Yleisradio yrittaa tappaa minut! Persepoliksen salaliitto! Kertokaa ihmisille!!

49 views
Skip to first unread message

Martta-Liisa Äng-von Hurengasse

unread,
Mar 2, 2012, 3:13:16 PM3/2/12
to

Jälleen tänään Helsingin Sanomat pilasi päiväni.

Paitsi että ohjelmatiedoissa mainittiin YLE Teema -nimisen
"sivistyskanavan" ohjelma "Shaahi Persepoliksessa", myös Helsingin
Sanomain rikkiviisas TV-kriitikko oli kritiikittömästi salajuonessa
mukana ja esitteli "Persepoliksen" tapahtumia.

Mikä tässä sitten oli vikana?

1. Ohjelman nimen olisi pitänyt olla "Šaahi Persepoliissa". Antiikin
-is-päätteisissä paikannimissä käytetään "pitkävokaalista" taivutusta.
Persepolis taipuu samoin kuin Akropolis, joka mainitaan "Kielitoimiston
nimioppaassa" (s. 29): Akropolis : Akropoliin : Akropolista :
Akropoliiseen. Että Persepolis kuuluu samaan kastiin, sen vahvistaa
"Nykysuomen sanakirjan" lisäkkeenä tullut hakemisto "Ulkomaiden
paikannimiä".

2. Šaahi kirjoitetaan hattu-s:llä ja sillä sipuli. Olen monta vuotta
räksyttänyt š:stä Yleisradio Oy:lle, mutta minulle vastataan, että
WWW-sivujen toimittajat eivät muka pääse "sivujen koodiin käsiksi"
eivätkä voi käyttää š-kirjainta yrityksen WWW-sivuilla.

3. Noin karkea virhe suututti minua koko päivän niin että sain
päänsärkyä ja verenpaine nousi korkealle. Saan sydän- ja verisuonitaudin
ja kuolen. Sillä tavoin "sivistyskanava" kohtelee sivistyneistöä.
Lähetin kyllä Yleisradioon haukkumakirjeen, mutta mikäpä niihin
paksukalloihin tepsii.

4. YLE Teeman internet-sivujen kieliasu on surkea. Millainen mämmikoura
voi kirjoittaa pelkän pilkun seuraavaan virkkeeseen: "Elokuvan aiemmassa
esityksessä nähtiin harmillisesti typistetty 4:3-kopio, uusintaan on
saatu hyvä laajakangaskopio"?

BONUS. Etsi puolipistevirhe seuraavasta virkkeestä: "Hyvinvoinnista
saamme nauttia vain, jos kasvamme; ihmisinä, kansana ja taloutena." (4
pistettä. Molemmat joukkueet saavat yrittää.)

Nuo sanat lausui Gelsinskaja Pravdan mukaan uusi tasavallan presidentti.
Onko välimerkkivirhe peräisin Väinämöiseltä vai toimittajalta? Tuli
Urkkia ikävä.

-----------------------------
ml...@elisanet.fi Syyttäjän kohuväite: ANNELI AUER
http://www.elisanet.fi/mlang/ MYI LAPSENSA STRAUSS-KAHNILLE!

Jukka K. Korpela

unread,
Mar 3, 2012, 5:54:24 AM3/3/12
to
2012-03-02 22:13, Martta-Liisa Äng-von Hurengasse kirjoitti:

> Jälleen tänään Helsingin Sanomat pilasi päiväni.

Minun päiväni pelasti residentti kielikriitikkomme!

> Paitsi että ohjelmatiedoissa mainittiin YLE Teema -nimisen
> "sivistyskanavan" ohjelma "Shaahi Persepoliksessa", myös Helsingin
> Sanomain rikkiviisas TV-kriitikko oli kritiikittömästi salajuonessa
> mukana ja esitteli "Persepoliksen" tapahtumia.

Televisio-ohjelman nimeä on syytä käsitellä sitaattilainana, joten se on
oikein kirjoittaa siinä asussa, jota ohjelmayhtiö käyttää. Vastaavasti
kirjoitetaan esimerkiksi ”Panssarilaiva Potemkin”, kun mainitaan
elokuva, vaikka laivan ja ruhtinaan nimi muuten kirjoitetaan ”Potjomkin”.

Kriitikon omaa tekstiä on arvioitava toiselta kannalta.

> 1. Ohjelman nimen olisi pitänyt olla "Šaahi Persepoliissa". Antiikin
> -is-päätteisissä paikannimissä käytetään "pitkävokaalista" taivutusta.

Sanojen taivutukset muuttuvat. Esimerkiksi taivutustyyppi -is : -iissa
(esimerkiksi kallis : kalliissa) on sekin muutosten kautta syntynyt,
viimeisimpänä muutoksena vokaalinvälisen h:n kato ja vokaalien
sulautuminen pitkäksi vokaaliksi (kallihissa → kalli’issa → kalliissa).
Vaikka normitettu yleiskieli, joka on itsessään keinotekoinen luomus
eikä juuri kenenkään äidinkieli, onkin monin tavoin vakaampi kuin
vanhat, vain puhuttuina käytetyt kielimuodot, sekään ei voi lakata
muuttumasta.

Antiikista peräisin olevien -is-loppuisten nimien taivutus on
muutosvaiheessa, jonka lopputulosta on vaikea ennakoida. Erityisesti
-polis-loppuisilla nimillä on kolmekin taivutustapaa (-poliksessa ~
-polisissa ~ -poliissa). Antiikkiset nimet ja modernit sepitteet menevät
suloisesti sekaisin. Lieneekö realistista olettaa, että tähän tulisi
muutosta? Onhan Suomessa jopa korkean tason päättäjiä, jotka ilmeisesti
eivät osaa edes latinaa, klassillisesta kreikasta puhumattakaan.

> Että Persepolis kuuluu samaan kastiin, sen vahvistaa
> "Nykysuomen sanakirjan" lisäkkeenä tullut hakemisto "Ulkomaiden
> paikannimiä".

Kyseessä on vuonna 1973 julkaistu ”Nykysuomen sivistyssanakirja”, jota
on markkinoitu muka ”Nykysuomen sanakirjan” osana. Sen liite ”Ulkomaiden
paikannimiä” on monelta osin selvästi vanhentunut mm. siksi, että nimien
asua koskevia suosituksia on muutettu myöhemmin. Liite ei ota kantaa
nimien taivutukseen.

Huomattavasti laajempi ja uudempi paikannimien tietolähde on Kerkko
Hakulisen ”Paikannimet” vuodelta 2006. Kuvaavaa muutosten nopeudelle on,
että siitäkin puuttuu monia tärkeitä nimiä. Toki tässä on huomioharhaa
sikäli, että kävin kyseistä teosta ja muita vastaavia lähteitä
hiljattain läpi aika tarkasti sattuneesta syystä (”Vierasnimikirja”,
ilmestyy tässä kuussa)

> 2. Šaahi kirjoitetaan hattu-s:llä ja sillä sipuli. Olen monta vuotta
> räksyttänyt š:stä Yleisradio Oy:lle, mutta minulle vastataan, että
> WWW-sivujen toimittajat eivät muka pääse "sivujen koodiin käsiksi"
> eivätkä voi käyttää š-kirjainta yrityksen WWW-sivuilla.

Pitäisiköhän jonkun räksyttää sinulle siitä, että et käytä oikeanlaisia
lainausmerkkejä (”) vaan konelainausmerkkejä (")? Merkistökoodausta on
turha syyttää, sillä ISO-8859-15:n käyttö on ihan turhaa: jos ISO-8859-1
ei riitä, voi ihan hyvin käyttää UTF-8:aa, joka toimii *paremmin* kuin
ISO-8859-15, jota ei olisi pitänyt koskaan keksiä. (Osaako joku nimetä
ohjelman, joka esittää ISO-8859-15-koodatun tekstin oikein mutta ei
esitä oikein samaa tekstiä UTF-8-koodattuna.)

Tai pitäisiköhän jonkun räksyttää Microsoftille siitä, että
suomenkielinen Windows ei vieläkään sisällä suomalaisen standardin (ISO
SFS 5966:2008) mukaista näppäimistöasettelua edes valittavissa olevana
vaihtoehtona, saati asianmukaisesti oletuksena? Ylen sivuthan ovat
UTF-8-koodattuja, joten kyse on vain siitä, että ei osata _kirjoittaa_
š-kirjainta. (Sen voi kirjoittaa vaikkapa vaihtamalla
näppäimistöasetteluun ”suomi ja saame” ja näppäilemällä AltGr+S.)

No, kumpikin saattaisi olla turhaa.

> Lähetin kyllä Yleisradioon haukkumakirjeen, mutta mikäpä niihin
> paksukalloihin tepsii.

Kokeilepa lukea kirja ”Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa”.

> 4. YLE Teeman internet-sivujen kieliasu on surkea. Millainen mämmikoura
> voi kirjoittaa pelkän pilkun seuraavaan virkkeeseen: "Elokuvan aiemmassa
> esityksessä nähtiin harmillisesti typistetty 4:3-kopio, uusintaan on
> saatu hyvä laajakangaskopio"?

Siihen päätyy esimerkiksi noudattamalla kielitoimiston ohjeita. Esim.
”Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas”, kohta ”Pilkku”, 7. painoksessa s.
180. Sinä ja minä toki tiedämme, että kohta on huonosti muotoiltu ja
muutenkin kyseenalainen, mutta mistä tämän voisi tietää toimittaja,
jonka on esimerkiksi vain käsketty noudattaa kielitoimiston ohjeita.

Eikä tuo edes ole erityisen paha tapaus. Lauseet voidaan tulkita
sisällöltään vaikkakaan ei muodoltaan sillä tapaa rinnakkaisiksi, että
pilkuton rinnastus on jotenkuten hyväksyttävissä.

> BONUS. Etsi puolipistevirhe seuraavasta virkkeestä: "Hyvinvoinnista
> saamme nauttia vain, jos kasvamme; ihmisinä, kansana ja taloutena." (4
> pistettä. Molemmat joukkueet saavat yrittää.)
>
> Nuo sanat lausui Gelsinskaja Pravdan mukaan uusi tasavallan presidentti.
> Onko välimerkkivirhe peräisin Väinämöiseltä vai toimittajalta?

Välimerkkivirhe on ainakin puheen virallisessa tekstissä:
http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?contentid=243176
Sitä en tiedä, lausuiko Niinistö puolipisteen ja miten. En jaksa
kuunnella rituaalitehtäviin joutuneiden entisten poliitikkojen puheita.
Varsinkaan kun ne eivät kielellisestikään ole Kekkosen puheiden
tasoisia, kuten mainitset – ja miksi olisivatkaan? Muoto heijastaa
merkitystä.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

H Markus Lang von Oberstdorf

unread,
Mar 24, 2012, 9:37:56 AM3/24/12
to

Jukka K. Korpela esitti lausuntonaan seuraavan:

> Sanojen taivutukset muuttuvat.

Niinpä. Mutta yksityistä kielivirhettä ei voida oikeuttaa sillä
yleisellä periaatteella, että taivutustyypit joskus muuttuvat. Ei voida
varmasti tietää, kuinka ne tulevaisuudessa muuttuvat, ja
kielenohjailussa muuttumista pyritään hillitsemään.

> Antiikkiset nimet ja modernit sepitteet menevät
> suloisesti sekaisin. Lieneekö realistista olettaa, että tähän tulisi
> muutosta?

Valitetaan virheistä niin paljon, että ne loppuvat.

Tänään Yle Teema kuulemma esittää oopperan nimeltä "Kastor ja Pollux".
Nimessä on suloisesti sotkettu latinan- ja kreikankielisiä nimiä, eikä
toimija varmastikaan edes ymmärrä sekoilleensa. Oopperan vakiintunut
suomenkielinen nimi on "Castor ja Pollux", ja taruhahmojen
kreikankieliset nimet ovat Kastor ja Polydeukes. Nämä olisi voinut
vaikeudetta tietosanakirjasta tarkistaa, mutta Yle Teemalla jne.

> Liite ei ota kantaa nimien taivutukseen.

Omassa kappaleessani annetaan taivutusohjeita (esim. Persepolis :
Persepoliin).

> (Osaako joku nimetä
> ohjelman, joka esittää ISO-8859-15-koodatun tekstin oikein mutta ei
> esitä oikein samaa tekstiä UTF-8-koodattuna.)

(Elisan Webmail saattaisi olla sellainen, mutta en jaksa kokeilla.)

> Kokeilepa lukea kirja "Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa".

Seuraavaksi varmaan käsketään viedä "Ruhtinas" divariin...

> Muoto heijastaa
> merkitystä.

Aha.

-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/

Jukka K. Korpela

unread,
Mar 24, 2012, 2:21:30 PM3/24/12
to
2012-03-24 15:37, H Markus Lang von Oberstdorf kirjoitti:

> Mutta yksityistä kielivirhettä ei voida oikeuttaa sillä
> yleisellä periaatteella, että taivutustyypit joskus muuttuvat.

Jokainen kielen muutos ilmenee aluksi ”kielivirheinä”, jos kyseessä on
normitettu kieli. Kielivirheiden yleinen tuomitseminen merkitsee siis
vaatimusta kielen muuttumattomuudesta.

> Valitetaan virheistä niin paljon, että ne loppuvat.

Onko näkyvissä jotain muutosta?

> Tänään Yle Teema kuulemma esittää oopperan nimeltä "Kastor ja Pollux".
> Nimessä on suloisesti sotkettu latinan- ja kreikankielisiä nimiä, eikä
> toimija varmastikaan edes ymmärrä sekoilleensa. Oopperan vakiintunut
> suomenkielinen nimi on "Castor ja Pollux", ja taruhahmojen
> kreikankieliset nimet ovat Kastor ja Polydeukes. Nämä olisi voinut
> vaikeudetta tietosanakirjasta tarkistaa, mutta Yle Teemalla jne.

Kun puhe on kreikasta, sanaa ”vaikeudetta” ei pitäisi käyttää. (Joku voi
olla samaa mieltä Kreikasta.)

Nykyisen suomalaisen standardin (SFS 5807:2008) mukaan kyseiset nimet
tulisi kirjoittaa Kástōr ja Polydeúkēs. Aiemmin näin tarkkaa
kirjoitusasua suositeltiin vain tieteelliseen tekstiin, nykyisin
kaikkeen. Tätä standardia ei yleisesti noudateta eikä edes tunneta,
mutta kai kansallisilla standardeilla kuitenkin pitäisi olla aika vahva
asema, kun normeista puhutaan. Kielitoimisto ei ole ottanut asiaan
kantaa; se on keskittynyt kreikkalaisten nimien osalta vain sanomaan,
että /nyky/kreikkalaiset /paikan/nimet pitäisi kirjoittaa suomen
kielessä Kreikan (ei Suomen) kansallisen standardin mukaan
siirtokirjoitettuina.

Tämä vain esimerkkinä siitä, että vaikeuksia on.

Oopperan suomenkieliseen nimeen en ota kantaa, koska vältän oopperoita
lähes yhtä tehokkaasti kuin kansantanhuja. Totean vain lähinnä
huvittuneena, että ”vapaan” ”tieto”sana”kirjan” suomalaisessa versiossa
oopperan nimeksi mainitaan ”Castor et Pollux”. Teeman K:lliselle
kirjoitusasulle on kyllä vaikea keksiä muuta selitystä kuin lipsus lapsus.

>> Liite ei ota kantaa nimien taivutukseen.
>
> Omassa kappaleessani annetaan taivutusohjeita (esim. Persepolis :
> Persepoliin).

Minun hyllyssäni oleva ”Nykysuomen sivistyssanakirjan” kappale on 3.
painosta vuodelta 1977. Kansallisbibliografian mukaan kirja on
ilmestynyt ensi kerran v. 1973 ja siitä on julkaistu lisäpainoksena,
siis oletettavasti muuttamattomana, 2. painos v. 1975. Seuraavan, v:n
1977 painoksen ISBN-numero on toinen, mutta en löydä tietoa siitä, mitä
siinä olisi muuttunut. Sen alkusanat ovat vuodelta 1973, eikä siinä
muutenkaan mainita muutoksista. Joka tapauksessa se siis on minulla
oleva painos, jossa on hakusanana ”Persepolis” ilman mitään tietoa
taivutuksesta. Fennica lisää:
”Lisäpainokset: 4. p. 1978. - 7. p. 1980. - 14.-15. p. 1992. - 16. p.
1993. - 17.-18. p. 1994. - 19.-20. p. 1995.”
Uudemmista painoksista ei ole tietoa. Herää siis kysymys, onko sisältöön
tehty olennaisia muutoksia muuttamatta ISBN-numeroa.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

H Markus Lang von Oberstdorf

unread,
Mar 25, 2012, 11:06:53 AM3/25/12
to

Jukka K. Korpela esitti lausuntonaan seuraavan:

> Jokainen kielen muutos ilmenee aluksi "kielivirheinä", jos kyseessä on
> normitettu kieli. Kielivirheiden yleinen tuomitseminen merkitsee siis
> vaatimusta kielen muuttumattomuudesta.

Paremminkin kielen muuttumattomuus voidaan asettaa tavoitteeksi, jota ei
voida täydellisesti koskaan tavoittaa.

>> Valitetaan virheistä niin paljon, että ne loppuvat.
>
> Onko näkyvissä jotain muutosta?

Invaasio lähestyy...

Terv. nimim. "Kielinatsi Kuun pimeältä puolelta".

> Minun hyllyssäni oleva "Nykysuomen sivistyssanakirjan" kappale on 3.
> painosta vuodelta 1977.

Minulla on 5. osasta 3. painos (1982). Sen paikannimiosio on näköjään
vuodelta 1979.

Ohessa todisteet:

http://img651.imageshack.us/img651/8994/nssnimio.jpg
http://img528.imageshack.us/img528/1301/nssverso.jpg
http://img40.imageshack.us/img40/6739/naytesivu.jpg

> Kansallisbibliografian mukaan kirja on
> ilmestynyt ensi kerran v. 1973 ja siitä on julkaistu lisäpainoksena,
> siis oletettavasti muuttamattomana, 2. painos v. 1975. Seuraavan, v:n
> 1977 painoksen ISBN-numero on toinen, mutta en löydä tietoa siitä, mitä
> siinä olisi muuttunut.

Meillä Helsingissä eri painoksia voi näpsäkästi vertailla vaikkapa
kirjastossa.

-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/

Jukka K. Korpela

unread,
Mar 25, 2012, 12:07:46 PM3/25/12
to
2012-03-25 18:06, H Markus Lang von Oberstdorf kirjoitti:

> Paremminkin kielen muuttumattomuus voidaan asettaa tavoitteeksi, jota ei
> voida täydellisesti koskaan tavoittaa.

Onneksi niin ei tehty esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kielessä oli
kymmenkunta sanaa. (On hyvin todennäköistä, että sellainen vaihe on
ollut, ja melko todennäköistä, että sanat ovat koostuneet
yksinkertaisista vokaaleista.)

>> Minun hyllyssäni oleva "Nykysuomen sivistyssanakirjan" kappale on 3.
>> painosta vuodelta 1977.
>
> Minulla on 5. osasta 3. painos (1982). Sen paikannimiosio on näköjään
> vuodelta 1979.

Arvoitus ratkesi. Puhumme aivan eri kirjoista. Otan tästä ainakin noin
83,5 % syyllisyydestä. Oletin, että kyse oli vanhan kunnon ”Nykysuomen
sivistyssanakirjasta”, yksiniteisestä teoksesta, jonka lopussa on
muutaman sivun liite ulkomaiden paikannimistä ja jossa tekijäksi
ilmoitetaan ”Nykysuomen laitos”.

Kokonaan eri opus on harhaanjohtavalla nimellä ”Nykysuomen sanakirja. 5”
julkaistu kokoomateos, jonka yhtenä osana on Jouko Vesikansan
kirjoittama ”Ulkomaiden paikannimiä”. Osa on siis (aikoinaan) tunnetun
kielenharrastajan kirjoittama, mutta ei siis samalla tavoin virallinen
kuin aito ja oikea ”Nykysuomen sanakirja” ja myöhempi ”Nykysuomen
sivistyssanakirja”.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

H Markus Lang von Oberstdorf

unread,
Jan 4, 2015, 10:36:01 AM1/4/15
to

Ohjelma uusittiin eilen. Ei muuta kuin uusi haukkumakirje:
http://www.mlang.name/shame/yle-3.html

Jukka K. Korpela

unread,
Jan 4, 2015, 2:23:06 PM1/4/15
to
2015-01-04, 17:36, H Markus Lang von Oberstdorf kirjoitti:

> Ohjelma uusittiin eilen.

Olen järkytetty. Minulta otti aikaa kaivaa esiin alkuperäinen complaint
vuodelta 2012. Se nimittäin on aikoja sitten expiroitunut käyttämältäni
news-serveriltä, mutta onneksi erään ystävällisen sielun ylläpitämältä
palvelimelta http://sfnet.fi se löytyi aika nopeasti.

Ongelma siis oli, että Markus Lång niin pahoitti mielensä, kun ohjelman
nimessä oli ”shaahi” eikä ”šaahi” ja lisäksi nimeä ”Persepolis” oli
taivutettu hänen käsityksensä mukaan väärän paradigman mukaan
”Persepoliksen” eikä ”Persepoliin”. Jotain muutakin taisi olla. Ja
taisimme käydä aiheista keskusteluakin, jossa laatu korvasi
osallistujien määrän (2).

> Ei muuta kuin uusi haukkumakirje:
> http://www.mlang.name/shame/yle-3.html

Tästä tulee mieleen, että maailman lyhyimpien kirjojen kilpailussa
taitaa edelleen olla mukana teos ”Haukkumakirjeillä saavutetut
tulokset”. Niinpä taidan jättää mainitsematta, että tässäkin on Korpelan
lain*) toteutuminen ainakin lähellä: päivämäärät on kirjoitettu
kielitoimiston ohjeen ja kansallisen standardin vastaisesti, kirjeestä
puuttuvat asiakirjastandardin mukaiset tunnistetiedot ja sen taitto
(varsinkin rivitys) on alapuolella kaiken arvostelun.

Hiukan ihmettelen virkettä ”Antiikin nimiä taivutetaan tällä tavoin myös
silloin kun ne tarkoittavat nykyaikaista paikkaa.” Persepolis on ollut
rauniokaupunki parituhatta vuotta, eikä jonkin juhlan järjestäminen
raunioilla tee siitä ”nykyaikaista paikkaa”. Tähän ei olisi syytä
viitata, ellei valituskirjelmä erityisesti viittaisi ensyklopediseen
tietoon.

Mitä Ylen virheisiin tulee, niin ne toki ovat per se selviä virheitä,
mutta en ruoskittaisi ketään esimerkiksi š:n käyttämättömyydestä
kulkematta ensin päivää hänen kengissään. Tämän taustalla on
kokemuksiani muun muassa järjestelmistä, joissa ei tällä
vuosituhannellakaan voi käyttää ääkkösiä eikä edes gemenaa (”pieniä
kirjaimia”).

Lisäksi jos kirjoitusasun virheiden määrä korreloi sisällön virheiden
määrän kanssa, kuten yleensä korreloi, virheet ovat toimineet
hyödyllisinä signaaleina ymmärtäväisille.

*) Muita julkisesti huonosta kielenkäytöstä moittiva tekee moitteissaan
virheitä, jotka ovat pahempia kuin ne, joita moititaan.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

H Markus Lang von Oberstdorf

unread,
Jan 5, 2015, 12:46:39 PM1/5/15
to

Jukka K. Korpela esitti lausuntonaan seuraavan:

> maailman lyhyimpien kirjojen kilpailussa taitaa edelleen olla mukana teos "Haukkumakirjeillä saavutetut tulokset".

Mahtuu siis kätevästi taskuun!

> päivämäärät on kirjoitettu kielitoimiston ohjeen ja kansallisen standardin vastaisesti

Muinaisaikoina päivämääriin kirjoitettiin reilusti sanaväli (ks. esim.
Kielikello 6, s. 3), ja tätä perinnettä saatakoon yhä kunnioittaa
ohukkein. Toki ohukkeiden pitää olla samanlevyisiä, vaikka Kielikellon
numerossa 10 sivulla 15 on päivän ja kuukauden väliin ladottu
harhaanjohtavasti ohuempi sanaväli kuin kuukauden ja vuoden väliin.

Valitettavasti tuo virheellinen käytäntö päätyi jopa viralliseen
maksuvälineeseen:
https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:2-Euro-Gedenkmünze_Finnland_2006.gif

> kirjeestä puuttuvat asiakirjastandardin mukaiset tunnistetiedot

Kyseessä ei ole virallinen vaan yksityinen kirje.

> ja sen taitto (varsinkin rivitys) on alapuolella kaiken arvostelun.

HTML-esitys approksimoi kuitenkin vain äärimmäisen epätarkasti
alkuperäistä kirjettä, joka on tulostettu Tervakoski 2:kkoseen ja
allekirjoitettu kultakärkisellä täytekynällä. Paavilla on samanlainen!

("Täten julistan, että Jeesus syntyi neitseestä.")

Kirjeessä on käytetty ta-vu-tus-ta-kin.

> viitata, ellei valituskirjelmä erityisesti viittaisi ensyklopediseen tietoon.

Valituksenalaisessa tapauksessa oli erityisen moitittavaa se, etten
voinut lyödä Yleisradiota päähän "Vierasnimikirja"-kirjalla, koska siitä
tykkänään puuttuvat Akropoliit ja Persepoliit eikä sen avulla voida
ratkaista sitäkään, astuiko Aleksanteri Suuri kenties Hydaspesiin,
Hydaspekseen vai peräti Hydaspeeseen.

-----------------------
ml...@mlang.name
http://www.mlang.name/

Martta-Liisa Äng-Penis

unread,
May 6, 2015, 9:34:00 AM5/6/15
to

Maanantai oli paha päivä.

Paitsi että Yleisradio Oy esitti jälleen ohjelman "Shaahi
Persepoliksessa", Metro-lehden sarjakuvassa kerrottiin filosofi
"Diogenesista" (po. Diogeneesta).

Civilitas requiescat in pace.

Heikki Heinonen

unread,
May 9, 2015, 8:59:04 AM5/9/15
to
Sivistyneet lepää rauhassa?
Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages