Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Ammattikorkeakoulu vs. opisto

43 views
Skip to first unread message

Sami Komulainen

unread,
Apr 25, 1997, 3:00:00 AM4/25/97
to

Voisiko joku sivistää minua ja kertoa miten opinnot ammattikorkeakoulussa
eroavat opistotason opinnoista yleisesti?

o Sami Komulainen 70780 KUOPIO o o
o Maitotie 5 A 3 (017) 3612045 o o
<ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
o http://www.uku.fi/~skomulai/ o o
o skom...@hytti.uku.fi o o

Jukka Oraj{rvi

unread,
Apr 25, 1997, 3:00:00 AM4/25/97
to

From article <5jq6do$db5$1...@ousrvr3.oulu.fi>, by ju...@stekt.oulu.fi (Jukka Lahti):
>
> Korkeatasoista koulua (tai mitään muutakaan organisaatiota) ei tehdä
> pelkästään hallinnollisilla ratkaisuilla eli tässä tapauksessa
> opetusohjelmia muuttamalla. Tärkeämpää on se, miten organisaatiossa
> toimivat ihmiset muuttuvat. Tältä kannalta katsottuna kysymys
> on siis siitä, mikä ero on AMK:n opettajilla ja opistojen opettajilla
> (ja opiskelijoilla). Minulla ei ole tästä kokemusta, mutta ehkä
> jollakin on.

eroa? heheh, pääasiassa samaa porukkaahan se on. useimmilla
vain pakottimena lisurin vääntäminen.

muuten olen sitä mieltä että amk-systeemi on nykyisellään melkoinen
vitsi. tämä oulun touhu on jossain määrin tuttu kun eräässä sen
oppilaitoksessa (en tahallaan sano "yksikössä") työskentelen.
kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut pääasiasta eli opiskelijoista,
kun tärkeimpänä on esillä "demokraattisesti valittujen edustajien
vaikutusmahdollisuus" ja "työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet
ja etujen huomioon ottaminen. eli suomeksi kunnallispolitiikassa
kunnostautuneille pitää löytyä virat ja paikat hallituksissa
yms päättävissä elimissä.

jos kunnallis + aluepolitikoinnista joskus päästään eroon ja
päättäviin elimiin otetaan vaikka ihan alueen elinkoinoelämän
edustusta ja keskitytään pääasiaan eli opetustehtävään, saattaa
tästä jotain joskus ehkä mahdollisesti tullakin. tai sitten ei.

nykyiselläänhän ei poliitikot saa ainakaan täällä oulussa
sovittua mikä on amk:n hallintomalli ja organisaatio suhteessa
mammuttimaiseen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään.
suorastaan kauhistuttavalta tuntuu, että amk:lla olisi edes
hieman oikeisiin korkeakouluihin verrattavaa autonomiaa.
sehän merkitsisi "demokraattisesti valittujen edustajien"
vallan vähenemistä. yhtymän johto on säännöllisesti
torpedoinut kaikki amk:n itsenäistymispyrkimykset.

hieman yli vuosi takaperin kysyin eräässä tilaisuudessa
eräältä opm:n amk-hankkeessa mukana olleelta korkealta
virkamieheltä, kuinka tämä kunnallinen päätöksenteko
ja "demokraattisesti valittujen edustajien etujen takaaminen"
istuu "korkeakoulun" kanssa yhteen. "Haluatko kuulla
epävirallisen vai virallisen mielipiteeni?" "Epävirallisena:
ei istu pätkääkään, koska korkeakoululla täytyy olla tietyn-
asteinen riippumattomuus. Virallisen kannan tiedätkin."
Epäili myös että tällaiset jäävät lyhytaikaiseksi.

omana itsenäni
--
jukka


Jukka Lahti

unread,
Apr 25, 1997, 3:00:00 AM4/25/97
to

Anssi Ylimaula (ayli...@mail.student.oulu.fi) wrote:
: Mitä arvostukseen tulee niin AMK-opiskelijoiden mielestä he ovat samaa
: tasoa kuin yliopisto opiskelijat, mutta yleinen mielipide on se että AMK
: vastaa opistoja. Nojoo, ovat ne ehkä hieman opistoja korkeampitasoisia..
:

Korkeatasoista koulua (tai mitään muutakaan organisaatiota) ei tehdä
pelkästään hallinnollisilla ratkaisuilla eli tässä tapauksessa
opetusohjelmia muuttamalla. Tärkeämpää on se, miten organisaatiossa
toimivat ihmiset muuttuvat. Tältä kannalta katsottuna kysymys
on siis siitä, mikä ero on AMK:n opettajilla ja opistojen opettajilla
(ja opiskelijoilla). Minulla ei ole tästä kokemusta, mutta ehkä
jollakin on.

_________________________________________________________________

Jukka Lahti * ju...@ee.oulu.fi * http://ee.oulu.fi/~jukka
tel: +358-8-5532682 * fax: + 358-8-5532700
University of Oulu * Electronics Laboratory
PL 444 FIN-90571 OULU * FINLAND
_________________________________________________________________

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
Apr 26, 1997, 3:00:00 AM4/26/97
to

ju...@stekt.oulu.fi (Jukka Lahti) wrote:

>Tältä kannalta katsottuna kysymys
>on siis siitä, mikä ero on AMK:n opettajilla ja opistojen opettajilla
>(ja opiskelijoilla). Minulla ei ole tästä kokemusta, mutta ehkä
>jollakin on.

Näin verraten moniin tuttuihin YO-opiskelijoihin: minulla voi olla 6
tenttiä viikossa, niillä ehkä 3 kuussa. Max: 11h päivätkin taitavat
usein käytänössä olla meidän yksinoikeus. Ainakaan omalla kohdalla
tuntuu, että meillä tahti on kiireisempi ja stressaavampi...
Yliopistossa kun ei taida vielä olla vuosirajoja tutkinnon
suorittamiselle...
Haalarit sentään on molemmilla =)


------Ella Lynoure Rajamaki------
-----...@bessel.tutech.fi-----
-(to reply remove the anti-spam)-

Petteri Luostarinen

unread,
Apr 27, 1997, 3:00:00 AM4/27/97
to

juk...@news2.otol.fi (Jukka Oraj{rvi) writes:

>From article <5jq6do$db5$1...@ousrvr3.oulu.fi>, by ju...@stekt.oulu.fi (Jukka Lahti):
>>

>eroa? heheh, pääasiassa samaa porukkaahan se on. useimmilla
>vain pakottimena lisurin vääntäminen.

Niin ja sitä ennen vielä insinörteillä edessä sama DI:n tutkinto,
jonka me korkeakouluopiskelijat saamme jo perustutkintoa suorittaessamme.

--
terveisin: Petteri
mailto:petteri.l...@lut.fi
http://www.lut.fi/~pluostar
tel: 0400-497739

Petteri Luostarinen

unread,
Apr 27, 1997, 3:00:00 AM4/27/97
to

er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi (Ella Lynoure Rajamaki) writes:

>Haalarit sentään on molemmilla =)

Miksi teilläkin on haalarit, sitä olenkin ihmetellyt?

J{rvinen Hannu-Matti

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

In article <Pine.SGI.3.95.970428...@paju.oulu.fi>,
Anssi Ylimaula <ayli...@mail.student.oulu.fi> wrote:
>> toimivat ihmiset muuttuvat. Tältä kannalta katsottuna kysymys

>> on siis siitä, mikä ero on AMK:n opettajilla ja opistojen opettajilla

>Molempiin ammatteihin vaaditaan samat kriteerit, ainakin tekuissa
>opistojen opettajat ovat siirtyneet suoraan amk-opettajiksi
>muutoksen yhteydessä. Tietääkseni kukaan ei ole saanut potkuja
>epäpätevyydestä AMK:hon siirryttäessä.

Kriteerit eivät ole samat. AMK:n opettajalla tulee olla 35 ov
kasvatustieteitä sisältäen ns. auskultoinnin, opistoon riitti 20 ov.
Lehtorin pätevyysvaatimukset eivät muilta osin ole muuttuneet, mutta
yliopettajan tulee olla lisensiaatti. Vanhoilla yliopettajilla on
viisi vuotta aikaa päivittää tutkintonsa lisensiaatiksi, sen jälkeen
he menettävät yliopettajan paikan (tai se muuttuu lehtoraatiksi).
Kasvatustieteiden osuutta ei ole pakko paikata, ellei vaihda AMK:a.

AMK:t saavat tehdä poikkeuksia lisensiaattivaatimuksesta, mutta
selvä into on pitää poikkeukset todella vähissä.
--
-----
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi

Kokkarinen Ilkka

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

pluo...@hepo.cc.lut.fi (Petteri Luostarinen) writes:

>>eroa? heheh, pääasiassa samaa porukkaahan se on. useimmilla
>>vain pakottimena lisurin vääntäminen.

>Niin ja sitä ennen vielä insinörteillä edessä sama DI:n tutkinto,
>jonka me korkeakouluopiskelijat saamme jo perustutkintoa suorittaessamme.

Kyse taisi tässä olla enemmänkin opettajakunnasta, joiden on ammatti-
korkeakoulussa hankittava itselleen lisensiaatin tutkinto. Saapa tosin
nähdä kauanko kestää, ennen kuin ammattikorkeakoulut alkavat jakaa amk-
tutkinnon suorittaneille jatko-opiskelijoilleen "ammatillisia lisensiaa-
tintutkintoja", koska tiedekorkeakoulut eivät hyvitä amk-tutkinnosta
kuin jotkut 60 opintoviikkoa...

--
"Anyone who has seen JESUS, or who has any information about his
disappearance is encouraged to call the Lynn, Massachusetts Police
Department at 1-800-616-1600." (http://www.fbi.gov/kidnap/lacruz.htm)
http://www.cs.tut.fi/~imk <<<<>>>> http://www.cs.tut.fi/~imk/lib.html

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

pluo...@hepo.cc.lut.fi (Petteri Luostarinen) wrote:


>Miksi teilläkin on haalarit, sitä olenkin ihmetellyt?

Minä olen ihmetellyt, miksi kenelläkään on haalarit. :)

Tero Immonen

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

Ella Lynoure Rajamaki (er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi) wrote:
: ju...@stekt.oulu.fi (Jukka Lahti) wrote:

: >Tältä kannalta katsottuna kysymys


: >on siis siitä, mikä ero on AMK:n opettajilla ja opistojen opettajilla

: >(ja opiskelijoilla). Minulla ei ole tästä kokemusta, mutta ehkä
: >jollakin on.

: Näin verraten moniin tuttuihin YO-opiskelijoihin: minulla voi olla 6
: tenttiä viikossa, niillä ehkä 3 kuussa. Max: 11h päivätkin taitavat
: usein käytänössä olla meidän yksinoikeus. Ainakaan omalla kohdalla

- Toivottavasti luen oikein: 6 tenttiä viikossa ja kussakin
tentissä se keskimääräinen 800 sivua ja kun vielä oletan, että teet
töitä viitenä päivänä viikossa tuntinopeudeksesi tulee melkein 90
sivua. Hurjaa. Tuohon ei varmaan pysty amk-opiskelijoiden lisäksi
kuin Paavo Väyrynen. :-)

: tuntuu, että meillä tahti on kiireisempi ja stressaavampi..

: Yliopistossa kun ei taida vielä olla vuosirajoja tutkinnon
: suorittamiselle...
: Haalarit sentään on molemmilla =)


: ------Ella Lynoure Rajamaki------


: -----...@bessel.tutech.fi-----
: -(to reply remove the anti-spam)-

--

Yst.,

|T|
|e|
|r|
\ o /
\ /

-- käytä replyä tai group replyä --
puhelin duuniin: 431 38 726
Merimiehenkadulle: 624 984

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


> - Toivottavasti luen oikein: 6 tenttiä viikossa ja kussakin
> tentissä se keskimääräinen 800 sivua ja kun vielä oletan, että teet
> töitä viitenä päivänä viikossa tuntinopeudeksesi tulee melkein 90
> sivua. Hurjaa. Tuohon ei varmaan pysty amk-opiskelijoiden lisäksi
> kuin Paavo Väyrynen. :-)

Mistä tuo keskimääräinen sivumäärä on? Vai löytyykö AmKK:sa sellainen
jousto, jota YO:ssa ei ole: jotkut opintokokonaisuudet voi suorittaa
useampana tenttinä?

Petteri Luostarinen

unread,
Apr 28, 1997, 3:00:00 AM4/28/97
to

i...@mahlatikka.cs.tut.fi (Kokkarinen Ilkka) writes:

>pluo...@hepo.cc.lut.fi (Petteri Luostarinen) writes:

>>>eroa? heheh, pääasiassa samaa porukkaahan se on. useimmilla
>>>vain pakottimena lisurin vääntäminen.

>>Niin ja sitä ennen vielä insinörteillä edessä sama DI:n tutkinto,
>>jonka me korkeakouluopiskelijat saamme jo perustutkintoa suorittaessamme.

>Kyse taisi tässä olla enemmänkin opettajakunnasta, joiden on ammatti-
>korkeakoulussa hankittava itselleen lisensiaatin tutkinto. Saapa tosin
>nähdä kauanko kestää, ennen kuin ammattikorkeakoulut alkavat jakaa amk-
>tutkinnon suorittaneille jatko-opiskelijoilleen "ammatillisia lisensiaa-
>tintutkintoja", koska tiedekorkeakoulut eivät hyvitä amk-tutkinnosta
>kuin jotkut 60 opintoviikkoa...

Tätä juuri tarkoitin. Ei taida olla asiaa lisensiaatiksi ennenkuin on DI
ja koska suurin osa opettajista on insinöörejä, on heidän suoritettava
DI:n tutkinto ennnen lisensiaatin tutkintoa. Ajattelin tuon olevan
itsestään selvyys eikä niinkään tarkoituksena ollut ajatella asiaa ihan
noin pitkälle. Hyvä pointti tuokin.

Jukka Oraj{rvi

unread,
Apr 29, 1997, 3:00:00 AM4/29/97
to

From article <5k2pdv$4...@hepo.cc.lut.fi>, by pluo...@hepo.cc.lut.fi (Petteri Luostarinen):

> Tätä juuri tarkoitin. Ei taida olla asiaa lisensiaatiksi ennenkuin on DI
> ja koska suurin osa opettajista on insinöörejä, on heidän suoritettava
> DI:n tutkinto ennnen lisensiaatin tutkintoa. Ajattelin tuon olevan
> itsestään selvyys eikä niinkään tarkoituksena ollut ajatella asiaa ihan
> noin pitkälle. Hyvä pointti tuokin.

Jos opistolla tekuja tarkoitat niin pup. Viran saamisen edellytyksenä
on ylempi korkeakoulututkinto sekä lehtorin että yliopettajan virkaan.
Muutama prosentti opettajakunnasta on nimitetty "toistaiseksi"
epäpätevyyden vuoksi (useimmat niistä insinöörin tutkinnolla,
näiden määrä kai vaihtelee..oulussa taitaa olla yksi kappale
noin 70:stä). Amk:ssa on sitten pakko yliopettajan paikan
säilyttääkseen vääntää itsensä lisenssiaatiksi tai tohtuuriksi.

--
jukka

Tero Immonen

unread,
Apr 29, 1997, 3:00:00 AM4/29/97
to

Ella Lynoure Rajamaki (er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi) wrote:
: k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


: > - Toivottavasti luen oikein: 6 tenttiä viikossa ja kussakin
: > tentissä se keskimääräinen 800 sivua ja kun vielä oletan, että teet
: > töitä viitenä päivänä viikossa tuntinopeudeksesi tulee melkein 90
: > sivua. Hurjaa. Tuohon ei varmaan pysty amk-opiskelijoiden lisäksi
: > kuin Paavo Väyrynen. :-)

: Mistä tuo keskimääräinen sivumäärä on? Vai löytyykö AmKK:sa sellainen
: jousto, jota YO:ssa ei ole: jotkut opintokokonaisuudet voi suorittaa
: useampana tenttinä?

- Niin. Olit kuitenkin vertaamassa amk-tentteja yo-tentteihin
lukumäärän perusteella. Jotta vertailussa olisi mitään mieltä,
tenteillä pitäisi olla riittävästi yhteisiä tunnuspiirteitä. Ei taida olla.

: ------Ella Lynoure Rajamaki------


: -----...@bessel.tutech.fi-----
: -(to reply remove the anti-spam)-

--

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
Apr 30, 1997, 3:00:00 AM4/30/97
to

k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


> - Niin. Olit kuitenkin vertaamassa amk-tentteja yo-tentteihin
>lukumäärän perusteella. Jotta vertailussa olisi mitään mieltä,
>tenteillä pitäisi olla riittävästi yhteisiä tunnuspiirteitä. Ei taida olla.

Etkö muistanut tuon "keskisivumäärän" lähdettä vai etkö raaskinut
kertoa?

Kokkarinen Ilkka

unread,
Apr 30, 1997, 3:00:00 AM4/30/97
to

juk...@news2.otol.fi (Jukka Oraj{rvi) writes:

>Jos opistolla tekuja tarkoitat niin pup. Viran saamisen edellytyksenä
>on ylempi korkeakoulututkinto sekä lehtorin että yliopettajan virkaan.

Ammattikorkeakoulut esittävät mielellään opetuksensa ja tutkintojensa
olevan tiedekorkeakoulujen tutkintojen tasoisia. Tässä valossa on aika
jännää, ettei amk-tutkinto sitten riitäkään ammattikorkeakoulun lehto-
rin virkaan...

J{rvinen Hannu-Matti

unread,
Apr 30, 1997, 3:00:00 AM4/30/97
to

In article <5k2pdv$4...@hepo.cc.lut.fi>,

Petteri Luostarinen <pluo...@hepo.cc.lut.fi> wrote:
>Tätä juuri tarkoitin. Ei taida olla asiaa lisensiaatiksi ennenkuin on DI
>ja koska suurin osa opettajista on insinöörejä, on heidän suoritettava
>DI:n tutkinto ennnen lisensiaatin tutkintoa. Ajattelin tuon olevan
>itsestään selvyys ...

Eikä ole itsestään selvyys. Opistojen yliopettajaksi tai lehtoriksi on
aina tarvittu korkeakoulututkinto. Esimerkiksi ammattiaineen
yliopettajan tuli tekuissa olla vähintään DI, jolla on vähintään kolme
vuotta teollisuuskokemusta. Yleisten aineiden (fysiikka,
matematiikka) opettajalta ei vaadittu teollisuuskokemusta, mutta sen
sijaan lisensiaantin tutkintoa.

Suurin ongelma on kai ollut se, että toteutuneet opetusmäärät ovat olleet
luokkaa 24 h/vko, joka on kyllä sellainen määrä tekemistä, etten ihmettele,
vaikka tekniikan kehittymisen seuraaminen voi jäädä vähän vähemmälle.

Tero Immonen

unread,
May 2, 1997, 3:00:00 AM5/2/97
to

Ella Lynoure Rajamaki (er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi) wrote:
: k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


: > - Niin. Olit kuitenkin vertaamassa amk-tentteja yo-tentteihin
: >lukumäärän perusteella. Jotta vertailussa olisi mitään mieltä,
: >tenteillä pitäisi olla riittävästi yhteisiä tunnuspiirteitä. Ei taida olla.

: Etkö muistanut tuon "keskisivumäärän" lähdettä vai etkö raaskinut
: kertoa?

- Tuota. Minulle oli jo kirjoittaessani selvää, että mitään
lähteitä tenttien keskisivumääräksi ei ole. Niinpä käytin hihasta
ravistamisen perusteena joitakin viimeisiä tenttejäni ja sitä kuinka
paksuilta niissä tarvittavat kirjat ja artikkeliniput näyttävät.

Et kuitenkaan uudessakaan sutkauksessasi ottanut kantaa alkuperäisen
viestini sisältöön, joka oli ylläolevaassa sitaatissa kirjoitettu
esille: miksi yliopisto- ja amk-opintojen vaatimaa työmäärää voidaan
verrata käyttämällä tenttien lukumäärää jossakin aikayksikössä
mittarina? Ja jotta tämä nyt varmasti tulisi selväksi: minusta
tuollaiset työmäärävertailut eivät olisi mielenkiintoisia, vaikka joku
tilastoisikin kaipaamiasi keskiarvolukuja.

Palataan vielä luvuilla leikkimiseen: sanoit suorittavasi 6 tenttiä
viikossa. Koska ainakaan yliopistoissa ei tunneta puolta opintoviikkoa
pienempiä opintosuorituksia, tämä tarkoittaa vähintään kolmen opintoviikon
suorittamista viikossa. Jos edelleen oletetaan, että lukuvuodessa on
40 viikkoa (tämä oletus perustuu 160 opintoviikkojen norminmukaiseen
suorittamiseen 4 vuodessa), vuosisaldosi on 120 opintoviikkoa. Mutta
silloinhan melkein koko amk-tutkinto tulee tehtyä vuodessa.

Jos nyt sitten sanot, ettet saa kaikista tenteistäsi opintoviikkoja, voin
kertoa, että ainakin vielä peruskoulussa näitä suorituksia kutsuttiin
kotiläksyiksi, pistokkaiksi ja kokeiksi. Yliopistoissa niitä kutsutaan
harjoitustehtäviksi ja/tai välikokeiksi. Ja teen ilmeisesti oikean
tulkinnan, kun luulen, että ammattikorkeakouluissa kaikki nämä ovat tenttejä.

: ------Ella Lynoure Rajamaki------


: -----...@bessel.tutech.fi-----
: -(to reply remove the anti-spam)-

--

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 2, 1997, 3:00:00 AM5/2/97
to

k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


> - Tuota. Minulle oli jo kirjoittaessani selvää, että mitään
>lähteitä tenttien keskisivumääräksi ei ole. Niinpä käytin hihasta
>ravistamisen perusteena joitakin viimeisiä tenttejäni ja sitä kuinka
>paksuilta niissä tarvittavat kirjat ja artikkeliniput näyttävät.

Vedetään nyt hihasta toinen lukumäärä: eräs matikanopiskelijatuttuni
arvioi viiden ov:n kurssin keskimääräiseksi sivumääräksi 100 sivua.

>Et kuitenkaan uudessakaan sutkauksessasi ottanut kantaa alkuperäisen
>viestini sisältöön, joka oli ylläolevaassa sitaatissa kirjoitettu
>esille: miksi yliopisto- ja amk-opintojen vaatimaa työmäärää voidaan
>verrata käyttämällä tenttien lukumäärää jossakin aikayksikössä
>mittarina?

Koska tenttien määrä antaa kuitenkin jonkinmoisen kuvan siitä, että
mitään "leikkimistä" tai laiskottelua se ei ole.
Oikeastaan edes YO:n eri aineiden tenttien työmäärää ei voi verrata
toisiinsa, mutta se, että tenttejä on ja ne vaativat työtä, on
selvästi yhteinen asia.

>Palataan vielä luvuilla leikkimiseen: sanoit suorittavasi 6 tenttiä
>viikossa. Koska ainakaan yliopistoissa ei tunneta puolta opintoviikkoa
>pienempiä opintosuorituksia, tämä tarkoittaa vähintään kolmen opintoviikon
>suorittamista viikossa.

Tuossa tapauksessa se tarkoitti kuutta opintoviikkoa. Ei ollut hauskaa
eikä onneksi järin yleinen tapahtuma (kerroin vain tuollaistakin
tapahtuvan normaalissa opiskelussa).

>Jos edelleen oletetaan, että lukuvuodessa on
>40 viikkoa (tämä oletus perustuu 160 opintoviikkojen norminmukaiseen
>suorittamiseen 4 vuodessa), vuosisaldosi on 120 opintoviikkoa. Mutta
>silloinhan melkein koko amk-tutkinto tulee tehtyä vuodessa.

Taas sinä teet noita hassuja laskelmia ajattelematta sen enempää? Ei
siinä mitään, onhan ne huvittavia. :)
Eikä meillä muuten lukuvuodessa ole 40 viikkoa (noin 10kk) vaan 8kk.
Kesä sitten menee harjoittelussa/kesätöissä.

>Yliopistoissa niitä kutsutaan
>harjoitustehtäviksi ja/tai välikokeiksi. Ja teen ilmeisesti oikean
>tulkinnan, kun luulen, että ammattikorkeakouluissa kaikki nämä ovat tenttejä.

Monille koe ja tentti ovat synonyymejä. Tenttiminen (kurssin
suorittaminen pelkällä kokeella, ilman luentoja) on sitten eri asia.

Kokkarinen Ilkka

unread,
May 3, 1997, 3:00:00 AM5/3/97
to

er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi (Ella Lynoure Rajamaki) writes:

>Vedetään nyt hihasta toinen lukumäärä: eräs matikanopiskelijatuttuni
>arvioi viiden ov:n kurssin keskimääräiseksi sivumääräksi 100 sivua.

Täytyypä muistaa kertoa tuo sillekin historianopiskelijatutulleni,
joka toissaviikolla luki tuhat sivua kahden opintoviikon tenttiin.
Eipä ihme jos valmistuminen vähän kestää, kun kerran matematiikan
laitoksella olisi samalla työllä saanut 50 opintoviikkoa, eli lähes
kolmanneksen tutkintoon vaadittavasta määrästä. :-P

Minusta tämä esimerkki tiivistää aika hyvin sen, miten absurdia on
vertailla eri tieteenaloja tai tiede- ja ammattikorkeakouluja toi-
siinsa opintoviikkoa kohti luettujen sivujen lukumäärän perusteella.
Ja aivan erityisesti matematiikkaa, teoreettista tietojenkäsittely-
oppia tms. vastaavia tiiviin esitystavan sallivia aloja. Voisin muu-
ten vaikka lyödä vetoa siitä, että matematiikan yliopistotasoisten
jatkokurssien tiiviystasolla esitettynä tuohon sataan sivuun mahtui-
si vaikka kaikki ammattikorkeakoulussa opetettava matematiikka, ja
tilaa jäisi ylikin...

--
The botanist said, `Gather up your family, collect up a few things, and
get out of that house NOW! That cactus is full of baby tarantulas, and
it's ready to burst!' --- "The Waving Cactus", alt.folklore.urban
http://www.cs.tut.fi/~imk <<<<>>>> http://www.cs.tut.fi/~imk/lib.html

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 3, 1997, 3:00:00 AM5/3/97
to

i...@mahlatikka.cs.tut.fi (Kokkarinen Ilkka) wrote:

>Voisin muu-
>ten vaikka lyödä vetoa siitä, että matematiikan yliopistotasoisten
>jatkokurssien tiiviystasolla esitettynä tuohon sataan sivuun mahtui-
>si vaikka kaikki ammattikorkeakoulussa opetettava matematiikka, ja
>tilaa jäisi ylikin...

Ehkä, jos käyttävät hyvin isoja sivuja tai hyvin pientä fonttia, tai
ehkäpä molempia. =)

Jyri Hakola

unread,
May 3, 1997, 3:00:00 AM5/3/97
to

Artikkelissaan <336b656a...@news.utu.fi>,
er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi kertoili tähän tapaan...

>>Voisin muu-
>>ten vaikka lyödä vetoa siitä, että matematiikan yliopistotasoisten
>>jatkokurssien tiiviystasolla esitettynä tuohon sataan sivuun mahtui-
>>si vaikka kaikki ammattikorkeakoulussa opetettava matematiikka, ja
>>tilaa jäisi ylikin...
>
>Ehkä, jos käyttävät hyvin isoja sivuja tai hyvin pientä fonttia, tai
>ehkäpä molempia. =)


Tai sitten sellaista "mukavaa" kompressointitekniikkaa jonka seurauksena
sivuilla näyttäisi olevan vain lausekkeita sekä niiden välissä yksittäisiä
sanoja tyyliin:"eli, joten, tästä seuraa, ja"

Onneksi tosin meidän parin ensimmäisen matematiikankurssin teoriat löytyvät
sentään suht selkeästi kirjoitetussa muodossa.( tosin tuollaisen 1000 sivuisen
teoriajärkäleen kanniskelu on hieman tylsää :-) )

______________________________________________________________________
*
* Jyri Hakola It's better to reign in Hell than serve in Heaven
* -John Milton
* jha...@clinet.fi
* jyri....@hut.fi
* http://www.clinet.fi/~jhakola




Marion Fields

unread,
May 4, 1997, 3:00:00 AM5/4/97
to

Ella Lynoure Rajamaki <er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi> wrote:

: Vedetään nyt hihasta toinen lukumäärä: eräs matikanopiskelijatuttuni


: arvioi viiden ov:n kurssin keskimääräiseksi sivumääräksi 100 sivua.


Matikka ei ole yhteismitallinen minkään muun aineen kanssa. Kyseisen
tieteen eritysluonteen takia ko. laitoksella tehtävät gradutkin ovat
hyvin lyhyitä. Sen sijaan esim. humanistisissa aineissa
luetaan paksuja kirjoja. Asiasisältö, vaatimukset ja työmäärä lienevät
kuitenkin lähellä toisiaan. Moinen vertailu on turhan yksioikoista.
pitäisi tuntea eri tieteenaloja niin hyvin, että moiset vertailun
kykenee tekemmän.

marion


--
Marion Fields fie...@cc.helsinki.fi
______________ Tel. +358-0-662 380
Department of English
University of Helsinki

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 4, 1997, 3:00:00 AM5/4/97
to

Marion Fields <fie...@cc.helsinki.fi> wrote:

>Moinen vertailu on turhan yksioikoista.
>pitäisi tuntea eri tieteenaloja niin hyvin, että moiset vertailun
>kykenee tekemmän.

Niin, ja siihen ei helposti yksi elinikä riitä.

Opintokokonaisuuden opintoviikkomäärä on muuten varmaan aika vaikea
määrittää "varmasti" ilman julmia opiskelijakokeita. Ja jos opiskelee
jotain alaa, jossa tiede menee nopeasti eteenpäin, saattaa vaikkapa
2ov:n kurssiin vuosien aikana tunkeutua jatkuvasti lisäopiskeltavaa,
ilman että ov määrää korotettaisiin...

Matti Grönroos

unread,
May 5, 1997, 3:00:00 AM5/5/97
to


Ella Lynoure Rajamaki <er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi> wrote in article

> Opintokokonaisuuden opintoviikkomäärä on muuten varmaan aika vaikea
> määrittää "varmasti" ilman julmia opiskelijakokeita. Ja jos opiskelee
> jotain alaa, jossa tiede menee nopeasti eteenpäin, saattaa vaikkapa
> 2ov:n kurssiin vuosien aikana tunkeutua jatkuvasti lisäopiskeltavaa,
> ilman että ov määrää korotettaisiin...
>

Tässä olet varmasti oikeassa. Omaa DI-tutkintoani aikanani punner-
taessani yksi keskeinen huomio oli, että opintoviikkomäärällä ja
kurssin työmäärällä oli verraten huono korrelaatio keskenään. Jot-
kut kahden jyvän seminaarit pystyi läpäisemään paksuilla istuma-
lihaksilla ja parin esitelmän vääntämisellä ja joissakin muissa
"samanlaajuisissa" sai väkertää tenttiä ja harjoitustyötä oikein
olan takaa.

Jokunen vuosi sitten jossakin lehdessä (ei, en muista tarkemmin)
oli kuva oikeustieteen kandidaatin tutkintovaatimuksen mukaisesta
kirjapinosta 1950- ja 1990-luvuilla. 1950-luvun pino taisi olla
runsaan puolen metrin paksuinen ja 1990-luvun pino parimetrinen.
Ai että ennenvanhaan asiat pystyttiin ilmaisemaan ytimekkäästi.

Matti

--------------------------------------------------------------
Kaikki esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä
vastaa työnantajani virallista kantaa siinäkään tapauksessa,
että tällainen puheena olevassa asiassa olisi olemassa.


Niemist| Riitta Elina

unread,
May 5, 1997, 3:00:00 AM5/5/97
to

Ella Lynoure Rajamaki <er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi> kirjoitteli:
: i...@mahlatikka.cs.tut.fi (Kokkarinen Ilkka) wrote:

: >Voisin muu-


: >ten vaikka lyödä vetoa siitä, että matematiikan yliopistotasoisten
: >jatkokurssien tiiviystasolla esitettynä tuohon sataan sivuun mahtui-
: >si vaikka kaikki ammattikorkeakoulussa opetettava matematiikka, ja
: >tilaa jäisi ylikin...

: Ehkä, jos käyttävät hyvin isoja sivuja tai hyvin pientä fonttia, tai
: ehkäpä molempia. =)

Meilläpäin (TaY/matematiikka) puhutaan asioiden jättämisestä
rivien väliin. Siellähän sitä tilaa on.

--
+-Riitta Niemistö-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-+
| p. 215 7274 t. " Eero: Tässä seison aseissa, vaikka |
| 261 7273 k. vähän matalampi muita. " |
+-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä=-+


Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 6, 1997, 3:00:00 AM5/6/97
to

msa...@cc.hut.fi (Mikko J Särelä) wrote:

>Sivumäärän vertailu on aika ikävä tapa. Voin hyvin kuvitella minkälaista
>tekstiä kyseinen 100 sivua matematiikan tenttiin oli.

Sen takia minä tuon heitinkin: että ymmärrettäisiin, että aiheest aja
jopa kirjan kirjoittajasta riippuen sivuihin mahtuu erilailla
opiskeltavaa. Ja välillä työpanosta ei voi laskea minkäänlaisissa
sivuissa (labrakurssit, itse tehtävät tuotoksen, ohjelmointi jne).

Tero Immonen

unread,
May 7, 1997, 3:00:00 AM5/7/97
to

Ella Lynoure Rajamaki (er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi) wrote:
: msa...@cc.hut.fi (Mikko J Särelä) wrote:

: >Sivumäärän vertailu on aika ikävä tapa. Voin hyvin kuvitella minkälaista
: >tekstiä kyseinen 100 sivua matematiikan tenttiin oli.

: Sen takia minä tuon heitinkin: että ymmärrettäisiin, että aiheest aja
: jopa kirjan kirjoittajasta riippuen sivuihin mahtuu erilailla
: opiskeltavaa. Ja välillä työpanosta ei voi laskea minkäänlaisissa
: sivuissa (labrakurssit, itse tehtävät tuotoksen, ohjelmointi jne).

- Voisitko kertoa, mitä sinä lopulta tarkoitit? Vastasin
alkuperäiseen 6 tenttiä viikossa, 11 tuntia päivässä- viestiisi siksi,
että ymmärsin sinun pitävän tenttien lukumäärää ja tehtyjen tuntien
määrää vertailukelpoisina työn mittareina, vieläpä niin, että amk:ssa
sitä työtä ja tenttiä riittää, kun taas...


: ------Ella Lynoure Rajamaki------


: -----...@bessel.tutech.fi-----
: -(to reply remove the anti-spam)-

--

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 11, 1997, 3:00:00 AM5/11/97
to

k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


> - Voisitko kertoa, mitä sinä lopulta tarkoitit? Vastasin
>alkuperäiseen 6 tenttiä viikossa, 11 tuntia päivässä- viestiisi siksi,
>että ymmärsin sinun pitävän tenttien lukumäärää ja tehtyjen tuntien
>määrää vertailukelpoisina työn mittareina, vieläpä niin, että amk:ssa
>sitä työtä ja tenttiä riittää, kun taas...

Ei mitään "kun taas". Annoin sen esimerkkinä siitä, että on se
ammattikorkeakoulussa opiskelukin ihan oikeaa työtä, ei mitään
leikkikoulua tai laiskottelua, niin kuin jotkut aikaisemmin (nyt jo
kauan sitten) väittivät.

Tero Immonen

unread,
May 12, 1997, 3:00:00 AM5/12/97
to

Ella Lynoure Rajamaki (er4...@anti-spam.bessel.tutech.fi) wrote:
: k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


: > - Voisitko kertoa, mitä sinä lopulta tarkoitit? Vastasin
: >alkuperäiseen 6 tenttiä viikossa, 11 tuntia päivässä- viestiisi siksi,
: >että ymmärsin sinun pitävän tenttien lukumäärää ja tehtyjen tuntien
: >määrää vertailukelpoisina työn mittareina, vieläpä niin, että amk:ssa
: >sitä työtä ja tenttiä riittää, kun taas...

: Ei mitään "kun taas". Annoin sen esimerkkinä siitä, että on se
: ammattikorkeakoulussa opiskelukin ihan oikeaa työtä, ei mitään
: leikkikoulua tai laiskottelua, niin kuin jotkut aikaisemmin (nyt jo
: kauan sitten) väittivät.

- Pahoittelen historiattomuuttani. Tai oikeastaan rajallista
historiallisuuttani.

: ------Ella Lynoure Rajamaki------


: -----...@bessel.tutech.fi-----
: -(to reply remove the anti-spam)-

--

Ella Lynoure Rajamaki

unread,
May 15, 1997, 3:00:00 AM5/15/97
to

k21...@kyyppari.hkkk.fi (Tero Immonen) wrote:


> - Pahoittelen historiattomuuttani. Tai oikeastaan rajallista
> historiallisuuttani.

Semmoista sattuu. Hyvää kesää silti :)

HLTI

unread,
May 20, 1997, 3:00:00 AM5/20/97
to

In article <skomulai....@hytti.uku.fi>, skom...@hytti.uku.fi says...
>
>Voisiko joku sivistää minua ja kertoa miten opinnot ammattikorkeakoulussa
>eroavat opistotason opinnoista yleisesti?
>
> o Sami Komulainen 70780 KUOPIO o o
> o Maitotie 5 A 3 (017) 3612045 o o
><ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
> o http://www.uku.fi/~skomulai/ o o
> o skom...@hytti.uku.fi o o
jkhjkhkghk


0 new messages