Urho Kekkosen katu?
Warp
mutta onko tuo oikein kirjoitettu?
Olen jostain saanut sellaisen käsityksen, että se kirjoitettaisiin
oikeaoppisesti "Urho Kekkosenkatu", mutta tästä olen ehkä vain noin 10%
varma. Halusin vain kysyä, miten asia oikeasti on.
--
plane{-x+y,-1pigment{bozo color_map{[0rgb x][1rgb x+y]}turbulence 1}}
sphere{0,2pigment{rgbt 1}interior{media{emission 1density{spherical
density_map{[0rgb 0][.5rgb<1,.5>][1rgb 1]}turbulence.9}}}scale
<1,1,3>hollow}text{ttf"timrom""Warp".1,0translate<-1,-.1,2>}// - Warp -
Pekka Lahdenmäki
>
> Erään Hesarin artikkelin otsikossa puhutaan Urho Kekkosen kadusta,
> mutta onko tuo oikein kirjoitettu?
> Olen jostain saanut sellaisen käsityksen, että se kirjoitettaisiin
> oikeaoppisesti "Urho Kekkosenkatu", mutta tästä olen ehkä vain noin 10%
> varma. Halusin vain kysyä, miten asia oikeasti on.
Asia on oikeasti Urho Kekkosen katu.
--
Pekka
Jukka K. Korpela
> Erään Hesarin artikkelin otsikossa puhutaan Urho Kekkosen
> kadusta, mutta onko tuo oikein kirjoitettu?
On.
> Olen jostain saanut sellaisen käsityksen, että se
> kirjoitettaisiin
> oikeaoppisesti "Urho Kekkosenkatu", mutta tästä olen ehkä vain noin
> 10% varma. Halusin vain kysyä, miten asia oikeasti on.
Asia on juuri toisinpäin, eli oikeaoppista on kirjoittaa "Urho Kekkosen
katu", mutta virheellinen asu on yleinen, joskin arvioni mukaan
vähentynyt. Kielenoppaissa on usein korostettu, että "Urho
Kekkosenkatu" olisi epälooginen, sillä eihän sana "Urho" ole sanan
"Kekkosenkatu" määrite. (Esimerkkeinä ovat toki olleet toiset
kadunnimet. Tämä nimihän on aika uusi.)
Hankalaksi asian tekee se, että yleensä kadunnimet ovat selviä
yhdyssanoja, kuten "Snellmaninkatu", mutta kun määriteosa on
sanaliitto, rakenne onkin toinen. Kielikorva toivottavasti kertoo,
miksi tämä kuitenkin on järkevää: sanassa "Snellmaninkatu" on vain yksi
pääpaino, alkutavulla, kun taas "Urho Kekkosen katu" on
kolmihuippuinen, tavalla, jota kirjoitusasu vastaa.
Kielenhuollossa on kyllä vallalla suuntaus, jonka mukaan ilmaisu pitää
kirjoittaa yhdeksi sanaksi, jos se on terminomainen tai muuten kiinteä.
Niinpä pitää kirjoittaa "harmaanorjanhirvikoira" ja
"uudenseelanninparatiisimonarkki". Toistaiseksi olemme säästyneet
sellaiselta johdonmukaisuudelta, että nimikilpiin vaadittaisiin
"Urhokekkosenkatu", "Ida-aalbergintie" jne.
P.S. "10 %", ei "10%". Kuten sanotaan "kymmenen prosenttia", ei
"kymmenenprosenttia". Tähän olisi kyllä sopinut paremmin sana
"kymmenprosenttisen", jos tämäntapaista ilmaisua halutaan käyttää.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Juhani Marttila
> Kielenhuollossa on kyllä vallalla suuntaus, jonka mukaan ilmaisu pitää
> kirjoittaa yhdeksi sanaksi, jos se on terminomainen tai muuten kiinteä.
> Niinpä pitää kirjoittaa "harmaanorjanhirvikoira" ja
> "uudenseelanninparatiisimonarkki".
Eräs hirvikoirayhdistys on listannut edustamansa rodut sivulle
<http://www.oshy.net/rodut.html>. Omasta mielestäni yhdyssanat tulevat
kohtuuttoman pitkäksi, jos muutenkin varsin pitkiin
nimityksiin (esim. harmaahirvikoira) liitetään vielä esimerkiksi väritys
samaan yhdyssanaan. Mieleeni tulee väistämättä (Ollin?) pakina
yliesierikoisjatiesmistämiehestä.
(Sivun kirjoitusasujen arvoa vähentää tosin se, että yhdistys kirjoittaa
itse nimensä muodossa "Oulunseudun Hirvikoirayhdistys ry. Asu juontunee
siitä, että Oulun seutu on markkinoinut itseään Ouluseutu-nimellä.
Logossa <http://www.oshy.net/images/Logo.gif> nimi on näemmä kuitenkin
erikseen kirjoitettu.)
> Toistaiseksi olemme säästyneet
> sellaiselta johdonmukaisuudelta, että nimikilpiin vaadittaisiin
> "Urhokekkosenkatu", "Ida-aalbergintie" jne.
Kantasanan yhdysmerkin vaikutus kadun- ja teidennimiin on sen sijaan
tietyissä tilanteissa varsin mielenkiintoinen.
Kestilän haja-asutusalueiden teitä nimettäessä 1990-luvun puolivälissä
kuntaan saatiin kielitoimiston kannan tarkastuksen jälkeen tiennimet
"Yli-Kariojan tie" ja "Ranta-Mattilan tie" (saadaan esille ainakin
osoitteesta http://www.posti.fi/postinumeroluettelo/). Sanan "tie"
kirjoittaminen erilleen juontuu kielioppisäännösten mukaan ilmeisestikin
siitä, ettei kantasanalle ole tullut vastinparia tiennimistöön.
Jos sekä Yli-Kariojasta että Ali-Kariojasta sen sijaan tehtäisiin
tiennimi, oikeat muodot olisivat kaiketi "Yli-Kariojantie" ja
"Ali-Kariojantie". Jos sana kirjoitettaisiinkin muodossa "Ylikarioja",
tie olisi luonnollisesti "Ylikariojantie"
Jatkokysymys: Mikä onkaan Limingan "Alatemmeksen" tai "Ala-Temmeksen"
oikea kirjoitusmuoto? Opastekylteissä käytetään molempia nimiä sekaisin,
postitoimipaikka on "Ala-Temmes", mutta tietääkseni paikalliset
käyttävät muotoa "Alatemmes".
--
Juhani Marttila
Juhani Marttila
> Kielenhuollossa on kyllä vallalla suuntaus, jonka mukaan ilmaisu pitää
> kirjoittaa yhdeksi sanaksi, jos se on terminomainen tai muuten kiinteä.
> Niinpä pitää kirjoittaa "harmaanorjanhirvikoira" ja
> "uudenseelanninparatiisimonarkki".
Eräs hirvikoirayhdistys on listannut edustamansa rodut sivulle
<http://www.oshy.net/rodut.html>. Omasta mielestäni yhdyssanat tulevat
kohtuuttoman pitkäksi, jos muutenkin varsin pitkiin
nimityksiin (vaikkapa norjanhirvikoira) liitetään vielä esimerkiksi
väritys samaan yhdyssanaan. Mieleeni tulee väistämättä (Ollin?) pakina
yliesierikoisjatiesmistämiehestä.
(Sivun kirjoitusasujen arvoa vähentää tosin se, että yhdistys kirjoittaa
itse nimensä muodossa "Oulunseudun Hirvikoirayhdistys ry". Asu juontunee
siitä, että Oulun seutu on markkinoinut itseään Ouluseutu-nimellä.
Logossa <http://www.oshy.net/images/Logo.gif> nimi on näemmä kuitenkin
erikseen kirjoitettu.)
> Toistaiseksi olemme säästyneet
> sellaiselta johdonmukaisuudelta, että nimikilpiin vaadittaisiin
> "Urhokekkosenkatu", "Ida-aalbergintie" jne.
Kantasanan yhdysmerkin vaikutus kadun- ja teidennimiin on sen sijaan
Warp
> "kymmenenprosenttia".
Tuo perustelu ei yksinään ole vakuuttava, sillä kirjoitetaanhan
esimerkiksi "-10", ei "- 10", vaikka se sanotaan "miinus kymmenen". ;)
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
Niilo Paasivirta
>Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> P.S. "10 %", ei "10%". Kuten sanotaan "kymmenen prosenttia", ei
>> "kymmenenprosenttia".
>
> Tuo perustelu ei yksinään ole vakuuttava, sillä kirjoitetaanhan
>esimerkiksi "-10", ei "- 10", vaikka se sanotaan "miinus kymmenen". ;)
Ja toinen on °C, joka luetaan "astetta Celsiusta" tai jotain. Se on sitten
eri asia, miten kokonainen lämpötilalukema pitäisi kirjoittaa ja/tai lukea.
En ole koskaan viitsinyt opetella sitä oikeaa tapaa. Helpointa on kai
katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta...
...tai sitten ei. Ainakin prosentit kirjoitetaan siellä näköjään yhteen
numeron kanssa, esim. "Ohuet tasoitetut viivat kuvaavat kummankin
muuttujan 3% tilastollista todennäköisyyttä". Lämpötiloissa numerot,
astemerkki, ja C on kirjoitettu välillä yhteen, joissain taulukoissa
esim. "25,9°C", ja toisaalla erikseen "-51,5 °C ". Luulisin, että tuo
jälkimmäinen muoto on se oikea. Eihän siitä nyt voi olla varma, kun
oikein hieno tieteellinen laitoskin kirjoittaa sen vähän niin ja näin :)
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@iki.fi URL: http://www.iki.fi/%7Enp/
"Talot ovat kumia ja kadulla leijailee ihmisenpuolikkaita."
- Aku Ankka
eki
Paasivirta) wrote:
>
>...tai sitten ei. Ainakin prosentit kirjoitetaan siellä näköjään yhteen
>numeron kanssa, esim. "Ohuet tasoitetut viivat kuvaavat kummankin
>muuttujan 3% tilastollista todennäköisyyttä". Lämpötiloissa numerot,
>astemerkki, ja C on kirjoitettu välillä yhteen, joissain taulukoissa
>esim. "25,9°C", ja toisaalla erikseen "-51,5 °C ". Luulisin, että tuo
>jälkimmäinen muoto on se oikea. Eihän siitä nyt voi olla varma, kun
>oikein hieno tieteellinen laitoskin kirjoittaa sen vähän niin ja näin :)
Jos opettelisimme esimerkiksi ainakin tuonkaltaisissa suhteissa melko
"alkeellista" devanaagarii-kirjoitusta, tajuaisimme kuinka
mitättömästä ropleemasta on kyse. (Mutta "intialaisiahan"
väitetään vaikkapa nollan keksijöiksi...)
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> P.S. "10 %", ei "10%". Kuten sanotaan "kymmenen prosenttia", ei
>> "kymmenenprosenttia".
>
> Tuo perustelu ei yksinään ole vakuuttava, sillä kirjoitetaanhan
> esimerkiksi "-10", ei "- 10", vaikka se sanotaan "miinus kymmenen".
> ;)
Esitin sen enemmänkin muistisäännöksi kuin perusteluksi. Mutta olet
oikeassa siinä, että se ei ole poikkeukseton eli ääntämyksestä ei voi
aina johtaa sitä, jätetäänkö symboleja sisältävään ilmaisuun tyhjä väli
kirjoituksessa.
Toisaalta matemaattiset operaattorit, joihin miinusmerkinkin käyttö
voidaan lukea, ovat muutenkin vähän eri asemassa kuin esimerkiksi luvun
ja yksikön yhdistelmät. Matemaattisten lausekkeiden typografia on
perinnäisesti vivahteikkaampaa kuin kysymys siitä, tuleeko johonkin
väliin tyhjämerkki, välilyönti. Ei voi sanoa, että typografisesti
"a+b" on oikein tai "a + b" on oikein, vaan yleensä pyritään johonkin
niiden väliltä. Muutama tekninen huomautus aiheesta Web-sivujen
kannalta: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/math/#spex
(SFS 4175:n mukaan miinusmerkkinä käytetään ajatusviivaa, mikä ei
varsinaisesti ole kansainvälisten merkistöstandardien mukaista,
ja tällöin sen ympärille jätetään tyhjä väli, kun se on lukujen [tms.]
välissä mutta se kirjoitetaan kiinni lukuun, kun se on etumerkkinä.
Vastaava sääntö koskee plusmerkkiä. Tällaiset välien käytön periaatteet
ovat järkeviä, _jos_ joudutaan rajoittumaan alkeelliseen muotoiluun,
jossa välin leveys ei ole säädeltävissä.)
Eero Asunta
>
> Mieleeni tulee väistämättä (Ollin?) pakina
>yliesierikoisjatiesmistämiehestä.
Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivaajavuorovarausratkaisupäällikkö
Noin ulkomuistista :)
eero
--
Soittakaa Paranoid!
Jukka K. Korpela
n...@horus.co.jyu.fi (Niilo Paasivirta) wrote:
> Ja toinen on °C, joka luetaan "astetta Celsiusta" tai jotain.
Täydellinen lukutapa on "celsiusastetta". Näin sanoo Suomen kielen
perussanakirja, samoin jo Nykysuomen sanakirja. Standardi SFS-ISO 31-0
+ A1 määrittelee näin hienosti:
"Celsiusaste on yksikön kelvin erityisnimi, jota käytetään ilmaistaessa
celsiuslämpötilan arvoja."
Toisaalta juuri koskaan ei ole tarvetta erikseen mainita, että kyse on
celsiusasteista, vaan pelkkä "aste" riittää. Oikeastaan ainoa käytännön
poikkeus on tilanne, jossa puhutaan myös fahrenheitasteista.
> Helpointa on kai katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta...
>
> ...tai sitten ei. Ainakin prosentit kirjoitetaan siellä näköjään
> yhteen numeron kanssa, esim. "Ohuet tasoitetut viivat kuvaavat
> kummankin muuttujan 3% tilastollista todennäköisyyttä".
Varsin tavallinen virhe, jossa välilyönnin puutetta pahempaa on se,
että taivutusta ei ole merkitty. Oikein on "3 %:n", koska tarkoitettu
lukutapa on "kolmen prosentin", ei "kolme prosenttia".
> Lämpötiloissa numerot, astemerkki, ja C on kirjoitettu välillä
> yhteen, joissain taulukoissa esim. "25,9°C", ja toisaalla erikseen
> "-51,5 °C ". Luulisin, että tuo jälkimmäinen muoto on se oikea.
Onhan se. Noudatetaan siis pääsääntöä, jonka mukaan lukuarvo ja yksikkö
erotetaan toisistaan tyhjällä välillä. Ainoat poikkeukset tähän ovat
seuraavat yksiköiden tunnukset:
- asteen merkki ° yksinään käytettynä; esimerkki: 90°:n kulma
- kulmaminuutin ja jalan tunnus, PRIME, jonka korvikkeena yleisesti
käytetään Ascii-heittomerkkiä; esimerkki: 42'
- kulmasekunnin ja tuuman tunnus, DOUBLE PRIME, jonka korvikkeena
yleisesti käytetään Ascii-lainausmerkkiä; esimerkki: 4":n lankku.
Poikkeukset johtunevat siitä, että kyseiset symbolit ovat pienikokoisia
ja ilmiasultaan yläindeksin tapaisia, joten niiden kirjoittaminen
erilleen vaikuttaisi oudolta.
Warp
> "kymmenenprosenttia". Tähän olisi kyllä sopinut paremmin sana
> "kymmenprosenttisen", jos tämäntapaista ilmaisua halutaan käyttää.
Miten se muuten kirjoitetaan jos halutaan sanoa "sataprosenttisesti"?
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> P.S. "10 %", ei "10%". Kuten sanotaan "kymmenen prosenttia", ei
>> "kymmenenprosenttia". Tähän olisi kyllä sopinut paremmin sana
>> "kymmenprosenttisen", jos tämäntapaista ilmaisua halutaan käyttää.
>
> Miten se muuten kirjoitetaan jos halutaan sanoa "sataprosenttisesti"?
En ihan ymmärrä kysymystä. Mikä "se", ja miksi ei kirjoiteta
"sataprosenttisesti", jos halutaan sanoa "sataprosenttisesti"?
Mutta jos tarkoitat, miten sana "sataprosenttisesti" voitaisiin kirjoittaa
käyttäen numeroita tai prosenttimerkkiä tai molempia, niin ainoa normien
mukainen sellainen asu olisi "100-prosenttisesti". Kuten näkyy, se ei
lyhennä mitään, ainakaan merkkien määrän mukaan laskien. Periaatteessa
voisi ajatella, että numeroin kirjoittamisella korostetaan, että
tarkoitetaan tarkalleen lukua 100, ei noin sataa.
Kielitoimiston kanta on seuraavanlainen (en ole nyt tarkistanut, onko tämä
muuttunut uudemmassa suosituksessa, mutta olen ainakin 99-prosenttisen
varma, ettei ole):
"Adjektiivijohdos prosenttinen suositetaan kirjoitettavaksi sanana: 10-
prosenttinen (ei: 10-%:inen), sataprosenttisesti tai 100-prosenttisesti
(ei: 100-%:isesti)."
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html#prosenttimerkki
Jos kuitenkin käytettäisiin prosenttimerkkiä, niin tuo "100-%:isesti"
olisi normien kannalta vähiten väärä. Oudonlaiseltahan se näyttää, mutta
tällaisissa tapauksissa tulkitaan, että -i- kuuluu johtimeen (vaikka onkin
sulautunut yhteen prosentti-sanan loppu-i:n kanssa), kuten sanoissa
"100-asteinen" ja "tuhatjalkainen".
Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
> Kielenoppaissa on usein korostettu, että "Urho
> Kekkosenkatu" olisi epälooginen, sillä eihän sana "Urho" ole sanan
> "Kekkosenkatu" määrite. (Esimerkkeinä ovat toki olleet toiset
> kadunnimet. Tämä nimihän on aika uusi.)
Kieliopeissa on ollut ainakin 1960-luvulta lähtien esimerkkinä
tällaisista nimistä nimenomaan Aleksis Kiven katu. Asuin tuolla kadulla
Helsingissä ja jouduin toteamaan, että hitaastipa on on tämäkin oppi
kansamme katajaiseen kalloon uponnut. (Ammattitaidon puutetta? [HUOM!!1
IROONIAAA!!)]
Sain postia ainakin seuraaviin osoitteisiin:
1. Aleksis Kiven katu (oikein)
2. Aleksis Kivenkatu
3. Aleksis Kiven Katu
4. Aleksiskivenkatu
5. AleksisKivenKatu.
Myös ruotsinkielinen muoto kirjoitetaan erikseen, ja erikoisuutena on
omannosta johtuva epämääräinen muoto:
Aleksis Kivis gata (vrt. Lönnrotsgatan). Tässäkin näkee yleisesti
virheitä: "Aleksis Kivisgata" ym.
Täällä Töölössä on Paavo Nurmen polku, ja sen ruotsinkielinen nimi on
katukyltissä "PAAVO NURMIS STIGEN". Kaksi viimeistä kirjainta on
koetettu raaputtaa pois :-)
Epäselväksi minulle on jäänyt, miksi jotkin ruotsinkieliset paikannimet
ovat epämääräisessä, jotkin määräisessä muodossa: Brunakärr, Marudd,
Hertonäs, Brändö, Malm; Kvarnbäcken, Botbyåsen, Lidamalmen, Svedängen.
Finns det något regel för dessa?
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Tommi P Uschanov
> Sain postia ainakin seuraaviin osoitteisiin:
Kun itse asuin Väinö Auerin kadulla, oma vuokranantajani lähestyi
minua säännöllisesti osoitteella Väinö Auerinkatu.
> Täällä Töölössä on Paavo Nurmen polku, ja sen ruotsinkielinen nimi on
> katukyltissä "PAAVO NURMIS STIGEN". Kaksi viimeistä kirjainta on
> koetettu raaputtaa pois :-)
Nähty taannoin Turun kaupungissa: liikennemerkin 421 lisäkilvessä
teksti "Cyckel-ledning tillåten". Peterin periaate jyllää...
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Tommi Nieminen
> Kun itse asuin Väinö Auerin kadulla, oma vuokranantajani lähestyi
> minua säännöllisesti osoitteella Väinö Auerinkatu.
Mitäs tuo nyt vielä. Asiasta sivusuunnassa kolmanteentoista, kun
aikoinani ostiskelin eräästä tamperelaisesta tietokonealan liikkeestä
useammasti tavaraa Tampereen yliopiston jo edesmenneeseen (lue
"fuusioituun") suomen kielen laitokseen, laskuissa luki
säännönmukaisesti "suomenkielen laitos".
Kerran tulin asioineeksi eri kassalla kuin tavallisesti, ja koska
atk-alan liike ei tietenkään pidä asiakasrekisteriään verkossa vaan
säilöö omaa kopiotaan siitä kassoittaisesti, päädyin kuunteluoppilaaksi
keskusteluun, jossa vanhempi työntekijä neuvoi uudempaa osoitteen
kirjoittamisessa. "Suomenkielen yhteen ja laitos erikseen", hän
kokemuksen syvällä rintaäänellä opasti, ja toinen teki työtä käskettyä.
Siinä vaiheessa minulta -- niin vähän kuin kielenhuollosta yleensä
piittaankin -- kärähtivät käämit ja oli pakko narahtaa jotakin ilkeää.
Seuraava lasku tulikin sitten "suomenkielenlaitokseen".
--
.... Tommi Nieminen ....
"I desired dragons" -Tolkien-
.... mailto:super...@luukku.com.invalid ....