Eikö kreikan kieli vieraskieli, ja se ei ole mitään suomen kielen
sukukieli. Miksi ne -os/-us nimet taipuvat niin kuin suomen sanat (ruova
Giannakopouloksen talo, matka Tinokselle, jne.)? Eikö pitäisi olla
Giannakopoulosin talo ja matka Tinosille?
Jos tuo -kse- taipuminen sopii paremmin suomalaisen suussa, miksi
samassa jutussa on myös Amorgosissa? Miksi ei ole Amorgoksessa?
T. Sino
> Miksi ne -os/-us nimet taipuvat niin kuin suomen sanat (ruova
> Giannakopouloksen talo, matka Tinokselle, jne.)?
Miksi ei? On helpompaa, kun vierasta alkuperää olevat sanat mukautuvat
kielen vanhoihin taivutuskaavoihin.
> Jos tuo -kse- taipuminen sopii paremmin suomalaisen suussa, miksi
> samassa jutussa on myös Amorgosissa? Miksi ei ole Amorgoksessa?
Luultavasti siksi, että sana on ollut kirjoittajasta oudon tuntuinen.
Taivutushan on suuressa määrin matkimista, tutun esimerkin seuraamista -
itse sana "paradigma" johtuu kreikan sanasta, joka tarkoittaa lähinnä
esimerkkiä. Kreikkalaisten nimien taivutus suomen kielessä ei ole
yhtenäistä, vaan siinä on vaihtelua samassa sanassakin, esim.
Hermes:Hermeen, Hermes:Hermeksen - ja joku tätä nimeä tuntematon saattaisi
jopa taivuttaa Hermes:Hermesin! Esimerkkiä voidaan ottaa sanasta
kirves:kirveen tai sitten sanasta aines:aineksen. Oman erikoisuutensa
muodostavat sellaiset vanhahtavat taivutukset kuin Kypros:Kypron:Kyprossa ja
vielä yksittäisen erikoisuuden Zeus:Zeun, jota tosin harva taitaa enää
käyttää.
Muuten, olisi hiukan suomalaisempaa matkustaa Tinokseen kuin Tinokselle.
Vieraasta vaikutuksesta johtuva ns. ulkopaikallissijojen käyttö on kyllä sen
verran tavallista, että esim. matkailuesitteen laatija ei taitaisi uskaltaa
kirjoittaa "Tinokseen", "Madagaskariin" tai "Maltaan".
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Suomen kielestä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html
Kielistä yleensä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/
> Muuten, olisi hiukan suomalaisempaa matkustaa Tinokseen kuin Tinokselle.
> Vieraasta vaikutuksesta johtuva ns. ulkopaikallissijojen käyttö on kyllä
sen
> verran tavallista, että esim. matkailuesitteen laatija ei taitaisi
uskaltaa
> kirjoittaa "Tinokseen", "Madagaskariin" tai "Maltaan".
Ulkopaikallissijojen seksikyys matkailukohteiden yhteydessä lienee selitys
myös sille, miksi jotkut matkustavat "Malagalle".
(Málaga siis sijaitsee ihan reilusti manner-Espanjassa.)
AaPee
> Eikö kreikan kieli vieraskieli, ja se ei ole mitään suomen kielen
> sukukieli. Miksi ne -os/-us nimet taipuvat niin kuin suomen sanat
> (ruova Giannakopouloksen talo, matka Tinokselle, jne.)? Eikö pitäisi
> olla Giannakopoulosin talo ja matka Tinosille?
Tietenkin pitää taivuttaa Giannakopoulosin. Suomalaista hämännee
tässä se, että nämä sanat loppuosaltaan ovat samannäköisiä kuin
esimerkiksi suomen "kaivos" tai "kokous". Kysymyksessä on
ajattelemattomuus tai huumorin arvaamaton seuraus: joku on huvikseen
taivutellut kreikkalaisia nimiä suomalaisittain ja joku toinen on
ottanut kuulemansa tai lukemansa vakavissaan. Yleensäkin julkinen
kielellinen huvittelu ja ironia on vaarallisehkoa. Aina on ihmisiä,
jotka eivät tajua vitsiä ja rupeavat käyttämään huumorisanaa aivan
tosissaan.
Yllättävän yleistä on muuten Frank Zappan sukunimen taivuttaminen
suomen astevaihtelun mukaisesti (eurooppalaisethan yleensä, brittejä
lukuunottamatta, lausuvat nimen italialaisittain eikä
pohjoisamerikkalaisittain).
--
Matti Sunell
http://www.helsinki.fi/~sunell/
> Miksi ei? On helpompaa, kun vierasta alkuperää olevat sanat
> mukautuvat kielen vanhoihin taivutuskaavoihin.
Tässä on kyllä perää. Jätin aikaisemmassa viestissäni huomiotta
vakiintuneet Kyproksen ja Rhodoksen kaltaisineen. Nimistä tulee tällä
tavoin mukavan kotoisia. Syntyy oikeastaan illuusio suomalaisten ja
kreikkalaisten läheisestä yhteenkuuluvuudesta.
Zeun ja Kypron lisäksi puhukaamme siis Maria Callaasta, melkein
suomalaisesta laulajasta.
Eikä suinkaan kreikan tarvitse olla ainoa kieli, jonka nimiin
sovellamme suomalaista taivutusta. Mainitsemastani Zapasta tulee
tällä tavoin tuttu naapurin isäntä.
>> kirjoittaa "Tinokseen", "Madagaskariin" tai "Maltaan".
>
>Ulkopaikallissijojen seksikyys matkailukohteiden yhteydessä lienee selitys
>myös sille, miksi jotkut matkustavat "Malagalle".
Seksikkyyskö on syynä siihenkin, että monet matkustavat
"Riihimäelle", "Rovaniemelle", "Tampereelle" ja "Hikiälle" ?
> Oman erikoisuutensa
> muodostavat sellaiset vanhahtavat taivutukset kuin Kypros:Kypron:Kyprossa
> ja vielä yksittäisen erikoisuuden Zeus:Zeun, jota tosin harva taitaa enää
> käyttää.
Zeus:Zeun ei liene aivan niin yksittäinen: Atreus:Atreun,
Odysseus:Odysseun, Akhilleus:Akhilleun, Peleus:Peleun, Menelaos:Menelaon
jne.
Voin olla täysin hakoteillä, mutta luulen näiden juontuvan Otto Mannisen
käännöksistä Iliaasta ja Odysseiasta. Poikkeuksellinen taivutus johtui
kaiketi runomitasta.
Iliashan alkaa:
"Laulaos, oi runotar,
viha Peleun poian Akhilleun"
--
WebSlave
--------
> Zeus:Zeun ei liene aivan niin yksittäinen: Atreus:Atreun,
- -
> Voin olla täysin hakoteillä, mutta luulen näiden juontuvan Otto Mannisen
> käännöksistä Iliaasta ja Odysseiasta.
Taidatpa olla aivan oikeassa. Zeus:Zeun vain on ainoa tällainen tapaus,
jonka olen nähnyt päässeen kielenoppaisiin.
Huvittava yksityiskohta: http://www.google.com/search?q=zeun+zeuksen
löytää muutaman sivun, joilla on käytetty sekä muotoa "Zeun" että muotoa
"Zeuksen", osittain toki vanhan suomennoksen lainaamisen takia.
Kyllä vain.
Homeroksen "Odysseian" avaussäkeistön ensimmäisten rivien tekstien
käännökset [tässä esimerkissä englannin kieliset] ovatkin juuri
oivallinen työväline kun tarkastellaan kielen kehitystä sekä kielen ja
yhteiskunnan rajapintaa kautta aikojen.
Elikä siis :
"The man, O Muse, informe, that many a way
Wound with his wisedome to his wishes stay;
That wanderd Wondrous farre when He the towne
Of sacred Troy had sackt and shiverd downe."
[George Chapman (1616)]
"The Man, for wisdom's various arts renown'd,
Long exercis'd in woes, O Muse! resound.
Who, when his arms had wrought the destin'd fall
Of sacred Troy, and raz'd her heav'n-built wall..."
[Alexander Pope (1726)]
"O divine poesy
Goddess-daughter of Zeus
Sustain for me
The song of the various-minded man
Who after he had plundered
The innermost citadel of hallowed Troy
Was made to stray grievously."
[T.E.Lawrence (1932)]
"Sing in me, Muse, and through me tell the story
of that man, skilled in all ways of contending,
the wanderer, harried for years on end, after he plundered
the stronghold on the proud height of Troy."
[Robert Fitzgerald (1961)]
"Sing to me of the man, Muse, the man of twists and turns
driven time and again off course, once he had plundered
the hallowed heights of Troy."
[Robert Fagles (1996)]
Että näin.
[laitetaan crossit myös 's.k.k.kaantamiseen']
-- G.S. --