aikaamme, rasittaa firmaa
> taloudellisesti ja kiristää asiakkaiden hermoja.
> Ylimielinen
> ja asiaton käytös puhelinmyyjää kohtaan on täysin turhaa ja
> lapsellista. Et sinä ole niin tärkeä henkilö, ettetkö ehtisi minuutin
> verran kuunnella mitä myyjällä on asiaa ja vieläpä käyttäytyä fiksusti
> häntä kohtaan.
Pitkän viestisi perusteella sinussa on kehittymiskykyä, jonka
avulla varmasti tulet ajan myötään oppimaan nekin elämän
realiteetit, jotka näköjään vielä eivät ole hanskassasi.
Ensinnäkin peräänsoittelun käytetty aika ja raha ovat kyseisen
liiketoiminnan normaali kulu, eikä siitä ole aiheellista yrittää
syyllistää asiakasta. Kas kun et halua, että asiakkaat
soittelisivat sinulle ja kertoisivat päätöksestään.
Toiseksikin ylimielinen ja asiaton käytös myös asiakasta kohtaan
sen lisäksi että se on täysin turhaa ja lapsellista, on
vahingollista. Kannattakin muistaa se kaupanteon perussääntö, että
asiakkaan aika on _aina_ arvokkaampaa kuin myyjän. Eli ostajalla
on aina valta päättää, jaksaako tai haluaako kuunnella myyjän
jorinoita. Ostajan oikeuksia ovat myös epämääräisten vastausten
antaminen ja myyjän välttely. Asiakkaan kunnioittaminen onkin
myyjän ammattitaidon kulmakiviä ja siksi toteamuksesi "et sinä ole
niin tärkeä henkilö että..." kertoo asenteestasi oleellisen ja
tekee tyhjäksi kaiken sen positiivisen, minkä kirjoitit.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
> Kun taas puheluita alkoi tulla 4-5 viikossa ja samaa Markkinointi ja
> Mainontaa ja Tieteen kuvalehteä tarjotaan vaikak 10 kertaa olen
> kieltäytynyt, homma on alkanut vi**ttaa. Nykyään sanoin suoraan ei oli
Tuo onkin erityisen ärsyttävää. Itselleni tulee markkinointipuheluita
kovin vähän, koska kotinumero on salainen. Kuitenkin kahden lehden
edustajat jaksavat soitella kännykkään, nimittäin Kauppalehden ja Talous-
Sanomien. Viimeksi tympäännyin ties kuinka monetta kertaa kieltäytymään
Talous-Sanomien arkinumeroiden tilaamisesta, vaikka minulle
lauantainumero jo kotiin tuleekin, ja ilmoitin, että jos saan aiheesta
vielä yhdenkin puhelun, loppuu sen lauantainumeronkin tilaus siihen
paikkaan. Saas nähdä, kuinka käy...
-marko
--
"Boikotoi McDonaldsia! Niiden lehmät syövät Suomen sademetsät!"
- tuntematon
Marko Konttinen - m...@iki.fi - +358 40 5100 210
Saako ihminen tehdä mitä tahansa, jos hänen pomonsa niin käskee?
Saanko minä mennä kadulle solvaamaan ohikulkijoita, jos pomoni
käskee? Ovatko puhelinmyyjät tahdottomia robotteja, jotka hyppäävät
vaikka ikkunasta pihalle, jos pomo käskee?
>Mutta ei kai se
>paljoa vaadi että pyytää myyjää sanomaan äkkiä asiansa ja sitten
>ilmoittaa onko kiinnostunut. On turha pahoittaa toisen mieltä turhaan.
Jälleen väärin. On myyjän tehtävä ilmoittaa nopeasti, millä asialla
on. Sen jälkeen hänen tulee jättää asiakkaalle mahdollisuus lopettaa
puhelu asiallisesti. Esimerkki:
Myyjä: Täällä on Nano Nano Firma Oy:stä iltaa. [Tauko]
Asiakas: Iltaa.
Myyjä: Olen myymässä BingoBango-lehteä. Kiinnostaako? [Tauko]
Asiakas: Ei.
Myyjä: Kiitos ajastanne, hyvää illan jatkoa. [Klick]
Oikea tapa ei ole (esimerkki eilisillasta):
Soittaja: Täällä on Nano Nano Firma Oy:stä, iltaa. Soitan BingoBango-
yhtiön puolesta, ja teemme kyselyä Hojohojo-lehden lukijoille.
Tutkimus on kohdistettu lehden nykyisille tilaajille, ja sillä yritetään
[...] [Muutama minuutti löpinää ilman pientäkään taukoa]
Asiakas: [Täysin kypsä, koska ei päässyt sanomaan alussa edes
"iltaa"]
Siis antakaa sille asiakkaalle heti alussa mahdollisuus sanoa, että
häntä ei kiinnosta. Voi olla, että hänellä on ollut joku homma kesken,
jota pitäisi päästä jatkamaan nopeasti - esim. ruoka palaa liedelle.
Jos myyjä ei pidä taukoa, ainoa mahdollisuus on lyödä luuri korvaan.
Tällöin myyjä on itse vastuussa siitä, että häntä kohdellaan epäasiallisesti.
>Enimmäkseen minua ärsyttävät
>puhelimessa ylimieliset ja
>muka-kiireiset tyypit, jotka kuvittelevat ettei puhelinmyyjällä voi
>olla mitään kiinnostavaa asiaa.
Oletkohan sinä ihan varmasti sopiva henkilö myyjäksi? Asiakkaan aika
on aina myyjälle tärkeää - siis aina, ei joskus, ei silloin tällöin,
vaan AINA. Siinä vaiheessa, kun huomaan, että myyjä ei arvosta aikaani,
vaihdan liikettä tai pistän puhelimen kiinni.
--
Arto
Jos sieltä soitetaan vielä, niin kannattaa kysyä kaupustelijan nimeä,
yritystä ja käytetyn henkilörekisterin nimeä ja yhteystietoja ja
kirjoittaa nämä muistiin. Laki ei aseta suoramarkkinointikiellolle
muotovaatimuksia, eli sen voi antaa myös puhelimitse. Periaatteessa
kaiketi kiellosta pitäisi voida ilmoittaa puhelinmyyjälle
mainospuhelun yhteydessä, mutta jos myyjä ei ole yhteistyökykyinen,
niin yhteydenoton rekisterinpitäjään (esim. puhelimitse) pitäisi
auttaa.¹
Jos aikaa on käytettävissä, niin puhelinmyyjille kannattaa siis pelkän
ein lisäksi yrittää tehdä selväksi, että haluaa käyttää
henkilötietolain antamaa suoramarkkinoinnin kielto-oikeutta ja
kuulostella, josko myyjä ymmärtää mistä on kysymys.
¹ http://www.cis.hut.fi/kaip/eimainoksia.html#JOS-SAAT-MAINOKSEN
--
http://www.iki.fi/kaip/
Ryhmäpeittoraportteja: http://www.cs.tut.fi/sfnet/ryhmapeitto/
Mainos: Auta ryhmäpeittoseurannassa. Asenna koneellesi uusittu
ryhmäpeittoskripti (Python- ja Perl-versiot, sfnet+finet+Big Eight+moderointi)
>kiinnostunut. Asiakas on kuvitellut pääsevänsä myyjästä eroon
>pyytämällä soittamaan myöhemmin uudelleen, katkaisemalla puhelun jne
>jne. Turha peräänsoittelu vie aikaamme, rasittaa firmaa
>taloudellisesti ja kiristää asiakkaiden hermoja.
No mitäs soitatte? Jos asiakasta ei kiinnosta niin ei kiinnosta,
luulisi sinun ammattilaisena tajuavan jos asikas lyö luurin korvaan
tai on muuten vain EVVK, niin miksi et laita raksia ruutuun "EI"?
Eikö olisi helpompaa poistaa kaikki ne numerot numerot listoilta,
kuin alkaa soittamaan ja jankkaamaan samaa asiaa alusta? Ei ihme
että hermo kiristyy.
>ja asiaton käytös puhelinmyyjää kohtaan on täysin turhaa ja
>lapsellista. Et sinä ole niin tärkeä henkilö, ettetkö ehtisi minuutin
>verran kuunnella mitä myyjällä on asiaa ja vieläpä käyttäytyä fiksusti
>häntä kohtaan.
En ole mielestäni "tärkeä" henkilö mutta en myöskään tuhlaa minuuttia
kenellekään myyntitykille. Osaan ostaa kaupasta sen mitä tarvitsen,
ilman myyntitykkien apua.
>On ikävää, jos jotkut gallupintekijät kysyvät onko asiakkaalla hetki
>aikaa ja puhelu kestääkin sitten 20 min, koska se mitä ilmeisimmin on
>syynä siihen että moni asiakas automaattisesti olettaa minun tekevän
>gallupia ja puhelun kestävän kauan. Usein käykin niin, että asiakas
>puhuu puhelun alussa minuutin verran siitä miksei hän nyt ehdi vastata
>gallupiin, ennenkuin saan sanottua että asiani on jotain muuta ja vie
>korkeintaan puoli minuuttia (esim. haluatko laittaa kännykkänumerosi
>puhelinluetteloon? Maksaa tämän ja tämän verran...)
Mielestäni toisinaan jopa hassuihin galluppeihin on paljon kivempaa
vastailla kun yrittää tolkuttaa jollekulle että en nyt halua ostaa
mitään.
> Joku ehdotti että myyjän pitäisi kertoa eteenpäin jos asiakkaan
>suhtautuminen on ollut negatiivista. Näin hän voi tehdä ja usein
>tekeekin esim. kirjoittamalla asiasta soittopohjan huomiokenttään,
>mutta siitä ei ole käytännön hyötyä koska kampanjoissa soitellaan aina
>asiakasrekisteristä saatuihin numeroihin riippumatta siitä millaista
>asiakkaan aiempi suhtautuminen on ollut.
Miksi ihmeessä?
Telemarkkinointifirmoilla ei
>ole mahdollisuutta poistaa tiettyä henkilöä soittolistalta, mutta jos
>hän kerran kieltäytyy tarjouksesta niin hänelle ei samasta aiheesta
>soiteta uudelleen.
Soitetaanpa...jostain toisesta firmasta. Saat selittää ettet ole
kiinnostunut useampaan kertaan.
>harkitsematon, ja antoi väärän kuvan siitä mitä tarkoitin. Ymmärrän
>kyllä että ihmisille saattaa tulla joka päivä useita myyntipuheluita
>ja ne voivat olla häiritseviä.
Toivottavasti kenellekkään ei nyt sentään tule useampaa /päivä,
hermohan siinä menee.
>Välillä on pakko ajatella tyyliin "jaahas, tässä oli taas yksi tyyppi
>joka ei tiedä mitä menetti kun ei kuunnellut minua." Tämän ei
Se mitä ihminen luulee tarvitsevansa ja se mitä ihminen todella
tarvitsee eivät ole aina samoja asioita...
Markku Lehtola
CAD Instructor and Consultant
Done Training Center
Done Information Oy
www.projectcad.fi
Mulle ei noita markkinointipuheluita tule. Mutta eräs sanomalehti yrittää
jatkuvasti saada mut tilaajakseen. Vaikka minä sanon niille aina
samantien ettei kiinnosta.
Mä olen huomannut että jos on joskus tilannut jonkun lehden, niin
jatkotilaukset kannattaa tehdä puhelinmyyjän kanssa. Saa huomattavasti
halvemmalla, kuin normaali tilauksella.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Me soitamme niihin numeroihin jotka saamme toimeksiantajalta eikä
meillä ole valtuuksia jättää tiettyjä numeroita soittolistalta pois.
Itse asiassa, 7-kuukautisella urallani, asiakas on lyönyt minulle
luurin korvaan ehkä 1-2 kertaa. Tämä kertoo siitä että olen myynyt
asiakkaidenkin mielestä kiinnostavia juttuja. Sen sijaan päivittäin
käy niin että asiakkaalta loppuu akku kesken puhelun ja kun sitten
hänelle soitetaan takaisin, hän pahoittelee kovasti akun loppumista ja
on kiinnostunut jatkamaan keskustelua.
> Eikö olisi helpompaa poistaa kaikki ne numerot numerot listoilta,
> kuin alkaa soittamaan ja jankkaamaan samaa asiaa alusta? Ei ihme
> että hermo kiristyy.
>
Ehkäpä, mutta meillä ei ole valtuuksia poistaa numeroita..lisäksi osa
numeroista kyseisellä listalla on sellaisia joiden haltijoita ei esim.
ole vielä tavoitettu ja siksi heille pitää soitella vielä pari kertaa
uudestaan tai sellaisia, jotka ovat halunneet jäädä miettimään.
Viimeksi mainituista suurin osa päätyy lopulta tilaamaan.
> En ole mielestäni "tärkeä" henkilö mutta en myöskään tuhlaa minuuttia
> kenellekään myyntitykille. Osaan ostaa kaupasta sen mitä tarvitsen,
> ilman myyntitykkien apua.
Uskon sen...kannattaa kuitenkin joskus vaikka piruuttaan kuunnella
puhelinmyyjien tarjouksia. Ne ovat usein sellaisia että kaupasta ei
koskaan saisi vastaavia (esim. nettiliittymä kokonaan ilman
avausmaksua, joka normaalisti voi olla yli tonnin). Yritykset
luottavat puhelinkampanjoiden tehoon ja siksi tarjoukset niissä ovat
usein hyviä.
Minulle on pari kertaa asiakas puhelimessa sanonut että tähän numeroon
on telemarkkinointi kielletty ja tällöin olen kohteliaasti lopettanut
puhelun.
> Jos joku soittaa minulle, hän vastaa ITSE sanoistaan, ei kukaan hänen
> takanaan. Ja jos tämä soittaja ei ymmärrä periaatettani tai "ei"-sanaa, niin
> silloin en välttämättä minäkään jaksa olla kovin kohtelias...
>
Totta kai jokainen vastaa sanoistaan ja jokaisella myyjällä on myös
oma persoonallinen tyyli. Vaatimuksia myyjälle satelee kuitenkin
jatkuvasti firman taholta ja niitä on pakko noudattaa.
>
>>
>oma persoonallinen tyyli. Vaatimuksia myyjälle satelee kuitenkin
>jatkuvasti firman taholta ja niitä on pakko noudattaa.
>>
Eipä kuulosta kovin kivalta duunilta...
Pelkkä puhelun lopettaminen ei välttämättä riitä. Henkilötietolaki
voi edellyttää, että puhelinmyyjä myös välittää tiedon
markkinointikiellosta taholle, jolta käytetty henkilörekisteri on
alunpitäen hankittu.¹
Toisin sanoen, jos kuluttaja sanoo puhelinmyyjälle, että numeroon ei
saa soittaa mainossoittoja, niin tätä kieltoa pitää kunnioittaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelinmyyntifirman pitää
välittää toimeksiantajalleen tiedot henkilöistä, jotka ovat kampanjan
yhteydessä ilmoittaneen markkinointikiellosta. (Ja sanoipa laki mitä
tahansa, niin minusta tällainen menettely olisi kuluttajan kannalta
reilu.)
¹ Rekisteröity voi henkilötietolain 30 § (kielto-oikeus) perusteella
kieltää puhelinmyyjää käyttämästä häntä koskevia tietoja
suoramarkkinointia tms. varten. Henkilötietolain 29 § (tiedon
korjaaminen) mukaan "rekisterinpitäjän on - - oikaistava, poistettava
tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta
virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto".
Lisäksi saman pykälän mukaan "rekisterinpitäjän on ilmoitettava tiedon
korjaamisesta sille, jolle rekisterinpitäjä on luovuttanut tai jolta
rekisterinpitäjä on saanut virheellisen henkilötiedon".
Kuka ne asiakasrekisterit toimittaa? Yritys, jonka tuotetta/tuotteita
kaupataan? Jos minulle soitettaisiinkin vain asiakkuuksieni perusteella,
olisin ikionnellinen!
Minut voi parhaimmillaan liittää _yhteen_ lehtikustantajaan, koska
muinoin ala-asteikäisenä minulle tuli Koululainen-lehti. Tuolloinkin
kyseessä oli lahjatilaus, olin lehden saaja ja äitini tilauksen maksaja.
Kummasti vain kotiin soittavien myyjien mielestä olen milloin minkäkin
firman "vanha asiakas" tai täysin outojen lehtien "uskollinen tilaaja".
Itse en kylläkään tiedä olleeni koskaan tekemisissä kyseisten
kustantajien, lehtien tai yritysten kanssa.
Toiseksi, kun taloutemme lankapuhelinnumero oli aiemmin luettelossa
mieheni nimellä, kaikki markkinointisoitot osoitettiin hänelle. Häntä
osattiin pyytää puhelimeen nimellä ja hän oli aina se "vanha uskollinen
asiakas". Kun luetteloon vaihdettiin minun nimeni, minusta tuli myyjien
kestosuosikki ja saan nyt vuorostani kuunnella päättymättömiä
mainospuheita kyllästymiseen asti.
Joidenkin tuotteiden markkinointi ehkä hoidetaan oikean asiakasrekisterin
perusteella. Minulle tulevista soitoista 100% on kuitenkin sellaisia,
joissa mahdollinen rekisteri ei voi olla muuta kuin suuri otos
puhelinluettelosta...
-Sirpa
--
(@-<
___/\/\/\/ Email: spoy...@mail.student.oulu.fi
Web: http://www.student.oulu.fi/~spoyhone/
Sirpa Pöyhönen
> Uskon sen...kannattaa kuitenkin joskus vaikka piruuttaan kuunnella
> puhelinmyyjien tarjouksia. Ne ovat usein sellaisia että kaupasta ei
> koskaan saisi vastaavia
Niinkuin TV-shopin tuotteet ;-)
> > Joku ehdotti että myyjän pitäisi kertoa eteenpäin jos asiakkaan
> >suhtautuminen on ollut negatiivista. Näin hän voi tehdä ja usein
> >tekeekin esim. kirjoittamalla asiasta soittopohjan huomiokenttään,
> >mutta siitä ei ole käytännön hyötyä koska kampanjoissa soitellaan aina
> >asiakasrekisteristä saatuihin numeroihin riippumatta siitä millaista
> >asiakkaan aiempi suhtautuminen on ollut.
>
> Miksi ihmeessä?
Sitä en tiedä, joten sitä ei kannata kysyä minulta enempää kuin
muiltakaan puhelinmyyjiltä :) Myyjät eivät soittolistoista päätä vaan
soittavat niihin numeroihin jotka ruutuun ilmestyvät tietämättä miten
kyseinen henkilö telemarkkinointiin suhtautuu. Telemarkkinoinnin voi
siis estää vain ja ainoastaan liittymällä Robinsonin rekisteriin ja
jos tähän rekisteriin ei ole liittynyt niin on turha syyttää myyjää
häirinnästä. Voi tietysti tuntua hassulta että pitää erikseen
ilmoittaa jos ei halua puhelinmyyntiä, mutta valitettavasti
lainsäädäntö on sellainen että ihmisille saa myydä tuotteita
puhelimessa jos nämä eivät ole sitä erikseen kieltäneet ja yritykset
luonnollisestikin pyrkivät myymään tuotteitaan niin paljon kuin
mahdollista. Puhelinmyyjät toteuttavat yritysten toiveita myynnin
suhteen. Myyjä ei ole ajatustenlukija eikä voi tietää haluaako joku
että hänelle soitetaan jostakin aiheesta. Useimmiten ne jotka eivät
kaipaa lehtimyyntiä ovat kuitenkin kiinnostuneita esim.
GSM-lisäpalveluista. Toiset eivät halua ollenkaan telemarkkinointia.
Mutta kuten sanoin, myyjä ei tästä voi etukäteen tietää.
>
> Soitetaanpa...jostain toisesta firmasta. Saat selittää ettet ole
> kiinnostunut useampaan kertaan.
Se saattaa olla mahdollista lehtimyynnissä, mutta tietääkseni niitä
kampanjoita joita meidän firmassamme tehdään ei tehdä muissa
firmoissa. Toimeksiantaja ostaa palvelun vain yhdeltä tietyltä
yritykseltä.
> Se mitä ihminen luulee tarvitsevansa ja se mitä ihminen todella
> tarvitsee eivät ole aina samoja asioita...
>
Siitä en osaa sanoa mitään. Ihminen saa puhelimessa itse päättää
haluaako hän tuotteen tai palvelun jota tarjoan ja uskoisin että
useimmat asiakkaistani ovat sen todella halunneet :)
Minulle tulee aika-ajoin myyntipuheluita eivätkä ne minua ole tähän
mennessä häirinneet. Kerran olen tilannut sanomalehden puhelimessa ja
tarjous oli todella hyvä. Myyjäkin oli asiallinen ja kohtelias.
> Minulla ei ole tapana jankuttaa ja vängätä jos asiakas ei ole
> kiinnostunut tarjouksestani, joten jos asiakas selkeästi ilmoittaa
> "ei", ymmärrän asian ja lopetan puhelun kohteliaasti. En loukkaannu
> selkeästä eistä vaan päinvastoin arvostan sitä.
Kunpa kaikki olisivat yhta jarkevia tuon suhteen...
Teemu
> Tämä kertoo siitä että olen myynyt
> asiakkaidenkin mielestä kiinnostavia juttuja.
Kertoisitko viela vahan tarkemmin, mita sitten loppuen lopuksi myyt ?
Teemu
Todennäköisesti kuulut marginaaliryhmään joka tässä ei oteta huomioon ja
joudut lopettamaan tilauksesi.
Tilastollisesti useampi ihminen uusii tilauksensa kampanjan yhteydessä, kuin
soittelun johdosta suuttuu ja lopettaa sen eli toiminta on kannattavaa
vaikka jokunen asiakas menetetäänkin.
Aiheesta lienee julmettu määrä tutkimusmateriaalia.
// Robbe
En usko.
Nähdäkseni tämä on täysin toimeksiantajan ja telemarkkinointifirman välinen
asia mistä raportoidaan ja mistä ei. Korjatkaa jos olen väärässä.
// Robbe
> No ei nyt sentään..puhelinmyyntifirmoissa kuitenkin supervisorit ja
> pomot kuuntelevat puheluita jatkuvasti ja myyjä saa pelätä työnsä
> puolesta, jos argumentointi ei vastaa vaatimuksia. Monella myyjällä ei
Hmm? Itse olin viime kesänä töissä telemarkkinointiyrityksessä, eikä
meillä kyllä pomot kuunnelleet puheluita, paitsi alussa olivat
vieressä ja neuvoivat miten homma kannattaa hoitaa. Jokainen sai
hoitaa puhelut omalla tyylillään (no, tietenkin piti olla kohtelias ja
niinpoispäin). Siinä vaiheessa vasta sai pelätä työnsä puolesta, jos
jäi muista myyjistä pahasti jälkeen tuloksissa.
Hmm, sinä et varmaankaan ollut tuolta ylä-savosta päin, kun
juttusi muuten kuulostavat aika tutulta (mekään ei myyty mitään
lehtiä, vaan aikalailla 'erikoista', hmm... tuotetta :).
--
Jari Eskelinen
Jos päästään yhteisymmärrykseen työsopimuksesta työnantajan kanssa, toki
työnantajalla on täysi oikeus määrätä minkä tyyppistä myyntiteknikkaa
työntekijä käyttää. Tietysti kunhan pysytään laillisuuden rajojen sisällä.
Puhelinmyyjä tuskin on tahdoton robotti, vaan haluaa päästä hyviin
ansioihin, ja jos jankkaustekniikka tuntuu purevan paremmin sitä tietysti
käytetään. Moraalinen ja juridinen vastuu tästä on työnantajalla, jos ei
toisin kyetä todistamaan.
> Jälleen väärin. On myyjän tehtävä ilmoittaa nopeasti, millä asialla
> on. Sen jälkeen hänen tulee jättää asiakkaalle mahdollisuus lopettaa
> puhelu asiallisesti. Esimerkki:
Olet itse väärässä. Myyjän tehtävä on toimia työnantajan ohjeidensa
mukaisesti.
> Siis antakaa sille asiakkaalle heti alussa mahdollisuus sanoa, että
> häntä ei kiinnosta. Voi olla, että hänellä on ollut joku homma kesken,
> jota pitäisi päästä jatkamaan nopeasti - esim. ruoka palaa liedelle.
> Jos myyjä ei pidä taukoa, ainoa mahdollisuus on lyödä luuri korvaan.
> Tällöin myyjä on itse vastuussa siitä, että häntä kohdellaan
epäasiallisesti.
Juu, näin minäkin toivoisin että se toimisi.
> Oletkohan sinä ihan varmasti sopiva henkilö myyjäksi? Asiakkaan aika
> on aina myyjälle tärkeää - siis aina, ei joskus, ei silloin tällöin,
> vaan AINA. Siinä vaiheessa, kun huomaan, että myyjä ei arvosta aikaani,
Sinulla ei taida olla harmainta aavistustakaan myyntityöstä, eihän ?
Varsinkin telemarkkinoinnissa hyvä myyjä saa tavoittamansa henkilön hetkeksi
kuuntelemaan hänen toimeksiantajansa antama viestiä. Jos myyjä helposti
antaa periksi toimeksiantaja ei ole tyytyväinen. Jos kysytään onko hetki
aikaa useat vastaavat vain "ei" josta on hankala jatkaa eteenpäin
inttämättä. Jättämällä pois koko kysymys ja menemällä suoraan asiaan saadaan
paremmin homma esitettyä. Myös käyttämällä jotain persoonallista
aloitustapaa saadaan ehkä asiakkaan kiinnostus heräämään. Itseasiassa hyvän
puhelinmyyjän tekniikkaan kuuluu estää asiakasta sanomasta ei, ennenkuin
asia on esitetty.
Ne jotka puhelusta loukkaantuvat tuskin olivat potentiaalisia asiakkaita
alunperinkaan, joten hällä väliä. Ne jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja
ostavat eivät kiinnitä asiaan huomiota.
BTW jos näet joidenkin puhelinmyyntilafkojen koulutusmateriaalin joskus niin
aika tieteelliseksi ovat homman tehneet, eli mitä kunkin vastauksen kohdalla
kannattaa argumentoida yms kaikki perustuen aikaisempien soittojen
tilastoihin. Myyjän omat päätökset ovat aika minimissään siinä.
Mutta silti : törkeä myyntipuheen keskeytys heti alussa auttaa yleensä ja
voimakas ei. Tästä ei puhelinmyyjän pitäisi loukkantua koska kyseessä on
ainoa tapa estää rautaista ammattilaista hoitamasta puheensa loppuun ja
pääsee seuraavaan prospektiin kiinni.
Jos myyjä tästä loukantuu niin *silloin* ei ole sopiva myyjäksi.
Aikaisempaan väittämääsi niin asia on päin vastoin, eli mitä enemmän
asiakkaan aikaa myyjä pystyy saamaan, sen paremmin hänellä todennäköisesti
kauppa käy. Tätä ei tietenkään asiakkaan tarvitse tietää ...
// Robbe
Lue saat**na suomen lakia. Robinsonin rekisterin käyttö on täysin
vapaaehtoista (mutta mielestäni aiheellista).
> Aina kun esm. minulle soitetaan lankapuhelimella, eka kysymys on
> KOVALLA äänellä ja TIUKALLA äänensävyllä:
> "MISTÄ te olette minun numeroni saaneet?
> Puhelinmarkkinointi on kielletty tähän numeroon.
> Kertokaa nimenne ja työnantajanne nimi???
> HETI!"
Onneksi emme tunne eikä minun tarvitse sinulle soittaa. Tuo alkaisi kyllä
pidemmän päälle ärsyttämään jos joka kerralla joutuisi tuon ristikuulustelun
kohteeksi kun kuulumisia kyselee .
> Mainittakoon, että numerooni _EI_SOITTELE_ ilman a-tilaaja tunnistetta
> kukaan muu, kuin nämä paskap**t puhelin myyjät, enkä ole, enkä tule
> heiltä ikinä mitään ostamaan. Ostan vain kirjallisen materiaalin
> perusteella lehtiä. Maailman turhin ammattikunta, menkää *****n
> häiritsemästä ihmisiä.
Olet ilmeisesti henkilö joka myös kaupassa asioidessaan haukkuu myyjät
lyttyyn, koska keskikalja ja HK:n sininen ovat niin v**un kalliita.
"S**tanan p**kapäät siellä Siwassa kun taas nostivat Olvin hintaa, kyllä
minä ensi kerralla niille näytän ..."
// Robbe
Kotirauha ei ole virallinen tarjonnanesto rekkari, vaan Kotirauha
kerää osoite- ja henkilötietoja markkinointiaan varten. Tuo nimi on
vain hämäystä, jolla taasen yritetään tyhmät ihmiset saada sen firman
käyttäjiksi!
> ja mitä kaikkia muita niitä onkaan. Te s..tanan pöntöt tarkistatte
> ensin AINA onko numero, johon aiotte soittaa ko. kieltolistoilla.
>
> Aina kun esm. minulle soitetaan lankapuhelimella, eka kysymys on
> KOVALLA äänellä ja TIUKALLA äänensävyllä:
> "MISTÄ te olette minun numeroni saaneet?
(luettelosta, numeronetistä??????)
> Puhelinmarkkinointi on kielletty tähän numeroon.
> Kertokaa nimenne ja työnantajanne nimi???
> HETI!"
>
>
> Mainittakoon, että numerooni _EI_SOITTELE_ ilman a-tilaaja
tunnistetta
> kukaan muu, kuin nämä paskap**t puhelin myyjät, enkä ole, enkä tule
> heiltä ikinä mitään ostamaan. Ostan vain kirjallisen materiaalin
> perusteella lehtiä. Maailman turhin ammattikunta, menkää *****n
> häiritsemästä ihmisiä.
Mikähän sinun ammatisisi onkaan?
Oletko kenties tilannut jotain jostain lapulla? Esim. Ellokselta,
Anttilasta tai meikkejä?
Jokaikisessä lipussa ja lapussa nykyisin sanotaan, että tietojasi
voidaan käyttää suoramarkkinointiin.....
Ja monen moiset firmat nykyisin myyvät as.rekkareita toisille ja
sitäkautta tuollainen liika markkinointi käynnistyy.
Toisaalta telemarkkinointisoittotehtaat käyttävät vaikka luetteloa
soittolistoinaan..., joka on kyllä minusta kaiken huippu ja vielä
yleensä aina noillla väärillä keinoilla aloittavat juttunsa.
> Toiseksi, kun taloutemme lankapuhelinnumero oli aiemmin luettelossa
> mieheni nimellä, kaikki markkinointisoitot osoitettiin hänelle.
Häntä
> osattiin pyytää puhelimeen nimellä ja hän oli aina se "vanha
uskollinen
> asiakas". Kun luetteloon vaihdettiin minun nimeni, minusta tuli
myyjien
> kestosuosikki ja saan nyt vuorostani kuunnella päättymättömiä
> mainospuheita kyllästymiseen asti.
>
> Joidenkin tuotteiden markkinointi ehkä hoidetaan oikean
asiakasrekisterin
> perusteella. Minulle tulevista soitoista 100% on kuitenkin
sellaisia,
> joissa mahdollinen rekisteri ei voi olla muuta kuin suuri otos
> puhelinluettelosta...
>
Puhelinmyyjä on velvollinen ilmoittamaan rekisterin, jonka perusteella
tekee tarjontaa!
Valitettavasti luettelo on sallittu tietolähde.....
Ne, jotka osaavat itse ostaa haluamansa eivät varmasti siitä pidä.
Koti on paikka, jossa halutaan olla rauhassa. Kaveripiiristäni voin
sanoa, että 100% ei koskaan osta puhelinmyynnistä ikinä mitään
vaikka saisi ilmaiseksi.
t. Kari
Ei, se ei ole virallinen rekisteri mutta muuten tuo kappale on IMO
suoraan tunkiosta. =)
Kotirauha:n liikeidea selkeästi perustuu siihen että he voivat myydä
henkilötietorekisterejä, joissa on selkeästi mainittu minkälaista
markkinointia hän haluaa sähköisesti saada. Se että osa palvelun
käyttäjistä kieltää kaiken markkinoinnin, ei vaikuta muuten kuin
positiivisella tavalla siihen, että useammat ihmiset tutustuvat
palveluun ja ehkäpä haluavatkin joitain tiettyjä tarjouksia.
En usko todellakaan että mikään suuri ja tunnettu pääomasijoittaja
rahoittaisi tuollaista hanketta jos kyseessä olisi joku lehtimyyntiä
tavoiltaan ja tavoitteiltaan vastaava firma. Rahoittajina kun on
mm. Menire ja Aura Capital.
Ei, en kuitenkaan itsekään usko tuohon palveluun enkä tiedä siitä mitään
muuta kuin mitä olen lehdistä, heidän sivuiltaan ja Meniren sivuilta
lukenut.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
"Ainoastaan ääliö, tietämätön, masokisti tai patologinen
uhkapeluri hankkii itsellensä Welho Internet-liittymän."
- nimim. Halycon, sfnet.tietoliikenne.yhteydentarjoajat
> Hmm, sinä et varmaankaan ollut tuolta ylä-savosta päin, kun
> juttusi muuten kuulostavat aika tutulta (mekään ei myyty mitään
> lehtiä, vaan aikalailla 'erikoista', hmm... tuotetta :).
Enpä ole Ylä-Savosta, en :) Meidän firmassamme ei myydä vain yhtä
tuotetta vaan kampanjoita ja myytäviä
tuotteita/palveluita/jäsenyyksiä/vakutuuksia jne jne. on kerralla
useita ja firmamme myös ottaa puheluita vastaan ja hoitaa
asiakaspalvelujuttuja. Työntekijöitä on yli 200.
Lehtimyyntifirmoista en osaa sanoa mitään. Saattaa olla, että ne
käyttävätkin esim. luetteloa lähteenään. Mutta siinä yrityksessä jossa
minä työskentelen ja muissa vastaavissa contact centereissä ei
luetteloa käytetä lähteenä KOSKAAN vaan KAIKKI numerot saadaan
toimeksiantajayrityksen asiakasrekisteristä, josta call center manager
tai joku muu vastaava pomo sitten laittaa numerot soittolistalle.
Myyjät eivät siis pysty vaikuttamaan siihen mitkä numerot listalle
päätyvät.
7-kuukautisella urallani olen tehnyt lukuisia erilaisia kampanjoita,
koska yrityksellämme on paljon toimeksiantajia. Olen myös ottanut
puheluita, rekisteröitymisiä, tilauksia jne vastaan. Toimeksiantajien
nimiä en voi mainita enkä kertoa kampanjoista tarkemmin mutta myymäni
tuotteet/palvelut ovat olleet tyyliä nettiliittymät, GSM-liittymät,
jäsenyydet eräässä järjestössä, tarjoukset vakuutuksesta (soitimme
ihmisille ja kysyimme onko kiinnostunut tarjouksesta), GSM-numerolle
tai sähköpostiosoitteelle rivi puhelinluetteloon sekä yrityksille
yritysrekisteri/tarjusportaalipalveluita. Lehtiä en ole myynyt
koskaan, enkä myy :)
>hänelle ja esim. nettiliittymien aloitusmaksut ovat
>puhelinkampanijoissa usein todella pieniä (esim. normaali 1500mk,
>kampanja 500mk). Alennuksilla toimeksiantajayritykset pyrkivät saamaan
>puhelinkampanjalle suosiota.
>>
Asian sivusta: mitähän mahtavia ominaisuuksia on liittymässä joka
normaalisti maksaa 1500 ? Noitahan saa ilmaiseksi nykyään ja omastakin
olen maksanut alle 500 ihan normaalihintaisena vuosia.
> > Aina kun esm. minulle soitetaan lankapuhelimella, eka kysymys on
> > KOVALLA äänellä ja TIUKALLA äänensävyllä:
> > "MISTÄ te olette minun numeroni saaneet?
> > Puhelinmarkkinointi on kielletty tähän numeroon.
> > Kertokaa nimenne ja työnantajanne nimi???
> > HETI!"
>
Vai niin. Minä vastaisin tähän kysymykseen : "Asiakasrekisteristä", ja
se olisi totuus. Puhelinmyyjillä ei todellakaan ole tapana kaivella
numeroita itse jostain eikä heillä ole mahdollisuutta tarkistaa
myöskään kieltorekistereitä.
>
> > Mainittakoon, että numerooni _EI_SOITTELE_ ilman a-tilaaja tunnistetta
> > kukaan muu, kuin nämä paskap**t puhelin myyjät, enkä ole, enkä tule
> > heiltä ikinä mitään ostamaan. Ostan vain kirjallisen materiaalin
> > perusteella lehtiä. Maailman turhin ammattikunta, menkää *****n
> > häiritsemästä ihmisiä.
Miksi ihmeessä noin vihamielinen asenne? Onko joku pielessä? Mehän
olemme elintärkeitä ihmisiä :) Puhelinmyyjähuumori on mieletöntä.
Meidänkin firman ilmoitustaululla oli pitkään esillä Suomen kuvalehden
tutkimus, jonka mukaan puhelinmyyjä on Suomen toiseksi vähiten
arvostettu ammatti. Sille yhdessä naureskelimme ja riemua riitti :)
Muistaakseni suoramarkkinoinnissa täytyy osoitelähde kertoa,
jos asiakas sitä kysyy. Muistini mukaan rikot siis lakia, jos
et kerro, mistä rekisteristä asiakkaan numero on ongittu.
>Meidänkin firman ilmoitustaululla oli pitkään esillä Suomen kuvalehden
>tutkimus, jonka mukaan puhelinmyyjä on Suomen toiseksi vähiten
>arvostettu ammatti. Sille yhdessä naureskelimme ja riemua riitti :)
Joku toinen olisi ehkä miettinyt, voiko ammatin imagoa jotenkin
parantaa. Parantamiskeinona en pidä sitä, että keskenään naureskelette
negatiivista palautetta antaneille asiakkaille.
--
Arto
Tuskin se telemarkkinointifirmoja haittais, ja joutas sellaset
soittotehtaat kaata nurin vaikka heti, sillä en tunne yhtään
telemarkkinointi-yritystä, jossa toimittaisiin reilun pelin
säännöillä.
Yksittäiset yrittäjät kunniaan, niinkuin ennenvanhaan hyvään aikaan.
Joskus vielä 10 vuotta sitten asiakkaita ei häiritty liikaa. Oi niitä
aikoja! Saisipa samat tavat takaisin.
Suuret soittotehtaat sahaavat omaa oksaa, ja elävät kuin viimeistä
päivää välittämättä asiakkaista pätkääkään!!!!
>aloitustapaa saadaan ehkä asiakkaan kiinnostus heräämään. Itseasiassa hyvän
>puhelinmyyjän tekniikkaan kuuluu estää asiakasta sanomasta ei, ennenkuin
>asia on esitetty.
>
Jos noin toimii niin ei tarvitse ainakaan ihmetellä jos tulee p*ska
maine myyjille...
BTW miksei jokaiselle suomalaiselle (niin kuin kai on joskus
tarkoituskin) anneta sähköpostiosoitetta jolle määritellään profiili.
Profiilissa seisoo että minkä tyyppisiä mainosviestejä osoitteeseen
saa lähettää. Spam kun on laitonta niin eikös vanha konsti tepsi, eli
laillistetaan se ja loppuu hötkyily...;-)
Ei minulle ainakaan ole koskaan kerrottu mistään laista joka
edellyttäisi että minun pitää ilmoittaa eteenpäin jos soitan
henkilölle joka on kieltänyt telemarkkinoinnin, mutta käsittääkseni
firmamme myyjät ymmärtävät kyllä että on reilun pelin sääntöjen
mukaista kirjoittaa asiasta soittopohjan huomiokenttään josta tieto
menee toimeksiantajalle...
> Olet itse väärässä. Myyjän tehtävä on toimia työnantajan ohjeidensa
> mukaisesti.
>
Näin on. Myyjän tehtävä on lisäksi pyrkiä pitämään myynti% niin
korkeana että toimeksiantajayritys on tyytyväinen.
> Sinulla ei taida olla harmainta aavistustakaan myyntityöstä, eihän ?
>
Yksi päivä puhelinmyyjänä saattaisi kääntää monen suomalaisen
käsityksen päälaelleen :)
> Varsinkin telemarkkinoinnissa hyvä myyjä saa tavoittamansa henkilön hetkeksi
> kuuntelemaan hänen toimeksiantajansa antama viestiä. Jos myyjä helposti
> antaa periksi toimeksiantaja ei ole tyytyväinen. Jos kysytään onko hetki
> aikaa useat vastaavat vain "ei" josta on hankala jatkaa eteenpäin
> inttämättä. Jättämällä pois koko kysymys ja menemällä suoraan asiaan saadaan
> paremmin homma esitettyä. Myös käyttämällä jotain persoonallista
> aloitustapaa saadaan ehkä asiakkaan kiinnostus heräämään. Itseasiassa hyvän
> puhelinmyyjän tekniikkaan kuuluu estää asiakasta sanomasta ei, ennenkuin
> asia on esitetty.
Jotain sinnepäin, kyllä...meillä tosin on ohjeena kysyä aina onko
hetki aikaa ja useimmiten asiakkaalla on, varsinkin jos esittää
kysymyksen tyyliin "nettiin liittyvillä asioilla soittelen, olisiko
hetki aikaa?" Ohjeena on myös että ei saa kysyä "enhän soittanut
huonoon aikaan?" koska se antaa asiakkaalle mahdollisuuden
"negatiiviseen" vastaukseen. "Olisiko hetki aikaa"-kysymykseen on
ikään kuin helpompi vastata myöntävästi, eikä asiakas jää miettimään,
onko hetki itse asiassa sittenkin huono.
> BTW jos näet joidenkin puhelinmyyntilafkojen koulutusmateriaalin joskus niin
aika tieteelliseksi ovat homman tehneet, eli mitä kunkin vastauksen
kohdalla
> kannattaa argumentoida yms kaikki perustuen aikaisempien soittojen
> tilastoihin. Myyjän omat päätökset ovat aika minimissään siinä.
Älä muuta sano..on minullakin kansiossani melkoinen nivaska
kaikenmaailman asiantuntijoiden laatimia vastaväite- ja
puhelurunkokaavioita, joista kuitenkaan ei loppujen lopuksi ole ollut
minulle paljoa hyötyä koska vastaväitekaaviot perustuvat oletettuihin
asiakkaan ei-vastauksen syihin. Useimmiten syyt ovat hiukan erilaisia
ja myyntiargumentointitekniikka pitää kehittää itse.
> Mutta silti : törkeä myyntipuheen keskeytys heti alussa auttaa yleensä ja
> voimakas ei. Tästä ei puhelinmyyjän pitäisi loukkantua koska kyseessä on
> ainoa tapa estää rautaista ammattilaista hoitamasta puheensa loppuun ja
> pääsee seuraavaan prospektiin kiinni.
>
Juuri näin.
> Aikaisempaan väittämääsi niin asia on päin vastoin, eli mitä enemmän
> asiakkaan aikaa myyjä pystyy saamaan, sen paremmin hänellä todennäköisesti
> kauppa käy. Tätä ei tietenkään asiakkaan tarvitse tietää ...
>
Naulan kantaan!
Viesteistäsi käy ilmi, että sinullakin on tarkoituksena saada
asiakas koukkuun kauniilla puheilla ja tietyillä taktiikoilla.
Se varmaan kuuluu työhösi, ja on sinun oma asiasi, jos niin toimit.
Kun kuitenkin olet omalla tavallasi huijaamassa asiakasta sijoittamaan
rahaa tavaraan tai tuotteeseen, jota hän ei tarvitse, älä ihmettele,
jos asiakas suhtautuu sinuun vähintäänkin nuivasti. Jos myyjä on
minua kohtaan reilu, minä olen häntä kohtaan reilu. Jos myyjä
huiputtaa minua kuuntelemaan myyntipuhettaan, en tunne olevani
velvollinen käyttäytymään asiallisesti.
Esimerkki: Muutama vuosi sitten olin flunssassa sairaslomalla.
Ovikelloa pimputti mies, joka omien sanojensa mukaan tekee tutkimusta
siitä, millaisia pölynimureita kotitalouksissa on. Esittelin oman
imurini, ja hän kysyi, että saako hakea vertailukappaleen autostaan.
Muutakaan tekemistä minulla ei ollut, joten annoin luvan. Kokeilimme
imureja muutamalla matolla ja totesimme, että vertailukappale oli
tehokkaampi kuin omani. Vasta sen jälkeen paljastui, että mies
oli myymässä imureita. Koska hän ei ollut alussa rehellinen, miksi
minunkaan olisi jatkossa pitänyt olla. Kokeilimme siis, kuinka hyvin
imuri puhdistaa muut matot, olohuoneen sohvakaluston yms., joiden
imurointiin tarvitaan erikoissuuttimia, joita minulla itselläni ei
ollut. Aikaa saatiin vierähtämään muutama tunti. Sen myyjä olisi
voinut käyttää tehokkaaseen myyntiin, jos olisi selkeästi kertonut,
että on myymässä imuria. Minä olisin sanonut, että en osta, kiitos
vaan.
Onko tosiaan niin, että puhelinmyynnissä saa helpommin myytyä, jos
vänkää asiakkaiden kanssa? Toisaalta luulisi, että jotkut ihmiset
eivät suhtautuisi nuivasti myyjiin, jos he eivät olisi niin
tympeitä. En minulla ole mitään sitä vastaan, että kuuntelen
myyntipuhetta, jos parempaakaan tekemistä ei sillä hetkellä ole.
Jos parempaa tekemistä on, suutun todella, jos saan vaikutelman,
että myyjä on huijannut minut kuuntelemaan.
>> Aikaisempaan väittämääsi niin asia on päin vastoin, eli mitä enemmän
>> asiakkaan aikaa myyjä pystyy saamaan, sen paremmin hänellä todennäköisesti
>> kauppa käy. Tätä ei tietenkään asiakkaan tarvitse tietää ...
>>
>Naulan kantaan!
Kiitos, että olet jakanut näitä vinkkejä täällä meille asiakkaillekin.
Osaanpahan olla kuuntelematta jatkossa edes sitä vähää :-)
--
Arto
Tähän haluan vielä kommentoida että yksi myyjä soittaa päivän aikana
n. 30-120 ihmiselle ja kontaktivauhdin on oltava huima jotta se
vastaisi esimiehen ja toimeksiantajan vaatimuksia. Todellakaan
myyjällä ei ole mahdollisuutta tarkistella mitään rekistereitä
ensinnäkään siksi että rekisteri ei ole hänen käytössään ja toisekseen
siksi että siihen ei yksinkertaisesti olisi aikaa.
Onneksi sellainen tilanne että henkilö joka on kieltänyt
puhelinmarkkinoinnin saa myyntipuhelun on todella harvinainen.
> Sain kyllä mainion idean: Taidan hankkia maksullisen numeron,
> esim. 7mk/min ja sitten minulle saa soittaa joka ikinen puhelinmyyjä
> ja puhua vaikka kuinka kauan... harmi vain, ettei laki taida sallia
> tavallisen puhelinnumeron käyttöä siten.
Miten on, eikös nykyään tällaisiakin ole olemassa?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Lehtimyyntifirmat hankkivat uusia asiakkaita nimenomaan käyttämällä
puhelinluetteloita lähteenään. Vanhoille asiakkaille sitten soitetaan
aiempien tilausten mukaisten yhteystietojen perusteella. Tavallista on
tulostaa rompulta kohderyhmään kuuluvien naisten numeroita (esim.
naistenlehtien osalta Minna, Satu jne. ja tekniikka-aiheisten lehtien
osalta Jari, Mika jne.).
Vivi
Nuo kiellot koskevat vain niitä firmoja, jotka kuuluvat johonkin
liittoon, olisiko ollut Suoramarkkinointiliittoon. Useimmat firmat toki
siihen kuuluvat ihan maineensa vuoksi, mutta eivät suinkaan kaikki.
(tämä oli tilanne ainakin muutama vuosi sitten, jos homma on
muuttunut niin saa korjata)
Vivi
Mitä myönnät, vaikka et tiedäkkään!
Onpas, ja nimenomaan lehtimyynnissä on tärkeää asiakkaan edut ja
hyöty!
> Jotain sinnepäin, kyllä...meillä tosin on ohjeena kysyä aina onko
> hetki aikaa ja useimmiten asiakkaalla on, varsinkin jos esittää
> kysymyksen tyyliin "nettiin liittyvillä asioilla soittelen, olisiko
> hetki aikaa?" Ohjeena on myös että ei saa kysyä "enhän soittanut
> huonoon aikaan?" koska se antaa asiakkaalle mahdollisuuden
> "negatiiviseen" vastaukseen. "Olisiko hetki aikaa"-kysymykseen on
> ikään kuin helpompi vastata myöntävästi, eikä asiakas jää
miettimään,
> onko hetki itse asiassa sittenkin huono.
Juuri päinvastoin koulutettiin INDATA OY:n toimesta.
Parhain neuvo oli, että kysytään: " En kai soittanut päivän
kiireisimpään hetkeen", johon asiakkaan on helppo vastata myöntävästi:
"ET."
> Älä muuta sano..on minullakin kansiossani melkoinen nivaska
> kaikenmaailman asiantuntijoiden laatimia vastaväite- ja
> puhelurunkokaavioita, joista kuitenkaan ei loppujen lopuksi ole
ollut
> minulle paljoa hyötyä koska vastaväitekaaviot perustuvat
oletettuihin
> asiakkaan ei-vastauksen syihin. Useimmiten syyt ovat hiukan
erilaisia
> ja myyntiargumentointitekniikka pitää kehittää itse.
Minä 15 vuotta yrittäjänä myyntityötä tehneenä en käytä minkäänlaisia
vastaväite systeemejä, mulla ei ole mitään muistilappuja tai valmiita
puheita, ainoastaan hinnastot edessäni. Juttelen asiakkaitten kanssa
aika vapaamuotoisesti, ei aina välttämättä lehdistä. Itseasiassa en
koe myyväni, vaan palvelen asiakkaan tarpeita ja haluja tilata lehti.
Monesti asiakkaat kiittelee, kun olen heittänyt paremman tarjouksen,
kun mitä esim. mainoksissa on. Siitä saan työiloa ja tunnen
palvelleeni asiakasta hyvin.
> > Aikaisempaan väittämääsi niin asia on päin vastoin, eli mitä
enemmän
> > asiakkaan aikaa myyjä pystyy saamaan, sen paremmin hänellä
todennäköisesti
> > kauppa käy. Tätä ei tietenkään asiakkaan tarvitse tietää ...
> >
> Naulan kantaan!
Valitettavasti joillain ei riitä aikaa selvään
rahansäästöön,(edullisemman tarjouksen kuuntelemiseenkaan) mutta kai
sellaset on niin mahottoman rikkaita, että samapa tuo.
Sieltähän se samasta firmasta raha kuitenkin kiertää.............
>Valitettavasti joillain ei riitä aikaa selvään
>rahansäästöön,(edullisemman tarjouksen kuuntelemiseenkaan) mutta kai
>sellaset on niin mahottoman rikkaita, että samapa tuo.
>Sieltähän se samasta firmasta raha kuitenkin kiertää.............
>
Eipä siinä paljoa säästä jos ostaa tuotteen jota ei oikeasti todella
tarvitse. Kovin materialistinen maailma teillä myyjillä kai sitten?
Ei ole minun päähäni vielä mahtunut, miten säästän rahaa kuluttamalla
sitä johonkin, jota en tarvitse. En onneksi kuulu ihmisryhmään, jonka
on pakko ostaa, jos alennus on riittävä.
--
Arto
No esim. ADSL-yhteyden hinnat voivat olla esimerkin kaltaiset,
nettiliittymien eivät, mutta niissäkin on usein tarjouksia.
> Joku toinen olisi ehkä miettinyt, voiko ammatin imagoa jotenkin
> parantaa. Parantamiskeinona en pidä sitä, että keskenään naureskelette
> negatiivista palautetta antaneille asiakkaille.
Jos me ottaisimme jokaisen negatiivisen palautteen liian vakavasti ja
jäisimme märehtimään sitä miten aliarvostettuja olemme, työstämme ei
taitaisi tulla mitään. Niin kuin jo aiemmin sanoin, huumori ja
itsevarmuus ovat puhelinmyyjälle
elintärkeitä pään sekoamisen välttämiseksi, työ kun ei aina ole
herkkua. Oikealla asenteella pärjää. Olemassaoloaan ja asiakkaille
soittamista ei pidä pyydellä anteeksi ja omaa työtään on pidettävä
tärkeänä.
Tämä koskee myös kaikkia muita ammattiryhmiä. Jos aikoo myydä jotain
niin pitää kuulostaa puhelimessa siltä että todella uskoo asiaansa
eikä siltä että "anteeksi nyt kun häiritsen, etkä sinä varmaan mitään
tilaakaan, mutta soitinpa nyt kuitenkin.." Itsevarmuus ei kuitenkaan,
tietenkään, kulje käsi kädessä röyhkeyden tai huonojen myyntitapojen
kanssa.
Emme naureskele asiakkaille, vaan revimme sarkastista huumoria
milloin mistäkin työhön liittyvästä asiasta. Useimmiten huumori on
hyvä keino esimerkiksi unohtaa joku oikein inhottava asiakas. Tämä
huumori ei onneksi näy eikä kuulu telemarkkinointifirman ulkopuolella
:)
Se miten ammatin imagoa voisi parantaa on aika mutkikas kysymys.
Itse olen kantanut oman korteni kekoon hyvällä ja asiallisella
myyntitavalla ja muita vaikutuskeinoja minulla ei taida ollakaan.
Miten esim. adsl:n tapauksessa kontrolloidaan että asiakkaalle on
mahdollista ylipäänsä asentaa moinen yhteys?
Tuo on vähän kuin pohtisit, miten roskasähköpostin imagoa voisi
parantaa. Oikea vastaus on tietenkin, ettei mitenkään. Valitettavasti
ainoa keino on joko vaihtaa alaa tai sitten jatkaa hersyvän huumorin
viljelyä kahvitauoilla.
- Henrik
--
You know you've been watching Babylon 5 too much when...
you think the theme from 2001 is "Also Sprach Zathras' Sister".
Esimerkiksi Elisa vastikään myi juuri puhelinkampanjalla Nettitaksa-
asiakkailleen ADSL:ää vaikka esim. johonkin Kehä III:n ulkopuolelle
ADSL:ää ei edes ollut mahdollista saada.
-Hyvä juttu. Onko teille SPR:n toiminta tuttua?
(Jos asiakas ei tunne toimintaa tai haluaa tietää siitä lisää, kerron
lyhyesti järjestön toiminnasta).
-Tarjoaisin teille nyt mahdollisuutta liittyä jäseneksi SPR:ään.
Jäsenmaksu olisi 90 mk ja se menee kokonaan SPR:n hyväksi, joten tämä
olisi helppo ja edullinen tapa tukea järjestön toimintaa.
(Jos asiakas kieltäytyy): -Asia selvä. Kiitoksia ajastanne, kuulemiin!
(Jos asiakas suostuu): -Hieno juttu. Saanko vielä syntymäaikanne?
Teille tulee noin viikon sisällä tilisiirto jolla voitte maksaa
jäsenmaksun ja samalla saatte tietopaketin SPR:stä. Jäsenlehti tulee
viidesti vuodessa. Kiitoksia jäseneksi liittymisestä ja hyvää
illanjatkoa, kuulemiin!
Edellisestä voinee päätellä että vaikka pyrinkin - koska olen
ammatiltani MYYJÄ - kertomaan asiani kiinnostavasti ja hinnan vasta
viimeiseksi, niin tapanani ei ole johtaa asiakasta harhaan. Reiluus on
minulle ykkösperiaate! Väärän tiedon antaminen johtaa meidän
firmassamme pahimmillaan potkuihin. En todellakaan huijaa asiakasta,
vaan esittelen mitä myyn ja asiakas saa itse päättää haluaako hän sen
vai ei. Uskoakseni asiakas on hyvin usein tilannut puhelimessa jotain
sellaista jonka hän oikeasti tarvitsee ja haluaa.
Totta kai puhelinmyyjän pitää pyrkiä olemaan mahdollisimman
kiinnostava, kohtelias, pirteä jne jne. Jos esittäisin asiani tyyliin:
Satu Tuominen SPR:n asialla hei, haluatko liittyä jäseneksi SPR:ään,
maksaa 90 mk, niin yhtäkään jäsentä en takuulla saisi. Jotain pientä
keskusteluntynkää on pakko yrittää virittää. Omituista että sait siitä
sen kuvan että se tarkottaisi asiakkaan
harhaanjohtamista/huijaamista/kaunopuheisuutta.
Asiakkaat suhtautuvat minuun nuivasti vain harvoin, joten sitä
ongelmaa minulla ei ole. Se taitaa koskea lähinnä lehtimyyjiä.
> Onko tosiaan niin, että puhelinmyynnissä saa helpommin myytyä, jos
> vänkää asiakkaiden kanssa? Toisaalta luulisi, että jotkut ihmiset
> eivät suhtautuisi nuivasti myyjiin, jos he eivät olisi niin
> tympeitä. En minulla ole mitään sitä vastaan, että kuuntelen
> myyntipuhetta, jos parempaakaan tekemistä ei sillä hetkellä ole.
> Jos parempaa tekemistä on, suutun todella, jos saan vaikutelman,
> että myyjä on huijannut minut kuuntelemaan.
>
Vänkääminen ei tietenkään auta, mutta yhdestä tai korkeintaan kahdesta
vasta-argumentista saattaa olla hyötyä jos asiakkaan ei-vastaus on
ollut hieman epävarma.
Jos kaikki telemarkkinointifirmat menisivät konkurssiin niin tuhannet,
luultavasti kymmenet tuhannet ihmiset Suomessa menettäisivät työnsä.
>Tämä koskee myös kaikkia muita ammattiryhmiä. Jos aikoo myydä jotain
>niin pitää kuulostaa puhelimessa siltä että todella uskoo asiaansa
Tuosta tulee nyt ihan väkisinkin mielikuva että te todella vain
kuulostatte siltä että uskotte asiaanne, sori. Pitäisi kai olla että
pitää uskoa asiaansa josta seuraa väkisinkin se että homma kuulostaa
uskottavalta.
>On Thu, 14 Jun 2001 12:40:48 GMT, M.Lehtola <leh...@sgic.fi_NOSPAM> wrote:
>> On 14 Jun 2001 05:28:49 -0700, satutu...@hotmail.com (Satu
>> Tuominen) wrote:
>>
>> >> Asian sivusta: mitähän mahtavia ominaisuuksia on liittymässä joka
>> >> normaalisti maksaa 1500 ? Noitahan saa ilmaiseksi nykyään ja omastakin
>> >> olen maksanut alle 500 ihan normaalihintaisena vuosia.
>> >
>> >
>> >No esim. ADSL-yhteyden hinnat voivat olla esimerkin kaltaiset,
>> >nettiliittymien eivät, mutta niissäkin on usein tarjouksia.
>>
>> Miten esim. adsl:n tapauksessa kontrolloidaan että asiakkaalle on
>> mahdollista ylipäänsä asentaa moinen yhteys?
>
>Esimerkiksi Elisa vastikään myi juuri puhelinkampanjalla Nettitaksa-
>asiakkailleen ADSL:ää vaikka esim. johonkin Kehä III:n ulkopuolelle
>ADSL:ää ei edes ollut mahdollista saada.
>
Jippiin jäljissä...;-)
SPR ei siis maksa yrityksellenne mitään puhelinmarkkinointityöstänne,
eikä ainakaan provikkapalkkiota?
- Henrik
--
Kissoja ei voi opettaa tekemään mitään. Ei kertakaikkiaan mitään. Sinulla on
ehkä asiasta toisenlainen käsitys, mutta silloin et ole lainkaan tajunnut,
mistä todella on kysymys.
-- Terry Pratchett, Tosikissa ei kirppuja kiroile (1989)
> Lue saat**na suomen lakia.
"Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua suoramarkkinointia luonnolliselle
henkilölle televiestinnän avulla saa harjoittaa, jollei tämä tilaaja
ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Tilaajan on maksutta voitava kieltää
tässä momentissa tarkoitettu suoramarkkinointi."
(Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan
tietoturvasta (565/1999) 21 § 3)
No höpö höpö!
Tarkoitin nimenomaan lehtitilausmyynnissä, jossa asiakas haluaa tilata
tai jatkaa tilaustaan. Myyjän tehtävä ei ole päättää tarvitsetko
jotakin lehteä vai et, mutta myyjä antaa mahdollisuuden asiakkaalle
vertailla lehtitilauksien hintoja.
Ja jos kuitenkin asiakas tilaa, niin miksi hänen olisi maksettava
samasta tuotteesta lapulla tilatessa enempi, kuin myyjä tarjous?
Eli jos asiakas ei edes kuuntele tarjousta, niin kuinkas hän voi sen
silloin hyödyntää.
Katso edelliseen viestiini vastaus........
Jos kuitenkin jotain joskus kulutat, eli ostat, niin ostatko
täsmälleen saman tuotteen esim. 415 markalla vai 350 markalla vai jopa
300 markalla.
Lehtitilauksissa on varmasti aina kysymys samoista lehdistä, eli tuote
on samanlainen, mutta eri asiakkaat maksavat eri hintoja.
Minä perustan kaupantekoni nimenomaan tuohon hintaan, jos asiakas
kuitenkin haluaa jonkun lehden tilata.
Ei pidä paikkaansa, joka päivä saan kuunnella asiakkailtani juttuja,
kuinka heitä on huijattu tai yritetty huijata tavoilla, jotka ei kuulu
reilun pelin sääntöihin. Ja aina ne on olleet jostain lehtitoimistosta
soittavia myyjiä.
Tyylit:"olet voittanut 3kk:n Me Naiset lehteä"
"Onneksi olkoon, olet voittanut hyvänä asiakkaanamme 200 mk boonuksen,
jonka voit käyttää valitsemaasi lehteen"
"Haluatko ilmaisin 4 kuukautta Tuulilasi-lehteä"
Sekä esim. tekemällä asiakkaalle KESTO-tilauksen, vaikka ei sano
sanaakaan kestosta!
>
> Jos kaikki telemarkkinointifirmat menisivät konkurssiin niin
tuhannet,
> luultavasti kymmenet tuhannet ihmiset Suomessa menettäisivät työnsä.
Suosittelisin jokaiselle heistä ryhtymistä yksityisyrittäjäksi, jos
kyvyt riittää ja jos luulevat silloin huijaamalla saavansa
vakio-asiakkaita.
Oon seurannut tätä keskustelua ja huomannut, että useassa sinun kommenteissa
haukut lehden myyjiä. Pienenä vinkkinä vaan että jos aijot tämän keskustelun
perusteella saada arvostusta puhelinmyynnille, niin ei sinun kannata kaataa
kaikkea paskaa lehtien myyjien päälle. Ainakin minä lasken kaikenlaiset
puhelinmyyjät samaan kategoriaan, eli turhanpäiväisiin kaupustelijoihin.
Oikeastaan ennemmin kuuntelen lehtikauppiaan tarjouksen, koska
ilmeisestikkin olen tätä lehteä aikaisemmin tilannut, mutta kaikenlaiset
muut romppeet - GSM-liittymät, vakuutukset ja hyväntekeväisyydet yleensä
osaan kyllä etsiä, jos niitä tarvitsen. Siis en minä ole koskaan mitään
ostanut puhelimen kautta edes lehtimyyjältä, saatikka sitten jotain muuta
romua. Toisaalta onhan se hyvä keino saada omalle työlleen arvostusta
etsimällä ja haukkumalla vielä sinun mielestä surkeammat ammattiryhmät (lue:
lehtikauppiaat).
No sitä puhelinmyyjät nimenomaan _eivät_ ole.
Yhteiskunta ja markkinatalous voivat aivan hyvin toimia ilman
puhelinmyyntiä.
--
Jukka....@iki.fi
* Kesäkin on kohta ja kaikki kärpäset - ei maanantaita näy!
Suosittelisin sinulle ja muillekkin, että tilaat aina kaiken mitä
tarjoavat. Sitten kun saat tilausvahvistuksen asiasta, soitat suoraan
kyseiseen firmaan ja perut tilauksen pois ja sanot vielä, että et ole
tilannut mitään. Se se vasta mannaa on sille markkinointitoimistolle!
> Maailman turhin ammatti.
>
Tarkoitat varmaan tässä kohdassa nimenomaan niitä toimistoista
soittajia.
Silloin olen samaa mieltä.
>
>
> --
> rsaa...@iki.fi
> http://www.iki.fi/rsaarela/
>
> -RaS-
Voivat ehkä jotenkuten, mutta asiakkaani tarvitsevat ainakin minua!
Tänäänkin on moni kiitellyt, kun olen soitellut ja on sovittu
jatkotilaus taas tarjoushinnalla.
> No ei nyt sentään..puhelinmyyntifirmoissa kuitenkin supervisorit ja
> pomot kuuntelevat puheluita jatkuvasti ja myyjä saa pelätä työnsä
> puolesta, jos argumentointi ei vastaa vaatimuksia. Monella myyjällä ei
Jos todella kuuntelevat puheluita, eivätkä ainoastaan myyjän puheita, niin
rikkovat törkeästi teleliikennelakia.
- KK
Mä olen puhelinmyyjiä kohtaan suhteellisen korrekti, ja jos mulla on
aikaa, niin saavat kertoa asiansakin. Saatan jopa ajankuluksi kyselläkin
jotain kiinnostuneen oloisena. (Kerran lehtimyyjä kertoili mulle
tarjolla olevista lehdistä kännykkään noin varttitunnin). Mutta mä en
koskaan osta mitään puhelinmyyjältä, koska pidän puhelinmyyntiä
häiriköintinä. Minulla on puhelin tärkeitä juttuja varten, ja myyjät
eivät todellakaan kuulu niihin. (Suomen Kuvalehden tilauksen peruutinkin
puhelinmyyjän aktiivisuuden tuloksena.)
Tarkoituksenani on aiheuttaa puhelinmyynnin toimeksiantajalle
mahdollisimman paljon kustannuksia ilman tuloksia. Se on kenties
tehokkain tapa vähentää puhelinhäiriköintiä pitkällä tähtäimellä.
Antti K.
--
Antti Kääriäinen, http://www.iki.fi/antti.kaariainen/
- Mr. Gandhi, what do you think about western civilization?
- I think it would be a good idea.
Olisiko ensimmäinen kerta, kun puhelinmyyjä valehtelee langan toisessa
päässä olevalle...?
>Miksi ihmeessä noin vihamielinen asenne? Onko joku pielessä? Mehän
>olemme elintärkeitä ihmisiä :) Puhelinmyyjähuumori on mieletöntä.
Kyllä niillä vaikeille ja tyhmille asiakkaille nauretaan joka firmassa,
ja joka alalla. Ja jokaisella ammattikunnalla on oma sisäpiirin huumorinsa,
josta osansa saa niin asiakkaat kuin muut työntekijätkin, pomoista
nyt puhumattakaan ;-)
>Lehtimyyntifirmat hankkivat uusia asiakkaita nimenomaan käyttämällä
>puhelinluetteloita lähteenään. Vanhoille asiakkaille sitten soitetaan
>aiempien tilausten mukaisten yhteystietojen perusteella. Tavallista on
Ilmeisesti, ennenkuin muutin pari vuotta sitten, sain jatkuvasti
jos jonkinlaisen lehden tarjouksia. Lieneekö sitten ollut sama
myyntifirma aina kyseessä, olivat vain joskus kaivaneet numeroni
luettelosta. No, muuttaessa puh. numero vaihtui ja kumma kyllä(?)
myyntitykkien soitotkin loppuivat. Heh, onhan se lankalinjan numero
edelleen luettelossa mutta nykyään siinä ei vastaa kuin tyhmä
isdn-kortti, saavat soitella ja mainostaa ihan vapaasti ;-)
Asiakkaasi eivät oikeasti tarvitse sinua. Sekä heidän että lehtifirman
kannalta olisi helpompaa, ja kokonaisuuden kannalta halvempaa, jos
lehden tilaamiseen halukkaat yksinkertaisesti ilmoittaisivat
tilaushalukkuudestaan lehtifirmalle, ja saisivat suoraan tuon
"tarjoushinnan". Ne, jotka eivät halua tilata lehteä, eivät sitä
tilaisi, eikä heitä häirittäisi ylimääräisillä markkinointipuheluilla.
--
Saman lehden monivuotisille entisille tilaajille tuo saattaa olla
toimiva ratkaisu. Toisaalta kyseisellä asiakkaalla todennäköisesti on jo
kestotilaus, josta vaihdattaminen halvempaan tarjoukseen ei ole ainakaan
lehden tekijälle kannattavaa.
En sitten tiedä, kuinka hyvä myyntitykki saa keskimäärin käännytettyä
ihmisiä ostamaan jotain, mitä eivät omatoimisesti olisi menneet
ostamaan. Itse haluan aina (joskus pitkänkin) oman harkinnan jälkeen
ostaa valitsemani tuotteen, mistä sen silloin halvimmalla satun
löytämään. Vaikka joku ultimaattinen tarjous samasta tuotteesta
puhelinmyyjällä olisikin hihassaan, niin samapa tuo, olen tyytyväinen
omaan valintaani koska siihen harkintani jälkeen päädyin. Mahdollisesti
menetetty raha on pieni hinta siitä, että joutuisin kuuntelemaan
yhtäkään ylimääräistä myyntipuhetta.
-Jarno
No silloin kyllä joo, tilauksen jatkaminen on eri asia luonnollisesti.
Myyjän tehtävä ei ole päättää tarvitsetko
>jotakin lehteä vai et, mutta myyjä antaa mahdollisuuden asiakkaalle
>vertailla lehtitilauksien hintoja.
Enpä muista tähän hätään että koskaan olisin saanut mitään
vertailuhintoja puhelimessa, korkeintaan annetaan jokin korkea
"normaalihinta" jota ei millään lapullakaan tilatessa tarvitse maksaa.
>Ja jos kuitenkin asiakas tilaa, niin miksi hänen olisi maksettava
>samasta tuotteesta lapulla tilatessa enempi, kuin myyjä tarjous?
>Eli jos asiakas ei edes kuuntele tarjousta, niin kuinkas hän voi sen
>silloin hyödyntää.
>
Pointti oli se että hlö ei ehkä halua lehteä tms. kapinetta ostaa.
Vähän tulee Sulo Wilen mieleen, että ostin kun "oli niin halpa"...
Punainen risti tekee hyvää asiaa, joten harva vastaa kieltävästi,
jos aikaa on. Toisaalta tuo antaa mahdollisuuden asiakkaalle
kieltäytyä. Aloitus on hyväksyttävä, vaikka ei vielä tyydyttävällä
tasolla.
>-Hyvä juttu. Onko teille SPR:n toiminta tuttua?
>(Jos asiakas ei tunne toimintaa tai haluaa tietää siitä lisää, kerron
>lyhyesti järjestön toiminnasta).
Tässäkään vaiheessa asiakkaalla ei ole mitään hajua siitä, mitä
sinä oikein kauppaat.
>-Tarjoaisin teille nyt mahdollisuutta liittyä jäseneksi SPR:ään.
>Jäsenmaksu olisi 90 mk ja se menee kokonaan SPR:n hyväksi, joten tämä
>olisi helppo ja edullinen tapa tukea järjestön toimintaa.
Teetkö töitä palkatta? Jos et tee, osa tuosta 90 mk:sta menee sinun
palkkaasi. Lisäksi vasta tässä vaiheessa kerrot, mitä sinä loppujen
lopuksi olet tarjoamassa. Luultavasti asiakas olisi voinut heti
puhelun alussa kertoa, haluaako jäseneksi. Jotkuthan (ml. minä)
voivat lahjoittaa pienen summan rahaa, mutta eivät halua liittyä
jäseneksi.
>Edellisestä voinee päätellä että vaikka pyrinkin - koska olen
>ammatiltani MYYJÄ - kertomaan asiani kiinnostavasti ja hinnan vasta
>viimeiseksi, niin tapanani ei ole johtaa asiakasta harhaan. Reiluus on
>minulle ykkösperiaate!
Et valehdellut, mutta et toisaalta kertonut heti alussa, mitä olet
kauppaamassa. Minusta tämän jälkeen asiakkaalla on vastaava oikeus
jaaritella sinulle niitänäitä, vaikka ei missään vaiheessa ole
aikonutkaan liittyä jäseneksi.
>Omituista että sait siitä
>sen kuvan että se tarkottaisi asiakkaan
>harhaanjohtamista/huijaamista/kaunopuheisuutta.
Sitähän se on. Asiakkaalle ei kerrota heti alkuun, millä asialla
ollaan, vaan asiakas saadaan kuuntelemaan jollain kikalla. Olenpa
törmännyt puhelinmyyjiin, jotka kyselevät kuulumisia yms. ennen
kuin kertovat, että ovat myymässä jotain. Samanlaista kikkailua
sekin on.
>Asiakkaat suhtautuvat minuun nuivasti vain harvoin, joten sitä
>ongelmaa minulla ei ole. Se taitaa koskea lähinnä lehtimyyjiä.
Näin sivustakatsojana sinun työsi ei poikkea mitenkään lehtimyynnistä,
joten samalla kun mollaat lehtimyyjiä, mollaat myös omaa työtäsi.
--
Arto
Mistä olet saanut päähäsi, että kuitenkin joskus kulutan. Tilaan
hyvin harvoin lehtiä. Silloin, kun tilaan, teen sen harkittuani asiaa
ja selattuani aikaisempia numeroita kirjastossa. Tilauspäätöksen
jälkeen saatan jonkun aikaa etsiä tilaustarjousta esim. vanhasta
lehdestä. Jos tänä aikana minulle soittaa lehtimyyjä, teen tilauksen
häneltä, jos tarjous on hyvä. Muuten tilaan kupongilla. Luulen,
että pitkällä aikavälillä säästän näin rahaa verrattuna siihen,
että tekisin heräteostoksia minulle soittelevilta lehtimyyjiltä.
Muita tuotteita en puhelimessa osta, koska haluan tutustua
tuotteeseen hyvin ennen ostamista.
>Minä perustan kaupantekoni nimenomaan tuohon hintaan, jos asiakas
>kuitenkin haluaa jonkun lehden tilata.
Koska tilaan lehtiä todella harvoin, kiinnostavia lehtimyyntisoittoja
osuu kohdalleni erittäin harvoin. Tähän mennessä olen tilannut kerran.
--
Arto
Arto Määttä <arto....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:slrn9ijc44.4l...@butler.cc.tut.fi...
> Mistä olet saanut päähäsi, että kuitenkin joskus kulutan.
Kukas täällä pyhällähengellä elää tai ei osta milloinkaan mitään?
Tuo oli siis yleensä ostoksia tarkoittava pointti, ei pelkästään
lehtitilauksia.
Tilaan
> hyvin harvoin lehtiä. Silloin, kun tilaan, teen sen harkittuani
asiaa
> ja selattuani aikaisempia numeroita kirjastossa. Tilauspäätöksen
> jälkeen saatan jonkun aikaa etsiä tilaustarjousta esim. vanhasta
> lehdestä. Jos tänä aikana minulle soittaa lehtimyyjä, teen tilauksen
> häneltä, jos tarjous on hyvä. Muuten tilaan kupongilla. Luulen,
> että pitkällä aikavälillä säästän näin rahaa verrattuna siihen,
> että tekisin heräteostoksia minulle soittelevilta lehtimyyjiltä.
> Muita tuotteita en puhelimessa osta, koska haluan tutustua
> tuotteeseen hyvin ennen ostamista.
Kuulostaa ihan järkevältä toiminnalta!
>
> Sitähän se on. Asiakkaalle ei kerrota heti alkuun, millä asialla
> ollaan, vaan asiakas saadaan kuuntelemaan jollain kikalla. Olenpa
> törmännyt puhelinmyyjiin, jotka kyselevät kuulumisia yms. ennen
> kuin kertovat, että ovat myymässä jotain. Samanlaista kikkailua
> sekin on.
Pieni heitto: Jos tarvitset uuden pesukoneen, menetkö kauppaan ja
sanot heti myyjälle, että ostat sieltä pesukoneen, vai kikkailetko
myyjän kanssa ja sanot että tulit kattelemaan millaisia pesukoneita
teillä on tarjolla!
Mielestäni ei ole kikkailua normaali jutustelu.
Fiksumpaa on jutella muustakin kun pelkästään siitä, mitä myy ja
paljonko maksaa.
Moni asiakas aloittaa keskustelun muusta aiheesta, jolloin pakko
siihen on osallistua, eikä se ollenkaan pitäis olla paha-asia.
>
> >Asiakkaat suhtautuvat minuun nuivasti vain harvoin, joten sitä
> >ongelmaa minulla ei ole. Se taitaa koskea lähinnä lehtimyyjiä.
>
> Näin sivustakatsojana sinun työsi ei poikkea mitenkään
lehtimyynnistä,
> joten samalla kun mollaat lehtimyyjiä, mollaat myös omaa työtäsi.
>
> --
> Arto
>
> http://www.iki.fi/arto.maatta/
Lisäys vielä: Mitenkäs pitäisi haukkua asiakkaita, jotka kyselevät
kymmenen lehden tarjoushintaa ja pyytelevät laittamaan näytelehtiä ja
soittelemaan pari-kolmekertaa uudelleen ja ei tilaa lopulta mitään.
Jonkun mielestä lehtimyyjät pitäis ampua, mitäs tuollaisille
asiakkaille tehtäs?
Menee kyllä aikamoiseksi hakuammunnaksi, mikäli puhelimitse yritetään
kaupata jotain tuotetta tai tuoteryhmää asiakkaalle silloin kuin asiakas
on kyseisen kiinnostunut ostamaan. Itselläni jo useamman sadan markan
luokkaa olevat kertaostokset ovat kohtalaisen harvinaisia, ja todella
laajalta skaalasta (ruokapöydästä tietokoneen virtalähteeseen), eli
todennäköisyys saada tarjous juuri kulloinkin kiinnostavasta tavarasta
on erittäin pieni.
Eiköhän tuo puhelinmyynnin kannattavuus kuitenkin perustu siihen, että
saadaan asiakas enemmän tai vähemmän harhautettua luulemaan
tarvitsevansa tuotetta (, jonka hinnassa on ilmaa niin paljon, että
edullisen _kuuloisia_ tarjouksia voitaisiin tehdä). Muutoinhan millekään
myyntipuheille ei olisi tarvetta vaan esim. "Tässä N.N. terve, olisi
myynnissä X hinnalla Y, kiinnostaako?" riittäisi varmasti myymään
_oikeasti_ edullisen ja yleisesti paljon ostetun tuotteen (esim.
päivittäistavarat).
-Jarno
>
>Arto Määttä <arto....@iki.fi> kirjoitti
>viestissä:slrn9ijbt2.4l...@butler.cc.tut.fi...
>
>>
>> Sitähän se on. Asiakkaalle ei kerrota heti alkuun, millä asialla
>> ollaan, vaan asiakas saadaan kuuntelemaan jollain kikalla. Olenpa
>> törmännyt puhelinmyyjiin, jotka kyselevät kuulumisia yms. ennen
>> kuin kertovat, että ovat myymässä jotain. Samanlaista kikkailua
>> sekin on.
>
>Pieni heitto: Jos tarvitset uuden pesukoneen, menetkö kauppaan ja
>sanot heti myyjälle, että ostat sieltä pesukoneen, vai kikkailetko
>myyjän kanssa ja sanot että tulit kattelemaan millaisia pesukoneita
>teillä on tarjolla!
>
Voin ostaa ihan suoraankin, kikkailuitta. Joskus ei jaksa ajaa 100
km:a ja käydä katsomassa etä mistä saa tänään sen ja sen kapineen
"edullisimmalla hinnalla" , vaan käyttää jotain "vakioputiikkia" josta
aina ostaa sen tyyppiset ostoksensa...
>Lisäys vielä: Mitenkäs pitäisi haukkua asiakkaita, jotka kyselevät
>kymmenen lehden tarjoushintaa ja pyytelevät laittamaan näytelehtiä ja
>soittelemaan pari-kolmekertaa uudelleen ja ei tilaa lopulta mitään.
>Jonkun mielestä lehtimyyjät pitäis ampua, mitäs tuollaisille
>asiakkaille tehtäs?
>
>
Eipä ole tullutkaan mieleen pyytää näytelehtiä, hyvä idea, varsinkin
kun lehti on ennestään tuntematon.
> Eiköhän tuo puhelinmyynnin kannattavuus kuitenkin perustu siihen, että
>saadaan asiakas enemmän tai vähemmän harhautettua luulemaan
>tarvitsevansa tuotetta (, jonka hinnassa on ilmaa niin paljon, että
>edullisen _kuuloisia_ tarjouksia voitaisiin tehdä). Muutoinhan millekään
>myyntipuheille ei olisi tarvetta vaan esim. "Tässä N.N. terve, olisi
>myynnissä X hinnalla Y, kiinnostaako?" riittäisi varmasti myymään
>_oikeasti_ edullisen ja yleisesti paljon ostetun tuotteen (esim.
>päivittäistavarat).
>
Aivan! Periaate on siinä. Samaa toki käytetään muuallakin, mutta
puh.myynti vaan ärsyttää enemmin koska siltä on vaikeampaa
suojautua...
En tietenkään sano: "Ostan teiltä pesukoneen". Sen sijaan sanon:
"Olen ostamassa pesukonetta." Tällöin myyjä heti tietää, mitä varten
olen tullut kauppaan. En aloita jutustelua säästä, myyjän hyvinvoinnista
tai muustakaan asiaan kuulumattomasta. Myyjästä riippuen saattaa
esittelytapahtuman aikana tulla heitettyä jotain muutakin kuin juuri
tuotteeseen liittyvää. Aluksi kuitenkin kerron, millä asialla olen
ja mitä haluan. Näin myyjällä on mahdollisuus sanoa heti, jos heillä
ei ole kyseistä tuotetta myydä. Aivan samoin puhelinmyyntiasiakkaalla
pitäisi olla heti mahdollisuus sanoa, että ei ole kiinnostunut
tuotteesta, jota myyjä tarjoaa.
En voi sanoa, että ostan liikkeestä pesukoneen, jos en vielä ole
varma siitä, että ostan.
>Fiksumpaa on jutella muustakin kun pelkästään siitä, mitä myy ja
>paljonko maksaa.
Minä olen sen luonteinen, että väkisinkin puheeseeni livahtaa
jotain asiaankuulumatonta. Todellisen asian sen sijaan kerron
heti alussa. Tyhmäähän se olisi kuluttaa aikaa liikkeessä jutellen
turhuuksia, koska en siitä pidä.
>Moni asiakas aloittaa keskustelun muusta aiheesta, jolloin pakko
>siihen on osallistua, eikä se ollenkaan pitäis olla paha-asia.
Myyjän toimeentulo riippuu siitä, ostaako asiakas vai ei, joten
myyjän on oltava asiakasta kärsivällisempi. Asiakas on yleensä
tilanteen herra, ja päättää, mitä tehdään. Kenellekään on vaikea
mitään pakolla myydä. Siksi myyjän on tehtävä sellaistakin, mistä
ei välttämättä pidä. On tietysti jokaisen oma asia, kuinka paljon
ja mitä asiakkaalta sietää. Minä odotan, että minua palvellaan,
kun menen liikkeeseen. Jos haluan laitteen esittelyä, pyydän sitä.
Jos myyjää ei esittely kiinnosta, vaihdan liikettä. Myyjä voi
tietysti vaihtaa asiakasta, jos asiakas on tympeä. Tällöin hän
kuitenkin on vaarassa menettää maksavan asiakkaan.
>Lisäys vielä: Mitenkäs pitäisi haukkua asiakkaita, jotka kyselevät
>kymmenen lehden tarjoushintaa ja pyytelevät laittamaan näytelehtiä ja
>soittelemaan pari-kolmekertaa uudelleen ja ei tilaa lopulta mitään.
Heitä voi haukkua aivan niin luovasti kuin myyjä keksii. Kukaan
ei kai pidä pistoolia myyjän ohimolla ja pakota häntä tekemään
juuri niin kuin asiakas käskee. On kuitenkin niin, että myyjän
on usein kuunneltava asiakkaan toiveita, jos meinaa saada kaupan
tehtyä.
Voi myös ajatella, että on myyjän tyhmyyttä, jos hän tuhlaa aikaansa
asiakkaaseen, jota tuote ei kiinnosta.
--
Arto
No jos Arto haluaa kilon sisäfilettä ja kaksi kiloa perunoita, niin
eiköhän hän osaa ihan itse mennä kauppaan ja ostaa ne. Kenen etu olisi,
että puhelinmyyjä soittelisi satunnaisesti Artolle ja 10 000 muulle
kysellen, että haluaisittekos tänään ostaa niitä perunoita, ai ette vai,
no mutta jos kuitenkin, kun meillä on nyt tarjous, ai ei sittenkään,
eikö edes jos voitte samalla saada lahjaksi 100 g perunoita ja osallistua
superarvontaan, eikö sittenkään, no onpa kumma kun ei hyvä tarjous kelpaa.
Mitä lisäarvoa puhelinmyyjä tuo esim. lehtitilaukseen tai perunanmyyntiin,
ja kenelle?
Tässä se koko asian ydin onkin: asiakas menee kauppaan halutessaan
tietoa pesukonevalikoimasta. Myyjä ei tule asiakkaan luo omatoimisesti,
varsinkaan tietämättä asiakkaan halukkuudesta pesukoneen ostoa kohtaan.
Uskokaa nyt puhelinmyynnin uskolliset puolustajat (l. ilmeisesti
puhelinmyyjät), suuri (ellei suurin) osa ihmisistä kokee puhelinmyynnin
häiritseväksi toiminnaksi, jota saa osakseen vaikkei ole tehnyt mitään.
Vaikkakin aina muistatte mainita tekevänne työtänne niin loppujen
lopuksi teette sitä itsenne ja työnantajanne hyväksi, eli pelissä on
ainoastaan teidän tulonne, eikä mitään muuta (esim. yhteinen hyvä tai
oikeutenne johonkin).
Kumpiko mielestänne on suurempi oikeus; häiritä jotain toiminnallaan
vai olla tulematta häirityksi ulkopuolisen toiminnasta?
> Lisäys vielä: Mitenkäs pitäisi haukkua asiakkaita, jotka kyselevät
> kymmenen lehden tarjoushintaa ja pyytelevät laittamaan näytelehtiä ja
> soittelemaan pari-kolmekertaa uudelleen ja ei tilaa lopulta mitään.
> Jonkun mielestä lehtimyyjät pitäis ampua, mitäs tuollaisille
> asiakkaille tehtäs?
Eiköhän kyseiset asiakkaat osaisi esimerkiksi etsiä käsiinsä lehtiä
myyvän tahon yhteystiedot ja käyttää niitä.
> Mitä lisäarvoa puhelinmyyjä tuo esim. lehtitilaukseen tai
perunanmyyntiin,
> ja kenelle?
Puhelinmyyjään pätee sama asia kuin muuhunkin mainontaan: vaikka sitä
kuinka halveksisi, joskus sitä kautta kuulee sellaisista tuotteista, joista
on oikeasti iloa ja hyötyä, vaikka ei ole sellaista aktiivisesti tajunnut
tarvitakaan. Maailmassa on olemassa myös sellaisia mielenkiintoisia
tuotteita, joista et vielä tiedä mitään, mutta jotka silti voivat olla
tarpeellisia. Sitäkin enemmän on tuotteita, joiden omistaminen tai
hankkiminen tuottaa mielihyvää, vaikka ne eivät elämässä selviytymisen
kannalta kriittisiä olisikaan.
Lisäarvosta: myyjällehän se tuo tietysti lisäarvoa sikäli, että
puhelinmyynti kuitenkin keskimäärin kannattaa, myös lehtimyynnissä.
Perunanmyynnissä sitä ei varmaankaan kannattaisi harjoittaa. Asiakkaalle
puhelinmyynti _voi_ tarjota lisäarvoa, jos hän kokee tyrkyttävän
myyntitavan positiivisena. Onhan se sinänsä helppo tapa ostaa asioita, ja
usein halvempikin.
Tässä on hyvin selkeitä luonne-eroja, osa suomalaisista ei halua shoppailla
Turkissa ollenkaan, kun siellä myyjät tulevat oma-aloitteisesti juttusille.
Kotirauha on tietysti vähän eri asia, mutta täysin irrallaan toisistaan
nämäkään seikat eivät ole.
Satu on siinä oikeassa, että jos ei kuuntele puhelinmyyjää, menettää kyllä
joitain ihan hyviäkin tarjouksia. Sama tosin pätee kaikkeen muuhunkin
tekemiseen ja tekemättä jättämiseen; on vain itsestä kiinni, mitä arvostaa
ja millä tavalla. Siihenpä se lisäarvon kysymyskin kietoutuu.
--
Jouni Heikniemi, jouni...@mikrobitti.fi
http://www.heikniemi.net/
No varsin harvinaista se kyllä on. Ihmisten tarpeet ja toiveet ovat
niin erilaisia, että massoittain tehdyn puhelinmyynnin osuminen siihen
yhteen asiakkaaseen, joka sitä tuotetta oikeasti halusi (vaikka ei
tajunnut aktiivisesti haluta) on verrattavissa neulan löytymiseen
heinäsuovasta.
Muut tiedonvälitysmenetelmät (lehdet, TV, netti hakukoneineen) ovat
niin tehokkaita, että paljon paremmin se tuotetta passiivisesti tarvitseva
saa tiedon niiden välityksellä, kuin satunnaisen puhelinmyyjän tyrkytyksellä.
Koska massapuhelinmyynti on tässä tiedonvälitystehtävässä todellakin
niin onnettoman tehotonta, se ei pärjäisi kilpailussa laisinkaan,
ellei sitä tehostettaisi erilaisin bluffikeinoin eli höynäyttämällä
asiakkaita
1) "haluamaan" tuotteita, joita he eivät oikeastaan olisi halunneet, tai
2) luulemaan, että tarjous on edullinen, vaikka se ei sitä ole.
Mutta näistä taas ei asiakkaalle ole mitään lisäarvoa.
Eipä pidä paikkaansa!
Sanoisin näin myyjän kokemuksella, että se on todella pieni
vähemmistö, joka kokee häiriöksi meidän työn ja jaksaa aina meistä
suurella äänellä valittaa ja vieläpä olla sitämieltä, että kaikki
muutkin on sitä mieltä.
Jos ja kun soitan 100 asiakasta, niin oikea % on 2-5 henkeä näistä,
jotka kokevat jotenkin häiriöksi työmme. Suurin osa on jo älynnyt
mennä Robisson-rekisteriin, jotka eivät halua meidän palveluita.
> Vaikkakin aina muistatte mainita tekevänne työtänne niin loppujen
> lopuksi teette sitä itsenne ja työnantajanne hyväksi, eli pelissä on
> ainoastaan teidän tulonne, eikä mitään muuta (esim. yhteinen hyvä
tai
> oikeutenne johonkin).
Taitaa suurin osa väistöstä tehdä töitä omaksi hyväksi, ja aina joku
tai jotkut toiset kansalaiset maksaa sinunkin palkan! Mietippä sitä!
> Eiköhän kyseiset asiakkaat osaisi esimerkiksi etsiä käsiinsä lehtiä
> myyvän tahon yhteystiedot ja käyttää niitä.
No meitä ihmisiä on joka junaan...........
No tuon Arton ei itse tarvitse kauppaan mennä. Eikä vaivautua lappua
liimaamaan, raaputtamaan yms. ja viemään vielä postilaatikkoon.
Tietysti siinähän ei mene sitä kallista aikaa, jota puhelimessa ei
jouda minuutin pari viettämään.
Sitäpaitsi kai Arto valitsee kaupan, josta menee ostamaan, ettei
sisäfile ole esim. vanhaa tai parikymppiä kalliimpaa kuin
lähikaupassa.
Itse voisin verrata työtäni palvelevaan lähikauppaan, jossa asiakkaan
tarpeet tyydytetään ja vielä alle tukkuhintojen. Tai sitten voisin
verrata pieneen olutkuppilaan, jossa on valinnanvaraa ja ystävällinen
isäntä tiskin takana ja hinnat edullisemmat kuin naapuripubissa, jossa
poletilla voi itse valuttaa muovimukiin mitä haluaa.
Kumpi paikka kuulostaa paremmalta?
Niille pitäisi maksaa palkkaa verorahoista. Juuri tuollaisella
toiminnalla saadaan puhelinhäiriköintiä vähennettyä.