Liiketunnistimien sähkönkulutus
saku....@gmail.com
liiketunnistumia, joita on saatavilla ties minkälaisilla
prosessorivirityksillä. Onko kukaan perehtynyt mikä on
liiketunnistimien ottama lepovirta, stand-by-virrankulutus, eli
kuluttaako liiketunnistin kuinka paljon sähköenergiaa valmiustilassaan
odotellessaan lämpöliikettä? Samaa voi tietysti pohtia
sähkönkulutuksen kannalta kellokytkimistä...
Kaitsu
>sähkönkulutuksen kannalta kellokytkimistä...
Niin, tai videoiden ja stereoiden kello vaikka laitteet ei ole edes päällä.
Menee varmasti muutama euro vuodessa.
Järkiperäisesti voisi päätellä että ellei laite tuota mekaanista energiaa
tai lämpöä niiin sähkönkulutus ei suurta ole. Eli tyypillisesti toiminnat
jotka paristollakin hoitaisi ovat pieniä kulutukseltaan.
Henrik Herranen
> Järkiperäisesti voisi päätellä että ellei laite tuota mekaanista energiaa
> tai lämpöä niiin sähkönkulutus ei suurta ole. Eli tyypillisesti toiminnat
> jotka paristollakin hoitaisi ovat pieniä kulutukseltaan.
Valitettavasti tämä järkiperäisyys ei pidä paikkaansa. Digiboksit
ovat erityisen tunnettuja siitä, että ne ovat järjettömiä
tehosyöppöjä. Pahimmat syövät lähes 20W ollessaan poissa päältä.
Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
Muuten, jos jokaisessa Suomen 2 miljoonassa kotitaloudessa olisi
yksikin tällainen digiboksi, tekisi se 40 MW tehoa, joka taas vastaa
noin seitsemää kiljardia tuulivoimalaa silloin, kun niitä huvittaa
pyöriä.
EU:lla olisi nyt mahdollisuus kunnostautua ja määritellä kodin
elektroniikalle tiukat sähkönkulutusrajat sammuksissa ollessaan,
tai edes pakollinen ilmoitus sähkönkulutuksesta ja energialuokasta
pesukoneiden tapaan. Kaukosäädettävällä kodinkoneella ei ole mitään
oikeutta kuluttaa yli wattia ollessaan "pois päältä", ja watissakin
on tehty myönnytyksiä halvemman valmistushinnan suhteen. Toki tämä
tarkoittaa, että laitetta pitäisi vaivautua suunnittelemaan
sähkönkulutuksen suhteen, mutta se nyt ei olisi huono asia
muutenkaan.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
tuo...@otitsun.oulu.fi.mil
> Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
> elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
Sähkölämmitteisessä asunnossa tällä ei onneksi ole tuon taivaallista
merkitystä. Kulutuselektroniikalla lämmittäminen on tavallaan jopa
korkeamman hyötysuhteen sähkönkäyttöä kuin pelkkä lämmitysvastuksen
kuumentelu.
-Tuoppi-
--
Vastatessasi viestiini, ole hyvä ja:
- lainaa vain oleelliset rivit, poista ylimääräiset
- kirjoita vastauksesi kommentoimasi kohdan jälkeen
Jarmo
<tuo...@otitsun.oulu.fi.mil> wrote in message
news:469a440c$0$9933$9b53...@news.fv.fi...
> Henrik Herranen <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> wrote:
>> Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
>> elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
>
> Sähkölämmitteisessä asunnossa tällä ei onneksi ole tuon taivaallista
> merkitystä.
Suurelta osin olen tästä samaa mieltä.
> Kulutuselektroniikalla lämmittäminen on tavallaan jopa
> korkeamman hyötysuhteen sähkönkäyttöä kuin pelkkä lämmitysvastuksen
> kuumentelu.
Mitä tällä mahdat tarkoittaa?
>
> -Tuoppi-
Jarmo
Ilkka Salminen
> Sähkölämmitteisessä asunnossa tällä ei onneksi ole tuon taivaallista
> merkitystä.
Tämä on tietysti totta Suomessa noin 4-5 kk vuodessa, mutta suurimman osan
aikaa laite tuottaa vain liikaa lämpöä. Etelämmäksi mennessä joudutaan
lisäämään jäähdytystä senkin verran, kuten Suomessakin viime kesänä.
Jos kodin sähkölaitteiden lepovirrankulutus saadaan tippumaan 20W 1W:n, niin
siitä on kyllä enemmän hyötyä kuin haittaa niin koko Euroopan kuin Suomenkin
mittakaavassa.
-Ilkka
Mikko Saukkoriipi
>
> Muuten, jos jokaisessa Suomen 2 miljoonassa kotitaloudessa olisi
> yksikin tällainen digiboksi, tekisi se 40 MW tehoa, joka taas vastaa
> noin seitsemää kiljardia tuulivoimalaa silloin, kun niitä huvittaa
> pyöriä.
>
Tarkemmin reilua kymmentä, tehokkaimmat tuulivoimalat ovat 5 MW tehoisia.
Pasi Ojala
> tehokkaimmat tuulivoimalat ovat 5 MW tehoisia.
Mikä on keskimääräinen suomalaisen tuulivoimalan teho? Entä mediaani?
-Pasi
--
/She could not stop touching him. Both hands traced his hard cheeks,
his wonderful blue eyes, his strong nose, his firm lips, his ears./
-- Nynaeve in The Wheel of Time:"A Crown of Swords"
NN
<tuo...@otitsun.oulu.fi.mil> kirjoitti
viestissä:469a440c$0$9933$9b53...@news.fv.fi...
> Henrik Herranen <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> wrote:
>> Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
>> elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
>
> Sähkölämmitteisessä asunnossa tällä ei onneksi ole tuon taivaallista
> merkitystä. Kulutuselektroniikalla lämmittäminen on tavallaan jopa
> korkeamman hyötysuhteen sähkönkäyttöä kuin pelkkä lämmitysvastuksen
> kuumentelu.
>
> -Tuoppi-
>
> --
Tätä sitkeää harhaluuloa on vaikea kitkeä pois. Eihän lämmitystä tarvita
kuin osan vuotta.
Matti Kaki
>
>
>"Kaitsu" <kai...@luukku.com> writes:
>> Järkiperäisesti voisi päätellä että ellei laite tuota mekaanista energiaa
>> tai lämpöä niiin sähkönkulutus ei suurta ole. Eli tyypillisesti toiminnat
>> jotka paristollakin hoitaisi ovat pieniä kulutukseltaan.
>
>Valitettavasti tämä järkiperäisyys ei pidä paikkaansa. Digiboksit
>ovat erityisen tunnettuja siitä, että ne ovat järjettömiä
>tehosyöppöjä. Pahimmat syövät lähes 20W ollessaan poissa päältä.
>Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
>elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
Onko sinulla kertoa yhtään digiboksia, jonka kulutus olisi 20 W
valmisusasennossaan? Siis tavallista kovalevytöntä digiboksia?
Kannataa ennen ostopäätöstä tarkistaa asia. Tehtaan ilmoittamat
kulutuslukemat eivät välttämättä aina pidä paikkaansa vaan voivat
heittää paljonkin mutta ainakin saa jotain osviittaa. Seuraavassa
muutama tavallinen boksi.
Laite kulutus käytössä max kulutus valmiustilassa
Nokia 110T 9 W 2 W
Humax CX-1201T 10 W 5 W
Handan DVB-T 4000 20 W 7 W
Vision VDT 1020 10 W ?
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Osmo R
>> odotellessaan lämpöliikettä? Samaa voi tietysti pohtia
>> sähkönkulutuksen kannalta kellokytkimistä...
>
> Niin, tai videoiden ja stereoiden kello vaikka laitteet ei ole edes päällä.
> Menee varmasti muutama euro vuodessa.
Itse katsoin oman lepokulutukseni ja se oli 40 wattia. Mukana oli
televisiota, tietokonetta, kelloradiota, kauko-ohjattavia
valokytkimiä ym. 40 wattia tekee 30 euroa vuodessa, jos laitteet
oisivat kokoajan valmiustilassa. Isommassa kämpässä tuohon voisi
mennä sata euroa vuodessa. Kun ottaa huomioon, että kokonaislasku
on luokkaa 200 euroa vuodessa, on tuo 30 euroa aika iso osa.
> Järkiperäisesti voisi päätellä että ellei laite tuota mekaanista energiaa
> tai lämpöä niiin sähkönkulutus ei suurta ole. Eli tyypillisesti toiminnat
> jotka paristollakin hoitaisi ovat pieniä kulutukseltaan.
Yksittäisen laitteen kulutus harvoin on paljon, mutta kun niitä
on nykään niin tuhottomasti.
Osmo
Markku Vainio
> Yksittäisen laitteen kulutus harvoin on paljon, mutta kun niitä
> on nykään niin tuhottomasti.
Tässähän tämä salakavaluus piilee. On helppo vähätellä yksittäisen
laitteen lepokulutusta: mitäpä nyt 5 wattia sinne tänne. Sitten kun
niitä 5-wattisia tehonäpistelijöitä rupeaa olemaan suunnilleen joka
laitteessa, alkaa luku jotain merkitä. Laitteita kannattaa vaikka
niputtaa yhden katkaisimen taakse, jos niitä ei jaksa yksitellen
sammutella.
On silkkaa turhuutta pitää vaikkapa telkkari valmiustilassa yön yli.
Tallentava digiboksi nyt pitää olla valmiudessa, jos ajastuksia sattuu
kohdalle ja kellon ylläpitämiseksi muutenkin. Usein kuitenkin tallentava
digiboksi osittain korvaa käytöstä poistettua VHS-nauhuria, joten sen
valmiustilan tehontarve ei kokonaisuudessaan lisäystä.
Olen ihmetellyt, miksei langattomassa hiiressäni ole katkaisinta. Ihan
turhaan siellä vilkkuu ledi, kun vastaanottimesta on virrat pimeänä.
Paristoja saa olla vaihtamassa varmaan 5-10 kertaa useammin kuin
langattomaan näppikseen, missä ei ole mitään valoja.
MTV
Petri Lopia
> Olen ihmetellyt, miksei langattomassa hiiressäni ole katkaisinta. Ihan
> turhaan siellä vilkkuu ledi, kun vastaanottimesta on virrat pimeänä.
> Paristoja saa olla vaihtamassa varmaan 5-10 kertaa useammin kuin
> langattomaan näppikseen, missä ei ole mitään valoja.
Duunissa käytössä Logitecin langaton laaser rotta ja siinä on tuollainen
kytkin pohjassa. Ei tosin tule koskaan käytettyä...
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Galapagos Island, Lightnings, Nature, StormChasing, Moon etc. photos:
http://www.petrilopia.net/ http://www.pbase.com/whig/
Myydään: Helios Skyliner 200 + kamera-adapteri + Aurinkosuodin
Antti Alhonen
> Tätä sitkeää harhaluuloa on vaikea kitkeä pois. Eihän lämmitystä tarvita
> kuin osan vuotta.
Tosin tämä osa on aika pitkä Suomessa. Suurempi virhe tapahtuu, kun
usein tuota luuloa sovelletaan sellaisiinkin taloihin, jotka lämpenevät
halvemmilla tavoilla kuin suoralla sähkölämmityksellä.
Voisi siis laskea jonkin "hyötysuhteen" sähkölaitteiden hukkateholle.
Suoralla sähkölämmityksellä toimivissa taloissa se olisi ehkä enintään
70% juuri kesäajasta johtuen. Mutta monet käyttävät muita
lämmitystapoja... Tietysti silloinkin voi lohduttautua sillä, että
edes osa sähkösyöppöjen laitteiden hukkatehosta tulee takaisin, mutta
niin se tulee vähemmän syöppöjenkin (pienemmästä) hukkatehosta, se ihan
sama prosentti takaisin.
--
Antti Alhonen.
Matti Kaki
>On silkkaa turhuutta pitää vaikkapa telkkari valmiustilassa yön yli.
Ja paloturvallisuudenkin kannalta on parempi sammuttaa.
Henrik Herranen
> Henrik Herranen <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> wrote:
>> Tämä tarkoittaa sitä, että laite kuluttaa suurimman osan
>> elinaikaisesta energiastaan ollessaan poissa päältä!
> Sähkölämmitteisessä asunnossa tällä ei onneksi ole tuon taivaallista
> merkitystä. Kulutuselektroniikalla lämmittäminen on tavallaan jopa
> korkeamman hyötysuhteen sähkönkäyttöä kuin pelkkä lämmitysvastuksen
> kuumentelu.
Niin. Ilmeisesti sähkölämmitteiset talot ovat keskimäärin TODELLA
huonosti rakennettuja, kun niitä pitää lämmittää vuoden ympäri.
Mielestäni tämä on aika ihmeellistä, kun ottaa huomioon sähkön
kalliin hinnan. Vielä ihmetyttää se, että sähkölämmitteisissä
taloissa lämpöpatterit ilmeisesti laitetaan huonoimpaan mahdolliseen
paikkaan, kun kerran kodin elektroniikalla saadaan parempi ja
tasaisempi lämpökierto kuin pattereilla (jotka normaaleissa
talouksissa laitetaan keskimäärin ikkunoiden alle).
Perheeni omakotitalossa pidetään alarajalämpötilana 24 astetta ja
viime lämmityskausi oli aika tasan 7 kuukautta. Lopun aikaa kaikki
lämpö menee vain hukkaan - kuten tätäkin kirjoitettaessa, jolloin
saunan lämpöä valutetaan suoraan pihalle kulkematta sisäruudun
kautta. Loppuajastakin lämpö kannattaa tuoda kaukolämmöllä, jonka
kilowattihinta on 40% sähkön vastaavasta.
Henrik Herranen
No heh heh. Tuulivoimalaan voi luottaa suhtkoht yhtä paljon kuin
juoppoon perheenpäähän juhannuksena, eli sen varaan voi kunakin
ajan hetkenä laskea tuommoisen nollan watin tehon.
Kaitsu
>> merkitystä.
>
> huonosti rakennettuja, kun niitä pitää lämmittää vuoden ympäri.
Ei kai ympäri vuotta ole väitettykään, pitäisi välttää ääripään ilmaisuja.
Mutta suurimman osan vuotta suomessa keskimäärin lämmityskausi on. Jopa
oleellisesti enemmän kuin mainitsenmasi 7kk.
> kalliin hinnan. Vielä ihmetyttää se, että sähkölämmitteisissä
> taloissa lämpöpatterit ilmeisesti laitetaan huonoimpaan mahdolliseen
> paikkaan, kun kerran kodin elektroniikalla saadaan parempi ja
> tasaisempi lämpökierto kuin pattereilla (jotka normaaleissa
> talouksissa laitetaan keskimäärin ikkunoiden alle).
Tämäkin on turha yleistys.
Patterilämmitys, vaikka onkin yleisin sähkölämmitysmuoto, ei ole ainoa. Ja
patterityytpitkin jaetaan vielä säteileviin ja konventionaalisiin. Kodin
elektroniikalle käyttöohjeissakin jo edellytetään riittävä vapaa
ilmankierto, ja mihinkäs se ilma johdetaan ellei samaan huonetilaan jossa
ihmiset muuytoinkin oleskelevat. Eli "hukkaenergian" lämmöksi
muuttummishyöty on näin ajatellen melko korkea.
> Perheeni omakotitalossa pidetään alarajalämpötilana 24 astetta ja
> viime lämmityskausi oli aika tasan 7 kuukautta.
Kuten edellä jo tulikin, tämä on erityisen hyvin eristetty (tai huonolla
ilmankierrolla) oleva yksittäistapaus.
Nyyssit
Paljonko maksavat vuoden perjantaipullot?
Telkkarin valmiustila kannattaa sammuttaa turvallisuussyystä, muut ovat
mukavuutta, jota ei koskaan saa ilmaiseksi.
Tämä lepokulutus on pipeltämistä verrattuna moottoriteiden valaisemiseen
läpi yön kymmenien kilometrien matkalla supertehokkailla
korkeapainelampuilla.
Ne maksetaan verorahoillamme.
Autot eivät edes tarvitse niitä valoja eivätkä ne hyödytä
jalakulkijoita, jotka valoja tarvitsisivat.
postipoika
Akseli Mäki
>Tämä lepokulutus on pipeltämistä verrattuna moottoriteiden valaisemiseen
>läpi yön kymmenien kilometrien matkalla supertehokkailla
>korkeapainelampuilla.
Taitaa kyllä kulutuselektroniikan turha sähkönkulutus mennä reippaasti ohi
teiden valaistukseen käytetystä sähköstä.
Teppo Oranne
Joo, kun toi valmiustilakulutus on muodikasta niin eräät toimittajatkin
naama vakavana kertovat tuon kulutuksen olevan 10 prosenttia koko
sähkönkulutuksesta.
Fuji
news:vmy3azk...@jolt.modeemi.cs.tut.fi:
> Perheeni omakotitalossa pidetään alarajalämpötilana 24 astetta ja
> viime lämmityskausi oli aika tasan 7 kuukautta. Lopun aikaa kaikki
> lämpö menee vain hukkaan - kuten tätäkin kirjoitettaessa, jolloin
> saunan lämpöä valutetaan suoraan pihalle kulkematta sisäruudun
> kautta.
Eiköhän lämmityskauden pituus riipu osittain myös siitä kuinka paljon
'hukkalämpöä' tuottavaa sähkölaitetta talossasi on? Eli jos ostat jokaiseen
huoneeseen digiboksin ja taulutelkkarin, niin lämmityskausi lyhenee
entisestään.
Jos pitää talon lämpötilana >24 astetta, niin pienten ylimääräisten
'hukkalämpöjen' vahtaaminen ei ole taloudellisesti mielekästäkään.
Btw: Voiko 24 asteen lämpötilassa oikeasti asua?