Paristojen oudot hinnat

[TJT2]

Tokmannin mainoksessa "4 paketti kympillä", joten yksi paketti maksaa siis
2,5 euroa, ja kun paketissa on 10 paristoa, yksi paristo maksaa vain 25
senttiä. LR3-paristoja, jotka tunnetaan myös AAA-paristoina, ja monta
muutakin koodia noille näyttää olevan. Niitä ohuita pyöreitä, kaikki varmaan
tuntee. Mutta kun menin ostamaan CM:stä LR1-paristoa, melkein samanlainen
kuin tuo LR3 paitsi että on lyhyempi. Yksi ainoa LR1-paristo maksoi 3,39
euroa. Joku voisi luulla, että kun on lyhyempi, niin maksaa vähemmän... Toki
yksittäispakattuja, mutta ei kai pieni pala pahvia ja muovia voi yli kolmea
euroa maksaa?

Kun sitten kotona katsoin vuonna 2008 ostamaani pakkausta (minulla siis oli
yksi varastossa, piti ottaa käyttöön, joten kävin nyt vuonna 2015 ostamassa
taas yhden varastoon...) niin silloin paristo on maksanut 4,90 euroa! Sama
valmistaja, ja CM:stä ostettu, tosin eri paikkakunnalta. Paristojen hinnat
ovat siis tässä vuosien varrella tippuneet reippaasti, outoa, yleensähän
hinnat vain nousee.

Tokmannin AAA:t tosin eri valmistajan, mutta alkalinea nekin, ja lisäksi
ilmeisesti myös paksumpia AA-paristoja saa samaan hintaan, mainoksessa on
AAA:t kahteen kertaan tekstissä, toisessa siis aika selvä typo, ja lisäksi
kuvassa on molemmat paketit. Siis myös LR6-paristot maksaa vain 0,25 euroa
kappale, vaikka ovat pitempiä ja paksumpia kuin LR1.

Paitsi että olen näköjään ostanut vuonna 2012 neljän pariston paketin
halpismerkki Rainbowta, maksanut 2,5 euroa Prismassa, 62,5 senttia kappale
siis. Pienen pyöreän pötkylän hinta voi siis olla 25 - 490 senttiä/kpl, eikä
pötkylän tarkalla koolla näytä olevan selvää korrelaatiota hinnan kanssa.
Paljonkohan pariston valmistuskustannukset ovat? Ja tekeekö eri valmistajat
oikeasti omat paristonsa, vai onkohan jossain Kiinassa tai jossain tehdas,
joka lyö ihan samaa tavaraa erivärisiin kuoriin?

--
--TJT--
I know no greater pleasure, no deeper satisfaction than to speak the truth.

[JiiHoo]

TJT2 submitted this idea :

> Mutta kun menin ostamaan CM:stä LR1-paristoa, melkein samanlainen
> kuin tuo LR3 paitsi että on lyhyempi. Yksi ainoa LR1-paristo maksoi 3,39
> euroa. Joku voisi luulla, että kun on lyhyempi, niin maksaa vähemmän... Toki
> yksittäispakattuja, mutta ei kai pieni pala pahvia ja muovia voi yli kolmea
> euroa maksaa?

Älä osta paristoja tavarataloista, vaan mene vaikka deal extremeen ja
osta kerralla koko eliniäksesi paristot. Maksaa ehkä parikymppiä.

Itse olen tehnyt kyllä niin, että en osta laitteita joissa on
nappiparistot. Ellei ole ihan pakko. Kuten nyt tossa mun pyörän
mittarissa. Se kyllä kestää pari vuotta yhdellä paristolla, joten en
mene konkkaan, jos pari euroa siitä silloin tällöin joutuu maksamaan.

LR1 lienee sellainen patteri, joka keksittiin vain että kuluttajilla
olisi hankalaa. Mulla on yhdessä HP:n vanhassa tieteislaskimessa
sellaiset.
niin harvinainen, että en löytänyt deal extremestäkään kuin yhden
valmistajan.
http://www.dx.com/p/gp-910a-lr1-1-5v-alkaline-battery-w-case-golden-4-pcs-323764#.VmVP37_mjYE

4 patteria neljällä eurolla. On se sentään hiukan parempi tarjous kuin
yksi patteri neljällä eurolla.

--
Jiihoo, katsellessaan Emma Karia jossain ajankohtaisohjelmassa:
"Jumalauta, toi ämmä on seinähullu"

[JiiHoo]

TJT2 wrote on 7.12.2015 :
> Tokmannin AAA:t tosin eri valmistajan, mutta alkalinea nekin, ja lisäksi
> ilmeisesti myös paksumpia AA-paristoja saa samaan hintaan, mainoksessa on
> AAA:t kahteen kertaan tekstissä, toisessa siis aika selvä typo, ja lisäksi
> kuvassa on molemmat paketit. Siis myös LR6-paristot maksaa vain 0,25 euroa
> kappale, vaikka ovat pitempiä ja paksumpia kuin LR1.

Tähän vielä. Normi AA tai AAA paristoja tehdään varmaan miljardeittain
niin paljon kuin tehtaista vain ulos tulee.

LR1:stä tehdään pirun paljon vähemmän eikä siinä ole kilpailua, koska
turha tehdä patteria, jota ei kukaan osta. Se on erikoistuote ja siitä
pyydetään niin paljon kuin huvittaa.

--
Ääripersu

[Mikko Saukkoriipi]

On 07/12/15 08:36, TJT2 wrote:
> Tokmannin mainoksessa "4 paketti kympillä", joten yksi paketti maksaa
> siis 2,5 euroa, ja kun paketissa on 10 paristoa, yksi paristo maksaa
> vain 25 senttiä. LR3-paristoja, jotka tunnetaan myös AAA-paristoina, ja
> monta muutakin koodia noille näyttää olevan. Niitä ohuita pyöreitä,
> kaikki varmaan tuntee. Mutta kun menin ostamaan CM:stä LR1-paristoa,
> melkein samanlainen kuin tuo LR3 paitsi että on lyhyempi. Yksi ainoa
> LR1-paristo maksoi 3,39 euroa. Joku voisi luulla, että kun on lyhyempi,
> niin maksaa vähemmän... Toki yksittäispakattuja, mutta ei kai pieni pala
> pahvia ja muovia voi yli kolmea euroa maksaa?
>

Tästä ei ihan käynyt selväksi että ostitko sen LR1-pariston, mutta jos
ostit niin silloinhan se oli oikein hinnoiteltu, tai ehkä jopa
alihintainen jos olisit saattanut maksaa sen 4,90 € hinnankin siitä. Et
ainakaan maininnut että olisi mennyt kilpailijalta etsimään halvempaa
paristoa.

Hinnaksi kuuluu asettaa aina se joka tuottaa suurimman rahamäärän
kauppiaan tilille. Tämän hinnan päättäminen vaatii suuren määrän tietoa
ja kokemusta mitä tavallisella asiakkaalle yleensä ei ole käytettävissä.

[Otto J. Makela]

JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:

> Älä osta paristoja tavarataloista, vaan mene vaikka deal extremeen ja
> osta kerralla koko eliniäksesi paristot. Maksaa ehkä parikymppiä.

DX/eBay/AliBaba-paristoissa tosin tyypillisesti ei ole mitään tietoa
parasta ennen -päivistä: usein ne ovat jotain jämäerää mutta niiden
käyttökelpoisuus/hintasuhde on silti jotain aivan muuta kuin täällä.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[JiiHoo]

Otto J. Makela was thinking very hard :

> JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:
>
>> Älä osta paristoja tavarataloista, vaan mene vaikka deal extremeen ja
>> osta kerralla koko eliniäksesi paristot. Maksaa ehkä parikymppiä.
>
> DX/eBay/AliBaba-paristoissa tosin tyypillisesti ei ole mitään tietoa
> parasta ennen -päivistä: usein ne ovat jotain jämäerää mutta niiden
> käyttökelpoisuus/hintasuhde on silti jotain aivan muuta kuin täällä.

Jep. Mutta kun suhde on huonoimmillaankin jotain tuollaista että neljä
patteria yhden hinnalla, niin eiköhän kokonaiskesto ole parempi kuin
Suomipatterilla. Välillä sieltä kyllä tulee kuulemma ihan aitoa kamaa,
mikä on kiva yllätys jos on valmistautunut johonkin jäljennökseen.

Voihan sitä ostaa sitten ulkomaisesta verkkokaupastakin. Amazon.co.uk
myy näköjään viiden pakettia LR1 paristoa 2,20 punnalla. Tuollaiset
kolme euroa.
http://www.amazon.co.uk/Eunicell-blister-batteries-Equivalent-MN9100/dp/B005MFJGNA/ref=sr_1_3?ie=UTF8&qid=1449490918&sr=8-3&keywords=lr1+battery


Siinä vaan on helposti postikulut suuremmat kuin paristojen hinta.
Siinä sitten kannattaa ostaa isompi satsi ja jos sopivasti käy, niin
saattaa saada ilmaisen toimituksenkin.

--
Johtaja Pekka Siitoin:
"Mutta kaikesta huolimatta. Olen kivenkovaan
rasisti, sadisti ja fasisti. Siitä minä nautin. Sääli on sairautta."

[Asko]

On 7.12.2015 11:28, JiiHoo wrote:
> Älä osta paristoja tavarataloista, vaan mene vaikka deal extremeen ja
> osta kerralla koko eliniäksesi paristot. Maksaa ehkä parikymppiä.

Joo ja sitten kun 5 vuoden päästä laitat ne jo vanhentuneet
halpispatterit johonkin laitteeseen ja siitä seuraavan 3 vuoden päästät
otat ne ulos, toteat paristojen vuotaneen ja pilanneen kalliin
laitteesi. Itse en osta Duraceleja, enkä mitään Pirkkaa tai Rainbowta.

Vartaa, Energizeriä, tai muuta laatumerkkiä sen olla pitää!

> Itse olen tehnyt kyllä niin, että en osta laitteita joissa on
> nappiparistot. Ellei ole ihan pakko.

Joku vaikka auton keskuslukituksen kaukosäädin olisi vähän turhan iso
möhkäle, jos sinne pitäis laittaa AAA-paristoja sen verran että saadaan
vähintään 3 V (tai 12 V) käyttöjännite. Joten nappiparistoja on turha
yrittää vältellä.

Sen sijaan minä yritän vältellä AAA-paristoja. Monesti samantyyppisen
laitteen saa myös AA-paristoilla varustettuna, joissa taitaa olla
tuplaten parempi kapasiteetti. Juuri männä viikolla ostin uuden
otsalampun ja siinä kiinnitin huomiota tuohon paristotyyppiin. Okei,
AA-paristot vaativat erillisen paristokotelon takaraivolle, mutta ei se
minua haittaa. Pääasia, ettei tarvi puolen tunnin välein niitä paristoja
vaihdella.

-Asko

[JiiHoo]

It happens that Asko formulated :

> On 7.12.2015 11:28, JiiHoo wrote:
>> Älä osta paristoja tavarataloista, vaan mene vaikka deal extremeen ja
>> osta kerralla koko eliniäksesi paristot. Maksaa ehkä parikymppiä.
>
> Joo ja sitten kun 5 vuoden päästä laitat ne jo vanhentuneet halpispatterit
> johonkin laitteeseen ja siitä seuraavan 3 vuoden päästät otat ne ulos, toteat
> paristojen vuotaneen ja pilanneen kalliin laitteesi. Itse en osta Duraceleja,
> enkä mitään Pirkkaa tai Rainbowta.
>
> Vartaa, Energizeriä, tai muuta laatumerkkiä sen olla pitää!

Minä ainakin olen todennut, että laatumerkin laatuhinta on ihan liikaa.

>> Itse olen tehnyt kyllä niin, että en osta laitteita joissa on
>> nappiparistot. Ellei ole ihan pakko.
>
> Joku vaikka auton keskuslukituksen kaukosäädin olisi vähän turhan iso
> möhkäle, jos sinne pitäis laittaa AAA-paristoja sen verran että saadaan
> vähintään 3 V (tai 12 V) käyttöjännite. Joten nappiparistoja on turha yrittää
> vältellä.
>
> Sen sijaan minä yritän vältellä AAA-paristoja. Monesti samantyyppisen
> laitteen saa myös AA-paristoilla varustettuna, joissa taitaa olla tuplaten
> parempi kapasiteetti. Juuri männä viikolla ostin uuden otsalampun ja siinä
> kiinnitin huomiota tuohon paristotyyppiin. Okei, AA-paristot vaativat
> erillisen paristokotelon takaraivolle, mutta ei se minua haittaa. Pääasia,
> ettei tarvi puolen tunnin välein niitä paristoja vaihdella.

Mulla on kaikki AA ja AAA paristot nykyään akkuja. Niissä satsaan
laatuun, koska Eneloopit pitävät varauksensa eivätkä pahemmin ole
hajoilleet.

Tosin kyllä joku kaukosäädin olisi ehkä sittenkin fiksuinta vain
täyttää normaaleilla paristoilla. Kestänee vähintään pari vuotta
ahkeraakin käyttöä.

--
On erittäin järkevää olla varuillaan mamun lähistöllä. Mieluummin olen
rasisti kuin ilman lompakkoani.

[Reijo Korhonen]

On Mon, 07 Dec 2015 08:36:34 +0200, TJT2 wrote:

> Tokmannin mainoksessa "4 paketti kympillä", joten yksi paketti maksaa
> siis 2,5 euroa, ja kun paketissa on 10 paristoa, yksi paristo maksaa
> vain 25 senttiä. LR3-paristoja, jotka tunnetaan myös AAA-paristoina, ja
> monta muutakin koodia noille näyttää olevan. Niitä ohuita pyöreitä,
> kaikki varmaan tuntee. Mutta kun menin ostamaan CM:stä LR1-paristoa,
> melkein samanlainen kuin tuo LR3 paitsi että on lyhyempi. Yksi ainoa
> LR1-paristo maksoi 3,39 euroa. Joku voisi luulla, että kun on lyhyempi,
> niin maksaa vähemmän... Toki yksittäispakattuja, mutta ei kai pieni pala
> pahvia ja muovia voi yli kolmea euroa maksaa?

"Tukusta" pakkaamatttomana irtomyyntinä saat aina halvimmalla. Itse ostin
kameralle akku jokunen vuosi sitten ja yksittäispakattuna maksoi
muistaakeseni nelisemkymmentä autoa. Oli tiukassa isossa muovissa,
sellaisessa, jonka saa vain vaivalla saksilla aukaistua. Mutta
alkuperäistuote eikä mikääm "korvaava".

No, netistä löysin tarjouksen, jossa ulkomailta tosin, EU-alueelta, sai
10 kappaletta hintaan 80 euroa. No laskin että pääsen voitolle ja saan
muutaman vara-akunkin, kun otan itelle 3 ja myyn ne 7 ylimääräistä. Näin
tein. Nuo muuten tulivat minulla pahvilaatikossa joka oli 50x30 cm
kokoinen ja siellä pohjalla paperia ja pienissam pariston kokoisissa
muuovipusseissta tosiaan 10 kappaletta akkuja, ihan samoja
alkuperäiskkuja.

Myin nuo 7 halvalla nettihuutokaupassa ja olihan siinä hommaa kiikutella
niitä postiin, joten harrastuksesta kävi, mutta tuolla tavoin nuo kolme
akkua eivät minulle mitään maksaneet, mutta ei tullut voittoakaan, joka
verottajalle tiedoksi ;-)

Juu, nuo harvinaisemmat paristot taitavcat maksaa enemmän siksi, että
ovat harvinaisempia. Ainakin AA ja AAA -akut maksavat saman verran, vaikka
AA-akuissa on paljon enemmän kapasiteettia elikkä ainetta kuin AAA-
akuissa. Nappiparistot vasta kalliita taitavat ollakin, jos lskee
paljonko niistä sähköä saa. Mutta niitä on vaikka minkä kokoisia.

Tunnetustihan rautakaupassa kaikki on julmetun kallista ja syy on se,
että siellä on niin monenlaisia tarvikkeita myynnissä. Halvemmalla saat
aina, jos marketista löydät, mutta kun niistä ei harvinaisempia tuotteita
saa, mutta rautakaupasta löytyy. Vasta ostin julmetun kalliita
tiskialtaan tulppia. Juu, löytyi oikean kokoisia, mutta marketissa olisi
varmaan ollut halvemmalla. Jos olisi ollut.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Mon, 07 Dec 2015 19:39:15 +0200, JiiHoo wrote:


> Mulla on kaikki AA ja AAA paristot nykyään akkuja. Niissä satsaan
> laatuun, koska Eneloopit pitävät varauksensa eivätkä pahemmin ole
> hajoilleet.

Ääni tälle. Tosin minulla on Varta-akut ja laturit käytössä. Varta on
siitä hyvä merkki, että kun sen lataa täyteen, se käyttämättömänä
säilyttää latauksen. Muissa merkeissä täysi akku alkaa varsin pian
tyhjentyä itsekseen.

Ei tarvitse minkään laitteen kanssa sähkönkulutuksen kansssa pihistellä.
Ei tulisi nmieleenkään laittaa pyöränlamppua vilkulle muita ärsyttämään
ja häikäisemään ja voi polttaa lamppua aina kun on vähänkin hämärää. Ja
jos valo hiipuu, niin lataaminen ei kauan kestä.

Akkuihin luvataan jotain sata latausta, mutta kirjanpitomi mukaan ne
eivät käytössä kuitenkaan kestä 3 vuotta kauampaa ja tuskin minä mitään
satsia siinä ajassa olen sataa kertaa ladannut. Kolmen vuoden jälkeen
eivät tahdo pitää varausta kauankaan tai pikemminkin eivät ota varausta
paljionkaan vastaan ja joutuvat kiertoon. Mutta akkuja käyttäern
kuitenkin kierrätykseen tulee paljon vähemmän jätettä kuin paristoja
käyttämällä.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Heikki Heinonen]

On Mon, 07 Dec 2015 19:39:15 +0200, JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:

>
>Mulla on kaikki AA ja AAA paristot nykyään akkuja. Niissä satsaan
>laatuun, koska Eneloopit pitävät varauksensa eivätkä pahemmin ole
>hajoilleet.
>
>Tosin kyllä joku kaukosäädin olisi ehkä sittenkin fiksuinta vain
>täyttää normaaleilla paristoilla. Kestänee vähintään pari vuotta
>ahkeraakin käyttöä.

Minä olenkin lopettanut tuon akkupelleilyn jo aikoja sitten. Kestoikä ja kapasiteetti on aina ollut jotain
ihan muuta kuin mitä on luvattu. Kauheasti vaivaa eikä sen halvempaa kun isona satsina ostetut paristot.
Joitakin akkuja on vielä käytössä sellaisissa laitteissa jotka ei kuluta paljoa virtaa kuten kaukosäätimet.

[JiiHoo]

Reijo Korhonen submitted this idea :

> On Mon, 07 Dec 2015 19:39:15 +0200, JiiHoo wrote:
>
>
>> Mulla on kaikki AA ja AAA paristot nykyään akkuja. Niissä satsaan
>> laatuun, koska Eneloopit pitävät varauksensa eivätkä pahemmin ole
>> hajoilleet.
>
> Ääni tälle. Tosin minulla on Varta-akut ja laturit käytössä. Varta on
> siitä hyvä merkki, että kun sen lataa täyteen, se käyttämättömänä
> säilyttää latauksen. Muissa merkeissä täysi akku alkaa varsin pian
> tyhjentyä itsekseen.

Ensin puhut laadusta ja sitten mainitset Vartan...
Eneloop oli ensimmäinen varauksen pitävä AA-akku ja siitähän on tullut
useampi uudistunut malli, mutta nimi on säilynyt samana.

>
> Akkuihin luvataan jotain sata latausta, mutta kirjanpitomi mukaan ne
> eivät käytössä kuitenkaan kestä 3 vuotta kauampaa ja tuskin minä mitään
> satsia siinä ajassa olen sataa kertaa ladannut.

Eneloopille luvataan 2100 latauskertaa eli vähintään riittävästi. Vielä
ei ole yksikään akku mulla hajonnut tai merkittävästi heikentynyt.
Tosin nyt viimeaikoina käyttö on ollut satunnaista. Toisaalta
satunnainen käyttö se onkin, mikä akut tuntuu hajottavan. Kyllä ne sen
kestää, jos ovat aina käytössä.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/14064/qmjc/Panasonic-Eneloop-AA-1900-mAh-akkuparisto-8kpl

Näköjään Panasonic on ostanut firman itselleen, ennenhän se oli Sanyo.

--
Olen natsi ja rasisti. Ylpeä sellainen

[JiiHoo]

Heikki Heinonen pretended :

Sanoinko jo Eneloop?
Toki paljon virtaa vievissä laitteissa ei kyllä kannata muuta kuin
akkuja käyttää. Mutta kaukosäätimissä, kelloissa ja vastaavissa, missä
paristokin kestää pari vuotta, niin akku ei kyllä välttämättä koskaan
maksa itseään takaisin.

8 kpl enelooppeja on siis 31 euroa. Jos nyt kuvitellaan, että saisi
yhden akun ostettua samaan hintaan eli pyöristetään neljään euroon.
20 kappaleen paristopakkaus 8 euroa.

Onkohan kumpikaan enää toimintakunnossa kymmenen vuoden jälkeen?
Sanoisin että kun ostaa pariston kun tarvitsee, niin todennäköisesti
kauko-ohjainkin toimii. Nekään ei kestä kymmentä vuotta.

--
JiiHoo:
"Puakki vaikuttaisi helvetin fiksulta elleivät sen kirjoitukset olisi
niin saatanan typeriä."

[Samppa]

DX:n patterit voi olla ihan sutta tai sitten priimaa. Ei viitti ottaa
riskiä enään. Clasulla on joku tukkupakkaus kympillä, sekä AA ja AAA.
Samoin Tarjoustalossa (tai mikä se nykyään on) on jatkuvasti tarjouksia
noista peruspattereistä.

Eneloopit menee nykyään kaikkeen, ei ole yksikään vielä vuotanut
aparaatin sisään. DX:n koirankikkelit vuotivat olkkarin näppiksen
sisään, ja kyllä taas kiitos soi. Näppistä ei saa purettua ja
paristopesien päät oli niin syvällä aparaatissa, että gynekologin
näppäryyttä tarvittiin näppiksen elvyttämiseen.

Eneloopit tilaan Saksan tai UK:n Amazonista, ei tartte maksaa Verkkiksen
ryöstöhintoja..

AA:t

http://www.amazon.de/gp/product/B00KNVNIKU?colid=2RAV28NK3I5GC&coliid=I18TWYIP4BWXXB&ref_=wl_it_dp_o_pC_nS_ttl

Ja koirankikkelit

http://www.amazon.de/gp/product/B00KNVNL0M?colid=2RAV28NK3I5GC&coliid=I11XRBHTV0M3DH&ref_=wl_it_dp_o_pC_nS_ttl

--

t:S

samppa (at) samppa (piste) org

[Asko]

On 8.12.2015 11:21, JiiHoo wrote:
> Toki paljon virtaa vievissä laitteissa ei kyllä kannata muuta kuin
> akkuja käyttää. Mutta kaukosäätimissä, kelloissa ja vastaavissa, missä
> paristokin kestää pari vuotta, niin akku ei kyllä välttämättä koskaan
> maksa itseään takaisin.

Juuri näin. Tietokoneen hiireen, TV-kaukosäätimeen ja keittiön
seinäkelloon minä en akkuja tuhlaa. Vaikka laatikosta löytyy myös niitä
Eneloopeja, niin uskon silti kunnollisen alkalipariston toimivan
kauemmin. Väittäisin, että alkaparisto kestää kevyessä käytössä helposti
2 - 3 vuotta, kun taas Eneloop tarvii ladata jo vuoden päästä. En tosin
ole noita Eneloopeja kokeillut kaukosäätimeen, niin tämä vuosi on ihan
puhdas arvaus.

> 8 kpl enelooppeja on siis 31 euroa. Jos nyt kuvitellaan, että saisi
> yhden akun ostettua samaan hintaan eli pyöristetään neljään euroon.
> 20 kappaleen paristopakkaus 8 euroa.

Kuulostaa uskottavilta lähtötiedoilta, joten lasketaanpa takaisinmaksuaika:

Kaukosäätimeen menee kerralla kaksi AA-kennoa ja alkaliparistot kestää
siinä 2 vuotta kerrallaan. Kustannukset 20 vuoden aikana 8,- euroa.
Eneloopit maksaisivat saman 8,- euroa, jos niitä ei tarvi kertaakaan
uusia tuon 20 vuoden aikana. Uskoo akkujen ikiaikaisuuteen ken tahtoo,
mutta minä käytän mielummin alkaliparistoja.

Radio-ohjattavaan autoon menee kerralla kahdeksan AA-kennoa. Joulun ja
loppiaisen välissä innokas esiteini ehtii tuhlata 10 sarjaa paristoja,
eli neljä tuollaista 8,- euron pakettia, siis yhteensä 32,- euroa.
Eneloopit maksavat itsensä takaisin siis jo loppiaisena, joten kyllä ne
kannattaa sujauttaa mukaan jo sinne joulupakettiin jos on odotettavissa
että laite syö paljon virtaa.

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Tue, 08 Dec 2015 11:21:04 +0200, JiiHoo wrote:

> Reijo Korhonen submitted this idea :
>> On Mon, 07 Dec 2015 19:39:15 +0200, JiiHoo wrote:
>>
>>
>>> Mulla on kaikki AA ja AAA paristot nykyään akkuja. Niissä satsaan
>>> laatuun, koska Eneloopit pitävät varauksensa eivätkä pahemmin ole
>>> hajoilleet.
>>
>> Ääni tälle. Tosin minulla on Varta-akut ja laturit käytössä. Varta on
>> siitä hyvä merkki, että kun sen lataa täyteen, se käyttämättömänä
>> säilyttää latauksen. Muissa merkeissä täysi akku alkaa varsin pian
>> tyhjentyä itsekseen.
>
> Ensin puhut laadusta ja sitten mainitset Vartan...
> Eneloop oli ensimmäinen varauksen pitävä AA-akku ja siitähän on tullut
> useampi uudistunut malli, mutta nimi on säilynyt samana.

No sitten Varta on toinen ;-) Aina on pitänyt paikkansa, että kun Vartan
akut ostaa, niin niissä on aina virtaa ilman että ladata pitää
ensitöilseen. Ready to Use -mainoslause on pitänyt paikkansa.

>
>
>> Akkuihin luvataan jotain sata latausta, mutta kirjanpitomi mukaan ne
>> eivät käytössä kuitenkaan kestä 3 vuotta kauampaa ja tuskin minä mitään
>> satsia siinä ajassa olen sataa kertaa ladannut.
>
> Eneloopille luvataan 2100 latauskertaa eli vähintään riittävästi.

No varmasti. Montako kertaa olet ladannut?

> Vielä
> ei ole yksikään akku mulla hajonnut tai merkittävästi heikentynyt.

Millä ajalla?

> Tosin nyt viimeaikoina käyttö on ollut satunnaista. Toisaalta
> satunnainen käyttö se onkin, mikä akut tuntuu hajottavan. Kyllä ne sen
> kestää, jos ovat aina käytössä.

No virtansa pitäviä akkuja ei pitäisi hajottaa. Olen merkinnyt
akkusarjoihin aina käyttöönottopäivän ja näyttää siltä, että loö,em
vuoden rajapyykin jälkeen akkusarja alkaa heikentyä. Ei ne varsinaisesti
rikki mene, mutta saa latailla ensin usein ja lopulta laturi ilmoittaa
ettei osaa niitä enää ladata ja vilkutta ledejään vaan hädissään.

Minun käytöllä ei akkusarjaa saa oikein ladattua 100 kertaa kolmessa
vuodessa, luulen että keskimäärin lataan niitä ehkä viitisen kertaa
vuodessa. En usko että akkuteknologia voi olla ikuista. Kyllähän se akun
kulumien jossain näkyy. Silti akkuja käyttäen säästää rahaa, mutta eniten
tietystyi luontoa.



>
> https://www.verkkokauppa.com/fi/product/14064/qmjc/Panasonic-Eneloop-
AA-1900-mAh-akkuparisto-8kpl

Varta näyttää huomattavasti edullisemmalta 2100 mAh kapasiteettiluokassa,
jota suosin itse. Tosin noiden käyttäikä on niin pitkä, että kolmessa
vuodessa ei pljon tule hintaeroa ja lopullisia käyttäkuluka onkin sitten
aika vaikea laskea, jos ei ole hinḿokirjanoitäjä ja kukapa sellainen
olisi.

>
> Näköjään Panasonic on ostanut firman itselleen, ennenhän se oli Sanyo.



--

Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Turo Juurakko]

Oottepa köyhiä kun tollaisia lasketta...

--
mukavan tiukkaa

[Reijo Korhonen]

On Tue, 08 Dec 2015 22:58:31 +0200, Turo Juurakko wrote:

> Oottepa köyhiä kun tollaisia lasketta...

Tai sitten tuo on huvi. Itse ostan vaan akkuja ja laitan ne kaikkiin
laitteisiin. Harvakseen tarvitsee latailla. Ja varsin harvakseen ostaa
uusia akkuja.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Turo Juurakko]

8.12.2015, 23:22, Reijo Korhonen kirjoitti:
> On Tue, 08 Dec 2015 22:58:31 +0200, Turo Juurakko wrote:
>
>> Oottepa köyhiä kun tollaisia lasketta...
>
> Tai sitten tuo on huvi. Itse ostan vaan akkuja ja laitan ne kaikkiin
> laitteisiin. Harvakseen tarvitsee latailla. Ja varsin harvakseen ostaa
> uusia akkuja.

Mulla oli 9 voltin akku palovaroittimessa. Piti ladata suunnilleen
kuukauden välein. Sitten mä kyllästyin moiseen paskaan ja ostin
duracellin ultra powerin tai jotain ja se kesti varmaan reilu 3 vuotta...


--
mukavan tiukkaa

[Reijo Korhonen]

Voi olla tietysti erikoiskoheita, joihin akku ei käy. Mutta on toisinkin
päin. Jostakin syystä on kamereita, joihin käy akut tai patterit, mutta
pattereilla kuvausaika on lyhyempi kuin akuilla. Kummallista, eikö totta,
sillä akuissa on vähemmän voltteja ja ampeeritunteja.

9 voltin akkuja en ole kokeillut, mutta voi olla ne hieman
harvinaisempina eivät ole samalla tasolla kuin AA- ja AAA-akut.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Reijo Korhonen formulated the question :

> On Tue, 08 Dec 2015 11:21:04 +0200, JiiHoo wrote:
> >Eneloopille luvataan 2100 latauskertaa eli vähintään riittävästi.

> No varmasti. Montako kertaa olet ladannut?

Jotain faktaa, että ei pitäisi muka paikkansa? Kyllä minä uskon
laatufirmojen pitävän faktat kunnossa, koska se on ikävää maineelle,
jos jää valehtelusta kiinni. Voi kysyä vaikka volkkarilta.

Se että yksittäinen akku voi hajota vaikka ekalla latauksella on huonoa
tuuria. Uskon tilanteen olevan kuten tossa mun tekemässäni
lampputestissä, että keskimäärin lamputr ovat juuri niin pitkäikäisiä
kuin mainostetaan. Toisaalta pitää tietää, miten toi 2100 latauskertaa
on laskettu.

Vaikkapa pienloistlampuissa oli sellainen tvisti, että 50% lampuista
pitäisi kestää luvattu aika. Joku matemaatikko saisi laskea, mutta
tekeekö se nyt sitten käytännössä sen, että 10 000h kestävä lamppu on
käytännössä siis 7500h lamppu?

Tai eihän sitä kai noin voi laskea, koska jos puolet palaa 10 000h ja
loput sitten ihan mitä vaan 3000h ja 9900h välillä.

>
>
>> Vielä
>> ei ole yksikään akku mulla hajonnut tai merkittävästi heikentynyt.
>
> Millä ajalla?

En minä muista, useampi vuosi. Kaikkein yllättävin hyvä akku on ollut
ikivanha Bilteman nikeli-jotain akut. Nyt ovat hajonneet, mutta olivat
varmasti joka pennin arvoisia.

>> Tosin nyt viimeaikoina käyttö on ollut satunnaista. Toisaalta
>> satunnainen käyttö se onkin, mikä akut tuntuu hajottavan. Kyllä ne sen
>> kestää, jos ovat aina käytössä.
>
> No virtansa pitäviä akkuja ei pitäisi hajottaa.

Hyvä neuvo, Laitanpa muistiin.

> Olen merkinnyt
> akkusarjoihin aina käyttöönottopäivän ja näyttää siltä, että loö,em
> vuoden rajapyykin jälkeen akkusarja alkaa heikentyä. Ei ne varsinaisesti
> rikki mene, mutta saa latailla ensin usein ja lopulta laturi ilmoittaa
> ettei osaa niitä enää ladata ja vilkutta ledejään vaan hädissään.

Oliskohan vika niissä halvoissa ja huonoissa Vartan akuissa? Ostaisit
Enelooppia, niin ei mene vuodessa hajalle.
Tosin kyllä tuollainen "herkkä" laturi on myös raivostuttava.
Tosin onhan akussa yleensä vikaa, jos laturi temppuilee, mutta mun
Technoline-laturi lataa ja purkaa tarvittaessa niin monta kertaa, että
sinne saadaan virtaa. Se myös lataa suoraan täyteen sellaisia akkuja,
jotka "herkkä"-laturi hylkää suoraan.
Jos ei muu auta, niin laitan sitten tyhmään latiriin, joka lataa mitään
kyselemättä. Sellainen akku on kyllä jo aika kaput ja voi heittää
menemään.

> Minun käytöllä ei akkusarjaa saa oikein ladattua 100 kertaa kolmessa
> vuodessa, luulen että keskimäärin lataan niitä ehkä viitisen kertaa
> vuodessa. En usko että akkuteknologia voi olla ikuista. Kyllähän se akun
> kulumien jossain näkyy. Silti akkuja käyttäen säästää rahaa, mutta eniten
> tietystyi luontoa.

En menisi puhumaan luonnonsäästämisistä mitään ellei ole perehtynyt
kunnolla paristojen ja akkujen valmistamiseen sekä on ottanut myös
huomioon millä se sähkö tuotetaan, millä akkuja ladataan.

>
>>
>> https://www.verkkokauppa.com/fi/product/14064/qmjc/Panasonic-Eneloop-
> AA-1900-mAh-akkuparisto-8kpl
>
> Varta näyttää huomattavasti edullisemmalta 2100 mAh kapasiteettiluokassa,
> jota suosin itse.

Kyllä minä uskon, että Eneloopin kovempi hinta johtuu jostain
konkreettisesta paremmuudesta materiaaleissa. Ei se muuten olisi niin
niiden suosiossa, jotka tarvitsevat kunnon akkuja.

[JiiHoo]

Turo Juurakko formulated on tiistai :

Jostain luin jonkun väitteen, että nämä extra pitkäikäiset litium
paristot hajottavat palovaroittimia? Senhän pitäisi kestää jotain
kymmenen vuotta.

Pitääköhän paikkansa? Niissä on ainakin kovempi jännite heti uutena
kuin normi 9 voltin patterissa.

En tiedä sitten, mutta kun nyt olen käyttänyt vain normi paristoja,
niin ei ole palohälytin seonnut itsekseen. Tosin ostin tämän nykyisen
ihan nettiä selaamalla ja sillä ajatuksella, että joku muu kuin se
halvin paska. Silläkin saattaa olla vaikutusta, että nyt se ei ole se
rautakaupan tai tavaratalon halvin hälytin.

--
Jukka K. Korpelan muistelmat:
Urani Sfnetin netiketin vaalijana ja miksi en ole vieläkään
tyytyväinen, vaikka jokainen häirikkö ja lähes kaikki asiallisetkin
kirjoittajat ovat häipyneet (Keksitty kirjan nimi, turha kysellä
kirjakaupoista)

[Asko]

On 9.12.2015 0:38, Reijo Korhonen wrote:
> Kummallista, eikö totta,
> sillä akuissa on vähemmän voltteja ja ampeeritunteja.

Pikainen Googletus kertoo, että AA-alkaliparistosta irtoaa
parhaimmillaan 2000 - 2800 mAh, joten aika samanlaisista kapasiteeteista
puhutaan, kuin vastaavissa NiMH akuissakin.

Paristojen kemia vaan on sellainen, että paristosta saadaan parhaiten
imettyä tuo 2800 mAh, kun kuorma on kevyt. Suuremmalla kuormalla paristo
ei anna kaikkia ampeerituntejaan ulos.

NiMH akut sen sijaan ovat kemialtaan sellaisia, että niistä voi vetää
suurempiakin virtoja ulos ja niistä saa kaikenkaikkiaan enemmän
ampeeritunteja ulos.

-Asko

[Asko]

On 8.12.2015 23:29, Turo Juurakko wrote:
> Mulla oli 9 voltin akku palovaroittimessa. Piti ladata suunnilleen
> kuukauden välein.

Jotkut laitteet ovat jännitteen suhteen ronkelimpia kuin toiset.
Minullakin piti tietokoneen langattomaan hiireen työntää ladattuja
akkuja sisään kuukauden välein, kunnes siirryin käyttämään
alkaliparistoja ja niitä ei tarvi vaihtaa kuin kerran vuodessa.

Jotkin AA-paristoille suunnitellut laitteet alkavat varoittelemaan
pariston tyhjenemisestä jo silloin kun jännite laskee johonkin 1,35 V
hujakoille ja heittävät lopullisesti hanskat naulaan, kun jännite laskee
alle 1,3 Voltin. NiMH akuissa jännite ei taida täyteen ladattunakaan
olla paljoa yli 1,3 Voltin, joten jotkut laitteet alkaa samantien
varoitella virran loppumisesta, vaikka isket vasta ladatut akut sisään.

Toisaalta, minulla on ClasOhlsonilta ostettu halpa matkaradio
keittiössä, jota kuuntelen noin 20 tuntia kuukaudessa ja paristoja
siihen ei silti tarvi vaihtaa kuin ehkä kerran vuodessa. Viimeksi kun
otin tyhjät paristot pois, niissä taisi jännite olla jossain 0,9 voltin
tienoilla, joten tuo radio suoriutuu tehtävästään harvinaisen
"kuivillakin" paristoilla.

-Asko

[P.V.]

"Reijo Korhonen" kirjoitti viestissä:n47m4d$u11$5...@dont-email.me...

> Voi olla tietysti erikoiskoheita, joihin akku ei käy. Mutta on toisinkin
> päin. Jostakin syystä on kamereita, joihin käy akut tai patterit, mutta
> pattereilla kuvausaika on lyhyempi kuin akuilla. Kummallista, eikö totta,
> sillä akuissa on vähemmän voltteja ja ampeeritunteja.

Jospa kamera ottaa virtaa jotenkin voimakkaampina piikkeinä kuin useimmat
muut laitteet, joita paristoilla käytetään, ja akut helpommin pysyvät
mukana?

On muuten sellaisiakin paristoja, joilla kamera toimii pitempään kuin
akuilla. Itse joskus käytin kameraa ensin joillain Duracell Plussilla tai
vastaavilla, ja niillä sai ehkä parikymmentä kuvaa. Sitten kerran satuin
huomaamaan kaupassa paristoja, joita mainostettiin nimenomaan kamerakäyttöön
sopiviksi (myös Duracelleja, mutta jotain toista mallia -- ehkä PowerPix tai
jokin sen tapainen). Vaikka ne olivatkin kalliimpia kuin tavalliset paristot
(4 kpl AA-paristoja maksoi noin 8 euroa), kokeilin. Sen jälkeen en asiaa
muistanutkaan, kunnes seuraavan kerran kamera ilmoitti, että paristot ovat
tyhjät. Huomasin, että kamerassa olivat olleet vielä kaksi ensimmäistä
niistä kameraparistoista, jotka olin ottanut käyttöön ties kuinka kauan
aiemmin. Satuin muistamaan, mitä olin ensimmäisenä kyseisillä paristoilla
kuvannut, ja kyseisen kuvan jälkeen tiedostonimissä näkyvä kuvalaskuri oli
kasvanut 700:llä!

Eli ei voi sanoa yksinkertaisesti, että paristoilla kuvausaika on lyhyempi
kuin akuilla; asia riippuu siitä, millaisia paristoja ja akkuja verrataan.
Huvikseni olen kokeillut käyttää kameraa joillain halpaparistoillakin
("EXTRA HEAVY DUTY"), jotka olivat tulleet jonkin laitteen mukana. Niillä
kamera heti käynnistymisen jälkeen lähti heti sulkeutumaankin -- ennen
ensimmäisenkään kuvan ottamista.

Itsekin pitkään käytin paristoja, joita sai neljä kappaletta noin neljällä
eurolla. Sellaisia käyttämällä sai noin 30 kuvaa kahdella paristolla. Mutta
kamerakäyttöön tarkoitettuja paristoja sai neljä kappaletta kahdeksalla
eurolla, ja niillä sai noin 700 kuvaa aina kahdella paristolla.
Kamerakäyttöön ei siis kannata ostaa rahansäästön nimissä isoa pakettia
halpoja paristoja, vaan ennemminkin pieni paketti sellaisia paristoja,
joissa erikseen mainitaan, että soveltuvat kamerakäyttöön.


P.V.

[Reijo Korhonen]

On Wed, 09 Dec 2015 10:52:41 +0200, JiiHoo wrote:

> Reijo Korhonen formulated the question :
>> On Tue, 08 Dec 2015 11:21:04 +0200, JiiHoo wrote:
>> >Eneloopille luvataan 2100 latauskertaa eli vähintään riittävästi.
>
>> No varmasti. Montako kertaa olet ladannut?
>
> Jotain faktaa, että ei pitäisi muka paikkansa? Kyllä minä uskon
> laatufirmojen pitävän faktat kunnossa, koska se on ikävää maineelle, jos
> jää valehtelusta kiinni. Voi kysyä vaikka volkkarilta.
>
> Se että yksittäinen akku voi hajota vaikka ekalla latauksella on huonoa
> tuuria. Uskon tilanteen olevan kuten tossa mun tekemässäni
> lampputestissä, että keskimäärin lamputr ovat juuri niin pitkäikäisiä
> kuin mainostetaan. Toisaalta pitää tietää, miten toi 2100 latauskertaa
> on laskettu.

Öö en minä mitään tieteellistä selituysmallia kysynyt siitä miten
latauskset lasketaan vaan sinbun omia käyttökokemuksiasi siitä kuinka
kauan olet noita akkuja käyttänyt ja oikeasti ladannut. Jo
teoreettisestikin voi laskea, että jos tieteellisiä tutkimuksia rupeat
tekemään eli vaikka lataat päivässä akun kerran vaikka tunnin ajan ja
käyrär sitä 23 tuntia, niin vuorokausia saat 2100 elikkä jos vuosia
lasket ja et aja partaasi tuona aikana, partasi on ajankohtaan sopivasti
yhtä pitkä kuin joulupukilla testin loppuessa.

Mutta oletko aikeasti käyttänyt noita akkuja ja oikeasti lataillut, sitä
kysyin.

>
> Vaikkapa pienloistlampuissa oli sellainen tvisti, että 50% lampuista
> pitäisi kestää luvattu aika. Joku matemaatikko saisi laskea, mutta
> tekeekö se nyt sitten käytännössä sen, että 10 000h kestävä lamppu on
> käytännössä siis 7500h lamppu?
>
> Tai eihän sitä kai noin voi laskea, koska jos puolet palaa 10 000h ja
> loput sitten ihan mitä vaan 3000h ja 9900h välillä.
>
>
>>
>>> Vielä ei ole yksikään akku mulla hajonnut tai merkittävästi
>>> heikentynyt.
>>
>> Millä ajalla?
>
> En minä muista, useampi vuosi. Kaikkein yllättävin hyvä akku on ollut
> ikivanha Bilteman nikeli-jotain akut. Nyt ovat hajonneet, mutta olivat
> varmasti joka pennin arvoisia.

Niin niin, niin niiden opitäisikin kestää, useampi vuosi. Mutta ikuisia
ne tuskin ovat joten varmasti normaalikäytöllä hajoavat ennen kuin sen
2100 latauskertaa saa täyteen. Se on nimittäin ajallisesti sen verran
pitkä rupeama.

>
>>> Tosin nyt viimeaikoina käyttö on ollut satunnaista. Toisaalta
>>> satunnainen käyttö se onkin, mikä akut tuntuu hajottavan. Kyllä ne sen
>>> kestää, jos ovat aina käytössä.
>>
>> No virtansa pitäviä akkuja ei pitäisi hajottaa.
>
> Hyvä neuvo, Laitanpa muistiin.
>
>> Olen merkinnyt akkusarjoihin aina käyttöönottopäivän ja näyttää siltä,
>> että loö,em vuoden rajapyykin jälkeen akkusarja alkaa heikentyä. Ei ne
>> varsinaisesti rikki mene, mutta saa latailla ensin usein ja lopulta
>> laturi ilmoittaa ettei osaa niitä enää ladata ja vilkutta ledejään vaan
>> hädissään.
>
> Oliskohan vika niissä halvoissa ja huonoissa Vartan akuissa? Ostaisit
> Enelooppia, niin ei mene vuodessa hajalle.

Tuossa edellä piti sanomani että kolme vuotta on rajapyykki. Tuli muutama
väärä merkki edelliseen viestiin.

> Tosin kyllä tuollainen "herkkä" laturi on myös raivostuttava.

Ei se ole herkkä. Kun se ei suostu enää lataamaan, niin silloin akku on
oikeasti tiensä päässä. Sen tunnistaa siitä, että akku latautuu ensin yhä
nopeammin ja nopeammin eli ottaa vastaan virtaa vähemmän ja vähemmän,
Kunnes ri ota virtaa vastaan ollenkaan. Näin ne akut hajoavat, jollei
niitä mekaanisesti saa rikki, mutta se on aika vaikeaa.

> Tosin onhan akussa yleensä vikaa, jos laturi temppuilee, mutta mun
> Technoline-laturi lataa ja purkaa tarvittaessa niin monta kertaa, että
> sinne saadaan virtaa.

Ei riittävän pitkään käytössä olleeseen akkuun saa millään virtaa,
ainakaan kovin paljon. Ei mikään laturi tee vanhasta akusta uutta ja sama
laki pätee paristoakkuihin kuin autonkin akkuihin. Jossain vaiheessa ne
vain ovat mekaanuisesti tiensä päässä ja lataus ei palauta aineita enää
alkuperäiseen paikkaansa niin, että se olisi uuden veroinen.

> Se myös lataa suoraan täyteen sellaisia akkuja,
> jotka "herkkä"-laturi hylkää suoraan.
> Jos ei muu auta, niin laitan sitten tyhmään latiriin, joka lataa mitään
> kyselemättä. Sellainen akku on kyllä jo aika kaput ja voi heittää
> menemään.

Miksi näet vaivaa, kun itsekin huomaat, ettei akku ota varausta vastaan,
joten ei siitä virtaa voi purkaa?

>
>> Minun käytöllä ei akkusarjaa saa oikein ladattua 100 kertaa kolmessa
>> vuodessa, luulen että keskimäärin lataan niitä ehkä viitisen kertaa
>> vuodessa. En usko että akkuteknologia voi olla ikuista. Kyllähän se
>> akun kulumien jossain näkyy. Silti akkuja käyttäen säästää rahaa, mutta
>> eniten tietystyi luontoa.
>
> En menisi puhumaan luonnonsäästämisistä mitään ellei ole perehtynyt
> kunnolla paristojen ja akkujen valmistamiseen sekä on ottanut myös
> huomioon millä se sähkö tuotetaan, millä akkuja ladataan.

Öö jos lasket paljonko virtaa pysatyt käyttämään akkujen lataamiseen
ahkerassakin käytössä ja veraat sitä muuhun kulutukseesi, niin sinun
täytyy huomata, että akkulatauksen sähköllä ei ole ades hyttysen kakan
verran merkitystä muuhun sähkönkulutukseen nähden.

Mutta sen toki voi laskea, kuinka paljonm luontoa säästyy kun oastaa
harvoin akkuja jotka pitää toki käytön jälkeen laittaa kiertoon kuin jos
ostaa usein paristoja, jotka pitää tietysti usein laittaa kiertoon.

Olet kyllä siinä oikeilla jäljillä, että sähköautojen väitetään olevan
täysin päästöttömiä kilometriä kohti, mutta se ei pidä paikkaansa, koska
se sähkö jolla ne on ladattu on päästöllistä. Kun luoonon säästymistä
lskee, pitää ottaa huomioon koko peosessi, eli vaömistus käyttö ja se
sillä käytön aina kuluva energia tuotetaan ja lopuksi myös tuotteen
hävitys.

>>
>>> https://www.verkkokauppa.com/fi/product/14064/qmjc/Panasonic-Eneloop-
>> AA-1900-mAh-akkuparisto-8kpl
>>
>> Varta näyttää huomattavasti edullisemmalta 2100 mAh
>> kapasiteettiluokassa, jota suosin itse.
>
> Kyllä minä uskon, että Eneloopin kovempi hinta johtuu jostain
> konkreettisesta paremmuudesta materiaaleissa. Ei se muuten olisi niin
> niiden suosiossa, jotka tarvitsevat kunnon akkuja.

Näin kannattaa uskoa. Sillä jos kuluttajana ei näin usko, niin silloin
uskoo tulleensa huijatuksi ja se ei tunnu mukavalta ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Wed, 09 Dec 2015 17:44:02 +0200, Asko wrote:

> On 9.12.2015 0:38, Reijo Korhonen wrote:
>> Kummallista, eikö totta,
>> sillä akuissa on vähemmän voltteja ja ampeeritunteja.
>
> Pikainen Googletus kertoo, että AA-alkaliparistosta irtoaa
> parhaimmillaan 2000 - 2800 mAh, joten aika samanlaisista kapasiteeteista
> puhutaan, kuin vastaavissa NiMH akuissakin.

No ei. On olemassa Jännite ja Virta. (Tätä en saa mokata, muuten saan
kuittailua.) Jännite vastaa sitä, kuinka korkealta vesi putoaa. Virta
vastaa sitä kuinka iso on sen rännin pinta-ala, jota pitkin vesi putoaa.
Energia määrä saadaan kun nämä kerrotaan keskenään. Ja se aika on se
aika, jona energiaa siirtyy. Sillä tavalla saadaan laskettua se kasa
energiaa joka siirtyi.

Jos virtamäärä ja aika on sama (2000 - 2800 mAh) niin volttimäärä ei ole.
Akuissa se on 1.2V ja paristoissa 1,5V, josta voit laskea että paristossa
on (1.5-1.2)/1.2 25% enemmän kapasiteettia elikkä siirtyvää energiaa kuin
akussa. No, ei se 25% ole hirveän paljoin, se on totta.

> Paristojen kemia vaan on sellainen, että paristosta saadaan parhaiten
> imettyä tuo 2800 mAh, kun kuorma on kevyt. Suuremmalla kuormalla paristo
> ei anna kaikkia ampeerituntejaan ulos.
>
> NiMH akut sen sijaan ovat kemialtaan sellaisia, että niistä voi vetää
> suurempiakin virtoja ulos ja niistä saa kaikenkaikkiaan enemmän
> ampeeritunteja ulos.

Jaha, kiitos, tuopa siis selittää senkin, miksi minun kamerassani
kannattaa käyttää akkuja, vaikka se ei niin hirveä virtasyöppö olekaan.
Ehkä sde ajoittain tarvitsee suuria virtamääriä, vaikka keskimääräinen
virrankulutus onkin pientä.




--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 9.12.2015 18:32, Reijo Korhonen wrote:
> Mutta sen toki voi laskea, kuinka paljonm luontoa säästyy kun oastaa
> harvoin akkuja jotka pitää toki käytön jälkeen laittaa kiertoon kuin jos
> ostaa usein paristoja, jotka pitää tietysti usein laittaa kiertoon.

Itsekin sen jo sanoit, että pitää miettiä tuotteen hävitys vähän
tarkemmin. Minä en tiedä kumpi on pahempi myrkky, alkaliparisto vai NiMH
akku, mutta molemmissa lienee omat ongelmansa luonnon kannalta.

-Asko

[JiiHoo]

It happens that Reijo Korhonen formulated :

> On Wed, 09 Dec 2015 10:52:41 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Reijo Korhonen formulated the question :
>>> On Tue, 08 Dec 2015 11:21:04 +0200, JiiHoo wrote:
>>>> Eneloopille luvataan 2100 latauskertaa eli vähintään riittävästi.
>>> No varmasti. Montako kertaa olet ladannut?
>>
>> Jotain faktaa, että ei pitäisi muka paikkansa? Kyllä minä uskon
>> laatufirmojen pitävän faktat kunnossa, koska se on ikävää maineelle, jos
>> jää valehtelusta kiinni. Voi kysyä vaikka volkkarilta.
>>
>> Se että yksittäinen akku voi hajota vaikka ekalla latauksella on huonoa
>> tuuria. Uskon tilanteen olevan kuten tossa mun tekemässäni
>> lampputestissä, että keskimäärin lamputr ovat juuri niin pitkäikäisiä
>> kuin mainostetaan. Toisaalta pitää tietää, miten toi 2100 latauskertaa
>> on laskettu.
>
> Öö en minä mitään tieteellistä selituysmallia kysynyt siitä miten
> latauskset lasketaan vaan sinbun omia käyttökokemuksiasi siitä kuinka
> kauan olet noita akkuja käyttänyt ja oikeasti ladannut.
>

> Mutta oletko aikeasti käyttänyt noita akkuja ja oikeasti lataillut, sitä
> kysyin.

Kuten sanoin, niin viime aikoina ovat olleet aika vähällä käytöllä.
Normiakku tyhjenee itsekseen ja mitä ilmeisemmin se on myrkkyä akulle,
että on tyhjänä jossain laatikossa. Kun sen sieltä sitten ottaa, niin
eipä enää otakkaan virtaa. Eneloop pitää varauksensa eikä siis hajoa
edes säilytyksessä.

>
>> Tosin kyllä tuollainen "herkkä" laturi on myös raivostuttava.
>
> Ei se ole herkkä. Kun se ei suostu enää lataamaan, niin silloin akku on
> oikeasti tiensä päässä. Sen tunnistaa siitä, että akku latautuu ensin yhä
> nopeammin ja nopeammin eli ottaa vastaan virtaa vähemmän ja vähemmän,
> Kunnes ri ota virtaa vastaan ollenkaan. Näin ne akut hajoavat, jollei
> niitä mekaanisesti saa rikki, mutta se on aika vaikeaa.

Kyllä minulla on tullut sellainen älylaturi vastaan, joka kiukuttelee
jostain akkusarjasta, minkä kuitenkin toinen laturi lataa vielä ihan
ok.

>> Se myös lataa suoraan täyteen sellaisia akkuja,
>> jotka "herkkä"-laturi hylkää suoraan.
>> Jos ei muu auta, niin laitan sitten tyhmään latiriin, joka lataa mitään
>> kyselemättä. Sellainen akku on kyllä jo aika kaput ja voi heittää
>> menemään.
>
> Miksi näet vaivaa, kun itsekin huomaat, ettei akku ota varausta vastaan,
> joten ei siitä virtaa voi purkaa?

Vaikkapa siinä vaiheessa, kun pitäisi saada sitä virtaa jostain eikä
muitakaan akkuja ole? Siinä vaiheessa toki kannattaa jo laittaa tilaus
menemään, tekohengitystähän tuo on.

>>
>> Kyllä minä uskon, että Eneloopin kovempi hinta johtuu jostain
>> konkreettisesta paremmuudesta materiaaleissa. Ei se muuten olisi niin
>> niiden suosiossa, jotka tarvitsevat kunnon akkuja.
>
> Näin kannattaa uskoa. Sillä jos kuluttajana ei näin usko, niin silloin
> uskoo tulleensa huijatuksi ja se ei tunnu mukavalta ;-)

Kuten sanottu, niin yhtään Eneloopia ei mulla vielä ole hajonnut. Ovat
ylivoimaisesti pitkäikäisimmät ja huolettomimmat akut, mitä mulla on
ollut.
En minä mikään mersumies ole, joka kehuu autoansa, vaikka se olisi joka
viikko korjaamolla.
Eneloopissa myös se merkitty kapasiteetti pitää paikkansa, toisin kuin
jossain Bilteman akussa, missä 2500mAh akku on oikeasti jotain 2000mAh.

Eneloopissa on sekin toisinpäin. Luvataan vähintään 1900mAh
kapasiteetti ja oikeasti on reilusti päälle 2000.

Toki joku muukin voi olla ihan yhtä hyvä. Teenpäs nyt testin ja otan
tohon kameraan "unohtuneet" Eneloopit lataukseen ja mittaan niiden
oikean kapasiteetin. Laturi osaa tehdä senkin. Eli se lataa sen ensin
täyteen ja sen jälkeen purkaa sen. Mittaa kuinka paljon virtaa on ja
kun se on tyhjä, niin lataa sen takaisin täyteen.

--
Luotin persuihin. Minut petettiin. Nyt vituttaa.

[Juhani Varemo]

> Jos virtamäärä ja aika on sama (2000 - 2800 mAh) niin volttimäärä ei ole.
> Akuissa se on 1.2V ja paristoissa 1,5V, josta voit laskea että paristossa
> on (1.5-1.2)/1.2 25% enemmän kapasiteettia elikkä siirtyvää energiaa kuin
> akussa. No, ei se 25% ole hirveän paljoin, se on totta.

>> Paristojen kemia vaan on sellainen, että paristosta saadaan parhaiten
>> imettyä tuo 2800 mAh, kun kuorma on kevyt. Suuremmalla kuormalla paristo
>> ei anna kaikkia ampeerituntejaan ulos.
>>
>> NiMH akut sen sijaan ovat kemialtaan sellaisia, että niistä voi vetää
>> suurempiakin virtoja ulos ja niistä saa kaikenkaikkiaan enemmän
>> ampeeritunteja ulos.

> Jaha, kiitos, tuopa siis selittää senkin, miksi minun kamerassani
> kannattaa käyttää akkuja, vaikka se ei niin hirveä virtasyöppö olekaan.
> Ehkä sde ajoittain tarvitsee suuria virtamääriä, vaikka keskimääräinen
> virrankulutus onkin pientä.

Useiden paristojen kohdalla suurempia virtoja nyhdettäessä käy niin että se
1,5 V laskee jonnekin 1,3 - 1,2 V paikkeille, johtuen pariston suuremmasta
sisäisestä vastuksesta. Eli jännite laskee lähelle akun jännitettä joka taas
ei notkahda ollenkaan niin paljoa kuorman alla jos akku on terve.

Pariston jännitekäyrä on taas melko lineaarisesti laskeva pariston
tyhjentyessä; akun taas on pidempään tasainen mutta laskee sitten
kertalaakista nopeasti. Saattaa yllättää jossain tapauksessa kun akku loppuu
vähän kuin seinään.

Yleensä sormiakut ovat parhaimmillaan 'kovassa käytössä', eli kun energiaa
tarvitaan paljon ja usein. Moottorit, salamalaitteet ja sellaiset.
Ovikelloon tai kaukosäätimeen eivät niinkään.

Joskus oli salamalaitteita joissa oli kielletty akkujen käyttö. Syynä oli se
että niiden elektroniikka oli suunniteltu vain sellaisille virroille joita
tavallinen paristo kykenee antamaan. Hyvälaatuiset akut antoivat enemmän ja
savu nousi... Joskus olen lyhytaikaisesti mitannut Sanyon 2700 mAh NiMH-
kennon oikosulkuvirtaa. Yli 8 A jos oikein muistan.
Älkää sitten mitatko isompia akkuja samalla tekniikalla... tai voihan niitä
mitata mutta muistaen että nyrkin kokoiset LiPo-akutkin antavat rajuja
virtoja (100 A) ja iso lyijyakku voi puskea 1 kA ja jotain voi tulla myös
silmille. Varoituksen sana kun ei olla ammattilaisryhmässä.

Ennen myös yhden elementin/kennon yksikkö oli nimeltään pari ja sitten
useamman yhdistelmä oli paristo (4,5 V tai 9 V jne). Nykyään taitavat kaikki
olla kutsumanimeltään paristoja.

<juhani>

[JiiHoo]

JiiHoo laid this down on his screen :

> Kuten sanottu, niin yhtään Eneloopia ei mulla vielä ole hajonnut. Ovat
> ylivoimaisesti pitkäikäisimmät ja huolettomimmat akut, mitä mulla on ollut.
> En minä mikään mersumies ole, joka kehuu autoansa, vaikka se olisi joka
> viikko korjaamolla.
> Eneloopissa myös se merkitty kapasiteetti pitää paikkansa, toisin kuin
> jossain Bilteman akussa, missä 2500mAh akku on oikeasti jotain 2000mAh.
>
> Eneloopissa on sekin toisinpäin. Luvataan vähintään 1900mAh kapasiteetti ja
> oikeasti on reilusti päälle 2000.
>
> Toki joku muukin voi olla ihan yhtä hyvä. Teenpäs nyt testin ja otan tohon
> kameraan "unohtuneet" Eneloopit lataukseen ja mittaan niiden oikean
> kapasiteetin. Laturi osaa tehdä senkin. Eli se lataa sen ensin täyteen ja sen
> jälkeen purkaa sen. Mittaa kuinka paljon virtaa on ja kun se on tyhjä, niin
> lataa sen takaisin täyteen.

Nonni. Toinen 1956mAh ja toinen 1986mAh. Ovat ne näköjään hiukan
menettäneet varaustaan, kun muistan niihin menneen päälle 2000.

Edelleen muutaman vuoden käytön jälkeen varausta on enemmän kuin
luvattu 1900.

--
Kansalainen Heikki Heinonen:
" Ennen vanhaan heiteltiin tomaatteja ja kananmunia, mutta kenellä
siihen olisi enää varaa."

[Mikko Saukkoriipi]

On 09/12/15 18:32, Reijo Korhonen wrote:
>
> Olet kyllä siinä oikeilla jäljillä, että sähköautojen väitetään olevan
> täysin päästöttömiä kilometriä kohti, mutta se ei pidä paikkaansa, koska
> se sähkö jolla ne on ladattu on päästöllistä. Kun luoonon säästymistä
> lskee, pitää ottaa huomioon koko peosessi, eli vaömistus käyttö ja se
> sillä käytön aina kuluva energia tuotetaan ja lopuksi myös tuotteen
> hävitys.
>

Tuo on muuten jännää, että sähköautojen kanssa ollaan aina tarkkoja että
tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan mukaan, mutta polttomoottorien
kanssa lasketaan vain pakoputken päästöt. Harvoin on tullut vastaan
laskelmia joissa on mukana päästöt jotka syntyvät kun öljyä pumpataan
kilometrien syvyydestä meren pohjasta, roudataan tankkereilla toiselle
puolelle maailmaa, jalostetaan ja vielä kuskataan rekoilla pitkin maita
ja mantuja.

[Mikko Saukkoriipi]

On 09/12/15 17:51, Asko wrote:
> On 8.12.2015 23:29, Turo Juurakko wrote:
>> Mulla oli 9 voltin akku palovaroittimessa. Piti ladata suunnilleen
>> kuukauden välein.
>
> Jotkut laitteet ovat jännitteen suhteen ronkelimpia kuin toiset.
> Minullakin piti tietokoneen langattomaan hiireen työntää ladattuja
> akkuja sisään kuukauden välein, kunnes siirryin käyttämään
> alkaliparistoja ja niitä ei tarvi vaihtaa kuin kerran vuodessa.
>

Käytitkö Eneloopin tapaisia hitaan itsepurkautumisen akkuja vai
tavallisia akkuja? Minä olen käyttänyt langattomassa hiiressä Eneloopeja
ja ne kestävät suunnilleen vuoden. Työpaikalla minulla on kaksi
Eneloopia ja kaksi tavallista paristoa hyllyssä. Kun akut loppuvat
vaihdan paristot väliaikaisesti käyttöön kunnes saan akut ladattua.

[Juha Ruismäki]

JiiHoo wrote:
> Jostain luin jonkun väitteen, että nämä extra pitkäikäiset litium
> paristot hajottavat palovaroittimia? Senhän pitäisi kestää jotain
> kymmenen vuotta.
>
> Pitääköhän paikkansa? Niissä on ainakin kovempi jännite heti uutena
> kuin normi 9 voltin patterissa.

Litium-paristojen käytöstä palovaroittimissa varoitettu
lähinnä sen takia, että vanhetessaan niiden jännite pysyy
riittävänä mutta virtaa ei enää lähde. Eli palovaroitin ei
ilmaise mitenkään sitä, että paristo on vähää vaille valmis
ja tulipalon sattuessa siitä lähteekin enää pieni pihaus.
Ruskohiiliparisto alkaa antamaan sitä ärsyttävää pip-varoitusääntä
ajoissa.

Juha

[JiiHoo]

Mikko Saukkoriipi explained on 10.12.2015 :

Mikäli se sähköauton sähkö tuotetaan hiilellä, niin lienee ihan samat
kuljetushommat kuin öljylläkin.
Jos se tuotetaan jollain tuuli- tai aurinkovoimalla, niin siinä pitäisi
laskea myös mukaan, että kuinka paljon energiaa on käytetty
tukiaisrahojen hankkimiseen.
Ydinvoimala lienee helpoin laskettava.

Mutta jos joku tuollaiset laskut tekisikin, niin olisivat kuitenkin
niin tarkoitushakuiset, että yhtä hyvin olisi saanut jäädä laskematta.

Mikä ihme siinä on, että nykyään propaganda jyllää niin pirusti, että
joistain tietyistä asioista on mahdotonta saada kunnollisia
puolueettomisa tutkimustuloksia?

[Kaj Stenberg]

Den torsdag 10 december 2015 kl. 17:18:23 UTC+2 skrev JiiHoo:

> Mikä ihme siinä on, että nykyään propaganda jyllää niin pirusti, että
> joistain tietyistä asioista on mahdotonta saada kunnollisia
> puolueettomisa tutkimustuloksia?

(Jätin ylläolevan vain jotta muistaisimme mistä on kyse, kommenttini liittyy koko viestiin).

JiiHoo löysi tärkeän kullanjyvän jonka yritän muokata ymmärrykseni mukaan:
"Kunnon laskelmia on vaikeata/työlästä tehdä. Koska kuitenkin päätöksenteon soisi pohjautuvan todellisuuteen eikä mutuun niin käytettäköön huonoja laskelmia joita saa helposti aikaseksi".

Tästä on kolme tietä ulos:

a) Perusrahoitus tutkijoille siihen malliin etteivät joudu välittämään siitä mitä "joku haluaa kuulla". (Kun on puuroa pöydällä niin myös oma moraali vahvistuu, vahinkoja sitten aina voi sattua).

b) Kaikki laskelmat pois päätöksenteosta, mutu vallitkoon. (Säästää kyllä rahaa ihan välittömässä tulevaisuudessa).

c) Ajatellaan että kustannustehokkainta kuitenkin on käyttää suuntaa-antavia laskuja ja tehdä näiden pohjalta ei-optimaalisia päätöksiä.

--
Kaj

[Asko]

On 10.12.2015 15:11, Juha Ruism�ki wrote:
> Litium-paristojen käytöstä palovaroittimissa varoitettu
> lähinnä sen takia, että vanhetessaan niiden jännite pysyy
> riittävänä mutta virtaa ei enää lähde. Eli palovaroitin ei
> ilmaise mitenkään sitä, että paristo on vähää vaille valmis
> ja tulipalon sattuessa siitä lähteekin enää pieni pihaus.
> Ruskohiiliparisto alkaa antamaan sitä ärsyttävää pip-varoitusääntä
> ajoissa.

Tämä olikin uusi tieto, mutta kuulostaa ihan uskottavalta. Täytyypä
pysyä ihan vaan varmuuden vuoksi erossa noista "superparistoista".

-Asko

[Asko]

On 10.12.2015 13:53, Mikko Saukkoriipi wrote:
> Käytitkö Eneloopin tapaisia hitaan itsepurkautumisen akkuja vai
> tavallisia akkuja? Minä olen käyttänyt langattomassa hiiressä Eneloopeja
> ja ne kestävät suunnilleen vuoden.

Jotain vanhoja Vartoja ne tais olla. Kuten jo laskeskelin, niin ei ole
mitään järkeä laittaa kalliita Eneloopeja tuollaiseen käyttöön, jossa
latausväli on vuosi. Tulee turhan pitkä takaisinmaksuaika sille
Eneloopille, joten kannattaa mielummin sijoittaa nekin rahat johonkin
tuottavampaan sijoitukseen... kuten vaikka oluttuoppiin. ;)

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Wed, 09 Dec 2015 18:54:10 +0200, JiiHoo wrote:

> Kyllä minulla on tullut sellainen älylaturi vastaan, joka kiukuttelee
> jostain akkusarjasta, minkä kuitenkin toinen laturi lataa vielä ihan ok.

Kuulin myyjältä sellaisen uskottavan ohjeen, että akku ja laturi kannatta
olla saman merkkisiä. Tämä on uskottava siksi, että laturin valmistajalla
on akut laturin testaamiseen omasta takaa, jolloin laturin toiminta tulee
automaattisesti optimoitua omille akuille. En osaa sanoa, mitä hyötyä
mitä hyötyä minullekaan olisi vaihtaa hyvin toiminutta Varta-laturia
johonkin "älylaturiin" kun tämä Vatan ola älylaturi oibn toiminut hyvin,
loogisesti la luotettavasti ja siinä laitaa olla niitä akkujen
tunnistimiakin enemmän kuin normilaturissa jossa niitä ei neljn akun
laturissa ole neljää vaan vähemmän, jolloin akkuja ei ladata
yksilöllisesti. On tuossa Vartanki laturissa piirikortti ja älyä vaikkei
se minulle kerro mitä milloinkin tekee, kunha vilkauttaa valoa kunkin
akun kohdalla kunnes ovat täynnä. Ja hyvä niin, en minä muuta tietoa
akuista olisi tarvinnutkaan että kun täynnä ovat niin laitteeseen voin
työntää. Varsin vikkelä tuo on minusta lataamaan AA-akkuja.

--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

Kyllä, mutta laadun lisäksi pitää ottaa huomioon määrä, joka akuilla on
tietysti paljon pienempi kuin paristoilla.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Thu, 10 Dec 2015 17:18:23 +0200, JiiHoo wrote:

> Ydinvoimala lienee helpoin laskettava.

Tai sitten vaikein. Ydinjätteen hävitystä kun ei voi laskea vielä
mitenkään kun sitä ei ole edes ratkaistu. Ja sitten pitäisi ottaa
huomioon riskit, että jos ja kun voimala posahtaa eli sattuu Tsernobylit
tai Fukusimat ja mitä nyt näitä onkaan ja sem lisäksi uraanin louhimisessa
on ongelmansa elikkä luonto tuppaa saastumaan siinä lopulisesti ja senkin
pitäisi ottaa huomioon, että entäpä jos joku teroristo onnistuu
rakentamaan siitä yduin jätteestä likaisen pommin, niin paljonkop se
maksaa tai maksaako pelkkä uhkaus ja mitä.

Laskepa siitä sitten ydinvoilalle hinta tai luonnon saastumisvaikutus.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Wed, 09 Dec 2015 21:39:22 +0200, Juhani Varemo wrote:

> Yleensä sormiakut ovat parhaimmillaan 'kovassa käytössä', eli kun
> energiaa tarvitaan paljon ja usein. Moottorit, salamalaitteet ja
> sellaiset.
> Ovikelloon tai kaukosäätimeen eivät niinkään.

Kyllä akut toimivat minun kaukosäätimessani ihan hyvin. Kutren myös
esimerkiksi älyhammasharjan näyttölaitteessa. En huomaa käytössä eroa.
Sellainen laite joka osaa näyttää pariston hiipumisen osaa näyttää myös
akun hiipumisen.

Mutta kamerassani akut tosiaan loppuvat äkisti, ilman että kameran
pariston varausnäyttö ehtii varoitella. Tärkeissä kuvauksissa vaihdankin
täydet akut ennen kuvaussessiota.

On totta että rahallinen säästö akuissa on varmasti suurin kohteissa,
joissa virtaa kuluu paljon eli joissa påattereita joutuisi ostamaan
paljon. Ja moottoreita sisältävissä laitteissa akkuja varmasti käytetään
siitäkin syystä, että virtaa saadaan tasaisesti ja riittävästi.

Akkujen pienempi jännite saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Jos laite
on suussiteltu niin, että siinä on 6 paristoa, niin odotettu jännite on
6*1.5V = 9V. Jos laitan tuohon akut 6*1.2V = 7.2V, niin eroa on 1.8V eli
yli yhden pariston jännitteen verran ja silloin moottori pyörii ainakin
hiljempaa ja kaikki laitteet eivät toimi. Tuohonhan pitäisi löaittaa
ainakin yksi akku lisää, mutta eihän se mahdu pesään.

>
> Joskus oli salamalaitteita joissa oli kielletty akkujen käyttö. Syynä
> oli se että niiden elektroniikka oli suunniteltu vain sellaisille
> virroille joita tavallinen paristo kykenee antamaan. Hyvälaatuiset akut
> antoivat enemmän ja savu nousi... Joskus olen lyhytaikaisesti mitannut
> Sanyon 2700 mAh NiMH-
> kennon oikosulkuvirtaa. Yli 8 A jos oikein muistan.
> Älkää sitten mitatko isompia akkuja samalla tekniikalla... tai voihan
> niitä mitata mutta muistaen että nyrkin kokoiset LiPo-akutkin antavat
> rajuja virtoja (100 A) ja iso lyijyakku voi puskea 1 kA ja jotain voi
> tulla myös silmille. Varoituksen sana kun ei olla ammattilaisryhmässä.

Sähkölaitteita suunnitellaan siis monella tavalla. Toisissa regulaattorit
ja muu takaavat sen, että laite sietää erilaisia paristoja ja akkuja,
toisissa ei ja luulisi että nimeomaan harrastajalaitteissa säästetään
siinä missä voidaan. Mutta mitä sillä oikosulkuvirralla on väliä? Ei
paristoa tai akkua suunnitella niin, että siitä otettaisiin virtaa ilman
kuormaa eli oikosuljettaisiin se. Tietennmkin paristo on siinä mielessä
turvallisempi että sen voi oikosulkea turvallisemmin kun virtaa ei
ilmeisesti tule niin paljn kuin akusta mutta laitteen virhetoimintohan tuo
on aina. Kummallista että jokin salamalaite olisi suunniteltu niin, että
se käytännössä olisi oikosulussa. Miksei siinä ole virran rajoitinta jos
se lataa esimerkiksi omaa kondensaattoriaan? Salamalaite taitaa kyllä
olla erikoistapaus sähkölaitteiden joukossa. Onko toista sähkölaitetta,
jonka toiminta perustuisi siiohen, että se lataa sisäisen kondensaattorin
nopeasti ja sitten pyydettäessä purkaa vielä nopeammin?

> Ennen myös yhden elementin/kennon yksikkö oli nimeltään pari ja sitten
> useamman yhdistelmä oli paristo (4,5 V tai 9 V jne). Nykyään taitavat
> kaikki olla kutsumanimeltään paristoja.

Mielenkiintoinen tieto, jota en ole ajatellut. Noinhan se menee. Nimitys
pari tulaa varmaan siitä, että + ja - ovat oivallinen pari. Näitä kun
laiuertaan samaan pötköön, niin joukkoa kutsutaan suomen kielen
sääntöjäen mukaan -sto takaliitteellä. Ostamme siis oikeasti kaupasta
pareja ja kun laitamme ne ristopesään, pareista tulee paristo.

Tässä siis arjen kieli on mennyt harhaan. Oastetaanhan me paristopakkaus,
mutta siinä on pareja, joista voi rakennella paristoja sinne minne
tarvitaan ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

Jos lasket koko sijoitusajan eli sen ajan jonka akut kestävät, et
todellakaan ansaitse paristojen käytöllä oluttuoppia. Luultavasti
menetät, sillä 4 kpl Varta-akkuja maksaa 12.90 ja paristoja 3.49. Eli
kolmessa vuodessa ollaan lähes tasoissa. Sanoisin että on vaikeaa löytää
kohdetta, joissa paristoja käyttämällä selviäisi halvemmalla kuin akkuja
käyttämällä, mutta on kohteita, joihin akut eivät käy, tosin aika
harvassa.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

It happens that Reijo Korhonen formulated :

Tsernobilissä luonto kukoistaa ja Japanissa tapahtui ehkä pahin
mahdollinen onnettomuus, minkä luonto voi ydinvoimalalle tehdä ja
lopputuloksena taisi olla yksi kuollut.

Sanoisin että ydinvoimalan saasteet ovat pieni uhka, mutta se on
peloteltu jättimäiseksi.

Mutta ongelmana onkin, että mistä helvetistä löydetään sellainen
tutkimusryhmä, joka pystyy laskemaan kaikki mahdolliset jutut täysin
kiihkottomasti, mitään suosimatta. Myönnän että ydinvoiman pelkokin
pitää ottaa jotenkin huomioon, koska onhan se asia, mikä vaikuttaa
miljoonien ihmisten käyttäytymiseen.

[JiiHoo]

on 10.12.2015, Reijo Korhonen supposed :

> On Wed, 09 Dec 2015 18:54:10 +0200, JiiHoo wrote:
>
>> Kyllä minulla on tullut sellainen älylaturi vastaan, joka kiukuttelee
>> jostain akkusarjasta, minkä kuitenkin toinen laturi lataa vielä ihan ok.
>
> Kuulin myyjältä sellaisen uskottavan ohjeen, että akku ja laturi kannatta
> olla saman merkkisiä. Tämä on uskottava siksi, että laturin valmistajalla
> on akut laturin testaamiseen omasta takaa, jolloin laturin toiminta tulee
> automaattisesti optimoitua omille akuille.

Älylaturin pitäisi olla niin älykäs, että se osaa ladata kaikkia akkuja
oikein. Ellei osaa, niin se on kyllä vähemmän älykäs, vaikka siinä
jotain suojapiirejä onkin.
Ja ellei laturi ilmoita selkeällä numeronäytöllä, että paljonko on
ladannut, niin siinä on kuluttaja ihan arvauslinjalla, että onko akussa
lähimainkaan sellainen kapasiteetti mitä on mainostettu.

--
Rasistifasisti

[Juhani Varemo]

>> Ovikelloon tai kaukosäätimeen eivät niinkään.

> Kyllä akut toimivat minun kaukosäätimessani ihan hyvin. Kutren myös
> esimerkiksi älyhammasharjan näyttölaitteessa. En huomaa käytössä eroa.
> Sellainen laite joka osaa näyttää pariston hiipumisen osaa näyttää myös
> akun hiipumisen.

Kyllähän ne toimivat, kunhan akut ovat jotain Eneloop- tai vastaavaa tyyppiä
jolla on riittävän hidas itsepurkautuminen. Tuollaisissa todella vähän
virtaa kuluttavissa laitteissa kuten (ovi)kellot, palovaroittimet,
kaukosäätimet jne akuilla ei vaan taida saavuttaa juuri mitään etua
tavallisiin paristoihin nähden? Molemmat kestävät yhtä kauan ennen
vaihtoa/lataamista ja akun korkeampi hinta ei taida kompensoitua säästönä
koko laitteen käyttöaikana.

> Mutta kamerassani akut tosiaan loppuvat äkisti, ilman että kameran
> pariston varausnäyttö ehtii varoitella. Tärkeissä kuvauksissa vaihdankin
> täydet akut ennen kuvaussessiota.

Kameroissa on suuria eroja. Jotkut toimivat mainiosti melkein millä paristoa
muistuttavalla tahansa, ja toiset ovat sitten hyvinkin kronkeleita.

> On totta että rahallinen säästö akuissa on varmasti suurin kohteissa,
> joissa virtaa kuluu paljon eli joissa påattereita joutuisi ostamaan
> paljon. Ja moottoreita sisältävissä laitteissa akkuja varmasti käytetään
> siitäkin syystä, että virtaa saadaan tasaisesti ja riittävästi.

Näin se on.

> Akkujen pienempi jännite saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Jos laite
> on suussiteltu niin, että siinä on 6 paristoa, niin odotettu jännite on
> 6*1.5V = 9V. Jos laitan tuohon akut 6*1.2V = 7.2V, niin eroa on 1.8V eli
> yli yhden pariston jännitteen verran ja silloin moottori pyörii ainakin
> hiljempaa ja kaikki laitteet eivät toimi. Tuohonhan pitäisi löaittaa
> ainakin yksi akku lisää, mutta eihän se mahdu pesään.

Tämä pitää paikkansa myös. Joissakin laitteissa voi valikosta valita onko
käytössä akut vai paristot, tällöin jännitevalvonta osaa paremmin sopeutua
ja näyttää kapasiteetinkin oikein.

Sekin riittää jos laitteen elektroniikka osaa tehdä itselleen sopivaa sähköä
kunhan tarjolla on edes välttävästi sinne päin olevaa jännitettä. Näin se
pitäisi minusta ollakin. Se pitää suunnittelijan sitten muistaa että kun
syöttöjännite laskee niin virta kasvaa kun samaa tehoa tavoitellaan.

> Sähkölaitteita suunnitellaan siis monella tavalla. Toisissa regulaattorit
> ja muu takaavat sen, että laite sietää erilaisia paristoja ja akkuja,
> toisissa ei ja luulisi että nimeomaan harrastajalaitteissa säästetään
> siinä missä voidaan. Mutta mitä sillä oikosulkuvirralla on väliä?

Suunnittelua on hyvää, huonoa ja hyvin huonoa :-/

Itse joskus pikatestaan tuota sekalaista akkuläjääni raa'asti virtamittarin
20 A alueella noin 0,5 sekunnin oikosulkuvirran mittauksella. Ellei
ampeereja irtoa juuri ladatusta akusta niin se alkaa olla kypsä vaativampaan
käyttöön, vaikka sillä sinänsä kapasiteettia saattaa löytyä vielä
taskulamppuun tms vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

> Ei
> paristoa tai akkua suunnitella niin, että siitä otettaisiin virtaa ilman
> kuormaa eli oikosuljettaisiin se. Tietennmkin paristo on siinä mielessä
> turvallisempi että sen voi oikosulkea turvallisemmin kun virtaa ei
> ilmeisesti tule niin paljn kuin akusta mutta laitteen virhetoimintohan tuo
> on aina. Kummallista että jokin salamalaite olisi suunniteltu niin, että
> se käytännössä olisi oikosulussa. Miksei siinä ole virran rajoitinta jos
> se lataa esimerkiksi omaa kondensaattoriaan?

Olihan niissä virranrajoitin - se paristo :-) Surkeaa suunnitteluahan ne
olivat, mutta niin niitä oli tehty. Sinänsä ajatus lienee ollut sellainen
että ladataan niin nopeasti kuin paristo antaa myöden, ja hakkuri oli sitten
mitoitettu sen mukaisesti. Suunnitteluhetkellä ei ehkä kukaan ajatellut että
niitä joskus käytettäisiin akuillakin, tämä juttu on aika kaukaa
menneisyydestä.

Ei pikkuautonkaan voimansiirtoa mitoiteta niin että se kestää jos sinne
nokalle vaihdetaankin 3 kertaa vääntävämpi moottori. Analogia ei ehkä ole
aivan onnistunut mutta menköön. Ja niitä autojakin on tehty niin että esim.
perävaunun vetäminen 5-vaihteella on kielletty kun laatikko ei kestä
matalien kierrosten vääntöä riittävästi.

> Salamalaite taitaa kyllä
> olla erikoistapaus sähkölaitteiden joukossa. Onko toista sähkölaitetta,
> jonka toiminta perustuisi siiohen, että se lataa sisäisen kondensaattorin
> nopeasti ja sitten pyydettäessä purkaa vielä nopeammin?

Ei ehkä aivan sellaisenaan. Useat hakkurin sisältävät laitteet kyllä
kuormittavat teholähdettään enemmän tai vähemmän piikkimäisesti, riippuen
suodatuksen hyvyydestä. Monet akkukäyttöiset sähkötyökalut ottavat myös
akustaan 'kaiken irti' eli kyllä siellä aika lähellä jo oikosulkuvirtaa
mennään kun pora on lähes jumissa ja liipaisin pohjassa.

Minua ihmetyttävät yhä nämä RC-vehkeet, erityisesti nämä multikopterit eli
dronet. Reilun silmälasikotelon kokoisesta lipo-paketista otetaan 80 A.
Siellä kytkinfettien Rds-on todella pieni, ja harjattomiin moottoreihin
revitään jännitettä nostavalla hakkurilla hetkellisesti kilowatti. Lähellä
akun rajoja mennään noissakin ja samaa ei tehdä tavallisilla paristoilla
millään. LiPo kestää näköjään purkutilanteessa pahastumatta aika kovaa
rääkkiä ja sen teho/paino-suhde on hyvä. Lataus on sitten paljon tarkempaa
ja hellempää puuhaa.
Vastaavia ne taitavat olla hybridiautojenkin akut toistaiseksi?

> Tässä siis arjen kieli on mennyt harhaan. Oastetaanhan me paristopakkaus,
> mutta siinä on pareja, joista voi rakennella paristoja sinne minne
> tarvitaan ;-)

Arki yksinkertaistaa asioita jotka ovat turhan monimutkaisia :-)


<juhani>

[Kaj Stenberg]

Den fredag 11 december 2015 kl. 09:51:51 UTC+2 skrev Reijo Korhonen:

> Jos lasket koko sijoitusajan eli sen ajan jonka akut kestävät, et
> todellakaan ansaitse paristojen käytöllä oluttuoppia. Luultavasti
> menetät, sillä 4 kpl Varta-akkuja maksaa 12.90 ja paristoja 3.49. Eli
> kolmessa vuodessa ollaan lähes tasoissa.

Pari parametria jää laskuissa huomiomatta:

1) se näkymätön varas joka vie akut matkalle laturiin taikalta matkalla laturista pois. Montako kertaa kolmessa vuodessa akku saa "mystisesti kadota" ennenkuin laskelmat menevät takapuolelleen?

2)Halvalla suuri kasa pattereita, mutta ei enään tule olemaan vehkeitä jotka kyseisiä pattereita tarvitsisi?

--
Kaj

[Asko]

On 11.12.2015 15:32, Juhani Varemo wrote:
> harjattomiin moottoreihin
> revitään jännitettä nostavalla hakkurilla hetkellisesti kilowatti.

Kuinka isosta kopterista nyt puhutaan? Ei kai joku puoli metriä
halkaisijaltaan oleva ja pari kiloa painava kopteri ihan tuollaisia
tehoja käytä?

> Vastaavia ne taitavat olla hybridiautojenkin akut toistaiseksi?

Eikös LiPo ole vielä vähän turhan kallista tekniikkaa? Olisin veikannut,
että autoissa on NiMH tai ihan perinteiset lyijyakut. Eikös
Litiumakuissa ole sekin ongelma, etteivät tahdo antaa virtaa ulos -20 C
pakkasella?

-Asko

[JiiHoo]

Jos niissä olisi lyijyakut, niin painoa olisi varmaan tuhat kiloa
enemmän eikä autoon taitaisi mahtuakaan kuskin lisäksi muuta kuin akut.

Nissan Leaf lienee halvin sähköauto ja jos siinäkin käytetään Litium
akkuja, niin ei muissa ainakaan huonompia voi olla.

http://www.electricvehiclewiki.com/Battery_specs

En kyllä tarkistanut ton linkin tietoja mistään, mutta joku toinen saa
halutessaan kiistää sen lukaisemalla vaikka autonsa ohjekirjan. Jos
sattuu omistamaan Leaffin.

--
Olen äänestänyt vasemmistoa vaaleissa. Voiko tuollaista saada koskaan
anteeksi?

[Juhani Varemo]

JiiHoo wrote:

>> Eikös LiPo ole vielä vähän turhan kallista tekniikkaa? Olisin veikannut,
>> että autoissa on NiMH tai ihan perinteiset lyijyakut. Eikös Litiumakuissa
>> ole sekin ongelma, etteivät tahdo antaa virtaa ulos -20 C pakkasella?

> Jos niissä olisi lyijyakut, niin painoa olisi varmaan tuhat kiloa
> enemmän eikä autoon taitaisi mahtuakaan kuskin lisäksi muuta kuin akut.
>
> Nissan Leaf lienee halvin sähköauto ja jos siinäkin käytetään Litium
> akkuja, niin ei muissa ainakaan huonompia voi olla.

> http://www.electricvehiclewiki.com/Battery_specs

> En kyllä tarkistanut ton linkin tietoja mistään, mutta joku toinen saa
> halutessaan kiistää sen lukaisemalla vaikka autonsa ohjekirjan. Jos
> sattuu omistamaan Leaffin.

Taitaa vaihdella merkistä toiseen, Toyota käyttää yhä NiMH-tekniikkaa,
Hondan ja BMW:n uusin tyyppi LiIonia .
Teslassa on Li-Ion mutta se ei ole enää hybridi.

Uskon kuitenkin että vanha NiMH-tekniikka tulee väistymään, ennemmin tai
myöhemmin. Tai korvautuu polttokennolla tms.

Lyijyakkuja ei taida olla kuin niissä muinaisissa ElCateissa tms.
Pitää myös muistaa että hybriditekniikkaa käytetään muuallakin kuin
henkilöautoissa. Sen voi löytää myös nosturista, bussista, kaivurista,
metsäkoneesta, kaivoskoneesta jne.


<juhani>

[JiiHoo]

Juhani Varemo used his keyboard to write :

> JiiHoo wrote:
>

> Lyijyakkuja ei taida olla kuin niissä muinaisissa ElCateissa tms.
> Pitää myös muistaa että hybriditekniikkaa käytetään muuallakin kuin
> henkilöautoissa. Sen voi löytää myös nosturista, bussista, kaivurista,
> metsäkoneesta, kaivoskoneesta jne.

Toi hybriditekniikka on oikeasti ihan pirun järkevää jossain
työkoneessa. Jostain luin, että jonkun työkoneen keskiarvo voimankäyttö
oli todella pientä, mutta luonnollisesti se diesel täytyy mitoittaa
niiden huippuarvojen mukaan.

Hybridivehkeessä diesel voi olla reilusti pienempi ja huipputehot
otetaan sitten akuista.

No, samahan pitäisi päteä autoihinkin, mutta autonvalmistajat ovat
päättäneet, että akku tyhjänäkin auton on kuljettava vähintään se 200
km/h. Periaatteessahan autossa voisi olla vain joku 20 hv:n kone
lataukseen ja jos jouduttaisiin kulkemaan vain koneen voimin, niin
kiihtyvyys olisi aika laiskaa ja huiput jossain 80 km/h tietämillä.

--
Unelmoin monikulttuurisuuskuplan räjähtämisestä miljooniksi
sirpaleiksi.

[Juhani Varemo]

Asko wrote:

> On 11.12.2015 15:32, Juhani Varemo wrote:
>> harjattomiin moottoreihin
>> revitään jännitettä nostavalla hakkurilla hetkellisesti kilowatti.
>
> Kuinka isosta kopterista nyt puhutaan? Ei kai joku puoli metriä
> halkaisijaltaan oleva ja pari kiloa painava kopteri ihan tuollaisia
> tehoja käytä?

Parikiloinen on jo aika raskas jollain mittakaavalla. Mulla ei ole nyt tuon
näitä harrastavan juniorin tietämystä aiheesta juuri nyt saatavilla, mutta
jos tuon alla olevan ohjeen mukaan arvioi karkeasti niin nostovoimaa
parikiloiselle olisi hyvä olla 30-40 Nm. Eli 1,5 - 2 kertaa kopterin paino,
riippuen miten sporttisen siitä haluaa.

http://www.dronetrest.com/t/how-to-choose-the-right-motor-for-your-multicopter-drone/568

Tuon yhden esimerkissä taulukoidun moottorityypin max nostovoima (11 V / 11
A / 120 W) olisi luokkaa 400 g, joten rajusti liikkuvaan 2 kiloiseen
kopteriin noita tarvittaisiin 10 kpl. Eli yhteensä 110 A ja 1200 W. Selvästi
pitää valita tehokkaampi moottorityyppi jotta pärjää vähemmillä (4-6-8)
moottoreilla, mutta tuo taulukko antaa kyllä suuntaa sille että tehoa kyllä
tarvitaan jos taitolentokykyistä dronea suunnittelee. Tuo työntövoiman suhde
painoon voi olla rajumpikin kuin kaksinkertainen. Tehoa ei tietenkään
tarvita noin paljoa koko ajan, ainoastaan haluttaessa suurta kiihtyvyyttä
tai nopeutta. Minimisuositus on että puolella teholla dronen tulisi pystyä
pysymään paikoillaan.

Oikeiden koptereiden turbiinien tehot ovat omassa luokassaan, Super Puman
joku malli taisi olla luokkaa 3400 hv (2600 kW).

Huvikseen vertailtuna maksimipainossaan Puman(AS332 L1) teho/paino -suhde on
2600/8600 ja ärhäkkään dronen 1/2.

Eli Puma noin 0,3 kW/kg ja drone 0,5. Äkäisemmin tuon tehoinen drone nousuun
lähteekin kuin raskaasti lastattu taisteluheko. Ilman kuormaa Puma on
2600/4500 eli 0,58 ja asetelma kääntyy.


Kyseessä ei siis ole Anttilan joulumyynnissä tarjottu 50 euron drone-
aloituspaketti, vaan suorituskykyiseksi suunniteltu, huomattavasti
arvokkaampi laite.


<juhani>

[Asko]

On 12.12.2015 18:18, JiiHoo wrote:
> No, samahan pitäisi päteä autoihinkin, mutta autonvalmistajat ovat
> päättäneet, että akku tyhjänäkin auton on kuljettava vähintään se 200
> km/h. Periaatteessahan autossa voisi olla vain joku 20 hv:n kone lataukseen

Onkohan noissa nykyhybrideissä kaikissa yhä edelleen perinteinen
voimansiirto moottorilta renkaille, eli väliin tarvitaan vaihdelaatikko,
yms. turhan kallista mekaniikkaa?

Fiksumpaahan olisi, että voimansiirto tapahtuisi neljällä
sähkömoottorilla ja se polttomoottori toimisi ainoastaan akkuja
lataavana generaattorina. Ehkä ihan 20 hv generaattori ei riitä akkujen
lataukseen Helsinki - Utsjoki ajomatkalla, mutta joku 50 hv luulisi jo
riittävän.

-Asko

[JiiHoo]

Asko presented the following explanation :

Aika harva ajaa kyllä yhdellä istumalla noin pitkän matkan. Ja
käsittääkseni jossain tasaisessa 80 km/h nopeudessa ei todellakaan
taideta tarvita 20 hv enempää. Jos pelkien akkujen toimintasäde olisi
vaikka 200 km, niin kyllä tuollainen laturi taitaa pidentää sitä aika
huomattavasti. Kun pysähtyy välillä kahville, niin taitaa siinä tauon
aikana akut latautua ihan mukavasti.

Mun käsittääkseni toi Opelin Volta vai oliko se omaa sukuaan Chevrolet
on ainoa hybridi, missä polttomoottori on vain laturi ja aina liikutaan
sähkömoottorin voimin. Tämä ulkomuistista ja en todellakaan ole
perehtynyt hybridimallistoihin kuin lukemalla silloin tällöin jonkun
jutun jostain.

Kaikissa muissa homma kai menee suunnilleen niin, että polttomoottori
on ihan samalla tavalla yhteydessä vetäviin pyöriin kuin ihan
normiautoissa ja sähkömoottori on sitten joko ihan erikseen omalla
voimansiirrolla tai se kytkeytyy samaan voimansiirtoon kuin
polttomoottori.

Noissa missä sähkömoottori on eriksen, niin yleensä myös sillä tehdään
neliveto.

--
Holtiton maahanmuutto on ongelma. Halla-aho on ratkaisu

[Asko]

On 13.12.2015 7:13, JiiHoo wrote:
> Aika harva ajaa kyllä yhdellä istumalla noin pitkän matkan. Ja
> käsittääkseni jossain tasaisessa 80 km/h nopeudessa ei todellakaan
> taideta tarvita 20 hv enempää. Jos pelkien akkujen toimintasäde olisi
> vaikka 200 km, niin kyllä tuollainen laturi taitaa pidentää sitä aika
> huomattavasti. Kun pysähtyy välillä kahville, niin taitaa siinä tauon
> aikana akut latautua ihan mukavasti.

No joo, aika monelle kuskille taitaa riittää joku 800 km toimintasädekin
per vuorokausi. Ihan kaikki tienvarsikahvilat tuskin tarjoavat
latausmahdollisuutta ja onkohan niitä latausliittimiäkin tätä nykyä
kuinka montaa eri mallia? Varmaan sähköautoja varten saa ostaa
adapterisarjankin, mutta montaakohan eri liitintyyppiä suomessakin
mahtaa olla käytössä perinteisen 1-vaihe Schukon ja 3-vaihe
voimavirtatöpselien lisäksi? Ne adapterithan vievät melkein vararenkaan
verran tilaa takaluukusta? :)

> Mun käsittääkseni toi Opelin Volta vai oliko se omaa sukuaan Chevrolet
> on ainoa hybridi, missä polttomoottori on vain laturi ja aina liikutaan
> sähkömoottorin voimin.

Toivottavasti tuo on se suuntaus mihin muutkin menevät. Ihme kun eivät
ole menneet alun alkaenkin, kun tuossa säästetään aika monta mekaanista
voimansiirron osaa.

-Asko

[JiiHoo]

Asko explained on 13.12.2015 :

> On 13.12.2015 7:13, JiiHoo wrote:
>> Aika harva ajaa kyllä yhdellä istumalla noin pitkän matkan. Ja
>> käsittääkseni jossain tasaisessa 80 km/h nopeudessa ei todellakaan
>> taideta tarvita 20 hv enempää. Jos pelkien akkujen toimintasäde olisi
>> vaikka 200 km, niin kyllä tuollainen laturi taitaa pidentää sitä aika
>> huomattavasti. Kun pysähtyy välillä kahville, niin taitaa siinä tauon
>> aikana akut latautua ihan mukavasti.
>
> No joo, aika monelle kuskille taitaa riittää joku 800 km toimintasädekin per
> vuorokausi. Ihan kaikki tienvarsikahvilat tuskin tarjoavat
> latausmahdollisuutta ja onkohan niitä latausliittimiäkin tätä nykyä kuinka
> montaa eri mallia? Varmaan sähköautoja varten saa ostaa adapterisarjankin,
> mutta montaakohan eri liitintyyppiä suomessakin mahtaa olla käytössä
> perinteisen 1-vaihe Schukon ja 3-vaihe voimavirtatöpselien lisäksi? Ne
> adapterithan vievät melkein vararenkaan verran tilaa takaluukusta? :)

Mä nyt ajattelin sitä, että moottori lataa kahvipaussin ajan. Kysehän
ei ole tyhjäkäynnistä, vaan moottori tekee työtä, jolla on tarkoitus.

Eivätkö ne muka vieläkään ole saaneet standardoitua latauskaapelia?

--
Haluaisin olla luonnonsuojelijoiden puolella. Mutta en voi, koska ne
ovat niin urpoja.

[Juhani Varemo]

JiiHoo wrote:

> Eivätkö ne muka vieläkään ole saaneet standardoitua latauskaapelia?

Ei kai siihen yhtä ainoaa standardia ole mahdollistakaan tehdä. Paitsi auton
puolelle teoriassa. Kun tarjolla voi olla vain 1-vaihe 16 A, tai sitten 3-
vaiheista 16, 32 tai jopa 63 A.

En tiedä miten suuria virtoja pystytään pikalatauksessa käyttämään,
mutta 32 A 3-v luulisin ainakin.

Ja sitten kun mennään ihan ulkomaille niin niillä on taas omat
töpselityyppinsä ja jopa jännitteensä. Minulla ei juuri ole hajua maailmalla
käytettävistä 3-vaiherasioista, mutta tuo alla oleva nyt ainakin toi jotakin
valoa aiheeseen. Varmaan joku muu tietää tuon paremmin. Ainakin jossain
ulkolaisissa koneissa on ollut johdon päässä 'mielenkiintoisia' pistokkeita.


http://www.worldstandards.eu/electricity/plugs-and-sockets/

https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_and_multiphase_power_plugs_and_sockets


<juhani>

[JiiHoo]

Juhani Varemo brought next idea :

> JiiHoo wrote:
>
>> Eivätkö ne muka vieläkään ole saaneet standardoitua latauskaapelia?
>
>
> Ei kai siihen yhtä ainoaa standardia ole mahdollistakaan tehdä. Paitsi auton
> puolelle teoriassa. Kun tarjolla voi olla vain 1-vaihe 16 A, tai sitten 3-
> vaiheista 16, 32 tai jopa 63 A.

Eikös se standardi auton puolelle luonnollisesti pidäkin mennä.
Huoltiksen latauspisteestä sitten vaan tökätään "tankkausletku" autoon.

Vilkaisin nopeasti miten Leaffissa asia on hoidettu.
Kotilataus tapahtuu 230 voltin verkkovirralla ja Leafissa on erikseen
joku oma johto siihen. Potentiaalisesti ihan sairaan kallis varaosa,
koska tietenkään kyseistä johtoa ei saa kuin Nissanilta. Tosin nopeasti
googlettamalla on siinä joku standardi ja vaikkapa Prius käyttää ihan
samanlaista johtoa.

Pikalataus sitten onnistuu vain erikseen jostain huoltamon
pikalatauspisteestä. Tuon pikalatausaseman luulisi olevan joku
standardi, koska ei tule muuten ikinä yleistymään, että joka autolle
olisi oma latausasema.

Ilmeisesti Tesla kyllä käyttää jotain omia virityksiä, koska
paikallisella huoltoasemalla on erikseen yleinen latauspiste ja sitten
Tesla on rakentanut erikseen vielä Tesloilla oman tankkipaikan.

http://plugit.fi/fi-fi/article/infrastruktuuri/teslan-huippunopeat-latauspisteet-myos-suomeen/208/

Ilmeisesti kyseessä on tosin niin tehokas laturi, että ellei ole
yhteensopiva sen kanssa, niin käräyttää akkunsa. Koska joku
ruputeslakin pitänee ladata normilatauspisteessä ellei osta
lisävarusteetna superchargeria.

Toivon mukaan latausliitin ei sovi sellaiseen autoon, mikä ei latausta
kestä.

--
Rasistifasisti

[Otto Keronen]

On Sun, 13 Dec 2015 22:14 +0200
Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> wrote:

> JiiHoo wrote:
>
> > Eivätkö ne muka vieläkään ole saaneet standardoitua latauskaapelia?
>
>
> Ei kai siihen yhtä ainoaa standardia ole mahdollistakaan tehdä. Paitsi auton
> puolelle teoriassa. Kun tarjolla voi olla vain 1-vaihe 16 A, tai sitten 3-
> vaiheista 16, 32 tai jopa 63 A.

Tuntuisi noita vaihtoehtoja riittävän:
http://www.garo.fi/fileadmin/garofi/Kataloger/AU/Latausasemat_05-13.pdf

Aika pieneltä nuo esitteen latausajoissa käyttämät akustot tuntuu (20kWh). Jos en väärin muista niin esim. Teslan akusto on ~100kWh mikä kuullostaa jo siltä että sillä pääse jonnekin. Toi läpyskähän on mainos joten lyhyt latausajan ilmoittaminen lienee tarkoituksellista.

Jos haluaa järjellisiä latausaikoja niin taitaa 400V liitänä olla aika pakollinen. Voin vain kuvitella millaisia latausaikoja joku omakotiasuja kokee kun latailee kotona sen mökin 3*25A liitännän alla.

[JiiHoo]

It happens that Otto Keronen formulated :

> On Sun, 13 Dec 2015 22:14 +0200
> Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> wrote:
>
>> JiiHoo wrote:
>>
>>> Eivätkö ne muka vieläkään ole saaneet standardoitua latauskaapelia?
>>
>>
>> Ei kai siihen yhtä ainoaa standardia ole mahdollistakaan tehdä. Paitsi auton
>> puolelle teoriassa. Kun tarjolla voi olla vain 1-vaihe 16 A, tai sitten 3-
>> vaiheista 16, 32 tai jopa 63 A.
>
> Tuntuisi noita vaihtoehtoja riittävän:
> http://www.garo.fi/fileadmin/garofi/Kataloger/AU/Latausasemat_05-13.pdf
>
> Aika pieneltä nuo esitteen latausajoissa käyttämät akustot tuntuu (20kWh).
> Jos en väärin muista niin esim. Teslan akusto on ~100kWh mikä kuullostaa jo
> siltä että sillä pääse jonnekin. Toi läpyskähän on mainos joten lyhyt
> latausajan ilmoittaminen lienee tarkoituksellista.

Teslan hintakin on jotain ihan muuta. Eikä Teslallakaan taida päästä
kuin jotain 400 km, koska kyseessähän on urheiluauto helvetinmoisilla
tehoilla. Sitä en kyllä tiedä, että voiko Teslan asetuksista vääntää
jonkun säästömoodin päälle ja ajella hissun kissun 1000 km.

> Jos haluaa järjellisiä latausaikoja niin taitaa 400V liitänä olla aika
> pakollinen. Voin vain kuvitella millaisia latausaikoja joku omakotiasuja
> kokee kun latailee kotona sen mökin 3*25A liitännän alla.

Leafissa katsoin, että normipistorasiassa kestää täyteen lataus jotain
päälle 11 tuntia. Jos asentaa jonkun kotilatauspisteen, niin siinä on
joku älyhomma, mikä tarkkailee akkua ja sen avulla lataus lyheni
muistaakseni 7 tuntiin.

--
Kansalainen Heikki Heinonen:
" Ennen vanhaan heiteltiin tomaatteja ja kananmunia, mutta kenellä
siihen olisi enää varaa."

[Ari Saastamoinen]

JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:

> Leafissa katsoin, että normipistorasiassa kestää täyteen lataus jotain
> päälle 11 tuntia. Jos asentaa jonkun kotilatauspisteen, niin siinä on
> joku älyhomma, mikä tarkkailee akkua ja sen avulla lataus lyheni
> muistaakseni 7 tuntiin.

Öh. Miksi latauspisteen pitää tarkkailla akkua? IMO latauspisteen
pitää vain tarjota sähköä, ja kaiken latauslogiikan pitäis olla siinä
autossa.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[JiiHoo]

Ari Saastamoinen formulated the question :

> JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:
>
>> Leafissa katsoin, että normipistorasiassa kestää täyteen lataus jotain
>> päälle 11 tuntia. Jos asentaa jonkun kotilatauspisteen, niin siinä on
>> joku älyhomma, mikä tarkkailee akkua ja sen avulla lataus lyheni
>> muistaakseni 7 tuntiin.
>
> Öh. Miksi latauspisteen pitää tarkkailla akkua? IMO latauspisteen
> pitää vain tarjota sähköä, ja kaiken latauslogiikan pitäis olla siinä
> autossa.

Älä multa kysy, kysy Nissanilta.

--
Iso K:
"Minun mielestäni junamiesten olisi pitänyt heittää Lenin tulipesään"

[JiiHoo]

on 14.12.2015, JiiHoo supposed :

> Ari Saastamoinen formulated the question :
>> JiiHoo <jii...@kof.fi> writes:
>>
>>> Leafissa katsoin, että normipistorasiassa kestää täyteen lataus jotain
>>> päälle 11 tuntia. Jos asentaa jonkun kotilatauspisteen, niin siinä on
>>> joku älyhomma, mikä tarkkailee akkua ja sen avulla lataus lyheni
>>> muistaakseni 7 tuntiin.
>>
>> Öh. Miksi latauspisteen pitää tarkkailla akkua? IMO latauspisteen
>> pitää vain tarjota sähköä, ja kaiken latauslogiikan pitäis olla siinä
>> autossa.
>
> Älä multa kysy, kysy Nissanilta.

Tässä tuo Nissanin mainosesite asiasta:
http://www.nissan.fi/FI/fi/vehicle/electric-vehicles/leaf/charging-and-battery/charging-nissan-leaf-and-battery.html

--
Jari Leino, Muutos 2011:
"Minua syytetään siitä, että ratsastan raiskauksien uhreilla
eduskuntaan. Paljon mieluummin minä ajaisin somaliraiskaajien raadoilla
eduskuntaan."

[Reijo Korhonen]

On Sat, 12 Dec 2015 22:15:37 +0200, Asko wrote:

> On 12.12.2015 18:18, JiiHoo wrote:
>> No, samahan pitäisi päteä autoihinkin, mutta autonvalmistajat ovat
>> päättäneet, että akku tyhjänäkin auton on kuljettava vähintään se 200
>> km/h. Periaatteessahan autossa voisi olla vain joku 20 hv:n kone
>> lataukseen
>
> Onkohan noissa nykyhybrideissä kaikissa yhä edelleen perinteinen
> voimansiirto moottorilta renkaille, eli väliin tarvitaan vaihdelaatikko,
> yms. turhan kallista mekaniikkaa?
>
> Fiksumpaahan olisi, että voimansiirto tapahtuisi neljällä
> sähkömoottorilla ja se polttomoottori toimisi ainoastaan akkuja
> lataavana generaattorina.

Olen kuullut tuota atkaisua vastaan paivavia perusteluita. Sanan
varsinaisessa miless'. Sähkömäärrorit olisivat tuossa rataklsisussa
jousittamatonta painoa, yhdessä pyörän kanssa ja tämä ei tee gyvää ajo-
oiminaisuuksille ja osien kestävyydelle. Toisekseen ratkaisulla on kova
hinta, kun moottoreita tarvitaan nyt yhden sijasta neljä.

No, on minulla yksi leikkiauto tai robottyi, miten nyt ottaa, jossa on
nelöjä moottoria ja sitä ohjaa tietokone. Tosin elektroniikka ei osaa
vielä ohjata kaikkia pyöriä erikeen jaan ainoastaa vasenta ja oikeaa
puolta erikseen. Laitteessa ei ole kääntyviä pyöriä ja sse kääntyy niin,
että eri puolilla olevilla pyörillä on eri nopeudet. vaiika toiset pyörät
pyörivät eteen ja toiset taakse. Ainakaan tämä malli ei ole niin näppärä
ohjautumaan kuin paperilla kuulostaa, johtuen tietysti sekä renkaisen
vaatimattomasta pidosta sisällä sekä myöskin moottorien vaalimattomasta
tehosta kuen akustonkin vaatimattomasta tehosta. Jousisiahan tuossa eri
ole lainkaan.

Mutta tottra kai tulevaisuus voi tuoda nelipyörämoorttorisiakin autoja,
mutta vielä niitä ei oloe nähty, joten varmaan autonvalmistajilla on
edelleen liian monta teknistä haastetta ratkaisematta.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Otto Keronen]

On Mon, 14 Dec 2015 10:34:26 +0200
JiiHoo <jii...@kof.fi> wrote:


> Leafissa katsoin, että normipistorasiassa kestää täyteen lataus jotain
> päälle 11 tuntia. Jos asentaa jonkun kotilatauspisteen, niin siinä on
> joku älyhomma, mikä tarkkailee akkua ja sen avulla lataus lyheni
> muistaakseni 7 tuntiin.

Nopeasti googlaten Nissan Leaf niin siinä on 24 tai 30kWh akut ja ajomatkat vastaavasti 135km ja 172km täydellä latauksella.

Tämmösen akun tietysti ehtii saamaan täyteen yön yli ilman että kämpän sähkölämmitys tarvii kytkeä pois päältä mutta ei sillä kyllä sitten ajella paljon mihinkään muualle kuin suunnilleen työmatkan ja takas. Mökkireissu kannataa tehdä jollain muulla vehkeellä.

Tässä onkin haaste sähköauton yleistymiselle. Vaikka akkutekniikka kehittyisi ja nissaniin saisi sopuhintaan sen sanotaan nyt 100kWh akut niin että sillä pääsee yhtä pitkälle kuin normaalilla nykyautolla niin ensimmäisenä tulee vastaan kiinteistöjen sähköverkot ja sen jälkeen jakeluverkot ja lopuksi jää ydinvoimala uupumaan.

Ja sitten akku ja lataustekniikan pitää kehittyä niin että latausasemalta pystyy puskemaan sen miljoona wattia niin sähköauton saisi ladattua osapuilleen samaan aikaan kuin mitä bensa-auton tankkaamiseen menee tänä päivänä. Latauskaapelit olis sitten vähän järeämmät...

Yhteiskuntamme infra ei ole läheskään valmis sähköautojen yleistymiselle. Energiamäärä mitä auton kiikuttamiseen paikasta toiseen tarvitaan on kuitenkin aika iso ja vaikka sähköä tulee maagisesti töpselistä niin ei sitä siihen autoon saada siirrettyä isoja määriä mehupillin läpi.

[JiiHoo]

on 14.12.2015, Otto Keronen supposed :

Höpsis, kysy vaikka Niinistön Villeltä. Se tietää, että sähkö tulee
töpselistä ja tuulivoimasta. Eikä sähkö lopu, vaikka Suomi ei
rakentaisi yhtään voimalaa ja kaikilla olisi sähköautot.

En kyllä ihmettelisi, jos Vihreät jossain vaiheessa alkaisivatkin
vastustaa sähköautoja. Ne ovat niin loogisen epäloogisia.

--
Johtaja Pekka Siitoin:
"Mutta kaikesta huolimatta. Olen kivenkovaan
rasisti, sadisti ja fasisti. Siitä minä nautin. Sääli on sairautta."

[Ari Saastamoinen]

Reijo Korhonen <reijo.k...@invalid.invalid> writes:

> Olen kuullut tuota atkaisua vastaan paivavia perusteluita. Sanan
> varsinaisessa miless'. Sähkömäärrorit olisivat tuossa rataklsisussa

> jousittamatonta painoa, yhdessƤ pyörän kanssa ja tämä ei tee gyvää ajo-

> oiminaisuuksille ja osien kestävyydelle. Toisekseen ratkaisulla on kova
> hinta, kun moottoreita tarvitaan nyt yhden sijasta neljä

Sähkömoottori on konstruktiona sen verran yksinkertainen otus, että
ainakin näin äkkiä voisi kuvitella, että sellaisen saisi tehtyä jopa
kestävämmäksi kuin perinteisen voimansiirron kaikkine rattaineen ja
nivelineen. Mutta jos toi paino on ihan oikeasti ongelma, niin ei
mikään estä laittamasta pientä voimansiirtoakselia moottorien ja
pyörien väliin. Tai ehkä moottoripyörätyylinen remmi- tai ketjuveto
menis pienempään tilaan, ja se olis kevyempikin kuin nykyiset
voimansiirtoratkaisut. Jolloin ne itse moottorit saatais jousituksen
paremmalle puolelle.

Toki neljä moottoria tulee kalliimmaksi kuin yksi, mutta uskoakseni
sähkömoottorit ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin
polttomoottorit, ja ainakin huoltokulut ovat pienemmät.
Sähkömoottorissa kun on ainoastaan yksi ainoa liikkuva osa (sekä sen
laakerointi)

[Mikko Saukkoriipi]

On 14/12/15 15:34, JiiHoo wrote:
> on 14.12.2015, Otto Keronen supposed :
>>

>> Tässä onkin haaste sähköauton yleistymiselle. Vaikka akkutekniikka
>> kehittyisi ja nissaniin saisi sopuhintaan sen sanotaan nyt 100kWh akut
>> niin että sillä pääsee yhtä pitkälle kuin normaalilla nykyautolla niin
>> ensimmäisenä tulee vastaan kiinteistöjen sähköverkot ja sen jälkeen
>> jakeluverkot ja lopuksi jää ydinvoimala uupumaan.
>>
>> Ja sitten akku ja lataustekniikan pitää kehittyä niin että
>> latausasemalta pystyy puskemaan sen miljoona wattia niin sähköauton
>> saisi ladattua osapuilleen samaan aikaan kuin mitä bensa-auton
>> tankkaamiseen menee tänä päivänä. Latauskaapelit olis sitten vähän
>> järeämmät...
>>
>> Yhteiskuntamme infra ei ole läheskään valmis sähköautojen
>> yleistymiselle. Energiamäärä mitä auton kiikuttamiseen paikasta
>> toiseen tarvitaan on kuitenkin aika iso ja vaikka sähköä tulee
>> maagisesti töpselistä niin ei sitä siihen autoon saada siirrettyä
>> isoja määriä mehupillin läpi.
>
> Höpsis, kysy vaikka Niinistön Villeltä. Se tietää, että sähkö tulee
> töpselistä ja tuulivoimasta. Eikä sähkö lopu, vaikka Suomi ei rakentaisi
> yhtään voimalaa ja kaikilla olisi sähköautot.
>
> En kyllä ihmettelisi, jos Vihreät jossain vaiheessa alkaisivatkin
> vastustaa sähköautoja. Ne ovat niin loogisen epäloogisia.
>

Tutkiskelin vähän aikaa sitten Fingridin tilastoja, niin nykyisen
sähköverkon ylijäämäkapasiteetilla lataa puoli miljoonaa Teslaa kunhan
suurin osa niistä hoitaa latauksen öisin. Ja tämähän hoituu yösähkön
hinnoittelulla.

[JiiHoo]

Mikko Saukkoriipi explained :

Suomessahan on suunnilleen kerran vuodessa tilanne, jossa sähköjohdot
punaisina vedetään koko kapasiteetilla.

Eihän tässä kai mitään ongelmia ole, jos se on ok, että silloin tällöin
säännöstellään sähköä. Vähintäänkin 10 kuukautta vuodessa taitaa sähköä
olla ihan yllin kyllin käytössä.

Siinä sitten vaadittaisiin taas puolueettomia laskelmia, että kumpi
tulee kalliimmaksi, uusien voimaloiden rakennus vai ettei sähköä ole
tarjolla kun sitä tarvittaisiin.

--
Ääripersu

[Mikko Saukkoriipi]

On 15/12/15 11:25, JiiHoo wrote:
>>
>> Tutkiskelin vähän aikaa sitten Fingridin tilastoja, niin nykyisen
>> sähköverkon ylijäämäkapasiteetilla lataa puoli miljoonaa Teslaa kunhan
>> suurin osa niistä hoitaa latauksen öisin. Ja tämähän hoituu yösähkön
>> hinnoittelulla.
>
> Suomessahan on suunnilleen kerran vuodessa tilanne, jossa sähköjohdot
> punaisina vedetään koko kapasiteetilla.
>
> Eihän tässä kai mitään ongelmia ole, jos se on ok, että silloin tällöin
> säännöstellään sähköä. Vähintäänkin 10 kuukautta vuodessa taitaa sähköä
> olla ihan yllin kyllin käytössä.
>
> Siinä sitten vaadittaisiin taas puolueettomia laskelmia, että kumpi
> tulee kalliimmaksi, uusien voimaloiden rakennus vai ettei sähköä ole
> tarjolla kun sitä tarvittaisiin.
>

Sähköautoistahan on suunniteltu yhtä ratkaisua tähän sähkön kysynnän ja
tuotannon heittelyyn. Ideana on, että sähköautot pyrkisivät lataamaan
silloin kun sähkö on halvinta, eli kysyntä on pienimmillään. Tämä
tasaisi kysyntää jolloin ei ole yhtä suurta tarvetta sammuttaa
voimalaitoksia kysynnän laskiessa. Aika pitkältihän tämä jo toimii
sähköautojen kanssa ajastetulla latauksella.

Edistyneemmissä suunnitelmissa sähköautot myisivät sähköä verkkoon
huippukulutuksen aikaan.

[Kaj Stenberg]

Den måndag 14 december 2015 kl. 10:34:24 UTC+2 skrev JiiHoo:

> Teslan hintakin on jotain ihan muuta. Eikä Teslallakaan taida päästä
> kuin jotain 400 km, koska kyseessähän on urheiluauto helvetinmoisilla
> tehoilla. Sitä en kyllä tiedä, että voiko Teslan asetuksista vääntää
> jonkun säästömoodin päälle ja ajella hissun kissun 1000 km.

Joo, se Teslan hinta on kyllä aika järkyttävä. Ja käyttösädettä aika naftisti. Mutta _jos_ löytyisi tämmöinen "säästömoodi" niin kuolaa vuotaen ostaisin (lottovoiton jälkeen, tietenkin).
Omistaa "melkoisen" rivakan urheiluauton ja samalla esittää että on ekologinen, siinäpä vasta olisi hauskaa!

--
Kaj

[Otto Keronen]

On Tue, 15 Dec 2015 10:04:52 +0200
Mikko Saukkoriipi <et...@isojano.net> wrote:

> Tutkiskelin vähän aikaa sitten Fingridin tilastoja, niin nykyisen
> sähköverkon ylijäämäkapasiteetilla lataa puoli miljoonaa Teslaa kunhan
> suurin osa niistä hoitaa latauksen öisin. Ja tämähän hoituu yösähkön
> hinnoittelulla.

Varmasti riittää jos tarpeeksi harva lataa tarpeeksi hitaasti riittävän hajautetulla alueella ja yöaikaan. Mutta jos meidän omakotialueella puolet vaihtais teslaan niin paitsi että kiinteistöliittymät pitäisi vaihtaa 400V liittymiksi niin korttelin ja itse asiassa koko kaupunginosan infra kaipaisi isoa remonttia että sitä ylijäämää saadaan sinne tuotua.

Voin vain kuvitella miltä joku asukaspysäköintitalon sähköliitäntä näyttää siinä vaiheessa kun puolet parkissa olevista autoista on tesloja ja joka jantteri haluaa kipponsa täyteen aamuun mennessä.

[Kaj Stenberg]

Den tisdag 15 december 2015 kl. 13:20:52 UTC+2 skrev Otto Keronen:
> On Tue, 15 Dec 2015 10:04:52 +0200

> Voin vain kuvitella miltä joku asukaspysäköintitalon sähköliitäntä
> näyttää siinä vaiheessa kun puolet parkissa olevista autoista on
> tesloja ja joka jantteri haluaa kipponsa täyteen aamuun mennessä.

Samalta kun näyttää nykyäänkin pakkasilla?
Asentaminen voi aiheuttaa kustannuksia, mutta ei se johto taikka töpseli ole sen kummoisempi.

Ongelma syntyy (kuten vihjaisit) siitä että x tuhatta autoa pitäisi ladata alkaen juuri klo 17 kun joku tulee autollaan kotiin. Vaihtoehtoisesti että joku käy muutaman tunnin jälkeen laittamaan lataukseen. Taikka sitten on älylaturi.

Mutta missään tapauksessa mikään _menestyvä_ sähköauto ei tule koskaan saamaan hyötyä _nykyisestä_ sähköhinnoittelusta. Päinvastoin, tarpeeksi sähköautoja niin _yösähkö_ olisi se kallein...

--
Kaj

[Mikko Saukkoriipi]

On 15/12/15 15:08, Kaj Stenberg wrote:
> Den tisdag 15 december 2015 kl. 13:20:52 UTC+2 skrev Otto Keronen:
>> On Tue, 15 Dec 2015 10:04:52 +0200
>
>> Voin vain kuvitella miltä joku asukaspysäköintitalon sähköliitäntä
>> näyttää siinä vaiheessa kun puolet parkissa olevista autoista on
>> tesloja ja joka jantteri haluaa kipponsa täyteen aamuun mennessä.
>
> Samalta kun näyttää nykyäänkin pakkasilla?
> Asentaminen voi aiheuttaa kustannuksia, mutta ei se johto taikka töpseli ole sen kummoisempi.
>
> Ongelma syntyy (kuten vihjaisit) siitä että x tuhatta autoa pitäisi ladata alkaen juuri klo 17 kun joku tulee autollaan kotiin. Vaihtoehtoisesti että joku käy muutaman tunnin jälkeen laittamaan lataukseen. Taikka sitten on älylaturi.
>

Esimerkiksi Nissan Leafeissa on ajastin jolla määritetään mihin aikaan
mennessä akun pitää olla täysi. Se katsoo paljonko sähköä pitää ladata
ja aloittaa latauksen sopivaan aikaan.

> Mutta missään tapauksessa mikään _menestyvä_ sähköauto ei tule koskaan saamaan hyötyä _nykyisestä_ sähköhinnoittelusta. Päinvastoin, tarpeeksi sähköautoja niin _yösähkö_ olisi se kallein...
>

Ei, kyllä yösähkö tulee pysymään halvimpana. Toisin kuin useimmat
kodeissa olevat sähkölaitteet, sähköauto voi valita milloin se käyttää
sähköä. Jos yösähkö kallistuu niin kaikki alkavat lataamaan autonsa
alkuillasta. Tämän seurauksena alkuillan sähkö kallistuu ja yösähkö
romahtaa, minkä jälkeen autot siirtyvät lataamaan öisin. Sähköyhtiöiden
on pakko pitää yösähkö halpana jotta autot ladataan silloin ja muina
aikoina sähkö voidaan käyttää johonkin tärkeämpään. Tesloissa on
nettiyhteys, jos sähkön tuottajat yrittävät kikkailla niin auto voi
seurata suoraan Nordspoolista hintoja.

[Reijo Korhonen]

On Tue, 15 Dec 2015 12:15:58 +0200, Mikko Saukkoriipi wrote:


> Sähköautoistahan on suunniteltu yhtä ratkaisua tähän sähkön kysynnän ja
> tuotannon heittelyyn. Ideana on, että sähköautot pyrkisivät lataamaan
> silloin kun sähkö on halvinta, eli kysyntä on pienimmillään. Tämä
> tasaisi kysyntää jolloin ei ole yhtä suurta tarvetta sammuttaa
> voimalaitoksia kysynnän laskiessa. Aika pitkältihän tämä jo toimii
> sähköautojen kanssa ajastetulla latauksella.
>
> Edistyneemmissä suunnitelmissa sähköautot myisivät sähköä verkkoon
> huippukulutuksen aikaan.

Verkosta tulevaa sähköä ei voi varastoida. Se tuotetaan juuri sinä
hetkenä kun se kulutetaan. Siis periaatteessa ja käytännössäkin, sillä
jos se o9n varatoistu akkuihin, niin se puretaan akusta juuri sinä
lulutushetkenä.

Sikäli on hassua puhua sähkäverkon ylikapasiteetista. Ei sinne
sähköverkkoon mitä'än ylimääräistä syötetä vaan juuri sopivan verran. Kun
kulutus kasvaa, niin jossakin hyrähtää yksi sähkönvoimalaitos vähäb
kovenalle tai siten jossakin se jopa hyrähtää käyntiin.

Eli jos sähköautot tuottavat lisäkapasisteetin tarpeen ja se haluttan
ratkaista yösähköllä, niin silloin vaimalat tuottavat sähköä öiseen
aikaan vähän kovempaa. Tai jotain voimalaa jota käytetään normaalisti
vain päivällä ja nyt sitä pidetään nyt myös öisin päällä.

Tietysti on niinkin, että tasainen sähäön kulutus olisi sillä tavalla
hyvä asia, että voimaloita ei tarvitsisi säätää kovemmalle ja hiljemmalle
ja sammutella ja käynnistellä. Kyllä tuossa säätötouhussa aina energiaa
hukkaantuu. Siksihän sitä yösähköä myydään halvemmalla että ainakin joku
ostaisi sähköä myös yöllä, niin ei tarvitsisi jotakin voimalaa sammutella.

Sähköautoista muuten sunnnitellaan myös varavoimaa. Eli sähköautojen
suuret akut varataan halvan sähkön aikaan ja jos jostain syystä tarvitaan
lisää sähköä esimerkiksi siksi että jokin voimala menee pimeäksi tai
kaikki laittavat joulukinkut juuri samalla kellonlyömällä paistumaan tms.
niin ruvetaankin syöttämään sähköä niistä sähköautojen akuista se
puuttuva määrä, niin ei tarvitse käynnistellää jotain varavoimalaa, jonka
käynnistäminen maksaisi maltaita pienen kulutuspiikin takia. Tai pidetään
sähköverkon jännite vakaana sen hetken että se varavoimala ehtii
käynnistyä.

Nämä on vastr suunnitelmia, sillä ei ole vielä niin paljon sähköautoja
että moista voitaisiin tehdä ja puuttuu muutakin infraa toimintaa
ohjaamaan. Ei tätä tietenkään ilman sähköauton omistajan lupaa voida
tehdä, sillä ei hänen autonsa akkuja voida imeä tyhjiin niin, ettei hän
töihin poääsisi.



--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

On Tue, 15 Dec 2015 16:47:26 +0200, Mikko Saukkoriipi wrote:

> Esimerkiksi Nissan Leafeissa on ajastin jolla määritetään mihin aikaan
> mennessä akun pitää olla täysi. Se katsoo paljonko sähköä pitää ladata
> ja aloittaa latauksen sopivaan aikaan.

Jos näitä tulee tulkevaisuudessa paljn, niin luuloen että se ajastin ei
taida riittää sen määrittämiseksi, mikä on sopiva aika aloittaa
lataaminen. Jos ja kun asia riippuu myös sähkön saatavuudesta ja
hinnasta, niin auton pitää jutella jyös sähkön tuottajan järjestelmän
kanssa millä hinnalla milloin riittävä siivu sähköä on tarjolla.

Mutta ei tämä ole mikään ylipääsemätön ongelma. Autoissa on tietokeneet
ja tietoliikenneyhteydet. Sattaa olla että ohjelmisto puuttuu jopa
molemista päistä eli auton ja sähkön myyjän päästä, mutta ei se mitään,
kun sitä oikeasti tarvitaan, niin se kirjoitetaan.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Osmo R]

On 8.12.2015 21:52, Asko wrote:
> On 8.12.2015 11:21, JiiHoo wrote:
>> Toki paljon virtaa vievissä laitteissa ei kyllä kannata muuta kuin
>> akkuja käyttää. Mutta kaukosäätimissä, kelloissa ja
>> vastaavissa, missä
>> paristokin kestää pari vuotta, niin akku ei kyllä välttämättä
>> koskaan
>> maksa itseään takaisin.
>
> Juuri näin. Tietokoneen hiireen, TV-kaukosäätimeen ja keittiön
> seinäkelloon minä en akkuja tuhlaa. Vaikka laatikosta löytyy myös
> niitä Eneloopeja, niin uskon silti kunnollisen alkalipariston
> toimivan kauemmin. Väittäisin, että alkaparisto kestää kevyessä
> käytössä helposti 2 - 3 vuotta, kun taas Eneloop tarvii ladata jo
> vuoden päästä. En tosin ole noita Eneloopeja kokeillut
> kaukosäätimeen, niin tämä vuosi on ihan puhdas arvaus.
>

Minä yksinkertaisesti olen pitänyt rajana vaihtoväliä. Jos se on
puoli vuotta tai yli, niin en ole viitsinyt akkuja käyttää. JOs
taas menee esimerkiksi kerran kuussa tai tiheämmin, niin toki
akut on hyvät. Nykyään tosin ei enää ole tuollaisia laitteita.

Enne homma oli vielä helpompaa, kun sai vain heittää paristot
roskiin,Nyt pitää kierrättää ja pitää erillään uusista. Akuissa
on se ongelma, että kun se pitkän ajan päästä tyhjenee, on
vara-akkukin puolityhjä.

MInulal on LOgitechin hiiri, jossa mainostetaan pitkää
vaihtoväliä. Siinä on kaksi AA-paristoa. Tässä ei vielä ole
mitään kummaa, mutta se toimii vaikka ottaisi toisen pois.

>
> Kaukosäätimeen menee kerralla kaksi AA-kennoa ja alkaliparistot
> kestää siinä 2 vuotta kerrallaan. Kustannukset 20 vuoden aikana
> 8,- euroa. Eneloopit maksaisivat saman 8,- euroa, jos niitä ei
> tarvi kertaakaan uusia tuon 20 vuoden aikana. Uskoo akkujen
> ikiaikaisuuteen ken tahtoo, mutta minä käytän mielummin
> alkaliparistoja.
>

Näissä tosin kannattaa ottaa huomioon, ette kaikilla välttämättä
ole laturia. Moni tuntuu panevan jopa 50 euroa laturiin.

Mitä noihin hintoihin tulee. Joskus 1980-luvun alussa alkali AA:t
maksoivat muistaakseni 4 mk kappale. Nykyrahassa tämä olisi n.
1,7 euroa. Todellisuudessa se oli vielä suurempi, koska raha oi
vähemmän eli n. 3 euroa.

Paristotyypeissäkin on tapahtunut muutoksia. Koska joku on nähnyt
niitä litteitä 4,5 volttisia? C ja D-kootkin ovat nykyään aika
harvinaisia. Samoin 9 V paristot ovat nykyään aika harvinaisia.

Niin ja muuten 1980-luvun alussa CR2032 oli 22 markkaa (8,7-16
euroa).

Osmo

[JiiHoo]

After serious thinking Osmo R wrote :

> Paristotyypeissäkin on tapahtunut muutoksia. Koska joku on nähnyt niitä
> litteitä 4,5 volttisia? C ja D-kootkin ovat nykyään aika harvinaisia. Samoin
> 9 V paristot ovat nykyään aika harvinaisia.

Noissa isoissa taskulampuissahan oli ennen pari D-pötkylää.
Nykyään niissä on joko joku ihan oma akku ja hintaan sisältyy sen
laturi. Vähän kuin akkuporakoneissa.
Tai vaihtoehtoisesti yleensä 18650 Li-ion akku, johon sitten tarvitsee
oman laturinsa.

Huomasin nopeasti vilkaistuna, että Maglite tekee näköjään edelleen
valaisimia D-pattereille. Piti oikein tsekata, että saako edes
sellaisia akkuja ja kyllähän niitä näköjään saa.

--
Rasistifasisti

[Osmo R]

On 11.12.2015 9:49, Reijo Korhonen wrote:
> On Thu, 10 Dec 2015 19:52:31 +0200, Asko wrote:

>
> Jos lasket koko sijoitusajan eli sen ajan jonka akut kestävät, et
> todellakaan ansaitse paristojen käytöllä oluttuoppia. Luultavasti
> menetät, sillä 4 kpl Varta-akkuja maksaa 12.90 ja paristoja 3.49. Eli
> kolmessa vuodessa ollaan lähes tasoissa. Sanoisin että on vaikeaa löytää
> kohdetta, joissa paristoja käyttämällä selviäisi halvemmalla kuin akkuja
> käyttämällä, mutta on kohteita, joihin akut eivät käy, tosin aika
> harvassa.
>
>

Mistä noin kalliita paristoja saa? Itse olen maksanut yleensä
luokkaa 1,5-2 eroa neljästä paristosta.Toiseksi onko nyt
tuollaisissa pikkusäästöissä mitään mieltä.

Minussa noissa luokissa kannattaa katsoa kätevyyttä, eikä hintaa.

Osmo

[Turo Juurakko]

Mulla on useampi magliten lamppu, mm. sellainen suurin musta jortikka,
joka syö peräti kuusi D-koon patteria. Ajattelin mukamas säästää ja
ostin Lidlistä tukun noita D-koon akkuja, mutta paskat niistä ollut
mihinkään...

--
mukavan tiukkaa

[JiiHoo]

Turo Juurakko formulated the question :

Aina ei voi voittaa. Olen muistavinani, että Lidl akuista on ennenkin
ollut valituksia.

--
Olen äänestänyt vasemmistoa vaaleissa. Voiko tuollaista saada koskaan
anteeksi?

[Asko]

On 15.12.2015 19:02, Reijo Korhonen wrote:
> Mutta ei tämä ole mikään ylipääsemätön ongelma. Autoissa on tietokeneet
> ja tietoliikenneyhteydet. Sattaa olla että ohjelmisto puuttuu jopa
> molemista päistä eli auton ja sähkön myyjän päästä, mutta ei se mitään,
> kun sitä oikeasti tarvitaan, niin se kirjoitetaan.

Tunnetaankohan käsitettä "yösähkö" nykyisin missään muualla, kuin
kylmässä skandinaviassa? Jos se on muualla maailmassa tuntematon käsite,
niin tuskinpa on autovalmistajillakaan kiinnostusta koodailla sellaista
latausalgoritmia, joka huomioisi yösähkön hinnoittelun.

Ehkä joku "kansainvälinen sähkönmyyjien liitto" joskus kehittää
standardin, jonka mukaan älykkäät autot voivat jatkossa keskustella
sähkön myyjän kanssa, mutta vielä ei taida tuollaista standardia olla.
Ei ainakaan maailmanlaajuista de facto standardia.

-Asko

[Asko]

On 15.12.2015 13:20, Otto Keronen wrote:
> jos meidän omakotialueella puolet vaihtais teslaan niin paitsi että kiinteistöliittymät pitäisi vaihtaa 400V liittymiksi niin korttelin ja itse asiassa koko kaupunginosan infra kaipaisi isoa remonttia että sitä ylijäämää saadaan sinne tuotua.

Eikös kaikki kiinteistöliittymät ole 400 V liittymiä? Jos puhuttaisiin
230 V liittymästä, niin silloinhan puhuttaisiin vaan yhdestä vaiheesta,
eikä sellaista mihinkään kiinteistöön tule.

Infrakin on kyllä yleensä aika reilusti ylimitoitettu, jotta
naapurissasi ei valot himmene ja tietokoneet tilttaa juuri sillä
sekunnilla, kun sinä päätät aloittaa hitsaustyöt. Meidän omakotitaloa
varten sähköyhtiö joutui rakentamaan kymmenkunta sähkötolppaa, eli oman
pistohaaran ainoastaan meitä varten. Silloin keskusteltiin meille
tulevan pääsulakkeen koosta ja valittiin 3x25 A. Kysyin kyllä
sähköyhtiöltä, että kestääkös se pistohaara minkä verran kuormaa, jos
joskus haluankin vaihtaa isommat sulakkeet tai lohkoa toisenkin tontin
käyttämään samaa pistohaaraa. Vastaus oli muistaakseni, että siinä
samalla johdolla heilahtaa helposti 3x100 A kuormatkin, joten tuossakin
on sellainen about nelinkertainen ylimitoitus. :)

Ehkä jossain 50-luvun omakotialueella voi infrakin olla jo
"äärirajoilla", mutta mahtaako tuollaisia alkuperäisasennuksia enää
ollakaan? Kyllä kai ainakin jostain 90-luvulta alkaen on tiedostettu,
että sähkön käyttö kotitalouksissa tulee aina vaan lisääntymään.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Itse asiassa en ole koskaan ruvennut laskemaan sentilleen, paljonko
akkujen käytöllä säästää. Tiedän kyllä että säästää.

Mutt6a sen sijaa minusta on kätevää, ettei koskaan tarvitse mennä kauppaan
vain paristojen vuoksi. Ja jos asiaa on kauppaan, niin paristoja ei
tarvitse muistaa eikä edes nostaa kassalle ja varastoida jonneklin kotona
yms. tuhanaikaista askaretta.

Mutta meitä on moneksi ja meillä on erilaisia taitoja. Olen ehkä
ylivoimaisen kätevä paristojen lataaja ja ylivoimaisen huono kaupassa
kävijä. Jollakin voi olla ihan päinvastaiset taidot. ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 15.12.2015 19:45, Osmo R wrote:
> Paristotyypeissäkin on tapahtunut muutoksia. Koska joku on nähnyt niitä
> litteitä 4,5 volttisia? C ja D-kootkin ovat nykyään aika harvinaisia.
> Samoin 9 V paristot ovat nykyään aika harvinaisia.

4,5 Volttista tarvittiin 90-luvulla johonkin "My first electronic kit"
opiskelusarjaan. Sekä 50 - 60 luvulla valmistettuihin peltikuorisiin
taskulamppuihin. Muualla en ole nähnyt noita käytettävän.

9 V oli lapsuudessa ihan yleinen radio-ohjattavien autojen lähettimissä.
Mahtaako ne nykyään toimia pienemmillä jänniteillä, vai vaativatko
edelleenkin 9 V?

C-koko on myöskin melko harvinainen väliinputoaja, mutta kyllä tuota
D-kokoa näkee isommissa kannettavissa radioissa ja valaisimissa.
Tuollaiseen käyttöön se D-koko onkin ihan loistava, ettei tarvi ihan
joka viikko paristoja vaihdella.

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Tue, 15 Dec 2015 19:45:46 +0200, Osmo R wrote:

> Akuissa on se
> ongelma, että kun se pitkän ajan päästä tyhjenee, on vara-akkukin
> puolityhjä.

Juuri yuon takia käytänb akkuja, joissa varaus säilyy. Toisekseen, minulla
on ihan perustavallinen öturi, jossa on akkujen ylläpitotoiminto. Joskus
ladattavat akut jäävät laturiin ja siitähän niitä täysiä akkuja sitten
saa. Joskus muista ottaa akut laturista täyttymisen jälkeen pois.
Kumminpäin vaan, mutta tiedän että vapauksen ylläpitäviä akkuja pitämällä
tuossa laturissa ei sähköä juurikaan kulu.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Asko]

On 15.12.2015 20:02, JiiHoo wrote:
> Huomasin nopeasti vilkaistuna, että Maglite tekee näköjään edelleen
> valaisimia D-pattereille. Piti oikein tsekata, että saako edes sellaisia
> akkuja ja kyllähän niitä näköjään saa.

Tuollaisia akkuja ostaessaan kannattaa varoa, ettei tule maksettua
ilmasta. Kuulemma monissa D-koon akuissa on oikeasti AA-akut sisällä ja
niiden ympärillä pelkkää ilmaa. Tämän varmaan pystyy päättelemään akkuun
leimatusta alle 3000 mAh kapasiteetista tai epäilyttävän kevyestä painosta.

-Asko

[Reijo Korhonen]

On Tue, 15 Dec 2015 21:46:12 +0200, Asko wrote:

> On 15.12.2015 19:02, Reijo Korhonen wrote:
>> Mutta ei tämä ole mikään ylipääsemätön ongelma. Autoissa on tietokeneet
>> ja tietoliikenneyhteydet. Sattaa olla että ohjelmisto puuttuu jopa
>> molemista päistä eli auton ja sähkön myyjän päästä, mutta ei se mitään,
>> kun sitä oikeasti tarvitaan, niin se kirjoitetaan.
>
> Tunnetaankohan käsitettä "yösähkö" nykyisin missään muualla, kuin
> kylmässä skandinaviassa? Jos se on muualla maailmassa tuntematon käsite,
> niin tuskinpa on autovalmistajillakaan kiinnostusta koodailla sellaista
> latausalgoritmia, joka huomioisi yösähkön hinnoittelun.

Itse asiassa maailma on menossa tuntisähköön päin. Saat ostaa joka
tunnille sähkön siitä yhtiöstä josta sen halvimmalla saat.

Sähkö on Suomessa halpaa vaikka ainakaan minusta ei näin ole. On vain
niin että sähkä on muualla vieläkin kallimpaa. Joten taitaa olla niin,
että siellä muualla on itse asiassa Suomea enemmän tehdä järjestelmiä,
jotka ostavat sähköä sieltä, mistä halvinmmalla saa.

> Ehkä joku "kansainvälinen sähkönmyyjien liitto" joskus kehittää
> standardin, jonka mukaan älykkäät autot voivat jatkossa keskustella
> sähkön myyjän kanssa, mutta vielä ei taida tuollaista standardia olla.
> Ei ainakaan maailmanlaajuista de facto standardia.

Eiköhän EU tule tässä meidän avuksi ja pykää direktiivin. Tulevaisuudessa
ei saa ehjkä myydä sähköä muuten kuin niin, että sen voi kilpailuttaa
vaikka tunneittain. Se taitaa olla nytkin mahdollista, sillä ei sen älyn
tarvitse siinä autossa olla muuten kuin että kun halvinta sähköä alkaa
tulla, auto alkaa ladata itseään. Sähkön kilpailutusjärjestelmä voi olla
ihan erillinen.

Muistelen lukeneeni, että joku on rakennellut innovaation, jossa
erillinen pieni laatikko hoitaa tätä, m,utta en muist yksityiskohtia.
Kuitekin jo nut nyydään kauko-ohjattavia ja sähkön kulutuksen tunnistavia
pistorasioita, joilla kodin sähkökulutuksen saa tilastoitua
pistorasioittain. Sähkön saa ostettua tuntisähkönä, esim. http://
www.leppakoski.fi/kotitalouksille/palvelumme/sahkonmyynti/tunti> Taitaa
olla vielä niin, että tuntihinta ei kuukaudes siällä vaidu, vaan pysyy
tunneittan samana. Tämä yksinkertaistaa järjestelmää, kun riittäisi että
säätää kerran kuussa kodin toiminnot edullisimmille tunneille. Teknologia
ja infra ei ehkä ihan ole valmis, mutta melkein ja jos tulisio
motivaatiota jalostaa nykytilanne täysin automaattiseksi, niin kaukana ei
olla.

Mutta jos sähköauton latauksesta puhutaan, niin ei systeemin edes kovin
älykäs vielä tarvitse olla. Tuntisähkö on edullisin niihin aikoihin kuten
arvasittekin, yön tunmnit 1-5. Sähköä on kaksi kertaa kalliimpaa kello 18.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[JiiHoo]

Jos minä nyt sattuisin joskus tuollaisen ostamaan, niin tokihan etsisin
testejä ja laskisin euro/Ah hintaa.

AA akut taitavat olla sen verran halpoja, että tiedä vaikka olisivat
tolla laskutavalla adapterin kanssa edullisempia. Mutta jos tarvitsee
isompikapasiteettista akkua, niin sitten täytyy osta aito.

Nopeasti vilkaistuna tarjonta on kyllä nin vähäistä, että melkein
täytyy ostaa sen minkä sattuu löytämään. Kapasiteetti on näköjään 10000
mAh tai hiukan enemmän "oikean" kokoisissa D-akuissa.

Tämä oli muuten ainoa, minkä löysin noista D-koon akuista, missä oli
myös vähäinen itsepurkautuminen.
http://www.akkula.fi/epages/vilkas02.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20110228-11092-27846-1/Products/10086

Kaikki muut noita normiakkuja.

--
Lisäilen lentäviä lauseita siguun, kun jotain tulee mieleen

[Reijo Korhonen]

On Tue, 15 Dec 2015 21:56:46 +0200, Asko wrote:


> Eikös kaikki kiinteistöliittymät ole 400 V liittymiä? Jos puhuttaisiin
> 230 V liittymästä, niin silloinhan puhuttaisiin vaan yhdestä vaiheesta,
> eikä sellaista mihinkään kiinteistöön tule.

Eikös tämä ole nimityskysymys. Kyllä minulla kerrostalossa tulee
töpselista 230V, mutta kiuas ja keittiön uni on kolmessa vaiheessa ja en
ole asunut missään kerrostaloasunnossa, jossa näin ei olisi. Vanhoja
yksivaiheasuntoja voi kuitkin jossain olla. Omassa sählösopimuksessani
lukee 3x25 A joka tarkoittanee sitä, että kolme vaihetta tulee sisään ja
kustakin saa maksimissaan 25 Ampeeria 230 Voltilla. Kolmesta vaiheesta
saisin siis maksimissaan 3x25Ax230V = ~17KW. Mutta vain jos mikään
sähkölaite ei nota sisäänsä yli 230 Volttia.

Jos sähköä pitäisisi saada yhteen kähkölaitteeseen paljon, niin ei auta
johtaa sitä yhdellä laiheella kahdesta pistorasiasta, se saisi silläkin
keinolla vain 1x25Ax230V. Pitää käyttää hyväksi kolmessa vaijheessa
tulevien sähkävirtojen vaihe-eroa. Löysin tälläisen kansanomaisen
selityksen, josta tuo mystinen 400V selviää <http://keskustelu.suomi24.fi/
t/6207305/tuleeko-omakotitaloon-230v-vai-400v>

"normaalissa pistorasiassa on aina 230 volttia. jännite voi hieman
vaihdella n.220-240 välillä riippuen etäisyydestä muuntamoon.

ns. "voimavirta" eli kolmivaihe pistorasiassa jokaisen vaiheen ja nollan
(N) välillä on myös n.230V, kun mitataan vaiheiden väliltä, silloin
mittari näyttää 400V, sekin voi vaihdella n.380-410V välillä."

Eli vaikuttaa siltä, että sähköautonkin lataus tehdään samalla
kytkennällä kuten leivinuuni tai sähkökiuas, koska ne tarvitsevat paljon
sähköä ja siinä käytetään hyväksi sähkön toimitusta kolmessa eri
vaiheessa mutta kukin vaihe on kyllä 230V ja tässä ei näytä olevan eroa
onko kyse kiinteistöstä tai kerrostalo-asunnosta. Sen sijaan
omakotilalossa sulakkeiden koko saattaa olla suurempi kuin tuo 25A, joka
kyllä näkyy myös sähkölaskussa, sekä numerona, mutta myös euroina, vaikka
ei käyttäisikään sähkö määrällisesti enempää kuin pienemmillä
sulakkeilla. Siksipä olen tavannut tapaa, jossa omakotilalossa pärjätäänb
pienemmillä sulakkeilla niin, että kun kiuas on päällä, niin
sähkölämmitys huoneissa ei. Sieltähän se saunasta lämpö kohta hohkaa
huoneisiinkin eikä ne paljon ehdi saunomisen aikana kylmetä.

--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Reijo Korhonen]

Mutta etkös sinä maksa juuri kapasiteetista. Jos siellä on ilmaa, niin ei
se mitään, ostit niitä milliampeereja ja ilma oli ilmaista. Enemmän
kapasiteettia sisältävät akut olisivat olleet kalliimpia.

Neljällä AA:lla saa muuten helposti 4x2100=8400mA tai joka 4x2500mA =
10000mA jos nuo 4 AA paristoa D-pariston sisään mahtuvat. 3 taitaa mahtua
keveästi.ja saadaan lukemat 6300mA tau 7500mA. Mutta eihän näin kovin
halpoja D-paristoja saa, sillä hinnan saa kertomalla AA-akun hinnan
kolmella tai neljällä ja kuorikin maksaa jonkin verran, vaikka siihen ei
elektroniikkaa sijoittaisikaan.

Jos D-akkuja myydään vähän, niin saattaa tosiaan olla niin, että koneiden
tekeminen "aitojen" akkujen eli koko ympyrän läpimitalla akkkuainetta
sisältäviä akkuja eri kannata, jos niistä tulee julmetun kalliita ja
niille ei löydy ostajia. Sen sijaan AA-akkuja myydään paljon ja kilpailu
on kovaa, joten AA-akkujen laatukin on hyvä, ainakin parhaissa
merjkeissä. Siksi voi olla niinkin, että heikommalla tejniikalla tehty
"aito" D-akku ei ole parempi kuin AA-akuista rakenneltu D-akku, jonka
pitäisi tietysti olla yhtä hyvä kuin sisällä olevat AA-akutkin. Mutta jos
hinta on epäilyttävvän halpa, niin eihän siellä sisällä voi hyviä AA-
akkuja olla.


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

[Tapio Väättänen]

On 2015-12-15, Asko <as...@noname.invalid> wrote:
> Ehkä joku "kansainvälinen sähkönmyyjien liitto" joskus kehittää
> standardin, jonka mukaan älykkäät autot voivat jatkossa keskustella
> sähkön myyjän kanssa, mutta vielä ei taida tuollaista standardia olla.
> Ei ainakaan maailmanlaajuista de facto standardia.

Torontossa on sellainen PeakSaver Program. Aina laite johon se on (tällä
hetkellä) kytketty on AC. Se saa päivän etuajassa tietoonsa sähkön huomiset
hinnat ja toki myös reaaliajassa. Sitten se viilentää kämpän halvan sähkön
aikana. Yleensä vähän viileämmäksi mitä on pyydetty juuri ennen kalliimpaan
sähkönhintaan siirtymistä.

Toi on ihan oma standardi, mutta siihen voi liittää minkä tahansa
sähkölaitteen, ja miksei myös auton.

http://www.energateinc.com/resources/peaksaverplus/

--
sip:t...@tav.iki.fi http://tav.iki.fi

Vähän viiniä ja ruokaa ei vie meitä konkurssiin -- J.R. Ewing

[Osmo R]

On 15.12.2015 20:33, Turo Juurakko wrote:

>
> Mulla on useampi magliten lamppu, mm. sellainen suurin musta
> jortikka, joka syö peräti kuusi D-koon patteria. Ajattelin
> mukamas säästää ja ostin Lidlistä tukun noita D-koon akkuja,
> mutta paskat niistä ollut mihinkään...
>

Jotkut D-akut ovat vain AA-akkuja paksuissa kuorissa. Kannattaa
katsoa niitä kapasiteetteja. Toki tuollaisia kuoria saa erikseenkin.

http://www.amazon.com/Battery-Shell-Adapter-Batteries-Lenmar/dp/B0008D5FRW

Osmo

[Osmo R]

On 15.12.2015 21:58, Reijo Korhonen wrote:

> Mutt6a sen sijaa minusta on kätevää, ettei koskaan tarvitse mennä kauppaan
> vain paristojen vuoksi. Ja jos asiaa on kauppaan, niin paristoja ei
> tarvitse muistaa eikä edes nostaa kassalle ja varastoida jonneklin kotona
> yms. tuhanaikaista askaretta.
>

Enpä muista menneeni paristojen takia. Niitä ostaa aina välillä
varastoon.

Osmo

[Osmo R]

On 15.12.2015 22:03, Asko wrote:

>
> 4,5 Volttista tarvittiin 90-luvulla johonkin "My first electronic
> kit" opiskelusarjaan. Sekä 50 - 60 luvulla valmistettuihin
> peltikuorisiin taskulamppuihin. Muualla en ole nähnyt noita
> käytettävän.
>

Minua oli lego-moottori. joka käytti tuollaista. Se oli myös
suosittu erilaisiin virityksiin, kun johdot sai suoraan kiinni.

> 9 V oli lapsuudessa ihan yleinen radio-ohjattavien autojen
> lähettimissä. Mahtaako ne nykyään toimia pienemmillä jänniteillä,
> vai vaativatko edelleenkin 9 V?

Noita oli mm. kaukosäätimissä yleisesti 1980-luvulla. Nykyään
niitä on lähinnä palovaroittimissa.

>
> C-koko on myöskin melko harvinainen väliinputoaja, mutta kyllä
> tuota D-kokoa näkee isommissa kannettavissa radioissa ja
> valaisimissa. Tuollaiseen käyttöön se D-koko onkin ihan loistava,
> ettei tarvi ihan joka viikko paristoja vaihdella.

Minulla ovikello toimi neljällä C-paristolla. D:tä en ole
käyttänyt 20 vuoteen.


Osmo

[Osmo R]

On 15.12.2015 23:16, Reijo Korhonen wrote:

>
> Eikös tämä ole nimityskysymys. Kyllä minulla kerrostalossa tulee
> töpselista 230V, mutta kiuas ja keittiön uni on kolmessa vaiheessa ja en
> ole asunut missään kerrostaloasunnossa, jossa näin ei olisi.

Minulla hella 230 voltilla. Tosin joku aika sitten tuli
kolmevaihevirta, mutta se on vain sähkötauluun asti. Remontissa
vielä pudottivat hellan 25 ampeerista 20 ampeeriin. En tosin ole
huomannut mitään ongelmia. Perinteisesti talossa on ollut
kaasuhellat, Minunkin asunnossani kun vielä oli nestekaasua.

>
> Eli vaikuttaa siltä, että sähköautonkin lataus tehdään samalla
> kytkennällä kuten leivinuuni tai sähkökiuas, koska ne tarvitsevat paljon
> sähköä ja siinä käytetään hyväksi sähkön toimitusta kolmessa eri
> vaiheessa mutta kukin vaihe on kyllä 230V ja tässä ei näytä olevan eroa
> onko kyse kiinteistöstä tai kerrostalo-asunnosta.

En näe sen sähköauton tuomista kerrostaloasuntoon mielekkäänä
kuin poikkeustilanteissa.

Osmo

[Osmo R]

On 15.12.2015 23:48, Tapio Väättänen wrote:
>
> Torontossa on sellainen PeakSaver Program. Aina laite johon se on (tällä
> hetkellä) kytketty on AC. Se saa päivän etuajassa tietoonsa sähkön huomiset
> hinnat ja toki myös reaaliajassa. Sitten se viilentää kämpän halvan sähkön
> aikana. Yleensä vähän viileämmäksi mitä on pyydetty juuri ennen kalliimpaan
> sähkönhintaan siirtymistä.

Suomessahan sähkö on kalleinta arkiaamuisin, Silloin kalliiseen
hintaa lämmitetään tyhjiä asuntoja. Hommassa ei ole mitään
järkeä. Jos lämpötilan annettaisiin pudota jonkin verran ja
sitten ottaa kiinni iltapäivällä, säästyisi selvästi huippusähköä.
.
Osmo

[Asko]

On 21.12.2015 13:53, Osmo R wrote:
> Suomessahan sähkö on kalleinta arkiaamuisin, Silloin kalliiseen hintaa
> lämmitetään tyhjiä asuntoja. Hommassa ei ole mitään järkeä. Jos
> lämpötilan annettaisiin pudota jonkin verran ja sitten ottaa kiinni
> iltapäivällä, säästyisi selvästi huippusähköä.

Euro on aika hyvä konsultti tässäkin asiassa. Niin kauan kuin aamusähkön
ja iltapäiväsähkön hintaero on jotain pennin murto-osia, ei kannata
investoida kalliiseen sähköaivoon, joka optimaalisesti ohjailisi kodin
sähkölaiteita.

Ja vaikka kaikki sähkölämmitykset sammutettaisiin koko suomessa klo 6 -
10 väliseksi ajaksi, niin tuskinpa se paljoa sähköä säästäisi. Se
aamuisin ilmenevä kulutuspiikki tuskin johtuu kotien lämmittämisestä,
vaan enemmänkin käyttöveden lämmittämisestä, aamupalan valmistamisesta
ja isojen tehdaskoneiden käynnistämisestä.

-Asko

[Otto J. Makela]

Osmo R <oka...@hotmail.com> wrote:

> On 15.12.2015 23:16, Reijo Korhonen wrote:
>> Eikös tämä ole nimityskysymys. Kyllä minulla kerrostalossa tulee
>> töpselista 230V, mutta kiuas ja keittiön uni on kolmessa vaiheessa ja
>> en ole asunut missään kerrostaloasunnossa, jossa näin ei olisi.
>
> Minulla hella 230 voltilla. Tosin joku aika sitten tuli
> kolmevaihevirta, mutta se on vain sähkötauluun asti. Remontissa vielä
> pudottivat hellan 25 ampeerista 20 ampeeriin. En tosin ole huomannut

> mitään ongelmia. [...]

Kolmivaihevirrassa jännite-ero vaiheiden välillä on 400 V. Mikäli hellan
sulakkeet vaihdettiin 25 A => 20 A, ei tästä muutoksesta pitäisikään
seurata mitään -- ainoa mikä voisi muuttua olisi että sulakkeet
alkaisivat melko säännöllisesti laueta.

> En näe sen sähköauton tuomista kerrostaloasuntoon mielekkäänä kuin
> poikkeustilanteissa.

En saata nähdä auton tuomista kerrostaloasuntoon mielekkäänä oikein
missään tilanteessa :-)

--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[Otto Keronen]

On Tue, 15 Dec 2015 21:56:46 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:

> Eikös kaikki kiinteistöliittymät ole 400 V liittymiä? Jos puhuttaisiin
> 230 V liittymästä, niin silloinhan puhuttaisiin vaan yhdestä vaiheesta,
> eikä sellaista mihinkään kiinteistöön tule.

On. Se oli mun aivopieru. (Ellei kyseessä ole joku mummonmökki jonne saattaa tulla vain se yksi vaihe). Ajatus oli että se OK-talon perus 3*25 ei välttämättä riitä jos aikoo perheen autoja latailla yöaikaan isolla virralla ja myös jättää pelivaraa talon muulle infralle.

Ja tosiaan jonkun pysäköintihallin liitäntä rupeaa äkkiä näyttämään kooltaan teollisuuslaitokselta jos joka ruutuun aiotaan tarjota 10kW.