VAROITUS kartiomaisesta lasimukista
Matti Kaki
Hän otti lasisen mukin sitten uunista ja laittoi pöydälle hetkeksi
jäähtymään. Kun sitten oli otamassa mukia käteensä hän huomasi,
että mukin pohja oli jäänut pöytäliinaan kiinni. Kun hän sitten
otti mukia hieman suuremmalla voimalla niin pohja irtosi ja kuuma
vesi valui pöydälle ja syliin. Onneksi vesi oli ehtinyt hieman
jäähtyä ja myös pöydän pinta jäähdytti ennen kuin se tuli päälle.
Mutta entä jos kuuma vesi olisi hölähtänyt päälle välittömästi
mukin mikrosta ottamisen jälkeen? Tai mukia käyttäisi pikkulapsi?
Otin muutaman kuvan muksia ja postasin tämän myös fysiikkaryhmään
jos siellä joku osaisi selittää ilmiötä. Itse ajattelin sellaista
mahdollisuutta, että vesi kuumenisi kapeassa kohdassa jollain
erilaisella tavalla kuin muualla aiheuttaen jännityksiä.
Lasia on pesty astianpesukoneessa 55 asteen lämpötilassa eikä se
ole milloinkaan saanut mitään kolhuja tai pudonnut. Tiskikone
on kytketty kuumaan veteen. Lasilla ei ole koskaan "soitettu".
http://www.sci.fi/~oh2bio/muki.jpg
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Kalevi Kasvi
news:d93afb$b3v$4...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Lasia on pesty astianpesukoneessa 55 asteen lämpötilassa eikä se
> ole milloinkaan saanut mitään kolhuja tai pudonnut. Tiskikone
> on kytketty kuumaan veteen. Lasilla ei ole koskaan "soitettu".
Oletko koskaan kuullut että ruuanvalmistukseen tarkoitetut lasiastiat
tehdään erikoislasista?
Samoin niiden muotoilussa on otettu huomioon muunmuassa jännityskeskittymien
välttäminen.
On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
kuumennukseen?
--
Kalevi Kasvi
Lurttinen
> On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
>
> Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
> kuumennukseen?
Mullakin lukee mikron ohjekirjassa, että sinne saa laittaa vain
mikrokäyttöön suunniteltuja astioita.
Ilmeisesti tota evtekin tuoppia ei ole tarkoitettu mikroihin vaikka
tiskikoneen se kestäisikin.
Matti Kaki
says...
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:d93afb$b3v$4...@phys-news1.kolumbus.fi...
>>
>> Lasia on pesty astianpesukoneessa 55 asteen lämpötilassa eikä se
>> ole milloinkaan saanut mitään kolhuja tai pudonnut. Tiskikone
>> on kytketty kuumaan veteen. Lasilla ei ole koskaan "soitettu".
>
>Oletko koskaan kuullut että ruuanvalmistukseen tarkoitetut lasiastiat
>tehdään erikoislasista?
Juu. Luulen kuulleeni.
>Samoin niiden muotoilussa on otettu huomioon muunmuassa jännityskeskittymien
>välttäminen.
Kuulostaa varsin oikealta. Onko käsityksesi siis se, että tämän
mukin halkeamisen aiheutti nimenomaan muotoílun alttarille uhrattu
taiteilijan näkemys?
>On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
Koristemukissa? Kyllä tuo käsittääkseni on ihan käyttömuki.
>Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
>kuumennukseen?
Ei se missään pakkauksessa tullut.
Matti Kaki
>
>
>Kalevi Kasvi wrote:
>> On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
>>
>> Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
>> kuumennukseen?
>
>
>Mullakin lukee mikron ohjekirjassa, että sinne saa laittaa vain
>mikrokäyttöön suunniteltuja astioita.
Joskus alkuaikoina mikrojen yhteydessä kehotetiin kokeilemeen
astiaa mikrossa ilman sisällystä (vieressä täysi vesilasi kuormana)
lämmitystä ja jos kyseinen astia ei kuumene on se sovelias myös
mikrokäyttöön. Täytyypä kokeilla tätä.
>Ilmeisesti tota evtekin tuoppia ei ole tarkoitettu mikroihin vaikka
>tiskikoneen se kestäisikin.
Tämä ei kyllä tavallaan tunnu oikealta päätelmältä siinä mielessä,
että luulisi mikrossa pystyvän kuumentamaan niillä astioilla joissa
pystyy kuumaa vettä pitämäänkin. Kun vettä kaataa kattilasta lasiin
niin siinä tulee paljon suurempia jännityksiä kuin lasissa joka
lämmoitetään alusta saakka mikrossa. Silloin veden lämpötila nousee
hitaasti ja lasi ehtii lämmetä mukana.
Mutta mielenkiintoinen argumentti. Yritän googlata jotain tietoa.
Lassi Hippeläinen
...
> Otin muutaman kuvan muksia ja postasin tämän myös fysiikkaryhmään
> jos siellä joku osaisi selittää ilmiötä. Itse ajattelin sellaista
> mahdollisuutta, että vesi kuumenisi kapeassa kohdassa jollain
> erilaisella tavalla kuin muualla aiheuttaen jännityksiä.
Ei vesi vaan lasi. Reunat ovat ohutta tavaraa, mutta pohja on paksu.
Kuumennuksen aikana vesi lämmittää reunat nopeasti, mutta pohja lämpenee
hitaasti. Jossain vaiheessa lämpöjännitystä on niin paljon, että lasi
pettää. Särö alkaa jostain mikroskooppisen pienestä alusta, jota ei
silmällä huomaa. Alku voi olla seurausta jostain kolhusta, tai aiemmista
lämpösyklauksista pesun yhteydessä.
Minulle on käynyt samalla tavalla, mutta toisinpäin. Kapakoitsija laski
suoraan pesukoneesta nostettuun lasiin kylmää kaljaa, ja hetken kuluttua
putosi pohja pois.
-- Lassi
Matti Kaki
says...
>
>
>Matti Kaki wrote:
>
>...
>> Otin muutaman kuvan muksia ja postasin tämän myös fysiikkaryhmään
>> jos siellä joku osaisi selittää ilmiötä. Itse ajattelin sellaista
>> mahdollisuutta, että vesi kuumenisi kapeassa kohdassa jollain
>> erilaisella tavalla kuin muualla aiheuttaen jännityksiä.
>
>Ei vesi vaan lasi. Reunat ovat ohutta tavaraa, mutta pohja on paksu.
>Kuumennuksen aikana vesi lämmittää reunat nopeasti, mutta pohja lämpenee
>hitaasti. Jossain vaiheessa lämpöjännitystä on niin paljon, että lasi
>pettää. Särö alkaa jostain mikroskooppisen pienestä alusta, jota ei
>silmällä huomaa. Alku voi olla seurausta jostain kolhusta, tai aiemmista
>lämpösyklauksista pesun yhteydessä.
Näin siinä varmaan on käynyt vaikka lasi onkin varsin paksua.
Siihen viittaa myös se, että se on todennäköisesti alkanut
aivan pohjan ja reunan välikohdasta. Kun pohja on vielä varsin
laakea jotta lasi pysyisi pystyssä ja niin tilanne on varmaan
pahempi. Olen nähnyt samalla tavalla korkkaantuneita pulloja.
>Minulle on käynyt samalla tavalla, mutta toisinpäin. Kapakoitsija laski
>suoraan pesukoneesta nostettuun lasiin kylmää kaljaa, ja hetken kuluttua
>putosi pohja pois.
Kai sait korvaukseksi ylimääräisen kaljan? :-)
Juuso
>Ei vesi vaan lasi. Reunat ovat ohutta tavaraa, mutta pohja on paksu.
>Kuumennuksen aikana vesi lämmittää reunat nopeasti, mutta pohja lämpenee
>hitaasti. Jossain vaiheessa lämpöjännitystä on niin paljon, että lasi
>pettää. Särö alkaa jostain mikroskooppisen pienestä alusta, jota ei
>silmällä huomaa. Alku voi olla seurausta jostain kolhusta, tai aiemmista
>lämpösyklauksista pesun yhteydessä.
>
>Minulle on käynyt samalla tavalla, mutta toisinpäin. Kapakoitsija laski
>suoraan pesukoneesta nostettuun lasiin kylmää kaljaa, ja hetken kuluttua
>putosi pohja pois.
>
>
Nuorempana nostin suoraan uunista kuuman lasivuoan, mitä lie
makaronilaatikkoa oli tullut laitettua, ja laskin sen hetkeksi
tiskipöydälle, jossa oli pari pisaraa vettä. Uuninkestävä vuoka napsahti
komeasti halki.
J
Kalevi Kasvi
>>jännityskeskittymien
>>välttäminen.
>
> Kuulostaa varsin oikealta. Onko käsityksesi siis se, että tämän
> taiteilijan näkemys?
Ei vaan käyttäjän virhe.
>
>>On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
>
> Koristemukissa? Kyllä tuo käsittääkseni on ihan käyttömuki.
Mainosrihkamaa, parempi pitää vaan hyllyssä.
>
>>Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
>>kuumennukseen?
>
> Ei se missään pakkauksessa tullut.
Mistä siis päättelit että kyseessä olisi ollut käyttömuki?
--
Kalevi Kasvi
Lurttinen
> Nuorempana nostin suoraan uunista kuuman lasivuoan, mitä lie
> makaronilaatikkoa oli tullut laitettua, ja laskin sen hetkeksi
> tiskipöydälle, jossa oli pari pisaraa vettä. Uuninkestävä vuoka napsahti
> komeasti halki.
Jäähdytin kerran tyhjää kaljapulloa pakastimessa.
Otin pois ja sidoin noin puoliväliin muutaman kierroksen bensassa
uitettua villalankaa (palaa tasaisemmin ja kauttaaltaan kerrasta)
Sytytin langan tuleen ja pullo napsahti nätisti keskeltä kahtia.
Toinen temppu:
Jäädytin yhden tyhjän pullon ja tiputin kuumaan veteen... Poks ;)
Matti Kaki
says...
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
>news:d93ggh$rnf$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> In article <42b53095$0$6289$39db...@news.song.fi>,
>> kalevi...@ebaana.net
>>
>>>Samoin niiden muotoilussa on otettu huomioon muunmuassa
>>>jännityskeskittymien
>>>välttäminen.
>>
>> Kuulostaa varsin oikealta. Onko käsityksesi siis se, että tämän
>> mukin halkeamisen aiheutti nimenomaan muotoķlun alttarille uhrattu
>> taiteilijan näkemys?
>
>Ei vaan käyttäjän virhe.
Pitäisiköhän tuollaisissa olla merkintä ettei käy mikroon.
Vai onko porukka niin valveutunutta, että tajuavat ilmankin?
Vähän luulen, että moni muukin kuumentaa vettä samanlaisessa.
Mikron käyttö on niin rutiinia nyktään, että sinne laitetaan
vaan kuumennettava juutu ja sillä siisti.
Voi olla, että muki on pikkuhiljaa säröytynyt pitkän käytön
seurauksena.
>>>On kyllä ihan omaa hoopoutta jos kuumentaa vettä koristemukissa.
>>
>> Koristemukissa? Kyllä tuo käsittääkseni on ihan käyttömuki.
>
>Mainosrihkamaa, parempi pitää vaan hyllyssä.
Noin rumaa mukia?
>>>Vai mainittiinko lasin pakkauksessa että se soveltuu ruuan(veden)
>>>kuumennukseen?
>>
>> Ei se missään pakkauksessa tullut.
>
>Mistä siis päättelit että kyseessä olisi ollut käyttömuki?
Korjaan. Tuli pakkauksessa joka on vielä jäljelläkin.
Mitään tekstejä siinä ei ole. Kokeilin kyseistä mukia
mikrossa ja lämpeni joten ei ehkä ole hyvä mikromukina.
Sanoin vaimolle, että käyttää vain posliinimukeja notka
eivät (yleensä) kuumene testissä.
Matti Kaki
Tuo on vanha konsti jolla saa pullon katkaistua. Kuumennetaan
hehkuvalla vastuslangalla tai vastaavalla ja upotetaan veteen.
Tämä oli jossain vanhassa keksi ja kokeile -kirjassa tämä ohje.
REMo
Matti Kaki wrote:
>
> Mutta entä jos kuuma vesi olisi hölähtänyt päälle välittömästi
> mukin mikrosta ottamisen jälkeen? Tai mukia käyttäisi pikkulapsi?
Veden lämmittäminen mikrossa voi olla vaarallista.Et tainnut huomata
elektroniikkaryhmässä ollutta juttua räjähtävästä vedestä. Mikrouunissa
kuumennettu vesi voi ryöpsätää mukista yllättäen vaikka muki olisikin
mikroon soveltuva. Kuvan muki ei tainnut kestää lämpörasitusta, minkä
mikro voi aiheuttaa epätasaisella lämmittämisellä. Nesteeseen muodostuu
kuumia ja kylmiä kohtia, jotka lämmittävät lasia samanmukaisesti.
Epätasainen lämpeäminen tuli todettua kun piti lämmittää mehua
kahvallisessa tuopissa. Tuoppi oli kuumankestävä, mutta mikro oli
liikaa sille. Tuopin yläreuna lohkesi sentin korkeudelta omaksi
nätiksi rinkulaksi, jota olisi voinut käyttää vaikka rannerenkaana.
Nykyään tulee pistettyä lusikka mukaan tuoppiin lämmittämisen ajaksi.
Hajoamisia ei enää ole tapahtunut. Tiedä sitten onko kyse sattumasta,
tai lusikan tuomasta avusta.
Se viesti räjähtävästä vedestä.
<http://groups.google.com/groups?q=r%C3%A4j%C3%A4ht%C3%A4v%C3%A4+vesi+group:sfnet.harrastus.elektroniikka&hl=fi&lr=&c2coff=1&scoring=r&selm=d4nnuu%24emq%241%40nyytiset.pp.htv.fi&rnum=1>
Jani Kyllönen
>
> Matti Kaki wrote:
>
>>Mutta entä jos kuuma vesi olisi hölähtänyt päälle välittömästi
>>mukin mikrosta ottamisen jälkeen? Tai mukia käyttäisi pikkulapsi?
>
>
> Veden lämmittäminen mikrossa voi olla vaarallista.Et tainnut huomata
> elektroniikkaryhmässä ollutta juttua räjähtävästä vedestä. Mikrouunissa
> kuumennettu vesi voi ryöpsätää mukista yllättäen vaikka muki olisikin
> mikroon soveltuva.
Tästä oli joskus juttua mainiossa Mythbusters-ohjelmassa. Mikäli en ihan
väärin muista, siinä todettiin, että veden superkuumaksi lämmittäminen
ja sitten "räjähdyttäminen" onnistuu vain tislatulla vedellä. Ei siis
näin ollen olisi kotikokeille mikään varsinainen riski.
Hatarien muistikuvien varassa toimin. Älkää polttako itseänne.
jani
Hannu Koskenvaara
> In article <d93k06$ue2$1...@nyytiset.pp.htv.fi>, lahippel.a...@moon.invalid
> says...
>>Ei vesi vaan lasi. Reunat ovat ohutta tavaraa, mutta pohja on paksu.
>>Kuumennuksen aikana vesi lämmittää reunat nopeasti, mutta pohja lämpenee
>>hitaasti. Jossain vaiheessa lämpöjännitystä on niin paljon, että lasi
>>pettää. Särö alkaa jostain mikroskooppisen pienestä alusta, jota ei
> Näin siinä varmaan on käynyt vaikka lasi onkin varsin paksua.
> Siihen viittaa myös se, että se on todennäköisesti alkanut
> aivan pohjan ja reunan välikohdasta. Kun pohja on vielä varsin
> laakea jotta lasi pysyisi pystyssä ja niin tilanne on varmaan
> pahempi. Olen nähnyt samalla tavalla korkkaantuneita pulloja.
Mikroaaltouuneissa on yleensä sähkömagneettisen kentän maksimikohta
aivan pohjan lähellä. Vesi lasin pohjan lähellä kuumenee siis hyvin
voimakkaasti. Se lisää lasin kuormitusta.
Kyllä minä kanssa oletan, että kaikki nykyaikaiset astiat ovat käyttöä,
myös mikrouunia ja astianpesukonetta, varten tehtyjä. Koriste-esineet
ovat sitten niitä, jotka erikseen ostetaan koriste-esineiksi. Kukaan
tuskin pitää mainosmukia koriste-esineenä.
Jos asuisit jenkeissä, olisit pian luultavasti hyvin rikas mies. :-)
Hannu Koskenvaara
Juuso
>Veden lämmittäminen mikrossa voi olla vaarallista.
>...
>Nykyään tulee pistettyä lusikka mukaan tuoppiin lämmittämisen ajaksi.
>Hajoamisia ei enää ole tapahtunut. Tiedä sitten onko kyse sattumasta,
>tai lusikan tuomasta avusta.
>
Ohhoh... voiko lusikan sitten panna mikroon? Teräslusikan? Eikös se ole
vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa kokeillut.
J
Mikko Peltoniemi
> Tästä oli joskus juttua mainiossa Mythbusters-ohjelmassa. Mikäli en ihan
> väärin muista, siinä todettiin, että veden superkuumaksi lämmittäminen
> ja sitten "räjähdyttäminen" onnistuu vain tislatulla vedellä. Ei siis
> näin ollen olisi kotikokeille mikään varsinainen riski.
En ole ko. jaksoa nähnyt, vaikka sarjaa seuraankin. Mutta eräässä
toisessa ohjelmassa, tosin ruuanlaittoon keskittyvässä, testattiin
sama asia. Ja kyllä se onnistuu.
Itsekin olen asian huomannut monta kertaa, kun olen lämmittänyt mikrossa
vettä. Kun sitten olen laittanut mukiin teepussin, niin vesi onkin
alkanut kuplimaan voimakkaasti.
Tietenkin, ohut suuaukko sekä puhdas, tasainen pinta (kuten lasi),
auttavat asiaa.
Veden sekoittaminen välillä auttaa estämään tämän.
--
Mikko Peltoniemi
Film & Video Editor, Avid Technician at large.
http://www.discountcadavers.com
Mikko Peltoniemi
> Ohhoh... voiko lusikan sitten panna mikroon? Teräslusikan? Eikös se ole
> vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
> kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa kokeillut.
Ei kai enää nykyisissä, kunhan siellä on jotain muutakin, johon ne
mikroaallot imeytyvät. Kerran minulle tosin kävi niin, että laitoin
lusikan astiassa mikroon, ja mikron päälle. Homma toimi OK siihen
saakka, kunnes pyörivä alusta sai lusikan osumaan mikron kylkeen.
Tästä seurasi kyllä kunnon salamointia, ja komea musta jälki kyljessä.
:) En sitten tiedä, miksi se kylki oli sitten erikoinen kohta, että
siihen ei saanut lusikka osua.
Risto Paasivirta
Mikko Peltoniemi <mikk...@hotmail.com> wrote:
>Jani Kyllönen wrote:
>> väärin muista, siinä todettiin, että veden superkuumaksi lämmittäminen
>> ja sitten "räjähdyttäminen" onnistuu vain tislatulla vedellä. Ei siis
>> näin ollen olisi kotikokeille mikään varsinainen riski.
Onnistuu. Itse olen onnistunut mikrolla lämmittämään kupilisen
_maitoa_ niin, että se ei havaittavasti kiehunut, mutta yllättäen
kapusi vauhdilla pöydälle kun kuppiin lisäsi aineksia.
Risto
--
main(){char*a="main(){char*a=%c%s%c;printf(a,34,a,34);}";printf(a,34,a,34);}
Matti Kaki
>Matti Kaki wrote:
>>
>> Mutta entä jos kuuma vesi olisi hölähtänyt päälle välittömästi
>> mukin mikrosta ottamisen jälkeen? Tai mukia käyttäisi pikkulapsi?
>
>Veden lämmittäminen mikrossa voi olla vaarallista.Et tainnut huomata
>elektroniikkaryhmässä ollutta juttua räjähtävästä vedestä. Mikrouunissa
>kuumennettu vesi voi ryöpsätää mukista yllättäen vaikka muki olisikin
>mikroon soveltuva.
Otin itsekin osaa keskusteluun metallista mikrouunissa mutta tuo on
jäänyt kyllä huomioimatta. Johtui ehkä tässä kyseisessä threadissa
syntyneestä binääri- ja toppostausjupinasta enkä viitsinyt aihetta
niin tarkasti enää seurata.
Taidanpa laittaa mikroon teipin:
"Kaiken vesipitoisen kuumennus ehdottomasti kiellettyä". :-D
Matti Kaki
says...
Nykyisissä mikroissa yleensä pystyy. Jos lusikka on lähellä seinää
voi lusikan ja seinämän välillä tapahtua salamointia joka johtuu
sähköpurkauksesta (vrt. salama). Tästä aihesta keskusteltiin aika
lailla elektroniikkaryhmässä pieni aika sitten. Melko rönsyileva
threadi mutta ehkä sieltä jotain selvää saa.
Jukka Ruotsalainen
> Korjaan. Tuli pakkauksessa joka on vielä jäljelläkin.
> Mitään tekstejä siinä ei ole. Kokeilin kyseistä mukia
> mikrossa ja lämpeni joten ei ehkä ole hyvä mikromukina.
> Sanoin vaimolle, että käyttää vain posliinimukeja notka
> eivät (yleensä) kuumene testissä.
Tai sitten ihan mikroaaltouunimukeja, ovat näppäriä eivätkä taatusti
hajoa. Ovat sellaisia muovisia, saa vaikkapa stockalta.
Orthex ei niitä enää suomessa valmista
T: Jukka
Matti Kaki
>
>
>In article <3hn8rlF...@individual.net>,
>Mikko Peltoniemi <mikk...@hotmail.com> wrote:
>>Jani Kyllönen wrote:
>>> väärin muista, siinä todettiin, että veden superkuumaksi lämmittäminen
>>> ja sitten "räjähdyttäminen" onnistuu vain tislatulla vedellä. Ei siis
>>> näin ollen olisi kotikokeille mikään varsinainen riski.
>>sama asia. Ja kyllä se onnistuu.
>
>Onnistuu. Itse olen onnistunut mikrolla lämmittämään kupilisen
>_maitoa_ niin, että se ei havaittavasti kiehunut, mutta yllättäen
>kapusi vauhdilla pöydälle kun kuppiin lisäsi aineksia.
Jos maito on ollut tavallista maitoa jossa on rasvaa niin se voi
olla selitys. Kuulemma tapauksissa jotka ovat noin käyttäytyneet
on usein ollut rasvaa. Se voi olla selitys myös veden vastaavassa
käyttäytymisessä.
Sami Setälä
> ole vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
> kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa
> kokeillut.
Meillä on Siemensin mikro vuodelta 1992. Sen ohjekirjassa erikseen sanotaan,
että kuumennettaessa nestettä mukissa tai lasissa, siihen tulisi laittaa
lusikka mahdollisen jälkikiehumisen välttämiseksi.
-Sami-
Matti Kaki
says...
Mielenkiintoista. Luultavasti tietävät mistä puhuvat. Lusikka
ilmeisesti rikkoo pintajännitysta tjsp ja kaasunmuodostus pääsee
tasantumaan tai vastaavaa.
Markus
> Meillä on Siemensin mikro vuodelta 1992. Sen ohjekirjassa erikseen
> sanotaan, että kuumennettaessa nestettä mukissa tai lasissa, siihen
> tulisi laittaa lusikka mahdollisen jälkikiehumisen välttämiseksi.
Hmm, enpä muista, ettö mikä mikro joskus aikoinaan oli, mutta jotenkin tuo
Siemens tuntuu tutulta ja tuon lusikkajutunkin muistelen joskus jossakin
ohjeessa nähneeni.
Että ei tuo ihan taruakaan ole, vaikka monen mikron ohjeessa metalliesineet
kielletäänkin.
Markus
Risto Paasivirta
Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <d95sii$lmg$1...@nemesis.co.jyu.fi>, r...@nemesis.co.jyu.fi says...
>>kapusi vauhdilla pöydälle kun kuppiin lisäsi aineksia.
> Jos maito on ollut tavallista maitoa jossa on rasvaa niin se voi
> olla selitys. Kuulemma tapauksissa jotka ovat noin käyttäytyneet
Hylakevytmaitoa muistaakseni (siis ei rasvatonta). Tiedä
mikä fyysinen prosessi tarkalleen jälkikiehumisen aiheuttaa
eri tapauksissa, mutta ilmiö joka tapauksessa esiintyy myös
muilla nesteillä kuin puhtaalla vedellä. (Maidon osalta esm.
sen pinnalle mikrossa muodostuvan kalvon voisi arvella
estävän normaalia kiehumista.)
> Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
Risto
Toni
> Mielenkiintoista. Luultavasti tietävät mistä puhuvat. Lusikka
> ilmeisesti rikkoo pintajännitysta tjsp ja kaasunmuodostus pääsee
> tasantumaan tai vastaavaa.
>
Eikös tuo teksti ole ihan standardikamaa joka mikrossa. Ainakin
joidenkin mikrojen mukana tuli lasitikku jonka voi sinne nesteeseen tökätä.
"Ylikuumenevat" nesteet ovat mikrossa tunnettu ilmiö. Jos oikein olen
ymmärtänyt niin neste tarvitsee epäjatkuvuuskohdan josta kiehuminen voi
alkaa. Useimmiten sellainen jostain löytyy, mutta joskus käy niin että
kuuma vesi kiehahtaa vasta sitten kun mikroaja siihen jonkin lusikkansa
työntää.
Maidolla homma saattaa olla jopa yleisempi, koska maidon päälle voi
muodostua kalvo joka saattaa estää kiehumista. Ja maito nyt muutenkin
kiehuessaan tulee helpommin kattilasta pihalle.
Alkuperäiseen asiaan; Lasissa on ollut jotain jänniteitä tai naarmuja
josta se sitten viimein petti. Joko käytöstä, suunnittelu- tai
valmistusvirheestä. Muoto on oikeastaan omiaan tällaisiin ongelmiin,
yläpuoli lämpenee nopeasti ja paksu alapuoli hitaammin, joka kerta kun
jotain kuumaa lasiin laitetaan syntyy jännitettä tuohon kavennuskohtaan.
Astianpesukone on siinä mielessä vähemmän haitallinen, että lämpötilaero
on vain puolet, ja silloinkin kuuma vesi roiskii tasaisemmin ympäri lasia.
Ohuet lasiesineet ja tietyt lasilaadut kestävät lämpötilanmuutoksia
paljon paremmin.
Saattaa hyvin olla ettei lasia ole kuitenkaan tarkoitettu kuumille
nesteille. Taikka siinä sitten jo uutena on ollut ongelmia.
Risto Tiilikainen
Hei !
Takuuvarmasti Tupperware muoviastiat käpristyvät kuin kuivatettu luumu.
Muut muoviastiat ovat niin halpoja , että siitä vaan.
terv, Risto
SJ
> Minulle on käynyt samalla tavalla, mutta toisinpäin. Kapakoitsija laski
> suoraan pesukoneesta nostettuun lasiin kylmää kaljaa, ja hetken kuluttua
> putosi pohja pois.
Näitä on joskus tapahtunut. Esimerkiksi kun on hieman kilistetty
tuoppeja, niin toinen on pirstaloitunut voimalla pieniksi murusiksi
joita oli pitkällä. Tällaisissa tapauksissa ottaa aivan tavattomasti
päähän jos ravintoloitsija päättää pitää tapahtunutta asiakkaan
hölmöilyna, vaikka kyse on "viallisesta tuotteesta". Sen sijaan, että
saisi pahoittelut kastuneista housuista ja uuden juoman saa moitteet ja
pahimmassa tapauksessa uhkailut ulospääsystä.
Niin, että terveisiä tampereelle, prkl.
-Sampsa J.
SJ
> Tästä oli joskus juttua mainiossa Mythbusters-ohjelmassa. Mikäli en ihan
> väärin muista, siinä todettiin, että veden superkuumaksi lämmittäminen
> ja sitten "räjähdyttäminen" onnistuu vain tislatulla vedellä. Ei siis
> näin ollen olisi kotikokeille mikään varsinainen riski.
Onnistuu kyllä kotosallakin, ainakin kun keittää veden kahdesti
peräkkäin. Enimäisellä kerralla vedestä poistuu siihen liuenneita
kassuja, ja toisella kerralla tuota kiehumisen lämpötilarajaa rajaa on
helpompi hätyytellä ilman että kiehuminen alkaa. Roskat, kulmat ja
kaikki sellainen toimivat kiehumisen alkupisteinä.
-Sampsa J.
Matti Kaki
Noita kuulemma särkyy aina silloin tällöin kun asiakkaat ovat
"soittaneet" laseilla. Jos se huomataan niin asiakas kaiketi
joutuu maksamaan lasin.
Muistuupa mieleeni kun faija esitteli joskus 60-luvulla "särkymätöntä"
Duralex-lasia pudottaen sen lattialle. Mutta kas kummaa. Lasi särkyi
pieniksi palasiksi. Sitten faija alkoi tutkia asiaa ja päätyi siihen,
että lasi hajoaa jos se putoaa täysin kyljelleen niin, että lasin reuna
ottaa ensin kiinni lattiaan. :-)
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
Timo MK Pietilä
"SJ" <sjaa...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:d9djd4$e3m$1...@epityr.hut.fi...
Itsellä on kerran onnistunut ihan vahingossa. Vesimuki on hyvän aikaa
mikrossa, otin sen pois sieltä, ja pudotin lusikallisen pikakahvia joukkoon.
Sehän tuli melkein räjähtämällä silmille, ja lasin pohjalle jäi ehkä
korkeintaan 1/4 alkuperäisestä vesimäärästä - sormetkin paloi.
Mika Pirhonen
>>>suoraan pesukoneesta nostettuun lasiin kylmää kaljaa, ja hetken kuluttua
>>>putosi pohja pois.
>>
>>Näitä on joskus tapahtunut. Esimerkiksi kun on hieman kilistetty
>>tuoppeja, niin toinen on pirstaloitunut voimalla pieniksi murusiksi
>
> Noita kuulemma särkyy aina silloin tällöin kun asiakkaat ovat
> "soittaneet" laseilla. Jos se huomataan niin asiakas kaiketi
> joutuu maksamaan lasin.
Minä olen kuullut että räjähtäisivät joskus jo pesukoneessa. Tosin tämä
liittyi parikymmentä vuotta vanhaan tarinaan, jonka setäni kertoi
Euroopan kiertomatkalla opettaessaan tuota lasien soittamista. Ruotsissa
maantieruokalassa sitten viritettiin laseja niin, että ne soivat jo
pienestä kosketuksesta. :)
Lasit saattoivat silloin olla kertaluokkaa helpompia särkymään. Mutta
yhtä kaikki, setä kertoi myös, että jos tarjoilija huomaa, voi tulla
lasku. "...Koska tuollaiset lasit hajoavat pesukoneessa."
> Muistuupa mieleeni kun faija esitteli joskus 60-luvulla "särkymätöntä"
> Duralex-lasia pudottaen sen lattialle. Mutta kas kummaa. Lasi särkyi
> pieniksi palasiksi. Sitten faija alkoi tutkia asiaa ja päätyi siihen,
> että lasi hajoaa jos se putoaa täysin kyljelleen niin, että lasin reuna
> ottaa ensin kiinni lattiaan. :-)
Minun isäni kertoi ostaneensa joskus nuorena miehenä, ilmeisesti siis
juurikin suunnilleen 60-luvulla, "rikkoutumattomia" juomalaseja ja
vieneensä ne kotiin äidille ja sisaruksille näytettäviksi. Oli kokeillut
jossain muualla pudotella sellaista suunnilleen metrin korkeudelta
betonilattialle ja nätisti oli kestänyt. Kotona sitten huomasi, että
lasihan on vähän pölyinen ja oli huuhtaissut sitä kuuman veden alla.
Sitten pudotti lasin lattialle ja se (siis lasi, pilk.nuss.huom.)
paukahti tuhansiksi sirpaleiksi. Isä päätyi sitten siihen, että kuuma
vesihän lasista sen jännityksen poisti.
Mutta nyt tuo Duralex-nimi sai minut ymmälleni. Ovatko kyseessä siis
aivan tavalliset vuosikymmeniä vanhat juomalasit, jollaisia minunkin
äidilläni kotikotona vielä kaapissa on...?! Jos näin on, niin jopas
karisi mystisyyden verho niiltä isän lapsuuden ihmelaseilta.
Mika.
Matti Kaki
says...
>> Muistuupa mieleeni kun faija esitteli joskus 60-luvulla "särkymätöntä"
>> Duralex-lasia pudottaen sen lattialle. Mutta kas kummaa. Lasi särkyi
>> pieniksi palasiksi. Sitten faija alkoi tutkia asiaa ja päätyi siihen,
>> että lasi hajoaa jos se putoaa täysin kyljelleen niin, että lasin reuna
>> ottaa ensin kiinni lattiaan. :-)
>
>Minun isäni kertoi ostaneensa joskus nuorena miehenä, ilmeisesti siis
>juurikin suunnilleen 60-luvulla, "rikkoutumattomia" juomalaseja ja
>vieneensä ne kotiin äidille ja sisaruksille näytettäviksi. Oli kokeillut
>jossain muualla pudotella sellaista suunnilleen metrin korkeudelta
>betonilattialle ja nätisti oli kestänyt. Kotona sitten huomasi, että
>lasihan on vähän pölyinen ja oli huuhtaissut sitä kuuman veden alla.
>
>Sitten pudotti lasin lattialle ja se (siis lasi, pilk.nuss.huom.)
>paukahti tuhansiksi sirpaleiksi. Isä päätyi sitten siihen, että kuuma
>vesihän lasista sen jännityksen poisti.
>
>Mutta nyt tuo Duralex-nimi sai minut ymmälleni. Ovatko kyseessä siis
>aivan tavalliset vuosikymmeniä vanhat juomalasit, jollaisia minunkin
>äidilläni kotikotona vielä kaapissa on...?! Jos näin on, niin jopas
>karisi mystisyyden verho niiltä isän lapsuuden ihmelaseilta.
Se oli lasin valmistajan nimi. Ranskalainen Duralex. Lasi oli
sellasinen varsin paksusta lasista tehty ja pohjan sekä reunan
kulmat melko pyöreät.
Sellaista elämä on. Aina välillä kolhii. Silloin 60-luvulla oli
ehkä jossain esittelyssä noita laseja koska faija oli sen jossain
nähnyt ja kertoi siitä sitten kotona. Oli joskus 1967 tai 1968
DURALEX® GLASSWARE - fully tempered break-resistant glassware is
five times stronger then non-tempered glassware. Tempered to resist
impact and thermal shock Duralex glassware is break-resistant,
dishwasher safe, microwave safe.
http://www.hoodes.com/Photos/Glasses/
http://www.hoodes.com/Photos/Glasses/pruno.html
Matti Kaki
says...
>
>
>On Sun, 19 Jun 2005 11:27:51 +0300, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>>Otin muutaman kuvan muksia ja postasin tämän myös fysiikkaryhmään
>>jos siellä joku osaisi selittää ilmiötä. Itse ajattelin sellaista
>>mahdollisuutta, että vesi kuumenisi kapeassa kohdassa jollain
>>erilaisella tavalla kuin muualla aiheuttaen jännityksiä.
>>
>>Lasia on pesty astianpesukoneessa 55 asteen lämpötilassa eikä se
>>ole milloinkaan saanut mitään kolhuja tai pudonnut. Tiskikone
>>on kytketty kuumaan veteen. Lasilla ei ole koskaan "soitettu".
>
>Täysin normaalia että asiat / lasit hajoavat lämpövaihteluista. Jos
>eivät ole niitä suunniteltu kestämään. Kannattaa valita sellaiset
>astiat jotka kestävät käytössä. Jos on vähän enemmänkin designiä niin
>ottavat ja räjähtävät varsin helposti. Nimimerkillä lukemattomia
>laseja tullut rikottua.
>
>Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin jossa on massiivinen
>pohja kraanan alla ja kaadoin teeveden siihen. Yllätys että hajosi.
Jos se lasissa oleva kraana on metallia ja viety lasin läpi niin
varmaan on mahdollista, että yhtymäkohtaan syntyy helposti myös
erilaisten lämpölaajenemisten aiheuttamia jännityksiä. Jos se
hana on lasia niin varmaan se sitten on jäähdyttänyt kohtaa liikaa.
>Onhan kokonaisia lasipöytiä räjähtänyt kuolemaan johtavin seurauksin
>moisilla jutuilla. Pitäisi olla siis itsestään selvyys eikä mitään
>jeesusteltavaa.
Olisiko antaa linkkiä tuollaiseen lasipöydän hajoamiseen? Siis
johonkin muuhun kuin, että joku on heittänyt lasipöydällä kaveria.
Kaj Hallgren
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:da0hoa$9pr$3...@phys-news1.kolumbus.fi...
> In article <QAPwe.527$Ag7...@reader1.news.jippii.net>,
nyyssit...@9ox.net
> says...
> >
> >
> >On Sun, 19 Jun 2005 11:27:51 +0300, Matti Kaki
> ><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> >
> >>Otin muutaman kuvan muksia ja postasin tämän myös fysiikkaryhmään
> >>jos siellä joku osaisi selittää ilmiötä. Itse ajattelin sellaista
> >>mahdollisuutta, että vesi kuumenisi kapeassa kohdassa jollain
> >>erilaisella tavalla kuin muualla aiheuttaen jännityksiä.
> >>
> >>Lasia on pesty astianpesukoneessa 55 asteen lämpötilassa eikä se
> >>ole milloinkaan saanut mitään kolhuja tai pudonnut. Tiskikone
> >>on kytketty kuumaan veteen. Lasilla ei ole koskaan "soitettu".
> >
> >Täysin normaalia että asiat / lasit hajoavat lämpövaihteluista. Jos
> >eivät ole niitä suunniteltu kestämään. Kannattaa valita sellaiset
> >astiat jotka kestävät käytössä. Jos on vähän enemmänkin designiä niin
> >ottavat ja räjähtävät varsin helposti. Nimimerkillä lukemattomia
> >laseja tullut rikottua.
> >
> >Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin jossa on massiivinen
> >pohja kraanan alla ja kaadoin teeveden siihen. Yllätys että hajosi.
>
> Jos se lasissa oleva kraana on metallia ja viety lasin läpi niin
> varmaan on mahdollista, että yhtymäkohtaan syntyy helposti myös
> erilaisten lämpölaajenemisten aiheuttamia jännityksiä. Jos se
> hana on lasia niin varmaan se sitten on jäähdyttänyt kohtaa liikaa.
tuossa lainatussa osassa ei mainita kyllä yhtään mitään siitä että lasissa
olis ollut kraana, vaan että olutlasi on huuhdeltu kraanan (hanan) alla.
t. Kaide
Raimo Suonio
> Onhan kokonaisia lasipöytiä räjähtänyt kuolemaan johtavin
> seurauksin moisilla jutuilla. Pitäisi olla siis itsestään selvyys
> eikä mitään jeesusteltavaa.
Meillä kotona aikoinaan räjähti täysin itsekseen Iittalan taidelasi,
joka oli ollut kaapin päällä jo iät ja ajat. Faija kertoi siitä
Hyvinkään Sanomiin ja ne tekivät pienen jutun lehteen.
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Ville Nummela
> Meillä kotona aikoinaan räjähti täysin itsekseen Iittalan taidelasi,
> joka oli ollut kaapin päällä jo iät ja ajat. Faija kertoi siitä
> Hyvinkään Sanomiin ja ne tekivät pienen jutun lehteen.
Meillä taas halkesi Iittalan lasinen kynttiläalusta kahtia. Iittalalla
epäilivät jonkinlaista valmistusvikaa ja pyysivät palauttamaan sen
tutkittavaksi; saimme uuden ehjän tilalle.
--
| vi...@hameenlinna.cx home: +358-50-3265194
| IRC naturae alienum est! Periculosum est! Delendum est!
Matti Kaki
says...
>
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
>news:da0hoa$9pr$3...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> In article <QAPwe.527$Ag7...@reader1.news.jippii.net>,
>nyyssit...@9ox.net
>> says...
>> >Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin jossa on massiivinen
>> >pohja kraanan alla ja kaadoin teeveden siihen. Yllätys että hajosi.
>>
>> Jos se lasissa oleva kraana on metallia ja viety lasin läpi niin
>> varmaan on mahdollista, että yhtymäkohtaan syntyy helposti myös
>> erilaisten lämpölaajenemisten aiheuttamia jännityksiä. Jos se
>> hana on lasia niin varmaan se sitten on jäähdyttänyt kohtaa liikaa.
>
>tuossa lainatussa osassa ei mainita kyllä yhtään mitään siitä että lasissa
>olis ollut kraana, vaan että olutlasi on huuhdeltu kraanan (hanan) alla.
En minä ainakaan niin ymmärtänyt. Siinähän sanottiin näin:
"Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin jossa on massiivinen
pohja kraanan alla" eli on lasi jossa on hana ja sen alapuolella
paksu pohja. Mutta tuo sinun tulkintasi kyllä tuo lauseen järkevämpään
valoon. Sitä se pilkkujen puuttuminen tuottaa. Ei sen puoleen, että
olisin itsekään mikään pilkkutietäjä (viilaaja vaan) mutta jos oli
tarkoitus sanoa niin, pitäisi tuossa olla pilkut seuraavasti:
"Huuhtaisin 15 senttiä korkean, ohutlasisen lasin, jossa on massiivinen
pohja, kraanan alla." Silloin lause tarkoittaa: "Huuhtaisin 15 senttiä
korkean, ohutlasisen lasin kraanan alla. Lasissa oli massiivinen pohja."
J Ketutsalo
>>>Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin jossa on massiivinen
>>>pohja kraanan alla ja kaadoin teeveden siihen. Yllätys että hajosi.
>>
>> Jos se lasissa oleva kraana on metallia ja viety lasin läpi niin
>> varmaan on mahdollista, että yhtymäkohtaan syntyy helposti myös
>> erilaisten lämpölaajenemisten aiheuttamia jännityksiä. Jos se
>> hana on lasia niin varmaan se sitten on jäähdyttänyt kohtaa liikaa.
>
> tuossa lainatussa osassa ei mainita kyllä yhtään mitään siitä että lasissa
> olis ollut kraana, vaan että olutlasi on huuhdeltu kraanan (hanan) alla.
Riippuu siitä, yrittikö alkuperäinen kirjoittaja kirjoittaa
"Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin, jossa on massiivinen
pohja kraanan alla, ja kaadoin teeveden siihen."
vai
"Huuhtaisin 15 senttiä korkean ohutlasisen lasin, jossa on massiivinen
pohja, kraanan alla ja kaadoin teeveden siihen."
Edellinen versio voitaneen selittää muutenkin, mutta kyllä siitä lähinnä
tulee mieleen, että lasissa on kraana.
J.
Matti Kaki
raimo....@nic.fi says...
>
>
>Itse Tonzah virkkoi, noin nimesi:
>
>> Onhan kokonaisia lasipöytiä räjähtänyt kuolemaan johtavin
>> seurauksin moisilla jutuilla. Pitäisi olla siis itsestään selvyys
>> eikä mitään jeesusteltavaa.
>
>Meillä kotona aikoinaan räjähti täysin itsekseen Iittalan taidelasi,
>joka oli ollut kaapin päällä jo iät ja ajat. Faija kertoi siitä
>Hyvinkään Sanomiin ja ne tekivät pienen jutun lehteen.
Saitteko Iittalalta uuden? Heillä lienee jonkinlainen takuu.
Ainakin olisivat varmaan mielenkiinnolla tutkineet lasin.
Olisiko siihen päässyt paistamaan auringonvalo jonkin linssin
kautta? Silloin lasi olisi voinut kuumentua liikaa. Tästä
Iittala varoittaakin sivuillaan. Liekö tuo artikkeli ollut
kimmokkeena varoitukseen?
"Polttolinssi-ilmiö?
Polttolinssi-ilmiö saattaa aiheuttaa lasiesineen lähellä oleviin
esineisiin ja pintoihin vaurioita. Välttääksesi tämän, älä jätä
linssimuotoista vedellä täytettyä maljakkoa tai paksua lasiesinettä
suoraan auringonvaloon."
Ilkka Karaila
> In article <Xns9685917432BE8...@192.89.123.233>,
> raimo....@nic.fi says...
>
>>
>>Itse Tonzah virkkoi, noin nimesi:
>>
>>
>>>Onhan kokonaisia lasipöytiä räjähtänyt kuolemaan johtavin
>>>seurauksin moisilla jutuilla. Pitäisi olla siis itsestään selvyys
>>>eikä mitään jeesusteltavaa.
>>
>>Meillä kotona aikoinaan räjähti täysin itsekseen Iittalan taidelasi,
>>joka oli ollut kaapin päällä jo iät ja ajat. Faija kertoi siitä
>>Hyvinkään Sanomiin ja ne tekivät pienen jutun lehteen.
>
>
> Saitteko Iittalalta uuden? Heillä lienee jonkinlainen takuu.
> Ainakin olisivat varmaan mielenkiinnolla tutkineet lasin.
> Olisiko siihen päässyt paistamaan auringonvalo jonkin linssin
> kautta? Silloin lasi olisi voinut kuumentua liikaa. Tästä
> Iittala varoittaakin sivuillaan. Liekö tuo artikkeli ollut
> kimmokkeena varoitukseen?
>
> http://tinyurl.com/bdw6m
>
> "Polttolinssi-ilmiö?
>
> Polttolinssi-ilmiö saattaa aiheuttaa lasiesineen lähellä oleviin
> esineisiin ja pintoihin vaurioita. Välttääksesi tämän, älä jätä
> linssimuotoista vedellä täytettyä maljakkoa tai paksua lasiesinettä
> suoraan auringonvaloon."
>
Lasin valmistuksen Akilleen kantapää on jälkijäähdytyksen nopeus. Liian
nopea jäähdytys jättää lasiin jännityksiä, joiden laukeaminen ilmenee
yllä kuvatuilla tavoilla (äkillinen räjähtävän luonteinen
sirpaloituminen ilman havaittavaa ulkoista syytä).
-- IK
Raimo Suonio
> Saitteko Iittalalta uuden? Heillä lienee jonkinlainen takuu.
Tuskinpa faija edes otti sinne yhteyttä.
> Olisiko siihen päässyt paistamaan auringonvalo jonkin linssin
> kautta? Silloin lasi olisi voinut kuumentua liikaa. Tästä
> Iittala varoittaakin sivuillaan. Liekö tuo artikkeli ollut
> kimmokkeena varoitukseen?
Ei. Se oli ikkunaseinän nurkassa olevan korkeahkon kaapin päällä,
ikkunan yläreunaa hieman korkeammalla. Siihen ei koskaan edes aurinko
voinut paistaa. Ja se pamahti siellä kaapin päällä pieniksi siruiksi
kun kukaan ei ollut edes huoneessa.
Jani Miettinen
> "Polttolinssi-ilmiö?
>
> Polttolinssi-ilmiö saattaa aiheuttaa lasiesineen lähellä
> oleviin esineisiin ja pintoihin vaurioita. Välttääksesi
> tämän, älä jätä linssimuotoista vedellä täytettyä maljakkoa
> tai paksua lasiesinettä suoraan auringonvaloon."
Näin tässä taannoin tapauksen, jossa aurinkoisena päivänä pöydälle
oli jäänyt meikkauspeili. Illalla sohvassa oli kauniisti kaartuva
tumma polttojälki.
[follarit arvottu .kuluttajaan]
--
Sinä olet
Pentti Lajunen
Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
> Muistuupa mieleeni kun faija esitteli joskus 60-luvulla "särkymätöntä"
> Duralex-lasia pudottaen sen lattialle. Mutta kas kummaa. Lasi särkyi
> pieniksi palasiksi.
Oliko sekin neitsytmatkallaan?
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Mika Pirhonen
>>Mutta nyt tuo Duralex-nimi sai minut ymmälleni. Ovatko kyseessä siis
>>aivan tavalliset vuosikymmeniä vanhat juomalasit, jollaisia minunkin
>>äidilläni kotikotona vielä kaapissa on...?! Jos näin on, niin jopas
>>karisi mystisyyden verho niiltä isän lapsuuden ihmelaseilta.
>
> Se oli lasin valmistajan nimi. Ranskalainen Duralex. Lasi oli
> sellasinen varsin paksusta lasista tehty ja pohjan sekä reunan
> kulmat melko pyöreät.
Juh juh, tuttuja laseja ovat. Ja pian tuon postauksen jälkeen laseista
isälle mainitsin ja hänpä itse sanoi rikkoutumattomien olleen
Duralexeja. Joten sepä siitä.
Niitä löytyy kotikodin kaapeista yhä vieläkin. Tosin nämä ovat sellaisia
kulmikkaita. Mutta ikivanhoja ja paksuseinäisiä. Eli ilmiselvästi
rikkoutumattomia.
Mika.
Harri Nykanen
Ivät rikkoontumattomia, mutta kestäviä.
ja paksulasisuus johtuu valmistustavasta, Duralexit on puristelasia.
--
Harri
Mikael Willberg
Tonzah <nyyssit...@9ox.net> wrote:
>On Mon, 20 Jun 2005 09:53:47 +0300, Juuso <rosk...@jippii.fi> wrote:
>
>>Ohhoh... voiko lusikan sitten panna mikroon? Teräslusikan? Eikös se ole
>>vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
>>kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa kokeillut.
>
>Parempi, ota CD-levy ja laita 5 sekuntia... Kaunista katsottavaa.
>Pidemmässä ajassa muovi alkaa haisemaan pahasti joten varaudu
>tuulettamaan jos jatkat pidemmälle.
Jos ei itse halua kokeilla niin lusikat, CD-levyt ja ylikiehuvat vedet
on valmiiksi testattu esimerkiksi seuraavassa sarjassa:
Myth Busters Season 1 Episode 4 / Microwave Madness
http://www.mythbustersfanclub.com/html/penny_drop.html
Virallinen kotisivun kaltainen hirvitys löytyy täältä:
http://dsc.discovery.com/fansites/mythbusters/mythbusters.html
Mig
--
**** Mikael Willberg ***** "Oh dear", says God, "I hadn't thought of that" **
* * and promptly vanishes in a puff of logic. *
* Tampere * (Douglas Adams) *
******** Finland ************************************************************
Perttuli Pikkarainen
"Mikael Willberg" <m...@hyper.fi> kirjoitti
viestissä:430cb4d5$0$29372$9b53...@news.fv.fi...
> In article <1EPwe.530$Ag7...@reader1.news.jippii.net>,
> Tonzah <nyyssit...@9ox.net> wrote:
>>On Mon, 20 Jun 2005 09:53:47 +0300, Juuso <rosk...@jippii.fi> wrote:
>>
>>>Ohhoh... voiko lusikan sitten panna mikroon? Teräslusikan? Eikös se ole
>>>vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
>>>kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa kokeillut.
>>
>>Parempi, ota CD-levy ja laita 5 sekuntia... Kaunista katsottavaa.
>>Pidemmässä ajassa muovi alkaa haisemaan pahasti joten varaudu
>>tuulettamaan jos jatkat pidemmälle.
>
> Jos ei itse halua kokeilla niin lusikat, CD-levyt ja ylikiehuvat vedet
> on valmiiksi testattu esimerkiksi seuraavassa sarjassa:
>
> Myth Busters Season 1 Episode 4 / Microwave Madness
>
> http://www.mythbustersfanclub.com/html/penny_drop.html
>
> Virallinen kotisivun kaltainen hirvitys löytyy täältä:
>
> http://dsc.discovery.com/fansites/mythbusters/mythbusters.html
>
>
Saako metalliastioita panna mikroaaltouuniin?
(Kemia, fysiikka ja matematiikka)
Vanhojen mikroaaltouunien magnetronit voivat vioittua metallin aiheuttamasta
takaisinsäteilystä. Vuoden 1987 jälkeen valmistettujen mikroaaltouunien
magnetronit on kuitenkin suojattu niin, että metalliastioita voi käyttää.
Kahta asiaa pitää kuitenkin varoa. Uuniin ei saa laittaa kahta
metalliesinettä yhtä aikaa, koska jos ne koskettavat toisiaan, niiden
välille voi syntyä valokaari, joka aiheuttaa tulipalon riskin. Metalliesine
ei myöskään saa koskettaa uunin sisäseinää, koska se voi tällöin kuumeta ja
vahingoittua.
Esimerkiksi alumiinista tai teräksistä vuokaa voi siis käyttää, kunhan se ei
kosketa uunin sisäseinää. Ruoan lämmitysastiana se ei kuitenkaan ole aivan
ihanteellinen, koska mikroaallot eivät läpäise metallia. Ne pääsevät
vaikuttamaan vain päältä, ja siksi yli parin sentin paksuinen ruokakerros ei
lämpene tehokkaasti.
Jos lämmität vettä posliinimukissa, vesi voi pintajännityksensä takia jäädä
pinnasta kiehumatta ja kuohahtaa sitten äkisti sormille uunista otettaessa.
Hyvä niksi tämän estämiseksi on laittaa mukiin kuumennuksen ajaksi
metallilusikka. Mikroaaltoja heijastamalla ja veden pintaa rikkomalla se
auttaa lämmittämään veden tasaisesti.
Vastaaja
Kristiina Pesola
markkinointipäällikkö
Siemens
Matti Kaki
>
>
>In article <1EPwe.530$Ag7...@reader1.news.jippii.net>,
>Tonzah <nyyssit...@9ox.net> wrote:
>>On Mon, 20 Jun 2005 09:53:47 +0300, Juuso <rosk...@jippii.fi> wrote:
>>
>>>Ohhoh... voiko lusikan sitten panna mikroon? Teräslusikan? Eikös se ole
>>>vaarallisten ja kiellettytjen listalla, itse ainakin olen nähnyt
>>>kaunista salamointia mikron sisällä, kun joku on epähuomiossa kokeillut.
>>
>>Parempi, ota CD-levy ja laita 5 sekuntia... Kaunista katsottavaa.
>>Pidemmässä ajassa muovi alkaa haisemaan pahasti joten varaudu
>>tuulettamaan jos jatkat pidemmälle.
>
>Jos ei itse halua kokeilla niin lusikat, CD-levyt ja ylikiehuvat vedet
>on valmiiksi testattu esimerkiksi seuraavassa sarjassa:
>
>Myth Busters Season 1 Episode 4 / Microwave Madness
>
>http://www.mythbustersfanclub.com/html/penny_drop.html
Tuo pennyn pudottaminen Empire State Buildingista toi mieleeni
kuinka auton alkuaikoina kauhisteltiin auton nopeuksia. Silloin
sanottiin, että 30 km/h nopeudessa törmääminen perhoseenkin
tietäisi varmaa kuolemaa. :-)
Hannu Koskenvaara
> Tuo pennyn pudottaminen Empire State Buildingista toi mieleeni
> kuinka auton alkuaikoina kauhisteltiin auton nopeuksia. Silloin
> sanottiin, että 30 km/h nopeudessa törmääminen perhoseenkin
> tietäisi varmaa kuolemaa. :-)
Eivät tainneet paniikinlietsojat tuolloin huomata, että ratsastajat ovat
jo tuhasia vuosia edenneet huomattavasti kovempaa kuin ensimmäiset autot.
Hannu Koskenvaara
Matti Kaki
Samaa olen itsekin miettinyt. Varmaan auton vauhti on erilaista. :-)
Lassi Hippeläinen
<...>
> Jos lämmität vettä posliinimukissa, vesi voi pintajännityksensä takia
> jäädä pinnasta kiehumatta ja kuohahtaa sitten äkisti sormille uunista
> otettaessa. Hyvä niksi tämän estämiseksi on laittaa mukiin kuumennuksen
> ajaksi metallilusikka. Mikroaaltoja heijastamalla ja veden pintaa
> rikkomalla se auttaa lämmittämään veden tasaisesti.
>
> Vastaaja
> Kristiina Pesola
> markkinointipäällikkö
> Siemens
Eivätpä taida nuo markkinointipäälliköt tuntea fysiikkaa. Vai onko joku
joskus nähnyt vettä, joka kiehuu muualta, mutta ei pinnasta?
-- Lassi
Matti Kaki
Taitaa olla hieman epätarkasti ilmaistu. Ehkä siinä on tarkoitettu
sitä, että vesi ei pinnassa kiehu samalla tavalla kuin yleensä
kattilassa eli muodostaen kaasukuplia. Miten sinä tuon ilmaisisit?
Kalevi Kasvi
news:dekgcg$nvd$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
> In article <dekc40$ljt$2...@nyytiset.pp.htv.fi>,
> lahippel.a...@moon.invalid says...
>>
>>
>>Perttuli Pikkarainen lainasi:
>><...>
>>> Jos lämmität vettä posliinimukissa, vesi voi pintajännityksensä takia
>>> jäädä pinnasta kiehumatta ja kuohahtaa sitten äkisti sormille uunista
>>> otettaessa. Hyvä niksi tämän estämiseksi on laittaa mukiin kuumennuksen
>>> ajaksi metallilusikka. Mikroaaltoja heijastamalla ja veden pintaa
>>> rikkomalla se auttaa lämmittämään veden tasaisesti.
>>>
>>> Vastaaja
>>> Kristiina Pesola
>>> markkinointipäällikkö
>>> Siemens
>>
>>Eivätpä taida nuo markkinointipäälliköt tuntea fysiikkaa. Vai onko joku
>>joskus nähnyt vettä, joka kiehuu muualta, mutta ei pinnasta?
>
> Taitaa olla hieman epätarkasti ilmaistu. Ehkä siinä on tarkoitettu
> sitä, että vesi ei pinnassa kiehu samalla tavalla kuin yleensä
> kattilassa eli muodostaen kaasukuplia. Miten sinä tuon ilmaisisit?
Oikeasti tuossa tarkoitettiin sitä että vesi ei "kiehu" ollenkaan, vaikka
lämpötilansa puolesta pitäisi. Puhutaan siis jossain mielessä
ylikuumentuneesta vedestä. Kun astian ottaa pois mikrosta, tärähdys tai
liike käynnistää kiehumisen joka on niin raju että astia tyhjenee.
--
Kalevi Kasvi
Hannu Koskenvaara
> On Thu, 25 Aug 2005 11:05:19 +0300, Matti Kaki
> <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>
>>Tuo pennyn pudottaminen Empire State Buildingista toi mieleeni
>>kuinka auton alkuaikoina kauhisteltiin auton nopeuksia.
> 2800 m/s vauhdilla penni tulee tekemään melkoista damua.
Aivan varmasti, mutta rohkenen epäillä ettei Empire Satte Buildingista
pudotettu penni saavuta kuin ehkä yhden prosentin tuosta nopeudesta.
Silmään en sitä ottaisi, mutta muuten se tuskin tekisi pinetä mustelmaa
kummempaa tuhoa.
Hannu Koskenvaara
PLZI
"Hannu Koskenvaara" <hannunro...@netscape.net> wrote in message
news:dfjm4m$q9g$1...@epityr.hut.fi...
Edellisissä viesteissä viitatuissa mythbusters-jaksoissa mitattiin pennin
terminaalinopeus, joka taisi olla vähän rapia 100 km/t. Massa on kovin
pieni, ja vaurio ei ole kummoinenkaan.
- PLZI