Fatta
Mikko Järvinen
"fatta" olisi peräisin. Emme keksineet mitään järkevää. Onko kellään
tietoa? Hyviä arvauksia?
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
A R:nen
> Yritimme pähkäillä, mistä sosiaalitoimistoa tarkoittava slangisana
> "fatta" olisi peräisin. Emme keksineet mitään järkevää. Onko kellään
> tietoa?
Fattigvård = köyhäinhoito.
Mika Iisakkila
> Yritimme pähkäillä, mistä sosiaalitoimistoa tarkoittava slangisana
> "fatta" olisi peräisin. Emme keksineet mitään järkevää. Onko kellään
> tietoa? Hyviä arvauksia?
De fattiga = köyhät
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jukka K. Korpela
> Yritimme pähkäillä, mistä sosiaalitoimistoa tarkoittava slangisana
> "fatta" olisi peräisin. Emme keksineet mitään järkevää. Onko kellään
> tietoa? Hyviä arvauksia?
Näin vanhojen slangisanojen ollessa kyseessä auttaa "Nykyslangin
sanakirja" (vuodelta 1979) useinkin. Se sanoo fatta-sanasta: "(vrt.
ruots. /fattig/ köyhä)". Sana siis viittaisi köyhäinapuun.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
KK
"Mikko Järvinen" <e...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:p3l465-...@bulbasaur.tontut.fi...
> Yritimme pähkäillä, mistä sosiaalitoimistoa tarkoittava slangisana
> "fatta" olisi peräisin. Emme keksineet mitään järkevää. Onko kellään
> tietoa? Hyviä arvauksia?
>
Joskus stadissa kuulee jonkun vanhan starbun vieläkin välillä puhuvan
fattighetsbyråsta, joka lienee ollut joskus oikeasti olemassakin. Suomeksi
kai köyhäinaputoimisto.
- k
KK
"KK" <kek...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:FEPjj.260$vk...@read4.inet.fi...
Niin ja fatta tarkoittaa siis nykyään sosiaalitoimistoa. Sitä paikkaa, josta
saa viime hädässä rahaa, kun esim. työttömyysturvaa ei syystä tai toisesta
saa. "Mennä fattaan", tarkoittaa käymistä sosiaalistoimiston virkailijan
puheilla. "Fattapäivä" on vakioasiakkaiden kanssa sovittu säännöllinen
päivä, jolloin he voivat käydä hakemassa rahaa välttämättömiin menoihin.
- k
valtsu
pelastusarmeija)
Kun fattan hyna (tai fyrkat) oli dokattu dallailtiin rälläkkään hakee
safkaa.
(Kun sosiaaliavustus oli juotu käveltiin pelastusarmeijaan hakemaan ruokaa.)
Jorma Moll
> Vastaavanlainen vanha slangisana on "rälläkkä" (frälsningsarmén =
> pelastusarmeija)
joo... joskus myös frelssis. Jaa taitaa olla vahempaa slangia.
..........
Minua on aina naurattanut sana "luukuttaa". Sehän tarkoittaa esim.
asiointia sossun luululla, yleensä rahan hakemista, joskus hennoinkin
perustein.
Muistissa on lapsuuden todelliset luukut, jossa virkailija istui
lasi- tai peräti vaneriluukun takana ja veti sen aina eteen kun ei
halunnut keskustella asiakkaan kanssa.
Kielikuva on kovasti konkrettinen.
yst. terv. J.M.
KK
Ehkä oikeammin kuitenkin "fattigvårdsbyrå", vaikka tuosta
"fattighetsbyråsta" starbut tosiaan toisinaan bamlaa.
- k
Matti Hollberg
>Minua on aina naurattanut sana "luukuttaa". Sehän tarkoittaa esim.
>asiointia sossun luululla, yleensä rahan hakemista, joskus hennoinkin
>perustein.
Kas, minulle tuo merkitys ei ole lainkaan tuttu. Minä olen aina
ymmärtänyt luukuttamisella varastetetun tavaran ostamista ja
edelleen myymistä.
--
Matti Hollberg / Internet: holl...@arska.fys.utu.fi
Jukka K. Korpela
>> Minua on aina naurattanut sana "luukuttaa". Sehän tarkoittaa esim.
>> asiointia sossun luululla, yleensä rahan hakemista, joskus
>> hennoinkin perustein.
>
> Kas, minulle tuo merkitys ei ole lainkaan tuttu. Minä olen aina
> ymmärtänyt luukuttamisella varastetetun tavaran ostamista ja
> edelleen myymistä.
Kovin uudesta merkityksestä ei ole kyse, sillä sen tuntee jo
"Nykyslangin sanakirja" vuodelta 1979. Ensimmäiseksi merkitykseksi se
mainitsee kuvaamasi varastetun tavaran välittämisen. On siinä näiden
lisäksi kaksi muutakin merkitystä, 'käydä kauppaa ovelta ovelle' ja
'kaasuttaa, ajaa täysillä, luukku auki'.
Näitä kaikkia merkityksiä ei varmaankaan ole käytetty samoissa
piireissä. Slangillehan on ominaista sanojen merkitysten muuntelu, ja
slangilla jos millään saa itsensä väärinymmärretyksi. :-)
Jorma Moll
> Kovin uudesta merkityksestä ei ole kyse, sillä sen tuntee jo
> "Nykyslangin sanakirja" vuodelta 1979.
Mutta eikös se olekin savolaistyttö Karttusen tekemä? Ei sitä tarvii
uskoo :-) Ei vaiskaa se on oikein hyvä kirja, jos nyt samasta puhun.
Karttunen selvitteli kerran radiohaastattelussa savolaisuuttaan ja
suhdettaan Stadin slangiin.
> Ensimmäiseksi merkitykseksi se
> mainitsee kuvaamasi varastetun tavaran välittämisen.
Enpä ole ennen kuullut. Miten tuo saataisiin liittymään luukkuun?
> On siinä näiden
> lisäksi kaksi muutakin merkitystä, 'käydä kauppaa ovelta ovelle'
Tuotakin pitäsisin kyseenalaisena, mutta niin kuin sanot ... eri
piireissä eri sanat.
> .... 'kaasuttaa, ajaa täysillä, luukku auki'.
Tuo on kyllä kaytännön slangia.
yst. terv. J.M.
Matti Hollberg
luukuttamisesta
> mainitsee kuvaamasi varastetun tavaran välittämisen. On siinä näiden
> lisäksi kaksi muutakin merkitystä, 'käydä kauppaa ovelta ovelle' ja
> 'kaasuttaa, ajaa täysillä, luukku auki'.
Noista kulkukauppamerkitys on niin ikään minulle outo. Näiden lisäksi
joskus puhutaan 'äänekkäästä musiikin soittamisesta' luukuttamisena.
"Naapuri luukutti viime yönä heviä täysillä."
Jorma Moll
> In article <CX0lj.284274$ez7.177...@reader1.news.saunalahti.fi> "Jukka K. Korpela" <jkorp...@cs.tut.fi> writes:
>
> luukuttamisesta
>
> > mainitsee kuvaamasi varastetun tavaran välittämisen. On siinä näiden
> > lisäksi kaksi muutakin merkitystä, 'käydä kauppaa ovelta ovelle' ja
> > 'kaasuttaa, ajaa täysillä, luukku auki'.
>
> Noista kulkukauppamerkitys on niin ikään minulle outo. Näiden lisäksi
> joskus puhutaan 'äänekkäästä musiikin soittamisesta' luukuttamisena.
> "Naapuri luukutti viime yönä heviä täysillä."
>
> --
joo ... näistä slangiasioista voi olla perustellusti tai
perusteettomasti ihan mitä mieltä tahansa. Kaikki ovat oikeassa.
Kulkukauppiaan luukuttamisestahan voisi sanoa vaikka, että kun olisi
kömpelöä sanoa: ovettaa tai ovitella niin on otettu käyttöön lähinnä
sopivan tuntuinen "luukuttaa". Eräänlainen luukkuhan se ovikin on,
ainakin kerrostalossa.
yst. terv. J.M.
PenttiL
Kaikki varmaan totta. Tuo luukuttaminen oli kyllä joskus 60 - 70
-luvuilla varsin yleisesti asiakaspuolen omaksuma käsite
"sosiaalipalvelujen tehokäytöstä".
Kaasupolkimen tehokäyttömerkitys taisi tulla hieman myöhemmin.
Rälläkkä on myös mm. rautarakenneväen paljon käyttämä kulmahiomakoneen
kutsumanimi. Palastusarmeija-rälläkkää on käytetty aiemmin myös f -
kirjaimella varustettuna joka menee näin lähemmäs lähdettään.
-P
Tomi Jaskari
+0200:
> Kulkukauppiaan luukuttamisestahan voisi sanoa vaikka, että kun olisi
> kömpelöä sanoa: ovettaa tai ovitella niin on otettu käyttöön lähinnä
> sopivan tuntuinen "luukuttaa". Eräänlainen luukkuhan se ovikin on,
> ainakin kerrostalossa.
Luukku tuo sanana mieleen ensinnäkin adventtikalenterin, joista muistan
parhaiten sen, jonka oma äidinisäni valmisti minulle ollessani 6-vuotias.
Toinen merkitys on sitten sellainen asunto, jossa käydään nukkumassa ja
lisämerkitys on se, että neliöitä on aivan hirveän vähän niin kuin useissa
ennen 60-lukua valmistuneissa yksiöissä ja alko-ovissa järjestäen on.
Vasta kolmantena merkityksenä on sitten luukku yleisesti jonkin aukon
peitteenä. Näin itse hakisin sanan luukuttaa merkitystä substantiivin
kautta. Kovin tutulla se ei verbinä kuulosta. Ainaakaan omasta suustani
tulevana kovin vieras teonsana.
--
/*. Käytössä Opera 9.xx: http://www.opera.com/
O>'O________________________________________________
Homepage: http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/
Mika Pirhonen
> Luukku tuo sanana mieleen ensinnäkin adventtikalenterin
> Vasta kolmantena merkityksenä on sitten luukku yleisesti
> jonkin aukon peitteenä.
Vanhanaikaisissa villakalsareissa oli luukku juurikin tuossa
tarkoituksessa. Nykyisin nähtävissä toivottavasti ainoastaan Superhessulla.
--
Mika
Valvo aina pienten lasten syömistä.
- BaBy:CarrOTS - miniPOrKKanOiTa iLman LiSäaineiTa -pakkauksen seloste
Mika Pirhonen
> Rälläkkä on myös mm. rautarakenneväen paljon käyttämä kulmahiomakoneen
> kutsumanimi. Palastusarmeija-rälläkkää on käytetty aiemmin myös f -
> kirjaimella varustettuna joka menee näin lähemmäs lähdettään.
Vitsiryhmässä .ryhmät+listat-ryhmää kutsutaan leikkisästi rälläkäksi.
PenttiL
> Tomi Jaskari kirjoitti:
>
>> Luukku tuo sanana mieleen ensinnäkin adventtikalenterin Vasta
>> kolmantena merkityksenä on sitten luukku yleisesti jonkin aukon
>> peitteenä.
>
> Vanhanaikaisissa villakalsareissa oli luukku juurikin tuossa
> tarkoituksessa. Nykyisin nähtävissä toivottavasti ainoastaan Superhessulla.
>
istumalihasten kohdalla parilla napilla ylöpuolelta, alaspäin
"saranoitu" luukku vaivattomamman hädästä selviämistä selviämistä
varten? ...?
Ainakin Pohjanmaalla on käytetty samasta kostuumista nimitystä
klunkkahousu. Onko klunkkahousu vain paikallinen ilmaisu tai onko tämä
ollut laajemminkin käytössä jossain päin muuallakin / onko luukku- ja
klunkkahousu täysin sama asia?
-Pentti
Jukka Aho
>> Vanhanaikaisissa villakalsareissa oli luukku juurikin tuossa
>> tarkoituksessa. Nykyisin nähtävissä toivottavasti ainoastaan
>> Superhessulla.
> Hmmm... siis se vanhanaikainen ( miesten koko yö)puku jossa
> istumalihasten kohdalla parilla napilla ylöpuolelta, [...]
Superhessu:
<http://www.internationalhero.co.uk/s/supergof.jpg>
<http://www.disney.se/kalleanka/ankeborg/portratt/portrett
bilder/portretter/superlangbein.gif>
--
znark
Jorma Moll
Mistäs se peltikalsari- nimitys tulee intin alushousuille.
Niinisalossa ainakin puhuttiin peltikalsareista 60- luvun puolivälin
jälkeen.
Muistelen että ne olisivat olleet flanellia, eivätkä siis mitenkään
erikoisen kovat.
yst. terv. J.M.
Jukka Kohonen
>Mistäs se peltikalsari- nimitys tulee intin alushousuille.
Peltipaita ainakin oli harmaa.
--
Jukka....@iki.fi
* Parempi kyy povessa kuin kymmenen poskella.