Fuksi?
nva...@ei_roskapostia.iki.fi
tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
- Nikke
Panu Makinen
: Mahtaakohan kukaan tietää, mikä on sanan 'fuksi' alkuperä? Kyseinen termihän
: tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
Saksan kielen sanasta "der Fuchs" [fuks], joka tarkoittaa muun muassa kettua ja
yliopiston ensimmäisen tai toisen lukukauden opiskelijaa.
Viron kielessä käytetään vastaavissa merkityksissä sanaa "rebane" (suomeksi
mukaillen: repolainen). Ihme, ettei suomen kielessä ole kelvannut mikään
omakielinen nimitys fuksin sijaan.
-pm
Nieminen Mika
: Mahtaakohan kukaan tietää, mikä on sanan 'fuksi' alkuperä? Kyseinen termihän
: tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
Joku vois samalla kertoa mulle mistä sana 'mortti' tulee (inttislangia).
--
- Warp. -
Jukka Korpela
>Mahtaakohan kukaan tiet=E4=E4, mik=E4 on sanan 'fuksi' alkuper=E4? Kyseine=
>n termih=E4n
>tarkoittaa ensimm=E4isen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
Saksan "Fuchs", jolla on perusmerkityksen 'kettu' ohella lukuisia
kuvaannollisia ja muita sivumerkityksiä, mm. 'uusi ylioppilas'. Mistä
moinen merkitys on syntynyt on sitten toinen juttu. Viitanneeko
viekkauteen vai nuoruuden mielikuvaan, jonka kettu myös voinee
aiheuttaa.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/ or http://yucca.hut.fi/yucca.html
Joni Niemi
>
> nvainio@EI_ROSKAPOSTIA.iki.fi wrote:
> : Mahtaakohan kukaan tietää, mikä on sanan 'fuksi' alkuperä? Kyseinen termihän
> : tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
>
> yliopiston ensimmäisen tai toisen lukukauden opiskelijaa.
Ja ketuista puhuttiin muistaakseni siksi, että aikoinaan jossakin Saksan
(?) yliopistossa aloittelevien opiskelijoiden univormussa oli punaista
väriä (lakki/liina?). Kun fuksi initiaation suoritettuaan pääsi
opiskeluyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, mikä ei ollut suoraan
riippuvainen opiskeluajasta, vaan pikemminkin opiskelijan
rahatilanteesta, hän pääsi eroon fuksitunnuksista.
Joni Niemi
--
Joni Niemi |
Joni....@iki.fi | http://www.iki.fi/joni/
GSM +358 40 575 5971 |
Mikko Suokas
On 18 Aug 1998, Nieminen Mika wrote:
> nvainio@EI_ROSKAPOSTIA.iki.fi wrote:
> : Mahtaakohan kukaan tietää, mikä on sanan 'fuksi' alkuperä? Kyseinen termihän
> : tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
Fuksi-hakusana löytyy muistaakseni Fakta-tietosanakirjasarjasta,
valitettavasti en nyt muista, mikä sanan alkuperä oli, saksaa se taisi
kuitenkin olla. Tietosanakirjat ovat kotona, en nyt pääse tarkistamaan :-)
> Joku vois samalla kertoa mulle mistä sana 'mortti' tulee (inttislangia).
Intissähän käytetään valtavasti mo-alkuisia nimityksiä alokkaasta:
moppeli, moppe, mopsi, mokkeri, moku, mopo jne. Kaikkien näiden nimitysten
"isä" tai ainakin kantamuoto taitaa olla monni, joka lienee ollut käytössä
jo 1930-luvulla. Se lienee hävinnyt käytöstä armeijassa jo 1960-luvulla,
minun inttiaikoinani (1984-85) se oli tuiki tuntematon. Nimitys oli
käytössä vielä oppikoulussa 1970-luvun puolessavälissä tarkoittaen
tietysti ekaluokkalaista, pian noiden aikojen jälkeen "mopo" kotiutui
sinnekin, eli mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Sotilasslangista on muuten ihan oma sanakirjansakin, tekijä on
muistaakseni Antti Penttinen. Sotilasslangi muuttuu hitaammin kuin
siviilinuorison slangi, joten siinä lienee paljon vielä nykyisinkin
käytössä olevia sanoja.
-Mikko-
Tuomas Salste
Näitä olisi mielenkiintoista kuulla lisääkin. Seiskaluokkalaisia
kutsuttiin Imatralla päin nimellä "örsy". Mistähän lie tullut...
--
Tuomas Salste
Personal home page http://www.helsinki.fi/~salste/
Shareware site for Visual Basic http://www.aivosto.com/vb.html
Mikko P Vuorinen
>Entäpä kauppakorkeaa aloitteleva opiskelija "mursu"?
>Näitä olisi mielenkiintoista kuulla lisääkin. Seiskaluokkalaisia
>kutsuttiin Imatralla päin nimellä "örsy". Mistähän lie tullut...
Meillä lukiossa Joensuussa ekaluokkalaiset olivat ököjä ja
tokaluokkalaiset tököjä.
--
)))) (((( + Mikko Vuorinen + mvuo...@cc.helsinki.fi
)) OO `oo'((( + Dilbon@IRC&ifMUD + http://www.helsinki.fi/~mvuorine/
6 (_) ( ((( + GSM 050-5859733 +
`____c 8__/((( + + Did you see that?
Olli-Matti Sopanen
> > Joku vois samalla kertoa mulle mistä sana 'mortti' tulee (inttislangia).
>
> Intissähän käytetään valtavasti mo-alkuisia nimityksiä alokkaasta:
> moppeli, moppe, mopsi, mokkeri, moku, mopo jne. Kaikkien näiden nimitysten
> "isä" tai ainakin kantamuoto taitaa olla monni, joka lienee ollut käytössä
> jo 1930-luvulla. Se lienee hävinnyt käytöstä armeijassa jo 1960-luvulla,
> minun inttiaikoinani (1984-85) se oli tuiki tuntematon. Nimitys oli
> käytössä vielä oppikoulussa 1970-luvun puolessavälissä tarkoittaen
> tietysti ekaluokkalaista, pian noiden aikojen jälkeen "mopo" kotiutui
> sinnekin, eli mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
>
Eikös tietynlainen "mopoaika" toteudu myös myöhemmissä elämän vaiheissa,
kun ihminen siirtyy vaikkapa uuteen työ- tai opiskeluympäristöön ja ennen
kuin hän omaksuu ns. talon tavat.
Ainakin 1980-luvulla Kainuun prikaatissa "mopojen" vastakohtana pidettiin
ns. gonamiehiä eli aiemmin saapuneita varusmiehiä. Itse olin sotilasurani
loppupuolella ns. Kuopion gona. Kovaäänistä komentelua kutsuttiin myös
"gonahteluksi", mutta vanhemmat jääkärit totesivat vain, että "vanha ei
ole vauhtikone".
Yksi huvittava piirre, mikä jäi savolaisena mieleen oli se, että monet
Kokkolan suunnasta tulleet varusmiehet tuntuivat lausuvan sanat "missä" ja
"tässä" kuin yhdellä s:llä eli "misä" ja "täsä". En ole mikään
murretutkija, mutta pitääköhän tuo laajemmin paikkansa.
O-M.S.
Muantieteellinen sijjainti : 135 kilometrii ittään mualiman navasta.
Mikko Suokas
On 19 Aug 1998, Mikko P Vuorinen wrote:
> In <6reeg6$mea$1...@oravannahka.Helsinki.FI> Tuomas Salste <Tuomas...@Helsinki.Fi.NoSpam.Remove.This> writes:
> >Näitä olisi mielenkiintoista kuulla lisääkin. Seiskaluokkalaisia
> >kutsuttiin Imatralla päin nimellä "örsy". Mistähän lie tullut...
>
> Meillä lukiossa Joensuussa ekaluokkalaiset olivat ököjä ja
> tokaluokkalaiset tököjä.
No intistä nämäkin on koulumaailmaan lainattu. Viimeksi kirjoitin pitkät
litaniat mo-alkuisten alokkaannimien runsaslukuisuudesta intisssä, toinen
suosikki on tosiaan ö-kirjaimella alkavat: ökö, ösky, öysky, öllerö jne...
t. Mikko
PS. Tuo mursu on minulle vieras, tiesin vain sen, että se on Kauppiksessa
käytetty nimitys. Monissa tekuissa muuten sanotaan ensimmäisen
vuosikurssin opiskelijoita tursaiksi, ja heidän tulojuhlaansa sanotaan
tursajaisiksi (vrt. fuksi ja fuksiaiset). Taitaa olla suosittua antaa
"alemmille" elukan nimiä, ajatelkaapas nyt: fuksi (=kettu), mursu, tursas
(eräs mustekala, jos joku ei sattunut tietämään), monni jne... Höhöö,
tämähän pitää kohta siirtää s.k.huumoriin, siellä on ollut vähän tylsää
viime aikoina, otsikoksi sopisi vaikka "alokkaiden ja ekaluokkalaisten
nimityksiä".
Lauri Uusitalo
>
> Entäpä kauppakorkeaa aloitteleva opiskelija "mursu"?
>
> kutsuttiin Imatralla päin nimellä "örsy". Mistähän lie tullut...
Ja Lopella nimellä "remmi" ?
Lauri
Mikko Suokas
On Thu, 20 Aug 1998, Olli-Matti Sopanen wrote:
> Eikös tietynlainen "mopoaika" toteudu myös myöhemmissä elämän vaiheissa,
> kun ihminen siirtyy vaikkapa uuteen työ- tai opiskeluympäristöön ja ennen
> kuin hän omaksuu ns. talon tavat.
Totta töriset, joskus noissa saa osakseen jopa aidon alokaskohtelun :-/
> Ainakin 1980-luvulla Kainuun prikaatissa "mopojen" vastakohtana pidettiin
> ns. gonamiehiä eli aiemmin saapuneita varusmiehiä. Itse olin sotilasurani
> loppupuolella ns. Kuopion gona. Kovaäänistä komentelua kutsuttiin myös
> "gonahteluksi", mutta vanhemmat jääkärit totesivat vain, että "vanha ei
> ole vauhtikone".
Sanottiinko teillä muuten goniksi myös 11 kk hemmoja ryhmännyhtäjät ja
kokkelit mukaan lukien? Meillä tuo ryhmä tunnettiin matteina tai
mattimiehinä, gonat olivat seuraavaksi kotiutuvia 8 kk hemmoja. Joissain
varuskunnissa (kuulemma ainakin PorPR:ssa Säkylässä) mattia vastasi iki:
"Ei iki jaksa venyä enää".
> Yksi huvittava piirre, mikä jäi savolaisena mieleen oli se, että monet
> Kokkolan suunnasta tulleet varusmiehet tuntuivat lausuvan sanat "missä" ja
> "tässä" kuin yhdellä s:llä eli "misä" ja "täsä". En ole mikään
> murretutkija, mutta pitääköhän tuo laajemmin paikkansa.
Taitaa olla noin kaikissa länsimurteissa, päätellen siitä, että niin
turkulaiset kuin oululaisetkin sanovat noin, ja Kokkolahan on siinä
välissä :-). Turkulaiset vielä venyttävät sen jälkimmäisen tavun, eli
"misää" ja "täsää".
> Muantieteellinen sijjainti : 135 kilometrii ittään mualiman navasta.
Mualiman napa = Kuopio? Olet nyt Joensuussa, vai Skininsuuko se on
nykyään? Kävin Kuopiossa 1.8. lennokkikilpailuissa, ja kun nyt muistin,
niin vieläkin lievästi potuttaa, etten älynnyt ostaa kalakukkoa
tuliaisiksi, joten ensi kesänä sitten...
t. Mikko
Tää se päivä on, kun mortit astuu riviin!
Tää se päivä on, kun meistä tulee gonii!
Sävel: That'll be the day
Olli-Matti Sopanen
> On Thu, 20 Aug 1998, Olli-Matti Sopanen wrote:
> >
> > Ainakin 1980-luvulla Kainuun prikaatissa "mopojen" vastakohtana pidettiin
> > ns. gonamiehiä eli aiemmin saapuneita varusmiehiä. Itse olin sotilasurani
> > loppupuolella ns. Kuopion gona. Kovaäänistä komentelua kutsuttiin myös
> > "gonahteluksi", mutta vanhemmat jääkärit totesivat vain, että "vanha ei
> > ole vauhtikone".
>
> Sanottiinko teillä muuten goniksi myös 11 kk hemmoja ryhmännyhtäjät ja
> kokkelit mukaan lukien? Meillä tuo ryhmä tunnettiin matteina tai
> mattimiehinä, gonat olivat seuraavaksi kotiutuvia 8 kk hemmoja. Joissain
> varuskunnissa (kuulemma ainakin PorPR:ssa Säkylässä) mattia vastasi iki:
> "Ei iki jaksa venyä enää".
>
Itse ainakin suoriuduin armeijasta mahdollisimman lyhyen kaavan mukaan eli
menin sinne ns. vapaaehtoisena (ilman kutsuntoja) suoraan yo-lakkiaisten
jälkeen ns. kesämopona, ja huomasin pian, että 8 kuukautta oli viisaalle
kylliksi. AUK:ta kutsuttiin ainakin Kajaanissa "Aamujen Taloksi" ja
alikoot ja koksut olivat luonnollisesti "aamurysiä", joille oli määrätty
90 aamua ylimääräistä palvelusta. Minun omat tavoitteet olivat enemmän
siviilielämän puolella, sillä tuleva opiskelupaikkani varmistui samassa
kuussa, kun menin inttiin.
"Ryhmänjohtajat pöytien esimiehiksi, mars! Helmikuussa kotiutuvat, olkaa
hyvä. Mopot, mars !
Näin komennettiin silloin, kun ruokailuun mentiin johdetusti gonan ollessa
päivystäjänä.
O-M.S.
Ville Saari
> Sanottiinko teillä muuten goniksi myös 11 kk hemmoja ryhmännyhtäjät ja
> kokkelit mukaan lukien? Meillä tuo ryhmä tunnettiin matteina tai
> mattimiehinä, gonat olivat seuraavaksi kotiutuvia 8 kk hemmoja. Joissain
> varuskunnissa (kuulemma ainakin PorPR:ssa Säkylässä) mattia vastasi iki:
> "Ei iki jaksa venyä enää".
Merivoimissa seuraavaksi kotiutuvat 11 kk hemmot olivat ikuja.
Seuraavaksi kotiutuvien kumipäiden (siis 8 kk hemmojen) nimitys
oli fafa. Alokkaat olivat kuleja. Ikun kielenkäytössä myös kuka
tahansa itseä myöhemmin palvelukseen astunut oli kuli, vaikkei
olisikaan enää sitä tuoreinta saapumiserää.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Mikko Silvonen
Mikko> taitaa olla monni, joka lienee ollut käytössä jo
Mikko> 1930-luvulla.
Armeijassahan on ollut näitä kalalajeja kokonainen sarja: monni,
turska (upseerioppilas) ja simppu (aloitteleva kadetti).
--
Mikko Silvonen, silv...@iki.fi, http://www.iki.fi/silvonen/
Kimmo
Aivan ja pääasia taitaa eina olla ulkonäöllinen. Mitä rumempi
sen alhaisempi. Tosin ei turska nyt ole kala rumimmasta päästä.
kimmo
Mic "Mika" Pirhonen
>
> nvainio@EI_ROSKAPOSTIA.iki.fi wrote:
> : Mahtaakohan kukaan tietää, mikä on sanan 'fuksi' alkuperä? Kyseinen termihän
> : tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa korkeakoulussa.
>
> Ihme, ettei suomen kielessä ole kelvannut mikään
> omakielinen nimitys fuksin sijaan.
>
"Ensimmäisen vuoden opiskelija"...? ;)
--
Mic "Mika" Pirhonen
--
Absolutely absolute.
Mikko Suokas
On Wed, 26 Aug 1998, Mic "Mika" Pirhonen wrote:
> > Ihme, ettei suomen kielessä ole kelvannut mikään
> > omakielinen nimitys fuksin sijaan.
> >
> "Ensimmäisen vuoden opiskelija"...? ;)
Onhan meillä "keltanokka", joka tosin on käännöslaina ruåtsista (gulnäbb).
BTW, montako erilaista fuksi-sanan kirjoitusmuotoa olette nähneet? Minulle
tulee mieleen seuraavat:
phuksi (TKK:lla käytössä, vars. koneosastolla)
phuxi
fuxi (Tämä ei kuulemma kelvannut koneosastolla)
Mahdollisia voisivat olla myös
hvuksi
hvuxi
fucksi
-Mikko-
Antti-Juhani Kaijanaho
> fucksi
Hep! Fuksiaisten kunniaksi kaulaani ripustetussa krakassa lukee
"Fucksi -97".
Antti-Juhani
--
Antti-Juhani Kaijanaho <ga...@iki.fi> ** <URL:http://www.iki.fi/gaia/> **
All GNU users have more. Most of them have less.
Some of them have most.
Riitta Rasimus
: BTW, montako erilaista fuksi-sanan kirjoitusmuotoa olette nähneet? Minulle
: tulee mieleen seuraavat:
:
: phuksi (TKK:lla käytössä, vars. koneosastolla)
: phuxi
: fuxi (Tämä ei kuulemma kelvannut koneosastolla)
: Mahdollisia voisivat olla myös
: hvuksi
: hvuxi
: fucksi
pHuksi, käytetty TKK:n kemian osastolla
Riitta Rasimus rras...@cc.hut.fi
Kivien keräily on älyllistä ja maanläheistä puuhaa.
Mikko P Vuorinen
>BTW, montako erilaista fuksi-sanan kirjoitusmuotoa olette nähneet? Minulle
>tulee mieleen seuraavat:
> phuksi (TKK:lla käytössä, vars. koneosastolla)
Eikös tuo ole ennemmin kemistien käyttämä? pHuksi vai miten se peehooarvo
nyt kirjoitetaankaan.
Jussi Uotila
> Yksi huvittava piirre, mikä jäi savolaisena mieleen oli se, että monet
> Kokkolan suunnasta tulleet varusmiehet tuntuivat lausuvan sanat "missä" ja
> "tässä" kuin yhdellä s:llä eli "misä" ja "täsä". En ole mikään
> murretutkija, mutta pitääköhän tuo laajemmin paikkansa.
Taitaa olla noin kaikissa länsimurteissa, päätellen siitä, että niin
turkulaiset kuin oululaisetkin sanovat noin, ja Kokkolahan on siinä
välissä :-). Turkulaiset vielä venyttävät sen jälkimmäisen tavun, eli
"misää" ja "täsää".
Henkilökohtaisesti väittääisin tuon "jatkeen" olevan Pirkka-Pekkojen ja
muiden turkulaista esittävien omaa lisäystä. Normaalipuhessa Turun
nykymurteella (siis nuorisoTurulla ;) ei pidennetä, täällä kun ollaan
puheessa jossain määrin laiskoja.
Oikea Turun murre sitten erikseen. Sen ymmärtäminen vaatii jo keskittymistä.
Jussi Uotila
> Mikko> Kaikkien näiden nimitysten "isä" tai ainakin kantamuoto
> Mikko> taitaa olla monni, joka lienee ollut käytössä jo
> Mikko> 1930-luvulla.
>
>Armeijassahan on ollut näitä kalalajeja kokonainen sarja: monni,
>turska (upseerioppilas) ja simppu (aloitteleva kadetti).
Silakka ja silli mukaan. Onhan meillä merivoimat.
Sinänsä, oli henkilökohjtaisesti suuri hämmennys, kun kadulla vastaan käveli
naispuolinen silli. Hevosista ja lehmistä naispuoleinen termi on hallussa,
mutta kaloista ei silakka/silli osastolla oikein ole...
Matti Grönroos
>
> In <Pine.OSF.3.96.98082...@alpha.hut.fi> Mikko Suokas <mtsu...@alpha.hut.fi> writes:
>
> >BTW, montako erilaista fuksi-sanan kirjoitusmuotoa olette nähneet? Minulle
> >tulee mieleen seuraavat:
>
> > phuksi (TKK:lla käytössä, vars. koneosastolla)
>
> Eikös tuo ole ennemmin kemistien käyttämä? pHuksi vai miten se peehooarvo
> nyt kirjoitetaankaan.
>
Nämä asiat ovat myös ajanhetken funktio. Silloin kun minä
olin 70-luvun lopulla Koneinsinöörikillan puheenjohtaja,
kirjoitusasusta "phuksi" pidettiin erityisen tarkasti
kiinni. Mutta kun ajat ja ihmiset vaihtuvat, myös asiat
voivat muuttua.
Matti
--
----------------------------------------------------
Matti Grönroos, WKL a.p.r. -- http://www.iki.fi/mjg
R.H
>
> On Fri, 21 Aug 1998, Mikko Suokas wrote:
>
> > On Thu, 20 Aug 1998, Olli-Matti Sopanen wrote:
> > >
> > > Ainakin 1980-luvulla Kainuun prikaatissa "mopojen" vastakohtana pidettiin
> > > loppupuolella ns. Kuopion gona. Kovaδδnistδ komentelua kutsuttiin myφs
> > > "gonahteluksi", mutta vanhemmat jδδkδrit totesivat vain, ettδ "vanha ei
> > > ole vauhtikone".
Itse samaisessa paikassa 8 kk:tta viettδneenδ muistelen, ettδ
gonan lisδksi vanhempi jδδkδreitδ kutsuttiin myφs vaneiksi
"Vane ei jaksa - on niin vδhδ ettei taho nδhδ"
suntoja) suoraan yo-lakkiaisten
> jδlkeen ns. kesδmopona, ja huoviisaalle
> kylliksi. AUK:ta kutsuttiin ainakin Kajaanissa "Aamujen Taloksi" ja
> alikoot ja koksut olivat luonnollisesti "aamurysiδ", joille oli mδδrδtty
> 90 aamua ylimδδrδistδ palvelusta. Minun omat tavoitteet olivat enemmδn
> siviilielδmδn puolella, sillδ tuleva opiskelupaikkani varmistui samassa
> kuussa, kun menin inttiin.
hieman halveeraavampi nimitys oli "aamukasa"
"iki"-sanaa viljeltiin jonkin henkilφδ luonnehtimiseen
"ikivempula" - tyyppi joka oli jatkuvasti vmt:ssδ eli vapautettuna
marssi- ja taistelukoulutuksesta
ja "ikivuppelo" oli aina vup:ssa eli vapautettuna ulkopalveluksesta
terv.
R. Heikkinen, Jyvδskylδ
>
> "Ryhmδnjohtajat pφytien esimiehiksi, mars! Helmikuussa kotiutuvat, olkaa
> hyvδ. Mopot, mars !
>
> Nδin komennettiin silloin, kun ruokailuun mentiin johdetusti gonan ollessa
> pδivystδjδnδ.
>
> O-M.S.
>
Martti Karijoki
t. martti
(-
(-- ß-)
(-