Ylä-aste ihan turha?
poim...@myway.com
****************
Luokkien 7 - 9 aikana äidinkielen
sanaston, rakenteiden ja
peruskäsitteiden osaaminen kasvoi
keskimäärin vain vajaan puolen
kouluarvosanan verran. Osassa kouluja
äidinkielen taidot jopa heikkenivät.
****************
Kannattaisiko lopettaa aivan ilmeisen täydellisesti epäonnistunut
ylä-aste ja siirtää oppilaat suoraan ala-asteelta lukioihin ja
ammattikouluihin joita voisi vaikka vuodella pidentää.
Meinaa, varmaan sama homma joka aineessa.
Pääsisivät sitten aiemmin jatko-opintoihinkin.
Miikka L.
> Tekstitelkkari:
> ****************
> Luokkien 7 - 9 aikana äidinkielen
> sanaston, rakenteiden ja
> peruskäsitteiden osaaminen kasvoi
> keskimäärin vain vajaan puolen
> kouluarvosanan verran. Osassa kouluja
> äidinkielen taidot jopa heikkenivät.
> ****************
>
> Kannattaisiko lopettaa aivan ilmeisen täydellisesti epäonnistunut
> ylä-aste ja siirtää oppilaat suoraan ala-asteelta lukioihin ja
Kannattaisi lopettaa ylä-aste, jos siellä ei opita edes sitä, miten sana
"ylä-aste" kirjoitetaan.
Pena Penanen
Aivan samaa mieltä, 9 vuoden perusopetus on aivan liian pitkä, kun
Suomen kansa vanhenee ja eläkkeille ei tahdo olla maksumiestä, on
saatava tuleva sukupolvi nopeammin työn ääreen.
Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa. Sillä yhä
useampi jää peruskoulun jälkeen tuuliajolle, kädessään paperi,
jolla ei vielä pääse yhteenkään työpaikkaan.
Esim. uskontojen käsittely voitaisiin jättää kokonaan pois, tai
sitten käsitellä niitä yhden lukuvuoden aikana esim luokilla 5 tai
6.
Antiikin historiaa voitaisiin karsia rajusti, mutta lisätä
lähihistorin opetusta, eli historiaa n. viimeksi kuluneelta sadalta
vuodelta riittää ihan hyvin, ihmisluonto toistaa itseään jo paljon
pienemmälläkin aikavälillä.
Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
luokille 1-4.
Matematiikan opetusta pitää uudistaa siten, että enemmän
käytännön matematiikkaa.
Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
kustannuksellaan.
Pena
Miikka L.
> poim...@myway.com kirjoitti:
>
>> Tekstitelkkari:
>> ****************
>> Luokkien 7 - 9 aikana äidinkielen
>> sanaston, rakenteiden ja
>> peruskäsitteiden osaaminen kasvoi
>> keskimäärin vain vajaan puolen
>> kouluarvosanan verran. Osassa kouluja
>> äidinkielen taidot jopa heikkenivät.
>> ****************
>>
>> Kannattaisiko lopettaa aivan ilmeisen täydellisesti epäonnistunut
>> ylä-aste ja siirtää oppilaat suoraan ala-asteelta lukioihin ja
>> ammattikouluihin joita voisi vaikka vuodella pidentää.
>> Meinaa, varmaan sama homma joka aineessa.
>> Pääsisivät sitten aiemmin jatko-opintoihinkin.
>
> Aivan samaa mieltä, 9 vuoden perusopetus on aivan liian pitkä, kun
Sanoo hän, joka on haksahtanut uskomattomaan salaliittoteoriaan.
nikolas mäki
> Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
Mikäli valtakieli pitäisi tarkasti määritellä, sen tittelistä
kilpailevat Kiina ja Hindi.
Shanya
> voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
> ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa.
Yläasteen tarkoitus ei ole se, etteivät 'ne lahjattomatkaan
kyllästyisi'. Yläasteelaiset ovat sitäpaitsi vielä suht nuoria,
hyvin harva tietää, mitä ammattia haluaa harjoittaa. Valitaanko
päättämättömille ammatti sitten ihan yhteiskunnan tarpeitten
mukaan?
> Antiikin historiaa voitaisiin karsia rajusti, mutta lisätä
> lähihistorin opetusta, eli historiaa n. viimeksi kuluneelta sadalta
> vuodelta riittää ihan hyvin, ihmisluonto toistaa itseään jo paljon
> pienemmälläkin aikavälillä.
Antiikin historia kuuluu lukion opetussuunnitelmaan. Yläasteen
historiassa käsitellään aikaväliä Napoleonista nykyaikaan.
Yhdeksäs vuosi on yhteiskuntaoppia varten, jolloin opiskellaan
pelkästään yhteiskunnan rakenteita, ei lainkaan historiaa.
> Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
Tästä aiheesta nyt on väännetty kättä jo pitkään. Niin kauan
kun ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, siitä nyt tulisi hallita
edes perusasiat. Valtion virkoihin vaaditaan ruotsin kielen taito.
Joustettu on jo siinä mielessä, ettei ylioppilaskirjoituksissa ole
pakko kirjoittaa ruotsia.
> Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
> sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
> luokille 1-4.
Äidinkielen opiskeluun kuuluu huomattavasti enemmän kuin pelkkä
kielen oppiminen ja pilkkusäännöt. Kaikkea ei kyllä kotioloissa
opita.
> Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
> käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
> ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
> suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
> valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
> kustannuksellaan.
Edelleen, ei kukaan osaa niin nuorena sanoa, mikä on se tulevaisuuden
ammatti.
Suomen koulujärjestelmä ja sen tulokset ovat maailman parhaita.
Eipäs mennä muuttamaan hyväksi havaittua..
xxx
Shanya
jani.n...@hotmail.com
nikolas mäki kirjoitti:
Ei sentäs. Englantia puhuvat monet joilla se ei ole äidinkielenä.
Ruotsin poistaminen on selviö. Turhana kielenä se haittaa muiden
kielten oppimista hyvin olennaisesti, alistuminen ruotsalaisille maksaa
miljardeja.
jani.n...@hotmail.com
Pena Penanen kirjoitti:
> poim...@myway.com kirjoitti:
>
> > Tekstitelkkari:
> > ****************
> > Luokkien 7 - 9 aikana äidinkielen
> > sanaston, rakenteiden ja
> > peruskäsitteiden osaaminen kasvoi
> > keskimäärin vain vajaan puolen
> > kouluarvosanan verran. Osassa kouluja
> > äidinkielen taidot jopa heikkenivät.
> > ****************
> >
> > Kannattaisiko lopettaa aivan ilmeisen täydellisesti epäonnistunut
> > ylä-aste ja siirtää oppilaat suoraan ala-asteelta lukioihin ja
> > ammattikouluihin joita voisi vaikka vuodella pidentää.
> > Meinaa, varmaan sama homma joka aineessa.
> > Pääsisivät sitten aiemmin jatko-opintoihinkin.
Noiden tuloksien perusteella kyllä. Mutta OAJ tuskin on asiasta samaa
mieltä.
>
> Aivan samaa mieltä, 9 vuoden perusopetus on aivan liian pitkä, kun
> Suomen kansa vanhenee ja eläkkeille ei tahdo olla maksumiestä, on
> saatava tuleva sukupolvi nopeammin työn ääreen.
>
> Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
> voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
> ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa. Sillä yhä
> useampi jää peruskoulun jälkeen tuuliajolle, kädessään paperi,
> jolla ei vielä pääse yhteenkään työpaikkaan.
>
> Esim. uskontojen käsittely voitaisiin jättää kokonaan pois, tai
> sitten käsitellä niitä yhden lukuvuoden aikana esim luokilla 5 tai
> 6.
>
> Antiikin historiaa voitaisiin karsia rajusti, mutta lisätä
> lähihistorin opetusta, eli historiaa n. viimeksi kuluneelta sadalta
> vuodelta riittää ihan hyvin, ihmisluonto toistaa itseään jo paljon
> pienemmälläkin aikavälillä.
>
Historian opetuksessakin on kaikenlaista hörhöilyä "ruotsi-suomesta"
eikä kerrota lapsille miten ruotsin vallan kuoltiin nälkään ja
sotiin samalla kun emämaan kansa kukoisti.
Pariin kertaan kolmasosa kansasta meni lyhyellä aikavälillä.
> Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
Ehdottomasti. Maailman ainoa apartheid-järjestelmä on Suomessa
Etelä-Afrikan demokratisoitumisen jälkeen. Halukkaille tulisi olla
vapaaehtoisia kieliä suuri valikoima valittavissa. Nykyisin kun ei
ole.
>
> Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
> sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
> luokille 1-4.
>
> Matematiikan opetusta pitää uudistaa siten, että enemmän
> käytännön matematiikkaa.
>
> Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
> käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
> ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
> suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
> valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
> kustannuksellaan.
Parempi ratkaisu olisi tiivistää koulua:
Kuukauden kesäloma riittää, syyslomia ei ole vanhemmillakaan.
Jo pelkästään kesäloman vähentämisellä "säästettäisiin" vuosi
ja toinen vuosi tulisi kun koulupäiviä pidennettäisiin ja
välitunteja lyhennettäisiin.
Niin helppoa se on.
Toinen asia sitten on se, että mitä mieltä OAJ olisi, eihän koulu
lapsia varten ole.
>
> Pena
jani.n...@hotmail.com
Shanya kirjoitti:
> > Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
> > voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
> > ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa.
>
> Yläasteen tarkoitus ei ole se, etteivät 'ne lahjattomatkaan
> kyllästyisi'. Yläasteelaiset ovat sitäpaitsi vielä suht nuoria,
> hyvin harva tietää, mitä ammattia haluaa harjoittaa. Valitaanko
> päättämättömille ammatti sitten ihan yhteiskunnan tarpeitten
> mukaan?
Ainakin työttömille tässä kommunismissa valitaan: kun
oppilaanohjaus ei toimi, vaan kaikille tyrkytetään ammattikouluja,
joista valmistuu työttömäksi, sitten työkkärin täti päättää
kuka pääsee koulutukseen ja kenistä kaikista tehdään palkattomia
kahvinkeittäjiä, siivoojia tai ulkotyöläisiä taikka
elektroniikkaromun purkajia.
Myös koulutuksien kiintiöt on valtion toimesta päätetty
kaikenlaisten hörhöjen mielipiteitten mukaan jottei vaan millekään
alalle syntyisi kilpailua työpaikoista eli jotta huonoinkin ja alalle
sopimattominkin pääsisi töihin. Yleisempi tapa on antaa ihmisten
itse päättää ja lisätä tarpeen mukaan paikkoja. Suomessa vaan ei
sellainen käy.
>
>
> > Antiikin historiaa voitaisiin karsia rajusti, mutta lisätä
> > lähihistorin opetusta, eli historiaa n. viimeksi kuluneelta sadalta
> > vuodelta riittää ihan hyvin, ihmisluonto toistaa itseään jo paljon
> > pienemmälläkin aikavälillä.
>
> Antiikin historia kuuluu lukion opetussuunnitelmaan. Yläasteen
> historiassa käsitellään aikaväliä Napoleonista nykyaikaan.
> Yhdeksäs vuosi on yhteiskuntaoppia varten, jolloin opiskellaan
> pelkästään yhteiskunnan rakenteita, ei lainkaan historiaa.
>
Eli ammattikouluun menijöiltä jää olennainen osa euroopan historiaa
väliin. Huono asia.
>
> > Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
> > mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
> > kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
>
> Tästä aiheesta nyt on väännetty kättä jo pitkään. Niin kauan
> kun ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, siitä nyt tulisi hallita
> edes perusasiat. Valtion virkoihin vaaditaan ruotsin kielen taito.
> Joustettu on jo siinä mielessä, ettei ylioppilaskirjoituksissa ole
> pakko kirjoittaa ruotsia.
Ei ole väännetty kättä vaan ruotsalaiset ovat sanelleet mitä orjat
tekevät.
Missään muussa maassa maailmassa ei 4 prosentin vähemmistön kieltä
opeteta pakolla kaikille muille. Järjetön kielipolitiikka maksaa
miljardeja. Valtion virkoihin vaaditaan "taito" ainoastaan siksi että
älytön alistuminen sen mahdollistaa: "virallisuus" tulisi poistaa
välittömästi.
http://www.geocities.com/stop_pakkoruotsi
http://www.cc.jyu.fi/~pasaojan/pakkoruotsi/
http://hyvin.nukku.net/no/pakkoruotsi.html
http://www.saunalahti.fi/eiry/
http://tinyurl.com/q7enq
http://www.adressit.com/pakkoruotsipois
http://www.adressit.com/languagepeace
http://www.adressit.com/rkp_protesti
http://www.adressit.com/kielifasismialas
http://www.adressit.com/vaalit
>
>
> > Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
> > sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
> > luokille 1-4.
>
> Äidinkielen opiskeluun kuuluu huomattavasti enemmän kuin pelkkä
> kielen oppiminen ja pilkkusäännöt. Kaikkea ei kyllä kotioloissa
> opita.
>
>
> > Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
> > käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
> > ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
> > suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
> > valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
> > kustannuksellaan.
>
> Edelleen, ei kukaan osaa niin nuorena sanoa, mikä on se tulevaisuuden
> ammatti.
> Suomen koulujärjestelmä ja sen tulokset ovat maailman parhaita.
> Eipäs mennä muuttamaan hyväksi havaittua..
Ehkä nämä ruotsalaiset eivät osaa, suomalainen kyllä osaa. Jos
"tulokset ovat maailman parhaita", miksi he niin tyhmiä olisivat
etteivät osaisi?
Ei ole mitään tolkkua aina joka asiassa mennä kaikista tyhmimmän
mukaan:
Ehkäpä tämä "maailman paras" onkin vain se 6 ensimmäistä luokkaa
ja sitten lässähtää ja pahasti kun pakkoruotsi alkaa ja lapset
ymmärtävät millaisessa kielidiktatuurissa he joutuvat elämään. Ei
ole enää kiinnostusta muihinkaan aineisiin kun he ymmärtävät ettei
heille kuulu päätösvaltaa tässä maassa eikä demokratiasta ole
tietoakaan.
>
> xxx
>
> Shanya
jani.n...@hotmail.com
poim...@myway.com kirjoitti:
Pakkoruotsin aiheuttaman supisuomalaisen ja muualla melkoisen
tuntemattoman koulukielteisyyden vaikutuksia. Ehkä tai melko varmasti
se lopettamalla saataisiin yläasteellekin oppimishalukkuutta.
Ammattikouluissa on ihan turhia yleisaineita ja aikaa vievää
lorvailua jo ennestään, parempi olisi vähentää niistä (tai
niistäkin) vuoden verran edes.
Jatko-opintoihin monet joutuvat odottamaan turhaan pääsyä. Paikkoja
lisää sen mukaan minne haluavat mennä niin loppuu turha oleilu eikä
enää tarvitse eläkeikää lähestyviä kiusata kaikenlaisilla
Sailaksilla. Toki ilmaisen opiskelun voisi rajoittaa neljään vuoteen
lukion tai ammattikoulun jälkeen ja halutessaan opiskella lisää
voisivat halukkaat maksaa kustannukset itse. Nuoret ovat pakolla poissa
töistä ja vanhoja ei päästetä pois töistä - politiikka on
täysin järjetöntä.
Heikki Heinonen
>
>Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
>sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
>luokille 1-4.
Äidinkieli on se ehdottomasti kaikkein tärkein. Varsinkin kirjallinen ilmaisu.
Koulun pitäisi kasvattaa kansalaisia, jotka pystyvät osallistumaan yhteiskunnan
toimintaan. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa se on mahdotonta.
Heikki Heinonen
höpisi että:
Kielet kirjoitetaan pienellä. Valtakielellä tässä tarkoitettiin varmaankin
sellaista, jota ymmärretään kaikkialla. Kiina ja hindi ovat paikallisia kieliä.
Ruotsi lienee ehkä kaikkein turhin kieli maailmassa. Suomi voitaisiin korvata
englannilla parin sukupolven kuluessa, jos opetusta tehostettaisiin.
Turo Juurakko
"nikolas mäki" <nichol...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:ef2ks6$547$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Ei, jos tarkastellaan kielen levinneisyyttä.
Turo Juurakko
"Pena Penanen" <pen...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:1158981697....@i3g2000cwc.googlegroups.com...
poim...@myway.com kirjoitti:
Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten,
------------------------------
V: mitä tarkoittaa sulauttaminen? Koulukiusaamisen
ja rikkinäisten ihmiskohtaloiden vähentämiseksi
ammattikoululaiset ja tulevat lukiolaiset pitäisi pikemminkin
eristää toisistaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Turo Juurakko
<jani.n...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:1159004232.5...@d34g2000cwd.googlegroups.com...
Shanya kirjoitti:
> > Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
> > voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
> > ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa.
>
> Yläasteen tarkoitus ei ole se, etteivät 'ne lahjattomatkaan
> kyllästyisi'. Yläasteelaiset ovat sitäpaitsi vielä suht nuoria,
> hyvin harva tietää, mitä ammattia haluaa harjoittaa. Valitaanko
> päättämättömille ammatti sitten ihan yhteiskunnan tarpeitten
> mukaan?
Ainakin työttömille tässä kommunismissa valitaan: kun
oppilaanohjaus ei toimi, vaan kaikille tyrkytetään ammattikouluja,
joista valmistuu työttömäksi,
----------------------------
V: jos tuon perimmäinen tarkoitus on varmistaa
SAK:n jäsenmäärä jatkossakin? Työttömille
järjestö luonnollisesti toimittaa pakettidiilinä
omat hyvät vihollisensa.
Teme
> nikolas mäki kirjoitti:
>
>> Pena Penanen wrote:
>>
>>> Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
>>> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
>>> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
>>
>> Mikäli valtakieli pitäisi tarkasti määritellä, sen tittelistä
>> kilpailevat Kiina ja Hindi.
>
> Ei sentäs. Englantia puhuvat monet joilla se ei ole äidinkielenä.
Niin. Maailman puhutuin kieli lienee HUONO englanti.
--
Istuu nojatuolissaan Jumala, vieressää kaiken nähnyt Saatana.
Pelaavat he keskenänsä korttia, Saatana jakaa...
Neloset on jumalalla kädessä, Paholaisella käsi täynnä ässiä.
Onni suosii taas vanhaa pässiä.
Saatana jakaa...
jani.n...@hotmail.com
Teme kirjoitti:
> jani.n...@hotmail.com kirjoitti:
> > nikolas mäki kirjoitti:
> >
> >> Pena Penanen wrote:
> >>
> >>> Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
> >>> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
> >>> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
> >>
> >> Mikäli valtakieli pitäisi tarkasti määritellä, sen tittelistä
> >> kilpailevat Kiina ja Hindi.
> >
> > Ei sentäs. Englantia puhuvat monet joilla se ei ole äidinkielenä.
>
> Niin. Maailman puhutuin kieli lienee HUONO englanti.
>
Se riittää usein hyvin kunhan on ymmärrettävää.
Suomen koulut eivät sitä puhumaan opeta kun omalaatuisen
orjuuttamisjärjestelmän resurssit menevät pakkoruotsiin.
Teme
>> Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
>> voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
>> ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa.
>
> Yläasteen tarkoitus ei ole se, etteivät 'ne lahjattomatkaan
> kyllästyisi'. Yläasteelaiset ovat sitäpaitsi vielä suht nuoria,
> hyvin harva tietää, mitä ammattia haluaa harjoittaa. Valitaanko
> päättämättömille ammatti sitten ihan yhteiskunnan tarpeitten
> mukaan?
>
>
>> mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
>> kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
>
> Tästä aiheesta nyt on väännetty kättä jo pitkään. Niin kauan
> kun ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, siitä nyt tulisi hallita
> edes perusasiat.
Toisaalta ei ole mitään perustetta sille, että ruotsi olisi valtakunnan
virallinen kieli. No ehkä vähemmistökielen asema voisi olla perusteltu,
kuten saamen kielellekkin. Tosin saman kokoinen kielivähemmistö Suomessa
taitavat olla myös venäläiset.
> Valtion virkoihin vaaditaan ruotsin kielen taito.
Joka on tehnyt esim. poliisien rekrytoinnin huomattavasti aikaisempaa
vaikeammaksi. Mitää oikeasti kestävää perustetta tuolle ei ole, muutamaa
yksittäistä kuntaa lukuun ottamatta.
> Joustettu on jo siinä mielessä, ettei ylioppilaskirjoituksissa ole
> pakko kirjoittaa ruotsia.
Se on vain askel eteen päin.
>> Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
>> sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
>> luokille 1-4.
>
> Äidinkielen opiskeluun kuuluu huomattavasti enemmän kuin pelkkä
> kielen oppiminen ja pilkkusäännöt. Kaikkea ei kyllä kotioloissa
> opita.
Herää kysymys myös siitä onko tarpeenkaan.
>> Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
>> käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
>> ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
>> suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
>> valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
>> kustannuksellaan.
>
> Edelleen, ei kukaan osaa niin nuorena sanoa, mikä on se tulevaisuuden
> ammatti.
Ei kait olisi tuollakaan systemillä olisi tarvettakaan. Eiköhän
tuollakin systeemillä aloiteta niistä yleis sivistävistä opinnoista ja
siirrytään pikku hiljaa lähemmäksi ja lähemmäksi käytäntöä. Tällöin
ammattia ei tarvitsisi tietääkkään vielä tuossa vaiheessa ja kesken
koulutuksenkin sitä olisi mahdollista vaihtaa.
> Suomen koulujärjestelmä ja sen tulokset ovat maailman parhaita.
> Eipäs mennä muuttamaan hyväksi havaittua..
Eli siis pitäisi seuraavat tuhat vuotta tehdä samoin kuin ennenkin,
koska järjestelmä oli joskus hyväksi havaittu. Suomalainen koulu
systeemi on aikansa tuote. Hyvä omalla tavallaan, mutta ei vastaa enää
tämän päivän tarpeita. Järjestelmässä on olemassa hyvä runko, mutta sitä
on kehitettävä. Mitä tulee vertailu hommeleihin muuhun maailmaan, niin
tulokset ovat suomessa hyvä, mutta suhteessa muihin jatkuvasti heikkeneviä.
Marko Poutiainen
> Se riittää usein hyvin kunhan on ymmärrettävää.
> Suomen koulut eivät sitä puhumaan opeta kun omalaatuisen
> orjuuttamisjärjestelmän resurssit menevät pakkoruotsiin.
Kumma kun järkiään kaikki kehuvat, miten Suomessa osataan niin hyvin
englantia.
--
Marko Poutiainen | These are my principles.
m...@paju.oulu.fi | If you don't like them, I have others.
http://www.toffeeweb.com | -Groucho Marx
Heikki Heinonen
höpisi että:
>In sfnet.keskustelu.politiikka jani.n...@hotmail.com wrote:
>
>> Se riittää usein hyvin kunhan on ymmärrettävää.
>> Suomen koulut eivät sitä puhumaan opeta kun omalaatuisen
>> orjuuttamisjärjestelmän resurssit menevät pakkoruotsiin.
>
>Kumma kun järkiään kaikki kehuvat, miten Suomessa osataan niin hyvin
>englantia.
Se on pelkkä myytti. Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat opiskelleet sitä
ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota kielitaitoisia kansalaisia.
Perusteet kyllä opetetaan, mutta ei varsinaista kielitaitoa. Tunneillahan ei
juuri keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä. On niin kova kiire.
Marko Poutiainen
> Se on pelkkä myytti. Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat opiskelleet sitä
> ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota kielitaitoisia kansalaisia.
> Perusteet kyllä opetetaan, mutta ei varsinaista kielitaitoa. Tunneillahan ei
> juuri keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä. On niin kova kiire.
Hyvä tuuri sitten täällä käyneillä ulkomaalaisilla, kun ovat törmänneet
noihin ulkomailla opiskelleisiin.
Heikki Heinonen
höpisi että:
>In sfnet.keskustelu.politiikka Heikki Heinonen <miisu.h...@kolumbus.fi.i.eat.spam.4.breakfast> wrote:
>
>> Se on pelkkä myytti. Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat opiskelleet sitä
>> ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota kielitaitoisia kansalaisia.
>> Perusteet kyllä opetetaan, mutta ei varsinaista kielitaitoa. Tunneillahan ei
>> juuri keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä. On niin kova kiire.
>
>Hyvä tuuri sitten täällä käyneillä ulkomaalaisilla, kun ovat törmänneet
>noihin ulkomailla opiskelleisiin.
Sivistysmaissa on tapana olla kohteliaita. Siksi ulkomaalaiset usein kehuvat
jotain meidän suomalaisten piirrettä. Kun ei muuta kehuttavaa keksitä niin
sitten vaikka kielitaitoa. Kohteliaisuutta ei koskaan pidä ottaa aivan
vakavasti.
Kerran satuin seuraamaan kun saksalainen ryhmä vieraili suomalaisessa lukiossa.
Ainoat jotka kunnolla osasivat englantia oli ne saksalaiset vieraat. Kukaan ei
puhunut saksaa.
Junnu Kangas
> Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat opiskelleet
> sitä ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota
> kielitaitoisia kansalaisia. Perusteet kyllä opetetaan,
> mutta ei varsinaista kielitaitoa. Tunneillahan ei juuri
> keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä.
> On niin kova kiire.
Täytyy rehellisesti sanoa omien kokemuksista, että ei sekään kyllä
hirvittävästi tunnu kehittävän, että 2-4 huonosti jotain vierasta
kieltä osaavaa pistetään "keskustelemaan" keskenään jostain
pakkopulla-aiheesta. Tämä tuntuu olevan melko yleinen tapa
kielenopetuksessa. Tehokkaita tapojakin on, mutta ne tuppaavat sitten
vaatimaan pienemmät ryhmäkoot ja enemmän opetustunteja.
Teme
Kyllä kielitaitoa kehitetään juurikin kieltä käyttämällä. Se miten se
käyttäminen tehdään on vähän toinen juttu. Pakopullaa on pakkopullaa
vaikka kyseessä olisikin vain keskustelun aihe. Mitä taasenb
opetustunteihin tulee, niin yksi ongelma on juurikin pakollinen
kakkoskieli (yleensä ruotsi), joka vie ykköskieleltä tehokkaasti
tunteja, etenkin yläasteella.
Toisaalta koko peruskoulun perusongelmana tuntuisi olevan juurikin liian
suurent ryhmäkoot vähän joka aineessa.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> Heikki Heinonen wrote:
>>> Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat opiskelleet
>>> sitä ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota
>>> kielitaitoisia kansalaisia. Perusteet kyllä opetetaan,
>>> mutta ei varsinaista kielitaitoa. Tunneillahan ei juuri
>>> keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä.
>>> On niin kova kiire.
>>
>> Täytyy rehellisesti sanoa omien kokemuksista, että ei sekään
>> kyllä hirvittävästi tunnu kehittävän, että 2-4 huonosti jotain
>> vierasta kieltä osaavaa pistetään "keskustelemaan"
>> keskenään jostain pakkopulla-aiheesta. Tämä tuntuu
>> olevan melko yleinen tapa kielenopetuksessa. Tehokkaita
>> tapojakin on, mutta ne tuppaavat sitten vaatimaan
>> pienemmät ryhmäkoot ja enemmän opetustunteja.
>
> Kyllä kielitaitoa kehitetään juurikin kieltä käyttämällä. Se
> miten se käyttäminen tehdään on vähän toinen juttu.
> Pakopullaa on pakkopullaa vaikka kyseessä olisikin vain
> keskustelun aihe. Mitä taasenb opetustunteihin tulee, niin
> yksi ongelma on juurikin pakollinen kakkoskieli (yleensä
> ruotsi), joka vie ykköskieleltä tehokkaasti tunteja, etenkin
> yläasteella.
Onko se juuri se kakkoskieli, joka ne tunnit vie? Ei esim. vaikkapa
joku uskonto tai matikka tai tekninen työ tms.?
Marko Poutiainen
> Sivistysmaissa on tapana olla kohteliaita. Siksi ulkomaalaiset usein kehuvat
> jotain meidän suomalaisten piirrettä. Kun ei muuta kehuttavaa keksitä niin
> sitten vaikka kielitaitoa. Kohteliaisuutta ei koskaan pidä ottaa aivan
> vakavasti.
Just. Tuolla tavallahan sitä voidaan aina suomalaisia lytätä. "Ne on vaan
kohteliaita ne muut."
Sylvester DeNusso
wrote in news:4516a929...@news.kolumbus.fi:
> Se on pelkkä myytti. Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat
> opiskelleet sitä ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota
> kielitaitoisia kansalaisia.
Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Keskimääräisen suomalaisen nuoren
englannin kielen taito on ylivoimainen moneen EU-maahan verrattuina.
Sylvester DeNusso
wrote in news:451acf20...@news.kolumbus.fi:
> Sivistysmaissa on tapana olla kohteliaita. Siksi ulkomaalaiset usein
> kehuvat jotain meidän suomalaisten piirrettä.
Et ole itse tainnut käydä ulkomailla. Kokeileppa piipahtaa Saksassa tai
Espanjassa, voin taata että kielitaidottomia ummikkoja tulee vastaan
tuplamäärä mitä täällä.
Turo Juurakko
"Junnu Kangas" <junnu....@pp8.eitoimi.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:OUtRg.13019$mj5....@read3.inet.fi...
Kyllä on, jos oppilas haluaisi mieluummin opiskella
uskontoa, matikkaa tai teknistä työtä, kuin jotain
poliittisella päätöksellä kansakunnan kaapin päälle
nostettua historiallista kuriositeettia. Kommentissasi
nallittaa sama vanha pakkåruotsittajien asennavamma:
katsotte olevanne muita valistuneempia päättämään
ihmisten puolesta mitä heidän tulisi opiskella.
Teme
Käytännössä kyllä. Matematiikan opetus lienee kertaluokkaa paria
tärkeämpi kuin ruotsin kielen opetus oikeastaan alalla kuin alalla.
Teknisen työ osalta voi voidaan ajatella noin, periaatteessa sillä
sekään ei liene nykymaailmassa se kaikkein oleellisin asia. Silti
väittäisi, että oeellisin tuntien viejä on juurikin pakollinen kakkos
kieli. Mikäli kielivaihtoehto olisi vapaaehtoinen ja kieli valinnainen
olisi motivaatio parempi ja tuloksetkin parempia. Tosin en usko, että
pakkoruotsin kannattajissa löytyy pokkaa laittaa ruotsin kielen opetusta
samalle viivalle esim. venäjän tai saksan kielten kanssa.
Miikka L.
Höpsistä, useimmilla aloilla ei tarvita kuin kerto- ja
prosenttilaskutasoista matematiikkaa ja geometriasta riittää tietää,
mikä on pinta-ala. Melkein mikä tahansa kieli on 95%:lle ihmistä
hyödyllisempää kuin ala-asteen jälkeinen koulumatematiikka. Tämä siis
ainoastaan toteamuksena tähän hyötyargumenttiin, ottamatta kantaa
matematiikan opetuksen mielekkyyteen muuten.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> Onko se juuri se kakkoskieli, joka ne tunnit vie? Ei esim.
>> vaikkapa joku uskonto tai matikka tai tekninen työ tms.?
>
> Käytännössä kyllä. Matematiikan opetus lienee kertaluokkaa
> paria tärkeämpi kuin ruotsin kielen opetus oikeastaan alalla
> kuin alalla. Teknisen työ osalta voi voidaan ajatella noin,
> periaatteessa sillä sekään ei liene nykymaailmassa se
> kaikkein oleellisin asia. Silti väittäisi, että oeellisin tuntien
> viejä on juurikin pakollinen kakkos kieli.
Niin, kyllä minä sen näen, että sinä sellaista väität, mutta
perusteita minä sille näkemykselle kaipasin.
> Mikäli kielivaihtoehto olisi vapaaehtoinen ja kieli
> valinnainen olisi motivaatio parempi ja tuloksetkin
> parempia.
Totta kai. Ihan varmasti myös päästötodistukset olisivat keskimäärin
parempia tai ainakin todistuksen saaneet olisivat osaavampia, mikäli
oppivelvollisuuden sijaan koulusta tehtäisiin vapaaehtoinen eli sinne
menisivät vain ne, jotka todella haluavat. Tämä ei kuitenkaan ole
peruste väitteellesi siitä, että vain ja ainoastaan kakkoskieli vie ne
ensimmäisen vieraan kielen opetustunnit.
> Tosin en usko, että pakkoruotsin kannattajissa löytyy
> pokkaa laittaa ruotsin kielen opetusta samalle viivalle
> esim. venäjän tai saksan kielten kanssa.
Minä en ole pakkoruotsin kannattaja, mutta tiedän typerien ja
perustelemattomien väitteiden tekevän esittäjiensä ajamalle asialle
pelkkää hallaa.
rai...@hotmail.com
poim...@myway.com skrev:
> Tekstitelkkari:
> ****************
> Luokkien 7 - 9 aikana äidinkielen
> sanaston, rakenteiden ja
> peruskäsitteiden osaaminen kasvoi
> keskimäärin vain vajaan puolen
> kouluarvosanan verran. Osassa kouluja
> äidinkielen taidot jopa heikkenivät.
> ****************
>
> Kannattaisiko lopettaa aivan ilmeisen täydellisesti epäonnistunut
> ylä-aste ja siirtää oppilaat suoraan ala-asteelta lukioihin ja
> ammattikouluihin joita voisi vaikka vuodella pidentää.
> Meinaa, varmaan sama homma joka aineessa.
> Pääsisivät sitten aiemmin jatko-opintoihinkin.
Kyllä rippi- ja kiertokoulu antavat ihan riittävät perustaidot ja
-tiedot. Kaiken maailman
yliopistoseminaareista valmistuu vain prekariaatteja loisimaan
veronmaksajien kustannuksella ja rähinöimään kaduilla.
RR
Marko Heiskanen
"Marko Poutiainen" <m...@paju.oulu.fi> wrote in message
news:ef4ahu$510$1...@news.oulu.fi...
> In sfnet.keskustelu.politiikka Heikki Heinonen
<miisu.h...@kolumbus.fi.i.eat.spam.4.breakfast> wrote:
>
> > Se on pelkkä myytti. Englantia osaavat lähinnä ne, jotka ovat
opiskelleet sitä
> > ulkomailla. Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota kielitaitoisia
kansalaisia.
> > Perusteet kyllä opetetaan, mutta ei varsinaista kielitaitoa.
Tunneillahan ei
> > juuri keskustella, vaan ainoastaan opettaja on äänessä. On niin kova
kiire.
>
> Hyvä tuuri sitten täällä käyneillä ulkomaalaisilla, kun ovat törmänneet
> noihin ulkomailla opiskelleisiin.
>
Aivan. Minulle on kaikki Suomessa käyneet ulkomaalaiset tuttavat kehuneet
suomalaisten kielitaitoa. Eräskin kaveri oli erittäin yllättynyt kun
Tampereella bussikuskitkn olivat puhuneet englantia.
-Marko
Sylvester DeNusso
news:qOedncSK4dypOovY...@comcast.com:
> Eräskin kaveri oli erittäin yllättynyt kun
> Tampereella bussikuskitkn olivat puhuneet englantia.
Taitaa noissa K-Euroopan maissa olla positiivinen yllätys, jos bussikuski
osaa edes isäntämaan kieltä, englannista puhumattakaan ;)
Turo Juurakko
"Sylvester DeNusso" <ei...@eioo.ei> kirjoitti
viestissä:Xns9848C3A82F...@195.197.54.116...
Kyllä nykyisin pääkaupunkiseudullakin on iloinen ylläri
jos kuskina sattuu olemaan suomea ymmärtävä henkilö
jolta voi kysyä neuvoja...
Heikki Heinonen
Juu jollain testeillä mitattuna. Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan ole, paitsi
niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Suomessa kieliä opetetaan väärin, eli
keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun. Sellaistahan on helppo opettaa kun
oppilaat on vain hiljaa ja kuuntelee.
Keväällä viimeksi pohdittiin mahdollisuutta lisätä ylioppilastutkintoon
suullinen osuus. Siitä luovuttiin koska sen järjestäminen olisi kovin työlästä
ja kun sitä ei oikeastaan edes opeteta, niin miten se sitten voitaisiin tenttiä.
Ulkomailla usein törmää ihmisiin jotka osaa vain muutaman sanan jotain kieltä,
mutta silti pystyvät kommunikoimaan erinomaisesti niiden avulla. Suomessa
ajatellaan että vieras kieli pitää ensin opetella täydellisesti ja sitten vasta
aletaan käyttää sitä.
Petri Lopia
> Aivan. Minulle on kaikki Suomessa käyneet ulkomaalaiset tuttavat kehuneet
> suomalaisten kielitaitoa. Eräskin kaveri oli erittäin yllättynyt kun
> Tampereella bussikuskitkn olivat puhuneet englantia.
Samanlainen juttu kävi englantilaiselle ystävälleni joka huonolla suomella
yritti bussikuskille sanoa, että "Lentokentälle kiitos" ja kuski vastasikin
englanniksi =) Ja loput asioista hoidettiin englanniksi (bussin vaihdot yms.)
Lähetin tuosta oikein sähköpostilla kiitokset Pohjolan liikenteelle/kyseiselle
kuljettajalle. Sen verran yllättynyt tuosta oli.
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
StormChasing/Myrskynbongaus etc. Lightnings/Salamoita yms.
http://www.petrilopia.net/
http://www.pbase.com/whig/
Petri Lopia
> Juu jollain testeillä mitattuna. Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan ole, paitsi
> niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Suomessa kieliä opetetaan väärin, eli
> keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun. Sellaistahan on helppo opettaa kun
> oppilaat on vain hiljaa ja kuuntelee.
Tuli huomattua koulussa, että ne oppilaat jotka saivat paljon itseäni paremmat
arvosanat englannista kyselivät jatkuvasti minulta sanoja, kun eivät itse niitä
tienneet. Hyvähän se on englantia jossain käyttää, kun ei sanoja tiedä.
Marko Poutiainen
> Juu jollain testeillä mitattuna. Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan ole, paitsi
> niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Suomessa kieliä opetetaan väärin, eli
> keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun. Sellaistahan on helppo opettaa kun
> oppilaat on vain hiljaa ja kuuntelee.
Kyse on tosiaankin enemmänkin tottumattomuudesta kuin totaalisesti
osaamattomuudesta. Kyllä se puhekin alkaa sujua, joskin ehkä voimakkaasti
murtaen, kunhan vähän harjoittelee.
> Ulkomailla usein törmää ihmisiin jotka osaa vain muutaman sanan jotain kieltä,
> mutta silti pystyvät kommunikoimaan erinomaisesti niiden avulla. Suomessa
> ajatellaan että vieras kieli pitää ensin opetella täydellisesti ja sitten vasta
> aletaan käyttää sitä.
No jaa. On eri asia puhua jotain siansaksaa, josta vastapuoli ei saa
mitään selvää. Itsekin olen ollut pari kertaa tilanteessa, jossa
vastapuolen sanomisista korkeintaan puolet on englantia, ja nekin sanat
ihan väärin lausuttu, että samaan lopputulokseen olisi päässyt
viittomalla. Esimerkiksi thaimaalaisilla on hauska tapa jättää osa
tavuista sanomatta. Siinäpä sitten arvot, mitä mahdettiin tarkoittaa.
Sylvester DeNusso
wrote in news:4517adcd...@news.kolumbus.fi:
> On Sun, 24 Sep 2006 12:04:29 GMT, Sylvester DeNusso <ei...@eioo.ei>
> höpisi että:
>>Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Keskimääräisen suomalaisen
>>nuoren englannin kielen taito on ylivoimainen moneen EU-maahan
>>verrattuina.
>
> Juu jollain testeillä mitattuna. Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan
> ole, paitsi niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla.
Roskaa. Suomalaiset pärjäävät todella hyvin ulkomailla. Vai kuinka moni
niistä, jotka ovat oleskelleet ulkomailla, on kohdannut alunperin lähes
ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?
Kenelläkään tuntemallani ulkomaalaisella ei ole ollut kuin satunnaisia
kieliongelmia Suomessa.
> Suomessa kieliä
> opetetaan väärin, eli keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun.
> Sellaistahan on helppo opettaa kun oppilaat on vain hiljaa ja
> kuuntelee.
Olen samaa mieltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset
osaisi englantia.
Teme
> Teme wrote:
>
>> Junnu Kangas kirjoitti:
>>> Onko se juuri se kakkoskieli, joka ne tunnit vie? Ei esim.
>>> vaikkapa joku uskonto tai matikka tai tekninen työ tms.?
>>
>> Käytännössä kyllä. Matematiikan opetus lienee kertaluokkaa
>> paria tärkeämpi kuin ruotsin kielen opetus oikeastaan alalla
>> kuin alalla. Teknisen työ osalta voi voidaan ajatella noin,
>> periaatteessa sillä sekään ei liene nykymaailmassa se
>> kaikkein oleellisin asia. Silti väittäisi, että oeellisin tuntien
>> viejä on juurikin pakollinen kakkos kieli.
>
> Niin, kyllä minä sen näen, että sinä sellaista väität, mutta perusteita
> minä sille näkemykselle kaipasin.
No noita perusteita ei sullakaan ollut. Miksi opettaa kakkoskielenä
jotain pakolla? Mitään realistista syytä tuohon ei ole. Kun kielten
opiskeluun käytettävä tuntimäärä on rajallinen, niin ainut looginen
päätelmä on, että pakollinen 2. kieli vie (liian ison) osa(n) tunneista
1. kieleltä.
>> Mikäli kielivaihtoehto olisi vapaaehtoinen ja kieli
>> valinnainen olisi motivaatio parempi ja tuloksetkin
>> parempia.
>
> Totta kai. Ihan varmasti myös päästötodistukset olisivat keskimäärin
> parempia tai ainakin todistuksen saaneet olisivat osaavampia, mikäli
> oppivelvollisuuden sijaan koulusta tehtäisiin vapaaehtoinen eli sinne
> menisivät vain ne, jotka todella haluavat.
Nythän sä puhut ihan eri asiastaa kuin minä. En ollut tekemässä koulusta
vapaaehtoista, vaan kakkoskielestä (kuten 3. kieli on nyt) valinnaista
(eli se voi olla joku muukin kuin ruotsi) ja vapaaehtoista.
> Tämä ei kuitenkaan ole
> peruste väitteellesi siitä, että vain ja ainoastaan kakkoskieli vie ne
> ensimmäisen vieraan kielen opetustunnit.
Ihan perusasiaa. Suomessa koulutunteja on x viikossa. No jos ajatellaan
että tuo x on vaikka 30, niin siihen pitäisi mahtua nuo oleellisimpien
aineiden opetus. Mikäli jotain sen lisäksi haluaisi (vaikka 2. kielen
olipa sitten Ruotsi tai saksa tai saame tai venäjä tai joku muu), niin
sen pitäisi lisätä oppituntien määrää, ei olla pois jostain oleellisesta.
Yläasteen aikana oppituntien määrä jonkin verran lisääntyy ala-asteesta.
Tämä "oppituntilisä" pitäisikin olla valinnainen (siis ei
vapaaehtoinen), eli se mitä noilla lisätunneilla opiskeltaisiin pitäisi
riippua opiskelijasta itsestään, ainakin jossain määrin, eikä tunkea
siihen yhtä tiettyä kieltä.
>> Tosin en usko, että pakkoruotsin kannattajissa löytyy
>> pokkaa laittaa ruotsin kielen opetusta samalle viivalle
>> esim. venäjän tai saksan kielten kanssa.
>
> Minä en ole pakkoruotsin kannattaja,
En niin väittänyt, vaikka sen kuvan saattoi tuosta saada. Siltikkään en
usko, että heillä on tuohon oikeasti kanttia/halua.
> mutta tiedän typerien ja
> perustelemattomien väitteiden tekevän esittäjiensä ajamalle asialle
> pelkkää hallaa.
En tiedä kelpaavatko tässä viestissä olevat perustelut sinulle tai
ovatko ne sinusta typeriä (mukaan lukien itse väitteet), mutta ovatpahan
mukana nyt kuitenkin.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> Teme wrote:
>>> Junnu Kangas kirjoitti:
>>>> Onko se juuri se kakkoskieli, joka ne tunnit vie? Ei
>>>> esim. vaikkapa joku uskonto tai matikka tai tekninen
>>>> työ tms.?
>>>
>>> Käytännössä kyllä. Matematiikan opetus lienee kertaluokkaa
>>> paria tärkeämpi kuin ruotsin kielen opetus oikeastaan alalla
>>> kuin alalla. Teknisen työ osalta voi voidaan ajatella noin,
>>> periaatteessa sillä sekään ei liene nykymaailmassa se
>>> kaikkein oleellisin asia. Silti väittäisi, että oeellisin tuntien
>>> viejä on juurikin pakollinen kakkos kieli.
>>
>> Niin, kyllä minä sen näen, että sinä sellaista väität, mutta
>> perusteita minä sille näkemykselle kaipasin.
>
> No noita perusteita ei sullakaan ollut.
Lähinnä minä ajattelen niin, että oppiaineet jaetaan tässä tarkastelussa
kahteen ryhmään: I kieli ja "kaikki muut". Jos tunteja on kiinteä määrä
per viikko tai per vuosi tms., niin I kielen lisätunnit ovat poissa
niistä "kaikista muista" eikä mitenkään erityisesti pelkästään II
kielestä, vaikka II kieli onkin "kaiken muun" osajoukko ja kääntäen I
kielen vähemmät tunnit ovat lisätunteja "kaikelle muulle".
> Miksi opettaa kakkoskielenä jotain pakolla? Mitään
> realistista syytä tuohon ei ole. Kun kielten opiskeluun
> käytettävä tuntimäärä on rajallinen, niin ainut looginen päätelmä on,
> että pakollinen 2. kieli vie (liian ison)
> osa(n) tunneista 1. kieleltä.
Opiskeluun käytettävä tuntimäärä ja erityisesti ohjattuun opiskeluun
käytettävä tuntimäärä on tietysti rajallinen, mutta ei käsittääkseni
missään ole peruuttamattomasti kiveen hakattu, että kielten opiskeluun
on X tuntia ja loput muuta?
>>> Mikäli kielivaihtoehto olisi vapaaehtoinen ja kieli
>>> valinnainen olisi motivaatio parempi ja tuloksetkin
>>> parempia.
>>
>> Totta kai. Ihan varmasti myös päästötodistukset olisivat
>> keskimäärin parempia tai ainakin todistuksen saaneet
>> olisivat osaavampia, mikäli oppivelvollisuuden sijaan
>> koulusta tehtäisiin vapaaehtoinen eli sinne menisivät
>> vain ne, jotka todella haluavat.
>
> Nythän sä puhut ihan eri asiastaa kuin minä.
Tarkoitukseni oli sanoa ihan yleisellä tasolla, että oppiaineiden tai
koko koulunkäynnin vapaaehtoisuudesta seuraava tason nousu ei
välttämättä ole kuitenkaan ole se punainen lanka, jonka ohjaamana
peruskoulun opetussuunnitelmasta tai oppivelvollisuudesta tulisi
päättää.
>> Tämä ei kuitenkaan ole peruste väitteellesi siitä, että
>> vain ja ainoastaan kakkoskieli vie ne ensimmäisen
>> vieraan kielen opetustunnit.
>
> Ihan perusasiaa. Suomessa koulutunteja on x viikossa. No
> jos ajatellaan että tuo x on vaikka 30, niin siihen pitäisi
> mahtua nuo oleellisimpien aineiden opetus. Mikäli
> jotain sen lisäksi haluaisi (vaikka 2. kielen olipa sitten
> Ruotsi tai saksa tai saame tai venäjä tai joku muu), niin sen pitäisi
> lisätä oppituntien määrää, ei olla pois jostain
> oleellisesta.
Tässäpä tullaankin siihen kysymykseen, että mikä on oleellista. Siitä
varmaan on lukuisia eri näkemyksiä.
Kerttu Pollari-Malmi
> Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan ole, paitsi
> niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Suomessa kieliä
> opetetaan väärin, eli
> keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun. Sellaistahan on helppo opettaa kun
> oppilaat on vain hiljaa ja kuuntelee.
>
Jostain syystä luonani vierailleet ulkomaalaiset eivät ole olleet samaa
mieltä. Juuri pari kuukautta sitten sain vieraakseni itävaltalais-
saksalaisen pariskunnan, joka oli kierrellyt Suomea ristiin rastiin. He
kertoivat tulleensa joka paikassa loistavasti toimeen englannilla. Joissain
paikoissa oli puhuttu sujuvaa saksaakin. Ainoa poikkeus oli ollut
turkkilaisten pyörittämä pizzeria jossain Itä-Suomessa. Siellä ei englantia
osattu.
Vastaavasti aikaisemmin vieraillut itävaltalaispariskunta nimenomaan ihmetteli
sitä, kuinka Suomessa kaikki osaavat englantia ("kaikki" oli
heidän käyttämänsä ilmaus). Heidän mukaansa Itävallassa osataan englantia
paljon huonommin.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että suullisen kielitaidon
harjoittelua pitäisi lisätä kouluopetuksessa. En kuitenkaan väheksyisi
nykyistäkään opetusta. Kun sanasto ja rakenteet ovat hallussa (ja sen
lisäksi käsitys siitä, miten sanat pitäisi lausua), pystyy hyvän kirjallisen
taidon muuttamaan aika pienellä harjoittelulla varsin sujuvaksi
suulliseksi taidoksi. Jos taas sanavarastossa on puutteita, vaatii
paljon enemmän työtä muuttaa auttava suullinen kielitaito sellaiseksi,
että vieraalla kielellä pystyy oikeasti keskustelemaan sen lisäksi, että
selviää joten kuten kaikkein yleisimmistä tilanteista.
Kerttu Pollari-Malmi
Osku
Minun työpaikalla oli jatkuva englanninkielen kurssitus käynnissä.
Muutamia vuosia oli opettajana jenkki kaveri joka oli tullut suomeen
siirtolaiseksi ikää hieman yli kolmekymmentä. Tämä kertoi, että halusi
oppia suomenkielen nopeasti, että pärjää täällä. Päätti mennä kapakkaan
baaritiskille seurustelemaan ,missä tapaa suomalaisia. Tapsi kyllä,
mutta kaikki halusivat puhua hänen kansaan englantia, jotta kielitaito
pysyy kunnossa.
Osku
Jukka Kohonen
>Vastaavasti aikaisemmin vieraillut itävaltalaispariskunta nimenomaan ihmetteli
>sitä, kuinka Suomessa kaikki osaavat englantia ("kaikki" oli
>heidän käyttämänsä ilmaus). Heidän mukaansa Itävallassa osataan englantia
>paljon huonommin.
Juuri Itävallassa vierailleena voin vahvistaa tämän. Joku turisti-info
ja trendikapakan nuorehko tarjoilija kyllä puhuvat sujuvaa englantia,
mutta siihen se melkein jääkin. Koitapas kommunikoida vaikka kaupan
kassan tai ruokaravintolan tarjoilijan kanssa, satunnaisesta
ohikulkijasta puhumattakaan, niin ei sieltä englannin sanaa kuulu
vastaukseksi. Hämmentyneitä ilmeitä vain ja saksaa.
En tiedä mistä on peräisin ajatus, että suomalaisilla olisi erityisen
huono käytännön kielitaito. Ehkä näin ajattelevat eivät ole paljon
suurten turistikohteiden ulkopuolella matkustelleet. Tai ehkä he
projisoivat oman kielitaitonsa suomalaisten yleiseksi ominaisuudeksi.
--
Jukka....@iki.fi
* Tiesitkö? Iskender-kebabin kehitteli herra Iskender Bursan kaupungista.
Petri Lopia
> Roskaa. Suomalaiset pärjäävät todella hyvin ulkomailla. Vai kuinka moni
> niistä, jotka ovat oleskelleet ulkomailla, on kohdannut alunperin lähes
> ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?
Ulkomaan lomilla yms. pärjää yllättäävän huonollakin kielitaidolla joten en tuosta
vetäisi kovinkaan suuria johtopäätöksiä.
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Lightnings, StormChasing, Moon, Nature:
http://www.petrilopia.net/ http://www.pbase.com/whig/
Teme
> "Teme" wrote
>
>> Junnu Kangas kirjoitti:
>>> Teme wrote:
>>>> Junnu Kangas kirjoitti:
>>>>> Onko se juuri se kakkoskieli, joka ne tunnit vie? Ei
>>>>> esim. vaikkapa joku uskonto tai matikka tai tekninen
>>>>> työ tms.?
>>>>
>>>> Käytännössä kyllä. Matematiikan opetus lienee kertaluokkaa
>>>> paria tärkeämpi kuin ruotsin kielen opetus oikeastaan alalla
>>>> kuin alalla. Teknisen työ osalta voi voidaan ajatella noin,
>>>> periaatteessa sillä sekään ei liene nykymaailmassa se
>>>> kaikkein oleellisin asia. Silti väittäisi, että oeellisin tuntien
>>>> viejä on juurikin pakollinen kakkos kieli.
>>>
>>> Niin, kyllä minä sen näen, että sinä sellaista väität, mutta
>>> perusteita minä sille näkemykselle kaipasin.
>>
>> No noita perusteita ei sullakaan ollut.
>
> Lähinnä minä ajattelen niin, että oppiaineet jaetaan tässä tarkastelussa
> kahteen ryhmään: I kieli ja "kaikki muut". Jos tunteja on kiinteä määrä
> per viikko tai per vuosi tms., niin I kielen lisätunnit ovat poissa
> niistä "kaikista muista" eikä mitenkään erityisesti pelkästään II
> kielestä, vaikka II kieli onkin "kaiken muun" osajoukko ja kääntäen I
> kielen vähemmät tunnit ovat lisätunteja "kaikelle muulle".
Tuollainen ajattelu ei ole oikein hedelmällinen. Yleisesti ottaen
lähtisin jaotelusta, jossa samankaltaiset aineet voidaaaan rinnastaa.
Näin tehdään mm. biologia ja maantiedon osalta tällä hetkellä. Kielet on
yksi ryhmä. Kuten voinet istekkin todeta, niin ala-asteelta
siirryttäessä I-kielen tunnit vähenevät jonkin verran kun mukaan tulee
pakollinen II-kieli. II-kieli toki tulee kohtaan jossa oppituntien
kokonaismäärä lisääntyy, mutta kaikki lisätunteja ei II-kilei kuitenkaan
saa. I-kieli on tietääkseni (juu on jokunen vuosi siitä kun koulussa on
tllut oltua) oppiaine, missä tuntimäärä laskeen yläasteelle
Siiryttäessä. Mikäli asian tila on muuttunut siitä kun itse olen
koulussa ollut on tilanne jo vähän parempi, joskaan ei riittävästi.
>> Miksi opettaa kakkoskielenä jotain pakolla? Mitään
>> realistista syytä tuohon ei ole. Kun kielten opiskeluun
>> käytettävä tuntimäärä on rajallinen, niin ainut looginen päätelmä on,
>> että pakollinen 2. kieli vie (liian ison)
>> osa(n) tunneista 1. kieleltä.
>
> Opiskeluun käytettävä tuntimäärä ja erityisesti ohjattuun opiskeluun
> käytettävä tuntimäärä on tietysti rajallinen, mutta ei käsittääkseni
> missään ole peruuttamattomasti kiveen hakattu, että kielten opiskeluun
> on X tuntia ja loput muuta?
Ei varmaaan kiveen hakattu, mutta kyllähän tuo on määritelty.
>>>> Mikäli kielivaihtoehto olisi vapaaehtoinen ja kieli
>>>> valinnainen olisi motivaatio parempi ja tuloksetkin
>>>> parempia.
>>>
>>> Totta kai. Ihan varmasti myös päästötodistukset olisivat
>>> keskimäärin parempia tai ainakin todistuksen saaneet
>>> olisivat osaavampia, mikäli oppivelvollisuuden sijaan
>>> koulusta tehtäisiin vapaaehtoinen eli sinne menisivät
>>> vain ne, jotka todella haluavat.
>>
>> Nythän sä puhut ihan eri asiastaa kuin minä.
>
> Tarkoitukseni oli sanoa ihan yleisellä tasolla, että oppiaineiden tai
> koko koulunkäynnin vapaaehtoisuudesta seuraava tason nousu ei
> välttämättä ole kuitenkaan ole se punainen lanka, jonka ohjaamana
> peruskoulun opetussuunnitelmasta tai oppivelvollisuudesta tulisi päättää.
Ei, enkä sitä itsekkään ole tarkoittanut. Silti koulussa pitäisi
keskityä oleellisten asioiden opiskeluun.
Lisäopiskelu ei saisi olla jostain muualta pois. vrt. tilanne, jossa
normaalisti opiskeltaisi 2+2+2+ viikko-oppituntia, vaikka matematiikkaa,
maantietoa ja historiaa. Sitten joku saisi päähänsä opiskella svahilia,
niin sen vaatimat 3 viikko-oppituntia otettaisi mainituista pois.
Minusta tuo on väärä tapa toimia. Oikea olisi se, että ne svahilin 3
viikko-oppituntia olisivat lisää viikko opiskeluun.
>>> Tämä ei kuitenkaan ole peruste väitteellesi siitä, että
>>> vain ja ainoastaan kakkoskieli vie ne ensimmäisen
>>> vieraan kielen opetustunnit.
>>
>> Ihan perusasiaa. Suomessa koulutunteja on x viikossa. No
>> jos ajatellaan että tuo x on vaikka 30, niin siihen pitäisi
>> mahtua nuo oleellisimpien aineiden opetus. Mikäli
>> jotain sen lisäksi haluaisi (vaikka 2. kielen olipa sitten
>> Ruotsi tai saksa tai saame tai venäjä tai joku muu), niin sen pitäisi
>> lisätä oppituntien määrää, ei olla pois jostain
>> oleellisesta.
>
> Tässäpä tullaankin siihen kysymykseen, että mikä on oleellista. Siitä
> varmaan on lukuisia eri näkemyksiä.
Varmasti. Minusta kuitenkaan ruotsi ei ole keskiverto suomalaiselle
yhtään sen oleellisempi kieli osata kuin eesti, venäjä tai saame. Toki
Suomessa opetetaan pakollisena muutakin sellaista mikä ei ole kauheen
oleellista nyky-yhteiskunnassa. Toisaalta sellaistaa jää paljonkin
opettamatta mikä olisi. Lyhyesti sanottuna koko meidän koulujärjeslmämme
pitäisi laittaa remonttiin ja nopeasti.
Kai Ruuska
> On 2006-09-25, Sylvester DeNusso <ei...@eioo.ei> wrote:
>> Roskaa. Suomalaiset pärjäävät todella hyvin ulkomailla. Vai kuinka moni
>> niistä, jotka ovat oleskelleet ulkomailla, on kohdannut alunperin lähes
>> ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?
>
> Ulkomaan lomilla yms. pärjää yllättäävän huonollakin kielitaidolla joten en tuosta
> vetäisi kovinkaan suuria johtopäätöksiä.
>
No kyllä täällä pärjää ihan hyvin näin pysyvästi ja työssäkin. Ja ei,
työkieli ei ole suomi.
--
Kai
Lauri Tischler
Lëtzebuergesch on kyllä vielä pienempi kieli kuin suomi.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> Lähinnä minä ajattelen niin, että oppiaineet jaetaan tässä
>> tarkastelussa kahteen ryhmään: I kieli ja "kaikki muut".
>> Jos tunteja on kiinteä määrä per viikko tai per vuosi
>> tms., niin I kielen lisätunnit ovat poissa niistä "kaikista
>> muista" eikä mitenkään erityisesti pelkästään II
>> kielestä, vaikka II kieli onkin "kaiken muun" osajoukko
>> ja kääntäen I kielen vähemmät tunnit ovat lisätunteja
>> "kaikelle muulle".
>
> Tuollainen ajattelu ei ole oikein hedelmällinen. Yleisesti
> ottaen lähtisin jaotelusta, jossa samankaltaiset aineet
> voidaaaan rinnastaa. Näin tehdään mm. biologia ja
> maantiedon osalta tällä hetkellä. Kielet on yksi ryhmä.
Puhut ikään kuin tuntijako olisi lyöty peruuttamattomasti lukkoon noiden
ryhmien välillä. Nykyistä tuntijakoa tehtäessä on kielet-ryhmän
tuntiosuutta mietittäessä ihan satavarmasti huomioitu se, että
opetussuunnitelmaan kuuluu kaksi (eikä esim. yksi tai kolme) pakollista
kieltä äidinkielen lisäksi. Jos pakollisia opetettavia kieliä olisi
vähemmän, myös kielet-ryhmän tuntimäärä olisi pienempi ja vastaavasti se
olisi isompi, mikäli äidinkielen lisäksi olisikin opetettavana kolme
kieltä pakollisena.
Edellinen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden aineen lisätunnit ovat
"poissa kaikesta muusta" eikä suinkaan sitä, että ne olisivat "poissa
oppiaineesta X". Tiedän kyllä, että tarkastelutapani on hedelmätön siinä
mielessä, että se ei johda "kielen II tunnit ovat suoraan poissa kielen
I opetuksesta"-johtopäätökseen, mutta pidän tarkastelutapaani
realistisempana kuin sinun esittämääsi tapaa, jossa oletetaan
kiveenhakatut tuntijaot oppiaineryhmien välille.
>> Opiskeluun käytettävä tuntimäärä ja erityisesti ohjattuun
>> opiskeluun käytettävä tuntimäärä on tietysti rajallinen,
>> mutta ei käsittääkseni missään ole peruuttamattomasti
>> kiveen hakattu, että kielten opiskeluun on X tuntia ja
>> loput muuta?
>
> Ei varmaaan kiveen hakattu, mutta kyllähän tuo on
> määritelty.
Ok. Uskotko, että määrittelyssä on otettu huomioon se, montako pakolla
opetettavaa kieltä opetussuunnitelmaan kuuluu vai uskotko, että
määrittely on tehty täysin riippumatta opetussuunnitelmaan kuuluvien
pakollisten kielten lukumäärästä?
Teme
Jätit huomitta kohdan, joka oli itse asian kannalta hyvin oleellinen, eli:
"I-kielen tunnit vähenevät jonkin verran kun mukaan tulee pakollinen
II-kieli. II-kieli toki tulee kohtaan jossa oppituntien kokonaismäärä
lisääntyy, mutta kaikki lisätunteja ei II-kieli kuitenkaan saa. I-kieli
on tietääkseni (juu on jokunen vuosi siitä kun koulussa on tullut oltua)
oppiaine, missä tuntimäärä laskeen yläasteelle Siiryttäessä."
>>> Opiskeluun käytettävä tuntimäärä ja erityisesti ohjattuun
>>> opiskeluun käytettävä tuntimäärä on tietysti rajallinen,
>>> mutta ei käsittääkseni missään ole peruuttamattomasti
>>> kiveen hakattu, että kielten opiskeluun on X tuntia ja
>>> loput muuta?
>>
>> Ei varmaaan kiveen hakattu, mutta kyllähän tuo on
>> määritelty.
>
> Ok. Uskotko, että määrittelyssä on otettu huomioon se, montako pakolla
> opetettavaa kieltä opetussuunnitelmaan kuuluu vai uskotko, että
> määrittely on tehty täysin riippumatta opetussuunnitelmaan kuuluvien
> pakollisten kielten lukumäärästä?
Varmastikkin on huomioitu. Huomioiminen ei kuitenkaan riitä silloin kun
se väistämätt poistaa jotain. Toisaalta se ruotsin kielen opetus ei ole
perusteltua maassa, jossa ko. kielivähemmistön muodostaa n. 4%
väestöstä, olipa se kuinka huomioitu tai ei. Nuo oppitunnit voitaisiin
käyttää paljon tehokkaammin.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
En ymmärrä, mikä tuossa on oleellista asian kannalta eikä se sitä paitsi
näyttäisi edes pitävän paikkaansa. Googletus tuotti linkin
http://www.auripk.edu.hel.fi/OPS/Aurinkosuunnitelma.htm#_Toc112636663 ja
jos oikein tulkitsin, niin ala-asteella A-kieltä opetetaan 2
vuosiviikkotuntia luokilla 3-7 ja luokilla 8-9 sitä opetetaan 3
vuosiviikkotuntia. B-kieltä opetetaan luokilla 7-9 2 vuosiviikkotuntia.
>> Ok. Uskotko, että määrittelyssä on otettu huomioon se,
>> montako pakolla opetettavaa kieltä opetussuunnitelmaan
>> kuuluu vai uskotko, että määrittely on tehty täysin
>> riippumatta opetussuunnitelmaan kuuluvien pakollisten
>> kielten lukumäärästä?
>
> Varmastikkin on huomioitu. Huomioiminen ei kuitenkaan riitä
> silloin kun se väistämätt poistaa jotain.
"Poistaa jotain" on kuitenkin aika lailla eri asia kuin poistaa suoraan
I kielen opetustunneista, eikö?
> Toisaalta se ruotsin kielen opetus ei ole perusteltua
> maassa, jossa ko. kielivähemmistön muodostaa n. 4% väestöstä, olipa se
> kuinka huomioitu tai ei. Nuo
> oppitunnit voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin.
Mitä taitoja peruskoulun ylipäätään tulisi ihmisille opettaa sinun
mielestäsi?
Miikka L.
> miisu.h...@kolumbus.fi.i.eat.spam.4.breakfast (Heikki Heinonen) writes:
>
>> Käytännön kielitaitoa ei kuitenkaan ole, paitsi
>> niillä jotka ovat oleskelleet ulkomailla. Suomessa kieliä
>> opetetaan väärin, eli
>> keskitytään vain kirjalliseen ilmaisuun. Sellaistahan on helppo opettaa kun
>> oppilaat on vain hiljaa ja kuuntelee.
>>
>
> Jostain syystä luonani vierailleet ulkomaalaiset eivät ole olleet samaa
> mieltä. Juuri pari kuukautta sitten sain vieraakseni itävaltalais-
> saksalaisen pariskunnan, joka oli kierrellyt Suomea ristiin rastiin. He
> kertoivat tulleensa joka paikassa loistavasti toimeen englannilla. Joissain
> paikoissa oli puhuttu sujuvaa saksaakin. Ainoa poikkeus oli ollut
> turkkilaisten pyörittämä pizzeria jossain Itä-Suomessa. Siellä ei englantia
> osattu.
>
> Vastaavasti aikaisemmin vieraillut itävaltalaispariskunta nimenomaan ihmetteli
> sitä, kuinka Suomessa kaikki osaavat englantia ("kaikki" oli
> heidän käyttämänsä ilmaus). Heidän mukaansa Itävallassa osataan englantia
> paljon huonommin.
Kysymys voi olla pohjimmiltaan mentaliteettieroista. Karkeasti
yksinkertaistaen Suomessa ylimpänä sivitysihanteena on osata englantia
mahdollisimman hyvin, kun taas Keski-Euroopassa ylimpänä
sivistysihanteena on osata omaa äidinkieltä mahdollisimman hyvin, ja
englanti nähdään vain välttämättömänä pahana, usein jopa uhkana omalle
kielelle. Ranska on tietysti tässä suhteessa toisessa ääripäässä Suomeen
nähden.
Teme
Valitettavasti mun firefoksi tykkäs kaatua tuolla linkillä, joten siihen
en voi sen enempää ottaa kantaa, mutta mikäli sanomasi pitää paikkansa,
niin asia on muuttunut sitten omista kouluajoistani. Toki täytyy
myöntää, että siitä on aikaa jo parisen kymmentä vuotta.
>>> Ok. Uskotko, että määrittelyssä on otettu huomioon se,
>>> montako pakolla opetettavaa kieltä opetussuunnitelmaan
>>> kuuluu vai uskotko, että määrittely on tehty täysin
>>> riippumatta opetussuunnitelmaan kuuluvien pakollisten
>>> kielten lukumäärästä?
>>
>> Varmastikkin on huomioitu. Huomioiminen ei kuitenkaan riitä
>> silloin kun se väistämätt poistaa jotain.
>
> "Poistaa jotain" on kuitenkin aika lailla eri asia kuin poistaa suoraan
> I kielen opetustunneista, eikö?
Ei kait ole väittänyt, että vain tuosta? eiköhän argumenttini perustanut
siihen, että pääasiallisesti tuosta.
>> Toisaalta se ruotsin kielen opetus ei ole perusteltua
>> maassa, jossa ko. kielivähemmistön muodostaa n. 4% väestöstä, olipa se
>> kuinka huomioitu tai ei. Nuo
>> oppitunnit voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin.
>
> Mitä taitoja peruskoulun ylipäätään tulisi ihmisille opettaa sinun
> mielestäsi?
Tässä ei liene minun mielipiteelläni kovinkaan paljon merkitystä. Enhän
ollut puhunut opetuksen (ruotsinkaan kielen) kieltämisestä, vaan
pakolisuuden poistamisesta. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Mutta tiedon haun ja lähdekritiikin opettaminen olisi kyllä suotavaa.
Mikäli minä saisin päättää koko koulujärjestelmä kaipaisi remonttia.
Tuolloin pitäisi siirtyä enemmän omaehtoiseen oppimiprosessiin tiedon
"päähän kaatamisen" sijaan.
Junnu Kangas
"Teme" wrote
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> "Poistaa jotain" on kuitenkin aika lailla eri asia kuin
>> poistaa suoraan I kielen opetustunneista, eikö?
>
> Ei kait ole väittänyt, että vain tuosta? eiköhän
> argumenttini perustanut siihen, että pääasiallisesti
> tuosta.
Minä kysyin sinulta, että "onko se juuri kakkoskieli, joka ne tunnit
vie" ja vastasit siihen, että "käytännössä kyllä". No, se ja sama, onko
argumenttisi "poistaa suoraan I kielen opetustunneista" tai "poistaa
pääasiallisesti I kielen opetustunneista", koska en pidä kumpaakaan
noista näkemyksistä sillä tavalla perusteltuna, että olisin samaa mieltä
asiasta.
>>> Toisaalta se ruotsin kielen opetus ei ole perusteltua
>>> maassa, jossa ko. kielivähemmistön muodostaa n.
>>> 4% väestöstä, olipa se kuinka huomioitu tai ei. Nuo
>>> oppitunnit voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin.
>>
>> Mitä taitoja peruskoulun ylipäätään tulisi ihmisille
>> opettaa sinun mielestäsi?
>
> Tässä ei liene minun mielipiteelläni kovinkaan paljon
> merkitystä. Enhän ollut puhunut opetuksen (ruotsinkaan
> kielen) kieltämisestä, vaan pakolisuuden poistamisesta.
> Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Kysyinkin, mitä peruskoulun sinun mielestäsi _pitäisi_ opettaa eli mikä
pitäisi olla pakollista vai pitäisikö olla mikään.
> Mutta tiedon haun ja lähdekritiikin opettaminen olisi
> kyllä suotavaa. Mikäli minä saisin päättää koko
> koulujärjestelmä kaipaisi remonttia. Tuolloin pitäisi
> siirtyä enemmän omaehtoiseen oppimiprosessiin tiedon "päähän
> kaatamisen" sijaan.
Mitä "remontti" ja "omaehtoiseen oppimisprosessiin" siirtyminen
tarkoittaisivat käytännössä tasolla? Siis pakkoruotsin poistamisen
lisäksi. Itselläni on peruskouluvuosista sen verran aikaa, että aika
lienee kullannut muistot, mutta itselleni ei jäänyt mitään erityistä
mielikuvaa "tiedon päähänkaatamisesta".
T.K.
>> Vastaavasti aikaisemmin vieraillut itävaltalaispariskunta nimenomaan
>> ihmetteli sitä, kuinka Suomessa kaikki osaavat englantia ("kaikki" oli
>> heidän käyttämänsä ilmaus). Heidän mukaansa Itävallassa osataan englantia
>> paljon huonommin.
>
> Kysymys voi olla pohjimmiltaan mentaliteettieroista. Karkeasti
> yksinkertaistaen Suomessa ylimpänä sivitysihanteena on osata englantia
> mahdollisimman hyvin, kun taas Keski-Euroopassa ylimpänä
> sivistysihanteena on osata omaa äidinkieltä mahdollisimman hyvin, ja
> englanti nähdään vain välttämättömänä pahana, usein jopa uhkana omalle
> kielelle. Ranska on tietysti tässä suhteessa toisessa ääripäässä Suomeen
> nähden.
Juuri näin. Suomalaiset ovat kiltisti sisäistäneet amerikkalaisen hegemonian
kaikilla tasoilla. Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin
suomea. Vaikka ranskalaiset ovatkin aikalailla myös rähmällään Amerikkaan
päin, niin ei se kyllä missään itsetuhoisia piirteitä saavassa
englanninkielen preferoinnissa ilmene.
Ja eikö tämä "verkostuminen" tarkoita sitä, että jatkossa tarvitaan
nimenomaan kirjallisia taitoja eikä suullisia? Tämä liittyy tuohon
edeltävään kommenttiin.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
Jukka Kohonen
>Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
Kyllä se jo tuli selväksi, että suomalaiset ovat per definiotem
juntteja vaikka mitä tekisivät.
Jos englanti ei suju, he ovat kielitaidottomia juntteja.
Jos englanti sujuu, he ovat rähmällään olevia juntteja.
Niin tai näin, aina väärin päin.
Jukka Kohonen
>Suomalaiset ovat kiltisti sisäistäneet amerikkalaisen hegemonian kaikilla
>tasoilla. Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
No, se tuli kyllä selväksi, että suomalaiset ovat eräiden mielestä
väistämättä juntteja per definitionem, tekivätpä he mitä tahansa.
Jos englanti ei suju, he ovat kielitaidottomia juntteja, jotka vain
änkkäävät koulussa kielioppia eivätkä saa suutansa auki.
Mutta jos englanti - kansallisessa itsesäälissä kieriskelijöiden
suureksi harmiksi! - sujuukin suomalaisilta melko hyvin, niin sehän
vain merkitsee, että he ovat amerikkalaisten edessä rähmällään olevia
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>Suomalaiset ovat kiltisti sisäistäneet amerikkalaisen hegemonian kaikilla
>>tasoilla. Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>
> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
Tarkoitin lähinnä tätä nousevaa sukupolvea, en jotain Ahti "tankerous"
Karjalaisen sukupolvea, jolle amerikkalaisuus ei vielä ollut niin
itsestäänselvästi hallitseva "kulttuuri" tai mentaliteetti, että siihen
pitäisi sopeutua mahdollisimman juohevasti.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>Suomalaiset ovat kiltisti sisäistäneet amerikkalaisen hegemonian kaikilla
>>tasoilla. Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>
> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
Tarkoitin lähinnä tätä nousevaa sukupolvea enkä jotain Ahti "tankerous"
Karjalaisen sukupolvea, jolle amerikkalaisuus ei vielä ollut niin
itsestäänselvästi hallitseva "kulttuuri" tai mentaliteetti, että siihen
pitäisi sopeutua mahdollisimman juohevasti.
kokkonen.timo(@)welho.net
Jukka Kohonen
>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>>
>> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
>> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
>
Niin minäkin.
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>>Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>>>
>>> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
>>> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
>>
>>Tarkoitin lähinnä tätä nousevaa sukupolvea - -
>
> Niin minäkin.
>
Siinä tapauksessa olet pihalla kuin lumiukko konsanaan.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
Jukka Kohonen
>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>
>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>>>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>>>Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>>>>
>>>> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
>>>> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
>>>
>>>Tarkoitin lähinnä tätä nousevaa sukupolvea - -
>>
>> Niin minäkin.
>>
>Siinä tapauksessa olet pihalla kuin lumiukko konsanaan.
Luultavammin sinua vain miellyttää liioitella asiaa.
Jos olet tosissasi, ehkäpä voisit antaa viitteitä tutkimuksiin, joissa
on havaittu suomalaisen nousevan sukupolven puhuvan paremmin englantia
kuin suomea. Jaa ei löydy? No sanopa sitten jokin muu hyvä syy, miksi
väitettäsi pitäisi uskoa?
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>>
>>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>>- Jukka Kohonen (koh...@cc.helsinki.fi) - kirjoitti näin:
>>>>> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>>>>>Jopa siinä määrin, että puhuvat paremmin englantia kuin suomea.
>>>>>
>>>>> Aika hurja väite. Itse en ole havainnut, että suomalaiset sentään ihan
>>>>> noin loistavasti puhuisivat englantia, vaikka melko hyvin puhuvatkin.
>>>>
>>>>Tarkoitin lähinnä tätä nousevaa sukupolvea - -
>>>
>>> Niin minäkin.
>>>
>>Siinä tapauksessa olet pihalla kuin lumiukko konsanaan.
>
> Luultavammin sinua vain miellyttää liioitella asiaa.
>
> Jos olet tosissasi, ehkäpä voisit antaa viitteitä tutkimuksiin, joissa
> on havaittu suomalaisen nousevan sukupolven puhuvan paremmin englantia
> kuin suomea. Jaa ei löydy? No sanopa sitten jokin muu hyvä syy, miksi
> väitettäsi pitäisi uskoa?
Sinä olet vakaasti sitä mieltä, että suomalaiset eivät vieläkään osaa
riittävän hyvin englantia. Tästä johtuu, että et hoksaa takaa-ajamaani
ideaa.
Tuollaiset tutkimukset ovat aivan mahdottomia nykyään, koska siinähän
tavallaan tunnustettaisiin se, että kyseinen ongelma voisi mahdollinen.
Kahviloissa ja joukkoliikennevälineissä kuulee usein, kuinka puhutaan
kuuluvasti ja pröystäillen syntaktisesti moitteetonta englantia ja heti
perään itseään halveksuen tätä löysää tekstiviesti-nykysuomea, jolloin
syntyy vaikutelma, että englantia puhutaan jopa paremmin kuin suomea ja
että sitä pidetään huomattavasti erinomaisempana kielenä.
Niin, ja esitäpä s i n ä tutkimus jossa todistetaan, että suomalaiset
puhuvat s u o m e a paremmin kuin englantia. Jaa ei löydy? No sanopa sitten
jokin muu hyvä syy, miksi väitettäsi pitäisi uskoa?
--
kokkonen.timo(@)welho.net
T.K.
> että sitä pidetään huomattavasti erinomaisempana kielenä.
>
> Niin, ja esitäpä s i n ä tutkimus jossa todistetaan, että suomalaiset
> puhuvat s u o m e a paremmin kuin englantia. Jaa ei löydy? No sanopa
> sitten jokin muu hyvä syy, miksi väitettäsi pitäisi uskoa?
>
Ja minullahan ei ole mitään englantia vastaan sinänsä. Se on kaiken
kaikkiaan ihan hieno kieli ja helpohko oppia, mikä tavallaan puhuu sen
puolesta, että sitä voisi käyttää globaalina kielenä ihmisten välisessä
kommunikaatiossa.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
Jukka Kohonen
>Niin, ja esitäpä s i n ä tutkimus jossa todistetaan, että suomalaiset
>puhuvat s u o m e a paremmin kuin englantia. Jaa ei löydy? No sanopa sitten
>jokin muu hyvä syy, miksi väitettäsi pitäisi uskoa?
Hehe, no nyt viimeistään paljastui, että olet pelkästään pelleily-
linjalla liikkeellä tässä keskustelussa.
_Sinä_ esitit väitteen siitä, että englantia puhutaan paremmin kuin
suomea, sinun olisi siis odottanut perustelevan väitettäsi jollain
uskottavalla tavalla. Siinä et onnistunut.
_Minulla_ ei ole tässä mitään tarvetta esittää "väitettä", että
suomalaiset puhuvat suomea paremmin kuin englantia. Useimmat ihmiset
pitänevät tätä riittävän itsestäänselvänä muutenkin, ilman että minun
tarvitsisi ruveta sitä "väittämään".
Suurin osa suomalaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä
(ks. tilastoja vaikkapa Tilastokeskuksen sivuilta), ja yleisesti
ottaen ihmiset osaavat äidinkieltään huomattavasti paremmin kuin
vieraita kieliä. Tämä on yleisesti tunnettu tosiasia - jopa niin
tunnettu, että lueteltaessa, miten hyvin joku osaa eri kieliä, on
usein korkeimpana luokkana "äidinkieli", vasta sen jälkeen sellaiset
tasot kuin "erinomainen", "hyvä", "tyydyttävä". (Toisinaan
"äidinkieli" jopa määritellään siksi kieleksi, jonka ihminen osaa
parhaiten - tämä tosin merkitsee, ettei se välttämättä ole sama kuin
rekistereihin merkitty äidinkieli.)
Näin naurettavasta asiasta en aio kanssasi enempää vängätä.
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>Niin, ja esitäpä s i n ä tutkimus jossa todistetaan, että suomalaiset
>>puhuvat s u o m e a paremmin kuin englantia. Jaa ei löydy? No sanopa
>>sitten jokin muu hyvä syy, miksi väitettäsi pitäisi uskoa?
>
> Hehe, no nyt viimeistään paljastui, että olet pelkästään pelleily-
> linjalla liikkeellä tässä keskustelussa.
> _Sinä_ esitit väitteen siitä, että englantia puhutaan paremmin kuin
> suomea, sinun olisi siis odottanut perustelevan väitettäsi jollain
> uskottavalla tavalla. Siinä et onnistunut.
Heh, heh. Sinä saat vaatia jotain naurettavia tutkimuksia, muut eivät.
> _Minulla_ ei ole tässä mitään tarvetta esittää "väitettä", että
> suomalaiset puhuvat suomea paremmin kuin englantia. Useimmat ihmiset
> pitänevät tätä riittävän itsestäänselvänä muutenkin, ilman että minun
> tarvitsisi ruveta sitä "väittämään".
"Useimmat", "itsestäänselvänä". Nyt ei enää tarvitakaan tutkimuksia vaan
kaikkein alkeellisimmat mustatuntuu-"argumentit" riittävät.
> Suurin osa suomalaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä
> (ks. tilastoja vaikkapa Tilastokeskuksen sivuilta), ja yleisesti
> ottaen ihmiset osaavat äidinkieltään huomattavasti paremmin kuin
> vieraita kieliä. Tämä on yleisesti tunnettu tosiasia - jopa niin
> tunnettu, että lueteltaessa, miten hyvin joku osaa eri kieliä, on
> usein korkeimpana luokkana "äidinkieli", vasta sen jälkeen sellaiset
> tasot kuin "erinomainen", "hyvä", "tyydyttävä". (Toisinaan
> "äidinkieli" jopa määritellään siksi kieleksi, jonka ihminen osaa
> parhaiten - tämä tosin merkitsee, ettei se välttämättä ole sama kuin
> rekistereihin merkitty äidinkieli.)
>
> Näin naurettavasta asiasta en aio kanssasi enempää vängätä.
Sinä et ole ilmeisesti seurannut koskaan näitä jokaisella TV-kanavalla
pyöriviä d e i t t i c h a t t e j a.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
T.K.
> "T.K." <bene....@bene.vixit> writes:
>>Niin, ja esitäpä s i n ä tutkimus jossa todistetaan, että suomalaiset
>>puhuvat s u o m e a paremmin kuin englantia. Jaa ei löydy? No sanopa
>>sitten jokin muu hyvä syy, miksi väitettäsi pitäisi uskoa?
>
> Hehe, no nyt viimeistään paljastui, että olet pelkästään pelleily-
> linjalla liikkeellä tässä keskustelussa.
Itse taidat olla näitä "Kaikki on täydellisen hyvin, pitäkää silmät kiinni
ja jatkakaa nukkumista!" -pellejä, joilla ei olekaan sitten yhtään mitään
muuta sanottavaa. (Tämä taitaa kuulua toimenkuvaasi.)
--
kokkonen.timo(@)welho.net
T.K.
> (ks. tilastoja vaikkapa Tilastokeskuksen sivuilta), ja yleisesti
> ottaen ihmiset osaavat äidinkieltään huomattavasti paremmin kuin
> vieraita kieliä. Tämä on yleisesti tunnettu tosiasia - jopa niin
> tunnettu, että lueteltaessa, miten hyvin joku osaa eri kieliä, on
> usein korkeimpana luokkana "äidinkieli", vasta sen jälkeen sellaiset
> tasot kuin "erinomainen", "hyvä", "tyydyttävä". (Toisinaan
> "äidinkieli" jopa määritellään siksi kieleksi, jonka ihminen osaa
> parhaiten - tämä tosin merkitsee, ettei se välttämättä ole sama kuin
> rekistereihin merkitty äidinkieli.)
>
> Näin naurettavasta asiasta en aio kanssasi enempää vängätä.
>
Uskomatonta että joku jaksaa leikkiä tärkeätä virkamies-tutkijaa
(heiluttelee kädessään tilastoja ja sanoo: "Näin asiat ovat meillä
Suomessa"), vaikka virka-aika on jo päättynyt.
--
kokkonen.timo(@)welho.net
Teme
> Kysyinkin, mitä peruskoulun sinun mielestäsi _pitäisi_ opettaa eli mikä
> pitäisi olla pakollista vai pitäisikö olla mikään.
Opettaa pitäisi voidan aika paljonkin asioita, muttaa läheskään kaiken
ei tarvitsisi osata kaikkea.
Pakollisia pitäisi olla ATK ja sen erilaiset johdannaiset (tietoverkot
jne.), mutta syvällisempi opetus voisi olla vapaaehtoista. Tosin ATKta
tulisi käyttää vähän joka osa-alueella hyödyksi, joten tarvitsisiko se
minkä verran omia tunteja, ent tiedä. Toki myös suullinen ja kirjallinen
ilmaisu ja lukutaito pitää saada jonkilaiselle tasolle jo ihan
perusteissa. Mitä aineisiin tulee, niin perusteet Maantiedosta,
historiasta, yhteikunnasta ja biologiasta nyt ainakin. Joistain muista
kuten matematiikasta jaa äidinkielestä (johon kuuluu tiedonhaku ja
median lukutaito) vähän syvällisemmätkin tiedot ovat tarpeellisia, kuten
vähintään yksi vieraskieli (siis ei äidinkieli). Toki noista sitten
kaikista pitäisi olla mahdollisuus saada syvällisempiä opintoja ja
kieliä lisää. Parin aineen osalta pitäisi varmaan olla pakosti
syvällisempiä kursseja. Suurinpiirtein loput pitäissi olla enemmän tai
vähemmän vapaaehtoista.
>> Mutta tiedon haun ja lähdekritiikin opettaminen olisi
>> kyllä suotavaa. Mikäli minä saisin päättää koko
>> koulujärjestelmä kaipaisi remonttia. Tuolloin pitäisi
>> siirtyä enemmän omaehtoiseen oppimiprosessiin tiedon "päähän
>> kaatamisen" sijaan.
>
> Mitä "remontti" ja "omaehtoiseen oppimisprosessiin" siirtyminen
> tarkoittaisivat käytännössä tasolla? Siis pakkoruotsin poistamisen
> lisäksi. Itselläni on peruskouluvuosista sen verran aikaa, että aika
> lienee kullannut muistot, mutta itselleni ei jäänyt mitään erityistä
> mielikuvaa "tiedon päähänkaatamisesta".
En tiedä sinun mielikuvasta, mutta eikö teilläkin äänessä
pääsääntöisesti ollut opettaja ja jos joku muu oli äänessä niin hän
pääsääntöisesti oli "häirikkö".
Opettaminen mikä perustuu siihen, että yksi puhuu ja loput kuuntelee ja
oppii, jos oppii kuvaan sanoilla "tiedon päähään kaataminen" Tuohon toki
osaltaa liitettty kokeet, jossa tietyt asiat opetellaan ja ne kysytään
kokeessa, mutta 3 kk jälken tuskin kukaan niitä enää muistaa.
Mitä omaehtoiseen oppimisprosessiin liittäisin on se, että oppilaalle
annetaan probleema ja hän etsii siihen itse tiedon/ratkaisun. Samalla
hän "oivaltaa" itse "ongelman" ja saa tähän ratkaisun soveltamalla
löytämäänsä tietoa. Mielestäni tiedon hakeminen ja tiedon tulkitseminen
on paljon oleellisemmassa asemassa tänäpäivänä kuin ulkoa opetetun asian
hallitseminen, kun mahdolisesti sitä tietoa ei osata hyödyntää mitenkään.
Junnu Kangas
> Junnu Kangas kirjoitti:
>> Kysyinkin, mitä peruskoulun sinun mielestäsi _pitäisi_
>> opettaa eli mikä pitäisi olla pakollista vai pitäisikö
>> olla mikään.
>
> Opettaa pitäisi voidan aika paljonkin asioita, muttaa
> läheskään kaiken ei tarvitsisi osata kaikkea.
>
> Pakollisia pitäisi olla ATK ja sen erilaiset johdannaiset
> (tietoverkot jne.), mutta syvällisempi opetus voisi olla
> vapaaehtoista. Tosin ATKta tulisi käyttää vähän joka
> osa-alueella hyödyksi, joten tarvitsisiko se minkä verran
> omia tunteja, ent tiedä. Toki myös suullinen ja kirjallinen ilmaisu ja
> lukutaito pitää saada jonkilaiselle tasolle jo ihan perusteissa. Mitä
> aineisiin tulee, niin perusteet
> Maantiedosta, historiasta, yhteikunnasta ja biologiasta nyt
> ainakin. Joistain muista kuten matematiikasta jaa
> äidinkielestä (johon kuuluu tiedonhaku ja median lukutaito)
> vähän syvällisemmätkin tiedot ovat tarpeellisia, kuten vähintään yksi
> vieraskieli (siis ei äidinkieli). Toki noista
> sitten kaikista pitäisi olla mahdollisuus saada syvällisempiä
> opintoja ja kieliä lisää. Parin aineen osalta pitäisi
> varmaan olla pakosti syvällisempiä kursseja. Suurinpiirtein
> loput pitäissi olla enemmän tai vähemmän vapaaehtoista.
Karkeasti ottaen siis hyvin pitkälle samaan tapaan kuin nytkin, mutta
pakollisia kieliä vähemmäksi ja piirustukset ja laulut valinnaisiksi?
>>> Mutta tiedon haun ja lähdekritiikin opettaminen olisi
>>> kyllä suotavaa. Mikäli minä saisin päättää koko
>>> koulujärjestelmä kaipaisi remonttia. Tuolloin pitäisi
>>> siirtyä enemmän omaehtoiseen oppimiprosessiin
>>> tiedon "päähän kaatamisen" sijaan.
>>
>> Mitä "remontti" ja "omaehtoiseen oppimisprosessiin"
>> siirtyminen tarkoittaisivat käytännössä tasolla? Siis
>> pakkoruotsin poistamisen lisäksi. Itselläni on
>> peruskouluvuosista sen verran aikaa, että aika lienee
>> kullannut muistot, mutta itselleni ei jäänyt mitään
>> erityistä mielikuvaa "tiedon päähänkaatamisesta".
>
> En tiedä sinun mielikuvasta, mutta eikö teilläkin äänessä
> pääsääntöisesti ollut opettaja ja jos joku muu oli äänessä
> niin hän pääsääntöisesti oli "häirikkö".
>
> Opettaminen mikä perustuu siihen, että yksi puhuu ja loput
> kuuntelee ja oppii, jos oppii kuvaan sanoilla "tiedon
> päähään kaataminen" Tuohon toki osaltaa liitettty kokeet,
> jossa tietyt asiat opetellaan ja ne kysytään kokeessa, mutta
> 3 kk jälken tuskin kukaan niitä enää muistaa.
Omat muistikuvani kyllä ovat sellaisia, että meillä opettajat
(peruskoulussa ja lukiossa) hyvin paljon pyrkivät ainakin reaaliaineissa
rohkaisemaan ja synnyttämään keskustelua, kannustamaan kysymysten
esittämiseen, omaa ajatteluun jne. Toki keskustelutilanteissa yleensä
halusivat, että keskustelu liittyi edes jollain tavalla käsiteltävään
aiheeseen. No, minulla ei ole kokemusta kuin yhdestä peruskoulusta ja
yhdestä lukiosta, joten en tiedä, miten asiat muissa kouluissa ovat tai
ovat olleet.
> Mitä omaehtoiseen oppimisprosessiin liittäisin on se, että
> oppilaalle annetaan probleema ja hän etsii siihen itse
> tiedon/ratkaisun. Samalla hän "oivaltaa" itse "ongelman"
> ja saa tähän ratkaisun soveltamalla löytämäänsä tietoa.
> Mielestäni tiedon hakeminen ja tiedon tulkitseminen on paljon
> oleellisemmassa asemassa tänäpäivänä kuin
> ulkoa opetetun asian hallitseminen, kun mahdolisesti
> sitä tietoa ei osata hyödyntää mitenkään.
Miksi kuitenkin olet vähentämässä pakollista kielenopetusta, kun
kielitaito on kuitenkin yksi pirun keskeinen välinen tiedon hakemisessa?