Englannin soinnilliset ja soinnittomat äänteet
juuso....@luukku.com
mitkä soinnittomiin äänteisiin?
Vaihtoehtoisesti onko jollakin tiedossa hyvää nettisivustoa,
jossa englannin soinnilliset ja soinnittomat äänteet olisi
esitelty perusteellisesti? (Olen itse onnistunut löytämään
vain sellaisia sivustoja, joissa asiat on selitetty melko
pintapuolisesti.)
look, cook, book, hook, bake
pack, back, kick, pick
stop, skip, drop, dip
jump, hope
grin, tan
film
change, arrange, lodge, judge
match, hitch, pitch, patch, fetch
punch, launch
reach
answer, shower, plaster, water, hinder, surrender
Em. lista löytyy eräästä englannin kielioppikirjasta, jossa
on annettu tehtävänä lausua sanojen imperfektimuodot
muistaen, että soinnillisen konsonantin jälkeen ed lausutaan
d:nä ja soinnittoman jälkeen t:nä. Kuitenkaan soinnillisia ja
soinnittomia äänteitä ei ko. kirjassa ole muuten mitenkään
esitelty.
Lieneekö kyseessä sitten aivan perusasia, joka on itseltäni
vilahtanut lukiossa ohi korvien? :)
Tuomo Koistinen
> Lieneekö kyseessä sitten aivan perusasia, joka on itseltäni
> vilahtanut lukiossa ohi korvien? :)
Lienee vilahtanut jo yläasteella.
--
_________________________________
| .
| Tuomo Koistinen .
| tu...@tuomo.fi .
. . . . . . . . . . . . . . . . .
Tapio Tamminen
> juuso....@luukku.com wrote:
>
>>Lieneekö kyseessä sitten aivan perusasia, joka on itseltäni
>>vilahtanut lukiossa ohi korvien? :)
>
>
> Lienee vilahtanut jo yläasteella.
>
Meillä se vilahtaa jo ala-asteella.
Tapio
George Saraiste Jr.
>
>...jossa englannin soinnilliset ja soinnittomat äänteet olisi
>esitelty perusteellisesti?
Ehhh...? Kun kerran kukaan varsinainen lingvisti ei näytä vielä
vastanneen, niin annanpa tällaisen maallikko-kielifriikin vastauksen.
Soinnillisella äänteellä (yleensä kyllä puhutaan soinnillisista ja
soinnittomista _konsonanteista_, koskapa vokaalithan aina ovat
soinnillisia) tarkoitetaan, kielestä riippumatta, sellaista
konsonanttiäännettä, jonka voi lausua ns. pitkänä, koskapa äänijänteet
myös osallistuvat tuon konsonantin ääntämiseen.
Soinnittomaan äänteeseen eivät vokaaleja tuottavat kurkun äänielimet
osallistu.
Eli siis, jos sanot vaikkapa "nnnn", onnistuu se niin, ettei sinun
tarvitse pitää taukoa jokaisen erillisen kirjaimen jälkeen. Jos sitten
taas koetat lausua vaikkapa "kkkk", se tuskin onnistuu samalla tavoin
kuin tuo 'pitkä' n-kirjain.
'K' on siis soinniton, jonka soinnillinen vastapari on 'g';
'f' on soinniton, jonka soinnillinen vastapari on 'v';
't' on soinniton, jonka soinnillinen vastapari on 'd';
'p' on soinniton, jonka soinnillinen vastapari on 'b'; jne. jne.
Alkaako valjeta?
:)
--gs--
juuso....@luukku.com
> Eli siis, jos sanot vaikkapa "nnnn", onnistuu se niin, ettei sinun
> tarvitse pitää taukoa jokaisen erillisen kirjaimen jälkeen. Jos sitten
> taas koetat lausua vaikkapa "kkkk", se tuskin onnistuu samalla tavoin
> kuin tuo 'pitkä' n-kirjain.
Löysin kyllä itsekin soinnillisen ja soinnittoman konsonantin
perusselityksen, mutta tämä ääntämisohje ei mielestäni ole
oikein toimiva, kun voidaan esim. helposti sanoa "ssss", vaikka
kyseessä on kai soinniton konsonantti.
Toinen ongelma on sitten siinä, että jos on opiskelemassa
vierasta kieltä eikä vielä ole sillä tasolla, että lausuisi
äänteet oikein, on mahdotonta päätellä soinnittomia ja
soinnillisia äänteitä itse ääntämällä. (Koskee itselläni
jossakin määrin englantia, koska ei ole tullut käytettyä
sitä pitkiiiin aikoihin ja on harvinaisen heikko kielikorva.
Ja muuten ihan teoreettisena huomiona...)
Se toinen ohjehan olisi tarkata äänihuulen käyttöä, joka
on mielestäni vähän yhtä ylimalkainen.
Tässä tapauksessa olisin siis ehkä enemmän kaivannut
rautalankamallia, jossa on kaikki englannin kielen soinnilliset
ja soinnittomat äänteet yhtenä listana. Mutta kiitos,
tyydyn tähän, mitä sain... ;)
Jukka Kohonen
>Tässä tapauksessa olisin siis ehkä enemmän kaivannut
>rautalankamallia, jossa on kaikki englannin kielen soinnilliset
>ja soinnittomat äänteet yhtenä listana.
<http://en.wikipedia.org/wiki/Voiced>
(voiced = soinnillinen, voiceless = soinniton)
--
Jukka....@iki.fi
* Päivä ilman aurinkoa on kuin pilvinen päivä.
juuso....@luukku.com
> <http://en.wikipedia.org/wiki/Voiced>
>
> (voiced = soinnillinen, voiceless = soinniton)
Kiitosh! Tuo on jo kohtuu hyvä esitys. Hain itse vain
suomenkielisiä sivuja, mistä syystä tuo ei tietenkään
sattunut haaviin...
PenttiL
<juuso....@luukku.com> wrote in message
news:1151661888.3...@d56g2000cwd.googlegroups.com...
George Saraiste Jr. wrote:
> Eli siis, jos sanot vaikkapa "nnnn", onnistuu se niin, ettei sinun
> tarvitse pitää taukoa jokaisen erillisen kirjaimen jälkeen. Jos sitten
> taas koetat lausua vaikkapa "kkkk", se tuskin onnistuu samalla tavoin
> kuin tuo 'pitkä' n-kirjain.
Löysin kyllä itsekin soinnillisen ja soinnittoman konsonantin
perusselityksen, mutta tämä ääntämisohje ei mielestäni ole
oikein toimiva, kun voidaan esim. helposti sanoa "ssss", vaikka
kyseessä on kai soinniton konsonantti.
Toinen ongelma on sitten siinä, että jos on opiskelemassa
vierasta kieltä eikä vielä ole sillä tasolla, että lausuisi
äänteet oikein, on mahdotonta päätellä soinnittomia ja
soinnillisia äänteitä itse ääntämällä. (Koskee itselläni
jossakin määrin englantia, koska ei ole tullut käytettyä
sitä pitkiiiin aikoihin ja on harvinaisen heikko kielikorva.
Ja muuten ihan teoreettisena huomiona...)
Se toinen ohjehan olisi tarkata äänihuulen käyttöä, joka
on mielestäni vähän yhtä ylimalkainen.
-no ei minun mielestäni. Jos viimeisen kerakkeen ( konsonantin ) aikana ja
varsinkin sen jälkeen äänihuulista tulee vielä jotain mölinää tms ääntä on
äänne soinnillinen. Jos sieltä ei tule kuin korkeintaan lämmintä ilmaa (=
jonkinlaista puhallusta ) tai ei sitäkään äänne on soinniton..;-)
-Pentti
juuso....@luukku.com
> <juuso....@luukku.com> wrote:
>> Se toinen ohjehan olisi tarkata äänihuulen käyttöä, joka
>> on mielestäni vähän yhtä ylimalkainen.
>
> -no ei minun mielestäni. Jos viimeisen kerakkeen ( konsonantin ) aikana ja
> varsinkin sen jälkeen äänihuulista tulee vielä jotain mölinää tms ääntä on
> äänne soinnillinen. Jos sieltä ei tule kuin korkeintaan lämmintä ilmaa (=
> jonkinlaista puhallusta ) tai ei sitäkään äänne on soinniton..;-)
No on se tietenkin parempi kuin se edellinen ohje mutta
edelleen ylimalkainen tai sanoisinko puutteellinen, jos
ei tiedä, miten sanat lausutaan. Esim. ulkomaalainen
tulee Suomeen ja oppii lausumaan sanan "bussi" "pussina",
sitten häneltä kysytään, onko sanan "bussi" alussa
äänihuulet käytössä vai ei... ;)
eki
Kuten itsekin olet ymmärtänyt, oikean vastauksen kysymykseesi
kunkin sanan kohdalla saat vain jos tiedät sen oikean ääntämyksen.
Soinnillisten ja soinnittomien äänteiden ainoa ero on se, että
edellisissä äänihuulet värähtelevät, jälkimmäisissä eivät.
Sen voi kai parhaiten testata pitämällä sormea aataminomenan
vieressä ääntämisen aikana. Esim. p- ja t-äännettä testatessa
ei tietenkään tule ääntää kirjaimen nimeä (suomessa 'pee', 'tee'),
vaan pelkästään äänteisiin liittyvän ääntöelimistön sulkeuman (p:
huulet, t: kieli hampaita vasten) laukeaminen.
George Saraiste Jr.
>
>...Esim. ulkomaalainen tulee Suomeen ja oppii lausumaan
>sanan "bussi" "pussina", sitten häneltä kysytään, onko
>sanan "bussi" alussa äänihuulet käytössä vai ei... ;)
No, just juu... on sullakin analogiat.
Jos ulkomaalainen tulee Suomeen ja opettelee suomen kieltä päin
mäntyä, niin tuskinpa tuollainen puolijauhoinen tapaus todellakaan on
minkään kieliopin väärti.
Jos sitten taas itse opettelet englannin kielesi samalla pieteetillä
kuin tuo "ulkomaalainen" on opetellut suomen kielen niin se on sitten
aivan vain _sinun_ päänsärkysi, ja kukaan ei oikein voi sinua auttaa
sellaisessa asiassa, jossa sentään perusasiat pitäisi olla hallussasi.
Taidat vain olla laiska oppilas ja siksi venkoilet. That's it.
juuso....@luukku.com
> Jos ulkomaalainen tulee Suomeen ja opettelee suomen kieltä päin
> mäntyä, niin tuskinpa tuollainen puolijauhoinen tapaus todellakaan on
> minkään kieliopin väärti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Soinnillinen
"Koska suomen murteissa ei ole soinnillisia klusiileja (itse
asiassa ei edes d:tä kuin Turun tienoilla), ne ääntyvät
perisuomalaisen suussa varsin soinnittomina. Monet ajavat
pussilla ja syövät panaania matkalla eläintarhaan katsomaan
korilloja. Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet
vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot
vai bobot, kengät kuin kengät."
Suurin osa Suomeen päätyvistä ulkomaalaisista saa kai
kielikylvyn mutta käsitykseni mukaan oppii kielen varsinaisesti
kuuntelemalla suomalaisia. Siitä siis tuo esimerkkini, huumorilla
höystetty, joka edes ollessaan heikko analogia ei poista sitä
asian varsinaista ydintä, joka on jo liian moneen
kertaan toistettu... :) :) :)
Tuomo Koistinen
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Soinnillinen
>
> "Koska suomen murteissa ei ole soinnillisia klusiileja (itse
> asiassa ei edes d:tä kuin Turun tienoilla), ne ääntyvät
> perisuomalaisen suussa varsin soinnittomina. Monet ajavat
> pussilla ja syövät panaania matkalla eläintarhaan katsomaan
> korilloja. Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet
> vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot
> vai bobot, kengät kuin kengät."
>
Aika kyseenalaista kieliasua muuten. Jos vaikka vähän editoisin tuota
kohta...
eki
écrit:
>juuso....@luukku.com wrote:
>> http://fi.wikipedia.org/wiki/Soinnillinen
>>
>> "Koska suomen murteissa ei ole soinnillisia klusiileja (itse
>> asiassa ei edes d:tä kuin Turun tienoilla), ne ääntyvät
>> perisuomalaisen suussa varsin soinnittomina. Monet ajavat
>> pussilla ja syövät panaania matkalla eläintarhaan katsomaan
>> korilloja. Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet
>> vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot
>> vai bobot, kengät kuin kengät."
>>
>
>Aika kyseenalaista kieliasua muuten. Jos vaikka vähän editoisin tuota
>kohta...
Elä hyvä mies mene editoimaan, tuo saattaisi
olla vaikkapa YKK:n tekstiä...
Jorma Moll ankkurit at hotmail piste com
juuso....@luukku.com kirjoitti:
>Helsingin slangissa p ja b ovat vuosikymmeniä olleet
> vapaassa vaihtelussa: on samantekevää onko jalassasi popot
> vai bobot, kengät kuin kengät."
Olisiko enemmän esimerkkejä? Vaikuttaa epäuskottavalta.
yst. terv. J.M.
eki
com" <ankk...@sunpoint.net> a écrit:
boga = poka
blokki = plokki
brennata = prennata
borkka = porkka
-- Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja
Jorma Moll ankkurit at hotmail piste com
eki kirjoitti:
> -- Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja
... joo ...joo, mut Karttunen onki savolainen....:-)