Henkilöllisyyden tarkistus maksettaessa
Sauli Kaskipelto
82,90 €. Maksoin Nordean Visa Electron -kortilla. Yleensä aina kun
maksan yli 50€ ostoksia kyseisellä kortilla, myyjä kysyy henkkaria, ja
merkitsee hetun loppuosan kuittiin. Nyt ei, riitti kun allekirjoitin.
Huomautin asiasta myyjälle, että hän ei pyytänyt henkkaria nähtäväksi,
jolloin hän totesi että kyllä hän luottaa minuun. Minä en luottaisi.
Olisinhan yhtä hyvin voinut varastaa jonkun lompakon ja matkalipun.
Mihin perustuu henkilöllisyyden tarkistus yli 50€ ostoksissa, ja voiko
kassatyöntekijä itse päättää kysyykö hän henkilöllisyystodistusta vai
ei? Onko tässä joku laki takana, vai onko kyseessä vain Luottokunnan
säännöt, tms. käytäntö?
Jäin nyt tässä miettimään että mitäpä se minulle kuuluu tarkistetaanko
henkilöllisyys vai ei, mutta minusta maksukortilla asiointi olisi
luotettavampaa jos henkilöllisyys tarkistettaisiin aina isoja ostoksia
tehdessä, eikä vain silloin kun työntekijää sattuu huvittamaan.
-SK
Mikko Peltoniemi
> Jäin nyt tässä miettimään että mitäpä se minulle kuuluu tarkistetaanko
> henkilöllisyys vai ei, mutta minusta maksukortilla asiointi olisi
> luotettavampaa jos henkilöllisyys tarkistettaisiin aina isoja ostoksia
> tehdessä, eikä vain silloin kun työntekijää sattuu huvittamaan.
Jos kortti varastetaan, niin kaipa sen varastetuksi ilmoitat heti?
Silloin ei maksu menisi läpi kuitenkaan.
Minusta on jotenkin penseää että oletusarvoisesti epäillään varkaaksi,
ja että minun täytyy henkilöllisyyteni todistaa ostaessani vaikka
jäätelöä ja karkkeja.
Ehkäpä voisit vaikka laittaa linkin kuvaan omaan henkkariisi tänne,
kun sitä niin haluat näyttää kaikille?
Hyvin pieni osa korttirikoksista tapahtuu niin, että kortti varastetaan
ja sitä sitten käytetään jossain.
Sauli Kaskipelto
> Sauli Kaskipelto wrote:
>
>> Jäin nyt tässä miettimään että mitäpä se minulle kuuluu tarkistetaanko
>> henkilöllisyys vai ei, mutta minusta maksukortilla asiointi olisi
>> luotettavampaa jos henkilöllisyys tarkistettaisiin aina isoja ostoksia
>> tehdessä, eikä vain silloin kun työntekijää sattuu huvittamaan.
>
> Jos kortti varastetaan, niin kaipa sen varastetuksi ilmoitat heti?
> Silloin ei maksu menisi läpi kuitenkaan.
Tässä oletetaan että huomaan välittömästi että kortti on varastettu.
Väitänpä että tämä on hieman turhan optimistinen arvio. Toki, hetki kun
HUOMAA että kortti on varastettu, siitä ilmoitetaan, mutta varkaudesta
sen huomaamiseen saattaa kulua aikaa parista minuutista pariin vuorokauteen.
> Minusta on jotenkin penseää että oletusarvoisesti epäillään varkaaksi,
> ja että minun täytyy henkilöllisyyteni todistaa ostaessani vaikka
> jäätelöä ja karkkeja.
Ostatko jäätelöä ja karkkeja yli 50 € arvosta useinkin? Penseää tai ei,
se on Pankkiyhdistyksen sääntö. Tutkailin asiaa lisää äsken ja Googlella
löysin Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisun "Maksukortit Suomessa", jossa
todetaan seuraavaa:
"-- Jos maksu ylittää 50 euroa, maksunsaajan on lisäksi tarkastettava
maksajan henkilöllisyys -- ja merkittävä maksutositteeseen maksajan
henkilötunnuksen tunnusosa ja mistä asiakirjasta se on todettu. --"
http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/pkmkteksti.pdf
> Ehkäpä voisit vaikka laittaa linkin kuvaan omaan henkkariisi tänne,
> kun sitä niin haluat näyttää kaikille?
En toki kaikille, vain niille joiden velvollisuuksiin kuuluisi varmistaa
henkilöllisyyteni. Minusta on hassua että selkeästä asiasta on kirjavia
käytäntöjä. Jos on jokin sääntö asetettu niin miksi siitä lipsutaan? Jos
sääntö on turha, miksi se on olemassa? Minun mielestäni sääntöjä ei ole
tehty rikottavaksi.
> Hyvin pieni osa korttirikoksista tapahtuu niin, että kortti varastetaan
> ja sitä sitten käytetään jossain.
Voitaisiinko niistä harvoista ehkäistä loputkin, jos yo. sääntöä
noudatettaisiin? Onko siitä haittaa että sitä noudatetaan?
-SK
Pasi Pikkupeura
> Hyvin pieni osa korttirikoksista tapahtuu niin, että kortti varastetaan
> ja sitä sitten käytetään jossain.
Mitähän muuta käyttöä varastetulla pankkikortilla voisi olla?
Mutta ehkäpä henkilöllisyyden todentamisesta voitaisiin luopua,
jolloin korttien varastamisesta tulisi kannattavampaa.
Mikko Lehtikanto
>Ostatko jäätelöä ja karkkeja yli 50 € arvosta useinkin? Penseää tai ei,
>se on Pankkiyhdistyksen sääntö. Tutkailin asiaa lisää äsken ja Googlella
>löysin Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisun "Maksukortit Suomessa", jossa
>todetaan seuraavaa:
>"-- Jos maksu ylittää 50 euroa, maksunsaajan on lisäksi tarkastettava
>maksajan henkilöllisyys -- ja merkittävä maksutositteeseen maksajan
>henkilötunnuksen tunnusosa ja mistä asiakirjasta se on todettu. --"
>http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/pkmkteksti.pdf
Visa Electron ei ole pankkikortti. Lisäksi tuo julkaisu on
vuodelta 2005 ja pankkiyhdistystäkään ei enää itsenäisenä ole.
<http://www.luottokunta.fi/midcom-serveattachmentguid-0d54d6acbe9c11dc8a5763ff3ac1433c433c/maksukorttien_kasittely_fi.pdf>
>
--
Mikko Lehtikanto
Mikko Peltoniemi
> Tässä oletetaan että huomaan välittömästi että kortti on varastettu.
> Väitänpä että tämä on hieman turhan optimistinen arvio. Toki, hetki kun
> HUOMAA että kortti on varastettu, siitä ilmoitetaan, mutta varkaudesta
> sen huomaamiseen saattaa kulua aikaa parista minuutista pariin
> vuorokauteen.
Ja tässä on juuri ero luottokortin sekä entisen pankkikortin ja
vastaavien välillä - kun luottokorttia käyttää, niin käytetään
pankin rahoja. Kun debit-kortteja käyttää, niin käytetään omia
rahoja.
> Ostatko jäätelöä ja karkkeja yli 50 € arvosta useinkin? Penseää tai ei,
> se on Pankkiyhdistyksen sääntö. Tutkailin asiaa lisää äsken ja Googlella
> löysin Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisun "Maksukortit Suomessa", jossa
> todetaan seuraavaa:
Sama se ostanko pattereita tai sukkia 50 euron arvosta. Miksi minun
pitää todistaa henkilöllisyyteni mitään niistä ostettaessa? Hassua
sinänsä, että viittaat Pankkiyhdistyksen julkaisuun, kun täälläpäin
nimeonmaan Visalla ja muilla luottokorteilla maksettaessa
henkilöllisyyttä ei tarvitse todistaa. Tai siis luottoyhtiöiden kanta
on, että henkilöllisyyden todistamatta jättäminen ei saa olla peruste
kaupan perumiselle.
> En toki kaikille, vain niille joiden velvollisuuksiin kuuluisi varmistaa
> henkilöllisyyteni. Minusta on hassua että selkeästä asiasta on kirjavia
> käytäntöjä. Jos on jokin sääntö asetettu niin miksi siitä lipsutaan? Jos
> sääntö on turha, miksi se on olemassa? Minun mielestäni sääntöjä ei ole
> tehty rikottavaksi.
Jos sitä henkkaria vaikka kaupan kassalle tarvitsee näyttää, niin onhan
se jo oikeastaan yksi ja sama vaikka sitä kaikille muille näyttäisi.
Entä jos ei ole henkkaria? Ajokortti? Ei ajokorttia? Mitä sitten
kysytään? Minullakaan ei ole suomalaista ajokorttia, ja jo se saa kassan
monesti ymmälleen.
> Voitaisiinko niistä harvoista ehkäistä loputkin, jos yo. sääntöä
> noudatettaisiin? Onko siitä haittaa että sitä noudatetaan?
Tuskin sillä olisi mitään merkitystä, määrät ovat kuitenkin niin
vähäisiä. Ja korttiahan voi käyttää kuitenkin vaikka automaateissa
tai netissä.
Minun luottokorttia on käytetty väärin kaksi kertaa. Yhdellä kerralla
kortin numero oli ehkä kopioitu jostain, tai ehkä vain arvottu jollain
korttinumerogeneraattorilla. Ja sitten käytetty.
Toisella taas ravintolassa oli taas kuitin allekirjoituksen jälkeen
tarjoilija lisännyt vähän omaa juomarahaa veloitukseen.
Ensimmäinen kerta oli vakavampi, kun kortti meni vaihtoon. Mutta
kummallakaan kerralla en mitään joutunut maksamaan.
Eipä olisi henkkareiden vilauttaminen auttanut.
Mikko Peltoniemi
> Mitähän muuta käyttöä varastetulla pankkikortilla voisi olla?
Totta, tarkoitin tietenkin että sitä korttia käytetään
henkilökohtaisesti.
Asko Ikävalko
> Mihin perustuu henkilöllisyyden tarkistus yli 50€ ostoksissa, ja
> voiko
> kassatyöntekijä itse päättää kysyykö hän henkilöllisyystodistusta
> vai
> ei?
Perustuu pankin ja luottoyhtiöiden sääntöihin. Raja-arvona käytettävä
ostosten loppusumma vaihtelee korttityypeittäin ja joillakin
korttityypeillä ei käsittääkseni tarvitse ollenkaan tarkistaa
henkilöllisyyttä.
Esimerkiksi uusilla EMV-sirumaksupäätteillä pelkkä PIN-koodin
näpyttely riittää osoitukseksi henkilöllisyydestä. Voit siis tehdä
vaikka 300,- euron ostoksen pelkällä PIN-koodilla, eikä
henkilöllisyyttä tarvitse tarkastaa. Mielestäni tämä on kuluttajan
kannalta merkittävä heikennys tietoturvaan, kun kuluttajan vastuulle
jää PIN-koodin säilyttäminen salassa. Kuitenkaan osa näistä
sirupäätteistä ei sisällä minkäänlaista näkösuojaa, eikä pankitkaan
tarjoa mahdollisuutta vaihtaa PIN-koodia webin kautta vaikkapa kerran
kuukaudessa.
Itse ainakin olen EMV-aikakaudella jonkin verran vähentänyt kortilla
maksamista ja koen turvallisemmaksi maksaa käteisellä sellaisissa
paikoissa, joissa ympärilläni on useita muita asiakkaita alle metrin
säteellä.
-Asko
Asko Ikävalko
> Jos kortti varastetaan, niin kaipa sen varastetuksi ilmoitat heti?
> Silloin ei maksu menisi läpi kuitenkaan.
Riippuu korttityypistä, kauppiaan laitteista ja tietoliikenneyhteyden
toimivuudesta, että kelpaako varastetuksi ilmoitettu kortti
maksuvälineenä kassalla.
Kortin omistajan vastuu kuitenkin väitetään päättyvän siihen hetkeen,
kun hän ilmoittaa kortin varastetuksi. Jos kortilla sitten vielä sen
jälkeen onnistutaan kaupan kassalla maksamaan, niin en tiedä millainen
soppa siinä selvitystyössä sitten on kauppiaan, luottoyhtiön ja kortin
omistajan välillä.
-Asko
Sauli Kaskipelto
Okei, tosi hyvä että korjasit tuon. Tulipa töpättyä tuossa oikein
kunnolla :) Sori vaan.
-SK
Mikko Peltoniemi
> henkilöllisyyttä tarvitse tarkastaa. Mielestäni tämä on kuluttajan
> kannalta merkittävä heikennys tietoturvaan, kun kuluttajan vastuulle
> jää PIN-koodin säilyttäminen salassa. Kuitenkaan osa näistä
Ehdottomasti. On ihme, että kyseinen systeemi on päässyt läpi, ja että
vielä monet uskovat tämän olevan Hyvä Juttu.
Nythän joutuu kuluttaja todistamaan, että _ei_ ole käsitellyt PIN
koodia huolimattomasti, tai että ei ole antanut sitä. Millä sellaisen
todistaa? Ja vielä, PIN koodin varas saa "pyytämällä". Allekirjoitusta
ei.
Osmo R
> Mikko Peltoniemi wrote:
>> Jos kortti varastetaan, niin kaipa sen varastetuksi ilmoitat heti?
>> Silloin ei maksu menisi läpi kuitenkaan.
>
> Riippuu korttityypistä, kauppiaan laitteista ja tietoliikenneyhteyden
> toimivuudesta, että kelpaako varastetuksi ilmoitettu kortti
> maksuvälineenä kassalla.
Visa Electronissa tuo auttaa heti. Vaihtoetoisesti voi nostaa
rahat pois tai laittaa vaikka nostorajat nollille. Tämä siis
sellaisissa tapauksissa, jossa ei ole varma kortin hukkumisesta.
> Kortin omistajan vastuu kuitenkin väitetään päättyvän siihen hetkeen,
> kun hän ilmoittaa kortin varastetuksi. Jos kortilla sitten vielä sen
> jälkeen onnistutaan kaupan kassalla maksamaan, niin en tiedä millainen
> soppa siinä selvitystyössä sitten on kauppiaan, luottoyhtiön ja kortin
> omistajan välillä.
Jenkeissä systeemi on hyvä. Jos kuluttaja ilmoittaa katoamisen
kahdessa vuorokaudessa siitä, kun havaitsi sen, vastuu on
maksmissaan 50 dollaria. Jos ilmoitus tulee 60 vuorokaudessa,
vastuu on maksimissaan 500 dollaria. Täällä tuntuu olevan vähän
ähkutti-meininki näissä.
Osmo
Osmo R
> Itse ainakin olen EMV-aikakaudella jonkin verran vähentänyt kortilla
> maksamista ja koen turvallisemmaksi maksaa käteisellä sellaisissa
> paikoissa, joissa ympärilläni on useita muita asiakkaita alle metrin
> säteellä.
Minulla on perinteinen automaattikortti nostoja varten. Visa
Electronissa on 20 euron nostoraja. Tietystikään tämä ei edtä
ostoja mutta siinäkn minulla on varsin pieni raja. Ensi vuonna
täytyy siten miettiä jotain muuta. Harvemmin tosin maksan
sirulla. Yleensä nuo laitteet on varsin hankalasti sijoitettu,
eikä ne edes ole kiinni pöydässä, jolloin kortin ottamiseen
tarvitsee kaksi kättä.
Osmo
Osmo R
> Nythän joutuu kuluttaja todistamaan, että _ei_ ole käsitellyt PIN
> koodia huolimattomasti, tai että ei ole antanut sitä. Millä sellaisen
> todistaa? Ja vielä, PIN koodin varas saa "pyytämällä". Allekirjoitusta
> ei.
>
Allekirjoituksesta vastaa vain jos sen on itse allekirjoittanut.
Jos esim. turvakamera osoittaa, että allekirjoittaja on joku muu,
ei asiakas vastaa. Allekirjoitus on ikivanha tapa, jonka säännöt
ovat vuosisatojen aikana muotoutuneet. PIN-koodissa pankki
suvereenisti määrittää millä ehdoilla toimitaan.
Yleistä uudelle tekniikalle on kulujen ja vastuun siirtäminen
asakkaalle. Pian ei ole mitään maksutonta korttia, jolla voisi
nostaa rahaa tililtä.
Varmuus ei aina ole asiakkaan etu. Tässä tulee mieleen se tapaus,
jossa auto varastettiin Venäjällä. Vakuutusyhtiö kieltäytyi
korvaamasta, koska siinä oli ajonesto, eikäs sitä siksi voinut
varastaa.
Kannattaa pitää ne nosto- ja ostorajat pieninä.
Osmo
Mikko Peltoniemi
> Allekirjoituksesta vastaa vain jos sen on itse allekirjoittanut. Jos
> esim. turvakamera osoittaa, että allekirjoittaja on joku muu, ei asiakas
Sekä allekirjoitusta voi verrata jälkeenpäin. Mitenkäs vertailet
tunnuslukua?
te...@mailinator.com
> Jenkeissä systeemi on hyvä. Jos kuluttaja ilmoittaa katoamisen
> kahdessa vuorokaudessa siitä, kun havaitsi sen, vastuu on
> maksmissaan 50 dollaria. Jos ilmoitus tulee 60 vuorokaudessa,
> vastuu on maksimissaan 500 dollaria. Täällä tuntuu olevan vähän
> ähkutti-meininki näissä.
Suomessa, jos olet säilyttänyt korttia huolellisesti ja ilmoitat sen
katoamisesta viipymättä, et joudu vastuuseen lainkaan varkaan
tekemistä ostoksista.
Osmo R
Mitä atrkjoitat sanalla "viipymättä", sitä, että sen ilmoittaa
heti, kun havaitsee kadonneeksi? Minusta tuo kahden vuorokauden
raja olisi hyvä. Lisäksi nuo olivat lakisääteisiä
maksimivastuita, eivät sitä, mitä käytännössä peritään. Suomessa
ei ole mitään lakisääteistä rajaa.
Osmo
Osmo R
Ja miten tämä on kuluttajan ongelma? Pankit ovat luoneet uuden
systeemin, jaota mainostavat turvalliseksi. He unohtavat kertoa
että he tarkoittavat nimenomaan itselleen turvallista.
Osmo
samuli....@googlemail.com
> Mikko Peltoniemi wrote:
> > Osmo R wrote:
>
> >> Allekirjoituksesta vastaa vain jos sen on itse allekirjoittanut. Jos
> >> esim. turvakamera osoittaa, että allekirjoittaja on joku muu, ei asiakas
>
> > Sekä allekirjoitusta voi verrata jälkeenpäin. Mitenkäs vertailet
> > tunnuslukua?
>
> Ja miten tämä on kuluttajan ongelma?
Siten, että pankit perivät korkeampia kustannuksia koko touhusta,
koska heille tulee enemmän tappioita. Jos korttien väärinkäyttö
vähenee, siirtyy ainakin osa tuosta hyödystä kuluttajille.
> Pankit ovat luoneet uuden
> systeemin, jaota mainostavat turvalliseksi. He unohtavat kertoa
> että he tarkoittavat nimenomaan itselleen turvallista.
Niin tai siis koko systeemille turvallista. Varastetun kortin
väärinkäyttö on paljon vaikeampaa, jos siihen ei riitä vain se, että
osaa sutaista paperille samanlaiset kiemurat kuin siellä kortin takana
(tai ei tarvitse olla edes kovin samanlainen, kun ei sitä kukaan
kuitenkaan tarkasta), vaan pitää tietää PIN. Ainakin minun nimmarini
a) on suhteellisen yksinkertainen ja b) vaihtelee itsellänikin paljon
kerrasta toiseen, etten pidä sitä minkäänlaisena suojana kortin
väärinkäyttöä vastaan.
Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
väärinkäyttö? Eikö sinusta ensisijainen vastuu kortin turvallisuudesta
kuulu olla käyttäjällä, koska hänellä on kuitenkin suurin vaikutus
siihen, miten helposti kortti joutuu vääriin käsiin?
Samuli Saarelma
Osmo R
> On 11 Feb, 15:19, Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
>> Mikko Peltoniemi wrote:
>>> Osmo R wrote:
>>>> Allekirjoituksesta vastaa vain jos sen on itse allekirjoittanut. Jos
>>>> esim. turvakamera osoittaa, että allekirjoittaja on joku muu, ei asiakas
>>> Sekä allekirjoitusta voi verrata jälkeenpäin. Mitenkäs vertailet
>>> tunnuslukua?
>> Ja miten tämä on kuluttajan ongelma?
>
> Siten, että pankit perivät korkeampia kustannuksia koko touhusta,
> koska heille tulee enemmän tappioita.
Juu juu. Tämä sama argumentti, että kuluttajien oikeukset pitää
yhrata yritysten edulle. Ei kiitos.
> Jos korttien väärinkäyttö
> vähenee, siirtyy ainakin osa tuosta hyödystä kuluttajille.
Miten niin? Ei ole kuluttajan etu jäädä maksumieheksi.
>
>> Pankit ovat luoneet uuden
>> systeemin, jaota mainostavat turvalliseksi. He unohtavat kertoa
>> että he tarkoittavat nimenomaan itselleen turvallista.
>
> Niin tai siis koko systeemille turvallista.
Ei ole turvallista, että sitä tunuslukua, jolla nostetaan
automaatista tai tehdään rajoittamattomia ostoksia käytetään joka
ostoksessa.
> Varastetun kortin
> väärinkäyttö on paljon vaikeampaa, jos siihen ei riitä vain se, että
> osaa sutaista paperille samanlaiset kiemurat kuin siellä kortin takana
> (tai ei tarvitse olla edes kovin samanlainen, kun ei sitä kukaan
> kuitenkaan tarkasta), vaan pitää tietää PIN.
Ninn ja un tietää PIN:in voi tyhjentää tilin ja asiakas vastaa.
> Ainakin minun nimmarini
> a) on suhteellisen yksinkertainen ja b) vaihtelee itsellänikin paljon
> kerrasta toiseen, etten pidä sitä minkäänlaisena suojana kortin
> väärinkäyttöä vastaan.
Se on suoja, kjoska sinä vastaat vain omasta nimmaristasi.
Sensijaan pin koodissa vastaat vaikka kuka sen naputtelisi.
> Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
> kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
> väärinkäyttö?
EVVK. Minua kiinnostaa käyttäjän oikeudet.
> Eikö sinusta ensisijainen vastuu kortin turvallisuudesta
> kuulu olla käyttäjällä, koska hänellä on kuitenkin suurin vaikutus
> siihen, miten helposti kortti joutuu vääriin käsiin?
Asikakkan toki tulee säilyttää korttiaan huolellisesti, mutta
taloudellinen vastuu sen kukkumisesta ei saa joutua hänen
harteilleen ei vaikka joku olisi lukenut pin-koodin olan yli.
Osmo
Asko Ikävalko
> Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
> kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
> väärinkäyttö?
Jo nykyisessäkin systeemissä kaupat voivat tehdä online-varmennuksen
halutessaan vaikka jokaikisestä kaupasta. Ja lisäksi voivat kysellä
henkilöllisyystodistusta yli 50,- eur kaupoissa. Nämä molemmat ovat
melko vahvoja suojakeinoja, olettaen että lompakkoni (pk + ajok)
ryöstänyt roisto tuskin näyttää ihan samanlaiselta kuin itse näytän.
-Asko
Mikko Peltoniemi
> henkilöllisyystodistusta yli 50,- eur kaupoissa. Nämä molemmat ovat
> melko vahvoja suojakeinoja, olettaen että lompakkoni (pk + ajok)
> ryöstänyt roisto tuskin näyttää ihan samanlaiselta kuin itse näytän.
Entä jos näyttää? Entä jos kortissa on vanha kuva, joka ei muistuta
sinua nytkään? Entä jos kassa ei usko henkkarista huolimatta? Entä
ne, joilla ei ole suomalaista ajokorttia, pitääkö kassan opetella
kaikki mahdolliset henkkarit? Mitä merkitään HETU-riville, jos ei
ole HETUa? Entä jos kassa vain kopioi HETUn, muttei katso kuvaa?
Entä jos varkaalla on väärennetyt henkkarit? Entä jos varas kopioi
kortin aihiolle, jossa on varkaan henkkareihin sopiva nimi? Entä
bensa-automaatit? Entä raha-automaatit? Ulkomailla käyttö? Internetissä?
Entä jos en halua että kassa tietää nimeni, kun ostan säästöpurkin
liukuvoidetta? Mistä lähtien ajotutkinnon suorittaminen on ollut
velvoite luottokortin käytölle?
fin
Mikko Peltoniemi <mikk...@hotmail.com> kirjoitti:
> Mistä lähtien ajotutkinnon suorittaminen on ollut
> velvoite luottokortin käytölle?
Entä miksi ajokortti kelpaa henkilötodistukseksi noin 50 vuotta
(70-vuotiaaksi asti), mutta passi enintään 10 vuotta ja henkilökortti
vain 5 vuotta?
Mikko Peltoniemi
> Entä miksi ajokortti kelpaa henkilötodistukseksi noin 50 vuotta
> (70-vuotiaaksi asti), mutta passi enintään 10 vuotta ja henkilökortti
> vain 5 vuotta?
Koska henkilöllisyys voi muuttua viidessä vuodessa, mutta ajokelpoisuus
ei muutu 50 vuodessakaan miksikään?
fin
Mikko Peltoniemi <mikk...@hotmail.com> kirjoitti:
> fin wrote:
En kysynyt, miksi ajokortti kelpaa ajokortiksi vaan miksi se kelpaa
henkilötodistukseksi.
samuli....@googlemail.com
> samuli.saare...@googlemail.com wrote:
> > On 11 Feb, 15:19, Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
> >> Mikko Peltoniemi wrote:
> >>> Osmo R wrote:
> >>>> Allekirjoituksesta vastaa vain jos sen on itse allekirjoittanut. Jos
> >>>> esim. turvakamera osoittaa, että allekirjoittaja on joku muu, ei asiakas
> >>> Sekä allekirjoitusta voi verrata jälkeenpäin. Mitenkäs vertailet
> >>> tunnuslukua?
> >> Ja miten tämä on kuluttajan ongelma?
>
> > Siten, että pankit perivät korkeampia kustannuksia koko touhusta,
> > koska heille tulee enemmän tappioita.
>
> Juu juu. Tämä sama argumentti, että kuluttajien oikeukset pitää
> yhrata yritysten edulle. Ei kiitos.
Mitkä oikeudet?
> > Jos korttien väärinkäyttö
> > vähenee, siirtyy ainakin osa tuosta hyödystä kuluttajille.
>
> Miten niin? Ei ole kuluttajan etu jäädä maksumieheksi.
Kuluttaja on viime kädessä _aina_ maksumies. Kukaan ei ainakaan
pidempään pyöritä tappiollista liiketoimintaa. Jos menetykset
varastettujen luottokorttien käytöstä vähenevät, kustannukset
luottokorttien myöntäjille vähenevät ja kilpailun paine pakottaa ne
siirtämään osan tästä hyödystä kuluttajille. Mistä ajattelit nyt
niiden varastettujen luottokorttien mukana menetettyjen rahojen
tulevan?
> >> Pankit ovat luoneet uuden
> >> systeemin, jaota mainostavat turvalliseksi. He unohtavat kertoa
> >> että he tarkoittavat nimenomaan itselleen turvallista.
>
> > Niin tai siis koko systeemille turvallista.
>
> Ei ole turvallista, että sitä tunuslukua, jolla nostetaan
> automaatista tai tehdään rajoittamattomia ostoksia käytetään joka
> ostoksessa.
On selvästi turvallisempaa kuin nimikirjoituksen nyhertäminen. Sitä ei
juuri koskaan tsekata ja silloinkin kun niin tehdään, niin aitouden
tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Osaatko sinä kirjoittaa nimmarisi
aina samoin? Minä en.
> > Varastetun kortin
> > väärinkäyttö on paljon vaikeampaa, jos siihen ei riitä vain se, että
> > osaa sutaista paperille samanlaiset kiemurat kuin siellä kortin takana
> > (tai ei tarvitse olla edes kovin samanlainen, kun ei sitä kukaan
> > kuitenkaan tarkasta), vaan pitää tietää PIN.
>
> Ninn ja un tietää PIN:in voi tyhjentää tilin ja asiakas vastaa.
PINiä ei saa tietoonsa yhtä helposti kuin nimmaria, jonka saa samalla
kuin sen kortinkin.
> > Ainakin minun nimmarini
>
> > a) on suhteellisen yksinkertainen ja b) vaihtelee itsellänikin paljon
> > kerrasta toiseen, etten pidä sitä minkäänlaisena suojana kortin
> > väärinkäyttöä vastaan.
>
> Se on suoja, kjoska sinä vastaat vain omasta nimmaristasi.
Mikä suoja tuo oikein on? Miten helposti väärennettävä nimmari estää
kortin väärinkäytön? Vai eikö sillä väärinkäytöllä ole mitään väliä,
jos kortin omistaja ei siitä joudu kärsimään?
> Sensijaan pin koodissa vastaat vaikka kuka sen naputtelisi.
Niin, mutta sitä onkin vaikeampi saada selville kuin nimmaria.
> > Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
> > kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
> > väärinkäyttö?
>
> EVVK. Minua kiinnostaa käyttäjän oikeudet.
Ja oletko tosiaan niin naivi, että käyttäjät eivät viime kädessä joudu
maksamaan kaikkia kustannuksia? Ajattelepa vaikkapa vakuutuksia.
Sielläkin voitaisiin ottaa "kuluttajien suojaamiseksi" käyttöön
käytäntö, ettei kenenkään vakuutukselta korvausta hakevan tarvitse
pystyä todistamaan mitään kärsimästään vahingosta. Sen kun vaan
ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiölle. Sinä varmaan kannattaisit
tällaista käytäntöä, koska sehän suojaisi ihmisiä sellaisissa
tapauksissa, kun ovat oikeasti kärsineet vahinkoa, mutteivät voi sitä
osoittaa. Käytännössä tämä johtaisi vakuutuskorvausten räjähdysmäiseen
kasvuun ja sinä sinisilmäisenä tietenkin luulisit, että rehellinen
kuluttaja ei tässä kärsi, vaan vakuutusyhtiö maksaa ne omasta
selkänahastaan. No, ei maksa, vaan siirtää kulut asiakkailleen.
> > Eikö sinusta ensisijainen vastuu kortin turvallisuudesta
> > kuulu olla käyttäjällä, koska hänellä on kuitenkin suurin vaikutus
> > siihen, miten helposti kortti joutuu vääriin käsiin?
>
> Asikakkan toki tulee säilyttää korttiaan huolellisesti, mutta
> taloudellinen vastuu sen kukkumisesta ei saa joutua hänen
> harteilleen ei vaikka joku olisi lukenut pin-koodin olan yli.
Onhan se ollut jo pitkään noin. Aina kun nostat automaatilta rahaa,
joudut naputtamaan pinin ja jos joku sitten vakoilee sen, varastaa
korttisi ja nostaa tilisi tyhjäksi, niin sinä siinä maksumieheksi
joudut.
Oleellista uudessa systeemissä on se, että pelkällä varastetulla
kortilla ei tee nyt yhtään mitään toisin kuin silloin, kun riitti,
että raapusti paperille samanlaisen käppyrän kuin siellä kortin takana
oli.
Samuli Saarelma
samuli....@googlemail.com
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> samuli.saare...@googlemail.com wrote:
> > Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
> > kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
> > väärinkäyttö?
>
> Jo nykyisessäkin systeemissä kaupat voivat tehdä online-varmennuksen
> halutessaan vaikka jokaikisestä kaupasta.
Tarkoitatko online-varmennuksella sitä, että kyselevät pankilta, onko
kortti varastettu? Tämä auttaa vain siinä tapauksessa, että kortti on
ilmoitettu varastetuksi. Jos ilmoitusta ei ole tehty, ei kaupalla ole
mitään mahdollisuutta todeta sitä, onko kyseessä varastettu kortti.
Tämän suhteenhan ei mitään muutosta tapahdu. Jos kortti on ilmoitettu
varastetuksi, ei käyttäjällä ole enää sen jälkeen vastuuta sillä
tehdyistä ostoksista tai nostoista.
> Ja lisäksi voivat kysellä
> henkilöllisyystodistusta yli 50,- eur kaupoissa.
Mutteivät alle 50 euron kaupoissa.
> Nämä molemmat ovat
> melko vahvoja suojakeinoja, olettaen että lompakkoni (pk + ajok)
> ryöstänyt roisto tuskin näyttää ihan samanlaiselta kuin itse näytän.
Väärä sukupuoli ja hyvin suuri ero iässä jäävät varmaan kiinni. Sen
jälkeen menee varmaan jo vaikeammaksi etenkin, kun puhutaan 18-
vuotiaana otetuista kuvista ajokorteissa, koska sinäkään et näytä ihan
samanlaiselta kuin silloin aikoinaan. Nuoret ovat iät ajat käyttäneet
sisarusten tai kavereiden henkkareita päästäkseen sisään 18-vuoden
ikärajaa pitäviin paikkoihin.
Samuli Saarelma
Mikko Lehtikanto
>> Ja lisäksi voivat kysellä
>> henkilöllisyystodistusta yli 50,- eur kaupoissa.
>Mutteivät alle 50 euron kaupoissa.
Luottokunnan korteilla Suomessa maksettaessa voi todistusta
kysyä _aina_ harkinnan mukaan. Eurorajaa ei ole olemassa.
Pankkiyhdistys lakkautti/sulautti itsensä niin yhteistä pankkikorttia
koskevaa tietoa ei tunnu löytyvän ja pankkikortti kun on poistumassa
(ehkä) niin tuskin enää finanssialanyhdistyksen sivuille ehtii
tulemaan.
Pankitkin kauppaavat sivuillaan noita uudempia, joten pankkikortti-
tietoa sieltäkään ei pikaisesti löytynyt. Käytännön kokemus kyllä
kertoo, että henkkari katsotaan pankkikortilla maksaessa jos ostos
ylittää 50 euroa. Helsingissä on ravintoloita joissa se on vuosia
kuitenkin tarkastettu kaikista ostoista. Näitä mm. Helsingin- ja
Vaasankadulla. Aivan viimeisimmistä käytännöistä ei tietoa.
--
Mikko Lehtikanto
samuli....@googlemail.com
> samuli.saare...@googlemail.com <samuli.saare...@googlemail.com> wrote:
> >On 11 Feb, 18:29, "Asko Ikävalko"
> >> Ja lisäksi voivat kysellä
> >> henkilöllisyystodistusta yli 50,- eur kaupoissa.
> >Mutteivät alle 50 euron kaupoissa.
>
> Luottokunnan korteilla Suomessa maksettaessa voi todistusta
> kysyä _aina_ harkinnan mukaan. Eurorajaa ei ole olemassa.
No, tämä lisää sitten omia hankaluuksia mukaan. Jos ei ole autoilija,
niin sitten pitää hankkia henkkarit vain siksi, että saisi
maitokaupasta maitoa. Ja autoilijoiden kohdalla onkin kiva kassojen
miettiä, että onkohan tuo 18-kesäisen kuvan henkilö sama kuin tuo
edessä seisova keski-ikäinen.
Muutenkin henkkarien mukana kantamisesta pääsisi mielellään eroon,
koska jos sen hukkaa, niin siitä joutuu sitten maksamaan pitkän pennin
(poliisin sivujen mukaan henkilökortti maksaa 40 euroa) verrattuna
vain pelkän pankkikortin uusimiseen. Henkilökortti pitää muutenkin
uusia kerran viidessä vuodessa, joten tuosta tulee sellaiset 8 euroa
per vuosi lisäkulua, joka säästyy, jos henkilöllisyyden todistamisen
sijaan voi vain naputella pinin. Passia ison koon vuoksi taas ei
kukaan jaksa jatkuvasti mukanaan raahata.
> Pankitkin kauppaavat sivuillaan noita uudempia, joten pankkikortti-
> tietoa sieltäkään ei pikaisesti löytynyt. Käytännön kokemus kyllä
> kertoo, että henkkari katsotaan pankkikortilla maksaessa jos ostos
> ylittää 50 euroa. Helsingissä on ravintoloita joissa se on vuosia
> kuitenkin tarkastettu kaikista ostoista. Näitä mm. Helsingin- ja
> Vaasankadulla. Aivan viimeisimmistä käytännöistä ei tietoa.
Entä mitä tekevät, jos ravintolaillallisen jälkeen osoittautuu, että
henkkarit olivat jääneet kotiin eikä lompakossa ole tarpeeksi
käteistä?
Samuli Saarelma
Jussi Paju
>
> No, tämä lisää sitten omia hankaluuksia mukaan. Jos ei ole autoilija,
> niin sitten pitää hankkia henkkarit vain siksi, että saisi
> maitokaupasta maitoa. Ja autoilijoiden kohdalla onkin kiva kassojen
> miettiä, että onkohan tuo 18-kesäisen kuvan henkilö sama kuin tuo
> edessä seisova keski-ikäinen.
Ei tuossa ole mitään ongelmaa koska jos henkilöä ei voi luotettavasti
tunnistaa tuollaisen asiakirjan kuvasta, henkilön on uusittava asiakirja
sellaisen kuvan kanssa josta henkilö voidaan tunnistaa. Eli siis
kassahenkilö voi hyvin tuollaisessa tapauksessa olla hyväksymättä
asiakirjaa henkilöllisyystodistukseksi.
Ja ajokorttihan ei edes ole virallinen henkilöllisyystodistus vaikka se
monesti sellaisen korvikkeena kelpuutetaankin (jopa poliisilaitoksella).
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Mikko Lehtikanto
>On 12 Feb, 10:05, Mikko Lehtikanto <lehti...@cc.joensuu.fi> wrote:
>No, tämä lisää sitten omia hankaluuksia mukaan. Jos ei ole autoilija,
>niin sitten pitää hankkia henkkarit vain siksi, että saisi
>maitokaupasta maitoa.
Käteistä saa toistaiseksi nostaa automaatista kuluitta.
> Ja autoilijoiden kohdalla onkin kiva kassojen
>miettiä, että onkohan tuo 18-kesäisen kuvan henkilö sama kuin tuo
>edessä seisova keski-ikäinen.
Ajokortti muuttuu muuten lähitulevaisuudessa 10 vuotta voimassaolevaksi.
Vanhatkin kortit menee vaihtoon.
>> ylittää 50 euroa. Helsingissä on ravintoloita joissa se on vuosia
>> kuitenkin tarkastettu kaikista ostoista. Näitä mm. Helsingin- ja
>> Vaasankadulla. Aivan viimeisimmistä käytännöistä ei tietoa.
>Entä mitä tekevät, jos ravintolaillallisen jälkeen osoittautuu, että
>henkkarit olivat jääneet kotiin eikä lompakossa ole tarpeeksi
>käteistä?
Jätetään pantti ravintolaan ja käydään nostamassa automaatista
rahaa? Nuo paikat on kyllä anniskeluravintoloita joissa juoma
maksetaan tiskillä.
--
Mikko Lehtikanto
Risto Lankinen
<samuli.saare...@googlemail.com> wrote:
> Oleellista uudessa systeemissä on se, että pelkällä varastetulla
> kortilla ei tee nyt yhtään mitään toisin kuin silloin, kun riitti,
> että raapusti paperille samanlaisen käppyrän kuin siellä kortin takana
> oli.
Totta, ja arvaapas johtaako tämä ryöstöjen raaistumiseen :-(
- Risto -
samuli....@googlemail.com
> In sfnet.keskustelu.kuluttaja, samuli.saare...@googlemail.com <samuli.saare...@googlemail.com> wrote:
>
>
>
> > No, tämä lisää sitten omia hankaluuksia mukaan. Jos ei ole autoilija,
> > niin sitten pitää hankkia henkkarit vain siksi, että saisi
> > maitokaupasta maitoa. Ja autoilijoiden kohdalla onkin kiva kassojen
> > miettiä, että onkohan tuo 18-kesäisen kuvan henkilö sama kuin tuo
> > edessä seisova keski-ikäinen.
>
> Ei tuossa ole mitään ongelmaa koska jos henkilöä ei voi luotettavasti
> tunnistaa tuollaisen asiakirjan kuvasta, henkilön on uusittava asiakirja
> sellaisen kuvan kanssa josta henkilö voidaan tunnistaa. Eli siis
> kassahenkilö voi hyvin tuollaisessa tapauksessa olla hyväksymättä
> asiakirjaa henkilöllisyystodistukseksi.
>
> Ja ajokorttihan ei edes ole virallinen henkilöllisyystodistus vaikka se
> monesti sellaisen korvikkeena kelpuutetaankin (jopa poliisilaitoksella).
Ok, ongelma on siis sitten _kaikilla_ (niin autoilijoilla kuin
muillakin) se, että pitää joko hankkia henkkarit à 40 euroa per 5
vuotta tai ryhtyä raahaamaan passia mukanaan, kun menee maitokauppaan.
Erinomaista, jos tällaisesta päästään eroon sirukorttien myötä.
Samuli Saarelma
samuli....@googlemail.com
> samuli.saare...@googlemail.com <samuli.saare...@googlemail.com> wrote:
> >On 12 Feb, 10:05, Mikko Lehtikanto <lehti...@cc.joensuu.fi> wrote:
> >No, tämä lisää sitten omia hankaluuksia mukaan. Jos ei ole autoilija,
> >niin sitten pitää hankkia henkkarit vain siksi, että saisi
> >maitokaupasta maitoa.
>
> Käteistä saa toistaiseksi nostaa automaatista kuluitta.
No, käteisellä pelaaminen nyt se vihonviimeinen vaihtoehto olisi.
Muovin yksi paras puoli on juuri siinä, ettei koskaan tarvitse
stressata, onko tarpeeksi rahaa mukana ja jos ei ole, niin mistä
löytyy lähin automaatti.
> > Ja autoilijoiden kohdalla onkin kiva kassojen
> >miettiä, että onkohan tuo 18-kesäisen kuvan henkilö sama kuin tuo
> >edessä seisova keski-ikäinen.
>
> Ajokortti muuttuu muuten lähitulevaisuudessa 10 vuotta voimassaolevaksi.
> Vanhatkin kortit menee vaihtoon.
Hyvä. Tosin tästä tulee sitten autoilijoille lisäkuluja ja taas
saadaan kuulla siitä kuinka valtio lypsää juuri heiltä kohtuuttomasti
rahaa.
> >> ylittää 50 euroa. Helsingissä on ravintoloita joissa se on vuosia
> >> kuitenkin tarkastettu kaikista ostoista. Näitä mm. Helsingin- ja
> >> Vaasankadulla. Aivan viimeisimmistä käytännöistä ei tietoa.
> >Entä mitä tekevät, jos ravintolaillallisen jälkeen osoittautuu, että
> >henkkarit olivat jääneet kotiin eikä lompakossa ole tarpeeksi
> >käteistä?
>
> Jätetään pantti ravintolaan ja käydään nostamassa automaatista
> rahaa?
Usein panttina käytetään juuri henkkaria, mutta kun sitä ei satu
olemaan mukana, niin entäs sitten?
> Nuo paikat on kyllä anniskeluravintoloita joissa juoma
> maksetaan tiskillä.
Ok. No, tuollaisessa tätä ongelmaa ei tietenkään tule.
Samuli Saarelma
Kaarlo Vapaaoksa
Kyseiset ravintolat taitavat myydä tuotteitansa lähinnä tuoppi kerrallaan ja
jos kortin piikkiin jättää niin henkkarit kysytään aluksi.
Syy on se, että ainakin joskus pankkikorttien kanssa kaikki saman päivän
ostokset laskettiin yhteen, kun katsottiin tuota 50 euron vastuurajaa.
Ilmeisesti hämärämiehet olivat useammankin kerran saaneet varastetulla
kortilla yli 50 euron (tai luultavimmin 300 markan) yhteissumman pienillä
ostoksilla Kallion seudun laadukkaissa ravitsemusliikkeissä ja jättäneet
ravintoloitsijan maksumieheksi. Yksinkertaisinta laittaa politiikka että
kaikilta kysytään.
carlos
Jussi Paju
>
> > Entä mitä tekevät, jos ravintolaillallisen jälkeen osoittautuu, että
> > henkkarit olivat jääneet kotiin eikä lompakossa ole tarpeeksi
> > käteistä?
>
> Kyseiset ravintolat taitavat myydä tuotteitansa lähinnä tuoppi kerrallaan ja
> jos kortin piikkiin jättää niin henkkarit kysytään aluksi.
>
> Syy on se, että ainakin joskus pankkikorttien kanssa kaikki saman päivän
> ostokset laskettiin yhteen, kun katsottiin tuota 50 euron vastuurajaa.
Kyllä tuo on ehdoissa edelleenkin.
Niin ja tosiaan tuota harrastetaan lähinnä tiettyjen riskiryhmien
suosimissa paikoissa, Kallion kuppiloiden lisäksi mm. Helsingin
keskustassa olevat nuorehkojen henkilöiden suosimat Iguana-ravintolat
kysyvät paperit pääosin vähintään ensimmäisen korttimaksun yhteydessä.
samuli....@googlemail.com
Hmm, miksi johtaisi? Ryöstäjänhän on jo nykyisessäkin tilanteessakin
parasta pakottaa kortin omistaja antamaan pin, jotta voi viedä hänen
rahansa automaatilla. Ei heillä ole aikaa mennä johonkin kauppaan
varastetun kortin kanssa ja jäädä sitten johonkin turvakameraan
kiinni. Näihin ei siis todennäköisesti tule muutosta.
Muutos tulee korttien varkauksiin (eli kortin ottamiseen ilman, että
omistaja huomaa). Näiden hyöty varkaalle tulee vähenemään
radikaalisti, jos kortilla ei saa mitään ilman piniä. Ne siis tulevat
vähitellen katoamaan. Jossain määrin voivat jäädä jäljelle varkaudet,
joissa kortin varastamisen lisäksi kurkitaan tunnusluku. Nämä ovat
kuitenkin yleensä astetta vaikeampia kuin ne, joissa vain huomaamatta
valvomattomaksi jätetty lompakko viedään.
Samuli Saarelma
Osmo R
> On 11 Feb, 17:34, Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
>> samuli.saare...@googlemail.com wrote:
>>> On 11 Feb, 15:19, Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
>>>> Mikko Peltoniemi wrote:
> Kuluttaja on viime kädessä _aina_ maksumies. Kukaan ei ainakaan
> pidempään pyöritä tappiollista liiketoimintaa. Jos menetykset
> varastettujen luottokorttien käytöstä vähenevät, kustannukset
> luottokorttien myöntäjille vähenevät ja kilpailun paine pakottaa ne
> siirtämään osan tästä hyödystä kuluttajille. Mistä ajattelit nyt
> niiden varastettujen luottokorttien mukana menetettyjen rahojen
> tulevan?
Kyse on siitä, että niin kauan kun vastuu on pankeilla ne
keksivät keinoja minimoida riskiä tai vaihtoehtoisesti siirtää
vastuuta käyttäjille. Kun vastuu on käyttäjillä väärinkäyttö ei
enää ole pankin ongelma ja kummasti on muka mahdotin korjata
ongelmia.
>
>>>> Pankit ovat luoneet uuden
>>>> systeemin, jaota mainostavat turvalliseksi. He unohtavat kertoa
>>>> että he tarkoittavat nimenomaan itselleen turvallista.
>>> Niin tai siis koko systeemille turvallista.
>> Ei ole turvallista, että sitä tunuslukua, jolla nostetaan
>> automaatista tai tehdään rajoittamattomia ostoksia käytetään joka
>> ostoksessa.
>
> On selvästi turvallisempaa kuin nimikirjoituksen nyhertäminen.
Ei ole. Nimikirjoituksen lukemalla olan ylsi ei saa mitään
automaatista.
> Sitä ei
> juuri koskaan tsekata ja silloinkin kun niin tehdään, niin aitouden
> tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Osaatko sinä kirjoittaa nimmarisi
> aina samoin? Minä en.
Ei sitä olekaan tarkoitus kirjoittaa aina samoin. Itseaisssa se,
että nimikirjoitus on identtinen jonkin aikaisemman kanssa on
hyvä osoitus siitä, etä se on väärennös.
>
>>> Varastetun kortin
>>> väärinkäyttö on paljon vaikeampaa, jos siihen ei riitä vain se, että
>>> osaa sutaista paperille samanlaiset kiemurat kuin siellä kortin takana
>>> (tai ei tarvitse olla edes kovin samanlainen, kun ei sitä kukaan
>>> kuitenkaan tarkasta), vaan pitää tietää PIN.
>> Ninn ja un tietää PIN:in voi tyhjentää tilin ja asiakas vastaa.
>
> PINiä ei saa tietoonsa yhtä helposti kuin nimmaria, jonka saa samalla
> kuin sen kortinkin.
Nimmarilla ei tee mitään pysyvää haittaa asiakkalle, PIN:illä tekee.
>
>> > Ainakin minun nimmarini
>>
>>> a) on suhteellisen yksinkertainen ja b) vaihtelee itsellänikin paljon
>>> kerrasta toiseen, etten pidä sitä minkäänlaisena suojana kortin
>>> väärinkäyttöä vastaan.
>> Se on suoja, kjoska sinä vastaat vain omasta nimmaristasi.
>
> Mikä suoja tuo oikein on? Miten helposti väärennettävä nimmari estää
> kortin väärinkäytön? Vai eikö sillä väärinkäytöllä ole mitään väliä,
> jos kortin omistaja ei siitä joudu kärsimään?
Kyse ei ole väärinkäytön estosta vaan vastuusta. Asiakkaan
kannalta nimenomaan merkittävää on, ettei joudu vastaamaan
väärinkäytöstä.
Jos pankit muutatisvat ehtojaan niin, että varastetulla kortilla
ja kurkitulla pin-koodilla nostettuja rahoja ja tehtyjä ostoksia
ei joudu maksamaan niin muuttaisin kantani toki.
>
>> Sensijaan pin koodissa vastaat vaikka kuka sen naputtelisi.
>
> Niin, mutta sitä onkin vaikeampi saada selville kuin nimmaria.
>
>>> Mikä suoja sinusta nimikirjoitusvarmennukseen liittyy? Mitä keinoja
>>> kaupalla tai pankilla on estää nimikirjoitusvarmennetun kortin
>>> väärinkäyttö?
>> EVVK. Minua kiinnostaa käyttäjän oikeudet.
>
> Ja oletko tosiaan niin naivi, että käyttäjät eivät viime kädessä joudu
> maksamaan kaikkia kustannuksia?
Minä en ole kiinnostunut edes käyttäjistä yleensä vaan siitä
yhdestä käyttäjästä, joka joutuu rikoksen uhriksi. Minun kantani
on, että pankin on vastattava pankissa olevista rahoista, eikä
niitä saa antaa rikollisille, oli hellä PIN tai PAN.
Jos väärinkäytökset yleensä nostavat kuluja, asiakas voi vaihtaa
pankkiaan sellaiseen, jossa kulut ovat kohtuullisemmat.
> Ajattelepa vaikkapa vakuutuksia.
> Sielläkin voitaisiin ottaa "kuluttajien suojaamiseksi" käyttöön
> käytäntö, ettei kenenkään vakuutukselta korvausta hakevan tarvitse
> pystyä todistamaan mitään kärsimästään vahingosta. Sen kun vaan
> ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiölle. Sinä varmaan kannattaisit
> tällaista käytäntöä, koska sehän suojaisi ihmisiä sellaisissa
> tapauksissa, kun ovat oikeasti kärsineet vahinkoa, mutteivät voi sitä
> osoittaa. Käytännössä tämä johtaisi vakuutuskorvausten räjähdysmäiseen
> kasvuun ja sinä sinisilmäisenä tietenkin luulisit, että rehellinen
> kuluttaja ei tässä kärsi, vaan vakuutusyhtiö maksaa ne omasta
> selkänahastaan. No, ei maksa, vaan siirtää kulut asiakkailleen.
>
Mitä ihmettä tällä on aian kanssa tekemistä? Olenko minä puhunut
mitään vakuutusyhtiöistä?
> Onhan se ollut jo pitkään noin. Aina kun nostat automaatilta rahaa,
> joudut naputtamaan pinin ja jos joku sitten vakoilee sen, varastaa
> korttisi ja nostaa tilisi tyhjäksi, niin sinä siinä maksumieheksi
> joudut.
Automaatilla nostan noin kerrran viikossa. Tällöin pystyn
kontrolloimaan tilannetta helposti. Kortilla maksan noin kaksi
kertaa päivässä. Tällöin tilanteen kontrollointi ei ole kovinkaan
helppoa.
Osmo
Asko Ikävalko
> Tarkoitatko online-varmennuksella sitä, että kyselevät pankilta,
> onko
> kortti varastettu?
Online-varmennus tarkoittaa, että kassakone varmentaa reaaliaikaista
online-tietoliikenneyhteyttä käyttäen varmennuskeskukselta, että
kortti/tili ei ole käyttökiellossa ja että tilillä riittää katetta
ostoksen tekemiseksi. Joillakin korteilla varmennus on sääntöjen
mukaan tehtävä noin 150,- euron kauppasummia isommista summista, mutta
halutessaan kauppias voi tehdä varmennuksen vaikka jokaikisestä
kaupasta.
Lisäksi joillain korttityypeillä voidaan varmennuksen yhteydessä tehdä
ns. katevaraus, joka pienentää tilillä olevaa katetta siten, että
viiden minuutin päästä naapuriliikkeessä tehtävien ostosten yhteydessä
varmennus ei enää välttämättä onnistukaan, jos kate oli jo ennestään
vähissä.
Esim. Visa Electronilla ja Maestro-kortilla on pankin sääntöjen mukaan
pakko tehdä _aina_ sekä online-varmennus, että katevaraus tai muuten
asiakkaalle ei saa myydä. Näin ollen en itse ainakaan huolisi näitä
pakkovarmenteisia kortteja ainoaksi kortikseni, koska niillä ei voi
tehdä ostoksia tietoliikennekatkon aikana. Varsin monet liikeet
luottavat vanhanaikaiseen modeemiin tai halpaan ADSL-yhteyteen
online-varmennusreittinä ja sellainen kun hajoaa, niin silloin onkin
kaikki Visa Electron käyttäjät pitkässä jonossa viereisellä
Otto-pisteellä rukoilemassa, että Otto-pisteen online-yhteydet
kulkisivat eri kuparikaapelin kautta. :(
> Mutteivät alle 50 euron kaupoissa.
Riippuu korttityypistä, miten sen säännöt on määritelty. Joillakin
korteilla raja on 50,- euroa, joillakin se on 80,- euroa ja joillakin
korteilla myyjä saa valikoida asiakkaan pärstäkertoimen perusteella,
keneltä pyytää henkkarit minkäkin suuruisista ostoksista.
-Asko
Asko Ikävalko
> Usein panttina käytetään juuri henkkaria, mutta kun sitä ei satu
> olemaan mukana, niin entäs sitten?
Kännykkä, vaimo, lapset tai vaikka kaikki, jos on tarpeeksi iso
velkataakka pantattavana. :)
-Asko