Kertoiskohan joku paremmin tietävä minkälaiset perusteet noille
lisämaksuille on, kun en siellä viitsinyt niistä alkaa kinastelemaan kesken
työpäivän.
-- Marko --
Kyllä sen pitäisi kortilla maksaessa olla juurikin sentilleen se summa
jonka ne ilmoittaa ilman mitään pyöristyksiä.
--
- Tommi -
Niiden hinnastostahan nuo löytyy. Rahtikirja nyt saa maksaa 1,20 euroa,
jos haluaa lähettää Postilla niin sitten ei maksa mitään (oon kyllä
saanut noita tingittyä samaan hintaankin - tai nappaa vaikka taskuun
muutaman niitä siitä sivupöydältä ;)). Polttoainelisä on myös
hinnastossa, tosin se on sisällytetty siihen. Hinnastossa lukee, notta
12,43e (sis. polttoainelisän) ja sulla ne on vain kuitissa eriteltynä.
Asiamiesmaksuun en ota kantaa, evt mikä se on. Olisiko joku erillinen
korvaus, jos ei ole Matkahuollon oma toimipiste tms.?
--
Teemu R.
Paitsi Keskisellä ja "Aina alaspäin" :)
Seppo
Pyöristys voidaan tehdä myös kortilla laskettaessa. Syy on juuri
tuo, että koneet tekevät sen.
Lain euromääräisten maksunen pyöristrämisestä (27.10.2000/890) 1
§:ssä sanotaan:
"Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa säädetyllä tavalla myös
velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen
sijasta velaksi taikka maksettaessa se pankki- tai muulla
maksukortilla. (14.6.2002/496)"
Alkuperäinen laki ei tätä sanonut ja oli muutenkin sekava
(pankkikorteista ei sanottu mitään). Sen takia ja siksi, että
monet kassakoneet pyöristivät myös korttimaksut lisättiin tämä
mahdollisuus.
Osmo
Kortilla maksaessa EI pitäisi pyöristellä. Eli siitä vaan karhuamaan
takaisin, prl.
Jonkin verrn bussirahtia käyttäneenä, ihan taksojen mukainen kulu on.
Mitä järkeä tuossa erillisveloituksessa osoitekortista on, niin se onkin
jo toinen juttu.
Kuten on jo kerrottu, myös kortilla maksaessa saa lain mukaan pyöristää.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Saako tosiaan?
Joko on tehty softa, joka pyöristää vain -3, -4, -8 ja -9 senttiin
päättyvät veloitukset, ja jättää muut pyöristämättä?
- - -
Onko muuten *pakko* pyöristää? Saisiko joku esimerkiksi
avata kaupan, jossa voisi käyttää 1- ja 2-sentin kolikoita, ja
joka toisaalta maksaisi vaihtorahan pyöristämättömänä?
- Risto -
On tosiaan jo lainattu ihan eksakti lainkohta, jossa näin tosiaan
sanotaan. Tämä ei sinulle tosiaan riitä? Jos epäilet, että on lainattu
väärin, voinet itse tsekata sieltä laista. Niin siellä vaan sanotaan.
Tosiaan.
>Onko muuten *pakko* pyöristää?
Tämäkin tosiaan selviäisi sieltä samasta laista. Ei ole pakko.
Osapuolet voivat sopia että ei pyöristetä. Tosiaan.
--
Jukka....@iki.fi
* "... the fact that what you seem to be saying is stupid is no
evidence that it's not what you meant" -- D. Ullrich in comp.theory
--clip--
Lain euromääräisten maksunen pyöristrämisestä (27.10.2000/890) 1
§:ssä sanotaan:
"Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa säädetyllä tavalla myös
velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen
sijasta velaksi taikka maksettaessa se pankki- tai muulla
maksukortilla. (14.6.2002/496)"
--clip--
<URL: news:rHQeg.4072$t11...@reader1.news.jippii.net >
> Joko on tehty softa, joka pyöristää vain -3, -4, -8 ja -9 senttiin
> päättyvät veloitukset, ja jättää muut pyöristämättä?
Mikä älynväläys tuossa ajatuksessa on taustalla? Jos viittaat siihen,
että on olemassa 1 ja 2 sentin maksuvälineitä, joita voi yhdistellä
muiden rahojen kanssa niin voisihan niitä yhdistellä sitten sillä
tavalla että nuo muutkin vaihtoehdot tulisivat hoidettua.
>> Joko on tehty softa, joka pyöristää vain -3, -4, -8 ja -9 senttiin
>> päättyvät veloitukset, ja jättää muut pyöristämättä?
> Mikä älynväläys tuossa ajatuksessa on taustalla? Jos viittaat siihen,
> että on olemassa 1 ja 2 sentin maksuvälineitä, joita voi yhdistellä
Viitataan varmaankin siihen, että nuo ovat ne lukemat, jotka
pyöristetään ylöspäin. 8)
Ja tuo satunnaisten senttien pyöristäminen ei siis onnistu, koskapa tuo
pyöristämislaki määrittelee tavan, millä pyöristäminen tapahtuu, jos
tapahtuu.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi
Tarkoitus ei ollut pahoittaa kenenkään mieltä. Nyt on vain
valitettavasti niin että luen suomea, englantia (ja jopa ruotsia)
helpommin kuin lakitekstiä :-(
Olisit tosi ystävällinen jos et pitäisi ketään automaattisesti
tyhmänä, eli et myöskään minua. Yritän toki kovasti ymmärtää,
mutta lakiasioita paremmin tuntevat osaavat/muistavat/tietävät
kaikki poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset, kun asia
kuitenkin itseäni kiinnostaa.
(Otan esimerkin: vanhassa tekijänoikeuslaissa sanotaan että
"CD-levyn saa kopioida omaan käyttöön" ja että "kappaleen
teon saa antaa ulkopuolisen tehtäväksi". Hyvä muuten, mutta
jossain vähän myöhemmin sanotaan että poikkeuksenpoikkeus
ei koske äänitallenteita eikä elokuvia).
> Jos epäilet, että on lainattu
> väärin, voinet itse tsekata sieltä laista. Niin siellä vaan sanotaan.
> Tosiaan.
Sori vaan, olen hirveän pahoillani. Olisi pitänyt kysyä...
"Saako" tosiaan? [Vai "täytyykö" valita]
Kysymykseni pointsi on juuri tuo sana "saako", sillä jos "saa",
valita pyöristääkö vai jättääkö pyöristämättä, niin syntyy tilanne
jossa valinnan tekevä osapuoli saa etua oikeudesta valita.
Jos taas täytyy valita pyöristääkö vai ei, ja sitten aina toimia
saman valinnan mukaan, niin ongelmaa ei synny.
>>Onko muuten *pakko* pyöristää?
>
> Tämäkin tosiaan selviäisi sieltä samasta laista. Ei ole pakko.
> Osapuolet voivat sopia että ei pyöristetä. Tosiaan.
Eli onko siis niin, että minun on otettava 1- ja 2- senttisiä vastaan,
jos ärrän täti maksaa niitä vaihtorahoina?
- Risto -
Ehkäpä juuri sen älyn! :-)
Pyöristyspenneillä on tehty [petollisesti] miljoonia...
Jos pankkikorttimaksun saaja voi valita tapauskohtaisesti
että pyöristääkö vai ei, niin kaupalla on avoin valtakirja
toimia näin...
[Hinta > Pankkikorttiveloitus]
1 sentti > 1 sentti (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
2 senttiä > 2 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
3 senttiä > 5 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
4 senttiä > 5 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
5 senttiä > 5 senttiä
6 senttiä > 6 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
7 senttiä > 7 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
8 senttiä > 10 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
9 senttiä > 10 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
... ja niin edelleen. Jos pyöristyksen todellinen tarkoitus
on pitkällä aikavälillä tasata virhe, niin se ei tuossa ainakaan
toteudu.
Jos kauppiaan on valittava pyöristääkö aina (jolloin virhe
tasaantuu esimerkissäni pyöristämättä jätettyjen summien
ollessa kyseessä) tai ei koskaan (jolloin virhettä ei edes
synny) niin se olisi OK.
Kolikoillahan tuo ei toimi, koska on pakko pyöristää, ja
pankkikortilla _luulin_ että ei toimi koska luulin että ei saa
pyöristää, mutta mutta...
Mutta hei, hyvät herrat, älkää hermostuko, pikkurahahan
tuo sentti on yli euron ostoksessa...
- Risto -
Vain silloin, kun tätä voidaan tehdä helposti massana.
> Jos pankkikorttimaksun saaja voi valita tapauskohtaisesti
> että pyöristääkö vai ei, niin kaupalla on avoin valtakirja
> toimia näin...
>
> [Hinta > Pankkikorttiveloitus]
> 1 sentti > 1 sentti (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
> 2 senttiä > 2 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
> 3 senttiä > 5 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
> 4 senttiä > 5 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
> 5 senttiä > 5 senttiä
> 6 senttiä > 6 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
> 7 senttiä > 7 senttiä (jätetty pyöristämättä asiakaan eduksi)
> 8 senttiä > 10 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
> 9 senttiä > 10 senttiä (pyöristetty kauppiaan eduksi)
>
> ... ja niin edelleen. Jos pyöristyksen todellinen tarkoitus
> on pitkällä aikavälillä tasata virhe, niin se ei tuossa ainakaan
> toteudu.
Tällaisella kikkailulla saataisin aivan mitätön lisä kaupan
katteeseen. Tuolla saisi keskimäärin 0,6 senttiä ostoskertaa
kohden. Jos keskimääräinen ostos olisi 20 euroa ja siitä kate 6
euroa, tuolla saisi lisää katetta 0,1 %. Sensijaan kiinnijäädessä
maineen menetyksestä sauraavat tappio olisivat aivan toista
luokkaa. Todellsuudessa keskimääräinen korttiostos taitaa olla
paljon suurempi.
Toki idea on, että pyöristys tehdään aina tai ei koskaan eikä
summan perusteella. Tämän vaikutus kuitenkin olisi mitätön.
Osmo
Uusi pyöristämislaki määrittelee kyllä tavan, jolla pyöristetään, JOS
se tapahtuu, mutta nimenomaan jättää valittavaksi, pyöristetäänkö
ollenkaan. Tätä voi käyttää hyväksi.
Jos kerran myyjä saa päättää, pyöristetäänkö korttimaksutapahtuma
vai ei, kannattaisi tietysti kirjoittaa softa, joka pyöristää 3, 4,
8 ja 9:ään päättyvät summat kaikkien taiteen sääntöjen mukaan
ylöspäin, mutta jättäisi 0, 1, 2, 5, 6 ja 7:ään päättyvät summat
pyöristämättä - aivan kuten alkuperäinen kirjoittaja ehdotti.
Pyöristyksen selektiivisellä valinnalla kauppa voittaisi keskimäärin
huimat 0.6 senttiä per ostotapahtuma verrattuna kaikkien ostosten
pyöristämiseen tai pyöristämättä jättämiseen, olettaen tietenkin
että ostosumman viimeinen numero on satunnainen.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Totta. Olen samaa mieltä myös laskelmastasi (että
ostosta kohden voi kavaltaa keskimäärin vain 0.6
senttiä, eli promille 6.00 eurosta).
Pyrkimättä mitenkään käkeilemään täytyy kuitenkin
todeta, että suurikin yritys (sanotaanko vaikkapa
miljardiluokan liikevaihto) joka jostain syystä kituu,
niin sille miljoonaluokan [=1 promille] tulonlisäys
voi joskus sattua olemaan vaa'ankielenä siinä, että
tuleeko tilinpäätökseen puolen miljoonan voitto vai
puolen miljoonan tappio. Esim. SOK, Rautakirja,
ja Kesko ovat [arvelu!] pankkikorttitapahtumien
määrässä sitä suuruusluokkaa, että milli vuodessa
olisi mahdollista kavaltaa pyöristämällä.
Tässä perusteita arvelulle: Milliin tarvitaan tuommoiset
5000 pankkikorttitapahtumaa päivässä. Jos maassa
on 50-100 kioskia/kauppaa tarvitaan päivässä 50-100
pankkikorttitapahtumaa kioskia/kauppaa kohden, mikä
ei ole mielestäni ihan mahdotonta. Lisäksi noilla kaikilla
on varmasti tuotakin enemmän myyntipisteitä.
Eikä softajippoilulla edes ihan pieni firma pystyisi
tällaista kavallusta edes tekemään, sillä sen softan
teko varmasti maksaa. Tosin softan tekijäfirmalla
on varmasti samanlainen houkutus (juuri näinhän tuo
alussa mainittu kavallus nimenomaan tehtiin).
- Risto -
> puolen miljoonan tappio. Esim. SOK, Rautakirja,
> ja Kesko ovat [arvelu!] pankkikorttitapahtumien
> määrässä sitä suuruusluokkaa, että milli vuodessa
> olisi mahdollista kavaltaa pyöristämällä.
Montakos päivää arvelisit kuluvan asian huomaamiseen, jos jokin suuri
päivittäistavaraketju alkaisi johdonmukaisesti käyttää tuollaista
pyöristystä?
Oma arvaus; alle viisi päivää. (Viiden päivän sisällä uskon jonkun
tarkan asiakkaan ehtivän ostoksille toista kertaa ja huomaavan, että
pyöristys tapahtuu eri logiikalla eri summilla.)
-marko
--
Marko Konttinen - mk (a) iki . fi
Kameratolpat ja muita koordinaatteja TomTomille:
http://www.iki.fi/mk/tomtompoi/
No, tämä keskusteluhan alkoi hypoteesista, että laki antaa
kaupan valita maksutapahtumakohtaisesti käytetäänkö
pyöristystä vai ei. Silloinhan ei olisi mitään piiloteltavaa,
eikä siis olisi väliä huomataanko vai ei (kunhan pysytään
alkuperäisessä premississä, mikä on siis jo kumottu).
- Risto -
Jassoo. Mun oppimalla laskuopilla 365 * 5000 * 0,6 senttiä
tekee vuodessa vasta 10000 euroa eli vasta sadasosan siitä
sun millistä.
>(juuri näinhän tuo alussa mainittu kavallus nimenomaan tehtiin).
Mikä ihmeen alussa mainittu kavallus?
Säikeen aloittaneessa artikkelissa mainittiin kahden sentin pyöristys,
joka oli aivan lain mukainen. Jos rupeat nimittämään jokaista
pyöristyslain mukaista pyöristystä "kavallukseksi", niin voi hyvää
päivää sentään.
Paitsi ettei ollut lain mukainen:
"Senttimääriä ei pyöristetä, jos osapuolten kesken on niin sovittu tai jos
maksu suoritetaan tilien välisenä tilisiirtona."
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä 2 pykälä, 1 momentti.
Ja pankkikorttimaksu on "tilien välinen tilisiirto".
--
Vesa-Matti Sarenius, M.Sc. * * * * * * * * * * * * * * * * * *
mailto:sare...@koivu.oulu.fi * - Am I a man or what? - A What!*
Lecturer, mathematics education * - What? - Yes, that's right! *
University of Oulu, Finland * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Paitsi että oli lain mukainen.
Siteeraat vanhaa lakia. Niin, se voimassaoleva teksti onkin tässä
säikeessä vasta kahteen kertaan siteerattu, eli ei vielä tarpeeksi?
"Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa säädetyllä tavalla myös
velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen sijasta
velaksi taikka maksettaessa se pankki- tai muulla maksukortilla.
(14.6.2002/496)"
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä, 1§ 2 mom.
Katos 'kele... oikeassa olet! Mulle tuli tosiaankin pilkkuvirhe.
Tuo kyllä mitätöi koko edellisen viestini sisällön... :-/
>>(juuri näinhän tuo alussa mainittu kavallus nimenomaan tehtiin).
>
> Mikä ihmeen alussa mainittu kavallus?
Tämä:
>> Pyöristyspenneillä on tehty [petollisesti] miljoonia...
- Risto -
Juu-u, jatkapa vain lukemista eteenpäin. (Ihan välihuomautuksena, eilen
ja tänään tapahtuneen lakitekstin tulkinnasta päätellen tulkitsisit
raamattuakin kuuluisan vastapelurin tavoin.)
> Ja pankkikorttimaksu on "tilien välinen tilisiirto".
Eikä ole, pankkikorttimaksu on pankkikorttimaksu - tilisiirrot ovat
erikseen ja tehdään pankissa.
Itseasiassa olin väärässä, koska laki on muuttunut. Mutta tässä kohden en
ollut väärässä, sillä tuohon pykälään perustui se, että
pankkikorttimaksuja ei saanut ennen pyöristää. Siis siihen, että kyseessä
on tilien välinen siirto. Uudessa laissa mainitaan jo sitten pankkikortti,
mikä selventää tilannetta.
Ahaa, tuo. ("Alussa mainittu" oli aika epämääräinen viittaus.)
Juu, joku tuommonen tapaus lienee joskus tapahtunut Suomessakin.
Olisikohan ollut pankissa koronlaskennan yhteydessä pennin murto-osien
kerääminen ohjelmoijan omalle tilille tms. En muista, miten suuria
summia sillä saatiin, ehkei aivan miljoonia.
Mutta olennaista siis on, että homman piti tapahtua riittävän helposti
massoittain. Sen sijaan skenaariosi, jossa miljardiluokan firma
yrittäisi nyhtää yksittäisistä ostostapahtumista senttejä
systemaattisesti ylöspäin pyöristäen ja näin haalisi vuodessa ehkä
jopa kypädonan, ei oikein skulaa -- varsinkin kun le grand plan
luultavasti paljastuisi parissa päivässä, kuten Marko arveli.
Jep jep, myönsin jo laskuvirheeni, sekä sen että se romuttaa
koko teoriani.
> -- varsinkin kun le grand plan
> luultavasti paljastuisi parissa päivässä, kuten Marko arveli.
Tämä on myöskin mielenkiintoinen kysymys, sillä tarkistaako
kukaan sentilleen pankin tiliotteilla olevat veloitukset? Voihan
kauppa nimittäin tulostaa kuitin summalle 1.23 euroa ja silti
veloittaa pankkikorttitiliäsi 1.25 eurolla. Ehkäpä et huomaisi,
ja jos huomaisitkin, niin et kiinnittäisi huomiota siinä luulossa,
että niin saa tehdä (saako muuten? - en tiedä)
Tosin riittää, että _yksikin_ asiakas huomaa ja alkaa valittaa,
eli kannattaa siis käyttää samaa puotia kuin Matti Käki :-)
- Risto -
Tietenkään ei saa. Se kuitilla oleva summa on se jonka asiakas on
hyväksynyt veloitettavaksi, ei kauppa voi omin luvin pyöristysten
nimissäkään veloittaa mitään muuta kuin mitä kuitissa lukee.
> No, tämä keskusteluhan alkoi hypoteesista, että laki antaa
> kaupan valita maksutapahtumakohtaisesti käytetäänkö
> pyöristystä vai ei. Silloinhan ei olisi mitään piiloteltavaa,
> eikä siis olisi väliä huomataanko vai ei (kunhan pysytään
> alkuperäisessä premississä, mikä on siis jo kumottu).
Kyllä olisi piiloteltavaa, sillä asiakkaat eivät todellakaan
hyväksyisi tuollaista.
Osmo
Tuo on ihan naurettavaa. 0,6 senttiä ostostapahtumalta on täysin
mitätön riippumatta ostostapahtumien määrästä.
>
> Tässä perusteita arvelulle: Milliin tarvitaan tuommoiset
> 5000 pankkikorttitapahtumaa päivässä. Jos maassa
> on 50-100 kioskia/kauppaa tarvitaan päivässä 50-100
> pankkikorttitapahtumaa kioskia/kauppaa kohden, mikä
> ei ole mielestäni ihan mahdotonta. Lisäksi noilla kaikilla
> on varmasti tuotakin enemmän myyntipisteitä.
Korttimaksuja oli vuonan 2005 740 miljoonaa kappaletta, joista
498 miljoonaa perinteisillä pankkikorteilla. Eli kaikenkaikkian
kaikilla korteilla saataisin tällä 4,4 miljoonan euron potti.
27,2 miljardin euron kokonaissummasta tämä on mitätön osa.
> Eikä softajippoilulla edes ihan pieni firma pystyisi
> tällaista kavallusta edes tekemään, sillä sen softan
> teko varmasti maksaa. Tosin softan tekijäfirmalla
> on varmasti samanlainen houkutus (juuri näinhän tuo
> alussa mainittu kavallus nimenomaan tehtiin).
Tuollainen kavallus olisi järkevä vain, jos joku muu voisi vetää
ne sentit välistä.
Osmo
"Tervehdys,
asiamies on tainnut mennä siitä yli missä aita on matalin. Kyllä
Rahti-järjestelmässä oleva asiamieskin voi valita maksutavaksi pankkikortin
jolloin ohjelma ei pyöristä senttejä. Olen pahoillani asiamiehen oikaisusta,
kyllä nämä asiat on koulutuksessa käyty läpi. Tampereen paikallispäällikkö
käy tämän läpi asiamiehen kanssa.
Asiamiesmaksu peritään ainoastaan silloin, kun lähetyksen rahdin maksaa
vastaanottaja ja määräpaikka on asiamiespiste. Matkahuollon omilla
toimipaikoilla (kuten Tampere) asiamiesmaksua ei peritä eikä
asiamiestoimipaikoissakaan silloin, jos rahdin on jo maksanut lähettäjä."
Eli kyseessä oli asiamiehen tekemä valinta eikä ohjelmasta johtuva virhe.
Matkahuollossa ei siis kannata jatkossa maksaa noita ylimääräisiä senttejä,
jos ei välttämättä halua. Ohessa vastaus myös tuohon asiamiesmaksuun.
-- Marko --
"Esa" <lin...@surrfix.net> wrote in message
news:447c1ac1$0$24876$4b86...@news.surffi.net...
Osmo