Lastentarhanopettajien koulutuksesta
Mikko Vuoristo
lastentarhanopettaja koulutus voi kestää 4v (olemmeko oikeassa). Ymmärrämme
kyllä opettajan (koulu) opiskelun pituuden. Eikö parin viikon kurssi ja
soveltuvuustesti riitä?Entä terve maalaisjärki? voisko sitä käyttää
kasvatuksessa?
Outi-Kaisa.Ollikainen
> Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
> lastentarhanopettaja koulutus voi kestää 4v (olemmeko oikeassa).
Eilen lakkovahteja tentatessani kuulin, että koulutus kestää 3 vuotta. Sinänsä
lastentarhanopettajien palkankorotustoivomus ei ole hurja (käsittääkseni 1000
mk/kk), mutta syissä sen sijaan oli minusta toivomisen varaa. Paperissaan
opettajan sanoivat sosiaalihoitajan tienaavan niin ja niin paljon ja rivien
välistä ymmärsin heidän haluavan samaa. Akateemisuuteenkin vetoaminen on
huuhaajuttu, ei mikään ammatti siitä parane, vaikka sitä opetettaisiinkin
yliopiston eikä ammattikorkeakoulun katon alla.
Vastuussa mielestäni lastentarhanopettajat jäävät kauas esim. sairaanhoitajista
tahi erikoissairaanhoitajista. Työaikakin on aika mukava, käsittääkseni alla
8h/päivä, josta muksut vielä vetelevät pari tuntia sikeitä ja ulkoilevat
vapaasti pihalla pari kolme tuntia. Jäljelle jää siis pukemis- ja
riisumisshowt, vessassakäynnit ja ruuanjako. Ohjattua ohjelmaa ipanoilla on
ehkä tunti päivässä, esikoululaisilla enemmän. Niin että onko se nyt niin
raskasta ja vastuullista sittenkään verrattuna esim vanhainkodin hoitajaan?
Edelleen jaksan ihmetellä mikä naisia vetää kunnallisille matalapalkka-aloille
hoitajiksi, opettajiksi ja tätä nykyä yleislääkäreiksi. Kenellekään alalle
ryhtyvälle ei pitäisi tulla yllätyksenä palkkauksen taso, mitä muuta voisi
olettaa, kun maksajan on kunta tai valtio? Ainoastaan työvoimapula nostaa
tuntuvasti palkkoja alalla kuin alalla, pysytään naiset poissa näiltä ja
ryhdytään kaikki insinööreiksi!!
-O<-
Mika Mantere
"Mikko Vuoristo" <k...@urs.fi> wrote in message
news:9lMO5.8$JM....@read2.inet.fi...
Mitäs siitä mutta miten ihmeessä kirjastonhoitajien yliopistotasoinen
koulutus voi kestää 5 vuotta???
Mika
Reijo Korhonen
Puhutko nyt ihan vakavissasi? Haluatko itse antaa lapsesi päivähoitoon,
jossa henkilökunta on käynyt parin viikon pikakurssin?
Jos vastaat kyllä, niin kehitellään ajatusta pitemmälle: Voisiko esimerkiksi
veronmaksun yhteydessä lapsellisille ihmisille tehdä vaikkapa kyselyn, jossa
he kertovat haluavatko he oman lapsensa halpahoitoon parin viikon kurssin
käyneiden ihmisten huostaan. Jos tähän suostuu, niin saisi veroedun.
Vastaavasti vastuullista hoitoa haluavat maksaisivat saman määrän veroa kuin
nytkin.
Minä jäisin ikävä kyllä korkeampaan veroluokkaan, sillä haluan omalle
lapselleni opetusta, en vain ylläpitohoitoa. Pienen lapsen opetus on vaativa
asia. Samoin on vaativaa ottaa vastuu suuresta lapsiryhmästä.
PS. Oletko koskaan käynyt päiväkodissa ja nähnyt millainen meno siellä on
päällä koko päivän ajan? Uskoisitko itse pystyväsi kasvattamaan lapsia
lapsiryhmässä, joissa nykypäivänä lasten määrät ovat lain ylärajalla, parin
viikon kurssin jälkeen? Voisinko turvallisin mielin jättää lapseni hoitoosi
suureen lapsiryhmään sovellustestin ja parin viikon kurssin käytyäsi?
--
Reijo
ZeiZei
Reijo Korhonen wrote:
> Puhutko nyt ihan vakavissasi? Haluatko itse antaa lapsesi päivähoitoon,
> jossa henkilökunta on käynyt parin viikon pikakurssin?
En nyt ota kantaa siihen, kuinka pitkä aika olisi sopiva koulutuksen pituudeksi.
Toteanpahan vain, että jotkut ihmiset ovat varmasti valmiita
lastentarhaopettajiksi, vaikka eivät tähän puuhaan päivääkään koulutusta olisi
saaneet ja joistakin ei taas koskaan tule hyviä lastentarhaopettajia.
> Jos vastaat kyllä, niin kehitellään ajatusta pitemmälle: Voisiko esimerkiksi
> veronmaksun yhteydessä lapsellisille ihmisille tehdä vaikkapa kyselyn, jossa
> he kertovat haluavatko he oman lapsensa halpahoitoon parin viikon kurssin
> käyneiden ihmisten huostaan. Jos tähän suostuu, niin saisi veroedun.
> Vastaavasti vastuullista hoitoa haluavat maksaisivat saman määrän veroa kuin
> nytkin.
Niin, minusta olisi kaikkein paras, että maksaisin HUOMATTAVASTI vähemmän veroa
ja saisin itse täten taskuuni jäävillä rahoilla kustantaa itselleni ( ja
lapsilleni ) sopivia palveluita. Nythän nämä sopivat palvelut päätetään
puolestani. Tästä on taasen moninaisia ikäviä seurauksia.
--
Z.
Kari Nikkanen
alkajaisiksi (onko nää hakukoneet tosiaan noin vaikeita?!?):
http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/0/3/5/03520.html
http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/1/6/
Päiväkodeissa ei siis työskentele pelkästään lastentarhanopettajia.
Ehkäpä joskus tulevaisuudessa herroille itselleenkin nousee mieleen
kysymys siitä minkälaisissa käsissä haluaa lastensa kasvavan.
/KNi
Kerttu Pollari-Malmi
En tiedä, onko koulutus 3 vai 4 vuotta, mutta joka tapauksessa: parin
lapsen kanssa pärjää tosi pitkälle pelkällä maalaisjärjellä, mutta on
ihan toista, kun ryhmässä on yli 20 lasta (yli 3-vuotiaita) tai 12 alle
3-vuotias. Voin hyvin kuvitella, että sen hallitsemiseen tarvitsee
jo aika paljon koulutustakin. Lisäksi osa lapsista tarvitsee erityis-
huomiota erilaisten ongelmien vuoksi.
Lisäksi lastentarhanopettajat opettavat myös eskarissa, jossa opiskellaan
samantapaisia asioita kuin koulussa. Tuskin kukaan kuvittelee, että
ensimmäisen luokan opettajaksi riittäisi parin viikon kurssi.
Kerttu Pollari-Malmi
Kerttu Pollari-Malmi
> Mitäs siitä mutta miten ihmeessä kirjastonhoitajien yliopistotasoinen
> koulutus voi kestää 5 vuotta???
Jokainen kirjaston tiskin takana istuva ei ole suinkaan käynyt tällaista
pitkää koulutusta. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla on täysin tyypillistä,
että koko kunnassa on yksi ainoa kirjastonhoitaja, ja loput työntekijät
ovat merkonomeja tai vastaavia. Tämän kirjastonhoitajan vastuulla on
sitten päättää kaikista kirjaston kirja- ja muista hankinnoista annetun
budjetin puitteissa. Lisäksi pitää osata neuvoa ihmisiä monien eri
alojen tiedonhaussa. Internet tuo omat vaatimuksensa. Ei minusta viiden
vuoden koulutus tunnu mitenkään ylimitoitetulta työn vaativuuteen nähden.
Kerttu Pollari-Malmi
Jarmo Kotka
perheessä ei olisi tullut kuuloonkaan antaa lapsiamme johonkin päiväkotiin
erilaisia kasvatussuuntauksia päntänneille "ikuisille opiskelijoille", vaan
ollaan järjestetty työasiat siten että toinen vanhemmista on voinut hoitaa
lapsia kotona.
Rajoja ja rakkautta
Timo Tuunanen
> tahi erikoissairaanhoitajista. Työaikakin on aika mukava, käsittääkseni alla
> 8h/päivä, josta muksut vielä vetelevät pari tuntia sikeitä ja ulkoilevat
> vapaasti pihalla pari kolme tuntia. Jäljelle jää siis pukemis- ja
> riisumisshowt, vessassakäynnit ja ruuanjako. Ohjattua ohjelmaa ipanoilla on
> ehkä tunti päivässä, esikoululaisilla enemmän. Niin että onko se nyt niin
> raskasta ja vastuullista sittenkään verrattuna esim vanhainkodin hoitajaan?
Oikeastaan tämä kappale kertoo siitä kuinka väärä käsitys ihmisillä on
lastentarhanopettajan työstä. Ensinnäkin lastentarhanopettajan työ on
tavoittellista kasvatusta jonka keinot ja määränpäät ovat kieltämättä
hieman erilaiset kuin koulun työtavat. Lastentarhanopettajan työ ei siis
ole pelkkää elämistä lasten kanssa ja muutaman toimintatuokion pitämistä.
Asia on huomattavasti kokonaisvaltaisempi ja monisyisempi. Oikeastaan
pukeutumien ja wc:ssä käyntien hoitaminen eivät varsinaisesti ole
lastentarhan_opettajan_ tehtäviä, vaan lastenhoitajien ja apulaisten.
Opettajan toimenkuvaan kuuluu nimenomaan pedagogiikan suunnitelu ja
toteuttaminen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja kokonaisvastuu
ryhmästä.
Voin kokemuksesta sanoa, että päiväkodissa työskentely on huomattavasti
vaativampaa kuin esimerkiksi ohjelmointiyrityksessä suunnittelijana
toimiminen.
Terveisin lastentarhanopettaja joka työskentelee ohjelmistoalan
yrityksessä.
--
Timo Tuunanen
Timo Tuunanen
> Toteanpahan vain, että jotkut ihmiset ovat varmasti valmiita
> lastentarhaopettajiksi, vaikka eivät tähän puuhaan päivääkään koulutusta olisi
> saaneet ja joistakin ei taas koskaan tule hyviä lastentarhaopettajia.
Ensimmäinen väite on täyttä puppua ja kertoo siitä ettei sinulla ole
oikeasti mitää hajua mitä lastentarhanopettaja tekee. Toiseen väitteeseen
voinkin sitten yhtyä.
--
Timo Tuunanen
Harri V
En tiedä mikä olisi sopiva pituus lastentarhanopettajan koulutukselle, mutta
ei kai 120 ov:a yliopistoa ole mikään peruste maksaa parempaa palkkaa kuin
esim. 2 vuotta amista tai 3,5 vuotta keskiasteen koulussa. Eikö se ole työn
vaativuus, työvoimatilanne ja työnantajan palkanmaksukyky, jotka määräävät
palkan eikä se kuinka kauan on mitäkin koulua käynyt? Pitäisi varmaan
siirtyä kansalaispalkka järjestelmään, jossa jokaisen tienestit määräytyy
opintoviikkojen mukaan eikä sen mukaan onko töissä ollenkaan ja missä.
Harri
P.S. Ettei tulisi väärin käsityksiä: Suon lastentarhanopettjille kyllä
palkan korotuksen. Perusteet tuntuvat vaan hulluilta.
Harri V
"Timo Tuunanen" <tim...@tukki.jyu.fi> wrote in message
news:8ugpd5$s03$1...@mordred.cc.jyu.fi...
alla
> > 8h/päivä, josta muksut vielä vetelevät pari tuntia sikeitä ja ulkoilevat
> > vapaasti pihalla pari kolme tuntia. Jäljelle jää siis pukemis- ja
> > riisumisshowt, vessassakäynnit ja ruuanjako. Ohjattua ohjelmaa ipanoilla
on
> > ehkä tunti päivässä, esikoululaisilla enemmän. Niin että onko se nyt
niin
> > raskasta ja vastuullista sittenkään verrattuna esim vanhainkodin
hoitajaan?
clip, clip>
> Opettajan toimenkuvaan kuuluu nimenomaan pedagogiikan suunnitelu ja
> toteuttaminen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja kokonaisvastuu
> ryhmästä.
>
> clip, clip
> --
> Timo Tuunanen
Kuinka tuo toteutuu? Mittarit käyttöön ja tulospalkkaukseen! Jokaisesta
tulevasta nuorisokriminaalista palkkaa alaspäin! ;)
Harri
ZeiZei
Timo Tuunanen wrote:
> Ensimmäinen väite on täyttä puppua ja kertoo siitä ettei sinulla ole
> oikeasti mitää hajua mitä lastentarhanopettaja tekee.
Ehkäpä niinkin. On totta etten asiaa ole tutkinut, eikä opettajan problematiikka
varmasti ole kristallinkirkas minulle. Ihmettelen vain näitä useampilapsisten
perheiden vanhempia, jotka kykenevät kasvattamaan ja hoitamaan lapsensa täysin
mallikkaasti kotonaan. Tuskin he siihen mitään koulutusta ovat saaneet. Miten he sen
sitten mahtanevatkaan tehdä?
Jos tästä nyt sitten tulee sellainen kuva, että uskon lastentarhaopettajana
poikkeuksetta tai edes usein pärjättävän ilman koulutusta, se on sitten kovasti
virheellinen kuva.
--
Z.
Kerttu Pollari-Malmi
> Ihmettelen vain näitä useampilapsisten
> perheiden vanhempia, jotka kykenevät kasvattamaan
> ja hoitamaan lapsensa täysin
> mallikkaasti kotonaan. Tuskin he siihen mitään koulutusta
> ovat saaneet. Miten he sen
> sitten mahtanevatkaan tehdä?
Nyt olen tosin töissä, mutta silloin kun olen ollut esim. äityslomalla,
olen mielestäni pärjännyt ihan hyvin kolmen alle kouluikäisen kanssa
kotona. Uskon, että pärjäisin (ja pystyisin kasvattamaan)
ihan hyvin neljän tai viidenkin oman alle kouluikäisen kanssa, kunhan heistä
liian moni ei olisi alle 2-vuotiaita samanaikaisesti.
Siitä huolimatta luulen, että en lainkaan pärjäisi lastentarhanopettajana.
On aivan eri asia kasvattaa montakin omaa lasta, joiden kasvatukseen
on saanut alusta asti vaikuttaa, kun vetää yli 20 lapsen ryhmää, jossa
aina jollakin on joku ongelma. Suuressa ryhmässä myös paljon useammin
pitää saada kaikki tekemään suunnilleen samaa asiaa yhtä aikaa, kun taas
perheessä voi suunnitella tekemiset lasten oman innostumisen mukaan.
Kerttu Pollari-Malmi
Timo Tuunanen
>> Opettajan toimenkuvaan kuuluu nimenomaan pedagogiikan suunnitelu ja
>> toteuttaminen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja kokonaisvastuu
>> ryhmästä.
> Kuinka tuo toteutuu? Mittarit käyttöön ja tulospalkkaukseen! Jokaisesta
> tulevasta nuorisokriminaalista palkkaa alaspäin! ;)
Jos ihan vakavasti otetaan, niin arviointi voidaan lähinnä suorittaa
siten, että verrataan päiväkodissa olleiden ja muiden lasten
koulumenestystä ensimmäisillä luokilla. Koulumenestys sisältää tässä
tapauksessa myös sen kuinka lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa jne..
ei pelkästään menestymistä erilaisissa kouluaineissa.
Näitä tutkimuksia onkin tehty ja pystytty osioittamaan, että päiväkodissa
olleet osaavat toimia kotona olleita paremmin nimenomaan suurissa
ryhmissä. Viitettä tällaiseen tutkimukseen en osaa valitettavasti suoralta
kädeltä antaa. Muistikuva on lähinnä koulutuksen ajalta ja pitäisi kysellä
vanhoilta opettajilta noita tutkimuksia.
--
Timo Tuunanen
Timo Tuunanen
> Siitä huolimatta luulen, että en lainkaan pärjäisi lastentarhanopettajana.
> On aivan eri asia kasvattaa montakin omaa lasta, joiden kasvatukseen
> on saanut alusta asti vaikuttaa, kun vetää yli 20 lapsen ryhmää, jossa
> aina jollakin on joku ongelma. Suuressa ryhmässä myös paljon useammin
> pitää saada kaikki tekemään suunnilleen samaa asiaa yhtä aikaa, kun taas
> perheessä voi suunnitella tekemiset lasten oman innostumisen mukaan.
Eikä asiaa yhtään helpota se, että kaikilla vanhemmilla on omat
kasvatuskäsitykset joiden mukaan heidän lapsiaan tulisi kasvattaa. 20
erilaisen kasvatuskäsityksen yhteensovittaminen onkin yksi
lastentarhanopettajan työn vaativimpia osa-alueita.
--
Timo Tuunanen
Outi-Kaisa.Ollikainen
> Opettajan toimenkuvaan kuuluu nimenomaan pedagogiikan suunnitelu ja
> toteuttaminen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja kokonaisvastuu
> ryhmästä.
Kerro esimerkki, että minäkin ymmärtäisin, mikä pedagogiikan suunnittelussa ja
toteuttamisessa on niin vaikeaa, vastuullista ja aikaaviepää.
> Voin kokemuksesta sanoa, että päiväkodissa työskentely on huomattavasti
> vaativampaa kuin esimerkiksi ohjelmointiyrityksessä suunnittelijana
> toimiminen.
Entäpä päiväkoti versus vanhainkoti?
(Atk-suunnittelijaa ja lastentarhanopettajaa ei kannattane vertailla, edes
palkanmaksussa. Atk-suunnittelija kun yleensä tekee työtänsä yksityiselle
yritykselle, jolla on tarve ja halu maksaa älyttömiä palkkoja hyvälle
työntekijälle. Lastentarhanopettajista ei taida olla niin kova pula, että se vielä
nostaisi palkkoja.)
Ja sanottakoon vielä, että mielelläni suon lastentarhaajille (ihan vaikka niille
alempiarvoisille hoitajillekin) palkankorotuksen.
-O<-.
Tuomas Aura
> Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
> lastentarhanopettaja koulutus voi kestää 4v (olemmeko oikeassa).
En tiedä, oppivatko lastentarhanopettajat pitkässä koulutuksessaan
mitään työn kannalta välttämätöntä, mutta joka tapauksessa jätän
lapseni mieluummin koulutettujen, fiksujen ja motivoituneiden ihmisten
huostaan kuin satunnaisille kouluja käymättömille hoitajille. Melkein
jokainen ihminen pystyy lapsista jotenkin huolehtimaan, mutten silti
haluaisi, että lasten parissa työskentelevät _ainoastaan_ ne, jotka
eivät muuta pysty oppimaan.
Lisäksi voisi kuvitella, että tarhan kokoisessa organisaatiossa
tarvitaan ainakin joku, jolla on organisointitaitoa ja kyky toimia
järkevästi kriisitilanteissa. Siinä koulutus auttaa.
--
>> Apparent user error:
unspecified error
Timo Tuunanen
> Kerro esimerkki, että minäkin ymmärtäisin, mikä pedagogiikan suunnittelussa ja
> toteuttamisessa on niin vaikeaa, vastuullista ja aikaaviepää.
Päiväkodin toiminnasta tehdään ensin suunnitelmat vuositasolla jossa
päätetään esimerkiksi minkälaisten teemojen kautta kasvatusta järjestetään
ja mihin osa-alueisiin tulevana vuonna mahdollisesti kiinnitetään
huomiota. (eli mitä osa-alueita pyritään kehittämään.) Näiden tavoitteiden
toteuttamisesta ovat lastetarhanopettajat vastuussa omissa ryhmissään.
Syksyllä käydään vanhempien kanssa keskustelut joissa sovitaan jokaisen
lapsen kohdalla kyseisen lapsen yksilölliset tavoitteet ja toimintatavat
joilla lapsia ryhmässä kasvatetaan.
Nämä luovat raamit koko toiminnalle (uuden asetuksen mukaan myös
esiopetuksen opetussuunnitelmalla on sanansa sanottavana.)
Tästä päästään vähitellen kuukausitason, viikkotason ja
päivätason suunnitelmiin. Jokaisessa kuussa on joitakin tavoitteita joihin
pyritään ja nämä tavoitteet näkyvät niin viikon kuin yksittäisten
toimintojenkin tavoitteissa.
Tuossa hieman taustaa sille minkälaisessa tilanteessa opettajat noita
päiviä suunnittelevat.
Otetaan esimerkki: Isänpäivä lähestyy ja sitä alustavan viikon teemaksi on
valittu nimenomaan isänpäivän asioiden käsittely. Päiväkodissa on
vuositason tavoitteena lasten sosiaalisten taitojen kehittäminen ja
kuukauden tavoitteena on kädentaitojen harjannuttamien ja kotiaskareisiin
tutustuminen. Tämän perusteella voidaan sitten alkaa miettimään viikon
toimintaa ja sitä miten noihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Jonain
päivänä voidaan vaikka tehdä isänpäivänkortteja pienryhmissä ja toisena
valmistaa isänpäivän ateria jonne lasten vanhemmat kutsutaan. Kaikkien
näiden toimien pitäsi tukea tavoitteiden saavuttamista. Vielä kun tämän
päälle pitäisi huomioida jokaisen lapsen yksilöllieset tavoitteet ja
arvioida koko ajan kuinka tavoitteissa on onnistuttu onkin työsarkaa
kertynyt jo melkoinen määrä.
Ehdottaisinkin näille ihmisille jotka pitävät lastentarhanopettajan työtä
helppona tuollaisen toimintatuokion suunnittelua ja järjestämistä.
Saattaapi kulua yllättävän paljon aikaa.
Summa summarum lastentarhanopettajan työ on suurelta osin tavoitteiden
toteutumiseen pyrkivän toiminnan suunnittelua ja arviointia. Ennekuin sitä
on itse kokeillut ei uskokaan kuinka vaativaa se on.
Vastuullisuutta tuo mm. se, että päiväkodissa olevat lapset ovat
vanhemmilleen usein se maailman tärkein asia ja he haluavat lapsilleen
parasta. Samalla lastetarhaopettajalla on vastuu kaiksita ryhmän lapsista,
eli jos jollekin sattuu joku vahinko voidaan siitä aina syyttää
lastentarhanopettajaa.
> Entäpä päiväkoti versus vanhainkoti?
Tuohon en osaa ottaa minkäänlaista kantaa kun en ole vanhainkodissa
työskennellyt.
--
Timo Tuunanen
Pekka Taipale
>Jos ihan vakavasti otetaan, niin arviointi voidaan lähinnä suorittaa
>siten, että verrataan päiväkodissa olleiden ja muiden lasten
>koulumenestystä ensimmäisillä luokilla. Koulumenestys sisältää tässä
>tapauksessa myös sen kuinka lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa jne..
>ei pelkästään menestymistä erilaisissa kouluaineissa.
Minä olen kyllä lukenut sellaisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet
päinvastaista: kotona hoidetut lapset menestyvät koulussa keskimäärin
paremmin kuin päivähoidossa olleet.
- Pekka
Pekka Taipale
Eivät nämä kyllä riitä. Minusta lastentarhanopettajien suhteellisen pitkä
koulutus on ihan järkevä juttu.
Se on sitten toinen juttu, onko akateemisuus myöskään mikään peruste
palkankorotuksille. Minusta moinen perustelu on aika vanhanaikaista
elitismiä. Paljon parempi peruste palkkavaatimuksille on työn vaativuus ja
vastuu, jota sitäkin lastentarhanopettajilla kyllä löytyy.
- Pekka
Jyri Hakola
> Vastuussa mielestäni lastentarhanopettajat jäävät kauas esim. sairaanhoitajista
> tahi erikoissairaanhoitajista. Työaikakin on aika mukava, käsittääkseni alla
> 8h/päivä, josta muksut vielä vetelevät pari tuntia sikeitä ja ulkoilevat
> vapaasti pihalla pari kolme tuntia.
Ja kenenköhän päätä vaaditaan vadille siinä vaiheessa kun tuollainen
"vapaasti" ulkoillut tenava hirttyy kiipeilypuuhun hupparinnaruista..
Mietitäänkös sitä työn vastuullisuutta vielä kertaalleen uudestaan..
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
J. Lindqvist
>Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
Olen työpaikan paskahuusissa,ihan itsekseni ihmetellyt, että miten
ihmeessä ihminen on insinööriä viisaampi. Jälkimainitun koulutuksen
pituudesta ja kestosta riippumatta.
Asianomaisen kirjoituksessa tuoksahtaa trolli, omani muuten vaan.
Anneli Korhonen
Olisi kiinnostavaa tietää, millainen koulutus mielestäsi riittää
kirjastonhoitajalle. Ja mitä luulet kirjastonhoitajan tekevän työkseen?
Anneli Korhonen
Outi-Kaisa.Ollikainen
> Ja kenenköhän päätä vaaditaan vadille siinä vaiheessa kun tuollainen
> "vapaasti" ulkoillut tenava hirttyy kiipeilypuuhun hupparinnaruista..
> Mietitäänkös sitä työn vastuullisuutta vielä kertaalleen uudestaan..
Sen aikuisen, joka lapsista on ollut sillä hetkellä vastuussa. Se aikuinen voi sitten
olla lastenhoitaja, lastentarhanopetteja, luokanopettaja, välituntivahti, äiti, isä,
naapurin täti tai kuka hyvänsä.
Ja entäs bussikuskin työn vastuullisuus? Tahi palomiehen? Pointsina tässä on se, että
vaikka lastentarhanopettajan työ, niinkuin kenen hyvänsä työ lasten parissa on
vastuullista, se ei ole kuitenkaan se maailman ainoa eikä maailman vastuullisin työ.
Ja edelleen: mikä saa ihmisen änkeämään itsensä matalapalkka-alalle vapaaehtoisesti?
-O<-
Heikki Skyttä
> koulutus on ihan järkevä juttu.
>
> Se on sitten toinen juttu, onko akateemisuus myöskään mikään peruste
> palkankorotuksille. Minusta moinen perustelu on aika vanhanaikaista
> elitismiä. Paljon parempi peruste palkkavaatimuksille on työn vaativuus ja
> vastuu, jota sitäkin lastentarhanopettajilla kyllä löytyy.
>
> - Pekka
Kun puhutaan lastentarhoissa tehtävästä työstä, ei ole syytä unohtaa
sosiaalikasvattajia.
Kyseinen tutkinto oli (viimeiset valmistuivat 1998) nelivuotinen opistotason
tutkinto, joka antoi pätevyyden toimia samoissa tehtävissä kuin
lastentarhanopettajan yliopistotutkinto. Käsittääkseni tämä
sosiaalikasvattajan tutkinto on vieläpä laaja-alaisempi ja enemmän
käytännönläheinen..?
Mika Mantere
"Anneli Korhonen" <akan...@hotmail.com> wrote in message
news:3A0E720B...@hotmail.com...
> Olisi kiinnostavaa tietää, millainen koulutus mielestäsi riittää
> kirjastonhoitajalle. Ja mitä luulet kirjastonhoitajan tekevän työkseen?
Sainkin jo ansiokkaan selityksen, jossa perusteltiin työnkuvaan kuuluvat
hallinnolliset ja johtotehtävät joillakin henkilöillä. Mikähän koulutus on
niillä, jotka leimaavat lainauksia aamusta iltaan?
Mika
T...@iki.finlandisierung
<zei...@iki.fi.this.space.for.rent> wrote:
>Niin, minusta olisi kaikkein paras, että maksaisin HUOMATTAVASTI vähemmän veroa
>ja saisin itse täten taskuuni jäävillä rahoilla kustantaa itselleni ( ja
>lapsilleni ) sopivia palveluita.
Mut kunnet saa lällällää..... Joku on sen sinunkin koulutuksesi
maksanut Kik... Dippeliksi ja nyt on sun vuoro, senkin
verovelvollinen!
>Nythän nämä sopivat palvelut päätetään
>puolestani.
Kun susta ei ole poliitikoksi, niin niele vaan kaikki kakka......:-D
TTU
--
"Olenkin jo pitkään epäillyt, että on aivan turha yrittää sekoittaa
kenekään päätä älynlahjoilla, kun kerran parhaat puolet tulevat oikeasti
esiin vain märissä unissa."
L.Tiilikainen
Heikki Skyttä
on se, että
> vaikka lastentarhanopettajan työ, niinkuin kenen hyvänsä työ lasten
parissa on
> vastuullista, se ei ole kuitenkaan se maailman ainoa eikä maailman
vastuullisin työ.
Totta, lastentarhanopettaja ei ole ainoa vastuullinen tai vastuullisin työ,
mutta tällä kertaa ei puhutakaan bussikuskeista tai palomiehistä vaan
lastentarhanopettajista.
Oma näkemykseni on se, että lastentarhanopettajien ja vastaavissa tehtävissä
työskentelevien sosiaalikasvattajien palkka on turhan pieni suhteutettuna
työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen. Jos bussikuskien palkka on liian
pieni heidän työnsä vastuullisuuteen ja vaativuuteen nähden, niin mikä ettei
saavathan he esittää samanlaisen korotusvaatimuksen... eikö?
Tästä keskustelusta voi hyvin nähdä myös sen, miten aliarvostettu kyseinen
ammatti on - lastentarhanopettajaa pidetään vain leikkitätinä joka kirmaa
päivisin lasten kanssa, vaihtaa vaippoja ja syöttää lapsia... kyllä
lastentarhanopettajakin on opettaja.
Tosin minunkin mielestäni on väärin perustella palkankorotustarvetta
akateemisella koulutuksella (tämä pätee vain lastentarhanopettajiin,
sosiaalikasvattajan tutkinto on opistotasoinen, joskin yhtä pitkä), mutta
täytyy muistaa ettei se ollut ainoa peruste, jonka lastentarhanopettajat
esittivät palkkavaatimuksilleen.
> Ja edelleen: mikä saa ihmisen änkeämään itsensä matalapalkka-alalle
vapaaehtoisesti?
Jaahas, onko siis tulkittava asia siten, että "itsepähän olette ammattinne
valinneet, turha valittaa" ??
Minusta on hienoa että huonosta palkasta ja aliarvostuksesta huolimatta
löytyy ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti kouluttautuvat tällaisiin tärkeisiin
ammatteihin.
-Heikki-
T...@iki.finlandisierung
<ker...@chitarrone.cs.hut.fi> wrote:
>"Mikko Vuoristo" <k...@urs.fi> writes:
>
>> Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
>> lastentarhanopettaja koulutus voi kestää 4v (olemmeko oikeassa). Ymmärrämme
>> kyllä opettajan (koulu) opiskelun pituuden. Eikö parin viikon kurssi ja
>> soveltuvuustesti riitä?
No tämän ********** kommentti tulee niin syvältä, että..... Taitaa
olla peräti Inssinööri ? :-)
>Entä terve maalaisjärki? voisko sitä käyttää
>> kasvatuksessa?
Koitapas mennä 20 lapsen "sekaan" ja hoitaa homma "maalaisjärjellä" !
Kyllä olet ****ä!
>Lisäksi lastentarhanopettajat opettavat myös eskarissa, jossa opiskellaan
>samantapaisia asioita kuin koulussa. Tuskin kukaan kuvittelee, että
>ensimmäisen luokan opettajaksi riittäisi parin viikon kurssi.
Lastentarhaopettajan täytyy omata niin perusteelliset pedagoogiset
kuviot, että yliopistoa "huonompaa" opinahjoa ei voi edes kuvitella!
Käykäähän tutustumassa päiväkoteihin ja lastentarhojen arkeen! On
kuulkaas kova areena!! Insinöörin "ammattitaidolla" tai -näkemyksillä
ei tee siellä yhtään mitään!
T...@iki.finlandisierung
Lindqvist) wrote:
>On Fri, 10 Nov 2000 06:12:21 GMT, "Mikko Vuoristo" <k...@urs.fi> wrote:
>
>>Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
>
>Olen työpaikan paskahuusissa,ihan itsekseni ihmetellyt, että miten
>ihmeessä ihminen on insinööriä viisaampi. Jälkimainitun koulutuksen
>pituudesta ja kestosta riippumatta.
Tämän kirjoittajan lausunnon allekirjoitan vaikka Tuomiopäivänä -
istuen siellä Tuomiopäivän paskahuussissa! :-DDDDD
T...@iki.finlandisierung
No taidat olla niitä lottovoittajia tai sitten kuulut siihen joukkoon,
jonka perheen MIESpuolinen jäsen tienaa riittävästi?
Jarkko Lehto
> >> Olemme työpaikalla ihmetelleet miesporukalla, että miten ihmeessä
> >> soveltuvuustesti riitä?
> No tämän ********** kommentti tulee niin syvältä, että..... Taitaa
> olla peräti Inssinööri ? :-)
Älä viitsi. Ei insinöörit tyhmiä ole.
Mutta siis parin viikon kurssin riittämättömyys kai nyt on jo kaikille
selvä (ainakin tämän keskustelun jälkeen).
> >Entä terve maalaisjärki? voisko sitä käyttää
> Koitapas mennä 20 lapsen "sekaan" ja hoitaa homma "maalaisjärjellä" !
> Kyllä olet ****ä!
Mutta tähän ei auttane sekalaisten "teorioiden" pänttääminen paskaakaan.
Luulisi että tällaiseen tarvittaisiin paljon praktikumeja ja käytännön
opetusta eikä yliopistotasoista akateemista koulutusta. Miksei juuri toi
sosiaalikasvattajan tutkinto tai jokin muu 3-4 vuotinen ammattitutkinto
(amk) riittäisi? Kyllähän sairaanhoitajatkin sellaisella pärjäävät (siis
amk tutkinnolla)?
> Lastentarhaopettajan täytyy omata niin perusteelliset pedagoogiset
> kuviot, että yliopistoa "huonompaa" opinahjoa ei voi edes kuvitella!
Tämä nyt on aika elitististä p*sk**. Ammattitutkinnosta ei saada
akateemista vain sillä että sitä opetetaan jossain yliopistossa.
Ammattikorkeissa ja opistotasoisisssa kouluissa on pitkään annettu
loistavaa koulutusta mm. sairaanhoitajille etc.
Nyt kun kaikista tehdään nimellisesti korkeakoulutettuja vähentää se
nimenomaan (akateemisen) koulutuksen arvoa.
> Käykäähän tutustumassa päiväkoteihin ja lastentarhojen arkeen! On
> kuulkaas kova areena!!
So? Niin on moni muukin ammatti raskas.
> Insinöörin "ammattitaidolla" tai -näkemyksillä
> ei tee siellä yhtään mitään!
Niin ja insinöörithän opiskelevatkin lastentarhanopettajiksi???
Lastentarhanopettajathan ammattitaidollaan ja -näkemyksellään
varmastikin osaavat laskea lujuuslaskelmia, ja selittää maailman
kaikkeuden rakennetta, eikö totta? Turha toivo.
Timo Tuunanen
> Lastentarhaopettajan täytyy omata niin perusteelliset pedagoogiset
> kuviot, että yliopistoa "huonompaa" opinahjoa ei voi edes kuvitella!
No onneksi(?) yliopistoissa olevat varhaiskasvatuksen koulutusohjelmat
poikkeavat varsin paljon perinteisestä korkeakouluopetuksesta. Kyllä
siellä ihan oikeasti noita pedagogisia taitoja harjoitellaan.
--
Timo Tuunanen
Roy Björkstrand
> Koitapas mennä 20 lapsen "sekaan" ja hoitaa homma "maalaisjärjellä" !
> Kyllä olet ****ä!
Mistäköhän on ilmaantunut tämä parissakin kohdassa esiintynyt "Koitapas mennä
(yksin) 20 lapsen "sekaan"". Eikös se ollut niin, että yhtä opea/hoitajaa kohtaan
7 yli kolmevuotiasta (5 alle 3v.) ja lisäksi kolmea hoitajaa kohtaan yksi
apulainen, joka avustaa pukemisissa ym. "massahoidoissa". 20-ryhmälle tuo tekee
neljä hlö:ä ja asetelma on hieman eri kuin 1ope/20kakaraa.
Sivukommentti vaan, Roy
Jarkko Lehto
Totta. Mutta koska teoriaa on nuinkin vähän, voisi mielestäni koko
varhaiskasvatuksen heivata ammatillisesti suuntautuneempiin kouluihin.
Kuten jo aiemmassa postauksessani mainitsin, ei tutkinnosta tee
akateemista vain se että sitä opetetaan yliopistossa.
Jarkko
Timo Tuunanen
> Mistäköhän on ilmaantunut tämä parissakin kohdassa esiintynyt "Koitapas mennä
> (yksin) 20 lapsen "sekaan"". Eikös se ollut niin, että yhtä opea/hoitajaa kohtaan
> 7 yli kolmevuotiasta (5 alle 3v.) ja lisäksi kolmea hoitajaa kohtaan yksi
> apulainen, joka avustaa pukemisissa ym. "massahoidoissa". 20-ryhmälle tuo tekee
> neljä hlö:ä ja asetelma on hieman eri kuin 1ope/20kakaraa.
Ensinnäkään tuota apulaista ei määrätä missään laissa. Jos sellainen on
olemassa on se hyvä ekstra. Kuntien nykyisissä rahatilanteissä tuo vaan on
aika harvinaista. Toiseksi tuo esittämäsi aikuisten lukumäärä on
laskennallinen siinä mielessä, että nuo ihmiset eivät ole yleensä
_samanaikaisesti_ paikalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yleensä
paikalla on 1-2 henkeä 20 lasta kohden vaikka ryhmässä pitääkin olla 3
aikuista.
--
Timo Tuunanen
Timo Tuunanen
>> >Entä terve maalaisjärki? voisko sitä käyttää
>> Kyllä olet ****ä!
> Mutta tähän ei auttane sekalaisten "teorioiden" pänttääminen paskaakaan.
Sekalaisten? Ilmeisesti tiedät hyvinkin tarkasti mitä nuo "teoriat"
pitävät sisällään. Siinä mielessä olet kyllä oikeassa ettei teorioista ole
lasten hallitsemiseen juurikaan hyötyä, mutta eivät ne siihen keskitykään.
> opetusta eikä yliopistotasoista akateemista koulutusta. Miksei juuri toi
> sosiaalikasvattajan tutkinto tai jokin muu 3-4 vuotinen ammattitutkinto
> (amk) riittäisi? Kyllähän sairaanhoitajatkin sellaisella pärjäävät (siis
> amk tutkinnolla)?
Ottamatta vielä tässä vaiheessa kantaa siihen minkälainen
lastetarhanopettajan koulutus tulisi olla kysyn riittäisikö sinun
mielestäsi peruskoulun/yläasteen opettajille opistotasoinen koulutus?
--
Timo Tuunanen
Timo Tuunanen
> Totta. Mutta koska teoriaa on nuinkin vähän, voisi mielestäni koko
> varhaiskasvatuksen heivata ammatillisesti suuntautuneempiin kouluihin.
> Kuten jo aiemmassa postauksessani mainitsin, ei tutkinnosta tee
> akateemista vain se että sitä opetetaan yliopistossa.
Kun sanoin että lastetarhanopettajan koulutus on erilainen verrattuna
muihin korkeakoulututkintoihin en välttämättä tarkoittanut sillä teorian
vähyyttä vaan niitä opetusmetodeja joita vk:n koulutusohjelmissa
käytetään. Mm. pakollista kontaktiopetusta on huomattavasti enemmän kuin
vaikkapa tietotekniikassa.
--
Timo Tuunanen
Jarkko Lehto
>
> In sfnet.keskustelu.lapset Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote:
> >> >Entä terve maalaisjärki? voisko sitä käyttää
> >> Koitapas mennä 20 lapsen "sekaan" ja hoitaa homma "maalaisjärjellä" !
> >> Kyllä olet ****ä!
>
> > Mutta tähän ei auttane sekalaisten "teorioiden" pänttääminen paskaakaan.
>
> Sekalaisten? Ilmeisesti tiedät hyvinkin tarkasti mitä nuo "teoriat"
> pitävät sisällään.
Siis noi teoriaopetukset on aikamoinen soppa psykologiaa,
kasvatusfilosofiaa,
sosiologiaa, etiikkaa etc.etc. Kaikesta lähinnä pieni raapaisu pinnasta.
> Siinä mielessä olet kyllä oikeassa ettei teorioista ole
> lasten hallitsemiseen juurikaan hyötyä, mutta eivät ne siihen keskitykään.
Katsomalla pikaisesti tuota kasvatustieteen opinto-opasta, noita teoria
kursseja oli loppujen lopuksi melko vähän. Onko siis järkevää kutsua
sellaista tutkintoa akateemiseksi, jos teoriaa on alle yhden kumun
verran jos sitäkään.
> > opetusta eikä yliopistotasoista akateemista koulutusta. Miksei juuri toi
> > sosiaalikasvattajan tutkinto tai jokin muu 3-4 vuotinen ammattitutkinto
> > (amk) riittäisi? Kyllähän sairaanhoitajatkin sellaisella pärjäävät (siis
> > amk tutkinnolla)?
> Ottamatta vielä tässä vaiheessa kantaa siihen minkälainen
> lastetarhanopettajan koulutus tulisi olla kysyn riittäisikö sinun
> mielestäsi peruskoulun/yläasteen opettajille opistotasoinen koulutus?
Ala-asteella varauksella (*) kyllä. Yläasteella nykyinen malli toimii
melko hyvin. Toisaalta (*) sopivaa opisto/amk-tasoista koulutusta ei
tällä hetkellä ole olemassa, mutta sellaisen tietenkin voisi tehdä.
Eikös nämä ala ja yläasteen kuviksen opet tule juurikin amk:ista? Saman
tasoinen koulutus riittäisi varsin mainiosti muillekin ala-asteen
opettajille.
Jarkko
Timo Tuunanen
Hieman tämänkaltaista vastausta odotinkin. Kuvaamataidon opettajista en
tiedä mitään mutta näyttäisi siltä, että sinun mielestäsi opetettavien
asioiden vaikeus on se asia jonka vuoksi koulutus pitäisi olla korkeaa tai
vähemmän korkeaa...
Itse olen taas sitä mieltä, että itse opetettavan asian vaikeudella ei ole
juurikaan merkitystä siihen kuinka taitava ja hyvin koulutettu opettajan
tulisi olla. Itse asiassa jonkun yliopiston peruskurssin opettaminen on
todennäköisesti helpompaa kuin pikkulapsen opettaminen leikkaamaan
saksilla.
--
Timo Tuunanen
Kerttu Pollari-Malmi
> Itse asiassa jonkun yliopiston peruskurssin opettaminen on
> todennäköisesti helpompaa kuin pikkulapsen opettaminen leikkaamaan
> saksilla.
>
En todellakaan epäile lastentarhanopettajan työn vaativuutta (aikaisemmin
täällä olenkin selittänyt sitä, että parin lapsen hoito on ihan eri
asia kuin 20 lapsen ryhmän vetäminen), mutta tuo
kommentti kyllä kuulosti siltä, että joskus helpoistakin asioista
tehdään monimutkaisia. Oletan, että puhuit nyt tavallisista lapsista,
etkä vammaisista, joiden leikkaamaan opettamisessa erityistaidot
voivat ollakin tarpeen.
Ei meillä ole ainakaan tarvinnut erityisesti opettaa lapsia leikkaamaan
saksilla. Sakset on annettu käteen ja aikuisista/sisaruksista mallia
katsomalla lapsi on asian oppinut. Nuorinkin (2v5kk) leikkaa ihan
kohtuullisesti, vaikka ei ole ollutkaan lastentarhanopettajaa leikkaa-
maan opettamassa. (Tosin muutama reikä on sitten keittiön pöytäliinassa-
kin.) Ainakin minulta yliopiston peruskurssien opettaminen on vaatinut
huomattavasti enemmän taitoa ja työtä.
Kerttu Pollari-Malmi
Heikki Skyttä
> tasoinen koulutus riittäisi varsin mainiosti muillekin ala-asteen
> opettajille.
Kuviksen opettajaksi valmistutaan joko Taideteollisesta korkeakoulusta
Helsingistä (ei amk, vaan yliopisto) tai Lapin yliopistosta Rovaniemeltä.
Todella vaikeaa päästä koulutukseen, itsekin yritin mutten päässyt =/
Eikös ala-asteella kuvista opeta se sama oma luokanopettaja? Ainakin näin
oli ennen...
-Heikki-
Jarkko Lehto
>
> In sfnet.keskustelu.lapset Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote:
>
> > Ala-asteella varauksella (*) kyllä. Yläasteella nykyinen malli toimii
> > melko hyvin. Toisaalta (*) sopivaa opisto/amk-tasoista koulutusta ei
> > tällä hetkellä ole olemassa, mutta sellaisen tietenkin voisi tehdä.
> > tasoinen koulutus riittäisi varsin mainiosti muillekin ala-asteen
> > opettajille.
>
> tiedä mitään mutta näyttäisi siltä, että sinun mielestäsi opetettavien
> asioiden vaikeus on se asia jonka vuoksi koulutus pitäisi olla korkeaa tai
> vähemmän korkeaa...
Eipä nuinkaan. Siis minusta vain lähinnä käytännön ammattitaitoa
opettava koulutus kuuluu amk:hon. Luonnollisestikaan ala- tai
yläasteellakaan ei tarvitse opettajan tietää opetusaineensa
yliopistotasoisia asioita käytännössä lainkaan. Vai mitä esimerkiksi
Gödelin epätäydellisyyslauseen tunteminen auttaisi ala-asteen
matematiikan opettamisessa? Mutta se että opetetaan kuvista tai
matematiikka ala-astetasolla ei mielestäni eroa toisistaan käytännössä
lainkaan. Ja jos siis kuviksen opettamiseen riittää amk-tutkinto niin
silloin sen pitäisi kyllä riittää matematiikan tai lukemisenkin
opettamiseen. Jokin on siis väärin; joko kuvis-opettajillekin
yliopisto-tason vaatimus tai sitten toisinpäin.
Lähinnä pointti oli se, että sellaiset opettajanvirat joihin tällä
hetkellä vaaditaan kasvatustieteen yliopistotutkintoa (siis ei esim.
lukio-opettaja jolle riittää kasvatustieteen cumu), niin voitaisiin
ammattiluontoisuuteensa vedoten siirtää pois akateemisesta koulutuksesta
(siis ammattikorkeisiin).
Sehän ei käytännössä muuttaisi systeemiä paljoakaan, koska amk-tutkinto
olisi käytännössä melko vertailukelpoinen kasvatustieteen kandidaatin
(alempi tutkinto) kanssa, koska molemmat ovat erittäin
käytännönläheisiä.
> Itse olen taas sitä mieltä, että itse opetettavan asian vaikeudella ei ole
> juurikaan merkitystä siihen kuinka taitava ja hyvin koulutettu opettajan
Aivan. Olen samaa mieltä.
Jarkko
Jarkko Lehto
> > Totta. Mutta koska teoriaa on nuinkin vähän, voisi mielestäni koko
> > varhaiskasvatuksen heivata ammatillisesti suuntautuneempiin kouluihin.
> > Kuten jo aiemmassa postauksessani mainitsin, ei tutkinnosta tee
> > akateemista vain se että sitä opetetaan yliopistossa.
>
> Kun sanoin että lastetarhanopettajan koulutus on erilainen verrattuna
> muihin korkeakoulututkintoihin en välttämättä tarkoittanut sillä teorian
> vähyyttä vaan niitä opetusmetodeja joita vk:n koulutusohjelmissa
> käytetään. Mm. pakollista kontaktiopetusta on huomattavasti enemmän kuin
> vaikkapa tietotekniikassa.
Joo. Mutta tietotekniikan yliopisto-opetuksen tarkoitus ei olekkaan
mielestäni opettaa jotain tiettyjä metodeja/käytännöntaitoja vaan
teoriaa, jonka päälle voi halutessaan sitten opetella _työssä_ (tai
omalla ajalla) työelämässä tarvittavat taidot. Jos sitä ei sensijaan
halua tehdä, on silti hyvä pohja jatkaa tutkijana (tottakai tutkijankin
on osattava tietyt peruskäytännön taidot, mutta ne eivät ole pääasia).
Tämäkään ei käytännössä oikein hyvin toteudu, vaan mielestäni
yliopistoihinkin on tuupattu kaiken maailman tredikkäitä kursseja, joita
työelämä haluaa.
Oikea tie tässäkin olisi parantaa amk-opetuksen tasoa ja sitä kautta
niiden arvostusta, eikä tehdä yliopistosta ammattikoulua.
Timo Kajava
> Mutta tähän ei auttane sekalaisten "teorioiden" pänttääminen paskaakaan.
> Luulisi että tällaiseen tarvittaisiin paljon praktikumeja ja käytännön
> opetusta eikä yliopistotasoista akateemista koulutusta. Miksei juuri toi
Eihän teoriaa tarvita missään ammatissa, tehdään vaan kunnolla hommat.... huh
että on naivistinen käsitys...
> Niin ja insinöörithän opiskelevatkin lastentarhanopettajiksi???
> Lastentarhanopettajathan ammattitaidollaan ja -näkemyksellään
> varmastikin osaavat laskea lujuuslaskelmia, ja selittää maailman
> kaikkeuden rakennetta, eikö totta? Turha toivo.
Mihinkä insinööri tarvitsee noita teorioita? Silloistakin saa lujia kun laittaa
tarpeeksi paksuja palkkeja, ei siihen teoriaa tarvita :-)
Ja insinööri osaa kaiken? muut ei mitään? Tässä taas huomataan kuinka
stereotyypit jyllää, vaikka ei mitään asiasta tiedetä, on kuitenkin voimakkaat
mielipiteet...
--
--- T.K. ---
Myöskin Tekun käynyt :-)
Remove ROSKAESTO when you reply...
Timo.Kajava @ Netsonic.fi
Reijo Korhonen
news:3A0FC068...@regex.fi...
> Timo Tuunanen wrote:
> >
> > In sfnet.keskustelu.lapset T...@iki.finlandisierung
<T...@iki.finlandisierung> wrote:
> >
> > > Lastentarhaopettajan täytyy omata niin perusteelliset pedagoogiset
> > > kuviot, että yliopistoa "huonompaa" opinahjoa ei voi edes kuvitella!
> >
> > No onneksi(?) yliopistoissa olevat varhaiskasvatuksen koulutusohjelmat
> > poikkeavat varsin paljon perinteisestä korkeakouluopetuksesta. Kyllä
> > siellä ihan oikeasti noita pedagogisia taitoja harjoitellaan.
>
> varhaiskasvatuksen heivata ammatillisesti suuntautuneempiin kouluihin.
> Kuten jo aiemmassa postauksessani mainitsin, ei tutkinnosta tee
> akateemista vain se että sitä opetetaan yliopistossa.
Oletkos sitten siirtämässä myös luokanopettajakoulutusta ammatillisesti
suuntautuneempiin kouluihin? Myös luokanopettajan työ on pedagogisesti
vaativaa ja pedagogiikkaa opetetaan myös tässä koulutuksessa paljon myös
käytännön harjoitteluna.
Olen Timon kanssa samaa mieltä siitä, että lastentarhanopettajan työssä
vaadittava pedagogiikka on sekä teoreettiselta että käytännön
vaativuudeltaan sitä luokkaa, että yliopistoa vaatimattomampaa opinahjoa ei
voisi edes kuvitella.
Sinänsä varsinkin dibloomi-insinöörioppiahjot ovat hyvinkin ammatillisesti
suuntautuneita kouluja. Jopa siinä määrin, että vaikka siltainsinööri osaa
sillan lujuuslaskelmat tehdäkin, tarvitaan aina joku, joka kertoo minne se
silta rakennetaan ;-(
Työn vaatiman koulutuksen vaativuudellahan saatikka työn rasittavuudellahan
ei ole mitään tekemistä työstä maksettavan korvauksen kanssa. Röyhkeydellä,
tietämättömyydellä, ennakkoluuloilla, itsekkyydellä ja muilla negatiivisilla
luonteenpiirteillä sen sijaan taitaa olla asian kanssa enemmänkin vaikutusta
;-(
Ei silti, että raha kaikkea ratkaisee ja sen vähyyden kannattaa antaa
elämäänsä pilata. Lennonjohtajaksihan pääsee puolen vuoden palkallisella
vahvasti ammatillisesti suuntautuneella koulutuksella ja tulot ovat sitä
luokkaa, että heikompilaskutaitoista ei-insinöörikoulutuksen saanutta
hirvittää. Varsinkin jos joutuu maksamaan lentolippunsa hinnan itse ;-(
--
Reijo
Jarkko Lehto
>
> > Eikös nämä ala ja yläasteen kuviksen opet tule juurikin amk:ista? Saman
> > tasoinen koulutus riittäisi varsin mainiosti muillekin ala-asteen
> > opettajille.
>
> Helsingistä (ei amk, vaan yliopisto) tai Lapin yliopistosta Rovaniemeltä.
> Todella vaikeaa päästä koulutukseen, itsekin yritin mutten päässyt =/
>
> Eikös ala-asteella kuvista opeta se sama oma luokanopettaja? Ainakin näin
> oli ennen...
Hups. No niinpäs näkyy. Taiteiden maisterin paprut on vaatimus.
Mistäköhän olen saanut ton kuvan että amk:sta voisi valmistua opeksi?
Onko minkään alan opettajan minimivaatimuksena amk-tutkinto? Olen kai
sekoittanut ton musiikkipedakogiin,joka on 180ov amk-tutkinto, mutta
sillä ei saa peruskoulu- opettajan pätevyyttä (ammatillisten
oppilaitosten opetukseen kylläkin).
Niemist| Riitta Elina
> Itse asiassa jonkun yliopiston peruskurssin opettaminen on
> todennäköisesti helpompaa kuin pikkulapsen opettaminen leikkaamaan
> saksilla.
En tuosta tiedä, mutta paljon helpompaa matematiikan peruskurssien
harjoitusten pitäminen on kuin merimiessolmun opettaminen
sudenpentupojille, jos opetettavan asian hallitsee.
--
Riitta Niemistö "Ha! 'Against my will I am sent to bid you to come in
p. 365 3863 t. to dinner.' - There's a double meaning in that."
261 7273 k. -- Benedick in Much Ado About Nothing
by William Shakespeare
Jarkko Lehto
> > Mutta tähän ei auttane sekalaisten "teorioiden" pänttääminen paskaakaan.
> > Luulisi että tällaiseen tarvittaisiin paljon praktikumeja ja käytännön
> > opetusta eikä yliopistotasoista akateemista koulutusta. Miksei juuri toi
>
> Eihän teoriaa tarvita missään ammatissa, tehdään vaan kunnolla hommat....
> huh että on naivistinen käsitys...
Älä nyt ala vääntelemään sanojani. Lähinnä tarkoitin, ettei teoria
osaaminen auta nuinkin käytännöllisessä työssä. Mutta, koska loppujen
lopuksi tuota teoriaa näyttää olevan melkoisen vähän (opinto-oppaan
mukaan) ja käytännön opetusta paljon, niin mielestäni tämä koulutus
sopisi paremmin ammattikorkeakoulujen profiiliin.
> > Niin ja insinöörithän opiskelevatkin lastentarhanopettajiksi???
> > Lastentarhanopettajathan ammattitaidollaan ja -näkemyksellään
> > varmastikin osaavat laskea lujuuslaskelmia, ja selittää maailman
> > kaikkeuden rakennetta, eikö totta? Turha toivo.
> Mihinkä insinööri tarvitsee noita teorioita? Silloistakin saa lujia kun
> laittaa tarpeeksi paksuja palkkeja, ei siihen teoriaa tarvita :-)
Ei ehkä aina tarvitse, ja sitä vartenhan meillä on nämä ammattikorkeat.
Opettetaan käytännön työelämässä tarvittavia taitoja. Eihän insinööriksi
yliopistoista valmistutakaan, paitsi jos DI:tkin lasketaan insseiksi ja
tekniset korkeat yliopistoiksi.
> Ja insinööri osaa kaiken? muut ei mitään? Tässä taas huomataan kuinka
> stereotyypit jyllää, vaikka ei mitään asiasta tiedetä, on kuitenkin
> voimakkaat mielipiteet...
En minä niin sanonut. Yritin vain tehdä pointtia, että on erittäin huono
analogia yrittää verrata insinöörin tietämystä ja lastentarhaopettajien
tarvitsemia taitoja, niillä kun ei ole paljoakaan yhteista. (tämä siis
oli vastaus siihen kun joku sanoi että hähää, täälläpä ei inssien
"ammatti"
taidolla teekkään mitään!!)
Jotta nyt ei jäänyt epäselväksi, niin arvostan kyllä
lastentarhaopettajien ammattitaitoa ja tiedän että he tekevät arvokasta
työtä, mutta mielestäni tämä ei ole riittävä syy _akateemisen_ tutkinnon
suorittamiseen.
> Myöskin Tekun käynyt :-)
Myöskin? Kuka toinen, en minä ainakaan ole tekua käynyt (opiskelen
lipastolla)
Jarkko
Riitta Hankonen
Työaikakin on aika mukava, käsittääkseni alla
> 8h/päivä, josta muksut vielä vetelevät pari tuntia sikeitä ja ulkoilevat
> vapaasti pihalla pari kolme tuntia. Jäljelle jää siis pukemis- ja
> riisumisshowt, vessassakäynnit ja ruuanjako. Ohjattua ohjelmaa ipanoilla
on
> ehkä tunti päivässä, esikoululaisilla enemmän.
Mun esikoinen on ollut päiväkodissa 3-vuotiaasta. Toiminta (liikunta,
musiikki, askartelu) painottuu aamupäivään, ja on minun mielestäni ollut
äärettömän monipuolista ja hyvää. Kaikki tuo muukin vaatii isossa porukassa
ammattitaitoa ja on opettamista ja kasvattamista siinä missä ns. ohjattu
toiminta. Vaikka osa päiväkodissa olemisesta onkin ihan perusjuttua niin ei
se tee työstä yhtään sen helpompaa.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
> Ja edelleen: mikä saa ihmisen änkeämään itsensä matalapalkka-alalle
vapaaehtoisesti?
>
Minusta tämä on täysin hedelmätön tapa käsitellä matalapalkkaisten naisten
vaatimuksia. Minusta on hienoa, että on ihmisiä, jotka valitsevat ammatin
ensisijaisesti muun kuin korkean palkan toivossa. Mutta ei se silti tarkoita
sitä, että ei saisi haluta kohtuullista toimeentuloa.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Mika Mantere <mika.m...@nokia.com> wrote in message
> Mitäs siitä mutta miten ihmeessä kirjastonhoitajien yliopistotasoinen
> koulutus voi kestää 5 vuotta???
En ole kirjastonhoitaja, mutta tiedän, että työhön kuuluu muutakin kuin
istumista lainauspöydän takana.
Kirjastonhoitajat ovat tiedonhaun ja luokittelun ammattilaisia, jotka omalta
osaltaan jäsentävät tietoa käsiteltävissä oleviin kokonaisuuksiin. Ammatin
vaatimukset lisääntyvät koko ajan.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Heikki Skyttä
> Mistäköhän olen saanut ton kuvan että amk:sta voisi valmistua opeksi?
> Onko minkään alan opettajan minimivaatimuksena amk-tutkinto? Olen kai
> sekoittanut ton musiikkipedakogiin,joka on 180ov amk-tutkinto, mutta
> sillä ei saa peruskoulu- opettajan pätevyyttä (ammatillisten
> oppilaitosten opetukseen kylläkin).
Minulla on sellainen käsitys, että kaikkiin opettajan pätevyyksiin vaaditaan
hieman yliopisto-opintoja, käytännössä kai jokin lyhyehkö (?) opetuksen
teoriaa käsittelevä opintokokonaisuus... ???
-Heikki-
J. Lindqvist
(T...@iki.finlandisierung) wrote:
>"Olenkin jo pitkään epäillyt, että on aivan turha yrittää sekoittaa
>kenekään päätä älynlahjoilla, kun kerran parhaat puolet tulevat oikeasti
>esiin vain märissä unissa."
amen
Tobi
Heikki Skyttä <djh...@saunalahti.fix> wrote in message
news:8up2cj$e8e$1...@tron.sci.fi...
riippumatta):
35ov kasvatustiedettä
väh. 35ov opetettavissa aineissa
Ja tämä kaikki yliopistossa suoritettu
Amkk/opiston opettajapätevyys (ei muut!)
Jonkun ammatillisen korkeakoulun pojhatutkinto (esim. tradenomi,
datanomi)
35ov kasvatustiedettä
Eiks niin?
Ville Teittinen
>Ja edelleen: mikä saa ihmisen änkeämään itsensä matalapalkka-alalle
vapaaehtoisesti?
>
Ja edelleen. Mikä saa meidät välittämään lapsistamme ja vanhuksistamme
huonosti vapaaehtoisesti?
Onhan tämä myös poliittinen kysymys: haluammeko kysynnän ja tarjonnan lain
huonontavan julkisten palveluiden laatua. Nythän niin tapahtuu. Julkiselle
sektorille jäävät ikääntyneet, idealistit ja luuserit. Jonkin ajan kuluttua
niiden, joilla on varaa, on pakko maksaa yksityisistä palveluista. Koska
näistä joutuu maksamaan, halu maksaa veroja vähenee. Palvelut huonontuvat ja
yhteiskunnan rakenne muuttuu. Jos se saa ihmiset taas itse huolehtimaan
asioistaan se voi olla hyväkin asia. Minä en kyllä usko siihen. Siksi
lastentarhanopettajia tulee vaalia, arvostaa ja maksaa kohtuullinen korvaus
hyvästä työstä.
Vuoden sisällä 5 tuntemaani ala-asteen miesopettajaa on vaihtanut työtä,
puolitoistakertaistanut liksansa ja uusi työ on heidän omien sanojensa
mukaan vielä vähentänyt stressiä. Tilalle on otettu ylioppilaita. Minä
kuulun varmaan niihin idealisteihin.. mutta miksi ja kuinka kauan?
Ville-ope
Timo Kajava
> Älä nyt ala vääntelemään sanojani. Lähinnä tarkoitin, ettei teoria
> osaaminen auta nuinkin käytännöllisessä työssä. Mutta, koska loppujen
> lopuksi tuota teoriaa näyttää olevan melkoisen vähän (opinto-oppaan
> mukaan) ja käytännön opetusta paljon, niin mielestäni tämä koulutus
> sopisi paremmin ammattikorkeakoulujen profiiliin.
Tuolla perusteella mm. kielenkääntäjät eivät kuuluisi akateemisen opetuksen
piiriin.
> > > Niin ja insinöörithän opiskelevatkin lastentarhanopettajiksi???
> > > Lastentarhanopettajathan ammattitaidollaan ja -näkemyksellään
> > > varmastikin osaavat laskea lujuuslaskelmia, ja selittää maailman
> > > kaikkeuden rakennetta, eikö totta? Turha toivo.
> > Mihinkä insinööri tarvitsee noita teorioita? Silloistakin saa lujia kun
> > laittaa tarpeeksi paksuja palkkeja, ei siihen teoriaa tarvita :-)
>
> Ei ehkä aina tarvitse, ja sitä vartenhan meillä on nämä ammattikorkeat.
> Opettetaan käytännön työelämässä tarvittavia taitoja.
Joten siirretään AMK:hon esim. teologit, lääkärit, kemistit, kielenkääntäjät,
jne.... ja jätetään jäljelle ainoastaan tutkimukseen tähtäävä koulutus. Tätäkö
tarkoitat?
>
> En minä niin sanonut. Yritin vain tehdä pointtia, että on erittäin huono
> analogia yrittää verrata insinöörin tietämystä ja lastentarhaopettajien
> tarvitsemia taitoja, niillä kun ei ole paljoakaan yhteista. (tämä siis
> oli vastaus siihen kun joku sanoi että hähää, täälläpä ei inssien
> "ammatti"
> taidolla teekkään mitään!!)
En ymmärtänyt tuota tuolla tavalla, vaan lähinnä trollina...
> Jotta nyt ei jäänyt epäselväksi, niin arvostan kyllä
> lastentarhaopettajien ammattitaitoa ja tiedän että he tekevät arvokasta
> työtä, mutta mielestäni tämä ei ole riittävä syy _akateemisen_ tutkinnon
> suorittamiseen.
Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
--
--- T.K. ---
Timo Kajava
> Mun esikoinen on ollut päiväkodissa 3-vuotiaasta. Toiminta (liikunta,
> musiikki, askartelu) painottuu aamupäivään, ja on minun mielestäni ollut
> äärettömän monipuolista ja hyvää.
Ja jonkun pitää nekin suunnitella, arvaa kuka sen tekee... :-)
Tero Suomela
>
> Mitäs siitä mutta miten ihmeessä kirjastonhoitajien yliopistotasoinen
> koulutus voi kestää 5 vuotta???
Käypä kysymässä kirjastonhoitajilta. Niitä löytyy yleensä
tietopalvelusta tai sitten ovat kammioissaan. Lainaustiskin
takana istuvat ja kirjoja hyllyttävät ovat useimmiten
kirjastovirkailijoita (ei vaadi akateemista tutkintoa) tai
orjatyöläisiä (työharjoittelijoita tms.).
--
Tero
Riitta Hankonen
Timo Kajava <timo....@ROSKAESTOnetsonic.fi>
>
> Tuolla perusteella mm. kielenkääntäjät eivät kuuluisi akateemisen
opetuksen
> piiriin.
Eivät kääntäjät olekaan aina olleet yliopistossa, vaan vuosia sitten
kääntäjän tutkinto oli opistotutkinto. Sittemmin koulutus annettiin
yliopistojen tehtäväksi, mutta vielä silloin kun minä opiskelin riitti
väkeä, joiden mielestä kääntäminen olisi pitänyt palauttaa opistoaineeksi.
Ja ammattikorkeakoulujen perustaminen vasta puheita lietsoikin. Viime
aikoina ei moista höpinää ole enää kuulunut, koska EU:n myötä on ilmeisesti
ymmärretty, että tarvitaan korkeakoulututkinnon suorittaneita kääntäjiä ja
tulkkeja.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi>
Luonnollisestikaan ala- tai
> yläasteellakaan ei tarvitse opettajan tietää opetusaineensa
> yliopistotasoisia asioita käytännössä lainkaan.
Luokanopettajia koulutetaan opettajankoulutuslaitoksissa ja heidän
pääaineensa on kasvatustiede. He voivat sitten erikoistua esim.
äidinkieleen, kuvaamataitoon, matematiikkaan jne. Aineenopettajat, jotka
sitten työskentelevät yläasteella ja lukiossa, opiskelevat yliopistossa
pääaineenaan opettamansa aine ja kasvatustiede on sitten sivuaine.
Minusta on aika vaarallista mennä sanomaan, että yläasteen historian
opettajan ei tarvitse tietää opettamastaan aineesta kuin perusasiat.
Historiaan erikoistuva luokanopettaja tuskin suorittaakaan kaikkia historian
pääaineopintoja.
> Lähinnä pointti oli se, että sellaiset opettajanvirat joihin tällä
> hetkellä vaaditaan kasvatustieteen yliopistotutkintoa (siis ei esim.
> lukio-opettaja jolle riittää kasvatustieteen cumu), niin voitaisiin
> ammattiluontoisuuteensa vedoten siirtää pois akateemisesta koulutuksesta
> (siis ammattikorkeisiin).
Luokanopettajan tutkinto on aikaisemmin (näitä opettajia on vielä töissä)
ollut opistotutkinto eli opettajaksi opiskeltiin seminaareissa. Mikä ihmeen
järki olisi palata takaisin systeemiin, joka on jo vuosia sitten lopetettu?
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Heikki Skyttä <djh...@saunalahti.fix> wrote in message
> Eikös ala-asteella kuvista opeta se sama oma luokanopettaja?
Opettaa. Tai sitten kuvikseen erikoistunut luokanopettaja. Mutta joka
tapauksessa luokanopettajan on hallittava useita eri aineita. Minusta on
kammottavaa, että jotkut täällä vähättelevät opettajan työtä. Minä en
ainakaan haluaisi antaa lapseni perusopetusta jonkin pikakurssin käyneen
ihmisen hoidettavaksi.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Timo Tuunanen <tim...@tukki.jyu.fi>:
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yleensä
> paikalla on 1-2 henkeä 20 lasta kohden vaikka ryhmässä pitääkin olla 3
> aikuista.
Ei mun kokemusten mukaan. Aamulla kun vien tytön, paikalla on kaksi aikuista
(joista toinen tulee jo seitsemään, toinen kahdeksaan), kolmas tulee
aamupalan jälkeen eli päivällä paikalla on kolme. Aamulla ekaksi tullut
lähtee kotiin, kun muksut lähtevät iltapäivällä ulos, tokaksi tullut jossain
siinä ulkoilun "puolivälissä" ja viimeinen sitten kun viimeinen pentukin on
haettu.
Ryhmän kokohan voi olla se 20, mutta kaikki lapset eivät ole koko ajan
paikalla vaan niitä tuodaan ja viedään eri aikoihin. Minulta on ainakin
kysytty mikä on Vuokon "normaali" hoitoaika ihan sen takia, että osattaisiin
varata aikuisia paikalle "oikea" määrä.
Yhden ainoan kerran on käynyt niin, että ryhmän kolmesta aikuisesta oli
kaksi sairaana ja sijaisia ei saatu siihen hätään. Silloin vain
kokopäivälapset otettiin sisään ja muut saivat mennä kotiin.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Timo Kajava <timo....@ROSKAESTOnetsonic.fi>
> Ja jonkun pitää nekin suunnitella, arvaa kuka sen tekee... :-)
Olen ollut ihastuksesta mykkänä, kun opettajat ovat vanhempainilloissa
esitelleet suunnitelmiaan. Lisäksi olen ihaillut tapaa, jolla he osaavat
ottaa jokaisen lapsen yksilöllisyyden huomioon.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Jarkko Lehto
> > Älä nyt ala vääntelemään sanojani. Lähinnä tarkoitin, ettei teoria
> > osaaminen auta nuinkin käytännöllisessä työssä. Mutta, koska loppujen
> > lopuksi tuota teoriaa näyttää olevan melkoisen vähän (opinto-oppaan
> > mukaan) ja käytännön opetusta paljon, niin mielestäni tämä koulutus
> > sopisi paremmin ammattikorkeakoulujen profiiliin.
>
> Tuolla perusteella mm. kielenkääntäjät eivät kuuluisi akateemisen opetuksen
> piiriin.
Eikös näitä juuri ollakin siirtämässä pois/lopettamassa (siis HYssä)?
> > > > Niin ja insinöörithän opiskelevatkin lastentarhanopettajiksi???
> > > > Lastentarhanopettajathan ammattitaidollaan ja -näkemyksellään
> > > > varmastikin osaavat laskea lujuuslaskelmia, ja selittää maailman
> > > > kaikkeuden rakennetta, eikö totta? Turha toivo.
> > > Mihinkä insinööri tarvitsee noita teorioita? Silloistakin saa lujia kun
> > > laittaa tarpeeksi paksuja palkkeja, ei siihen teoriaa tarvita :-)
> >
> > Ei ehkä aina tarvitse, ja sitä vartenhan meillä on nämä ammattikorkeat.
> > Opettetaan käytännön työelämässä tarvittavia taitoja.
>
> Joten siirretään AMK:hon esim. teologit, lääkärit, kemistit,
> kielenkääntäjät, jne.... ja jätetään jäljelle ainoastaan tutkimukseen
> tähtäävä koulutus. Tätäkö tarkoitat?
En. Noh, teologeista voi jokainen olla mitä mieltä huvittaa. Lääkärien
koulutus on kuitenkin erittäin teoreettinen (siis sen ekat 4 vuotta) ja
kemistien myöskin. Kielenkääntäminen ei mielestäni ole kovinkaan
akateeminen
ala, jos nyt ei lasketa konekääntämisen tutkimusta etc.
> > Jotta nyt ei jäänyt epäselväksi, niin arvostan kyllä
> > lastentarhaopettajien ammattitaitoa ja tiedän että he tekevät arvokasta
> > työtä, mutta mielestäni tämä ei ole riittävä syy _akateemisen_ tutkinnon
> > suorittamiseen.
> Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
periaatteessa)
ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
miten sitä mitataan on toinen juttu.
Jarkko Lehto
> > Lähinnä pointti oli se, että sellaiset opettajanvirat joihin tällä
> > hetkellä vaaditaan kasvatustieteen yliopistotutkintoa (siis ei esim.
> > lukio-opettaja jolle riittää kasvatustieteen cumu), niin voitaisiin
> > ammattiluontoisuuteensa vedoten siirtää pois akateemisesta koulutuksesta
> > (siis ammattikorkeisiin).
>
> Luokanopettajan tutkinto on aikaisemmin (näitä opettajia on vielä töissä)
> ollut opistotutkinto eli opettajaksi opiskeltiin seminaareissa. Mikä ihmeen
> järki olisi palata takaisin systeemiin, joka on jo vuosia sitten lopetettu?
Koska se oli järkevä?
Minusta tää koko hässäkkä että tehdään kaikista korkeakoulutettuja on
ihan yhtä turhan kanssa. Se että tutkinnon nimike muuttuu yliopisto/amk
tasoiseksi ei paranna aineksen tasoa pätkääkään.
Jarkko
Jarkko Lehto
No voi h**vetti. En minä väheksy opettajan työtä. Enkä todellakaan ole
advokoinut pikakursseja. Koulutuksen pituuden tai vaativuuden ei
tarvitsisi muuttua käyttännössä lainkaan, vaikka opetus
siirrettäisiinkin nimellisesti toiseen paikkaan.
Jarkko
Jarkko Lehto
Onko tämä sarkasmia?-)
Timo Tuunanen
> Ei meillä ole ainakaan tarvinnut erityisesti opettaa lapsia leikkaamaan
> saksilla. Sakset on annettu käteen ja aikuisista/sisaruksista mallia
> katsomalla lapsi on asian oppinut. Nuorinkin (2v5kk) leikkaa ihan
> kohtuullisesti, vaikka ei ole ollutkaan lastentarhanopettajaa leikkaa-
> maan opettamassa. (Tosin muutama reikä on sitten keittiön pöytäliinassa-
> kin.) Ainakin minulta yliopiston peruskurssien opettaminen on vaatinut
> huomattavasti enemmän taitoa ja työtä.
Ajattelin tuota saksilla leikkaamisen ongelmaa hieman laajemmin. Siihen
kuuluu niin turvallisuudesta huolehtiminen kuin se mikä on tuon opetuksen
tavoite. (sekä muita suunnitteluun littyviä asioita joita en tässä ala
kirjaamaan) Kyllä lapsi jotakin oppii kun sakset vain annetaan käteen.
Eri asia on se mitä opitaan ja miten.
Samalla vapaalla tavalla voidaan opettaa vaikkapa ohjelmointia
korkeakoulussa. Annetaan kirja käteen ja istutetaan ihmiset koneen ääreen
ja sanotaan: "Koodatkaa". Kyllä ihmiset innostuksesta riippuen
jotakin oppivat. Eri asia on onko tuo kovinkin tehokasta oppimista ja
opitaanko oikeita asioita.
--
Timo Tuunanen
Heikki Skyttä
> > musiikki, askartelu) painottuu aamupäivään, ja on minun mielestäni ollut
> > äärettömän monipuolista ja hyvää.
>
> Ja jonkun pitää nekin suunnitella, arvaa kuka sen tekee... :-)
Eikä pelkästään se vaativa suunnittelu, vaan myös suunnitelmien toteutus
käytännössä...
-H-
Timo Kajava
>
> > Joten siirretään AMK:hon esim. teologit, lääkärit, kemistit,
> > kielenkääntäjät, jne.... ja jätetään jäljelle ainoastaan tutkimukseen
> > tähtäävä koulutus. Tätäkö tarkoitat?
>
> En. Noh, teologeista voi jokainen olla mitä mieltä huvittaa. Lääkärien
> koulutus on kuitenkin erittäin teoreettinen (siis sen ekat 4 vuotta) ja
> kemistien myöskin.
Mutta (yleis)lääkäri ja suurin osa kemisteistä tekee nimenomaan tavallista työtä
eikä tutkimusta, tuo sinun näkökantasi hieman ontuu...
>
> > > Jotta nyt ei jäänyt epäselväksi, niin arvostan kyllä
> > > lastentarhaopettajien ammattitaitoa ja tiedän että he tekevät arvokasta
> > > työtä, mutta mielestäni tämä ei ole riittävä syy _akateemisen_ tutkinnon
> > > suorittamiseen.
> > Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
>
> Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
> periaatteessa)
> ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
> opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
> miten sitä mitataan on toinen juttu.
Ja sinun mielestä pedagogiikka, kehitys- ja sosiaalipsykologia, jne.. eivät ole
yliopistoon kuuluvia? Tiedoksi sinullekin kasvatustieteellisestä valmistuu _myös_
kasvatustieteen tohtoreita.
Anteeksi vain, mutta minusta sinun mielipiteessä huokuu juuri yliopistoon
päässeen nuoren ajatusmaailma.
Timo Kajava
> Timo Kajava <timo....@ROSKAESTOnetsonic.fi>
> >
> > Tuolla perusteella mm. kielenkääntäjät eivät kuuluisi akateemisen
> opetuksen
> > piiriin.
>
> Eivät kääntäjät olekaan aina olleet yliopistossa, vaan vuosia sitten
> kääntäjän tutkinto oli opistotutkinto. Sittemmin koulutus annettiin
> yliopistojen tehtäväksi,
Ei ollut aikaisemmin lastentarhanopettajakaan (paitsi jotkut kurssit) ja
tutkinto oli opistotutkinto.
Tämä aikasempi lauseeni ei millänmuotoa ollut vähentämässä kielenkääntäjien
arvostusta, vaan lähinnä poittina tuohon tutkimus/käytännön työ vaatimukseen.
Timo Kajava
> Eikä pelkästään se vaativa suunnittelu, vaan myös suunnitelmien toteutus
> käytännössä...
Tosin toteutuksessa on usein apuna lastenhoitajat jne... mutta pitää sekin
organisoida.
Jarkko Lehto
> > > kielenkääntäjät, jne.... ja jätetään jäljelle ainoastaan tutkimukseen
> > > tähtäävä koulutus. Tätäkö tarkoitat?
> > koulutus on kuitenkin erittäin teoreettinen (siis sen ekat 4 vuotta) ja
> > kemistien myöskin.
> Mutta (yleis)lääkäri ja suurin osa kemisteistä tekee nimenomaan tavallista
> työtä eikä tutkimusta, tuo sinun näkökantasi hieman ontuu...
Mutta minä ainakin haluan, että lääkärini tekee hoito päätökset
tieteellisen ajattelun pohjalta. Lastentarhanopettajan toimessa
tällaista ei niin välttämättömästi tarvita. Kemistiin pätee sama kuin
lääkäriin.
> > > Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
> >
> > Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
> > periaatteessa)
> > ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
> > opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
> > miten sitä mitataan on toinen juttu.
>
> Ja sinun mielestä pedagogiikka, kehitys- ja sosiaalipsykologia, jne.. eivät
> ole yliopistoon kuuluvia? Tiedoksi sinullekin kasvatustieteellisestä
Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
> valmistuu _myös_ kasvatustieteen tohtoreita.
Se on aivan _täysin_ eri asia.
> Anteeksi vain, mutta minusta sinun mielipiteessä huokuu juuri yliopistoon
> päässeen nuoren ajatusmaailma.
En nyt ihan juuri ole sisään päässyt (-97), mutta varmastikin totta.
Timo Kajava
>
> Mutta minä ainakin haluan, että lääkärini tekee hoito päätökset
> tieteellisen ajattelun pohjalta. Lastentarhanopettajan toimessa
> tällaista ei niin välttämättömästi tarvita. Kemistiin pätee sama kuin
> lääkäriin.
Mitä sinä niin päättelet että lastentarhanopettaja ei tee kasvatussuunnitelmaa
tieteelisen pohjatiedon avulla?
Itseasiassa suurin osa kandeista voitaisiin laittaa ammattikorkeaan jos otetaan
perusteeksi tuo sinun peruste...
> > > Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
> > > periaatteessa)
> > > ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
> > > opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
> > > miten sitä mitataan on toinen juttu.
> >
> > Ja sinun mielestä pedagogiikka, kehitys- ja sosiaalipsykologia, jne.. eivät
> > ole yliopistoon kuuluvia? Tiedoksi sinullekin kasvatustieteellisestä
>
> Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
> asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
> lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
Älä ole naivi, tuolla perusteella voidaan lempata akateemisista piireistä esim
teologit, humanistit, jne.... (sori fleimistä)
Sinä tunnut tietävän tuon lastentarhanopettajan työn kuvan hyvin sekä koulutuksen
sisällön, joten valiseppa meitä tietämättömiä LTOn työn kuvasta (tämä oli
sarkasmia...)
>
> > valmistuu _myös_ kasvatustieteen tohtoreita.
>
> Se on aivan _täysin_ eri asia.
Ja millä tavalla kasvatustieteiden tohtori eroaa kandin tutkinnosta noin paljon
tieteellisen ajattelun kannalta (ei siis koulutustason/työn kannalta)? Väität
siis että kandi ei käytä tieteellisiä metodeja työssään?
>
>
> > Anteeksi vain, mutta minusta sinun mielipiteessä huokuu juuri yliopistoon
> > päässeen nuoren ajatusmaailma.
>
> En nyt ihan juuri ole sisään päässyt (-97), mutta varmastikin totta.
Tuossa ajassa pitäisi olla jo valmistumisen kynnyksellä :-)
Ellei ole humanisti :-D
Kerttu Pollari-Malmi
> Ajattelin tuota saksilla leikkaamisen ongelmaa hieman laajemmin. Siihen
> kuuluu niin turvallisuudesta huolehtiminen kuin se mikä on tuon opetuksen
> tavoite. (sekä muita suunnitteluun littyviä asioita joita en tässä ala
> kirjaamaan) Kyllä lapsi jotakin oppii kun sakset vain annetaan käteen.
> Eri asia on se mitä opitaan ja miten.
Kuulostaa vähän siltä, että sellaisista asioista, jotka kotona tai
perhepäivähoidossa sujuvat helposti vähän käytännön järkeä käyttämällä,
pitää päiväkodissa tehdä monimutkaista ja vaativaa tiedettä, jotta
homma saataisiin toimimaan isossa ryhmässä.
Kerttu Pollari-Malmi
Timo Tuunanen
> Kuulostaa vähän siltä, että sellaisista asioista, jotka kotona tai
> perhepäivähoidossa sujuvat helposti vähän käytännön järkeä käyttämällä,
> pitää päiväkodissa tehdä monimutkaista ja vaativaa tiedettä, jotta
> homma saataisiin toimimaan isossa ryhmässä.
En tiedä ymmärsitkö asian aivan väärin mutta en minä nyt tuota
tarkoittanut. On tuossa tosin totuuden siemenkin: isossa ryhmässä saman
asian tekeminen on huomattavasti hankalampaa monestakin syystä.
--
Timo Tuunanen
Jarkko Lehto
> > tieteellisen ajattelun pohjalta. Lastentarhanopettajan toimessa
> > tällaista ei niin välttämättömästi tarvita. Kemistiin pätee sama kuin
> > lääkäriin.
>
> Mitä sinä niin päättelet että lastentarhanopettaja ei tee
> kasvatussuunnitelmaa tieteelisen pohjatiedon avulla?
> Itseasiassa suurin osa kandeista voitaisiin laittaa ammattikorkeaan jos
> otetaan perusteeksi tuo sinun peruste...
No, millä perusteella SINUN mielestäsi pitäisi jaotella se että mikä
opetus kuuluu yliopistolle ja mikä ammattikorkeille?
> > Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
> > asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
> > lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
>
> Älä ole naivi, tuolla perusteella voidaan lempata akateemisista piireistä
> esim teologit, humanistit, jne.... (sori fleimistä)
Totta. Aika harva pappi varmasti käyttää tieteellistä ajattelua tehdessä
saarnoja etc. Ehkä voisikin ajatella että tällaiset aineet
siirrettäisiin
vaikkapa omiin erillisiin korkeakouluihin (vrt. kauppakorkea, tkk,
taidekorkeakoulut etc.) ja _tieteelliset_ aineet tiedekorkeakouluihin.
No, kyllähän meillä on jo jako tiedekuntiin, joten ehkä se olisi turhaa.
> Sinä tunnut tietävän tuon lastentarhanopettajan työn kuvan hyvin sekä
> koulutuksen sisällön, joten valiseppa meitä tietämättömiä LTOn työn kuvasta
> (tämä oli sarkasmia...)
Ei sitä nyt tarvitse olla lastentarhanopettaja, että voisi heidän
koulutuksen akateemisuutta arvostella, vai?
> > > valmistuu _myös_ kasvatustieteen tohtoreita.
> > Se on aivan _täysin_ eri asia.
>
> Ja millä tavalla kasvatustieteiden tohtori eroaa kandin tutkinnosta noin
> paljon tieteellisen ajattelun kannalta (ei siis koulutustason/työn
> kannalta)? Väität siis että kandi ei käytä tieteellisiä metodeja työssään?
Siis tohtorithan nimenomaan ovat tutkijoita (no eivät tietenkään kaikki
heistäkään, mutta..). Jos tutkii niin aika heikkoa tutkimusta tulee jos
ei käytä tieteellisiä menetelmiä.
Tuohon viimeiseen kysymykseen voisin vastata, että aika harva käyttänee.
> > > päässeen nuoren ajatusmaailma.
> > En nyt ihan juuri ole sisään päässyt (-97), mutta varmastikin totta.
> Tuossa ajassa pitäisi olla jo valmistumisen kynnyksellä :-)
> Ellei ole humanisti :-D
Joo. Siis mä olin tosta 12 kk (lukuvuoden 98-99) armeijassa, joten nyt
on
kolmas vuosi menossa. Nyt on 74 ov kasassa ja kesällä pitäs olla yli
sata, joten hyvin tässä edistytään (jos ottaa huomioon, että olen ollut
ensimmäisen vuoden jälkeen suht. täysipäiväisesti töissä).
Jarkko
Jarkko Lehto
>
> Timo Tuunanen <tim...@tukki.jyu.fi> writes:
>
> > Ajattelin tuota saksilla leikkaamisen ongelmaa hieman laajemmin. Siihen
> > kuuluu niin turvallisuudesta huolehtiminen kuin se mikä on tuon opetuksen
> > tavoite. (sekä muita suunnitteluun littyviä asioita joita en tässä ala
> > kirjaamaan) Kyllä lapsi jotakin oppii kun sakset vain annetaan käteen.
> > Eri asia on se mitä opitaan ja miten.
>
> perhepäivähoidossa sujuvat helposti vähän käytännön järkeä käyttämällä,
> pitää päiväkodissa tehdä monimutkaista ja vaativaa tiedettä, jotta
> homma saataisiin toimimaan isossa ryhmässä.
>
Niin minustakin alkaa tuntua.
Kerttu Pollari-Malmi
> En tiedä ymmärsitkö asian aivan väärin mutta en minä nyt tuota
> tarkoittanut. On tuossa tosin totuuden siemenkin: isossa ryhmässä saman
> asian tekeminen on huomattavasti hankalampaa monestakin syystä.
>
Ymmärsin kyllä, että tarkoitit vähän muuta. Mutta saksienleikkuu-
esimerkkisi vahvisti kyllä omaa mielikuvaani siitä, että lasten-
tarhanopettajien joukossa myös sellaisista asioista, joista normaali
ihminen tavallisessa lastenkasvatuksessa selviää loistavasti maalais-
järjellä ja vähän yleisesti saatavilla olevia kirjoituksia lukemalla,
tehdään monimutkaista tiedettä.
Sen sijaan suurten lapsiryhmien hallitseminen on oikeasti vaikeaa. On
helppo opettaa kirjaimia yhdelle lapselle, mutta on paljon vaikeampaa
opettaa sitä eskariryhmälle, jossa pari osaa lukea sujuvasti, pari ei osaa
ensimmäistäkään kirjainta ja loput ovat siltä väliltä. Ja kaikki pitäisi
saada jotenkin innostumaan asiasta. Tässä vanhimman
lapseni eskariopettajana toimiva LTO on osoittanut todellisen taitonsa:
vaikka oma tyttäreni osaa lukea sujuvasti, on LTO osannut tehdä kirjainten
opettelusta niin hauskaa, että tyttärenikin on siitä todella innostunut.
Kerttu Pollari-Malmi
Esko
päiväkodin henkilökunnan järjestämässä) esikoulussa ollut lapsi osaa toimia
koulussa sosiaalisesti paremmin, hänellä on paremmat valmiudet koulutyöhön ja
hänen oppimistuloksensa ovat paremmat. Nämä tulokset perustuvat tutkimuksiin,
joissa on nimenomaan vertailtu samankaltaisista lähtökohdista olevien lasten
koulumenestystä. Yleisesti vertailtaessa kumpaakin ryhmää täytyy muistaa että
aiemmin hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen perheiden lapset hoidettiin
kotona, mutta nykyään taas päinvastoin: työttömien yms. perheiden lapset
hoidetaan kotona.
Suurimmat erot koulumenestyksestä selittyy vanhempien koulutustaustalla. Mitä
korkeammin koulututetut vanhemmat sitä paremmin lapsi menestyy koulussa, noin
karkeasti sanottuna.
Pekka Taipale wrote:
> Minä olen kyllä lukenut sellaisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet
> päinvastaista: kotona hoidetut lapset menestyvät koulussa keskimäärin
> paremmin kuin päivähoidossa olleet.
>
> - Pekka
Kerttu Pollari-Malmi
> Ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Päiväkodissa ja (päiväkodissa pidetyssä
> päiväkodin henkilökunnan järjestämässä) esikoulussa ollut lapsi
> osaa toimia
> koulussa sosiaalisesti paremmin, hänellä on paremmat valmiudet
> koulutyöhön ja
> hänen oppimistuloksensa ovat paremmat. Nämä tulokset perustuvat
> tutkimuksiin,
> joissa on nimenomaan vertailtu samankaltaisista lähtökohdista olevien lasten
> koulumenestystä.
Kertoisitko tarkempia viitteitä näihin tutkimuksiin? Itse olen nähnyt
vain yhden aihetta sivunneen Suomessa tehdyn tutkimuksen (Mirja Luotosen
Oulun yliopistossa -98 julkaistu väitöskirja) ja ainakin siitä julkaisun
uutisen mukaan (Helsingin Sanomat 28.3.1998) tulos oli täsmälleen päin-
vastainen:
"Jossain määrin tutkimuksessa oli yllättävää, että
päiväkotihoidossa olleiden lasten koulumenestys ja
keskittymistaidot olivat merkitsevästi heikommat kuin kotona
hoidettujen silloinkin, kun äidin koulutus, lapsen asema
sisarussarjassa ja sairastetut korvatulehdukset oli otettu
huomioon."
Vastaavanlaisia huomioita ainakin keskittymiskyvyn suhteen ovat
esittäneet sukulaispiiriini kuuluvat ala-asteen opettajat.
Epäilemättä myös muunlaisia tutkimustuloksia löytyy, mutta olisi kiva
tutustua niihin tarkemmin kuin vain huhupuheiden verran.
Kerttu Pollari-Malmi
Niemist| Riitta Elina
> En nyt ihan juuri ole sisään päässyt (-97), mutta varmastikin totta.
Kolme vuotta sitten siis: olethan sinä, vielä.
--
Riitta Niemistö "En minä tiedä mitä tämä tarkoittaa, kun
p. 365 3863 t. me tehtiin näitä tehtäviä yhdessä enkä
261 7273 k. minä ollut vastuussa tästä kohdasta."
-- opiskelija JSKI:n harjoituksissa
Timo Kajava
> > > Mutta minä ainakin haluan, että lääkärini tekee hoito päätökset
> > > tieteellisen ajattelun pohjalta. Lastentarhanopettajan toimessa
> > > tällaista ei niin välttämättömästi tarvita. Kemistiin pätee sama kuin
> > > lääkäriin.
> >
> > Mitä sinä niin päättelet että lastentarhanopettaja ei tee
> > kasvatussuunnitelmaa tieteelisen pohjatiedon avulla?
> > Itseasiassa suurin osa kandeista voitaisiin laittaa ammattikorkeaan jos
> > otetaan perusteeksi tuo sinun peruste...
>
> No, millä perusteella SINUN mielestäsi pitäisi jaotella se että mikä
> opetus kuuluu yliopistolle ja mikä ammattikorkeille?
Älä yritä heittää palloa pois jos se polttaa näppejä, minä vain teen yhteenvetoja
antamistasi kriteereistä. Minä en ole väittänyt omaavani niin paljon tietoa
tutkinnoista että olisin kykenevä jaotella tutkinnot, niin kuin SINÄ teet.
Tiedemaailmassa yleensä kerätään tietoa ennen kuin aletaan tehdä
yhteenvetoja/kommentteja/päätelmiä jostain asiasta.
>
>
> > > Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
> > > asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
> > > lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
> >
> > Älä ole naivi, tuolla perusteella voidaan lempata akateemisista piireistä
> > esim teologit, humanistit, jne.... (sori fleimistä)
>
> Totta. Aika harva pappi varmasti käyttää tieteellistä ajattelua tehdessä
> saarnoja etc. Ehkä voisikin ajatella että tällaiset aineet
> siirrettäisiin
> vaikkapa omiin erillisiin korkeakouluihin (vrt. kauppakorkea, tkk,
> taidekorkeakoulut etc.) ja _tieteelliset_ aineet tiedekorkeakouluihin.
Mikä on sinun _mielestäsi_ tieteellinen? Jos perusteellaan todistettavuudella,
voidaan lempata mm. humanistinen ja teologinen tiedekunta.
> No, kyllähän meillä on jo jako tiedekuntiin, joten ehkä se olisi turhaa.
>
> > Sinä tunnut tietävän tuon lastentarhanopettajan työn kuvan hyvin sekä
> > koulutuksen sisällön, joten valiseppa meitä tietämättömiä LTOn työn kuvasta
> > (tämä oli sarkasmia...)
>
> Ei sitä nyt tarvitse olla lastentarhanopettaja, että voisi heidän
> koulutuksen akateemisuutta arvostella, vai?
Yleensä olisi hyvä tietää asioista muutakin kuin pelkkää stereotypioita, ennen
kuin alkaa viljelemään mielipiteitään faktoina. Akateemisuutta voi arvostella,
mutta se vaatii jo aikamoista asioidentuntemusta arvostelevalta kohteelta. Muuten
arvostelusta tulee merkitsemätöntä oman mielipiteen levittämistä mikä ei perustu
mihinkään faktaan.
>
>
> > > > valmistuu _myös_ kasvatustieteen tohtoreita.
> > > Se on aivan _täysin_ eri asia.
> >
> > Ja millä tavalla kasvatustieteiden tohtori eroaa kandin tutkinnosta noin
> > paljon tieteellisen ajattelun kannalta (ei siis koulutustason/työn
> > kannalta)? Väität siis että kandi ei käytä tieteellisiä metodeja työssään?
>
> Siis tohtorithan nimenomaan ovat tutkijoita (no eivät tietenkään kaikki
> heistäkään, mutta..). Jos tutkii niin aika heikkoa tutkimusta tulee jos
> ei käytä tieteellisiä menetelmiä.
> Tuohon viimeiseen kysymykseen voisin vastata, että aika harva käyttänee.
Joten yliopistoista voidaan mielestäsi lopettaa kaikki kandi tutkinnot?
>
> Joo. Siis mä olin tosta 12 kk (lukuvuoden 98-99) armeijassa, joten nyt
> on
> kolmas vuosi menossa. Nyt on 74 ov kasassa ja kesällä pitäs olla yli
> sata, joten hyvin tässä edistytään (jos ottaa huomioon, että olen ollut
> ensimmäisen vuoden jälkeen suht. täysipäiväisesti töissä).
Itse tein 21,5 opintoviikkoa tietotekniikasta 8 kuukaudessa (en toisin
yliopistossa ;-), vaikka kävin samalla kahdessa työssä (päivätyö+iltatyö).
Heikki Skyttä
> > Eikä pelkästään se vaativa suunnittelu, vaan myös suunnitelmien toteutus
> > käytännössä...
>
> Tosin toteutuksessa on usein apuna lastenhoitajat jne... mutta pitää sekin
> organisoida.
Lisäsin vain siksi, että jollekin asioista tietämättömälle taholle jäisi
sellaista kuvaa, että lastentarhanopettajat vain suunnittelevat.
Minulla on sellainen tuntuma, että ainakin monet sosiaalikasvattajat, jotka
voi hyvin rinnastaa noihin yliopistosta valmistuneisiin
lastentarhanopettajiin, tekevät paljon taustatyötä myös kotona, siis
vapaa-aikanaan. Työpaikalla he sitten ovat itse mukana toteuttamassa
suunnitelmiaan lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien kanssa. Ei
tietenkään kaikki ole näin aktiivisia, mutta ainakin se osa porukasta, jota
minä tunnen ja tiedän tuntuu olevan hyvinkin pätevää... =) Siksi olenkin
vakaasti sitä mieltä, että lasten parissa työskentelevät LTO:t ja SK:t
ansaitsevat palkankorotuksensa.
-H-
Laura Ahonen
> No voi h**vetti. En minä väheksy opettajan työtä. Enkä todellakaan ole
> advokoinut pikakursseja. Koulutuksen pituuden tai vaativuuden ei
> tarvitsisi muuttua käyttännössä lainkaan, vaikka opetus
> siirrettäisiinkin nimellisesti toiseen paikkaan.
Elikkä miksi siirtää sitä? Monet ihmiset edelleenkin näkevät amk:t
alempitasoisina oppilaitoksina suhteessa yliopistoihin, joten monien
mielestä opettajan koulutus ja työ kokosi arvon laskun, jos se
siirrettäisiin koulutuksen korkeimmalta tasolta "portaan alemmas".
Joidenkin mielestä ammattikorkeakouluihin menevät ne, jotka eivät olleet
tarpeeksi fiksuja yliopistoihin. Tietenkin voisi aina toivoa, että _jos_
opettajan koulutus siirrettäisiin ammattikorkeakouluihin, niin
ammattikorkeakoulujen arvostus nousisi. Vaikka tuntuisihan se omituiselta,
että yliopistossa opettaisi ihmiset, joilla itsellään ei ole
yliopistotasoista koulutusta... Se muutenkin hankaloittaisi esim.
aineopettajiksi haluavien opiskelua, kun osa opiskelusta tehtäisiin
yliopistossa ja osa ammattikorkeakoulussa.
--
Laura Ahonen * lah...@mail.student.oulu.fi
"Listen, I have to spend every single day living with me, so I know for a
fact; I'm lovely, I'm completely lovely."
(Aidan Gillen as 'Stuart Jones' in 'Queer as Folk', 1999)
Laura Ahonen
> väkeä, joiden mielestä kääntäminen olisi pitänyt palauttaa opistoaineeksi.
> Ja ammattikorkeakoulujen perustaminen vasta puheita lietsoikin. Viime
> aikoina ei moista höpinää ole enää kuulunut, koska EU:n myötä on ilmeisesti
> ymmärretty, että tarvitaan korkeakoulututkinnon suorittaneita kääntäjiä ja
> tulkkeja.
Kielenkääntäjän työhän ei nimittäin vaadi pelkästään hyvää kielitaitoa
vaan myös tietoa kulttuurista sekä erilaisista erikoisaloista ja
yliopiston piirissä näitä "taustatietoja" on helpompi opiskella
tutkintoonsa kuin opistossa.
Arto Määttä
>Vaikka tuntuisihan se omituiselta,
>että yliopistossa opettaisi ihmiset, joilla itsellään ei ole
>yliopistotasoista koulutusta...
Eikös tässä ollut puhetta peruskoulun opettajista, eikä yliopiston
opettajista. Lisäksi yliopistossa jo nykyään saattaa opettaa
henkilö, jolla ei ole yliopistotutkintoa.
--
Arto
Riitta Hankonen
Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote in message
> > Luokanopettajan tutkinto on aikaisemmin (näitä opettajia on vielä
töissä)
> > ollut opistotutkinto eli opettajaksi opiskeltiin seminaareissa. Mikä
ihmeen
> > järki olisi palata takaisin systeemiin, joka on jo vuosia sitten
lopetettu?
>
> Koska se oli järkevä?
Jos se oli alunperinkin hyvä ja toimiva juttu niin miksiköhän siitä
luovuttiin?
>
> Minusta tää koko hässäkkä että tehdään kaikista korkeakoulutettuja on
> ihan yhtä turhan kanssa. Se että tutkinnon nimike muuttuu yliopisto/amk
> tasoiseksi ei paranna aineksen tasoa pätkääkään.
Kaikista ei minun mielestäni olla tekemässä korkeakoulutettuja. Ja vaikka
oltaisiinkin, niin eiköhän ole järkevää karsia porukkaa toisesta päästä eli
niistä koulutuksista joita ollaan laittamassa korkeakouluun eikä niistä
jotka siellä jo ovat.
Siinä olet oikeassa, että koulutus ei sinänsä muutu nimikkeen muutoksen
ansiosta hetkessä yhtään mihinkään. Mutta voisi kuvitella että
opettajankoulutuksessa olisi näinä vuosikymmeninä jotka se on ollut
korkeakoulututkinto tapahtunut jotain muutoksia.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote in message
> No voi h**vetti. En minä väheksy opettajan työtä. Enkä todellakaan ole
> advokoinut pikakursseja. Koulutuksen pituuden tai vaativuuden ei
> tarvitsisi muuttua käyttännössä lainkaan, vaikka opetus
> siirrettäisiinkin nimellisesti toiseen paikkaan.
Pitääkö tämä ymmärtää nyt sitten niin, että ammattikorkeakoululla ja
korkeakoululla ei ole sinun mielestäsi mitään eroa?
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
> Riitta Hankonen wrote:
> > Olen ollut ihastuksesta mykkänä, kun opettajat ovat vanhempainilloissa
> > esitelleet suunnitelmiaan. Lisäksi olen ihaillut tapaa, jolla he osaavat
> > ottaa jokaisen lapsen yksilöllisyyden huomioon.
>
> Onko tämä sarkasmia?-)
Valitan. Olen ihan tosissani. Suunnitelmien tekeminen ja yksilöllisyyden
huomioon ottaminen ei ole mikään helppo tehtävä, kun mukuloita on 20 kpl.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Riitta Hankonen
Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote in message
>
> Eikös näitä juuri ollakin siirtämässä pois/lopettamassa (siis HYssä)?
En ole kovin tarkkaan seurannut kuviota, mutta idioottimaista.
Kansainvälistyminen lisääntyy vauhdilla, joten kääntäjien ja tulkkien tarve
ei ainakaan vähene.
Kielenkääntäminen ei mielestäni ole kovinkaan
> akateeminen
> ala, jos nyt ei lasketa konekääntämisen tutkimusta etc.
>
Jaa. Minä nyt kumminkin olen valmistunut kääntäminen pääaineenani. Et taida
paljon kääntämisestä tai kääntämisen tutkimuksesta tietää, kun menet
tuollaista suustasi päästämään. Minusta ei ihan oikeasti kannattaisi ryhtyä
lonkalta luokittelemaan aloja akateemisiin ja ei-akateemisiin, kun ei
oppiaineen sisällöstä tai ammatin vaatimuksista taida juurikana olla hajua.
Kääntäjät ja tulkit joutuvat työssään perehtymään useisiin eri aloihin,
hankkimaan tietoa, tekemään termityötä, viestimään kahden eri kielen ja
kulttuurin välillä jne. Se on vähän toisenlaista hommaa kuin lukiossa
ruotsin kappaleen suomentaminen.
> > Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
>
> Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
> periaatteessa)
> ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
> opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
> miten sitä mitataan on toinen juttu.
Pidän kyllä itseäni ihan akateemisena. Uskoisin myö saavuttaneeni nuo
tavoitteet. En työskentele kääntäjänä, mutta enpä taitaisi nykyisestä
hommasta ilman korkeakoulututkintoa selvitä.
--
riitta
www.verkkotie.fi
Jarkko Lehto
> Tiedemaailmassa yleensä kerätään tietoa ennen kuin aletaan tehdä
> yhteenvetoja/kommentteja/päätelmiä jostain asiasta.
Tiedemaailmassa? Tietääkseni tämä keskustelu ei ole (eikä edes yritä
olla) tieteellinen, vaan mielipidekeskustelu, vai?
> > > > Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
> > > > asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
> > > > lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
> > > Älä ole naivi, tuolla perusteella voidaan lempata akateemisista
> > > piireistä esim teologit, humanistit, jne.... (sori fleimistä)
> > Totta. Aika harva pappi varmasti käyttää tieteellistä ajattelua tehdessä
> > saarnoja etc. Ehkä voisikin ajatella että tällaiset aineet
> > siirrettäisiin
> > vaikkapa omiin erillisiin korkeakouluihin (vrt. kauppakorkea, tkk,
> > taidekorkeakoulut etc.) ja _tieteelliset_ aineet tiedekorkeakouluihin.
> Mikä on sinun _mielestäsi_ tieteellinen? Jos perusteellaan
> todistettavuudella, voidaan lempata mm. humanistinen ja teologinen
> tiedekunta.
Niin. Puolivakavissaan nuo voisikin siirtää omaan 'humanistiseen
korkeakouluun', jossa voisivat pallotella todistettavuuden ulkopuolella
jääviä juttujaan. Mutta toisaalta, kyllähän humanistisissakin aineissa
on enemmän tieteellisiä ja vähemmän tieteellisiä aineita, esim.
psykologia vs. teologia.
Tosin vielä yksittäisen aineiden sisälläkin on enemmän ja vähemmän
tietellisiä suuntautumisia (esim. psykoanalyysi ei liene niitä kaikkein
tieteellisimpiä psykologian suuntautumisia).
> > Joo. Siis mä olin tosta 12 kk (lukuvuoden 98-99) armeijassa, joten nyt
> > on
> > kolmas vuosi menossa. Nyt on 74 ov kasassa ja kesällä pitäs olla yli
> > sata, joten hyvin tässä edistytään (jos ottaa huomioon, että olen ollut
> > ensimmäisen vuoden jälkeen suht. täysipäiväisesti töissä).
> Itse tein 21,5 opintoviikkoa tietotekniikasta 8 kuukaudessa (en toisin
> yliopistossa ;-), vaikka kävin samalla kahdessa työssä (päivätyö+iltatyö).
No, se tietenkin riippuu siitäkin, kuinka ahkera jaksaa olla ja kuinka
paljon tietää asioista etukäteen. Ja tietenkin voi olla muitakin esteitä
(esim. lapset etc.) jne.
Miten paljon tuosta tulee viikottaisia työtunteja noista kahdesta
työstä?
Siis mulla toi "suht. täysipäiväisesti töissä" tarkoitti ~35-40 h/vko.
Jarkko
Jarkko Lehto
> > No voi h**vetti. En minä väheksy opettajan työtä. Enkä todellakaan ole
> > advokoinut pikakursseja. Koulutuksen pituuden tai vaativuuden ei
> > tarvitsisi muuttua käyttännössä lainkaan, vaikka opetus
> > siirrettäisiinkin nimellisesti toiseen paikkaan.
> alempitasoisina oppilaitoksina suhteessa yliopistoihin, joten monien
Mutta eikö olisi parempi systeemi vaatia esimerkiksi SAT-testit kaikilta
sisään tulevilta (molemmissa, yliopistoissa ja AMKissa). Silloin
tiedettäisiin varmasti että sisään pääsee vain 'tarpeeksi fiksua'
porukkaa. Mutta eihän tämäkään kävisi, koska kun toidistettavasti
nähtäisiin, että AMKihin pääsee huonot valmiudet omaavia ihmisiä, se
söisi niiden uskottavuutta vielä nykyistäkin enemmän.
> mielestä opettajan koulutus ja työ kokosi arvon laskun, jos se
> siirrettäisiin koulutuksen korkeimmalta tasolta "portaan alemmas".
Joo. Tämä tietenkin voisi tapahtua. Sen sijaan meidän pitäisi yrittää
tehdä ammattikorkeista arvostettavampia nostamalla niiden tasoa (sisään-
pääsyvaatimukset, etc.) Mutta näinhän ei varmasti tehdä koska suomi
tarvitsee alati kasvavaan työvoimapulaan lisää 'asiantuntijoita'.
> Joidenkin mielestä ammattikorkeakouluihin menevät ne, jotka eivät olleet
> tarpeeksi fiksuja yliopistoihin. Tietenkin voisi aina toivoa, että _jos_
> opettajan koulutus siirrettäisiin ammattikorkeakouluihin, niin
> ammattikorkeakoulujen arvostus nousisi. Vaikka tuntuisihan se omituiselta,
Lähinnä opistotasoisista kouluista tehtiin korkeakouluja kertahujakalla
mutta sisäänpääsyvaatimukset tms. ei muuttunut mihinkään (ja joo,
tiedän, että oppimäärät, painotukset etc. muuttuivat, mutta..)
Tällä menolla tehdään Suomessakin kohta "Britit" elikkä tehdään
entisistä oppilaitoksista (polytechnics) suoraan yliopistoja. Siinähän
se vasta olisikin viimeinen niitti tälle suomalaisella
korkeakoulujärjestelmälle. Silloin alkaisi vaikuttaa jo sekin että mistä
koulusta on valmistunut sen lisäksi että mikä tutkinto on (ehkä tässä
voisi tietekin olla jokin diskriminoinnin kielto laki vielä päälle, että
olisi todellinen soppa kasassa).
> että yliopistossa opettaisi ihmiset, joilla itsellään ei ole
> yliopistotasoista koulutusta... Se muutenkin hankaloittaisi esim.
Ai miten niin? Yliassareiden, apulaisproffien ja proffien vaatimuksiin
tottakai kuuluisi edelleen ne samat mitä nytkin.
> aineopettajiksi haluavien opiskelua, kun osa opiskelusta tehtäisiin
> yliopistossa ja osa ammattikorkeakoulussa.
Tämä olisi tietenkin totta, mutta ainaopettajien 35 ov kasvatustieteen
opinnot voisi edelleen suorittaa teoreettiseksi jääneessä
vain-maistereita (ja 'parempia') tuottavasta kasvatustieteellisessä tai
sitten tehtäisiin jokin yhteistyösopimus, jossa osa tutkinnosta (noi 35
ov) suoritettaisiin jossain ulkopuolisessa opettajankoulutuslaitoksessa.
Jarkko Lehto
>
> Jarkko Lehto <jarkko...@regex.fi> wrote in message
>
> > > Luokanopettajan tutkinto on aikaisemmin (näitä opettajia on vielä
> töissä)
> > > ollut opistotutkinto eli opettajaksi opiskeltiin seminaareissa. Mikä
> ihmeen
> > > järki olisi palata takaisin systeemiin, joka on jo vuosia sitten
> lopetettu?
> >
> > Koska se oli järkevä?
>
> Jos se oli alunperinkin hyvä ja toimiva juttu niin miksiköhän siitä
> luovuttiin?
En tiedä, mutta olisikohan jotain tekemistä juuri sen kanssa että "koska
muuallakin (EUssa esim.) kääntäjät ovat korkeakoulutettuja niin miksei
mielläkin"?
> > Minusta tää koko hässäkkä että tehdään kaikista korkeakoulutettuja on
> > ihan yhtä turhan kanssa. Se että tutkinnon nimike muuttuu yliopisto/amk
> > tasoiseksi ei paranna aineksen tasoa pätkääkään.
>
> Kaikista ei minun mielestäni olla tekemässä korkeakoulutettuja. Ja vaikka
> oltaisiinkin, niin eiköhän ole järkevää karsia porukkaa toisesta päästä eli
> niistä koulutuksista joita ollaan laittamassa korkeakouluun eikä niistä
> jotka siellä jo ovat.
Aivan totta. Koska koko systeemiä ei kuitenkaan voisi kerralla uudistaa,
niin tämä sinun ehdottamasi tapa lienee hedelmällisin.
> Siinä olet oikeassa, että koulutus ei sinänsä muutu nimikkeen muutoksen
> ansiosta hetkessä yhtään mihinkään. Mutta voisi kuvitella että
> opettajankoulutuksessa olisi näinä vuosikymmeninä jotka se on ollut
> korkeakoulututkinto tapahtunut jotain muutoksia.
Varmaankin opettajankoulutus olisi voinut ihan loistavasti kehittyä
opistoissakin?
Jarkko Lehto
> Kielenkääntäminen ei mielestäni ole kovinkaan
> > akateeminen
> > ala, jos nyt ei lasketa konekääntämisen tutkimusta etc.
> >
> Jaa. Minä nyt kumminkin olen valmistunut kääntäminen pääaineenani. Et taida
> paljon kääntämisestä tai kääntämisen tutkimuksesta tietää, kun menet
Myönnän etten.
> tuollaista suustasi päästämään. Minusta ei ihan oikeasti kannattaisi ryhtyä
> lonkalta luokittelemaan aloja akateemisiin ja ei-akateemisiin, kun ei
> oppiaineen sisällöstä tai ammatin vaatimuksista taida juurikana olla hajua.
Totta, myönnän että osa kommenteistani on yleistyksiin ja
stereotypioihin perustuvia, mutta oppiaineiden sisältö (siis
opetussisältö) löytyy kyllä opinto-oppaasta ja ammatin vaativuus ei ole
mikään syy opettaa sitä juuri yliopistossa (eihän esim.
sairaanhoitajiakaan opeteta yliopistossa ja heidänkin työnsä on
vaativaa).
> Kääntäjät ja tulkit joutuvat työssään perehtymään useisiin eri aloihin,
Varmastikin ja esimerkiksi markkinointitutkimusta tekevä tradenomi ei
joudu?
> hankkimaan tietoa, tekemään termityötä, viestimään kahden eri kielen ja
> kulttuurin välillä jne. Se on vähän toisenlaista hommaa kuin lukiossa
> ruotsin kappaleen suomentaminen.
En minä ole näin kuvitellutkaan.
> > > Mikä on riittävä kriteeri että ammattia voi opettaa yliopistolla?
> > Se että tutkinto valmistaa tieteelliseen tutkimukseen (ainakin
> > periaatteessa)
> > ja että tutkinnosta edes tietty vahva osa on tieteellisen ajattelun
> > opettaminen. Se että näin sanotaan opinto-oppaassa ei yksin riitä. Se
> > miten sitä mitataan on toinen juttu.
> Pidän kyllä itseäni ihan akateemisena. Uskoisin myö saavuttaneeni nuo
> tavoitteet. En työskentele kääntäjänä, mutta enpä taitaisi nykyisestä
> hommasta ilman korkeakoulututkintoa selvitä.
Jos saavuttaa, niin hyvä, sitten se on ihan ok. Mutta kielenkääntäminen
on siinä mielessä erilainen ala kuin esimerkiksi lastentarhaopettaja,
ettei kääntäjä-tutkinto ole ehdoton pääsyvaatimus kääntäjäksi
haluavalle, vai olenko väärässä (jos esim. on kielitieteilijä tms.)?
Kerttu Pollari-Malmi
> Mutta toisaalta, kyllähän humanistisissakin aineissa
> on enemmän tieteellisiä ja vähemmän tieteellisiä aineita, esim.
> psykologia vs. teologia.
Millä perusteella luokittelet (ilmeisesti) teologian vähemmän
tieteelliseksi? Epäilen, että sinulla on aika väärä kuva siitä, mitä
teologian tutkimus ja opetus on. Kyllä se (ainakin Suomessa) on ihan
yhtä tieteellistä kuin esim. historian tutkimus ja opetus. Tämä onkin
aika järkytys joillekin teologiseen tiedekuntaan tuleville opiskelijoille,
tosin ei ilmeisesti nykyisin enää yhtä paljon kuin joskus takavuosina.
Kerttu Pollari-Malmi
Timo Kajava
> Timo Kajava wrote:
> > Tiedemaailmassa yleensä kerätään tietoa ennen kuin aletaan tehdä
> > yhteenvetoja/kommentteja/päätelmiä jostain asiasta.
>
> Tiedemaailmassa? Tietääkseni tämä keskustelu ei ole (eikä edes yritä
> olla) tieteellinen, vaan mielipidekeskustelu, vai?
_Nimenomaan mielipidekeskustelu._ Mutta sinä teet mielipiteistäsi faktoja esim.
LTO ei käytä tieteellisiä metodeja, LTO:n työssä ei tarvita teoriaa ollenkaan,
LTO:n tutkinnossa ei ole teoriaa juuri ollenkaan...
Yleensä elämässä on hyvä tietää asioista ennen kuin alkaa muodostamaan
mielipidettään, muuten mielipiteistä tulee mustavalkoisia ja naivistisia.
>
>
> > > > > Kyllä ne kuuluvat, tottakai. Mutta vain jos tarkoitus on tarkastella
> > > > > asioita _tieteellisistä_ lähtökohdista. Kuten sanoin,
> > > > > lastentarhanopettajan ei tarvitse näin tehdä.
> > > > Älä ole naivi, tuolla perusteella voidaan lempata akateemisista
> > > > piireistä esim teologit, humanistit, jne.... (sori fleimistä)
> > > Totta. Aika harva pappi varmasti käyttää tieteellistä ajattelua tehdessä
> > > saarnoja etc. Ehkä voisikin ajatella että tällaiset aineet
> > > siirrettäisiin
> > > vaikkapa omiin erillisiin korkeakouluihin (vrt. kauppakorkea, tkk,
> > > taidekorkeakoulut etc.) ja _tieteelliset_ aineet tiedekorkeakouluihin.
> > Mikä on sinun _mielestäsi_ tieteellinen? Jos perusteellaan
> > todistettavuudella, voidaan lempata mm. humanistinen ja teologinen
> > tiedekunta.
>
> Niin. Puolivakavissaan nuo voisikin siirtää omaan 'humanistiseen
> korkeakouluun', jossa voisivat pallotella todistettavuuden ulkopuolella
> jääviä juttujaan. Mutta toisaalta, kyllähän humanistisissakin aineissa
> on enemmän tieteellisiä ja vähemmän tieteellisiä aineita, esim.
> psykologia vs. teologia.
Esim. käyttäytymismallit voidaan tilastoida titeellisesti hyväksyttävästi, joten
tuo ei aivan pidä paikkansa.
Yhteenvetona voisi saada sen käsityksen että mielestäsi yliopiston koulutus on
nykyään niin heikkoa että se voitaisiin siirtää AMK:un?
Tuossa LTO:n akateemisuudessa on se "pakko" että nykyään LTO:n tehtäviin
vaaditaan kasvatustieteiden kandin tutkinto (tai alempi korkeakoulu tutkinto).
Eli tämä keskustelu on itse asiassa kiivennyt puuhun latvasta, koska ensin olisi
pitänyt tarkastella työhön vaadittua minimikoulutusta ja miten se on määritelty,
jonka jälkeen tutkia kuinka hyvin nykyinen malli täyttää tuon vaatimuksen.
Ja jos kandin tutkinnot siirrettäisiin pois yliopistosta se toisi aikamoisia
hankaluuksia koska alin yliopisto tutkinto olisi lisenssiaatti, mitä nykyäänkään
ei kovin moni suorita.
> No, se tietenkin riippuu siitäkin, kuinka ahkera jaksaa olla ja kuinka
> paljon tietää asioista etukäteen. Ja tietenkin voi olla muitakin esteitä
> (esim. lapset etc.) jne.
> Miten paljon tuosta tulee viikottaisia työtunteja noista kahdesta
> työstä?
> Siis mulla toi "suht. täysipäiväisesti töissä" tarkoitti ~35-40 h/vko.
Päätyö 42,5h/vko, iltatyö12h/vko, lisäksi kaksi lasta (2 ja 4 vuotta), vaimo ja
koira ;-)