Yhteissauna (oli mitä oli)
Laura Ahonen
> : Kyllä se valitettavasti nappo on, kun kerran maalta kaupunkiin muuttanut
> : äitini ja koko ikänsä kaupungissa asunut isäni MOLEMMAT tuntevat tuon
> : saunan vedenheittimen nappona. ;)
>
> Ei voi pittää paikkaansa,
Pitääpäs.
> sillä ikäni vuoronperään kaupungissa ja maalla
Missä päin Suomea?
> sekä joskus jopa yhtäaikaa asuneena koskaan en ole napolla heittänyt vettä
> kiukaalle.
Minä olen yleensä aina, ellei sitten ole ollut löylykauha kyseessä ja se
on taas eri juttu kuin nappo.
> Napoilla napostellaan jossain missä lie,
> mutta kyllä myö karjalaiset heitellään kunnon ronskilla otteella koussikan
> kanssa!
Aijaha, ja maaseutua Suomessa siis ei ole muualla kuin Karjalassa... ;)
minä kun aina luulin, että kun mummolassa käydessä siinä vieressä pellolla
oli lehmiä ja oli paljon metsää ja haja-asutusta niin että se oli
maaseutua siellä Etelä-Pohjanmaalla... ;)
Taitaa muuten mennä nämä nimitykset sen takia ristiin, että ilmeisesti
ihmiset puhuvat kahdesta eri asiasta. Toiset puhuvat löylykauhasta, eli
sellaisesta pienikuppisesta, metallisesta vedenheittimestä, missä on pitkä
metallinen varsi jonka päässä on puinen kädensija ja toiset taas puhuvat
isommasta astiasta, mitä nykypäivänä tehdään kyllä eri kokoon ja muovista
ja joissa on lyhyempi varsi ja varren päässä yleensä sellainen koukku,
josta se saa vaikka sangon (eli ämpärin) reunalla roikkumaan.
Laura Ahonen
lah...@mail.student.oulu.fi
Verba ry:n hallituksen kulttuuri/opintovastaava
"Tuolla ulkona on ääretön määrä apinoita, jotka haluavat
keskustella tekemästään Hamletin käsikirjoituksesta."
(Douglas Adams, 'Linnunradan käsikirja liftareille')
Juhana Siren
> Taitaa muuten mennä nämä nimitykset sen takia ristiin, että ilmeisesti
> ihmiset puhuvat kahdesta eri asiasta. Toiset puhuvat löylykauhasta, eli
> sellaisesta pienikuppisesta, metallisesta vedenheittimestä, missä on pitkä
> metallinen varsi jonka päässä on puinen kädensija ja toiset taas puhuvat
> isommasta astiasta, mitä nykypäivänä tehdään kyllä eri kokoon ja muovista
> ja joissa on lyhyempi varsi ja varren päässä yleensä sellainen koukku,
> josta se saa vaikka sangon (eli ämpärin) reunalla roikkumaan.
Minusta tuo jälkimmäinen olisi nappo. Itse asiassa on vaikea kuvitella
sen mitään muuta olevankaan. Äyskäri olisi toinen periaatteessa
mahdollinen nimitys, mutta se ei kyllä millään sovi tähän yhteyteen :)
--
Juhana Siren, System Administrator/Extrabit Oy | Personal: Juhana...@oulu.fi
*Any opinions above are mine, not Extrabit's.* | Work: Juhana...@extrabit.fi
-------------------------------------------------------------------------------
<<<<<<<<<<<<<<<<< WARNING * END OF TEXT * STOP READING HERE >>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Laura Ahonen
> > ja joissa on lyhyempi varsi ja varren päässä yleensä sellainen koukku,
> > josta se saa vaikka sangon (eli ämpärin) reunalla roikkumaan.
>
> Minusta tuo jälkimmäinen olisi nappo.
Juuh, sitä tarkoitin, jäi vain epähuomiossa sanomatta pitkän lauseen
loppuun ;)
> sen mitään muuta olevankaan. Äyskäri olisi toinen periaatteessa
> mahdollinen nimitys, mutta se ei kyllä millään sovi tähän yhteyteen :)
Minusta äyskäri taas on suppilonmuotoinen suotuveneeseen kuuluva
irtovaruste, jolla hätätilanteessa siirretään vesi veneen sisäpuolelta
ulkopuolella olevaan järveen tai muuhun vastaavaa. :)
Panu Mäkinen
> Taitaa muuten mennä nämä nimitykset sen takia ristiin, että ilmeisesti
> ihmiset puhuvat kahdesta eri asiasta. Toiset puhuvat löylykauhasta, eli
> sellaisesta pienikuppisesta, metallisesta vedenheittimestä, missä on pitkä
ØØØØØØØØØØØØØØØ (kuittailua? :)
> metallinen varsi jonka päässä on puinen kädensija ja toiset taas puhuvat
> isommasta astiasta, mitä nykypäivänä tehdään kyllä eri kokoon ja muovista
> ja joissa on lyhyempi varsi ja varren päässä yleensä sellainen koukku,
> josta se saa vaikka sangon (eli ämpärin) reunalla roikkumaan.
Etelä-Pohjanmaalla nappo on nimenomaan muovinen, vähintään litran vetoinen
vedenammennusväline, niin kuin edellä kuvailit. Tokihan joku voi napollakin
löylyä heitellä, mutta taitaa alaata karskimpikin karjalainen lauteilla
letajamaan, kun lämpö nousee kovin kärkkäästi. :)
-pm
Laura Ahonen
> Höm, julppi pidetään yleensä kiinni, pulttu menis mieluummin puntuksi
> ja joppari liittynee johonkin jolla voi kuljettaa tavaraa pyöräillessä :-)
Ihana se sanaston diversiteetti on ihan Pohjanmaan sisälläkin. Eräs
Pohjois-Pohjanmaalainen kaverini huokasi helpotuksesta "ettei ole
Etelä-Pohjalainen"... ;) Itsellehänihän nämä kaikki pohjanmaalaisetkin
sanat ovat usein outoja, koska ne kuuluisat ensimmäiset 20 vuotta vierähti
pääkaupungissa ;)
Juhana Siren
> Minusta äyskäri taas on suppilonmuotoinen suotuveneeseen kuuluva
> irtovaruste, jolla hätätilanteessa siirretään vesi veneen sisäpuolelta
> ulkopuolella olevaan järveen tai muuhun vastaavaa. :)
Veneeseen minäkin sen sijoittaisin, mutta suppilonmuotoinen?
Janne I. Turunen
Laura Ahonen <lah...@mail.student.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.3.95.990329...@tuomi.oulu.fi...
> Ihana se sanaston diversiteetti on ihan Pohjanmaan sisälläkin. Eräs
> Pohjois-Pohjanmaalainen kaverini huokasi helpotuksesta "ettei ole
> Etelä-Pohjalainen"... ;) Itsellehänihän nämä kaikki pohjanmaalaisetkin
> sanat ovat usein outoja, koska ne kuuluisat ensimmäiset 20 vuotta
vierähti
> pääkaupungissa ;)
Siis pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen...pienellä joka tapauksessa,
väliviivan kanssa tai ilman (molempia näkee). Anteeksi, oli pakko, kun
kieliryhmässä ollaan...
+janne
Marko Poutiainen
Distribution:
Panu Mäkinen (pama...@jyu.fi.remove.th.is) wrote:
: vedenammennusväline, niin kuin edellä kuvailit. Tokihan joku voi napollakin
: löylyä heitellä, mutta taitaa alaata karskimpikin karjalainen lauteilla
: letajamaan, kun lämpö nousee kovin kärkkäästi. :)
Aah, löytyihän sitä huuhaatakin. "Lämpö nousee löylyä heittämällä". Kihii.
--
Marko Poutiainen | These are my principles.
m...@paju.oulu.fi | If you don't like them, I have others.
http://www.toffeeweb.org | -Groucho Marx
Tristram
>
> Laura Ahonen <lah...@mail.student.oulu.fi> writes:
>
> > Minusta äyskäri taas on suppilonmuotoinen suotuveneeseen kuuluva
> > irtovaruste, jolla hätätilanteessa siirretään vesi veneen sisäpuolelta
> > ulkopuolella olevaan järveen tai muuhun vastaavaa. :)
>
> Veneeseen minäkin sen sijoittaisin, mutta suppilonmuotoinen?
Ainakin minun veneessäni äyskäri on ihan normaali pyöreä muovikauhea.
Matti Grönroos
Jaa. Mielestäni muovikauhalla toki voi äyskäröidä [verbi], mutta äyskäri
[subst.] on kahvallinen tasapohjainen vekotin, jolla saa kauhaa paremmin
veneen pohjan tyhjäksi.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Janne Tallgren
Tristram wrote:
> Juhana Siren wrote:
> >
> > Laura Ahonen <lah...@mail.student.oulu.fi> writes:
> >
> > > Minusta äyskäri taas on suppilonmuotoinen suotuveneeseen kuuluva
> > > irtovaruste, jolla hätätilanteessa siirretään vesi veneen sisäpuolelta
> > > ulkopuolella olevaan järveen tai muuhun vastaavaa. :)
> >
> > Veneeseen minäkin sen sijoittaisin, mutta suppilonmuotoinen?
>
> Ainakin minun veneessäni äyskäri on ihan normaali pyöreä muovikauhea.
Muovihirveetä!
Stig Ahlberg
> isommasta astiasta, mitä nykypäivänä tehdään kyllä eri kokoon ja muovista
> ja joissa on lyhyempi varsi ja varren päässä yleensä sellainen koukku,
> josta se saa vaikka sangon (eli ämpärin) reunalla roikkumaan.
Sehän on kuuppa ;-).
Minulle on jäänyt lähtemättömästi mieleen eräs englannin
kuullunymmärtämiskoe joskus ammoin kouluaikana: Suomessa asuva
englantilainen otti alivuokralaisekseen amerikkalaisen. Heille tuli
alvariinsa kinaa kielestä, eri sanoista ja niiden merkityksistä jne.
Lopulta, yhdessä saunassa istuessaan, he päättivät koettaa kommunikoida
välttävällä suomellaan.
(Voimakkaalla korostuksella):
- No niin, yritetään nyt sitten tätä suomea.
- Niin...
(Hetken vaivautunut hiljaisuus)
- Viitsisitkö ojentaa sen vihdan siitä...
- Vastan?
- Hey, c'mon...
... ja riita oli taas valmis. :-)
--
O'Paque
Vantaa, Finland
e-mail: korvaa painu-pois-jack -> null
Kaija Tuuna
>
> Tristram kirjoitti viestissä <370180...@hotmail.compl.ex>...
> >
> >Ainakin minun veneessäni äyskäri on ihan normaali pyöreä muovikauhea.
>
Muovikauhea? :)
> Jaa. Mielestäni muovikauhalla toki voi äyskäröidä [verbi], mutta äyskäri
> [subst.] on kahvallinen tasapohjainen vekotin, jolla saa kauhaa paremmin
> veneen pohjan tyhjäksi.
>
Olisin joskus nähnyt tämän kapineen nimen muodossa "auskari"
(siis ei ääkkösiä) ja verbi olisi siten "auskaroida".
-----------
Kaija
Jukka Korpela
<eme...@rioja.ericsson.se> wrote in message
<37416800...@rioja.ericsson.se>:
>Hyvin mahdollista että eri muotoja [auskari ja äyskäri] esiintyy. Molemmathan lienevät
>muunnoksia ruotsin sanasta "öskar". (joka vuorostaan on yhdyssana
>"ösa"(v) + "kar"(s))
Oletettava alkumuoto on au-alkuinen. Muinaisruotsin au on nykyruotsiin
tultaessa muuttunut (pitkäksi) ö-äänteeksi, mutta suomeen
lainautuneissa sanoissa se on yleensä säilynyt. Esim. lauantai -
lördag, haukka - hök, laukka 'sipuli' - lök jne.
Tässä sanassa erikoista on, että sana on monin paikoin muuttunut
etuvokaaliseksi. Tämä voi olla (suomen)ruotsin myöhempää vaikutusta
tai itsenäinen muutos.
[ Follarit asetettu. ]
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Henrik Soderstrom
<snip>
> > Jaa. Mielestäni muovikauhalla toki voi äyskäröidä [verbi], mutta äyskäri
> > [subst.] on kahvallinen tasapohjainen vekotin, jolla saa kauhaa paremmin
> > veneen pohjan tyhjäksi.
>
> Olisin joskus nähnyt tämän kapineen nimen muodossa "auskari"
> (siis ei ääkkösiä) ja verbi olisi siten "auskaroida".
Hyvin mahdollista että eri muotoja esiintyy. Molemmathan lienevät
muunnoksia ruotsin sanasta "öskar". (joka vuorostaan on yhdyssana
"ösa"(v) + "kar"(s))
/Henrik
Erkki Latomaa
Jukka Korpela skrev i meddelandet <37419ac9...@news.cs.hut.fi>...
>Oletettava alkumuoto on au-alkuinen. Muinaisruotsin au on nykyruotsiin
>tultaessa muuttunut (pitkäksi) ö-äänteeksi, mutta suomeen
>lainautuneissa sanoissa se on yleensä säilynyt. Esim. lauantai -
>lördag, haukka - hök, laukka 'sipuli' - lök jne.
Tämähän on mielenkiintoista... nyt ymmärrän miksi esim. skoonelaiset puhuvat
niinkuin puhuvat. Heidän murteensahan on voimakkaasti takavokaalisointuista,
esim. hök = heyk, höyk lök = louk ( olisipa mukava nähdä kuinka skoonea
kirjoitetaan foneettisesti).
--
Eki