Ongelma ja sen ratkaisu
Jorma Moll ankkurit at hotmail piste com
Osui netistä silmiin seuraavanlaista tekstiä. Tästä on varmaankin
puhuttu täällä.
Ei ilmeisesti tarpeeksi, koska munkkilatina jatkuu :-)
Ensin lääkärit koulutetaan oppimaan vaikea kieli, sitten potilaan on
opittava ymmärtämään
mistä on kyse.
Meidän yhteiskunnille alkaa olla tyypillistä se että ensin tehdään
ongelma ja sitten ratkaistaan se.
Siis kuinka tärkeää potilaan hoitamisen ja paranemisen kannalta on
se että lääkäri käyttää
tällaista kieltä. Paraneminen kait on pääasia.
Eikö ole oikeutta vedota siihen, että Suomessa viralliset kielet ovat
suomi ja ruotsi.
Eikö jossakin laissa sanota, että asiakirjojen oltava suomen kieltä.
Onko alla oleva kieli suomea? Jos, niin millä perusteella?
Kuinka moni tätä palstaa lukeva ymmärtää mitä alla sanotaan?
Tekstinkäsittelyohjelma ainakin näyttää noin 80%: sti punaista!
--------------
"Anestesiatestauksessa kollateraalit stabiilit. Lachmann-, pivot
shift-. Patellaligamentin lateraalipuolelta skooppi yläregessiin,
jossa ei erikoista. Patellofemoraalinivel on siisti, ei kondromalasiaa
ja kongruessi normaali. Mediaalimenisci on ehjä ja paikallaan.
Mediaalipuolella rustopinnat moitteettomat. Lateraalipuolella rustot
hyvät, lateraalimeniscissä aivan takasarvessa on kapselin vieressä
pieni repeämä, josta koukulla vetäen menisci tulee nivelrakoon. ACL
intakti, PCL ei visualisoidu, mutta palpoituu normaalina. Shaverilla
polven etuosan rasvaa ja lievää synoviittia siistitään. Laitetaan
yksi Rabbid lock Mitekin sulava kiinnitys. Tämän jälkeen koukulla
testataan ja menisci on stabiilin oloinen. Huuhdellaan ja
tyhjennetään nivel. Pistopaikkoihin Ethilon knopit."
---------------
yst. terv. J.M.
eki
com" <ankk...@sunpoint.net> a écrit:
Ei kai tuollaisia toimenpidekuvauksia ole tarkoitettukaan
potilaan ymmärrettäväksi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että
ainakin nivelkierukan lievän repeämän aiheuttamaa
vaivaa on yritetty helpottaa.
>
>
> yst. terv. J.M.
Juha-Matti I Alakoskela
: Osui netistä silmiin seuraavanlaista tekstiä. Tästä on varmaankin
: puhuttu täällä.
: Ei ilmeisesti tarpeeksi, koska munkkilatina jatkuu :-)
Täällä puhumalla voidaan tuskin merkittävästi vaikuttaa lääkäreiden
kielenkäyttöön. Googlella ei muuten liittämääsi tekstiä löytynyt, joten ei
käynyt ilmi, onko kyseessä vain jonkun potilaan nivelkierukan repeämän
leikkauskertomus, vai oliko se poimittu jostakin erityisestä syystä
esille. ;)
: Ensin lääkärit koulutetaan oppimaan vaikea kieli, sitten potilaan on
: opittava ymmärtämään mistä on kyse.
Vaihtoehtoisesti potilas voi kysyä lääkäriltä. Lääkärille voi kyllä
huoletta kertoa, ettei ymmärtänyt jonkin tämän käyttämän sanan merkitystä
ja että haluaisi lääkärin selittävän asian yksinkertaisemmin. Lääkärit
puolestaan joutuvat opettelemaan alan ammattisanaston voidakseen ymmärtää
alan tekstejä. Siinä sivussa tarttuu myös pahempi ammattislangi.
(Kielitieteilijät puolestaan saattaisivat haluta käyttää esim.
ammattislangista jotakin muuta heidän ammattisanastoonsa kuuluvaa
nimitystä.)
: Siis kuinka tärkeää potilaan hoitamisen ja paranemisen kannalta on
: se että lääkäri käyttää tällaista kieltä. Paraneminen kait on pääasia.
Tavallaan hyvinkin tärkeää, sillä kirurgille jää ehkä aikaa leikata sen
seuraavankin jonossa oleva potilaan polvi. Useimmilla aloilla on oma
ammattikielensä. Lääketieteenkin ammattikieleen vaikuttaa se, että
lääketieteen kieli nykyään on englanti. (Anatomisten rakenteiden nimiä on
tosin vielä tapana opetella latinaksi.)
Vaikka potilaalla on tietenkin oikeus nähdä sairauskertomus, niin
leikkauskertomusta tai sairauskertomusta ei edes ole tarkoitettu
tekstiksi, joka selittää potilaalle, mikä häntä vaivaa tai millainen
leikkaus hänelle on tehty. Lähinnä sen on tarkoitus kuvata nämä seikat
lyhyesti potilasta jatkossa hoitaville lääkäreille. Useimpien ihmisten
tietämys lääketieteestä taitaa olla vieläpä siinä määrin heikko, että
ainoastaan sanat vaihtuisivat tutummalta kuulostaviin, jos joku haluaisi
jostakin syystä opettaa lääkäreille jonkinlaisia yleiskielisiä vastineita
ja jos nämä alkaisivat niitä myös käyttää. Tietokonealaakaan
tuntemattomalle itse asia tuskin selkiytyy pelkästään sillä, jos alan
slangissa käytetyt sanat vaihdetaan suomen kieliasuun paremmin sopiviin
vastineisiin. Selitykset taas ovat molemmissa tapauksissa liian pitkiä
muuhun käyttöön kuin oppikirjoihin, oppaisiin tai potilasohjeisiin.
Kieltämättä olisi kuitenkin mukavaa, jos lääkärit käyttäisivät
predikaatteja vähän useammissa lauseissa.
: Eikö jossakin laissa sanota, että asiakirjojen oltava suomen kieltä.
: Onko alla oleva kieli suomea? Jos, niin millä perusteella?
On. Se ei ole yleiskieltä tai edes kieliasultaan miellyttävää slangia,
mutta suomea se on. Miksi se ei olisi suomea? Eivät kai lukuisat virheet
ja ammattislangin ja etu- ja takaristisiteen englanninkielisten
lyhenteiden käyttö muuta kieltä joksikin muuksi, ei vaikka itse
ammattislangissakin olisi useita kirjoitusvirheitä. (Kirjoitusvirheet
tosin voivat mennä konekirjoittajan piikkiin, jos konekirjoittaja ei ole
sanoja tuntunut ja lääkäri ei ole niitä tavannut sanellessaan.)
Mitä kieltä se sitten mielestäsi on, ellei suomea? Arvelisitko suomea
taitamattoman, mutta latinaa tai englantia osaavan lukijan ymmärtävän
asian suomenkielistä lukijaa paremmin?
: Kuinka moni tätä palstaa lukeva ymmärtää mitä alla sanotaan?
Tuohon en osaa vastata. Myönnän toki, että kieli on huonoa, mutta se on
kuitenkin mielestäni jokseenkin ymmärrettävää ja tarkoituksensa täyttävää.
Esimerkiksi "Lachmann-, pivot shift-" on lyhyempi kuin "Lachmannin
testissä ja pivot shift -testissä tulos on negatiivinen" ja on aiotulle
lukijakunnalleen aivan yhtä informatiivinen. Samaten vaikkapa
"pistopaikkoihin Ethilon knopit" lienee kielellisesti huonompi kuin
"pistopaikat suljin Ethilon-langalla knoppiompelin", mutta on tuosta
kirurgin tekstistä ymmärrettävissä asiaa tuntevalle lukijalle. Asiaa
tuntemattomalle tässä tapauksessa on pitemmästä muodosta etuna se, että
hän huomaa kyseessä olevan ompelun ja että hän voi kenties lisäksi arvata,
että kyseessä ovat ihohaavat, joista instrumentit on viety polven sisään.
Rapid Lock Mitek on minullekin vieras, mutta olennainen siitäkin selviää
asiayhteydestä.
Alasta riippumatta ammattitekstit ovat usein hankalasti ymmärrettäviä alaa
tuntemattomille.
Juha-Matti Alakoskela
: --------------
Panu Hänninen
tosin myöntää, että osa menee minunkin hilseen yli, mutta tilanteen
sattuessa kohdalleni, kysyisin lääkäriltä mitä siinä sanotaan.
Monelle saattaa atk-slangi tuottaa ongelmia, vaikkei siinä olisi
vierasperäisiä sanoja. Näin kävi eräälle ikäihmiselle, jolle kerrottiin,
että voi käydä vaivoistaan keskusteluja lääkärin kanssa olohuoneestaan
laajakaistan välityksellä. Hän oli niin huolissaan mahtuuko laajakaista
hänen pieneen olohuoneeseensa.
Panu
"Jorma Moll ankkurit at hotmail piste com" <ankk...@sunpoint.net> wrote in
message news:1143653619.5...@z34g2000cwc.googlegroups.com...
Mika Pirhonen
> Monelle saattaa atk-slangi tuottaa ongelmia, vaikkei siinä olisi
> vierasperäisiä sanoja. Näin kävi eräälle ikäihmiselle, jolle kerrottiin,
> että voi käydä vaivoistaan keskusteluja lääkärin kanssa olohuoneestaan
> laajakaistan välityksellä. Hän oli niin huolissaan mahtuuko laajakaista
> hänen pieneen olohuoneeseensa.
On varmaankin nähnyt Soneran mainoksessa PPP:n raivaamassa tilaa lk:lle.
Mika.
Jorma Moll ankkurit at hotmail piste com
Juha-Matti I Alakoskela kirjoitti:
> Googlella ei muuten liittämääsi tekstiä löytynyt, joten ei
> käynyt ilmi, onko kyseessä vain jonkun potilaan nivelkierukan repeämän
> leikkauskertomus, vai oliko se poimittu jostakin erityisestä syystä
> esille. ;)
Se saattaa olla hakuroboteilta piilossa. Se on ihan oikea lääkärin
lausunto.
Itse asiassa, en ole edes ihan varma saisiko sitä edes
nimettömänä lainata
näin. Seison kuitenkin täällä ranteet paljaina odottamassa
Kaitseliitin käsirautoja
Itse olen saanut kieleltään samankaltaisen paperi käteen, jota
sitten koodeineen kaikkineen
selviteltiin lähes koko vastaanottoaika. Siinä esiintyi mm
kirjaimia PT1CxR mitä
siinä nyt olikaan..... joille kaikille muistaakseni löytyi
yksinkertainen suomenkielinen selitys.
Olen osallistunut
viime vuosien aikana potilasyhdistysten kokouksiin ja siellä
todennut ihmisten
epätieteoisuuden, jopa hädän, lausunnoista jotka koskevat heitä.
Tässä on yhteiksunnallinen epäkohta. Kenellä on voima ja valta
muuttaa se?
Suomessa lienee 2- 30 000 lääkäriä mutta miljoonia
lääkärissäkäyntejä.
Entä jos autokorjaamolta saisi lausunnon auton moottorin tilasta ja
voimansiirotlaitteiden
kunnosta latinan kielellä?
Latinahan on hieno kieli. Kyse on vaan siitä, missä sitä tulisi
käyttää.
Eikös kirkkokin luopunut latinan käytöstä jo satoja vuosia
sitten? Lääkärikunta
taitaa olla vielä vanhoellisempia kuin papit ja sotilaat?
> Vaihtoehtoisesti potilas voi kysyä lääkäriltä. Lääkärille voi kyllä
> huoletta kertoa, ettei ymmärtänyt jonkin tämän käyttämän sanan merkitystä
> ja että haluaisi lääkärin selittävän asian yksinkertaisemmin.
Noinhan joka puolella virallisesti sanotaan. Lääkärin pitäisi
myös ymmärtää, milloin
potilas ei ymmärrä.
Käytäntö kiireellisen oloisilla vastaanotoilla luo ajoittain
sellaisen hengen, että tulee tunne, että
kaikki muu on hyvin, mutta potilas on liikaa.
(Tähän on oman käsitykseni mukaan syynä se , että tiedonvälitys
luo lääketieteestä
epätodellisen kuvan sydämensiirtoineen yms. Arkitodellisuus
vastaanotoilla on paljon
raadollisempi. Lääkärin työ ei ole helppoa ja hekin ovat vain
ihmisiä joilla on henkilökohtaisia
ongelmia, joskus suuriakin.)
> Lääketieteenkin ammattikieleen vaikuttaa se, että
> lääketieteen kieli nykyään on englanti. (Anatomisten rakenteiden nimiä on
> tosin vielä tapana opetella latinaksi.)
Mutta Suomen virallinen kieli on suomi.
> : Eikö jossakin laissa sanota, että asiakirjojen oltava suomen kieltä.
> : Onko alla oleva kieli suomea? Jos, niin millä perusteella?
>
> On. Se ei ole yleiskieltä tai edes kieliasultaan miellyttävää slangia,
> mutta suomea se on. Miksi se ei olisi suomea?
Juridisesti ehkä, moraalisesti ei.
Tästä olisi mukava kulla muita mielipiteitä.
"Hullut vievät tätä yhteiskuntaa eteenpäin ja viisaat pitävät
tämän pystyssä"
Ystävällisesti tervehtien Jorma Moll
Juha-Matti I Alakoskela
: voimansiirotlaitteiden
: kunnosta latinan kielellä?
: Latinahan on hieno kieli. Kyse on vaan siitä, missä sitä tulisi
: käyttää.
Jos muissa autokorjaamoissa sitä ymmärrettäisiin, niin minulle se ainakin
sopisi ihan hyvin, vaikken latinaa osaakaan. Kyllähän niitä
käytetäänkin. Kardaaniakseli esiintyy usein. Kardaani ja akseli taitavat
molemmat olla melko hiljattain lainattuja sanoja. Jos osan nimi tai
merkitys kiinnostaa, niin sen yleensä voi selvittää. Useimpien moottorin
osien suhteen minulle olisi sitä paitsi jokseenkin samantekevää, mistä
kielestä peräisin olevaa sanaa käytettäisiin, sillä luultavasti
käsitykseni moottorin ja voimansiirtolaitteiden toiminnasta on siinä
määrin heikkoa, ettei ymmärrys olisi valitun sanan alkuperästä kiinni.
Rikkoontumisen tai kulumisen merkitys olisi minulle esimerkiksi:
- Osa vaihdettiin. Nyt auto taas toimii. Maksu on 250 euroa.
- Osa on kulunut, mutta sitä ei tarvitse vielä vaihtaa. Tuo kuitenkin
huoltoon uudelleen parin vuoden kuluttua, niin tarkastetaan tilanne.
Muu minua ei oikeastaan kiinnostaisikaan.
Edelleenkin muuten huomautan, ettei kukaan lääkäri lausuntoja
kirjoittaessaan käytä latinaa, vaan suomea. Ihan jo siitä
yksinkertaisesta syystä, ettei *juuri kukaan* lääkäri osaa latinaa. En
yllättyisi laisinkaan, jos todettaisiin, että suhteellisesti suurempi
osuus potilaista osaa latinaa. Latinasta ja englannista lainattuja sanoja
käytetään, kieltämättä usein liikaa ja tarpeettomissakin yhteyksissä.
Tähän osasyynä vaikuttaa se, että ne esiintyvät kansainvälisissä
teksteissä ja anatomian oppikirjoissa, jotka ovat nykyään yleensä
englannin kielellä. Kansainväliset anatomiset nimitykset on pakko oppia,
jotta pystyisi pysymään ajan tasalla. Luulenpa, että varsin harva
lääkäri edes kunnolla osaa anatomian sanaston supisuomalaisia vastineita
lukuun ottamatta sellaisia sanoja kuin käsi, jalka, pää, polvi,
polvilumpio, maksa, haima, paksusuoli jne., vaikka osaakin kysyttäessä
selittää, mistä on kyse. Lähinnä voisi laskea potilasturvallisuuden
vaarantamiseksi, jos käyttää sanaa "värttinäluu", josta ei itse muista
ihan varmasti, onko se radius vai ulna, ja mitä ehkä seuraavakaan
lääkäri ei muista ihan varmasti. Parempaa esimerkkiä minun on vaikea
keksiä, sillä en lainkaan muista esimerkiksi käden luiden vastaavia
supisuomalaisia vastineita. Tuskin potilaatkaan niitä tuntisivat.
Esimerkiksi vamman sijainti ja se, onko murtumaa vai ei, kertoo
potilaalle luultavasti ihan yhtä paljon kuin jonkin käden luun
supisuomalainen nimi. Latinalaisperäisen nimen saatuaan potilas voi
esimerkiksi hakea suomen- tai englanninkielisiä verkkosivuja, joita
luultavasti ei useassakaan tapauksessa löytyisi läheskään yhtä monia
sillä supisuomalaisella vastineella. (En muuten nyt keksi tuolle
anatomiallekaan mitään hyvää suomenkielistä vastinetta.
Ruumiinrakenneoppi?)
Esimerkkitekstissäsi oli seuraavat käsittääkseni latinasta tai latinan
välityksellä kreikasta johdetut sanat tai sananosat:
anestesia, kollateraali[ligamentti], stabiili, patella, ligamentti,
rekessi, patellofemoraalinivel, mediaali-, meniski, lateraali- ja
synoviitti.
Ehkä rekessiä ja patellofemoraaliniveltä lukuun ottamatta kaikki
luultavasti löytyvät useimmista sivistyssanakirjoista.
Lähinnä englanninkielestä tai latinankielisen lainasanan englannissa
esiintyvästä muodosta vaikutteensa saaneita sanoja, lyhenteitä,
kauppanimiä tai muita erisnimiä:
Lachmann, pivot shift, skooppi, intakti, shaver, ACL, PCL, Rapid Lock
Mitek ja Ethilon. No, skooppi ja intakti saattavat juontaa myös suoremmin
latinasta eivätkä välillisesti englannin kautta. Testejä tuskin
sivistyssanakirjoista löytyy, mutta jos ne kiinnostavat ja niitä ei
uskalla tai halua lääkäriltä kysyä, niin voi lainata kirjastosta
lääketieteen alan teoksia, joista voi asian selvittää. Esimerkiksi
Potilaan tutkiminen -kirjasta moniin löytyy vastaus. Olisi mielestäni
kohtuutonta, jos lläkärin täytyisi toiselle lääkärille (tai itselleen)
osoitettuun tekstiin juurta jaksaen selostaa alkeisoppikirjojen tasoinen
teksti.
Oman kokemukseni (oman itseni) perusteella väitän, että ihmisten
anatomian tuntemus on usein siinä määrin heikkoa, ettei se, käytetäänkö
latinaisperäistä nimeä vai suomenkielistä vastinetta juuri vaikuta
siihen, miten hyvä on heidän käsityksensä siitä, mikä luu, lihas,
ligamentti tai jänne oli kyseessä ja mitä se heidän vointinsa
kannalta vaikuttaa, ellei sitä erikseen kerrota.
: Noinhan joka puolella virallisesti sanotaan. Lääkärin pitäisi
: myös ymmärtää, milloin potilas ei ymmärrä.
Noita tekstejä ei ole varsinaisesti suunnattu potilaille, joten lienee
kohtuutonta vaatia, että Suomen kaikki lääkärit laitettaisiin
kertauskurssille ja valvontaan, jotteivät he käyttäisi hankalia
vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä kuten hemoglobiini, CRP tai
C-reaktiivinen proteiini, vaan sen sijaan kirjoittaisivat verenpuna tai
C-sokerirakenteen kanssa vuorovaikuttava valkuaisaine. Olisiko asia edes
jälkimmäisessä tapauksessa potilaille sen selvempi? Mihin pitäisi vetää
raja siinä, millaisia sanoja saa käyttää? On paljon helpompaa, jos
potilas kysyy, ellei ymmärrä tekstiä.
Joskus voi olla vaikea ymmärtää sitä, mitä potilas ei ymmärrä, mutta
mistä potilas on kuitenkin kiinnostunut. Lääkärille ei välttämättä tule
mieleenkään, että potilas saattaisi olla ahdistunut ja epätoivon
partaalla siksi, ettei ymmärrä, mitä leikkauskertomuksen Ethilon-knopit
tarkoittavat, jos potilaalle on jo kerrottu jatkohoito-ohjeet, ennuste
ja se, että nivelkierukka korjattiin ompelemalla. Jos itse käyn vaikkapa
hammaslääkärissä, niin minua ei kiinnosta paikka-aineen koostumus,
käytetyn poran malli tms., eikä minua häiritsisi, etten niitä ymmärtäisi
tekstissä (enpä kyllä yleensä edes pyydä tekstejä nähdä). Minua saattaa
kiinnostaa se, miltä paikka näyttää, miten kauan sen voidaan olettaa
kestävän ja onko ajankohtainen ongelma ohi.
Myös potilaiden taustatiedot ovat erilaiset. Jotkut ovat erittäin hyvin
perillä asioista. Helposti myös millä alalla tahansa työskennellessä
ainakin intuitiivisellä tasolla hämärtyy se, mitä muut ihmiset alan
asioista tietävät. Ellei potilas kysy, niin lääkärin voi olla vaikea
ymmärtää, ettei potilas ymmärrä, mutta että potilas kuitenkin haluaisi
ymmärtää.
: (Tähän on oman käsitykseni mukaan syynä se , että tiedonvälitys
: luo lääketieteestä epätodellisen kuvan sydämensiirtoineen yms.
: Arkitodellisuus vastaanotoilla on paljon raadollisempi. Lääkärin työ ei
: ole helppoa ja hekin ovat vain ihmisiä joilla on henkilökohtaisia
: ongelmia, joskus suuriakin.)
Totta. Tiedonvälityksen luoma kuva lääketieteestä herättää myös
potilaille epärealistisia odotuksia. Vastaanotolle tullessa saatetaan
odottaa, että heti parilla ensi kerralla selviää, mistä on kyse, tai että
vaiva voidaan suorastaan saman tien poistaa. Usein ollaan
tyrmistyneitä, jos pitkäaikaisen, kuukausia kestäneen vaivan syyn
monivaiheinen selvittäminen vie kuukauden tai jos parasta, mitä voidaan
tarjota, on sen kertominen, ettei kyseessä ainakaan ole mikään vakava
sairaus, tai toisaalta vaivan lievitys tai sen pahenemisen hidastaminen.
Tiedonvälitys ja sairaalasarjat luovat epärealistisia odotuksia sekä
diagnostiikan että hoitojen suhteen. Ongelma ei ole, että lääkärit
luulisivat olevansa jumalia, vaan että potilaat odottavat lääkärien
olevan jumalia ja parantavan heidät.
:> Lääketieteenkin ammattikieleen vaikuttaa se, että
:> lääketieteen kieli nykyään on englanti. (Anatomisten rakenteiden nimiä on
:> tosin vielä tapana opetella latinaksi.)
: Mutta Suomen virallinen kieli on suomi.
Siksi lääkäritkin suomea kirjoittavat sairauskertomuksiin. Ehkä
huomasitkin, etten puhunut käytetystä kielestä, vaan vieraista
vaikutteista.
:> On. Se ei ole yleiskieltä tai edes kieliasultaan miellyttävää slangia,
:> mutta suomea se on. Miksi se ei olisi suomea?
: Juridisesti ehkä, moraalisesti ei.
: Tästä olisi mukava kulla muita mielipiteitä.
Onko lakiteksti moraalisesti suomea? Onko valtion budjetti
moraalisesti suomea? Onko poliitikkojen puhe moraalisesti suomea? Onko
autonasentajan selostus moottorista (sekin kohtalaisen uusi
latinalaisperäinen lainasana) ja kardaaniakselista moraalisesti suomea?
Ovatko tietokoneohjelmien käyttöohjeet moraalisesti suomea? Onko
biokemian luentomoniste moraalisesti suomea? Ovatko taloustieteilijöiden
lausunnot moraalisesti suomea? Moni ei ymmärrä niitäkään perehtymättä
asiaan paremmin. Suuria ihmisryhmiä kiinnostavat vierasperäiset sanat
kaiketi usein vakiintuvat keskeiseen yleiskieleen, esim. moottori ja
hemoglobiini. Vähemmän kiinnostavat kuten kardaaniakseli ja
transtyretiini jäänevät puolestaan pienempien ammattiryhmien kieleen
ilman yleisempää tunnettuutta (ainakaan merkityksen suhteen). Tosin
minun täytyy myöntää, ettei minulla ole minkäänlaista tieteellisesti
pätevää tietoa kielen kehittymisestä, lähinnä oletuksia.
Omasta mielestäni yksi Euroopan unionin bruttokansantuotteeseen
suhteutettuna pienimmistä terveydenhuoltobudjeteista voidaan käyttää
muuhunkin kuin sairauskertomuksien kieltä valvovan ja kielikoulutusta
antavan organisaation luomiseen. Mielelläni itsekin näkisin
sairauskertomuksissa parempaa ja selkeämpää kieltä, mutta kiireessä
monikaan ei ehdi keskittyä huolelliseen tekstin muotoiluun ja
oikolukuun. Mahtaisiko se päivystyksen 25. potilas odottaa mielellään
kaksi tuntia kauemmin, jos lääkäri käyttäisi potilasta kohden viisi
minuuttia tekstin selkokielistämiseen ja asioiden yksityiskohtaisempaan
selittämiseen tekstissä.
Yhteenveto: Sairauskertomusten teksti on huonoa suomea, mutta se on
suomea. Ainakaan se ei ole latinaa. Se yleensä täyttää tarkoituksensa
ainakin kohtalaisesti.
On tietysti valitettavaa, jos joku sairauskertomuksen tekstistä aiheetta
ahdistuu, mutta on vaikea keksiä oikeasti helposti toteutettavaa
ratkaisua. (No, vääräleukojen varalta sanottakoon, että toki on
valitettavaa sekin, jos joku aiheesta ahdistuu - esim. diagnoosin
haimasyöpä luettuaan.)
Ystävällisin terveisin,
Juha-Matti Alakoskela
Jukka K. Korpela
> Edelleenkin muuten huomautan, ettei kukaan lääkäri lausuntoja
> kirjoittaessaan käytä latinaa, vaan suomea.
Tosin lääkäri _saattaa_ kirjoittaa lausuntoonsa tautien ja elinten yms.
nimiä latinaksi, siis oikealla latinalla (esim. "appendicitis", joka on
[uus]latinaa, ei "appendisiitti", joka on ns. sivistyssana). On lähinnä
makuasia, sanotaanko tätä latinan käyttämiseksi. Käyttääkö biologi
latinaa, kun kirjoittaa "Equus caballus", tai käyttääkö oikeustieteilijä
latinaa, kun sanoo "in dubio pro reo"? Joka tapauksessa kyse on varsin
katkelmallisesta latinasta: erillisiä sanoja ja lyhyitä fraaseja, ei
juuri koskaan lauseita, paitsi ns. lentäviä lauseita.
> Ihan jo siitä
> yksinkertaisesta syystä, ettei *juuri kukaan* lääkäri osaa latinaa.
Käsittääkseni lääkärien koulutukseen kyllä kuuluu tai ainakin kuului
ennen jonkinlainen ns. lääketieteen latinan kurssi. Siinä on toki kyse
varsin pinnallisesta latinan osaamisesta.
> anestesia, kollateraali[ligamentti], stabiili, patella, ligamentti,
> rekessi, patellofemoraalinivel, mediaali-, meniski, lateraali- ja
> synoviitti.
> Ehkä rekessiä ja patellofemoraaliniveltä lukuun ottamatta kaikki
> luultavasti löytyvät useimmista sivistyssanakirjoista.
Liioittelet. Useimmista löytyvät "anestesia" ja "stabiili". "Mediaali-"
ja "lateraali-" eivät ole varsinaisesti itsenäisiä sanoja vaan sananosia
(tai sanojen yhdyssanamuotoja). Tosin "lateraali" löytyy Isosta
sivistyssanakirjasta, mutta merkityksessä 'laideäänne, konsonantti, joka
syntyy ilman virratessa kielen reunoitse'. :-) Tämä muuten
havainnollistaa sitä, että sivistyssanat eivät suinkaan yleisesti ole
niin täsmällisiä ja tarkkoja, kuin niiden usein väitetään olevan.
Samalla sivistyssanalla saattaa olla puolen tusinaa aivan erilaisia
merkityksiä (joilla toki on _jonkinlainen_ yhteys toisiinsa).
> Oman kokemukseni (oman itseni) perusteella väitän, että ihmisten
> anatomian tuntemus on usein siinä määrin heikkoa, ettei se, käytetäänkö
> latinaisperäistä nimeä vai suomenkielistä vastinetta juuri vaikuta
> siihen, miten hyvä on heidän käsityksensä siitä, mikä luu, lihas,
> ligamentti tai jänne oli kyseessä
Tuo saattaa hyvin pitää paikkansa. Silti ihmisestä tuntuu oudolta, että
hänestä kirjoitetaan kielellä, joka jotenkin muistuttaa suomea mutta
vaikuttaa hämärältä sekakieleltä.
> Lääkärille ei välttämättä tule
> mieleenkään, että potilas saattaisi olla ahdistunut ja epätoivon
> partaalla siksi, ettei ymmärrä, mitä leikkauskertomuksen Ethilon-knopit
> tarkoittavat, jos potilaalle on jo kerrottu jatkohoito-ohjeet, ennuste
> ja se, että nivelkierukka korjattiin ompelemalla.
Todellisuudessa potilaalle valitettavan usein ei kerrota niitä. Saattaa
olla, että lääkäri uskoo ne kertoneensa, mutta potilas ei ole mielestään
kuullut eikä nähnyt niitä. Oman kokemukseni mukaan on enemmänkin
poikkeus kuin sääntö, että lääkäri oma-aloitteisesti kertoo potilaalle,
mikä potilasta hänen arvionsa mukaan vaivaa. Usein sitä ei saa
kysymälläkään selville. Oletan, että tämä johtuu siitä, että monesti
lääkäri ei tiedä mutta ei kehtaa tätä sanoa.
Ahdistuminen käsittämättömästä lääketieteellisestä tekstistä ehkä
osittain johtuu siitä, että potilas kokee, että häneltä pimitetään
tietoja hänestä itsestään. Potilaasta tuntuu, että jos lääkäri vain
haluaisi ja viitsisi, hän voisi kertoa potilaalle ihan ymmärrettävästi,
mistä sairaudesta on kyse, mikä sen ennuste on ja niin edelleen.
Varmaankin potilas on tässä usein väärässä eri syistä.
Juha-Matti I Alakoskela
: Tosin lääkäri _saattaa_ kirjoittaa lausuntoonsa tautien ja elinten yms.
: [uus]latinaa, ei "appendisiitti", joka on ns. sivistyssana). On lähinnä
Toisinaan. Kohtalaisen usein on kansainvälisen ICD10-tautiluokituksen
mukaisen diagnoosikoodin jälkeinen diagnoosi latinaksi, mutta nykyään
oman kokemukseni mukaan ei ole tavallista, että itse lausuntotekstissä
käytettäisiin tuota oikeaa latinaa, ellei sitten viitata aiemmin
asetettuun ICD10-koodiin ja siinä yhteydessä mainittuun latinankieliseen
diagnoosiin.
: Käsittääkseni lääkärien koulutukseen kyllä kuuluu tai ainakin kuului
: ennen jonkinlainen ns. lääketieteen latinan kurssi. Siinä on toki kyse
: varsin pinnallisesta latinan osaamisesta.
Joskus kymmenen vuotta sitten kerrottiin, että joskus muinaisina aikoina
lääketieteen latinaa oli ollut mahdollista halutessaan opetella
valinnaisella lääketieteen latinan kurssilla. (Opinto-oppaissa
lääketieteen valinnaiset kurssit tosin kummittelevat vuosikausia,
järjestinpä itsekin taannoin kurssin, jonka olemassaolosta kellään muilla
kuin opinto-oppaita selailleilla opiskelijoilla ei ollut kuin hyvin
hämäriä muistikuvia.) Joitakin vuosia sitten opiskelijat intoilivat sen
puolesta, että sellainen latinan kurssi halukkaille järjestettäisiin,
mutten ole sen koommin kuullut asiasta. En tiedä, miten asiassa kävi. Näin
asian laita siis Helsingin yliopistossa.
:> anestesia, kollateraali[ligamentti], stabiili, patella, ligamentti,
:> rekessi, patellofemoraalinivel, mediaali-, meniski, lateraali- ja
:> synoviitti.
:> Ehkä rekessiä ja patellofemoraaliniveltä lukuun ottamatta kaikki
:> luultavasti löytyvät useimmista sivistyssanakirjoista.
: Liioittelet. Useimmista löytyvät "anestesia" ja "stabiili". "Mediaali-"
Yllättävää. Luulin siis kovin väärin. Kertoo siitä, miten paljon käsitys
sanojen yleisyydestä hämärtyy. Ehkä myös siitä, että sivistyssanakirjojen
tekijöiden aktiivisanastoon mainitut sanat eivät kuulu.
: kuullut eikä nähnyt niitä. Oman kokemukseni mukaan on enemmänkin
: poikkeus kuin sääntö, että lääkäri oma-aloitteisesti kertoo potilaalle,
: mikä potilasta hänen arvionsa mukaan vaivaa. Usein sitä ei saa
: kysymälläkään selville. Oletan, että tämä johtuu siitä, että monesti
: lääkäri ei tiedä mutta ei kehtaa tätä sanoa.
Olet luultavasti oikeassa. Etenkin perusterveydenhuollon tasolla
(terveyskeskuksissa) oikea diagnoosi ei useinkaan ensimmäisellä
käynnillä ja sen yhteydessä mahdollisesti otetuilla laboratoriokokeilla
selviä. Erityissairaanhoidon puolella useammin päädytään ainakin
jonkinlaiseen poissulkudiagnoosiin eli suljetaan pois kaikki edes
jokseenkin todennäköiset syyt ja päädytään siihen diagnoosiin, joka
lähinnä kuvaa potilaan oireen ja kertoo sen, ettei kyseessä ole mikään
vakava tauti.
: Ahdistuminen käsittämättömästä lääketieteellisestä tekstistä ehkä
: osittain johtuu siitä, että potilas kokee, että häneltä pimitetään
: tietoja hänestä itsestään. Potilaasta tuntuu, että jos lääkäri vain
: haluaisi ja viitsisi, hän voisi kertoa potilaalle ihan ymmärrettävästi,
: mistä sairaudesta on kyse, mikä sen ennuste on ja niin edelleen.
: Varmaankin potilas on tässä usein väärässä eri syistä.
Varmasti totta kokonaisuudessaan. Kieltämättä lääkärit varmasti todella
usein selittävät asioita huonosti, mutta asioiden tarkoituksellinen
pimittäminen lienee hyvin, hyvin harvinaista. Jos lääkäri ei kerro, mistä
sairaudesta on kyse, mikä on sen ennuste ja niin edelleen, niin yleensä
lienee kyse siitä, ettei hän itsekään tiedä asiaa. Näitä seikkoja on myös
usein mahdotonta sanoa ilman jatkotutkimuksia. Esimerkiksi
levinnäisyysasteen ja syöpäsolujen laadun perusteella ennuste saattaa
vaihdella jossakin syövässä siitä, että 97 % paranee kokonaan, siihen,
että 95 % kuolee viiden vuoden kuluessa. Tietysti tällaisissakin
tapauksissa lääkärin pitäisi selittää, että asia on näin, mutta mitä
harmittomampi vaiva, sitä epätodennäköisempää selityksen saaminen lienee,
sillä lääketieteellistä tietoa usein on ylipäätään vähemmän tällaisesta
vaivasta ja lääkärikin on huonommin perehtynyt siihen tietoon, mitä on
olemassa.
Terveisin,
Juha-Matti Alakoskela
Jukka Kohonen
>Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>: Liioittelet. Useimmista löytyvät "anestesia" ja "stabiili".
>
>sanojen yleisyydestä hämärtyy.
Niin no, ei kai ihmisillä yleensäkään ole tarkkaa kvantitatiivista
käsitystä sanojen yleisyydestä -- karkeita mielikuvia vain.
Mielikuviin vaikuttavat paljolti sanojen yleisyydet _omassa_ ja
_lähiympäristön_ käytössä, sekä ihan muut seikat, esim. arvostus-
kysymykset (syystä tai toisesta huonona pitämäänsä sanaa saattaa pitää
todellista harvinaisempana tai yleisempänä).
Ei kai tämä ole suurikaan ongelma, kunhan ei kuvitella, että
yleisyysmielikuvat ovat mikään luotettava yleisyyden mittari.
Esim. "kaveripiirigallupit" ("kysyin viideltä kaveriltani ja he olivat
kaikki samaa mieltä, että sana X on yleisempi kuin Y") ovat helposti
aika harhaisia.
--
Jukka....@iki.fi
* "... the fact that what you seem to be saying is stupid is no
evidence that it's not what you meant" -- D. Ullrich in comp.theory
Jukka K. Korpela
> :> anestesia, kollateraali[ligamentti], stabiili, patella, ligamentti,
> :> rekessi, patellofemoraalinivel, mediaali-, meniski, lateraali- ja
> :> synoviitti.
> :> Ehkä rekessiä ja patellofemoraaliniveltä lukuun ottamatta kaikki
> :> luultavasti löytyvät useimmista sivistyssanakirjoista.
>
> : Liioittelet. Useimmista löytyvät "anestesia" ja "stabiili". "Mediaali-"
>
> Yllättävää. Luulin siis kovin väärin. Kertoo siitä, miten paljon käsitys
> sanojen yleisyydestä hämärtyy.
Hämärtyy hyvin helposti, kuten Jukka Kohonen kommentoi. Omaan lähes
jokapäiväiseen kielenkäyttöön kuuluvaa sanaa on hyvin vaikea mieltää erittäin
harvinaiseksi, vaikka se olisi oman erikoisalan ulkopuolella tuiki
tuntematon.
Jäin muuten erityisesti miettimään sanaa "rekessi". Se kuulostaa sanan
"resessi" kikeroivalta versiolta - muuten en oikein ymmärrä koko sanaa.
"Resessi" ainakin voisi etymologiansa perusteella tarkoittaa moniakin
asioita, vaikka lähinnä se näyttää olevan käytössä historian alalla
merkityksessä '(yhteis)päätös'. Sanan "rekessi" Google löytää vain kahdelta
sivulta, joista toisella se on englanninkielisessä tekstissä (sepitettynä?)
erisnimenä, toisella taas lääketieteen terminä, jonka merkitys jää hämäräksi
- ehkä jonkinlaista aukkoa tai onkaloa tarkoittavana, mikä olisi jotenkin
hahmotettavissa sanan "recessus" merkityksestä 'takaisinmeno, peräytyminen'.
> Ehkä myös siitä, että sivistyssanakirjojen
> tekijöiden aktiivisanastoon mainitut sanat eivät kuulu.
Toki siitäkin, mutta taustalla voi olla myös se, että puhtaasti
ammattikieleen kuuluvia termejä ei useinkaan oteta mukaan ihan käytännön
syistä: termejä olisi tulossa paljon, rajanveto olisi vaikeaa ja erikoisalan
termistö usein muuttuu nopeasti. (Viimeksi mainittua ilmiötä ehkä mielessäni
liioittelenkin, koska tietotekniikan alalla se on erityisen voimakas.)
Esimerkiksi omaan Pienehköön sivistyssanakirjaani olen ottanut lääketieteen
termejä varsin vähän mm. siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä kannattaa
etsiä alan erikoissanastoista, joita on verkossakin, mm. tohtori.fi-
sivustossa (jonka sanasto muuten ei tunne sanaa "rekessi" eikä sanaa
"resessi").
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Lasse Pere
> 29 Mar 2006 09:33:39 -0800, "Jorma Moll ankkurit at hotmail piste
> com" <ankk...@sunpoint.net> a écrit:
>>
>>opittava ymmärtämään
>>mistä on kyse.
>
> potilaan ymmärrettäväksi.
Niinpä. Lars von Trierin sairaalasarjassa Valtakunta (Riget)
tanskalaissairaalan johto oli päätynyt siihen, että potilaskertomuksissa
käytettiin sairaalaan itse keksimiä termejä, jos tiedettiin potilaan
osaavan latinaa. Se oli kuulemma potilaan itsensä ja hoitosuunnitelman
kannalta parasta. Niinpä eräässäkin potilaskertomuksessa todettiin, että
potilaalla on "glupsi, plipsi ja numppi", eli potilas on hysteerinen,
vainoharhainen ja vihaa lääkäreitä.
"Patienten lider i svær grad af glup, plips og numb."