Surkeaa laatua
Niilo Siljamo
Esimerkkejä:
- Keväällä 2000 valmistuneessa taloyhtiössä ainakin kaksi rakennusliikkeen
asentamaa astianpesukonetta on jouduttu korjaamaan.
- Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi, kuten esitteet ja käyttöohjeet
lupaavat. Korjaaja käy useita kertoja vaihtamassa ohjauskortteja ja
lämpötila-antureita. Lopulta laite vaihdetaan uuteen, mutta siinä on
sama vika. Valmistaja vaihtaa laitteen toisen kerran toisenlaiseen.
- 1960- tai 1970-luvun alussa ostetut vatkaimet toimivat
edelleen, 1990-luvulla ostettu samanmerkkinen on jo hajonnut.
- 1980-luvun alussa ostettu tv toimii edelleen kovassa jokapäiväisessä
käytössä. Monet uudemmat tv:t ovat jo hajonneet.
- Sauvasekoitin hajoaa parin vuoden käytön jälkeen.
- Lastenvaunujen runko hajoaa kolmen vuoden kuluttua käyttöönotosta
valmistusvian vuoksi. Valmistaja tosin vaihtoi rungon uuteen
veloituksetta.
- Henkilövaa'an paristo loppuu kahdessa vuodessa, vaikka valmistaja
lupaa viiden vuoden keston. Uusi paristo maksaa 70 mk, eikä sitä saa
kuin yhdestä liikkeestä Suomessa. Muutamaa kuukautta pariston
vaihdon jälkeen vaaka hajoaa kokonaan.
-ar-
saadaan sitten joskus myytyä uusi tuote. Ei kannata tehdä liian hyviä
tuotteita.
-ar-
Niilo Siljamo wrote in message <87ofpxb...@xenon.fmi.fi>...
Mikko Parviainen
> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
Joo, ei. Kuitenkin kieliasia, joten jatkot .kieleen.
> Esimerkkejä:
> - Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi, kuten esitteet ja käyttöohjeet
> lupaavat.
Minä ainakin tulkitsin tuon ensilukemalla siten, että esitteet ja
käyttöohjeet lupaavat, että pakastin ei toimi.
Paremmin minusta ilman pilkkua, eli
"Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi kuten esitteet ja käyttöohjeen
lupaavat."
Hm, ei tuokaan välttämättä kuulosta kovin hyvältä. Pilkun kanssa
vain koko edellinen lause näyttää viitattavalta asialta, eikä se
toimimattomuus.
--
+++++++++[>+++++++++<-]>-.<+++++[>+++<-]++>++.<++[>++++<-]+>+.<++[>----
<-]>-.>+++[>++++++++++<-]++>++pa...@iki.fi<+[>++++<-]>+.->+[>++++[<<--->
>-]<-]<.>>+++++++[<++++++++++>-]++++[<+++++>-]<-.>[-]>+++[>++[<<<---->>
<>>-]<-]<<.+.>[-]++[<++>-]<.++.[-]>[-]++++[<++>-]<++.>>++[>++[>-<-]<--]
Herranen Henrik
> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
Tyypillinen virhekäsitys, joka on toki aina muodikasta sanoa, mutta
ei pidä paikkaansa.
> - 1960- tai 1970-luvun alussa ostetut vatkaimet toimivat
> edelleen, 1990-luvulla ostettu samanmerkkinen on jo hajonnut.
Väittäisin, että 96% 1960- tai 1970-luvulla ostetuista vatkaimista on
jo hajonnut ja hyljätty. Vain ne kaikkein onnistuneimmat yksilöt ovat
vielä jäljellä.
> - 1980-luvun alussa ostettu tv toimii edelleen kovassa jokapäiväisessä
> käytössä. Monet uudemmat tv:t ovat jo hajonneet.
Katso edellinen.
"Ennen kaikki tehtiin paremmin" -virhekuva syntyy siitä, että esimerkiksi
50 vuotta vanhoista huonekaluista jäljellä ovat enää ne kaikkein
järeimmät ja laadukkaimmat. Nämä eivät kuitenkaan edusta koko sen
ajan huonekalukantaa - eivät ollenkaan. Sama koskee yleisesti ottaen
lähes kaikkia tuotteita autoista televisioihin.
- Henrik
--
Mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmiä markkinoidaan aktiivisesti ja niillä on
tavaramerkki.
-- Tietojenkäsittely (Holopainen/Poutsaari) (1995)
nyyssi...@hushmail.com
>
> Joo, ei. Kuitenkin kieliasia, joten jatkot .kieleen.
> käyttöohjeet lupaavat, että pakastin ei toimi.
> Paremmin minusta ilman pilkkua, eli
> "Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi kuten esitteet ja käyttöohjeen
> lupaavat."
> Hm, ei tuokaan välttämättä kuulosta kovin hyvältä. Pilkun kanssa
> vain koko edellinen lause näyttää viitattavalta asialta, eikä se
> toimimattomuus.
Mistä näitä kielipoliiseja oikein sikiää? TKK:lla on varmasti jär-
jestetty fukseille taas äidinkielen opetusta? Siljamon viesti oli
täysin asiallinen ja ymmärrettävä, pysyisit itse siellä .kieli ryh-
mässä vi**uilemassa.
Niilo Siljamo
>Mistä näitä kielipoliiseja oikein sikiää? TKK:lla on varmasti jär-
>jestetty fukseille taas äidinkielen opetusta? Siljamon viesti oli
>täysin asiallinen ja ymmärrettävä, pysyisit itse siellä .kieli ryh-
>mässä vi**uilemassa.
Mutta virhe oli kyllä ihan oikea :-) Jäi vanhasta versiosta, kun
kirjoitin lausetta uusiksi.
Niilo Siljamo
>Tyypillinen virhekäsitys, joka on toki aina muodikasta sanoa, mutta
>ei pidä paikkaansa.
Oli pakko valittaa, koska puolitoista vuotta vanha astianpesukone
eilen lakkasi toimimasta. Kaikki nuo esimerkit ovat muuten itselle
sattuneita (paitsi se toinen astianpesukone oli naapurilla). Näin
viallisten laitteiden osuus kaikista kasvaa itse asiassa aika
suureksi. Ainakin 20% meidän rivitalomme astianpesukoneista on
hajonnut. Osuus voi olla korkeampikin, koska kaikissa asunnoissa ei
välttämättä ole astianpesukonetta.
Listaa voisi vielä jatkaa HOASin opiskelija-asuntoon jääneellä
jääkaapilla, joka asennettiin remontissa vuonna 1996. Jo asennettaessa
lähes kaikista talon kaapeista kärähti lamppu, koska tehtaalla oli
tehty kytkentävirhe. Lisäksi suuri osa kaapeista korjattiin ennen
muuttoamme pois vuonna 2000, koska termostaatti oli hajonnut. Ja
ainakin meidän kaapistamme hajosi yksi muoviosa varsin pian
käyttöönoton jälkeen.
Eli asennetuista noin seitsemästäkymmenestä kaapista yli 90% oli viallisia
asennettaessa (kytkentävika) ja aika monesta (korjaajan mukaan) hajosi
termostaatti alle kolmessa ja puolessa vuodessa.
>Väittäisin, että 96% 1960- tai 1970-luvulla ostetuista vatkaimista on
>jo hajonnut ja hyljätty. Vain ne kaikkein onnistuneimmat yksilöt ovat
>vielä jäljellä.
Väitä vain, voit olla aivan oikeassa.
Sattumalta tiedän kuitenkin kaksi samanlaista Kenwoodin vatkainta,
jotka ovat peräisin 1970-luvun alusta. Molemmat ovat edelleen käytössä
ja molemmat laitteen alkuperäinen omistaja on antanut tyttärelleen
mukaan tämän lähtiessä opiskelemaan. Kaverin äidin itselleen ostama
uusi Kenwood hajosi muutamassa vuodessa, mutta nämä tyttärillä olevat
ovat edelleen toimintakuntoisia.
>> - 1980-luvun alussa ostettu tv toimii edelleen kovassa jokapäiväisessä
>> käytössä. Monet uudemmat tv:t ovat jo hajonneet.
>
>Katso edellinen.
Ehkä kyseessä on sattuma, ehkä ei. Kyseessä voi olla myös
kodinkonetehtaiden parantunut optimointi. Nykyään osataan tehdä
laitteita, jotka kestävät juuri ja juuri kohtuullisesti. Sitten
asiakkaalle voidaankin myydä jo uusi.
Nykyään taas ei tunnu saavan laatua edes rahalla. Halpa on tietysti
edelleen mitä on, mutta kalliin ja keskihintaisen mallin ero tuntuu
olevan nappuloiden määrässä, eikä laadussa ja laitteen kestävyydessä.
Mistä saa muilta ominaisuuksiltaan keskihintaista vastaavan, mutta
kestävyydeltään paremman laitteen?
Minulle riittää, että astianpesukoneessa on pari kolme erilaista
pesuohjelmaa ja huuhteluohjelma. Koneen pitää olla kestävä ja toimia
luotettavasti vähintään kymmenen, mieluummin 15 vuotta. Rikkoutuessaan
se ei saa aiheuttaa vahinkoa muulle asunnolle. En tarvitse ajastuksia,
enkä jäljellä olevan pesuajan näyttöä.
Erilaisista lähteistä (huoltomiehet, myyjät, netti, valmistajan
edustajat) päätellen keskihintaisessa ja kalliissa laitteessa on sama
koneisto. Ainoastaan ohjausyksikkö on erilainen. Kalliissa laitteessa
on enemmän ohjelmia ja enemmän vilkkuvia valoja, mutta ei mitään
todellista teknistä eroa.
>"Ennen kaikki tehtiin paremmin" -virhekuva syntyy siitä, että esimerkiksi
>50 vuotta vanhoista huonekaluista jäljellä ovat enää ne kaikkein
>järeimmät ja laadukkaimmat. Nämä eivät kuitenkaan edusta koko sen
>ajan huonekalukantaa - eivät ollenkaan. Sama koskee yleisesti ottaen
>lähes kaikkia tuotteita autoista televisioihin.
Kummallisesti niitä laadukkaita tuotteita ovat osuneet ostamaan myös
aivan tavalliset ihmiset, joilla ei nykyään tunnu olevan varaa ostaa
yhtä laadukasta tavaraa. Laadukkaan tavaran hinnat ovat tainneet
nousta.
Enkä väitä, että ennen "kaikki" tehtiin paremmin. Luulen kuitenkin,
että ennen laitteiden tekijöillä oli enemmän ammattiylpeyttä ja työ
tehtiin hyvin, kun taas nykyään useimmat tuntuvat vain olevan töissä.
Vai mistä huonosti kiristetyt (eli itsestään tippuvat) ruuvit kertovat?
Mikko Parviainen
Anteeksi jos herra/rouva/neiti Nyyssiosoitteesta tuo oli vittuilua.
Ei ollut todellakaan tarkoitus.
Siljamosta itsestäkään ei tainnut olla.
Enkä kyllä tarkoittanut olla kielipoliisi, minusta tuo vain kuulosti
omituiselta ja olin kysyvinäni, onko se muista sitä, ja kumpi
mahdollisesti kuulostaisi paremmalta, ja olisi sitä mitä tarkoitettiin.
Kommunikaatio kun on usein hankalaa, varsinkin eri ihmisten välinen.
(Jatkot eivät nyt oikein sopineet .kuluttajaankaan.)
Sinänsä, TKK:lla tarvitsisi lisätä äidinkielen opetusta, ei siellä
sellaista ole minun aikanani ollutkaan, ainakaan pakollisena.
Tässäkään ei mitään kuluttaja-asiaa, anteeksi.
Timo Lehtovirta
Niilo Siljamo wrote:
> Sattumalta tiedän kuitenkin kaksi samanlaista Kenwoodin vatkainta,
> jotka ovat peräisin 1970-luvun alusta. Molemmat ovat edelleen käytössä
> ja molemmat laitteen alkuperäinen omistaja on antanut tyttärelleen
> mukaan tämän lähtiessä opiskelemaan. Kaverin äidin itselleen ostama
> uusi Kenwood hajosi muutamassa vuodessa, mutta nämä tyttärillä olevat
> ovat edelleen toimintakuntoisia.
Kenwoodin 1970-luvun vatkaimet vaikuttavat olevan kovaa tekoa: äitini
omistaa ja käyttää edelleen samoihin aikoihin ostettua Kenwoodin
vatkainta.
Anne-ly
> Eli asennetuista noin seitsemästäkymmenestä kaapista yli 90% oli
> viallisia asennettaessa (kytkentävika) ja aika monesta (korjaajan
> mukaan) hajosi termostaatti alle kolmessa ja puolessa vuodessa.
Tutkimuksen mukaan yksittäinen sähköinen komponentti (jollainen
tuo termostaattikin käsittääkseni on) kestää keskimäärin seitsemän (7)
vuotta. Tulos tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kodinkoneessasi
on yhteensä seitsemän sähköistä komponenttia, niin huoltomies on
kutsuttava vaihtamaan rikkoontunutta komponettia kerran vuodessa.
Onneksi jotkut komponentit kestävät hieman kauemmin. Toiset taas
"paukahtavat" kerran parissa-kolmessa vuodessa.
> Nykyään taas ei tunnu saavan laatua edes rahalla. Halpa on tietysti
> edelleen mitä on, mutta kalliin ja keskihintaisen mallin ero tuntuu
> olevan nappuloiden määrässä, eikä laadussa ja laitteen kestävyydessä.
> Ainoastaan ohjausyksikkö on erilainen. Kalliissa laitteessa on
> enemmän ohjelmia ja enemmän vilkkuvia valoja, mutta ei mitään
> todellista teknistä eroa.
Tässä olet ihan oikeassa. kalliimmissa koneissa on paljon nappuloita
ja toiminta-"ohjelmia" aivan samaan tarkoitukseenkin, vaikka
käytännössä tarvitaan vain yksi ohjelma yhtä tarkoitusta varten,
kuten esim astioiden pesussa. Pyykissä riittää 30oC 40oC 60oC
ja 90oC:n lämpöiset pesu-ohjelmat sekä lopussa linkous / ei linkousta.
Digitaalinen näyttöruutu, tai -ohjauskortti, kello, tms. ovat myös
aivan turhia. Ei kukaan täysjärkinen istu jouten tuijotellen konetta
sen toimiessa.
Kodinkoneiden korjaus on nykyään myös niin kallista, ettei esim.
1500 mk hintaista konetta kannata enää korjauttaa, varsinkaan
kun ei ole mitään takeita siitä, että kone toimisi enää korjauksen
jälkeen edes kahta viikkoa.
Ja sellaisen hyvin kalliin koneen pienikin korjaus maksaa yhtä paljon
kuin halvempi kone olisi maksanut uutena - ilman vaihtokonetta.
Huoltomiehen uusiessa "digitaalikortin" johon on integroitu koko
koneen toimintaohjelma, on lasku yleensä vähintään kaksi tonnia
(voi tosin jäädä karvan allekin, jos on hyvä tuuri)
Niinpä ainoa järkevä ostoperuste nykyään on koneen suuri käyttö-
ja toimintavarmuus. Kone EI todellakaan SAA mennä mistään
kohtaa rikki, oli sen toiminnallinen suorituskyky sitten miten hyvä
tahi huono tahansa.
Valitettavasti vanhoihin hyviin kone"merkkeihin"kään ei voi enää
luottaa - kiitos yritysten "kamalan" GLOBALISOITUMISEN.
Mitä myyvämpi, ns. "hyvä" merkki, sitä varmemmin ne kaupoissa
myynnissä olevat romut on tehty kaukana ... Pe-R-See:ssä (PRC)
Anne-ly
JiiHoo
tälläista...
> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
>
> Esimerkkejä:
> - Keväällä 2000 valmistuneessa taloyhtiössä ainakin kaksi rakennusliikkeen
> asentamaa astianpesukonetta on jouduttu korjaamaan.
> - Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi, kuten esitteet ja käyttöohjeet
> lupaavat. Korjaaja käy useita kertoja vaihtamassa ohjauskortteja ja
> lämpötila-antureita. Lopulta laite vaihdetaan uuteen, mutta siinä on
> sama vika. Valmistaja vaihtaa laitteen toisen kerran toisenlaiseen.
Näistä laitteistakin saa aivan uudenlaista infoa, kun puhuu niitä
työkseen korjaavien kanssa. Jotkut mallit ovat todella kestäviä.
Astianpesukoneista en tiedä mitään, koska pesen käsin.
Pakastimen kestämättömyys hieman ihmetyttää, koska se on käsittääkseni
aika yksinkertainen laite.
> - 1960- tai 1970-luvun alussa ostetut vatkaimet toimivat
> edelleen, 1990-luvulla ostettu samanmerkkinen on jo hajonnut.
Koska vatkaimia ja yleiskoneita käytetään myös ammattimaisessa
toiminnassa, näistä on olemassa myös kunnon tuotteita.
Mutta on myönnettävä, ettei nekään ole sitä tasoa kuin joskus 60-luvulla.
Meidän firmassa on nimittäin taikinakone, joka taitaa olla joskus silloin
tehty. Siinä on niin järeitä rattaita ja akseleita, että jossain kuorma-
auton moottorissa on ehkä vastaavia.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
>
> Erilaisista lähteistä (huoltomiehet, myyjät, netti, valmistajan
> edustajat) päätellen keskihintaisessa ja kalliissa laitteessa on sama
> koneisto. Ainoastaan ohjausyksikkö on erilainen. Kalliissa laitteessa
> on enemmän ohjelmia ja enemmän vilkkuvia valoja, mutta ei mitään
> todellista teknistä eroa.
Niin tarkoitatko, että saman merkkisissä ???
Sekään ei pidä ikävä kyllä paikkaansa.
Eli esim Upon astianpesukoneista halvat peruskoneet tulevat Espaniasta
tai oliko se italiasta ja ne
mallit ovat todellisia pommeja taas kalliimmat tehdään ruotsissa asea
scandian tehtailla ja ovat todellakin
kestävyydeltään ja viimeistelyltään huomattavasti parempia.
Ja jos taas verrataan eri merkkejä, niin eroja on todellakin esim perus
Mielen astianpesukone on todella
jämäkkä peruskone ja taatusti eriluokkaa kuin e-luxin italialaiset
"unelmat".
Eli ero on ja paljon pitää vaan tietää mitä ostaa, eikä aina osta sitä
halpaa.
> Enkä väitä, että ennen "kaikki" tehtiin paremmin. Luulen kuitenkin,
> että ennen laitteiden tekijöillä oli enemmän ammattiylpeyttä ja työ
> tehtiin hyvin, kun taas nykyään useimmat tuntuvat vain olevan töissä.
> Vai mistä huonosti kiristetyt (eli itsestään tippuvat) ruuvit kertovat?
Heh, ropoteilla ei nyt pahemmin ole mitään ammattiylpeyttä :)
Osta laadukasta äläkä halpaa, niin silloin niitä "maanantaikappaleita"
ei satu niin paljoon, jollei ole sitten
sattunut syntymään huonojen tähtien alla ja epäonni osuu aina :)
>
> --
> Niilo....@iki.fi
-Jukka Juvankoski-
Roni Seppa
Samantyyppisiä kokemuksia on minullakin. Vuoden sisällä olen ostanut
pakastimen, astianpesukoneen ja stereot. Kaikki ovat olleet jo kotiin tullessa
valmiiksi hajalla (postimyynti) / hajonneet kahdenviikon - vuoden sisällä.
Astianpesukoneessani on 5 vuoden takuu. Veikkaan, että tuli myyjäliikkeelle /
maahantuojalle kalliiksi myydä se kone, tähän mennessä jo korjauskustannuksia
on tullut laitteen ostohinnan verran.
Osittain nuo koneiden hajoamiset johtunevat 70-80 vaihteesta alkaneesta
valmistajien halusta laittaa muovikomponentteja metalliosien sijaan
sellaisillekin paikoille, joille ne eivät kuulu. Muistan vielä tuolloin
naapurini kehottaneen äitiäni ostaa kunnon ompelukone nyt, kun parin vuoden
kuluttua ompelukoneissa on suurin osa muovia. Kevyempää ja halvempaahan se
muovi toki on, jenkeissä sitä käytetään jo autojen peltikuorien asemaankin.
t. Roni
Teemu
> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
Aiemmin taisi olla vahemman elektroniikkaa ja enemman mekaniikkaa, eivat
pauku niin herkasti. Ja mita sita nyt muuta voi odottaa jos tuotteille
lasketaan elinkaaria ja haetaan viimeiseen asti sita pennin halvempaa
komponenttia.
No kyllahan joku jo totesikin, etta taitaa niista vanhoista suurin osa jo
olla elakkeella tai haudassa. Kestaahan nuo nykyisetkin, jos ei aina osta
sita halvinta...edes hinta/laadussa.
Teemu
Jyri Hakola
> Osittain nuo koneiden hajoamiset johtunevat 70-80 vaihteesta alkaneesta
> valmistajien halusta laittaa muovikomponentteja metalliosien sijaan
> sellaisillekin paikoille, joille ne eivät kuulu. Muistan vielä tuolloin
> naapurini kehottaneen äitiäni ostaa kunnon ompelukone nyt, kun parin vuoden
> kuluttua ompelukoneissa on suurin osa muovia. Kevyempää ja halvempaahan
Osittain myös siitä että nykypäivänä noita halpamalleja myydään
mainosten mukaan "yhtä hyvinä" kuin kalliimpia malleja joissa
toiminnalliset osat ovat vielä kunnollista terästä muovirimpuloiden
sijaan. Edelleen markkinoilla tuntuu olevan hyviä ja laadukkaita
kodinkoneita mutta niiden hintalappu ja myyntitykin sulavat sanat saavat
yhä todennäköisimmin ja todennäköisimmin asiakkaan kääntymään
tarjousmalliin mistä sitten ongelmat alkavat...
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
Jouni Nordlund
kirjoitti että
>
> Digitaalinen näyttöruutu, tai -ohjauskortti, kello, tms. ovat myös
> aivan turhia. Ei kukaan täysjärkinen istu jouten tuijotellen konetta
> sen toimiessa.
TVS-ohjelma (joka toimiessaan lataa tv-ohjelmien listat netistä) sisältää
kellon, ohjelman ikkunan oikeassa alakulmassa. Täysikokoisena ajettaessa
tämä sijoittuu aivan Win9x:n "tarjottimella" näkyvän kellon yläpuolelle.
Tämän hardwaren vieressä yöpöydällä on kelloradio ja puhelin, jonka
näytössä on kello. Myös ranteessani on kello, sekä matkapuhelimessa.
Tästäkin huolimatta (vaiko tämän vuoksi) jotkut kysyvät nyysseissä,
paljonko kello on.
--
- JN -
Don't worry about people stealing an idea. If it's original,
you will have to ram it down their throats. - Howard Aiken
Sami Setälä
En tiedä miten nykyään, itsellä on kokemuksia hieman vanhemmasta kalustosta.
Lähes kaikki vähänkään suuremmat kodinkoneemme ovat vuodelta -92,
kylmäkoneet Helkamaa ja tiskikone, pyykinpesukone sekä mikro Siemensiä.
Kuluneen yhdeksän vuoden aikana ainoa hajonnut laite on pesukone, johon on
vaihdettu moottori sekä luukun lukituslaite. Lisäksi pakastimesta hajosi /
oli hajalla virtakytkin heti uutena ennen kuin se ehti edes käyttöön.
Yksikään laitteista ei ole "kallis malli" vaan ennemminkin ihan halvimmasta
päästä. Joko on ollut hyvää tuuria, tai sitten koneet ovat silloin vielä
olleet laadukkaampia. (Koputan puuta... :)
Lisäksi voisi sanoa muutaman sanan viihde-elektroniikasta. Jostain 80-luvun
lopulta tai 90-alusta oleva Asan tv on toiminut koko ajan moitteetta, mitä
nyt on pölyt puhalleltu parin vuoden välein koneistosta paineilmalla. Noin
15v vanha Sharpin stereo on myös palvellut ongelmitta.
Ai niin, löytyy talosta yksi murheenkryynikin, nimittäin Puzerin
keskuspölynimuri. Siitä paloi ensimmäinen moottori jo takuuaikana. Toinen
meni muutamassa vuodessa siihen kuntoon, että laitehuoneeseen ei voinut
mennä ilman kuulosuojaimia. Sen korjasin itse vaihtamalla moottorin
laakerit, ja samaa se kaipaisi äänestä päätellen jälleen kerran.
-Sami-
Urpo Kepponen
"Mikko Parviainen" <mvpa...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:9ke5a1$21lbm$1...@midnight.cs.hut.fi...
> nyyssi...@hushmail.com wrote:
> > Mikko Parviainen wrote:
> >> Joo, ei. Kuitenkin kieliasia, joten jatkot .kieleen.
> >> Minä ainakin tulkitsin tuon ensilukemalla siten, että esitteet ja
> >> käyttöohjeet lupaavat, että pakastin ei toimi.
> >> Paremmin minusta ilman pilkkua, eli
> >> "Kesällä 2000 ostettu pakastin ei toimi kuten esitteet ja käyttöohjeen
> >> lupaavat."
> >
> >> Hm, ei tuokaan välttämättä kuulosta kovin hyvältä. Pilkun kanssa
> >> vain koko edellinen lause näyttää viitattavalta asialta, eikä se
> >> toimimattomuus.
>
> > Mistä näitä kielipoliiseja oikein sikiää? TKK:lla on varmasti jär-
> > jestetty fukseille taas äidinkielen opetusta? Siljamon viesti oli
> > täysin asiallinen ja ymmärrettävä, pysyisit itse siellä .kieli ryh-
> > mässä vi**uilemassa.
>
> Anteeksi jos herra/rouva/neiti Nyyssiosoitteesta tuo oli vittuilua.
> Ei ollut todellakaan tarkoitus.
>
> Siljamosta itsestäkään ei tainnut olla.
>
> Enkä kyllä tarkoittanut olla kielipoliisi, minusta tuo vain kuulosti
> omituiselta ja olin kysyvinäni, onko se muista sitä, ja kumpi
> mahdollisesti kuulostaisi paremmalta, ja olisi sitä mitä tarkoitettiin.
> Kommunikaatio kun on usein hankalaa, varsinkin eri ihmisten välinen.
Kyllä laatu (suomalainen) on melkoinen kupla: omahyväisesti ajattelemme,
että suomalainen laatu on parasta, mutta usein näin ei ole: katsokaa
rakennuksia, katsokaa teitä, katsokaa termospulloja, katsokaa
porrasjakkaroita (hengenvaarallisia), suomalaista palveluita, tietokoneita
yms. Kaikkialla ongelmia. Ja käyttöohjeet: usein puuttuvat tai todella
surkeita. Entä jälkipalvelu: puhelin ei vastaa, kallista, jonotusta...
Pilkut: suomessa pilkut ovat yhtä tärkeitä kuin autot liikenteessä. Asiaan
tulisi suhtautua joustavammin: pilkuilla (ja niiden pois jättämisellä)
voidaan esim. tehostaa ja elävöittää kieltä...
Anne-ly
> Pilkut: suomessa pilkut ovat yhtä tärkeitä kuin autot liikenteessä.
Väheksymättä lainkaan kirjoitettuun tekstiin kuuluvien pilkkujen
suurta merkitystä Suomen talouselämän nopealle ja jatkuvalle kasvulle,
olen kuitenkin sitä mieltä, että kuluttajille myytävien kodinkoneiden
nykyään jo täysin surkeaksi romahtanutta laatua ne eivät kykene
korjaamaan
miksi nämät keskustelut pyrkivät aina pahasti rönsyilemään ... Anne-ly
Veicca Turnips
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9kg7qc$4g4$1...@news.kolumbus.fi...
> "Urpo Kepponen" kirjoitti
> > Pilkut: suomessa pilkut ovat yhtä tärkeitä kuin autot liikenteessä.
>
>
>
> Väheksymättä lainkaan kirjoitettuun tekstiin kuuluvien pilkkujen
> suurta merkitystä Suomen talouselämän nopealle ja jatkuvalle kasvulle,
> olen kuitenkin sitä mieltä, että kuluttajille myytävien kodinkoneiden
> nykyään jo täysin surkeaksi romahtanutta laatua ne eivät kykene
> korjaamaan
Huomenta.
Et lukenut koko pilkkukommenttiani (?), koskapa siinä sanoin, että pilkkuja
tulisi käyttää tai olla käytämättä, mutta pääasia olisi tekstin
elävöittäminen/parantaminen eikä kielioppi!
>
> miksi nämät keskustelut pyrkivät aina pahasti rönsyilemään ... Anne-ly
Todella, tehdään parannus: pyritään siihen, että ei rönsyillä ja kerrotaan
muillekin, kun rönsyilyä havaitaan.
Laadusta vielä: kun maksavia asiakkaita on, ei laatuakaan paranneta.
Asiakkaiden on vaadittava parempaa laatua. Tarvitaan kilpailua, jotta
asiakkaalla olisi vaihtoehtoja.
Miten muuten eilen, äsh, ei saanut rönsyillä.
Anne-ly
> Laadusta vielä: kun maksavia asiakkaita on, ei laatuakaan paranneta.
> Asiakkaiden on vaadittava parempaa laatua. Tarvitaan kilpailua, jotta
> asiakkaalla olisi vaihtoehtoja.
> Miten muuten eilen, äsh, ei saanut rönsyillä.
Ei minulla ole mitään rönsyilyä vastaan. Kysyinpähän muuten vain.
Verinenkään kilpailu ei ole näköjään riittänyt laadun parantamiseksi.
Eräs ulkomailta maahamme äskettäin lanseerattu giganttimaisen suuri
kodinkoneliike teki alkuvuonna 70 miljoonan tappion, eivätkä nykyiset
hinnatkaan ole tuossa liikkeessa mielestäni yhtään sen edullisempia
kuin muissakaan maamme kodin-rimpula"ketjuissa"
Laitteiden viat johtuvat pääasiassa seuraavista seikoista:
a) liian huolimattomasta (kokoonpano)työstä
b) liian heikoista (epäkuranteista) komponenteista
c) pahoista mitoitus- ja suunnitteluvirheistä (ei voi teoriassakaan
toimia - juuri kahta viikkoa kauempaa)
Laitteet ovat yleensä HYVIN yksinkertaisia. Jos komponentit
ovat laadukkaita ja juotokset ja liitokset eivät irtoile itsekseen,
niin koneet kestävät ihan hyvin ... ainakin sen koneilta - niitä
suunniteltaessa - yleisesti vaaditun kymmenen vuotta.
Anne-ly
Mikko Parviainen
Ja ei, tämä ei yritä olla vittuilua.
Urpo Kepponen <urpu...@luukku.com> wrote:
> Pilkut: suomessa pilkut ovat yhtä tärkeitä kuin autot liikenteessä. Asiaan
> tulisi suhtautua joustavammin: pilkuilla (ja niiden pois jättämisellä)
> voidaan esim. tehostaa ja elävöittää kieltä...
Joskus kyllä merkitys muuttuu huomattavasti riippuen siitä, miten
pilkutetaan.
Vanha, mutta hyvä esimerkki:
Miten pilkutetaan seuraava lause:
"Armoa ei Siperiaan."
Sami J
Anne-ly kirjoitti viestissä <9kgavi$61v$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>
>Laitteiden viat johtuvat pääasiassa seuraavista seikoista:
>a) liian huolimattomasta (kokoonpano)työstä
>b) liian heikoista (epäkuranteista) komponenteista
>c) pahoista mitoitus- ja suunnitteluvirheistä (ei voi teoriassakaan
> toimia - juuri kahta viikkoa kauempaa)
>
Echolette nauhakaikulaite. Runko terästä. Tarvitseeko paljon muuta enää
sanoa... Toimintakunnossa edelleen...
Sami
Sami J
Herranen Henrik kirjoitti viestissä ...
>Niilo Siljamo <Niilo....@fmi.fi> writes:
>> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
>
>Tyypillinen virhekäsitys, joka on toki aina muodikasta sanoa, mutta
>ei pidä paikkaansa.
>
>
>> - 1960- tai 1970-luvun alussa ostetut vatkaimet toimivat
>> edelleen, 1990-luvulla ostettu samanmerkkinen on jo hajonnut.
>
>Väittäisin, että 96% 1960- tai 1970-luvulla ostetuista vatkaimista on
>jo hajonnut ja hyljätty. Vain ne kaikkein onnistuneimmat yksilöt ovat
>vielä jäljellä.
>
Väittäisin, että puhut paskaa.
>
>"Ennen kaikki tehtiin paremmin" -virhekuva syntyy siitä, että esimerkiksi
>50 vuotta vanhoista huonekaluista jäljellä ovat enää ne kaikkein
>järeimmät ja laadukkaimmat. Nämä eivät kuitenkaan edusta koko sen
>ajan huonekalukantaa - eivät ollenkaan. Sama koskee yleisesti ottaen
>lähes kaikkia tuotteita autoista televisioihin.
>
Väittäisin, että puhut paskaa, koska todellakin se vanha elektroniikka on
edelleenkin toimintakunnossa. Se ei ole mikään "tuuriyksilö"juttu.
Sami
Sami J
Niilo Siljamo kirjoitti viestissä <87bslx9...@xenon.fmi.fi>...
>
>Nykyään taas ei tunnu saavan laatua edes rahalla. Halpa on tietysti
>edelleen mitä on, mutta kalliin ja keskihintaisen mallin ero tuntuu
>olevan nappuloiden määrässä, eikä laadussa ja laitteen kestävyydessä.
>Mistä saa muilta ominaisuuksiltaan keskihintaista vastaavan, mutta
>kestävyydeltään paremman laitteen?
>
moni ihminen tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Todellista laatua näkee
työkalumerkeissä, jotka ovat 10 kertaa kalliimpia mitä vastaavat
biltemalaiset, ja mm. omakohtaisista kokemuksista akvaariotekniikka. On
ilmeisesti sen verran pienempi asiakaskunta, että tuotteet kannattaa tehdä
hyvin.
Sami
Sami J
Roni Seppa kirjoitti viestissä <3B6AE441...@luukku.com>...
>kuluttua ompelukoneissa on suurin osa muovia. Kevyempää ja halvempaahan se
>muovi toki on, jenkeissä sitä käytetään jo autojen peltikuorien asemaankin.
>
Auto on kyllä yksi käyttökohde, jossa soisin muovin yleistyvän. Ruostuva
pelti on huono sen takia että se ruostuu, ja sen lisäksi vielä painaa.
Sami
Sami J
Jukka Juvankoski kirjoitti viestissä <3B6AD32C...@kolumbus.fi>...
>
>
>Ja jos taas verrataan eri merkkejä, niin eroja on todellakin esim perus
>Mielen astianpesukone on todella
>jämäkkä peruskone ja taatusti eriluokkaa kuin e-luxin italialaiset
>"unelmat".
>
luovutettaessa:"Joka paikka täytyy käydä läpi, ja varsinkin kun nää on
makaroonien tekemiä, niin niistä saattaa löytyä ihan mitä vaan..." :-)
Sami
Niilo Siljamo
>Eli esim Upon astianpesukoneista halvat peruskoneet tulevat Espaniasta
>tai oliko se italiasta ja ne
>mallit ovat todellisia pommeja taas kalliimmat tehdään ruotsissa asea
>scandian tehtailla ja ovat todellakin
>kestävyydeltään ja viimeistelyltään huomattavasti parempia.
Ja pöh. Meille ei ole ostettu halvimpia rimpuloita, kun niistä näkee
jo päälle, että ne hajoavat alta aikayksikön. Mutta kun ne paremmatkin
mallit hajoavat. Se AEG:n pakastin oli Electroluxin Ruotsin tehtailta
ja eipä vain toiminut, vaikka osat ja kaappi vaihdettiin pariin
kertaan.
Nyt rikkoutunut astianpesukone on tehty Saksassa. Ei voi siihenkään
luottaa. Ja ne HOASilla asuessamme rikkoutuneet jääkaapit taisivat
olla suomalaista laatua.
>Eli ero on ja paljon pitää vaan tietää mitä ostaa, eikä aina osta sitä
>halpaa.
Kas kun meille ei sitä halpaa ole ostettukaan. Ostetaan joko sitä
laadukkaaksi väitettyä tai ei osteta ollenkaan.
>Heh, ropoteilla ei nyt pahemmin ole mitään ammattiylpeyttä :)
Robotin ohjelmoijillakaan ilmeisesti ei, jos ruuvit ovat jääneet niin
löysälle, että ne saa sormin auki.
>Osta laadukasta äläkä halpaa, niin silloin niitä "maanantaikappaleita"
>ei satu niin paljoon, jollei ole sitten
>sattunut syntymään huonojen tähtien alla ja epäonni osuu aina :)
Kummallisen usein näitä "huonojen tähtien alla syntyneitä" nykyään
tapaa. Aika moni on kertonut laadukkaan laitteen hajonneen parissa
vuodessa.
Niilo Siljamo
>Pakastimen kestämättömyys hieman ihmetyttää, koska se on käsittääkseni
>aika yksinkertainen laite.
Se pakastin ei mennyt rikki. Se vain ei koskaan toiminut käyttöohjeen
ja esitteen kuvaamalla tavalla. Koska sama vika säilyi korjauksista ja
laitteen vaihdosta huolimatta, veikkaisin, että syynä oli
suunnitteluvirhe. Eivät kaikki pakastimen ostajat taida testata, että
lämpötilan nousun hälytys toimii.
Minä testasin ja kun ei toiminut, testasin vielä lisää. Saattaa olla,
että termografin käppyrä on vieläkin tallessa. Siitä näki oikein
hyvin, miten pakastin saavutti tavoitelämpötilan ja piti sen
järkevissä rajoissa. Sitten ovi avattiin ja lämpötila alkoi nousta ja
jää sulaa rasioissa. Hälytystä ei koskaan tullut.
Tai oikeastaan tuli, jos koko kaapin buuttasi eli pisti virrat pois.
Virran kytkemisen jälkeen hälytin alkoi ulvoa kuten pitikin. Ikävä
kyllä minä en tarvitse pakastinta, josta pitää katkoa virtaa
jatkuvasti, jotta hälytys toimisi.
Minun arvaukseni viasta on liian pitkä tasoitusjakso keskimääräistä
lämpötilaa laskettaessa. Se selittäisi, miksi hälytys tuli
buutatessa ja miksi laitteen itsensä mittaama lämpötila nousi hyvin
hitaasti verrattuna puolen litran jääkuution sisään jäädytettyyn mittariin.
Niilo Siljamo
>No kyllahan joku jo totesikin, etta taitaa niista vanhoista suurin osa jo
>olla elakkeella tai haudassa. Kestaahan nuo nykyisetkin, jos ei aina osta
>sita halvinta...edes hinta/laadussa.
Kun eivät kestä. Meidän astianpesukoneemme ei ole valmistajan halvin
malli. Rakennusliike tarjosi kolmea mallia, joista halvin hylättiin
heti ja kahta kalliimpaa verrattiin. Esitteiden, teknisten tietojen ja
erinäisten muiden lähteiden perusteella molemmissa malleissa oli sama
mekaniikka, mutta erilainen ohjauskortti.
Niilo Siljamo
>Lisäksi voisi sanoa muutaman sanan viihde-elektroniikasta. Jostain 80-luvun
>lopulta tai 90-alusta oleva Asan tv on toiminut koko ajan moitteetta, mitä
>nyt on pölyt puhalleltu parin vuoden välein koneistosta paineilmalla. Noin
>15v vanha Sharpin stereo on myös palvellut ongelmitta.
Löytyy n. 18 v. vanha NECin matka-tv. Toimii muuten ongelmitta, mutta
puolet kanavanvalintanapeista ei enää pysy pohjassa.
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
> Ja pöh. Meille ei ole ostettu halvimpia rimpuloita, kun niistä näkee
> jo päälle, että ne hajoavat alta aikayksikön. Mutta kun ne paremmatkin
> mallit hajoavat. Se AEG:n pakastin oli Electroluxin Ruotsin tehtailta
> ja eipä vain toiminut, vaikka osat ja kaappi vaihdettiin pariin
> kertaan.
No ei ne mitään järin kalliita laitteita ole, nuo sinun mainitsemasi
vehkeet.
Olisit ostanut Mielen Perus tiskarin ja Mielen kylmälaitteet, niin ei olis
noita ongelmia.
(Mielen kylmälaitteet, eivät tule mielen omalta tehtaalta, mutta erittäin
arvostetulta Saksalaiselta
tehtaalta voitti muuten jääkaappi pakkanen TM testinkin)
Toinen vaihtoehto kylmälaitteille olisi ollut Gram (he tekevät vain
kylmälaitteita ja koko kone täys teräsrunkoon jne.)
mutta heillä on ollut enemmän ongelmia kuin Mielessä, mutta olisin
kuitenkin itse valinnut tuon Grammin.
>
>
> Nyt rikkoutunut astianpesukone on tehty Saksassa. Ei voi siihenkään
> luottaa.
Ja mikäköhän merkki ?? Ei kai vaan tuo semi Saksalainen AEG?
> Ja ne HOASilla asuessamme rikkoutuneet jääkaapit taisivat
> olla suomalaista laatua.
Kuka on puhunut että Suomalainen laatu olisi hyvää?
(Varmaan oli jotain Helkaman rimpuloita jota kaikki ryndarit ja
rakennuttajat iskevät asuntoihin
kun ovat kaikkein halvempia).
>
> >Eli ero on ja paljon pitää vaan tietää mitä ostaa, eikä aina osta sitä
> >halpaa.
>
> Kas kun meille ei sitä halpaa ole ostettukaan. Ostetaan joko sitä
> laadukkaaksi väitettyä tai ei osteta ollenkaan.
No mitä sitten ostitte?
Ostitko laatua? (Miele? Gram?)
>
>
> >Osta laadukasta äläkä halpaa, niin silloin niitä "maanantaikappaleita"
> >ei satu niin paljoon, jollei ole sitten
> >sattunut syntymään huonojen tähtien alla ja epäonni osuu aina :)
>
> Kummallisen usein näitä "huonojen tähtien alla syntyneitä" nykyään
> tapaa. Aika moni on kertonut laadukkaan laitteen hajonneen parissa
> vuodessa.
Niiiiin, se on tosiasia että ihmiset suuremmalata osin tuijottaa sitä
hintalappua, eikä osta laatua koska se maksaa.
>
>
> --
> Niilo....@iki.fi
--
-Jukka Juvankoski-
e-mail: jukka.ju...@kolumbus.fi
WWW: http://www.kolumbus.fi/jukjuv/
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
Tuostakin tulee tuo totuus, että voi paskakin joskus kestää yllättävän kauan.
Iselläni on ensimmäisiä matkaväritelevisioita jota tehtiin, eli Sonyn
ensimmäinen
matka tv malli jota tehtiin (en nyt muista kuinka vanha on mutta luulisin noin
25v vanha)
ja toimii täydellisesti, mutta en ole käyttänyt kyseistä laitetta vuosiin, eli
makaa varastossa
(pitäis sekin raahata ongelmajätekeskukseen).
Matti Vuori
>
> Iselläni on ensimmäisiä matkaväritelevisioita jota tehtiin, eli Sonyn
> ensimmäinen
> matka tv malli jota tehtiin (en nyt muista kuinka vanha on mutta luulisin noin
> 25v vanha)
> ja toimii täydellisesti, mutta en ole käyttänyt kyseistä laitetta vuosiin, eli
> makaa varastossa
> (pitäis sekin raahata ongelmajätekeskukseen).
Täydellisesti toimiva laite ongelmajätekeskukseen? Hmm.
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
Vapaana työmarkkinoilla!
<http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/ammattilainen/vapaana.htm>
Kuvataide-uutta! Päivitetty: Suomen kesä - pieni kuvasarja
<http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/grafiikka/kesa/>
Herranen Henrik
> Enkä väitä, että ennen "kaikki" tehtiin paremmin. Luulen kuitenkin,
> että ennen laitteiden tekijöillä oli enemmän ammattiylpeyttä ja työ
> tehtiin hyvin, kun taas nykyään useimmat tuntuvat vain olevan töissä.
> Vai mistä huonosti kiristetyt (eli itsestään tippuvat) ruuvit kertovat?
Itsestään tippuvat ruuvit kertovat siitä, että laitteet ovat halvempia
kuin ennen ja että niiden viimeistelyyn ei kertakaikkiaan ole enää
aikaa. Moska juttu, enkä ole lainkaan sitä mieltä, että noin huonoa
saisi tehdä. Vaan kaikkeen on syynsä.
Otetaanpa väritelevisio. Kun PAL-väritelevisiot olivat uusi keksintö
vuonna 1970, maksoi 26-tuumainen töllö noin 3000 mk. Vuonna 1980
samanlainen televisio maksoi edelleenkin 3000 mk. Vuonna 1990 laite
maksoi vieläkin 3000 mk tai jopa alle, ja jos ei halua kaikkein
laadukkainta peliä kotiinsa, voi 26-tuumaisen edelleen saada samalla
märällä markkoja.
Kuitenkin, 30 vuodessa markka on devalvoitunut yli 1000%, eli sen
arvo on alle kymmenesosa siitä, mitä se oli vuonna 1970. Toisin sanoen,
vuoden 1970 rahassa 3'000 mk on yli 30'000 mk nykyrahaa. Kukaan ei
enää maksaisi niin paljoa tavallisesta väritelevisiosta, jossa ei ole
NICAMia, teksti-tv:tä ja kaukosäädintä. Siispä jostain on jouduttu
tinkimään. Osittain hintaa saadaan pois kehittyneemmällä tekniikalla,
mutta suuri osa tulee siitä, että hommat tehdään mahdollisimman
sarjatyömäisesti ja mahdollisimman vähällä ihmistyöllä. Myös
laatutarkistuksista on tingitty.
Väittäisin nyt samaan hengenvetoon, että ne järeät "tavallisten
ihmisten" huonekalut, jotka nyt ovat 50-vuotiaina hengissä, ovat
maksaneet oman aikansa rahaa huomattavasti enemmän kuin nykyajan
kymmenen vuotta kestävät lastulevyromut. Jos nykyään haluaa yhtä
kestäviä sohvia, sellaiseen saapi sijoittaa useita kymmeniä tuhansia
- aivan kuten ennen vanhaankin. Moni vain ei ole sellaiseen sijoitukseen
valmis, kun halvemmallakin saa "ihan hyvän". Elektroniikan kanssa voi
sitten käydä niin, ettei valinnanvaraa ole, kuten kirjoititkin.
- Henrik
--
Kysymys: Mikä on Internetin alkutunnus?
Vastaus: "http://WWW".
-- Retsi ja Jykke, PTV4 (1997)
Herranen Henrik
> Nyt rikkoutunut astianpesukone on tehty Saksassa. Ei voi siihenkään
> luottaa. Ja ne HOASilla asuessamme rikkoutuneet jääkaapit taisivat
> olla suomalaista laatua.
Minulla oli aikoinan Helkaman kolmivaihteinen polkupyörä. Se jauhautui
muutamassa vuodessa joka nurkasta, kun taas kaksi vuotta vanhempi ja
kaksi vuotta varastettunakin ollut niin ikään kolmivaihteinen Tunturi
on vielä 15 vuotta myöhemmin hengissä ja käyttökunnossa.
Kotonani oli tähän kevääseen saakka Helkama Lumimies
-jääkaappipakastinyhdistelmä, ikää varmaan jopa lähes 10 vuotta. Olipa
tuo vielä luksus-malli digitaalisine lämpötilanäyttöineen kaikkineen.
Siinä oli kyllä sellaista elektroniikkasuunnittelua, että munalla päähän.
Aivan tulikuumana käyvässä regulaattorissa kiinni oli tasasuuntaajan
jälkeinen elektrolyyttikondensaattori. Elektroniikkaa tuntemattomille
kerrottakoon, että elektrolyyttikondensaattori ei kestä pitkää
altistusta kuumalle, ja tässä roskassa regu kävi koko ajan niin kuumana,
että konkkaa ei voinut sormin pidellä. Totta kai konkka oli jauhautunut
muutamassa vuodessa ja jääkaappipakastimen elektroniikka hajotti koko
laitteen, kun en tätä tiennyt. (Yhdistelmä oli asunnossa, johon muutin.)
Uusi jääkaappipakastin ei sitten yllättäen olekaan enää Helkama.
Noin, tulipa taas kehuttua kotimaista.
- Henrik
--
Vieraskutsujemme ei totisesti tarvitse painua jazz-asteelle tai jäädä
juoruilun tasolle.
-- Kotiliesi 16/ (1927)
Herranen Henrik
> Väittäisin, että puhut paskaa.
> Väittäisin, että puhut paskaa.
> Väittäisin, että puhut paskaa, koska todellakin se vanha elektroniikka on
> edelleenkin toimintakunnossa. Se ei ole mikään "tuuriyksilö"juttu.
Olipa laadukas artikkeli. Tuntuiko hyvältä?
- Henrik
--
Follarit muualle
Niilo Siljamo
>No ei ne mitään järin kalliita laitteita ole, nuo sinun mainitsemasi
>vehkeet.
Kyllä minusta hinnaston kalleimmalta AEG:lta voi jo odottaa
jonkinlaista laatua. Etenkin kun kyseisen kaappipakastimen (tämän
vuoden version) hinta näyttää olevan jokseenkin sama kuin Mielen
ainoan täysikokoisen kaappipakastimen hinta tänä vuonna.
>Olisit ostanut Mielen Perus tiskarin ja Mielen kylmälaitteet, niin ei olis
>noita ongelmia.
Aina ei voi valita vapaasti. Pakastin voitiin valita vapaasti, koska
se ostettiin itse, mutta muut tulivat asunnon mukana. Toki muutakin
olisi voinut valita kuin Rosenlewiä, jos olisi maksanut
mallivaihdoksen lisäksi vielä merkin vaihdosta.
>(Mielen kylmälaitteet, eivät tule mielen omalta tehtaalta, mutta erittäin
>arvostetulta Saksalaiselta
>tehtaalta voitti muuten jääkaappi pakkanen TM testinkin)
Entä sitten? Luulisi Electroluxin osaavan tehdä kylmälaitteita, jos se
on maailman suuri kompressorien valmistaja.
>Toinen vaihtoehto kylmälaitteille olisi ollut Gram (he tekevät vain
>kylmälaitteita ja koko kone täys teräsrunkoon jne.)
>mutta heillä on ollut enemmän ongelmia kuin Mielessä, mutta olisin
>kuitenkin itse valinnut tuon Grammin.
Pakastinta ei otettu Gramilta, koska kolme tärkeintä valintakriteeriä
olivat (laadun lisäksi):
1) Äänekkyys. Pakastin tuli makuuhuoneen oven viereen, joten kovin
äänekäs laite ei käynyt. Kaikilla valmistajilla ei ollut
äänekkyydestä tietoa esitteessä, joten sitä piti selvittää
maahantuojalta ja/tai valmistajalta. Laite putosi jatkosta, jollei
tietoa äänekkyydestä saatu tai laite oli liian äänekäs.
2) Energiankulutus. Lisälämmitystä ei tarvittu, joten
ostettavan laitteen piti siis olla energiatehokkuusluokassa A tai B
(kumpi tahansa olisi kelvannut).
3) Laitteessa oli oltava lämpötilan nousun hälytys sekä merkkivalolla
että äänellä, koska pakastin ei ole keittiössä. Äänimerkin
puuttuminen pudotti monta laitetta.
Lisäksi huomiota kiinnitettiin lämmönnousuaikaan, pakastustehoon,
hyllyjen mitoitukseen, käyttöominaisuuksiin ja ulkonäköön. Kestävyys
yritettiin ottaa huomioon sillä, että valittiin valmistajien parhaista
malleista.
Lisätietojen kaivamiseen ja eri laitteiden vertailuun käytettiin
ainakin kaksi viikkoa, eli valinta tehtiin niin huolellisesti kuin
osattiin ja silti päädyttiin ongelmiin.
>> Nyt rikkoutunut astianpesukone on tehty Saksassa. Ei voi siihenkään
>> luottaa.
>
>Ja mikäköhän merkki ?? Ei kai vaan tuo semi Saksalainen AEG?
Rosenlew. Koneessa lukee Made in Germany, joten kyllä se saksalainen on.
>> Ja ne HOASilla asuessamme rikkoutuneet jääkaapit taisivat
>> olla suomalaista laatua.
>
>Kuka on puhunut että Suomalainen laatu olisi hyvää?
>(Varmaan oli jotain Helkaman rimpuloita jota kaikki ryndarit ja
>rakennuttajat iskevät asuntoihin
>kun ovat kaikkein halvempia).
Eivätpä, vaan Rosenlewia. Jääkaappi sinänsä oli ihan hyvä, mutta
komponenttien valinta ja asennus ei ollut aivan onnistunut.
>> >Eli ero on ja paljon pitää vaan tietää mitä ostaa, eikä aina osta sitä
>> >halpaa.
>>
>> Kas kun meille ei sitä halpaa ole ostettukaan. Ostetaan joko sitä
>> laadukkaaksi väitettyä tai ei osteta ollenkaan.
>
>No mitä sitten ostitte?
>Ostitko laatua? (Miele? Gram?)
Miele ja Gram eivät pärjänneet vertailussa. Gram putosi äänekkyyteen
ja muita suurempaan energiankulutukseen. Miele taas siihen, että
valikoimasta ei löytynyt vaatimukset täyttävää kaappipakastinta.
Jääkaappipakastimia olisi ollut, mutta täyskorkeita kaappipakastimia
oli vain yksi malli, ja sen ominaisuudet eivät riittäneet. Kestävyys
yksin ei riitä.
>> Kummallisen usein näitä "huonojen tähtien alla syntyneitä" nykyään
>> tapaa. Aika moni on kertonut laadukkaan laitteen hajonneen parissa
>> vuodessa.
>
>Niiiiin, se on tosiasia että ihmiset suuremmalata osin tuijottaa sitä
>hintalappua, eikä osta laatua koska se maksaa.
Ehkä jotkut. Tietämissäni tapauksissa valintaa ei tehty ensisijaisesti
hinnan perusteella. Meillekin hinta oli vain yksi kriteeri muiden
joukossa, eikä mitenkään edes tärkein.
Niilo Siljamo
>> Löytyy n. 18 v. vanha NECin matka-tv. Toimii muuten ongelmitta, mutta
>> puolet kanavanvalintanapeista ei enää pysy pohjassa.
>
>Tuostakin tulee tuo totuus, että voi paskakin joskus kestää yllättävän kauan.
En menisi huonoksi väittämään, kun tuota laitetta on käytetty alusta
asti suunnilleen samaan tapaan. Se on edelleen meidän ainoa
televisiomme. Laite on keskimäärin päällä arviolta neljä tuntia
päivässä, josta tosin osan ääni hiljaisella.
Herranen Henrik
> >Ja mikäköhän merkki ?? Ei kai vaan tuo semi Saksalainen AEG?
> Rosenlew. Koneessa lukee Made in Germany, joten kyllä se saksalainen on.
Pakko vääntää hieman veistä haavassa ja mainostaa, että moska-Helkaman
tilalle ostetty AEG-jääkaappipakastin alkaa huutaa kuin syötävä, jos
pakastimen ovi on auki yli 80 sekuntia. Ominaisuus oli toki kaappia
ensimäistä kertaa täytettäessä varsin ärsyttävä, mutta pakasteiden
turvallisuutta ajatellen mainio.
- Henrik
--
You know you've been watching Babylon 5 too much when...
you'd like to introduce your sister to Lennier.
Niilo Siljamo
>tinkimään. Osittain hintaa saadaan pois kehittyneemmällä tekniikalla,
>mutta suuri osa tulee siitä, että hommat tehdään mahdollisimman
>sarjatyömäisesti ja mahdollisimman vähällä ihmistyöllä. Myös
>laatutarkistuksista on tingitty.
Tässä se virhe onkin. Jos edes laadunvalvonta olisi siedettävällä
tasolla, halpa sarjatyönä tehty laite voisi olla käyttökelpoinen.
>Väittäisin nyt samaan hengenvetoon, että ne järeät "tavallisten
>ihmisten" huonekalut, jotka nyt ovat 50-vuotiaina hengissä, ovat
>maksaneet oman aikansa rahaa huomattavasti enemmän kuin nykyajan
>kymmenen vuotta kestävät lastulevyromut.
Veikkaisin, että meidän Lundiamme ovat käyttökelpoisia vielä
kolmenkymmenen vuoden kuluttua, koska meillä on vaimon kotoa saamaan
Lundiaa jostain 1970-luvun alkupuolelta.
>Jos nykyään haluaa yhtä kestäviä sohvia, sellaiseen saapi sijoittaa
>useita kymmeniä tuhansia - aivan kuten ennen vanhaankin. Moni vain ei
>ole sellaiseen sijoitukseen valmis, kun halvemmallakin saa "ihan
>hyvän".
Halvempi, mutta luultavasti kestävä ratkaisu voisi olla
futonivuodesohva. Sellaisessa on kunnollinen puurunko, kelvollinen
ulkonäkö ja hintaa silti alle kymppitonni. Eihän se välttämättä näytä
samalta kuin perinteinen sohva, mutta se ei liene oleellista.
>Elektroniikan kanssa voi sitten käydä niin, ettei valinnanvaraa ole,
>kuten kirjoititkin.
En usko, että olemme pahasti eri linjoilla. Minun käsitykseni
kuitenkin on, että laadun suhteellinen hinta on noussut entisistä
ajoista. Voisin toki kehitellä teoriaa tuloerojen kaventumisesta ja
sen vaikutuksesta ihmisten mahdollisuuksiin ostaa laatutavaraa ja
teollisen massatuotannon vaikutuksista laatutavaran tekijöiden
määrään, mutta en viitsi.
Niilo Siljamo
>Pakko vääntää hieman veistä haavassa ja mainostaa, että moska-Helkaman
>tilalle ostetty AEG-jääkaappipakastin alkaa huutaa kuin syötävä, jos
>pakastimen ovi on auki yli 80 sekuntia. Ominaisuus oli toki kaappia
>ensimäistä kertaa täytettäessä varsin ärsyttävä, mutta pakasteiden
>turvallisuutta ajatellen mainio.
Koskas tuo on ostettu? Toki meille olisi kelvannut
ovi-auki-hälytinkin, mutta sellaisia ei ollut kovin monessa
laitteessa. AEG:n edellisen vuoden mallissa sellainen ilmeisesti olisi
ollut. Viime vuonna ei, eikä lämpötilannousun hälytyskään toiminut.
Ehkä sellainen on taas tänä vuonna, koska minä asiasta niin paljon
Electrolux-kodinkoneille räpätin. Taisin puhua suurinpiirtein kaikkien
firman työntekijöiden kanssa, alkaen kuluttajaneuvojista ja
huoltopäälliköistä, kylmälaitepäällikköön ja toimitusjohtajaan asti.
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> writes:
>
> >No ei ne mitään järin kalliita laitteita ole, nuo sinun mainitsemasi
> >vehkeet.
>
> Kyllä minusta hinnaston kalleimmalta AEG:lta voi jo odottaa
> jonkinlaista laatua. Etenkin kun kyseisen kaappipakastimen (tämän
> vuoden version) hinta näyttää olevan jokseenkin sama kuin Mielen
> ainoan täysikokoisen kaappipakastimen hinta tänä vuonna.
Niiiin... ja sitten ostit sen AEG:n.
>
>
> >Olisit ostanut Mielen Perus tiskarin ja Mielen kylmälaitteet, niin ei olis
> >noita ongelmia.
>
> Aina ei voi valita vapaasti. Pakastin voitiin valita vapaasti, koska
> se ostettiin itse, mutta muut tulivat asunnon mukana. Toki muutakin
> olisi voinut valita kuin Rosenlewiä,
Just joo, eli Rosenlew kuuluu noihin E-Luxin korsennin laitteisiin (Zanussi,
e-lux, e-helios, rosenlew, Husgqvarna... samaa sittiä kaikki ja samasta
liukuhihnasta)
> jos olisi maksanut
> mallivaihdoksen lisäksi vielä merkin vaihdosta.
Senhän tietää mitä rakennuttaja tarjoaa, eli ei koskaan Mieleä tai Grammia,
koska eivät saa niitä edullisesti.
>
>
> >(Mielen kylmälaitteet, eivät tule mielen omalta tehtaalta, mutta erittäin
> >arvostetulta Saksalaiselta
> >tehtaalta voitti muuten jääkaappi pakkanen TM testinkin)
>
> Entä sitten? Luulisi Electroluxin osaavan tehdä kylmälaitteita, jos se
> on maailman suuri kompressorien valmistaja.
Luulo ei ole tiedon värtti piste.
>
>
> >Toinen vaihtoehto kylmälaitteille olisi ollut Gram (he tekevät vain
> >kylmälaitteita ja koko kone täys teräsrunkoon jne.)
> >mutta heillä on ollut enemmän ongelmia kuin Mielessä, mutta olisin
> >kuitenkin itse valinnut tuon Grammin.
>
> Pakastinta ei otettu Gramilta, koska kolme tärkeintä valintakriteeriä
> olivat (laadun lisäksi):
> 1) Äänekkyys. Pakastin tuli makuuhuoneen oven viereen, joten kovin
> äänekäs laite ei käynyt. Kaikilla valmistajilla ei ollut
> äänekkyydestä tietoa esitteessä, joten sitä piti selvittää
> maahantuojalta ja/tai valmistajalta.
Ja tiedätkö miksi?
Sen takia koska ne EIVÄT ole verrannolisia keskenään, joten monet ovat
jättäneet ne pois.
> Laite putosi jatkosta, jollei
> tietoa äänekkyydestä saatu tai laite oli liian äänekäs.
Typerä valinta kriteeri, koska et voi tietää miten kone pitää meteliä, noista
ja sitten vielä se, että yksilöilläkin
on äänen kanssa eroja yllättävänkin paljon ja siihen myös vaikuttaa miten kone
on kuljetettu.
>
> 2) Energiankulutus. Lisälämmitystä ei tarvittu, joten
> ostettavan laitteen piti siis olla energiatehokkuusluokassa A tai B
> (kumpi tahansa olisi kelvannut).
Voi herranjestas..... sitten tuo C ei kelpaa miksi?
sen takia että se vie noin 50-100,- rahallisesti enemmän vuodessa ko?
Kaikkein hauskimpia versioita olen juuri nähnyt e-lux korsennin koneissa jossa
a tai b luokkaan päästään sillä,
että laitetaan perkeleesti eristettä, jolloin nettotilavuus on onneton, mutta
sitten se on se A tai B luokka.
>
> 3) Laitteessa oli oltava lämpötilan nousun hälytys sekä merkkivalolla
> että äänellä, koska pakastin ei ole keittiössä. Äänimerkin
> puuttuminen pudotti monta laitetta.
Heh.... ostat laitteen sentakia että se ilmoittaa milloin se menee rikki?
no jo on valintaperusteet.
Ja lämpötilan nousu on tietysti verrannollinen eristeen määrään, eli kumpaa
ostat eristettä vai pakastetilaa?
>
>
> Lisäksi huomiota kiinnitettiin lämmönnousuaikaan,
> pakastustehoon,
No niin ensimmäinen järkevä peruste...
>
> hyllyjen mitoitukseen, käyttöominaisuuksiin ja ulkonäköön. Kestävyys
> yritettiin ottaa huomioon sillä, että valittiin valmistajien parhaista
> malleista.
Eihän kestävyyttä sillä katsota että otetaan paskasta merkistä se monipuolisin
ominaisuuksiltaan.
>
>
> Lisätietojen kaivamiseen ja eri laitteiden vertailuun käytettiin
> ainakin kaksi viikkoa, eli valinta tehtiin niin huolellisesti kuin
> osattiin ja silti päädyttiin ongelmiin.
Kaks viikkoa?
Ja tollasen menitte valitsemaan!
>
>
> >> Nyt rikkoutunut astianpesukone on tehty Saksassa. Ei voi siihenkään
> >> luottaa.
> >
> >Ja mikäköhän merkki ?? Ei kai vaan tuo semi Saksalainen AEG?
>
> Rosenlew. Koneessa lukee Made in Germany, joten kyllä se saksalainen on.
Hmm... ketäköhän sen on tehnyt?
En nyt muista, olisko AEG, koska AEG:lläkin on kytköksiä E-LUX konserniin.
Kyllä nykypäivänä pidetään kunnolisina Saksalaisina merkkeinä ainoastaan:
Bosch, Siemens ja Miele muut ovat vähän
mistä sattuu koottuja.
>
>
> >> Ja ne HOASilla asuessamme rikkoutuneet jääkaapit taisivat
> >> olla suomalaista laatua.
> >
> >Kuka on puhunut että Suomalainen laatu olisi hyvää?
> >(Varmaan oli jotain Helkaman rimpuloita jota kaikki ryndarit ja
> >rakennuttajat iskevät asuntoihin
> >kun ovat kaikkein halvempia).
>
> Eivätpä, vaan Rosenlewia.
Just joo, eli niitä vanhoja UPO / Rosenlew tuotoksia.
> Jääkaappi sinänsä oli ihan hyvä, mutta
> komponenttien valinta ja asennus ei ollut aivan onnistunut.
Yleinsä tuo suomalainen Upo / Roosenlew on kestänyt.... hei muuten siitähän on
jo
ikuisuus kun lopettevit niiden tekemisen, eli oliko tuo jolloin vuonna 1992.
>
>
> >> >Eli ero on ja paljon pitää vaan tietää mitä ostaa, eikä aina osta sitä
> >> >halpaa.
> >>
> >> Kas kun meille ei sitä halpaa ole ostettukaan. Ostetaan joko sitä
> >> laadukkaaksi väitettyä tai ei osteta ollenkaan.
> >
> >No mitä sitten ostitte?
> >Ostitko laatua? (Miele? Gram?)
>
> Miele ja Gram eivät pärjänneet vertailussa. Gram putosi äänekkyyteen
> ja muita suurempaan energiankulutukseen.
Muuta se energiakulutus rahaksi ja ajattele sitten......
Ja siitä äänekkyydestä, voin sanoa että grammi ei ole sen äänekkäämpi kuin se
sinun.
> Miele taas siihen, että
> valikoimasta ei löytynyt vaatimukset täyttävää kaappipakastinta.
Aivan, itse olisinkin ottanut tuon Grammin.
>
> >
> >Niiiiin, se on tosiasia että ihmiset suuremmalata osin tuijottaa sitä
> >hintalappua, eikä osta laatua koska se maksaa.
>
> Ehkä jotkut. Tietämissäni tapauksissa valintaa ei tehty ensisijaisesti
> hinnan perusteella. Meillekin hinta oli vain yksi kriteeri muiden
> joukossa, eikä mitenkään edes tärkein.
Hauska muuten nähdä mitä kriteerejä ihmisillä on kun ostavat mitä milloinkin,
itselläni on täysin eri
kriteerit kun sinulla näiden laitteiden kanssa tai ainakin tarkastelen niitä
erilailla.
Mutta tärkeintähän on että on itse tyytyväinen, mutta näin ei tainut teillä
kuitenkaan olla.
Mutta olisikohan ollut, niin että puolisosi ei tykännyt Grammin ulkonäöstä ???
(olisiko tämä ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä :)
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
Ja varmaan tosi hyvä kuvalaatu :)
(ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi, kuinka hyvä kuva
siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt 18v.)
Jukka Juvankoski
Matti Vuori wrote:
> Jukka Juvankoski wrote:
> >
> > Iselläni on ensimmäisiä matkaväritelevisioita jota tehtiin, eli Sonyn
> > ensimmäinen
> > matka tv malli jota tehtiin (en nyt muista kuinka vanha on mutta luulisin noin
> > 25v vanha)
> > ja toimii täydellisesti, mutta en ole käyttänyt kyseistä laitetta vuosiin, eli
> > makaa varastossa
> > (pitäis sekin raahata ongelmajätekeskukseen).
>
> Täydellisesti toimiva laite ongelmajätekeskukseen? Hmm.
Joo, eihän sen kuvanlaatua voi enään voinut katsoa moneen vuoteen vaikka Trinitron
putki onkin ja ei ole tuo 16:9 kuvasuhde, joten sillä ei ole enään
mitään arvoa ja en edes kehtaa antaa kenellekkään noin vanhaa pommia, kun ongelma
vanhoissa elektroniikkalaitteissa on tuo palovaara, joten sitä en ottaisi
omatunnolleni, vaan ainoa paikka tuolle on Ongelmajätekeskus.
>
>
> --
> Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
> Vapaana työmarkkinoilla!
> <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/ammattilainen/vapaana.htm>
> Kuvataide-uutta! Päivitetty: Suomen kesä - pieni kuvasarja
> <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/grafiikka/kesa/>
--
Herranen Henrik
> Herranen Henrik <leo...@assari.cc.tut.fi> writes:
> >Pakko vääntää hieman veistä haavassa ja mainostaa, että moska-Helkaman
> >tilalle ostetty AEG-jääkaappipakastin alkaa huutaa kuin syötävä, jos
> >pakastimen ovi on auki yli 80 sekuntia.
Viime kuussa.
- Henrik
--
Opas miehille aiheesta: Mitä nainen todella tarkoittaa sanoessaan (23/27):
Vastauksia kysymykseen: "Mikä on pielessä?"
Sanoo: Sama vanha juttu.
Tarkoittaa: Ei mikään.
Herranen Henrik
> Niilo Siljamo wrote:
> > En menisi huonoksi väittämään, kun tuota laitetta on käytetty alusta
> > asti suunnilleen samaan tapaan. Se on edelleen meidän ainoa
> > televisiomme. Laite on keskimäärin päällä arviolta neljä tuntia
> > päivässä, josta tosin osan ääni hiljaisella.
> Ja varmaan tosi hyvä kuvalaatu :)
>
> (ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi, kuinka hyvä
> kuva siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt 18v.)
Artikkelisi Niilolle alkavat mennä rankasti vittuilun puolelle.
Mutta asiasta: Minulla on Necin 12":n matka-tv, jonka ostin 1983.
Oli silloin suunnilleen ainoa laite, jossa oli suora videoliitäntä.
Hinta silloin n. 1700 mk. Seuraava vaihtoehto olisi ollut 3000 mk
maksava 14" Thomson. Nec ei ole kertaakaan ole ollut rikki, ja sen
kuva on tänä päivänäkin yhtä terävä, kontrastikas ja värikylläinen
kuin uutena. Ei se tietenkään vastaa 32-tuumaista 100 Hz:n Philipsiä,
mutta aina silloin tällöin sen saa kaivaa esiin naftaliinista, kun
pitää joitain asioita testata.
Vuotta myöhemmin ostettu Necin Beta-video kuoli jo 1989. Mutta näin
se on: jotkut laitteet kestävät, ja jotkut eivät.
- Henrik
--
Ammattiliittojärjestöjen yksi ja ainoa velvollisuus on ryhmittää työväenluokka
tiiviisti puolueen ympärille ja rohkaista työtätekeviä toteuttamaan puolueen
politiikkaa loppuun saakka.
-- Kim Il Sung
Herranen Henrik
> En usko, että olemme pahasti eri linjoilla.
Emme olekaan. Näitä asioita nyt on hauska pohdiskella ääneen, jos vaikka
saisi itsekin jotain uutta näkemystä. Sitä vartenhan nyyssit ovat
olemassa. :)
- Henrik
--
Jos insinöörimme soveltavat kokemuksiaan tuotannossa ja rakennustyössä ja
opiskelevat kärsivällisesti, heistä kehittyy erinomaisia teknikkoja.
-- Kim Il Sung
Riitta Niemistö
> (ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi,
> kuinka hyvä kuva siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt
> 18v.)
Mitä muuten näille 70- ja 80-luvun ihmeille, jotka mökkitelkkareina
palvelevat tapahtuu, kun digi-aikaan siirrytään? Eihän niissä mitään
scartteja ole, mutta mökille sopivat puukuoret ovat.
Älkääkä nyt kertoko, etteivät ne analogiset lähetykset ihan heti
mihinkään lopu. Mihin nuo vehkeet nyt tulevien kymmenen vuoden
kuluessa hajoaisivat, kun ovat tähänkin asti kestäneet?
--
Riitta Niemistö "Ei sun kanssasi voi koskaan puhua mistään,
p. 365 3863 t. kun sää aina korjailet kaikkea turhaa."
261 7273 k. -- Leena ala-asteella välitunnilla
Riitta Niemistö
> Tässä se virhe onkin. Jos edes laadunvalvonta olisi siedettävällä
> tasolla, halpa sarjatyönä tehty laite voisi olla käyttökelpoinen.
Tai ainakin takuuhuollossa osattaisiin kiristää ne löysälle jääneet
ruuvit. Seurasin tuossa joku vuosi sitten tsen selvittelyä, kuinka
telkkarissa punainen väri meni välillä päälle, välillä pois päältä
(jolloin kuva meni sinivihreäksi) ja luonnollisestikaan takuuhuollossa
ei löydetty vikaa, vaan tv toimi moitteettomasti.
Lopulta sukulaispoika sitten osasi kertoa, missä vika oli, ja saivat
sen korjattua.
Samoihin aikoihin omat uudet videoni eivät päästäneet kasettia ulos,
koska jokin hammasratas oli poissa sijoiltaan. Se takuuhuollossa
sentään korjattiin ongelmitta.
> Veikkaisin, että meidän Lundiamme ovat käyttökelpoisia vielä
> kolmenkymmenen vuoden kuluttua, koska meillä on vaimon kotoa saamaan
> Lundiaa jostain 1970-luvun alkupuolelta.
Lundiat ovat varsin yksinkertaisia esimeitä kodinelektroniikkaan
verrattuna ja varsinainen kokoaminen jää ostajalle.
> En usko, että olemme pahasti eri linjoilla. Minun käsitykseni
> kuitenkin on, että laadun suhteellinen hinta on noussut entisistä
> ajoista. Voisin toki kehitellä teoriaa tuloerojen kaventumisesta ja
> sen vaikutuksesta ihmisten mahdollisuuksiin ostaa laatutavaraa ja
> teollisen massatuotannon vaikutuksista laatutavaran tekijöiden
> määrään, mutta en viitsi.
Niinpä. Ennen maailmassa sanottiin, että köyhällä ei ole varaa ostaa
huonoa. Nyt sitten eletäänkin kulutusyhteiskunnassa, missä ihan
perusoletuksena on, että tavara kiertää nopeasti. Autojen kanssa se on
turvallisuussyistä ihan järkevää, mutta sitä minä en tajua, miksi
esimerkiksi telkkarin tai videoiden käyttöiäksi oletetaan viittä,
korkeintaan kymmentä vuotta (digi-tv:n sisäänajo).
--
Riitta Niemistö "RAKAS JUMALA
p. 365 3863 t. MÄÄ YRITÄN PARHAANI."
261 7273 k. -- Mikko kokoelmassa Lasten kirjeitä Jumalalle
Niilo Siljamo
>Just joo, eli Rosenlew kuuluu noihin E-Luxin korsennin laitteisiin (Zanussi,
>e-lux, e-helios, rosenlew, Husgqvarna... samaa sittiä kaikki ja samasta
>liukuhihnasta)
Tasan tarkkaan tiedän, mitkä merkit ovat Electroluxin tekemiä. Tieto
löytyy netistä.
>> 1) Äänekkyys. Pakastin tuli makuuhuoneen oven viereen, joten kovin
>> äänekäs laite ei käynyt. Kaikilla valmistajilla ei ollut
>> äänekkyydestä tietoa esitteessä, joten sitä piti selvittää
>> maahantuojalta ja/tai valmistajalta.
>
>Ja tiedätkö miksi?
>Sen takia koska ne EIVÄT ole verrannolisia keskenään, joten monet ovat
>jättäneet ne pois.
Eivät ehkä ole verrannollisia, mutta eiköhän tämänkin mittaamiseen
jokin standardi löydy. Ja luulisi, että edes saman valmistajan
laitteiden tiedot ovat vertailukelpoisia.
>> Laite putosi jatkosta, jollei
>> tietoa äänekkyydestä saatu tai laite oli liian äänekäs.
>
>Typerä valinta kriteeri, koska et voi tietää miten kone pitää meteliä, noista
>ja sitten vielä se, että yksilöilläkin
>on äänen kanssa eroja yllättävänkin paljon ja siihen myös vaikuttaa miten kone
>on kuljetettu.
Sinuna en menisi arvostelemaan toisten käyttämiä valintakriteerejä.
Jos kahden metrin päässä pakastimesta nukutaan, käyntiäänen
voimakkuudella on merkitystä.
>> 2) Energiankulutus. Lisälämmitystä ei tarvittu, joten
>> ostettavan laitteen piti siis olla energiatehokkuusluokassa A tai B
>> (kumpi tahansa olisi kelvannut).
>
>Voi herranjestas..... sitten tuo C ei kelpaa miksi?
>sen takia että se vie noin 50-100,- rahallisesti enemmän vuodessa ko?
Kuten sanoin, lisälämmitystä ei tarvittu. Rahasta ei ollut kyse, vaan
siitä, että muutenkin yläkerrassa lämpötila on korkeampi kuin
alakerrassa, joten jokainen watti lisää kulutusta merkitsee myös lisää
lämmitystä. Ja kun jäähdytys on tavallisessa asunnossa suurempi
ongelma kuin lämmitys, ylimääräistä lämmitintä ei tarvita.
>Kaikkein hauskimpia versioita olen juuri nähnyt e-lux korsennin koneissa jossa
>a tai b luokkaan päästään sillä,
>että laitetaan perkeleesti eristettä, jolloin nettotilavuus on onneton, mutta
>sitten se on se A tai B luokka.
Entä sitten? Meille laitteen tilavuus ei ollut niin oleellinen asia.
Riittävä tilavuus olisi saatu jo tilavalla pienellä
kaappipakastimella, mutta pienellä kaapilla ei olisi ollut mitään
erityistä etua täyskorkeaan verrattuna. Muutamalla kymmenellä litralla
ei ollut merkitystä meille.
>> 3) Laitteessa oli oltava lämpötilan nousun hälytys sekä merkkivalolla
>> että äänellä, koska pakastin ei ole keittiössä. Äänimerkin
>> puuttuminen pudotti monta laitetta.
>
>Heh.... ostat laitteen sentakia että se ilmoittaa milloin se menee rikki?
>no jo on valintaperusteet.
>
>Ja lämpötilan nousu on tietysti verrannollinen eristeen määrään, eli kumpaa
>ostat eristettä vai pakastetilaa?
Kannattaisi hieman ajatella ennen höpisemistä. Sanoin, että laite ei
ole keittiössä, jossa muutenkin liikutaan ja avoimet ovet huomataan
helposti. Hälytys on sitä varten, että avoimeksi jäänyt ovi huomataan
ajoissa. Toki meille olisi kelvannut hälytys avoimesta ovesta, mutta
yleensä hälytystä tarjottiin lämpötilannoususta.
Hälytystä ei tarvittu siksi, että huomaisimme laitteen olevan rikki,
vaan siksi, että lasten hakiessa jäätelöä pakastimen ovi unohtuu
helposti auki, etenkin, jos lapsi on pistänyt tuolin oven eteen
yltääkseen oikeaan lokeroon. Koska kukaan ei välttämättä käy
yläkerrassa päivän aikana, avointa ovea ei huomata pelkästä
vilkkuvalosta. Tarvitaan äänimerkki.
>Muuta se energiakulutus rahaksi ja ajattele sitten......
>Ja siitä äänekkyydestä, voin sanoa että grammi ei ole sen äänekkäämpi kuin se
>sinun.
Kun sitä pientä energiankulutusta ei valittu siksi, että sillä säästää
rahaa, vaan siksi, että ei tule turhaan kuuma.
>Mutta tärkeintähän on että on itse tyytyväinen, mutta näin ei tainut teillä
>kuitenkaan olla.
>
>Mutta olisikohan ollut, niin että puolisosi ei tykännyt Grammin ulkonäöstä ???
>(olisiko tämä ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä :)
Ei. Pikemminkin ongelma oli se, että Grammia ei oikein tarjottu
missään liikkeessä. Vaikka merkki olisi kuinka laadukas tahansa, on
vaikea ostaa laitetta, jota joutuu etsimään ties mistä pikkuliikkeistä
toiselta puolelta kaupunkia. Kiersimme kuitenkin keskustan ja
Itäkeskuksen liikkeet läpi, koska niihin on helppo päästä. Gramia ei
tainnut näistä löytyä ja mihinkään kauemmaksi ei viitsi lähteä ilman
autoa.
Gramin maahantuojaakaan ei helposti löydy netistä, eikä liikettä, joka
sitä myisi. Puhelinluettelosta varmaan löytyisi. Antaisi hieman
luotettavamman kuvan merkistä, jos netistä löytyisi edes alkeelliset
tiedot maahantuojasta ja valikoimasta.
Niilo Siljamo
>Artikkelisi Niilolle alkavat mennä rankasti vittuilun puolelle.
Olen samaa mieltä.
>Mutta asiasta: Minulla on Necin 12":n matka-tv, jonka ostin 1983.
>Oli silloin suunnilleen ainoa laite, jossa oli suora videoliitäntä.
Onko tuo hankittu aikanaan C-64:n monitoriksi, kuten meille? Tosin
meillä ruutu taitaa olla 14".
>Hinta silloin n. 1700 mk. Seuraava vaihtoehto olisi ollut 3000 mk
>maksava 14" Thomson. Nec ei ole kertaakaan ole ollut rikki, ja sen
>kuva on tänä päivänäkin yhtä terävä, kontrastikas ja värikylläinen
>kuin uutena. Ei se tietenkään vastaa 32-tuumaista 100 Hz:n Philipsiä,
>mutta aina silloin tällöin sen saa kaivaa esiin naftaliinista, kun
>pitää joitain asioita testata.
Niilo Siljamo
>> En menisi huonoksi väittämään, kun tuota laitetta on käytetty alusta
>> asti suunnilleen samaan tapaan. Se on edelleen meidän ainoa
>> televisiomme. Laite on keskimäärin päällä arviolta neljä tuntia
>> päivässä, josta tosin osan ääni hiljaisella.
>
>Ja varmaan tosi hyvä kuvalaatu :)
Se härveli maksoi aikanaan melko vähän. Olisiko ollut jonkin 1700mk,
josta minä maksoi 500mk ja vanhemmat loput (tms.).
Kuvan laatu ei ole mitenkään loistava, mutta riittävä. Jyrkät
kontrastit saavat suorat linjat aaltoilemaan ja monoääni puuroutuu
niin, että joskus puheesta on vaikea saada selvää. Silti masiina on
ollut aivan riittävä meille.
Jos siitä todella on maksettu vaikkapa 1700mk, sanoisin alle satasta
vuosi varsin kohtuulliseksi hinnaksi.
>(ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi, kuinka hyvä kuva
>siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt 18v.)
Ei siinä ole mitenkään erityisen hyvä kuva. Taatusti mikä tahansa uusi
televisio on parempi. Toistaiseksi meillä toivotaan, että digitv:t
tulisivat pian markkinoille, jotta hinnat alkaisivat pudota ja
voisimme siirtyä suoraan uuteen digitelevisioon kohtuuhinnalla
mahdollisimman pian.
Anne-ly
> Muusikkona voisin tuoda tähän esimerkin kestävyydestä 60-luvulta.
> Klemt Echolette nauhakaikulaite. Runko terästä. Tarvitseeko paljon
> muuta enää sanoa... Toimintakunnossa edelleen...
KAIKKI 60-luvun rimpulat ja suurin osa 70-luvun rimpuloistakin
toimii yhä ... hyvin
Kunpa samaa voisi sanoa edes joistain 80- ja 90-luvun laitteista ... !
Suurin osa noista vanhoista ja yhä toimivista laitteista on kuitenkin
jollain tavoin epäkurantteja ... valitettavasti
"Laatu" oli tosiaan taannoin KOVA sana ... mutta kyllä hintakin oli
todella HIRVITTÄVÄ ... verrattuna nykyiseen rahan (työn) arvoon
Kumpi sitten lienee parempi ... nyt noita laitteita voi ostaa kuka
tahansa ... jopa 15 minuutin netto-palkallaan ...
Anne-ly
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
>
>
> Eivät ehkä ole verrannollisia, mutta eiköhän tämänkin mittaamiseen
> jokin standardi löydy. Ja luulisi, että edes saman valmistajan
> laitteiden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Hmm.. ongelmia on, koska tosiaan yksilöissäkin on eroja ja ihmiskorva ei erota yli
3db eroja sekin kannatta
ottaa huomioon, jotkut sitten pitävät hirvittävää ääntä kun ovat kuljetettu täysin
vaakatasossa ja isketty heti
toimimaan.
>
> Sinuna en menisi arvostelemaan toisten käyttämiä valintakriteerejä.
> Jos kahden metrin päässä pakastimesta nukutaan, käyntiäänen
> voimakkuudella on merkitystä.
Tottakai sillä on merkitystä, mutta mistä voit tietää, että just se sulle tuleva
kaappi on hiljanen?
> Kuten sanoin, lisälämmitystä ei tarvittu. Rahasta ei ollut kyse, vaan
> siitä, että muutenkin yläkerrassa lämpötila on korkeampi kuin
> alakerrassa, joten jokainen watti lisää kulutusta merkitsee myös lisää
> lämmitystä. Ja kun jäähdytys on tavallisessa asunnossa suurempi
> ongelma kuin lämmitys, ylimääräistä lämmitintä ei tarvita.
En oikeen usko tuohon lämmitysteoriaasi, että a ja c ero olisi iso ero tuohon
huoneen lämpötilaan.
Mutta selvennä, eli montako astetta on eroa jos laite kuluttaa 400 kilowattia
vuodessa ja toinen 300kilowattia vuodessa?
>
>
> Entä sitten? Meille laitteen tilavuus ei ollut niin oleellinen asia.
Aivan mutta se kertoo millä periaatteella laite on tehty, koska monet muut
valmistajat
Esim Bosh ja Siemens (Saksalaisia) osaavat tehdä laitteen vähän kuluttavaksi ilman
hirveätä eristettä.
> Muutamalla kymmenellä litralla
> ei ollut merkitystä meille.
Okei, ei siinä sitten mitään jos esim 50L lisätila ei kiinnosta.
>
>
> Kannattaisi hieman ajatella ennen höpisemistä. Sanoin, että laite ei
> ole keittiössä, jossa muutenkin liikutaan ja avoimet ovet huomataan
> helposti. Hälytys on sitä varten, että avoimeksi jäänyt ovi huomataan
> ajoissa. Toki meille olisi kelvannut hälytys avoimesta ovesta, mutta
> yleensä hälytystä tarjottiin lämpötilannoususta.
Okei, olimpas tyhmä....
siitä on tietysti teille hyötyä, muuten Grammissa tuo summerihälyytys olisi myös
ollut.
(enpä tullut ajatelleeksi kun meitin jälkikasvu on vasta 1 ja puol vuotta niin se
vaan seisoo pakastimen edessä
ja näyttää käsillä sinne päin ja ähisee :)
> Ei. Pikemminkin ongelma oli se, että Grammia ei oikein tarjottu
> missään liikkeessä. Vaikka merkki olisi kuinka laadukas tahansa, on
> vaikea ostaa laitetta, jota joutuu etsimään ties mistä pikkuliikkeistä
> toiselta puolelta kaupunkia. Kiersimme kuitenkin keskustan ja
> Itäkeskuksen liikkeet läpi, koska niihin on helppo päästä. Gramia ei
> tainnut näistä löytyä ja mihinkään kauemmaksi ei viitsi lähteä ilman
> autoa.
Voi harmi.
>
>
> Gramin maahantuojaakaan ei helposti löydy netistä, eikä liikettä, joka
> sitä myisi. Puhelinluettelosta varmaan löytyisi. Antaisi hieman
> luotettavamman kuvan merkistä, jos netistä löytyisi edes alkeelliset
> tiedot maahantuojasta ja valikoimasta
Jep, eipä taida olla kun grammilta muistaakseni menee suurin tuotanto
teollisuuskäyttöön.
(jotka tietysti ovat aivan eri laitteita)
Ja kaikki eivät tajua netin mahdollisuuksista brändin tekijänä.
> .
Herranen Henrik
> Hmm.. ongelmia on, koska tosiaan yksilöissäkin on eroja ja ihmiskorva ei erota yli
> 3db eroja sekin kannatta
> ottaa huomioon, jotkut sitten pitävät hirvittävää ääntä kun ovat kuljetettu täysin
> vaakatasossa ja isketty heti
> toimimaan.
Kyllä ihmiskorva erottaa yli 3 dB:n eroja, ja sen paremmin, mitä enemmän
mennään yli. Jo 3 dB on ratkaiseva, etenkin jos ollaan juuri
häiritsee / ei häiritse -alueiden rajalla.
Käynnistyksestä: kuukausi sitten ostamani AEG:n käyttöohjeessa oli
tarkat ohjeet siitä, miten kauan kuljetuksen jälkeen pitää odottaa
ennen kuin kaapin saa käynnistää. Eiköhän tuo sama ohje ole kaikissa
kaapeissa, joten miten kuljetustapa vaikuttaa kaapin äänekkyyteen?
> > Sinuna en menisi arvostelemaan toisten käyttämiä valintakriteerejä.
> > Jos kahden metrin päässä pakastimesta nukutaan, käyntiäänen
> > voimakkuudella on merkitystä.
> Tottakai sillä on merkitystä, mutta mistä voit tietää, että just se sulle tuleva
> kaappi on hiljanen?
No hyvänen aika, jos toisessa kaapissa lukee 43 dB ja toisessa 40 dB
(luvut tuulesta temmattuja), eikö ole todennäköisempää, että
jälkimmäinen on hiljaisempi? Vai ovatko ne luvut mielestäsi olemassa
vain koristeina?
> Ja kaikki eivät tajua netin mahdollisuuksista brändin tekijänä.
On vaikea ostaa jotain, jonka olemassaolosta ei tiedä, ja vaikea
vakuuttua sellaisen merkin laadukkuudesta, johon ei milloinkaan ole
törmännyt missään.
- Henrik
--
Usein kissannimet ovat melko pitkiä tyyliin »MutsisängynallaonjotainHIRVEETÄ»
tai »Olikssunpirupakkoseistäsiinä». Tosikissoilla ei ole sellaisia nimiä kuin
Vincent Picassonpoika VI Läskimaha. Ei ainakaan kauan.
-- Terry Pratchett, Tosikissa ei kirppuja kiroile (1989)
Jukka Juvankoski
Herranen Henrik wrote:
> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> writes:
> > Niilo Siljamo wrote:
> > > En menisi huonoksi väittämään, kun tuota laitetta on käytetty alusta
> > > asti suunnilleen samaan tapaan. Se on edelleen meidän ainoa
> > > televisiomme. Laite on keskimäärin päällä arviolta neljä tuntia
> > > päivässä, josta tosin osan ääni hiljaisella.
> > Ja varmaan tosi hyvä kuvalaatu :)
> >
> > (ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi, kuinka hyvä
> > kuva siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt 18v.)
>
> Artikkelisi Niilolle alkavat mennä rankasti vittuilun puolelle.
>
>
Anteeksi jos tuntuu siltä, mutta tarkoitukseni ei ole loukata ketään, vaikka vähän
provosoiden kirjoitankin.
Jotenkin tuntuu vain käsittämättömältä, että 18v televisiota viitsii joku katsoa.
Mutta tottakai kaikki tekee tyylillään ja niinkuin sanoin tärkeintä on että itse
on tyytyväinen.
Eli kunnioitan toisten päätösiä ja valintoja vaikka itse tekisinkin toisin ja
yleinsä sen tuon aika liiankin hyvin näkyviin täällä.
No yritän olla kommentoimatta, koska eihän nyt sillä ole mitään merkitystä vaikka
kommentoin miten ihmeellisenä pidän toisten
valintoja ja se ei kuitenkaan muuta ketään eikä ole tarpeenkaan.
Joten anteeksi ja antaa kaikkien kukkien kukkia.
Herranen Henrik
> >Oli silloin suunnilleen ainoa laite, jossa oli suora videoliitäntä.
> Onko tuo hankittu aikanaan C-64:n monitoriksi, kuten meille? Tosin
> meillä ruutu taitaa olla 14".
On hankittu. Tuo NECini on muuten todella simppeli malli, eli
kanavamuistipaikkoja ei ole, on vain 11-asentoinen VHF- ja pyöritettävä
UHF-säädin. Kuva kuitenkin oli (ja on edelleenkin tuon kokoiseksi)
erinomainen ja komposiittisisääntulo toimii. Toimiipa PAl-60:llakin,
eli NTSC:tä toistavan nauhurin kuvaa voi katsoa, kunhan takana
(ulkopuolella!) olevista vivuista säätää kuvaa vähän korkeammaksi ja
edessä olevaa Vertical Holdia kääntää.
- Henrik
--
You know you've been watching Babylon 5 too much when...
your car sings to you while you're sleep.
Jukka Kohonen
>En oikeen usko tuohon lämmitysteoriaasi, että a ja c ero olisi iso ero tuohon
>huoneen lämpötilaan.
>Mutta selvennä, eli montako astetta on eroa jos laite kuluttaa 400 kilowattia
>vuodessa ja toinen 300kilowattia vuodessa?
Jos laite kuluttaa 400 kilowattia vuodessa, tarkoittaako se, että
oltuaan vuoden päällä sen teho on 400 kilowattia (400 000 wattia) ?
Taisi mennä kilowatit ja kilowattitunnit sekaisin.
--
Jukka....@iki.fi
* Kesäkin on kohta ja kaikki kärpäset - ei maanantaita näy!
Jukka Juvankoski
"Riitta Niemistö" wrote:
> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> kirjoitteli:
> > (ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi,
> > kuinka hyvä kuva siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt
> > 18v.)
>
> Mitä muuten näille 70- ja 80-luvun ihmeille, jotka mökkitelkkareina
> palvelevat tapahtuu, kun digi-aikaan siirrytään? Eihän niissä mitään
> scartteja ole, mutta mökille sopivat puukuoret ovat.
Voihan niistä katsoa kun hommaa digiboxin (set up box) .
eli en nyt muista tuliko niihin boxeihin ja sisäänrakennettua
RF-konventteria, mutta jos
ei niin tuollaisen on helppo jälkikäteen itse "kyhätä" ja sitten vaan
antennilinja väliin.
No onko tuossa sitten järkeä, no mielestäni ei koska kuvanlaatu noin
vanhoissa teeveissä on sellaista mitä
en itse katsoisi kun silloin jos muuta vaihtoehtoa ei olisi.
Joten samalla jos ostaa sen digiboxin niin ostaa uuren teeveenkin.
Ai niin asiasta kolmanteen.... eli niille joilla on kaapeliverkko tulee
ostaa erilainen digiboxi kuin he joilla on
se tavallinen antenni.
>
>
> Älkääkä nyt kertoko, etteivät ne analogiset lähetykset ihan heti
> mihinkään lopu.
Ei lopu.
Ainakin vuoteen 2006 asti voi hyvinkin katsoa analogista rinnalla ja
ehkä pitempäänkin (riippuu niin monesta mistä roikkuu).
Mutta niitä digilähetysten lisäkanavia et saa.
> Mihin nuo vehkeet nyt tulevien kymmenen vuoden
> kuluessa hajoaisivat, kun ovat tähänkin asti kestäneet?
Niissä on kylläkin aivan todellinen palamisen riski.
Jukka Juvankoski
Herranen Henrik wrote:
> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> writes:
> > Hmm.. ongelmia on, koska tosiaan yksilöissäkin on eroja ja ihmiskorva ei erota yli
> > 3db eroja sekin kannatta
> > ottaa huomioon, jotkut sitten pitävät hirvittävää ääntä kun ovat kuljetettu täysin
> > vaakatasossa ja isketty heti
> > toimimaan.
>
> Kyllä ihmiskorva erottaa yli 3 dB:n eroja, ja sen paremmin, mitä enemmän
> mennään yli. Jo 3 dB on ratkaiseva, etenkin jos ollaan juuri
> häiritsee / ei häiritse -alueiden rajalla.
Äh.... tietysti tarkoitin että alle 3db, eli lukihäiriö iski jälleen.
>
>
> Käynnistyksestä: kuukausi sitten ostamani AEG:n käyttöohjeessa oli
> tarkat ohjeet siitä, miten kauan kuljetuksen jälkeen pitää odottaa
> ennen kuin kaapin saa käynnistää. Eiköhän tuo sama ohje ole kaikissa
> kaapeissa, joten miten kuljetustapa vaikuttaa kaapin äänekkyyteen?
Toiset kuljettavat laitteen pystyssä jolloin nesteet pysyvät sielä missä niitä
tarvitaankin.
Ja tuo ohje, mitä noudatit ei ole kaikissa ja sitten on tietysti eriasia se että kuka
noita ohjeita lukee.
>
>
> No hyvänen aika, jos toisessa kaapissa lukee 43 dB ja toisessa 40 dB
> (luvut tuulesta temmattuja), eikö ole todennäköisempää, että
> jälkimmäinen on hiljaisempi? Vai ovatko ne luvut mielestäsi olemassa
> vain koristeina?
Ovat koristeina.... ja monet eivät niitä sentakia ilmoitakkaan (olet varmaan pannut
merkille).
Ja yllättäen niihin oli merkitty juuri tuo maaginen 3 db ero, mistäköhän se johtuu ???
>
>
> > Ja kaikki eivät tajua netin mahdollisuuksista brändin tekijänä.
>
> On vaikea ostaa jotain, jonka olemassaolosta ei tiedä, ja vaikea
> vakuuttua sellaisen merkin laadukkuudesta, johon ei milloinkaan ole
> törmännyt missään.
Siinä olet oikeassa sen takia brändin merkitys on suuri ja yleisänkin mainostaminen.
Niilo Siljamo
>> Käynnistyksestä: kuukausi sitten ostamani AEG:n käyttöohjeessa oli
>> tarkat ohjeet siitä, miten kauan kuljetuksen jälkeen pitää odottaa
>> ennen kuin kaapin saa käynnistää. Eiköhän tuo sama ohje ole kaikissa
>> kaapeissa, joten miten kuljetustapa vaikuttaa kaapin äänekkyyteen?
>
>Toiset kuljettavat laitteen pystyssä jolloin nesteet pysyvät sielä missä niitä
>tarvitaankin.
>
>Ja tuo ohje, mitä noudatit ei ole kaikissa ja sitten on tietysti eriasia se että kuka
>noita ohjeita lukee.
Ohje on ollut kaikissa kaapeissa, joiden käyttöohjeen olen nähnyt (1
Rosenlew HOASilla, 1 AEG-pakastin ja 1 Rosenlew-jääkaappi uudessa
asunnossa).
En tiedä muista, mutta meillä ohjeet luetaan ennen käyttöä. Etenkin se
kohta, jossa kerrotaan toimenpiteet ennen käyttöönottoa.
>> On vaikea ostaa jotain, jonka olemassaolosta ei tiedä, ja vaikea
>> vakuuttua sellaisen merkin laadukkuudesta, johon ei milloinkaan ole
>> törmännyt missään.
>
>Siinä olet oikeassa sen takia brändin merkitys on suuri ja yleisänkin mainostaminen.
Riittää, että laite on testattu jossakin lehdessä ja siitä löytyvät
perustiedot (esite kaupasta tai netistä) helposti.
Herranen Henrik
> Ja tuo ohje, mitä noudatit ei ole kaikissa ja sitten on tietysti eriasia se että kuka
> noita ohjeita lukee.
Jos ei lue käyttöohjetta EIKÄ noudata kaappia tuovien miesten
varoitusta siitä, ettei sitä saa heti käynnistää, saa syyttää itseään.
> > No hyvänen aika, jos toisessa kaapissa lukee 43 dB ja toisessa 40 dB
> > (luvut tuulesta temmattuja), eikö ole todennäköisempää, että
> > jälkimmäinen on hiljaisempi? Vai ovatko ne luvut mielestäsi olemassa
> > vain koristeina?
> Ovat koristeina.... ja monet eivät niitä sentakia ilmoitakkaan (olet varmaan pannut
> merkille).
Ensinnäkin siinä liikkeessä, josta pakastimeni ostin, oli kaikkiin
jääkaappeihin, pakastimiin ja yhdistelmiin merkitty sekä sähköluokka
että äänenvoimakkuus.
> Ja yllättäen niihin oli merkitty juuri tuo maaginen 3 db ero, mistäköhän se johtuu ???
Voihan nenä. Keksin kaksi lukua. Ihan omasta päästäni. "Luvut tuulesta
temmattuja" tarkoittivat juuri sitä, etten ottanut niitä mistään, vaan
heitin noin niin kuin lonkalta. Niissä nyt sattui olemaan 3 dB:n ero.
Olisi voinut olla vaikkapa 5 dB tai jotain muuta. Bid, fat, hairy deal.
Ai niin, kirjoitat muuten lyhenteen "dB" väärin, ja rivisi ovat ylipitkiä.
- Henrik
--
You know you've been watching Babylon 5 too much when...
you are tempted to mindwipe your rebellious teen so you can start over.
Niilo Siljamo
>Anteeksi jos tuntuu siltä, mutta tarkoitukseni ei ole loukata ketään, vaikka vähän
>provosoiden kirjoitankin.
En nyt kuitenkaan loukkaannu.
>Jotenkin tuntuu vain käsittämättömältä, että 18v televisiota viitsii joku katsoa.
>Mutta tottakai kaikki tekee tyylillään ja niinkuin sanoin tärkeintä on että itse
>on tyytyväinen.
Miksi en katsoisi? Uusi tv maksaa monta tonnia. Kun sillä vanhallakin
saa ohjelmat katsottua, miksi ostaisimme uuden? Säästyneellä rahalla
voi tehdä jotain muuta. Toki minä mielelläni ottaisin laadukkaan
kotiteatterin, mutta kelvollinen kokoonpano maksaa ja saatu lisähyöty
nykyiseen verrattuna on melko pieni. Tv:stä ei kuitenkaan näe elokuvia
kokonaisena.
>No yritän olla kommentoimatta, koska eihän nyt sillä ole mitään merkitystä vaikka
>kommentoin miten ihmeellisenä pidän toisten
>valintoja ja se ei kuitenkaan muuta ketään eikä ole tarpeenkaan.
Kommentoi pois vain, pysyypähän keskustelu yllä :-)
>Joten anteeksi ja antaa kaikkien kukkien kukkia.
Ainakaan minulta ei tarvitse pyytää anteeksi, vaikka tyylisi
kieltämättä on melko provosoiva. Mutta toisaalta sitä oli omakin
viestini ketjun alussa ja aivan tarkoituksella.
Jukka Juvankoski
Herranen Henrik wrote:
>
> Ensinnäkin siinä liikkeessä, josta pakastimeni ostin, oli kaikkiin
> jääkaappeihin, pakastimiin ja yhdistelmiin merkitty sekä sähköluokka
> että äänenvoimakkuus.
En usko, eli sähköluokka varmaankin oli, mutta ei sitä äänenvoimakkuuta.
(mene takaisin ja katso tarkemmin jos et usko).
>
>
> > Ja yllättäen niihin oli merkitty juuri tuo maaginen 3 db ero, mistäköhän se johtuu ???
>
> Voihan nenä. Keksin kaksi lukua. Ihan omasta päästäni. "Luvut tuulesta
> temmattuja" tarkoittivat juuri sitä, etten ottanut niitä mistään, vaan
> heitin noin niin kuin lonkalta. Niissä nyt sattui olemaan 3 dB:n ero.
Yleinsä vain nuo juuri ilmoitetaan noin (ketkä nyt sattuvat ilmoittamaan) niin nissä on se
3db ero.
Mutta sillä nyt ei ole merkitystä, eli tosiasia on että niissä on yksilöllisiä eroja.
Vai miten selitätä sen että saman mallinen laite on kasattu aivan eri komponenteista
(esimerkiksi pääasia eli kompressorit tulevat aivan eri tehtaista)
niin niissä on kuitenkin aina se sama ääni.
Eli eri osat mutta sama ääni?
Mutta jos ette usko että yksilöissä olisi äänellisiä eroja niin mitä mä sille voin.
Eli uskokaa mitä haluatte, en jaksa kinastella jos ette ole ottaneet asioista selvää.
>
>
> Ai niin, kirjoitat muuten lyhenteen "dB" väärin, ja rivisi ovat ylipitkiä.
Kirjoitan monet asiat väärin, eli kärsin todella pahasta lukihäiriöstä, eli jostain
dissuvvuusiosta :), eli
se on todella paha enkä sille voi mitään yritän skarpata ja tietäisitpä kuinka paljon
korjaan näitä ennen kuin
lähetän ne tuonne news palvelimille, eli yleinsä minulta puuttuu monesta sanasta ihan
kirjaimia (eli kirjoitan sen yleinsä krmia tai jotain sellaista.)
Yritän itseni kanssa elää ja korjaan niin paljon kun mahdollista.
>
>
> - Henrik
>
> --
> You know you've been watching Babylon 5 too much when...
> you are tempted to mindwipe your rebellious teen so you can start over.
--
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
>
>
> Miksi en katsoisi? Uusi tv maksaa monta tonnia. Kun sillä vanhallakin
> saa ohjelmat katsottua, miksi ostaisimme uuden? Säästyneellä rahalla
> voi tehdä jotain muuta. Toki minä mielelläni ottaisin laadukkaan
> kotiteatterin, mutta kelvollinen kokoonpano maksaa ja saatu lisähyöty
> nykyiseen verrattuna on melko pieni. Tv:stä ei kuitenkaan näe elokuvia
> kokonaisena.
Aika kivan nautinnon saa jos satsaa 16:9 televisioon ja kotiteatteriin ja DVD
soittimeen,
jos pitää elokuvista.
Varsinkin kun meillä on jälkikasvua ja aina ei pääse elokuviin, on kiva pistää hyvä
elokuva pyörimään
ja katsoa sitä sillee ihan laajakuvana (melkeen kuin elokuvissa).
ja huomata kuinka on kiva katsoa todella skarppia ja puhdasta kuvaa.
Mutta kaikki tietysti satsaa vähän mihin milloinkin ja on tietysti todellakin oma asia
mihin roponsa laittaa.
Jukka Kohonen
>Jukka Kohonen wrote:
>> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> writes:
>> >En oikeen usko tuohon lämmitysteoriaasi, että a ja c ero olisi iso ero tuohon
>> >huoneen lämpötilaan.
>> >Mutta selvennä, eli montako astetta on eroa jos laite kuluttaa 400 kilowattia
>> >vuodessa ja toinen 300kilowattia vuodessa?
>
>mutta asiaan osaisiko joku vastata tuohon, koska itseäni todella
>kiinnostaisi onko
>siinä merkittävää
>eroa lämpötilaan.
Niin, jos eroa on 100 kWh/a eli noin 11 W jatkuvaa keskitehoa, niin
eihän siitä normaalioloissa kovin suurta lämpötilaeroa
synny. Vertailun vuoksi todettakoon, että lämmittämiseen _tarkoitetut_
laitteet ovat paremminkin kilowattiluokkaa.
Sama 11 watin lämmitysvaikutus tulisi esim. 11 watin
loisteputkilampusta, jos se olisi yötä päivää päällä. Kyllähän se
vähän lämmittää. Voi myös verrata 60 watin hehkulamppuun tai
parinsadan watin tietokoneeseen...
Mitään suoraviivaista kaavaa "x wattia -> y astetta" ei tietysti voida
esittää, koska huoneilman lämpötila on dynaamisen prosessin tulos:
samalla, kun lämpöenergiaa tulee esim. sähkölaitteista, sitä poistuu
ilmanvaihdon, johtumisen ja säteilyn kautta, ja riippuu ihan tilanteesta,
miten tehokasta tämä energian poistuminen on.
Follarit taas asetettu kun aihe vaihtui takaisin ;)
Mikko Parviainen
> Niinpä. Ennen maailmassa sanottiin, että köyhällä ei ole varaa ostaa
> huonoa. Nyt sitten eletäänkin kulutusyhteiskunnassa, missä ihan
> perusoletuksena on, että tavara kiertää nopeasti. Autojen kanssa se on
> turvallisuussyistä ihan järkevää, mutta sitä minä en tajua, miksi
> esimerkiksi telkkarin tai videoiden käyttöiäksi oletetaan viittä,
> korkeintaan kymmentä vuotta (digi-tv:n sisäänajo).
Helppoahan tuo on tv:n ja videoiden osalta, kuten muidenkin : voittoa
on paljon helpompi tehdä, jos voidaan myydä sama tuote muutaman vuoden
välein uudestaan. Samahan näkyy kännyköissä, joita tosin ei ilmeisesti
enää myydä parin vuoden välein uusiksi, ainakaan kännykkäfirmojen
voittojen mukaan.
TV-kauppahan on pitkään ollut alamaissa, kun kaikilla sitä katsovilla
käytännössä on jo laite, joka toimii, joten ei osteta uutta. Siksi
digi-tv (ja sitä ennen HDTV ja jotain muita yritelmiä.)
Ennustanpa (kieli poskessa), että muutaman vuoden päästä tulee joku
muu systeemi, jolla pitäisi korvata DVD tallennusmenetelmänä. Sen
myyminen tosin voi olla hieman hankalaa, tai siis, kuvan ja äänen
laatu ovat DVD:lläkin sen verran kivoja, että minä en ainakaan
välttämättä välittäisi paremmasta, ainakaan omassa olohuoneessani.
Niin, en nykyään katso tv:tä, enkä omista DVD:tä. Olen kuitenkin
molempia nähnyt ihan tarpeeksi.
--
+++++++++[>+++++++++<-]>-.<+++++[>+++<-]++>++.<++[>++++<-]+>+.<++[>----
<-]>-.>+++[>++++++++++<-]++>++pa...@iki.fi<+[>++++<-]>+.->+[>++++[<<--->
>-]<-]<.>>+++++++[<++++++++++>-]++++[<+++++>-]<-.>[-]>+++[>++[<<<---->>
<>>-]<-]<<.+.>[-]++[<++>-]<.++.[-]>[-]++++[<++>-]<++.>>++[>++[>-<-]<--]
Jukka Juvankoski
Mikko Parviainen wrote:
>Ennustanpa (kieli poskessa), että muutaman vuoden päästä tulee joku
> muu systeemi, jolla pitäisi korvata DVD tallennusmenetelmänä.
Myös uskon, koska DVD:n tallennus kapasiteetti on liian vähän joten olisi
luonnollista että päästäisin johonkin 10 kertaiseen tallenteeseen.
> Sen
> myyminen tosin voi olla hieman hankalaa, tai siis, kuvan ja äänen
> laatu ovat DVD:lläkin sen verran kivoja, että minä en ainakaan
> välttämättä välittäisi paremmasta, ainakaan omassa olohuoneessani.
Näipi voi olla, että tuo mpeg2 pakattu kuva riittää aika monelle, mutta itse
henkilökohtaisesti haluaisin
paremman kuvalaadun, johon ei tarvitsi pakata tietoa niinpaljon kuin
nykyisiin DVD elokuviin.
>
>
> Niin, en nykyään katso tv:tä, enkä omista DVD:tä. Olen kuitenkin
> molempia nähnyt ihan tarpeeksi.
Meil on muuten naapuri kanssa joka ei katso tv:tä laisinkaan (kun sieltä ei
kuulemman tule mitään katsomisen arvoista).
Mutta elokuvia tietokoneelta katsoo todella paljon (divx).
Sami Setälä
DVD
> soittimeen,
> jos pitää elokuvista.
> Varsinkin kun meillä on jälkikasvua ja aina ei pääse elokuviin, on kiva
pistää hyvä
> elokuva pyörimään
> ja katsoa sitä sillee ihan laajakuvana (melkeen kuin elokuvissa).
Jotenkin vaan tuota "tavallisen ihmisen tavoitettavissa olevaa
kotiteatteria" (hintaluokka alle 50tmk) ei osaa arvostaa kun on tottunut
käymään Suomen toiseksi suurimmassa Finnkinon thx-teatterissa Tampereella...
:) Ja jos ajattelee, että käy ~30krt vuodessa leffassa, siinä saa vielä
kotiteatteria säästää pitkään ja hartaasti.
-Sami-
Jukka Juvankoski
"Sami Setälä" wrote:
> Jotenkin vaan tuota "tavallisen ihmisen tavoitettavissa olevaa
> kotiteatteria" (hintaluokka alle 50tmk) ei osaa arvostaa kun on tottunut
> käymään Suomen toiseksi suurimmassa Finnkinon thx-teatterissa Tampereella...
> :) Ja jos ajattelee, että käy ~30krt vuode
> ssa leffassa, siinä saa vielä
> kotiteatteria säästää pitkään ja hartaasti.
>
> -Sami-
Se on totta hyvää elokuvateatteria ei voita mikään.
Mutta jotenkin se on vain helppoa, kun on saanut jälkikasvun nukkumaan, niin
laittaa siinä kotona
dvd pyörimään tai sitten kattoo jotain elokuvaa canalilta tai tv1000 (yleinsä
sieltä ei tule mitään ainoastaan
nuo diskoverin kanavat ovat todella kiinnostavia, eli se siitä digi
satelliitista).
No okei, niinhän siinä sitten käy, että et voi kuitenkaan luukuttaa niinpaljon
kuin haluaisit niistä äänentoistorämpyleistä,
mutta kuitenkin kun on ruvennut tottumaan digitaaliseen kuvaan (DVD ja Digi
satelliitti) niin enään ei mielellään katso
vhs tai tavallista tv lähetystä (eli katson mielummin 3 ja 4 kanavan myös
satelliitin kautta).
Eli silmä tottuu yllättävän nopeasti hyvään kuvalaatuun ja ei oikeen tee mieli
palata ainakaan huononpaan.
JiiHoo
tälläista...
> 2) Energiankulutus. Lisälämmitystä ei tarvittu, joten
> ostettavan laitteen piti siis olla energiatehokkuusluokassa A tai B
> (kumpi tahansa olisi kelvannut).
Eikö nämä energialuokitukset ole aikamoista sumutusta? Oikean
enerkiakulutuksen saa selville ainoastaan jostain testistä, mistä se on
mitattu.
Tekniikan Maailmassa oli joskus pesukoneet testissä ja ainakaan niissä ne
energialuokat eivät pahemmin pitäneet paikkansa oikean, mitatun,
kulutuksen kanssa.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Jukka Juvankoski
JiiHoo wrote:
> Tämmöses jutussa <87d769f...@xenon.fmi.fi>, Niilo Siljamo sanoi
> tälläista...
> > 2) Energiankulutus. Lisälämmitystä ei tarvittu, joten
> > ostettavan laitteen piti siis olla energiatehokkuusluokassa A tai B
> > (kumpi tahansa olisi kelvannut).
>
> Eikö nämä energialuokitukset ole aikamoista sumutusta? Oikean
> enerkiakulutuksen saa selville ainoastaan jostain testistä, mistä se on
> mitattu.
> Tekniikan Maailmassa oli joskus pesukoneet testissä ja ainakaan niissä ne
> energialuokat eivät pahemmin pitäneet paikkansa oikean, mitatun,
> kulutuksen kanssa.
Kyllä näin se on ja ihmiset rupeavat kiinnittämään täysin vääriin asioihin
huomiotansa, vaikkakin oli todella hyvä, että
nuo "tarrat" tulivat aikonaan, koska ne ovat tehneet sen että valmistajat
ovat kiinnittäneet niihin huomiota ja niinsanottuja
huonoja laitteita ei enään tule markkinoille noiden jälkeen, (nyt puhun
energiansäästöstä enkä kestävyydestä) vaikkakin sitten on nuo lieveilmiöt,
eli tehdään pakastin B luokaksi
sillä lailla että laitetaan hirveästi eristettä, jolloin koko idea vesittyy
kun pakastimen nettotilavuudesta viedään jopa 25% pois.
Mutta toisaalta paljon positiivista, vaikkakin ihmiset nyt kiinnittävät vähän
vääriin asioihin ostaessaan laitteita.
Esim: pesukoneissa kiinnitetään huomiota siihen isolla präntättyyn
energiakulutukseen kun A luokan kone vie abaut 1 (oliks se nyt kilovatin tai
jotain sellista) ja
taas c luokan kone vie 1,3 (jotain :) / per ohjelma ja jos nuo sitten
muutetaan markoiksi niin eihän niissä ole kuin muutama penni eroa per
ohjelma. Kun olisi
tärkeätä katsoa sitä Pesutulosta (että se on paras mahdollinen A) ja
kuivaustulosta (likousta) että se olisi myös paras mahdollinen.
Nyt heitänkin kysymyksen, että kuika moni on nähnyt pesukoneen jossa olisi A
luokan linkous?
Vastaus: niitä on yllättävän vähän ja välttämättä se ei ole lingon nopeuteen
riippuva asia, eli esim Yhdessä saksalaisessa 1600 kiertävässä oli B luokan
linkous,
kun taas yhdessä kaksikirjaimisessa merkissä oli 1400 kiertävässä A luokan
linkous.
No joo voishan näistä jaaritella vaikka kuinka paljon, mutta tuskin se
kuitenkaan ketään hirveesti kiinnostaa.
Jouni Nordlund
>
> Mitä muuten näille 70- ja 80-luvun ihmeille, jotka mökkitelkkareina
> palvelevat tapahtuu, kun digi-aikaan siirrytään? Eihän niissä mitään
> scartteja ole, mutta mökille sopivat puukuoret ovat.
>
--
- JN -
And that, my lord, is how we know the
Earth to be banana-shaped. - Monty Python
Hanne Tolvanen
Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> wrote in article
<3B6EB568...@kolumbus.fi>...
>
> Jotenkin tuntuu vain käsittämättömältä, että 18v televisiota viitsii joku
katsoa.
> Mutta tottakai kaikki tekee tyylillään ja niinkuin sanoin tärkeintä on
että itse
> on tyytyväinen.
>
> Eli kunnioitan toisten päätösiä ja valintoja vaikka itse tekisinkin
toisin ja
> yleinsä sen tuon aika liiankin hyvin näkyviin täällä.
>
Meillä on 15 vuotta vanha 22" Phillips, joka oli halvin markkinoilla oleva
televisio siihen aikaan (2000mk). Televisio on käynyt kerran korjaamolla
sen vuoksi että ystäväni kasteli liikaa kukkaani, jonka tyhmyyksissäni olin
asettanut töllön päälle ja vesi valui koneistoon käräyttäen 5mk:n osan
(työnosuus oli 400mk). Kysyessäni kustannusarviota ja sitä, että
kannattaako laitetta yleensä edes korjata, huoltomies sanoi että
televisiomme oli siellä olevista korjattavista vanhin, mutta että siinä oli
ehdottomasti kaikkein parhaimmanlaatuinen kuvaputki. Televisiossa ei ole
edelleenkään kuvanlaadussa tai muussakaan mitään vikaa enkä sitä aio
vaihtaa ennenkuin se hajoaa tai digitaalivehkeistä poistuvat kaikki
suunnitteluvirheet, joita luultavasti ensimmäisissä laitteissa tulee
olemaan kosolti. Ainoa asia mikä televisiossani potuttaa on se että
säästimme 200mk ja emme ottaneet televisioon tekstitv:tä, koska siihen
aikaan sillä ei ollut mitään muuta järkevää käyttöä kuin, että olisi saanut
kaukosäätimen. Me olemme television ja videoiden todellisia suurkuluttajia
( 4-16h/päivä), joten molemmat ovat todella kovassa käytössä.
Hanne tolh...@poistast.jyu.fi
Jyri Hakola
>
> Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> kirjoitteli:
> > (ja kun menet kaupoille, vielä sielläkin todistelet itsellesi,
> > kuinka hyvä kuva siinä meidän Necissä sitten onkaan ja kestänyt
> > 18v.)
>
> palvelevat tapahtuu, kun digi-aikaan siirrytään? Eihän niissä mitään
> scartteja ole, mutta mökille sopivat puukuoret ovat.
>
> kuluessa hajoaisivat, kun ovat tähänkin asti kestäneet?
Niillä tietenkin katsellaan wanhoja nostalgisia videolle nauhoitettuja
elokuvia mökin tunnelmassa ;-)
Vakavammin sanottuna kyllä ne hiljalleen hajoavat.. en tiedä tarkalleen
mikä kuvaputken "väsyttää" mutta uskoisin että laitteiden kohtalo tulee
hitaasti mutta varmasti olemaan sama mitä vanhempien vanhan natikan
(hemmetin hyvä laite.. vanha komloskanava näkyi alkuvuosina ilman
antennia mokomalla). Laite ei koskaan varsinaisesti hajonnut mutta
vuosien saatossa kuva vain tummeni, tummeni , tummeni ja lopulta
hitaasti katosi vaikka miten olisi värit ja kirkkaudet säätänyt tappiin
asti..
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
Niilo Siljamo
>Niin, jos eroa on 100 kWh/a eli noin 11 W jatkuvaa keskitehoa, niin
>eihän siitä normaalioloissa kovin suurta lämpötilaeroa
>synny. Vertailun vuoksi todettakoon, että lämmittämiseen _tarkoitetut_
>laitteet ovat paremminkin kilowattiluokkaa.
Pitää muistaa, että se laite lämmittää sillä koko tehollaan, eikä
suinkaan tehoerolla kilpailevaan laitteeseen. Eli meidän pakastimemme
vastaa käytännössä noin 35 W lämmitintä. Koska laite on yläkerrassa ja
asunnossa ei ole ilmastointia, sekin tuntuu etenkin kesällä, kun
sisälämpötila on 27°C.
Eiköhän muuten pakastin vie enemmän sähköä kesällä, kun sisälämpötila
on korkeampi kuin talvella ja lisäksi uutta tavaraa pakastetaan
enemmän.
>Sama 11 watin lämmitysvaikutus tulisi esim. 11 watin
>loisteputkilampusta, jos se olisi yötä päivää päällä. Kyllähän se
>vähän lämmittää. Voi myös verrata 60 watin hehkulamppuun tai
>parinsadan watin tietokoneeseen...
Valot eivät ole kesällä kovin paljon päällä ja tietokonekin vain
ajoittain. Kylmälaitteet taas pyörivät koko ajan. Talvella lisälämpö
ei ole ongelma, koska asuntoja muutenkin pitää lämmittää.
Riitta Niemistö
> Sinne mökille joutaa myös vhs-videot, commodoret ja pleikkarit :)
Johan ne siellä ovat (paitsi pleikkarit, joita ei ole). Meidän
perheemme (nykyään kolme taloutta ja mökki, 70-80 -luvulla yksi talous
ja mökki) telkkareista ja videoista vain kahdet videot (80- ja 90
-luvuilta) ja yksi 70-luvun televisio ovat sanoneet sopimuksen
irti. Vanhin vielä toimiva laite on Moskovan olympialaisia varten
ostettu matka-tv. Lisäksi mökillä käyttöön on otettu isotädin
70-luvun telkkari tädin kuoltua.
Yhteensä telkkareita on ollut seitsemän ja videoita samoin seitsemät.
Laitteista 11/14 on vielä käyttökunnossa. Tulee vielä melkoinen
projekti saattaa nuo kaikki digi-aikaan seuraavan kymmenen vuoden
kuluessa joko vaihtamalla tai hankkimalla digiboxeja.
--
Riitta Niemistö "Suuni jo sulkea pitäisi,
p. 365 3863 t. Kiinni kieleni sitoa."
261 7273 k. -- Kalevala: Laulajan loppusanat
Riitta Niemistö
> Samahan näkyy kännyköissä, joita tosin ei ilmeisesti enää myydä
> parin vuoden välein uusiksi, ainakaan kännykkäfirmojen voittojen
> mukaan.
Historianopettaja joskus selitti 30-luvun laman suurimmaksi syyksi
sen, että tavallisten kodinkoneiden kauppa alkoi rauhoittua, kun
kaikilla oli jo imuri, eikä siihen osattu varautua. Ei kai meillä käy
samalla tavalla kännykkäkaupan kanssa? Ainakin minä hankin uuden
puhelimen sitten, kun vanha menee rikki eikä sitä pysty järkevin
kustannuksin korjaamaan, enkä vain siksi, että voisin rahani uudempaan
ja hienompaan malliin pistää.
Olikohan maanantaiaamu, kun kuuntelin kuluttaja-asiamiehen
haastattelua, jossa tämä totesi, että markkinatalous toimii sillä
periaatteella, että jokainen kuluttaja ajattelee omaa
talouttaan. Kansantalouden nimissä ei ole mitään syytä vaihtaa
puhelinta sen nopeammin kuin on tarvetta.
> TV-kauppahan on pitkään ollut alamaissa, kun kaikilla sitä katsovilla
> käytännössä on jo laite, joka toimii, joten ei osteta uutta.
Ei muuten pidä paikkaansa. Digi-tv:n tulo on nyt pysäyttänyt
TV-kauppaa, mutta ennen sitä laitteita myytiin tasaisesti. Kuulemma
viidennes laitteista vaihtui viidessä vuodessa. En tiedä lasketaanko
vaihtumiseksi myös perheen ykkös-tv:n vaihtuminen ja muiden
kierrättäminen perheen sisällä.
--
Riitta Niemistö "I wish there were a button somewhere
p. 365 3863 t. that I could just push to stop me
261 7273 k. from talking."
-- Angela's thought in 'My so called life'
Niilo Siljamo
>Esimerkkejä:
>- Keväällä 2000 valmistuneessa taloyhtiössä ainakin kaksi rakennusliikkeen
> asentamaa astianpesukonetta on jouduttu korjaamaan.
Jos nyt jotakuta kiinnostaa...
Korjaaja kävi. Vaihtoi pumpun ja kone toimi ainakin kokeillessa.
Korjaajalla oli muuten mielenkiintoisia näkemyksiä kodinkoneista.
Asiaan lienee vaikuttanut sekä kyllästyminen surkeisiin laitteisiin
että firman huoltamat merkit.
Kysyin suosituksia hyvistä merkeistä:
- astianpesukoneet: tällä hetkellä Ruotsissa tehdyt Cylinda ja Upo
(molemmilla merkeillä on sama omistaja) hyviä.
- liedet: Upo
- pesukoneet: Upo
- täyskorkeat kylmälaitteet: Electrolux apumerkkeineen
Suositukset eivät luonnollisestikaan koske malliston halpaa päätä.
Miele on kuulemma ennen ollut hyvä, mutta on menossa alaspäin. Väitti,
että ennen kaikki laitteet olivat kestäviä, nykyään tuurilla jokin
yksilö voi olla kestävä.
Aika monet laitteet ovat kuulemma enemmän tai vähemmän romua, kuten
esim. Electroluxin (mukaanlukien Rosenlew) astianpesukoneet. Tosin
meidän mallimme on kuulemma ihan hyvä, jos se vain kestää. Halvin
malli (611 jotain) on kuulemma pelkkä astiankastelukone. Oli menossa
seuraavaksi korjaamaan sellaista naapuritaloon.
Että silleen...
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
>
>
> Kysyin suosituksia hyvistä merkeistä:
> - astianpesukoneet: tällä hetkellä Ruotsissa tehdyt Cylinda ja Upo
> (molemmilla merkeillä on sama omistaja) hyviä.
> - liedet: Upo
50cm ja 60cm täysliesissä (eli suomessa valmistetut) ovat todella hyviä
varsinkin uunistaan.
Mutta erillisuunit ovat suseja.
>
>
> - pesukoneet: Upo
Tuo on aika laaja käsite, koska Upolta tulee 3 eri tehtaalta pesukoneita ja ne
halvat edestäladattavat ovat suseja,
kalliimmat taas Asean tehtailta ok, mutta Miele paljon parempi.
Päältä ladattavissa malleissa taas Suomalaiset ovat ihan ok, mutta
huomattavasti parempiakin löytyy (esim Miele, Siemens, Bosch).
Eli en ostais Upon pesukonetta.
>
> - täyskorkeat kylmälaitteet: Electrolux apumerkkeineen
Voi voi..... en muuta sano
>
>
> Suositukset eivät luonnollisestikaan koske malliston halpaa päätä.
> Miele on kuulemma ennen ollut hyvä, mutta on menossa alaspäin.
Olen toista mieltä.
>
> Väitti,
> että ennen kaikki laitteet olivat kestäviä,
Ei ollut, kyllä ennenkin osattiin tehdä "sutta".
> nykyään tuurilla jokin
> yksilö voi olla kestävä.
Totta, niitä maanantaikappaleita aina löytyy merkistä kuin merkistä.
>
> Electroluxin (mukaanlukien Rosenlew) astianpesukoneet. Tosin
> meidän mallimme on kuulemma ihan hyvä, jos se vain kestää.
Aika hauska kommentti :)
>
> Että silleen...
Juuu, silleen sit, aika ympäri pyöreitä suosituksia.
(mutta kaikkihan huoltomieheen uskoo :)
>
>
> --
> Niilo....@iki.fi
Niilo Siljamo
>Juuu, silleen sit, aika ympäri pyöreitä suosituksia.
>(mutta kaikkihan huoltomieheen uskoo :)
Tai sitten ei. Mutta voisi kuvitella, että kodinkoneiden korjaajilla
on jonkinlainen käsitys eri laitteiden kestävyydestä ja laadusta.
Tietenkään merkkihuollossa ei nähdä kuin omien merkkien laitteita.
Oikeastaan olisi ihan kiinnostavaa nähdä tilastoja ja käppyröitä eri
kodinkoneiden kestosta. Kuvaajan vaaka-akselilla olisi laitteen ikä
päivinä käyttöönotosta, pystyakselilla olisi kertymä eli kuinka monta
prosenttia myydyistä laitteista on korjattu kyseiseen päivään
mennessä. Eivät vain taida valmistajat antaa tällaisia tietoja
julkaistavaksi, ellei ole pakko...
Riitta Niemistö
> Tai sitten ei. Mutta voisi kuvitella, että kodinkoneiden korjaajilla
> on jonkinlainen käsitys eri laitteiden kestävyydestä ja laadusta.
Toki. Mutta huoltomies näkee lähinnä niitä ongelmatapauksia, ei
kestäviä laitteita. Tiedä sitten, kuinka paljon tuo vääristää.
> Eivät vain taida valmistajat antaa tällaisia tietoja
> julkaistavaksi, ellei ole pakko...
Ei taida niitä tietoja edes olla valmistajilla. Kuluttajien
yhteistoiminnalla noita tietoja saisi kerättyä. Kuinka edustavan
otoksen sitten saisi, sitä on paha sanoa.
Olisihan se kestävyys ihan kilpailuvaltti sekin.
--
Riitta Niemistö "Comes the Inquisitor is an arc story, yes,
p. 365 3863 t. but in a very odd way."
261 7273 k. -- JMS
Niilo Siljamo
>> Eivät vain taida valmistajat antaa tällaisia tietoja
>> julkaistavaksi, ellei ole pakko...
>
>Ei taida niitä tietoja edes olla valmistajilla. Kuluttajien
>yhteistoiminnalla noita tietoja saisi kerättyä. Kuinka edustavan
>otoksen sitten saisi, sitä on paha sanoa.
Olen jokseenkin varma, että valmistajat seuraavat ainakin takuuaikana
ilmeneviä vikoja, koska takuuaikana laitteet huollatetaan jokseenkin
aina valtuutetussa huollossa. Luulisi valmistajien jo omankin etunsa
vuoksi keräävän tietoja takuuhuoltoon (eli valmistajan itsensä
maksettaviksi) tulevista laitteista.
Sami Setälä
mieli
> palata ainakaan huononpaan.
Toimii myös toisinpäin... Asustelen täällä maaseudulla tavallisen antennin
varassa. Kuva on käytännössä täysin lumisateeton mutta kärsii hieman
haamuista. Tampereellahan lähettää "TV-Tampere", pieni yksityinen kanava, ja
sen lähetin on heikko ja eri paikassa kuin "valtakanavien". Kun tuota
lumisateen seasta hyvällä säällä juuri ja juuri näkyvää paikalliskanavaa
tuijottaa edes puoli tuntia, niin ai että kun muiden kanavien kuva näyttää
todella kristallinkirkkaalta ja virheettömältä. :)
-Sami-
Sami Setälä
ja ne
> halvat edestäladattavat ovat suseja,
> kalliimmat taas Asean tehtailta ok, mutta Miele paljon parempi.
> Päältä ladattavissa malleissa taas Suomalaiset ovat ihan ok, mutta
> huomattavasti parempiakin löytyy (esim Miele, Siemens, Bosch).
Ainakin noin 10v sitten hankituista Siemensin edestätäytettävistä on todella
huonoja kokemuksia niin meillä kotona kuin eräällä sukulaisellakin. Aikanaan
myös unkarissa tehty päältätäytettävä AEG oli todella surkea, nyttemmin
AEG:n edestätäytettävät lienevät varsin laadukkaita ainakin hinnoittelusta
päätellen.
-Sami-
Jukka Juvankoski
"Sami Setälä" wrote:
> >Ainakin noin 10v sitten hankituista Siemensin edestätäytettävistä on todella
> huonoja kokemuksia niin meillä kotona kuin eräällä sukulaisellakin. Aikanaan
> myös unkarissa tehty päältätäytettävä AEG oli todella surkea, nyttemmin
> AEG:n edestätäytettävät lienevät varsin laadukkaita ainakin hinnoittelusta
> päätellen.
Jep, ovat parantaneet laatuunsa ja AEG onkin suurin kilpailija merkeille (Bosch,
Siemens)
Mutta Miele painii yksinäisyydessään, niin hinnaltaan kuin laadultaankin
(varsinkin juuri noissa pesukoneissa).
>
>
> -Sami-
Jukka Juvankoski
Niilo Siljamo wrote:
> JOikeastaan olisi ihan kiinnostavaa nähdä tilastoja ja käppyröitä eri
> kodinkoneiden kestosta. Kuvaajan vaaka-akselilla olisi laitteen ikä
> päivinä käyttöönotosta, pystyakselilla olisi kertymä eli kuinka monta
> prosenttia myydyistä laitteista on korjattu kyseiseen päivään
> mennessä. Eivät vain taida valmistajat antaa tällaisia tietoja
> julkaistavaksi, ellei ole pakko...
Kyllä niitä on, mutta on todella vaikea saada niitä tutkittavaksi, ainoa
joka meni ihan mainokseen asti, oli
Videoden vikaprosenteista tehty tutkimus (tehtiin muistaakseni vuonna
-87, eli todella vanha ja ei anna todellakaan mitään viitteitä tätä
päivää katsottuna).
ja silloin ehdottomasti paras oli Panasonicin videot, eli tulivat
myyntiinsä nähden vähiten huoltoon.
Muuta tutkimusta joka olisi julkistettu aivan kuluttajille saakka en
muista.
Exitus
"Niilo Siljamo" <Niilo....@fmi.fi> kirjoitti viestissä
news:87zo9c9...@xenon.fmi.fi...
> Niilo Siljamo <Niilo....@fmi.fi> writes:
>
>
> Kysyin suosituksia hyvistä merkeistä:
> - astianpesukoneet: tällä hetkellä Ruotsissa tehdyt Cylinda ja Upo
> (molemmilla merkeillä on sama omistaja) hyviä.
> - liedet: Upo
> - pesukoneet: Upo
> - täyskorkeat kylmälaitteet: Electrolux apumerkkeineen
>
SIIS NYT haloo!!!!!
Nyt alkaa paukkua jo sellaisen mainoksen puolelle, jota en sulata! Miten
ihmeessä voit väittää, että jokin huoltomies_voisi_tietää, mikä merkki olisi
paras? Eri valmistajilla on eroa eri tuotteissa johtuen mm. valmistusmaista.
Siis tasan varmaan saman konsernin italialaistehtaan tekele ei ole samaa
laatua, kuin Saksan linjalta lähtenyt! Tutustukaapas vaikka saksalaiseen
Stiftungin kodinkonetesteihin ( www.stiftung.de ), nimeltään Stiftung
Warentest. Löytynee mm. asiantuntevista kodinkoneliikkeistä, kysy myyjältä!
Pesukoneita testataan mm. kestotestissä pesemällä 2048 pesua yhtä soittoa
peräkkäin. Tämä vastaa keskimääräisen kotitalouden 11 vuoden käyttöä.
Viimeksi, kun testiin tutustuin jokunen vuosi sitten, AEG oli ainoa
pesukone, joka ei hajonnut ko. testissä ja sai kestävyydestään arvosanan:
Sehr Gut= erittäin hyvä. Muut merkit, myös saksalaiset, "hyytyivät" yleensä
n. 5-8 vuoden kohdalla, syy esim. loppuun kuluneet moottorin(?) hiiliharjat.
"Paras" oli eräs merkki, jota ei myydä Suomessa, kone syttyi palamaan kesken
testin!
Itselläni on kokemusta AEG:n pesukoneista, jotka ovat toimineet ilman
häiriöitä useita vuosia, sekä APK:sta että pyykkäristä. Olen tyytyväinen!
Kari Voutilainen
P.S. Kokemusta on siskoni UPO- pesukoneesta, malliltaan 820. Kaksivuotias
kone syttyi palamaan ilmeisesti oikosulun vuoksi hänen asunnossaan, siskoni
ollessa töissä. Asunnon pelasti vain kiinni ollut kylpyhuoneen ovi ja
pesukoneen luukku, vahinkotarkastajan mukaan happi lienee loppunut. Kone oli
valmistettu Espanjassa.... Nykyään myös systerilläni on AEG- pesukone...
Kari Voutilainen
"Jukka Juvankoski" <jukka.ju...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:3B7014F6...@kolumbus.fi...
>
> Mutta Miele painii yksinäisyydessään, niin hinnaltaan kuin laadultaankin
> (varsinkin juuri noissa pesukoneissa).
>
Juu, näin on. Hinnaltaan ainakin. Laadusta en tiedä.
Kiva homma, että *mistään* Mielen pesukoneesta ei löytyne edelleenkään
*mitään* teknistä oivallusta, jota ei AEG olisi ottanut ennemmin käyttöön.
Todista toisin, tässä muutama esimerkki:
1954 määräautomatiikka automaattipesukoneeseen ensimmäisenä
maailmassa, keksijä AEG
(vrt. kilpailevat merkit edelleen: Meillä on
määräautomatiikka ;)
1975? ns. EKO-sulku, pesuaine käytetään kokonaan, se ei karkaa
viemäriin, ensimmäisenä AEG:ssa
1998? maailman hiljaisin pyykinpesukone (maailman hiljaisin
astianpesukone n. 1997)
1998? ensimmäisenä maailmassa EU:n ympäristösertifikaatti (lienee
edelleenkin ainoa valmistaja?)
Olen ollut alalta pois yli kolme vuotta, en muista tarkkoja vuosia, siitä
kysymysmerkit vuosilukuihin.
Kari Voutilainen
Riitta Niemistö
> Olen jokseenkin varma, että valmistajat seuraavat ainakin takuuaikana
> ilmeneviä vikoja, koska takuuaikana laitteet huollatetaan jokseenkin
> aina valtuutetussa huollossa.
Varmaankin. Takuuaika kuitenkin on (tai ainakin sen pitäisi olla)
varsin lyhyt aika laitteen elinkaaressa.
--
Riitta Niemistö "Pitäähän sitä peti.
p. 365 3863 t. Paljaalla moalla nyt kuka."
261 7273 k. -- Rahikainen Tuntemattomassa sotilaassa
Niilo Siljamo
>SIIS NYT haloo!!!!!
>
>Nyt alkaa paukkua jo sellaisen mainoksen puolelle, jota en sulata! Miten
>ihmeessä voit väittää, että jokin huoltomies_voisi_tietää, mikä merkki olisi
>paras? Eri valmistajilla on eroa eri tuotteissa johtuen mm. valmistusmaista.
Osaatko lukea? Kerroin, että kysyin huoltomieheltä. Jokainen
ajattelukykyinen tajuaa, että tieto ei ole puolueetonta, eikä yksi
huoltomies voi tuntea kaikkia merkkejä. Kerroin vain, mitä huoltomies
sanoi, koska ajattelin sen sopivan tähän keskusteluun.
Pitäisikö aina jonkun toisen puheita siteeratessa, kommentoitaessa tai
jotenkin kuvatessa pistää alkuun ja loppuun varoitukset siitä, että
kyseinen teksti voi sisältää harhaanjohtavaa tai jopa suorastaan
väärää tietoa?
Ja mitä tulee omaan AEG-kehuusi, voin huomauttaa, että AEG on nykyään
Electroluxin omistama ja tavara tulee samoilta tehtailta kuin muukin
Electroluxin tavara. Jos et vielä ole lukenut kuvausta AEG-pakastimemme
toimimattomuudesta, voit katsella vanhoja viestejä.
Jyri Hakola
> Nyt alkaa paukkua jo sellaisen mainoksen puolelle, jota en sulata! Miten
> ihmeessä voit väittää, että jokin huoltomies_voisi_tietää, mikä merkki olisi
> paras?
Ehkä hän on uransa aikana nähnyt aika monta rikkinäistä kodinkonetta...
Sami J
Niilo Siljamo kirjoitti viestissä <87u1zle...@xenon.fmi.fi>...
>
>Hälytystä ei tarvittu siksi, että huomaisimme laitteen olevan rikki,
>vaan siksi, että lasten hakiessa jäätelöä pakastimen ovi unohtuu
>helposti auki, etenkin, jos lapsi on pistänyt tuolin oven eteen
>yltääkseen oikeaan lokeroon. Koska kukaan ei välttämättä käy
>yläkerrassa päivän aikana, avointa ovea ei huomata pelkästä
>vilkkuvalosta. Tarvitaan äänimerkki.
>
Eikä siihen lasta tarvita. Meillä on ollut kerran ns. jenkkikaapin
pakastinosa niin täynnä, että ovi aukesi itsestään jonkun ajan kuluttua kun
sulkemisen aiheuttama "imu" loppui.
Sami
Sami J
Jukka Juvankoski kirjoitti viestissä <3B6E963C...@kolumbus.fi>...
>
>
>Ja lämpötilan nousu on tietysti verrannollinen eristeen määrään, eli kumpaa
>ostat eristettä vai pakastetilaa?
>
Nyt kyllä puhut vähän siihen malliin, että sinulle kelpaisi pakastin vaikka
ilman eristeitä, kunhan siinä on tilaa.
Sami
Sami J
Herranen Henrik kirjoitti viestissä ...
>Jukka Juvankoski <jukka.ju...@kolumbus.fi> writes:
>> Ja tuo ohje, mitä noudatit ei ole kaikissa ja sitten on tietysti eriasia
se että kuka
>> noita ohjeita lukee.
>
>Jos ei lue käyttöohjetta EIKÄ noudata kaappia tuovien miesten
>varoitusta siitä, ettei sitä saa heti käynnistää, saa syyttää itseään.
>
Hei tätä en ymmärrä. Sehän on selvää, ettei sitä saa käynnistää heti, mutta
millä perusteella se laite jäisi nimenomaan pysyvästi äänekkääksi jos tuota
ohjetta ei noudateta?
Sami
Tuomas Eerola
Sami J wrote:
> >Jos ei lue käyttöohjetta EIKÄ noudata kaappia tuovien miesten
> >varoitusta siitä, ettei sitä saa heti käynnistää, saa syyttää itseään.
> Hei tätä en ymmärrä. Sehän on selvää, ettei sitä saa käynnistää heti, mutta
> millä perusteella se laite jäisi nimenomaan pysyvästi äänekkääksi jos tuota
> ohjetta ei noudateta?
Ainakin jos (auton) moottorilla ajaa ilman nesteitä niin että se
alkaa kolisemaan, niin kolina ei todellakaan lopu pelkästään
nesteitä lisäämällä, vaan kolina jatkuu koko moottorin eliniän
(joka tosin on melko lyhyt tuon jälkeen..) Maallikkona saattaisi
kuvitella että vastaavaa voi tapahtua myös kuiviltaan käytetyssä
kylmäkoneessa.
Tuomas
Jukka Juvankoski
Sami J wrote:
Ei sentään :)
Mutta, mielummin ostan sen c luokan joka kuluttaa 400 vuodessa (huomasitte että
jätin watit pois kun en muista oliko se kilovatteja vai jotain muuta)
ja litroja abaut 320L kuin B tason joka kulutta noin 300 vuodessa ja litroja
noin 250L, eli tekotavassa on aika suuri ero.
Ja tähdennän vielä, että monet kylmälaitteet tulevat vähän eri komponenteilla,
vaikka ovatkin samaa merkkiä ja mallia, eli monet kylmälaitevalmistajat
esimerkiksi käyttää kolmen täysin eri tehtaan kompressoreita vaikka malli
olisikin sama ulkoisesti, se on sitten sellaista lottoamista....
Varsinkin äänipuolelle, ikävä kyllä.
Kari Voutilainen
"> Ja mitä tulee omaan AEG-kehuusi, voin huomauttaa, että AEG on nykyään
> Electroluxin omistama ja tavara tulee samoilta tehtailta kuin muukin
> Electroluxin tavara.
Väärin. AEG toki on E-luxin omistuksessa ja AEG valmistaa muutamia APK-
malleja E-luxin muille merkeille,(E-lux, Rosenlew, E-helios, Husqvarna),
mutta esim. juuri mainittuja AEG:n edestä täytettäviä pyykinpesukoneita ei
myydä konsernin muilla tuotemerkeillä. Koneet on valmistettu Saksassa, ei
Italiassa, Ruotsissa eikä Espanjassa.
Kehua tai ei, kerkesin yli kuutena vuotena kuulemaan monenlaisia palautteita
eri merkkisistä kodinkoneista. Pesukoneista en muista kenenkään moittineen
AEG:ta.
Lisäksi omat kokemukseni ovat positiiviset, kuten sanoin jo. Itselläni ei
ole mitään kytkyjä ollut vuosiin ko. merkkiin, paitsi se, että käytämme
perheessämme AEG:n pesukoneita päivittäin.
Jos et vielä ole lukenut kuvausta AEG-pakastimemme
> toimimattomuudesta, voit katsella vanhoja viestejä.
AEG- pakastimet, (90 prosenttisesti Suomessa myytävät mallit), tulevat
Ruotsista Marjestadista pohjoismaiden, vai lieneekö peräti maailman
suurimmasta kylmälaitetehtaasta. Aito saksalaisia kaappeja ei myytäne
edelleenkään kuin ns. integroitavina malleina. Keski-eurooppalaisten
kuluttajien tottumus kaappien erilaiseen varustelutasoon ja ulkonäköön sekä
mitoitukseen verrattuna pohjoismaiseen makuun, pitää suurimmaksi osaksi
(Saksan) kotimarkkinamallit poissa pohjoismaisista kaupoista.
Kari Voutilainen
--
Poista osoitteestani XX
JP
Herranen Henrik kirjoitti viestissä ...
>> Ei nykyään enää taideta viitsiä tehdä kunnollisia kodinkoneita.
pari viikkoa sitten lakkasi toimimasta 18 vuotta sitten jyväskylän Mustasta
pörssistä
ostamani Siimens kultasuodin kahvinkeittimeni.
Roskiin se täytyi heittää ...........ei kestänyt kahtakymmentä vuotta.
Vuosittaain käyn auttamassa siskoani rostakuorman siirtämisessä
kaatopaikalle
ja tuosta eroittuu piirre.
Noissa kuormissa saattaa olla parikin halpakaupan kahvikeitinta,
silitysrauta ,
sähköhammasharja ja ehkä vielä hiustenkuivaaja.
No ehkä tyuosta lyhytikäisyydestä kodinkoneitten osalla on oma
etunsakkin.....
......ei tarvitse entistä pestä ja saa kalustonsa useimmin uusia.
JP